Uusin versio hyväksytystä järjestämisohjeesta on ylioppilastutkintolautakunnan www-sivuilla.

Sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisohje 31.3.2015 Sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisohje Tämä teknisluonteinen dokumentti kuvaa sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisen erityispiirteet. Ohjetta päivitetään sitä mukaa kuin tiedot parhaista käytänteistä tarkentuvat. Ylioppilastutkintolautakunta toivoo lukioilta kysymyksiä ja kommentteja. Uusin versio hyväksytystä järjestämisohjeesta on ylioppilastutkintolautakunnan www-sivuilla. Sisällys Johdanto... 3 1.1 Ohje on luonnos... 3 1.2 Uudet yhteistyökumppanit... 4 1.3 Yhteenveto koejärjestelyistä... 4 2 Valmisteluvaihe... 6 2.1 Koetilan järjestelyt tiivistetysti... 6 2.2 Keskeiset tekniset uhkat ja niihin varautuminen tiivistetysti... 7 2.3 Tietoliikenne... 8 2.4 Sähkönsyöttö... 12 2.5 Päätelaitteet... 13 2.6 Päätelaitteiden lisälaitteet... 14 2.7 Koetilan palvelimet... 15 2.8 Kokeen suorittaminen erillisessä tilassa... 16 2.9 Kurssikokeiden järjestäminen... 16 3 Ennen koetta... 18 3.1 Koetilojen kalustus... 18 3.2 Koetilan tietotekniikan rakentaminen ja testaus... 21 3.3 Kokelaan välineiden tarkistus... 21 3.4 Muut sähköisen kokeen edellyttämät välineet koetilassa... 21 3.5 12 24 tuntia ennen kokeen alkua... 22 4 Kokeen aikana... 23 4.1 Toimenpiteet kokeen alussa... 23 4.2 Valvojien toiminta kokeen aikana... 24 4.3 Poikkeustilanteisiin reagointi... 24 4.4 Kokelaan poistuessa... 26 5 Kokeen jälkeen... 27 5.1 Toimenpiteet välittömästi kokeen jälkeen... 27 5.2 Koetilan tietotekniikan purkaminen... 27 5.3 Kokeessa käytettyjen USB-muistien käsittely... 27 5.4 Kokeen aikana syntyneiden paperiasiakirjojen käsittely... 27 6 Sanasto ja lyhenteet... 28 7 Lähteet... 30 1

2

1 Johdanto Ylioppilaskokeen sähköistäminen tapahtuu vaiheittain vuosina 2016 2019. Uudistuksen tavoitteena on vastata entistä paremmin nuorten tuleviin osaamistarpeisiin jatko-opinnoissa ja työelämässä. Sähköistäminen antaa tehtävänlaatijoille mahdollisuudet tehdä entistä monipuolisempia tehtäviä ja myös kokelailla on mahdollisuus näyttää laaja-alaisesti osaamistaan. Tärkeimmät asiat eivät kuitenkaan muutu: koe on jatkossakin luotettava osaamisen mittari, jossa menestymiseen jokaisella kokelaalla on tasa-arvoiset mahdollisuudet. Jatkossakin kokeen järjestäminen on ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) ja lukioiden suuri yhteinen ponnistus. Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä (26.8.2005/672) toteaa 3 :ssä yksiselitteisesti tutkinnon ja kokeen järjestämisvastuun oppilaitoksissa kuuluvan rehtorille. Kuten ennenkin, myös sähköisen ylioppilaskokeen onnistuneet järjestelyt vaativat laajan työryhmän yhteistyötä. Tämä dokumentti kuvailee sähköiseen ylioppilastutkinnon kokeisiin liittyvät käytännön järjestelyt. Ohje on tarkoitettu koetapahtuman toteuttamiseen osallistuville henkilöille, joita voivat olla ainakin seuraavat: rehtorit ja koulusihteerit tilahallinnon edustajat (esim. sähköasennukset) tietohallinnon ja/tai tietotekniikkapalvelujen toimittajat (esim. päätelaitteet, palvelimet, verkot) koetilan kalustamisesta vastaavat (esim. vahtimestarit, opettajat, koulun ulkopuoliset avustajat) kokeen valvojat (esim. rehtorit, opettajat). Näissä yksityiskohtaisissa ohjeissa käsitellään nimenomaan sähköisen ylioppilaskokeen järjestämistä. Tammikuussa 2015 julkaistun kurssikoejärjestelmän vaatimat järjestelyt ovat paljon kevyemmät (ks. kohta 2.9). Koska ohjeessa kuvataan koetilojen sähkö- ja tietoteknistä toteutusta, on tekstissä runsaasti ammattisanastoa ja lyhenteitä (esim. varakäyntiaika, DHCP-palvelin). Näitä ammattisanoja ja lyhenteitä on linkitetty sanastoon (ks. kohta 2.9). 1.1 Ohje on luonnos Tämä dokumentti on luonnos, jonka tavoitteena on helpottaa sähköisen ylioppilaskokeen valmisteluja lukioissa. Osa kokeen järjestämiseen liittyvistä yksityiskohdista on varsin hyvin tiedossa, ja ne on osin jo toteutettukin lukioissa. Niiden kuvaaminen auttaa koejärjestelyjen suunnittelua ja toteutusta. Erityisen selkeitä ovat kokeen teknisiin järjestelyihin (sähköasennukset, tietoliikenne) liittyvät asiat. Osa yksityiskohdista ei ole vielä tiedossa. Nämä voivat liittyä toimintaprosesseihin, joita on helpompi muuttaa myöhemmin kuin rakenteellisia seikkoja. Parhaat ratkaisut löytyvät käytännön kokemuksen kautta, ja näitä kokemuksia lukiot tulevat saamaan sähköisistä kurssikokeista ja ylioppilaskokeen kenttätestauksista. Siksi järjestämisohjetta tullaan täydentämään kokemuksen karttuessa. 3

Osa dokumentista saattaa myöhemmin tulla osaksi ylioppilaskokeen yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Osa dokumentista on tarkoitettu antamaan ideoita käytännön järjestelyiden toteuttamiseksi. Tällaiset osat on kirjoitettu kursiivilla ja sisennetty. Dokumentissa voidaan myös mainita kirjoitushetkellä puuttuvasta ohjeistuksesta. On siis tiedossa, että asiaan on tulossa lisätietoa myöhemmin. Tällaiset osat on kirjoitettu kursiivilla ilman sisennystä. Toivomme lukioiden kommentoivan järjestämisohjetta jatkuvasti sisältöehdotuksin ja kysymyksin sähköpostitse: digabi@ylioppilastutkinto.fi. Uusin versio tästä ohjeesta on aina ylioppilastutkintolautakunnan www-sivuilla. 1.2 Uudet yhteistyökumppanit Sähköisen kokeen valmistelut vaativat yhteistyötä tilahallinnon ja tietohallinnon tai tietotekniikkapalvelujen toimittajien kanssa. Tilahallinnon tehtävänä on järjestää kokeen suoritukseen tarvittavat kiinteät tekniset järjestelyt koetiloissa. Nämä tarkoittavat yleensä sähköasennusten suunnittelua ja asennusta. Tilahallinnon osalta projekti päättyy, kun koetilat on varustettu ohjeiden mukaisesti. Tietohallinnon tehtävänä on järjestää kokeen suoritukseen tarvittavat päätelaitteet, palvelinlaitteet ja tietoliikenneyhteydet. Suunnitteluvaiheessa rooli on vahva erityisesti päätelaitteisiin liittyvien linjausten muodostamisessa ja koejärjestelyjen suunnittelussa. Tilanteesta riippuen oman koulun tietotekniikkatuki voi kouluttaa koulun opettajan (tai osan opettajista) tekemään koejärjestelyt. YTL:n tavoitteena on aikaansaada sähköinen ylioppilaskoe, joka ei vaadi tietotekniikkatoimialan jatkuvaa tukea. Myös tilahallinnolta vaadittava työpanos vähenee oleellisesti koetilojen valmisteluvaiheen (ks. kohta 2) jälkeen. 1.3 Yhteenveto koejärjestelyistä Sähköisen kokeen koejärjestelyt voi jakaa valmisteluvaiheeseen ja jokaisella tutkintokerralla ja koepäivänä toistuviin vaiheisiin. Valmisteluvaiheessa: Valitaan sähköisessä ylioppilaskokeessa käytettävät tilat (ml. erityisjärjestelyissä tarvittavat tilat). Suunnitellaan ja toteutetaan näiden tilojen sähkötekniset ratkaisut (sähkönsyöttö, akkuvarmistettu sähkönsyöttö eli UPS-varmistus, tietoliikenne). Laaditaan lukion linjaus kokelaan käyttämistä päätelaitteista (kokelaiden vai lukion). Ennen koetta: Varmistetaan, että kokelaat osaavat käynnistää omat päätelaitteensa USB-muistilta. Varmistetaan, että kokelaiden käyttämät päätelaitteet liittyvät tutkintoverkkoon ja että päätelaitteissa on toimivat kuulokkeet. Kalustetaan koetilat. 4

Rakennetaan ja testataan koetilan ja erityisjärjestelyissä tarvittavien tilojen verkko. Testataan koetilan palvelimet ja valvontakonsolit. Rehtori lataa salatun koetehtäväpaketin (12 24 tuntia ennen koetta). Salattu koetehtäväpaketti sijoitetaan koetilan palvelimille. Kokelaille jaetaan päätelaitteen USB-muistit. Kokeen aikana: Rehtori avaa koetehtävien salauksen koetilan palvelimilla. Valvojat tunnistavat kokelaat. Kokelaat suorittavat kokeen. Valvojat seuraavat kokeen edistymistä koetilassa ja valvontakonsolilta. Valvojat ylläpitävät sähköistä tai paperista valvontapöytäkirjaa. Valvojat reagoivat poikkeustilanteisiin. Kokeen jälkeen: Valvojat keräävät kokelailta päätelaitteen USB-muistit. Kokeessa syntynyt sähköinen aineisto siirtyy tai siirretään YTL:lle. Päätelaitteen USB-muistit käsitellään myöhemmin ohjeistettavalla tavalla. Koetilan verkko puretaan. Arvostelu alkaa YTL:n arvostelupalvelussa. 5

2 Valmisteluvaihe 2.1 Koetilan järjestelyt tiivistetysti Sähköisessä ylioppilaskokeessa jokaisella kokelaalla on käytössään päätelaite, joka käynnistetään YTL:n toimittamalta USB-muistilta. Jokainen päätelaite voidaan liittää sähköverkkoon ja koetilan verkon kautta koetilassa oleviin palvelimiin. Koetilan palvelimet käynnistetään YTL:n toimittamalta USB-muistilta. Kaikki kokelaan kokeen aikana tarvitsema aineisto on joko koetilan palvelimilla tai kokelaan päätelaitteella. Kokelaan päätelaitteelta ei pääse muualla sijaitseviin sähköisiin resursseihin (esim. internetissä tai päätelaitteen kovalevyllä sijaitseviin aineistoihin). Koetilan palvelimet ovat kahden erillisen tietokoneen (noodin) muodostama kokonaisuus. Tällä kahdentamisella varaudutaan mahdollisiin laitteistovikoihin kokeen aikana. Noodeissa on identtinen ohjelmisto. Tietokoneet kopioivat toisilleen niille tulleen aineiston, jolloin toisen koneen rikkoutuessa koetta voidaan jatkaa häiriöttä toisen varassa. Koetilan palvelimet ovat yhteydessä koetilan verkkoon ja internetiin. Voi myös olla, että noodit ovat tietoliikenneyhteydessä suoraan keskenään. YTL:n palvelin Tutkintoverkko Ulkoverkkoyhteys KTP Noodi 1 Noodi 2 kytkin Kuvio 1. Yksinkertaistettu kaavakuva tutkintoverkon tietoliikennejärjestelyistä. Koetilan sähkötekninen rakenne on kuvattu tilaohjeessa. Koetilan sähkönsyöttö on jaettu kahteen alueeseen: Akkuvarmennettuun sähkönsyöttöön on liitetty koetilan palvelimet ja 6

tietoliikennelaitteet. Jos koetilan sähkönsyöttö katkeaa, nämä laitteet toimivat UPSlaitteiden virran avulla. Varakäyntiajan on oltava vähintään 15 minuuttia. Varmistamattomaan sähkönsyöttöön on liitetty kokelaiden päätelaitteet. Jos koetilan sähkönsyöttö katkeaa, nämä laitteet toimivat päätelaitteiden oman akun avulla. Sekä akkuvarmennettu että varmistamaton sähkönsyöttö on mitoitettava tilaohjeen mukaisesti. Rehtori lataa kokeessa tarvittavan aineiston salatussa tiedostossa YTL:ltä. Vielä ei tiedetä, kuinka monta tuntia ennen kokeen alkua aineisto on ladattavissa tai miten aineisto tuodaan koetilan palvelimille. Samoin salauksen purkamiseen tarvittavan avaimen toimitustapa on vielä ratkaisematta. Kokelaiden vastaukset ja muu kokeen aikana syntyvä aineisto siirtyvät koetilan palvelimilta YTL:lle internetin välityksellä. Toisin sanoen kokeen päätyttyä aineisto siirtyy automaattisesti lukiosta pois. Jos internetyhteys ei ole käytettävissä, voi salatun aineistopaketin ladata koetilan palvelimelta esimerkiksi USB-muistille ja siirtää sen YTL:lle jotain muuta yhteyttä käyttäen. Rehtori voi käyttää vaikkapa omaa kannettavaansa ja mobiilidatayhteyttä tietojen siirtoon. 2.2 Keskeiset tekniset uhkat ja niihin varautuminen tiivistetysti Sähköisiä ylioppilaskokeita suoritetaan yli 400 suorituspaikassa noin 40 000 päätelaitteella. Teknisiä ongelmia tulee väistämättä, ja niihin on kyettävä reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Lukioiden käytettävissä ei ole eri alojen asiantuntijoita, joten kokeen valvojien tulee pystyä tekemään ohjeistetut toimenpiteet. Keskeiset tekniset uhkat on tunnistettu ja niihin varautuminen on suunniteltu seuraavasti: Sähkönsyötön katkeamiseen varaudutaan usealla tasolla. Keskeiset järjestelmät on akkuvarmistettu, ja myös päätelaitteisiin suositellaan akkua. Järjestelmä tallentaa kokelaan vastaukset automaattisesti, jolloin päätelaitteen yllätyksellinen sammuttaminen ei kadota kokelaan vastauksia. Yksittäisiin päätelaiteongelmiin varaudutaan varapäätelaitteilla, joiden järjestäminen on lukion vastuulla. Yksittäisiin tietoliikenneongelmiin varaudutaan varapaikoilla koetilassa. Koetilan palvelimien vikaantumiseen varaudutaan toteuttamalla palvelin kahdesta noodista koostuvalla vikasietoisella kokonaisuudella. Kokeen aikana tehtävät toimenpiteet on dokumentoitu kohdassa 4.3. Nykyisistä järjestelyistä poiketen sähköisen ylioppilaskokeen koetilalle ei tarvita varatilaa. Jos koetta ei voida suorittaa varsinaisessa koetilassa koepäivän aikana loppuun, käytetään varakoepäivää. Jos koetila tuhoutuu tutkintokerran aikana käyttökelvottomaksi eikä keskeytynyttä tai peruuntunutta koetta voida suorittaa varakoepäivänä kyseisessä suorituspaikassa, kokelaat pyritään sijoittamaan muihin suorituspaikkoihin. Useamman kuin yhden suorituspaikan varustelu ei tässä taloudellisessa tilanteessa ole mahdollista. On myös epäuskottavaa, että kokeen valvojat pystyisivät siirtämään kokelaat päätelaitteineen toiseen koetilaan kesken kokeen. 7

2.3 Tietoliikenne Sähköisen ylioppilaskokeen järjestämisessä tarvitaan kaksi verkkoyhteyttä: Tutkintoverkko on suljettu paikallisverkko (LAN), jonka verkkoasetukset jakaa koetilan palvelin. Tutkintoverkko rakennetaan Ethernet-kaapeleilla. YTL:n erityisluvalla verkon voi rakentaa myös WLAN-tukiasemilla. Tutkintoverkon laitteiden on oltava UPSvarmistettuja. Ulkoyhteyttä käyttää koetilan palvelin. Yhteyttä käytetään kokeessa syntyvien aineistojen siirtämiseen koetilan palvelimelta YTL:n verkkopalveluun. Ulkoyhteyden tilapäiseen katkeamiseen on varauduttu, joten ulkoyhteyteen käytettävien laitteiden (esim. kytkimet, reitittimet) ei tarvitse olla akkuvarmistettuja eikä verkkoyhteyden tarvitse olla kahdennettu. 2.3.1 Ulkoyhteys Ulkoyhteyden on oltava pääsyltään rajoittamaton internetyhteys. Yhteyden nopeuden on oltava vähintään 1 Mbit/s, koska hitaammilla yhteyksillä kokeessa syntyvien aineistojen välitys vie liiaksi aikaa. Yhteys on tuotava Ethernet-kaapelein koetilan palvelimelle, jotta yhteys toimisi luotettavasti pitkienkin liikenteettömien jaksojen jälkeen. Koska koetilan palvelin koostuu kahdesta noodista, on palvelimen sijaintipaikassa oltava kaksi ulkoverkon Ethernet-pistorasiaa tai ulkoverkkoon liitetty kytkin palvelimen noodien käyttöön. Yhteyden tärkein käyttötarkoitus on kokeessa syntyvien aineistojen siirtäminen koetilan palvelimelta YTL:lle. Aineisto koostuu ainakin koesuorituksista, valvontapöytäkirjoista sekä erilaisesta teknisestä valvontatiedosta. Vielä ei tiedetä, kuinka suurista tietomääristä on kyse. Valvontatiedot voivat olla laajojakin (esim. useita kymmeniä megatavuja ta kohden). Suunniteltu siirtyminen suulliseen kielikokeeseen kasvattaa myös koesuoritusten kokoa, kun aineiston joukossa on äänitiedostoja. Yhteyttä voidaan mahdollisesti käyttää myös koetilan palvelimien etähallintaan kokeen aikana. Etähallinnalla YTL:n asiantuntijat voisivat ottaa koetilan palvelimiin yhteyden palvelimien ollessa käynnissä. Yhteys tulee perustumaan koetilan palvelimen avaamaan yhteyteen. Koetilan palvelimelle ei tarvita julkisessa internetissä olevaa IP-osoitetta tai internetin suunnasta avoimia portteja. Tyypillisesti lukioissa on käytössä kahdentasoisia verkkoja: Hallintoon käytettäviin verkkoihin saa yleensä liittää vain verkon haltijan (esim. kunnan tietohallinnon) ylläpitämiä työasemia. Vierailijaverkot ovat käytössä koulun opiskelijoille ja vieraille. Niihin kytkeytyminen saattaa edellyttää tunnistautumista esim. selaimen avulla. YTL:n näkökulmasta koetilan palvelimen sijoittamien hallintoverkkoon on paras ratkaisu, koska silloin palvelin on vierailijaverkkoa paremmin suojassa sivullisten yhteydenotoilta. Tietohallinnon linjaukset voivat estää sijoittamisen hallintoverkkoon, koska periaatteessa koetilan palvelimen ohjelmisto on YTL:n eikä tietohallinnon hallinnassa. YTL selostaa mielellään koetilan palvelimien rakennetta ja tietoturvaominaisuuksia tietohallinnoille, jotta palvelimet voitaisiin sijoittaa mahdollisimman turvalliseen verkkosegmenttiin. 8

Vierailijaverkko on myös mahdollinen koetilan palvelimen sijoituspaikka, kunhan verkko ei edellytä selaimen kautta tapahtuvaa tunnistautumista. Avatulla yhteydellä ei myöskään saa olla vanhenemisaikaa (esim. enintään kahden tunnin yhteys). Koetilan palvelin on suojattu ulkoverkon puolelta palomuurilla ja yhteydet koetilan palvelimen ja YTL:n välillä on salattu. Tiedonsiirto sietää tilapäisiä katkoja (esim. suuret vaihtelut kaistanleveydessä). Jos kumpikaan edellä kuvatuista ratkaisuista ei ole mahdollinen, on koetilan palvelimelle järjestettävä tilapäinen verkkoyhteys esim. erillisen ADSL:n tai erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa jopa mobiilidatan avulla. KTP:n ulkoverkkoyhteyden voi asettaa hakemaan verkkoasetukset DHCP-palvelimelta, tai ne voi syöttää palvelimille käsin. 2.3.2 Tutkintoverkko Ethernetillä Tutkintoverkko rakennetaan Ethernetillä eli verkkojohtoihin perustuvalla tekniikalla, ellei lukio ole hakenut YTL:ltä lupaa käyttää langatonta verkkoa (WLAN). Tutkintoverkon suunnittelu on tärkeää, koska hyvä suunnittelu säästää rakentamiseen käytettävää aikaa. Suunnittelussa on huomioitava myös erityisjärjestelypäätöksellä erillisissä koetiloissa kokeensa suorittavat kokelaat. Tutkintoverkkoja on yksi tai useampia lukiota kohden, ja jokaisessa tutkintoverkossa on oltava yksi kahdesta noodista koostuva koetilan palvelin. Jos kaikki kokelaat suorittavat kokeen yhdessä koetilassa, on verkon suunnittelu helppoa. Tilaan varataan paikka koetilan palvelimelle ja rakennetaan verkko kytkimien kautta niin että se ulottuu jokaisen kokelaan työpisteeseen. Lähes aina kokelaiden joukossa on kuitenkin myös erityisjärjestelypäätöksen saaneita, erillistä koetilaa vaativia kokelaita. Erillisten koetilojen tietoliikenteen järjestämiseen on kaksi vaihtoehtoa: Erillisiin tiloihin perustetaan omat tutkintoverkkonsa, joissa jokaisessa on oma kahdesta noodista koostuva koetilan palvelimensa (ks. kuvio 2). Erillisissä tiloissa työskentelevien kokelaiden päätelaitteet liitetään Ethernetkaapelein pääsalin tutkintoverkkoon (ks. kuvio 3). 9

YTL:n palvelin Pienempi koetila KTP Isompi koetila KTP Erillinen koetila KTP kytkin kytkin kytkin kytkin Kuvio 2. Tässä esimerkissä jokaisessa koetilassa on oma tutkintoverkkonsa ja koetilan palvelimensa. Koetilojen välisiä verkkoyhteyksiä ei tarvita. YTL:n palvelin Pienempi koetila Isompi koetila Erillinen koetila KTP kytkin kytkin kytkin kytkin kytkin Kuvio 3. Tässä esimerkissä kiinteistön kaikki koetilat ovat samassa tutkintoverkossa. Lukiossa on vain yksi koetilan palvelin. Jos tutkintoverkkoa reititetään rakennuksen kiinteän kaapeloinnin ja kytkinten välityksellä, on varmistettava, että tutkintoverkko ei yhdisty rakennuksen muihin verkkoihin. Tämä voidaan tehdä käyttämällä olemassa olevissa kytkimissä tutkintoverkolle omaa VLANiaan tai reitittämällä tutkintoverkko ristiinkytkentätilojen lävitse omalla kytkimellään. Verkkotopologiaa suunniteltaessa on muistettava, että kaikissa tutkintoverkon verkkolaitteissa on oltava akkuvarmistus varakäyntiajan mukaisesti. Vaatimus akkuvarmistuksesta koskee siis 10

myös niitä mahdollisia ristiinkytkentätilojen olemassa olevia kytkimiä, joiden lävitse tutkintoverkko kulkee. YTL:n palvelin Pienempi koetila Isompi koetila Erillinen koetila kytkin Kytkin RKT-tilassa KTP kytkin Kytkin RKT-tilassa Kuvio 4. Esimerkki tietoliikennejärjestelyistä. Punaisella pohjalla olevissa laitteissa on oltava akkuvarmistus. Jos verkkoliikenne kulkee RKT-kaapeissa olevien kytkinten läpi, on nämäkin kytkimet akkuvarmistettava. Sinisellä pohjalla olevat päätelaitteet on varustettu omalla akullaan. Näihin ei tarvita akkuvarmistusta. Ulkoverkkoyhteyttä ei tarvitse akkuvarmistaa. Jos RKT-tilassa olevien kytkimien akkuvarmistus tuntuu raskaalta toimenpiteeltä, saattaa pienten PoE-kytkinten käyttö olla hyvä vaihtoehto. Jos varsinaisen koetilan ja erillisen tilan välillä on yksi kytkin, voi UPS sijaita isommassa koetilassa. UPS syöttää virtaa PoE-injektorille tai PoE-kytkimelle, joka syöttää Ethernetin yli virtaa ristiinkytkentätilassa olevalle PoEpikkukytkimelle. Erillisissä tiloissa ei tarvita lainkaan UPS-laitteita. Isompi koetila UPS Erillinen koetila KTP kytkin PoE PoE-kytkin RKT-tilassa Kuvio 5. RKT-tilassa oleva UPS on korvattu Ethernet-kaapeliin sijoitetulla PoE-injektorilla, joka syöttää akkuvarmistettua virtaa (punainen katkoviiva) koetilasta RKT-tilassa olevalle kytkimelle Ethernet-kaapelin (musta viiva) kautta. Vaihtoehtoisesti koetilan kytkin voisi olla PoE-osaava, jolloin erillistä PoE-injektoria ei tarvittaisi. 11

Tutkintoverkon ei tarvitse olla kahdennettu. Lukion käytössä on oltava varalaitteita siten, että kokeen aikana mikä tahansa verkon rakentamiseen käytetty rikkoutunut yksi komponentti voidaan vaihtaa toimivaan. Vaihdon on tapahduttava alle 60 minuutissa vian havaitsemisesta. Tutkintoverkon tiedonsiirtonopeuden tulee olla 1 000 Mbit/s (1 Gbit/s) koko verkon alueella. Ensimmäisillä koekerroilla tätä kapasiteettia ei käytetä, mutta koska kyse on pitkäaikaisesta investoinnista, on laajenevaan tiedonsiirtomäärään hyvä varautua hankinnassa. Verkkokaapeleina on syytä käyttää suojattua kaapelia (STP), jos kaapelit yhdistetään esim. kaapelikouruilla tai nippusiteillä tiukoiksi johtonipuiksi. Muussa tapauksessa suojaamaton kaapeli (UTP) riittää. Gigabitin verkossa on käytettävä vähintään CAT-5E-tason kaapelia. Tutkintoverkon laitteet on säilytettävä valvonnan alaisuudessa tai lukituissa tiloissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kytkimet ovat joko lukituissa ristiinkytkentä- tai muissa tiloissa tai kaapeissa tai kokeen aikana kokeen valvojien valvonnassa. Jos koetilassa on lukitsemattomia laitteita, koko koetilan on oltava lukittuna tutkintoverkon rakentamisen jälkeen kokeen alkuun saakka. Yksityiskohtaiset ohjeet kytkinten konfiguroinnista toimitetaan myöhemmin. 2.3.3 Tutkintoverkko WLANilla Langattoman WLAN-verkon käyttäminen osana tutkintoverkkoa on mahdollista vain, jos lukio on saanut siihen luvan YTL:ltä. Tällöin lukio voi rakentaa tutkintoverkon WLANia käyttäen niihin tiloihin, joihin se on hakenut luvan. Samoissa tiloissa voi olla myös Ethernetillä rakennettu tutkintoverkko, jota osa kokelaista käyttää. Ennen luvan hakemista lukion on arvioitava itse ne koetilat, joissa langatonta tutkintoverkkoa aiotaan käyttää. Arviointia varten YTL on laatinut erillisen arviointiohjeen (ks. WLAN-ohje). WLAN-verkon rakentamiseen pätevät samat linjaukset kuin Ethernet-verkon rakentamiseen. Kaikki verkkolaitteet, myös WLAN-tukiasemat ja mahdolliset niitä ohjaavat kontrollerit, on sijoitettava akkuvarmistettuun virransyöttöön. Langattoman verkon laitteita koskevat fyysistä tietoturvaa koskevat määräykset. Laitteiden on oltava joko lukituissa tai valvotuissa tiloissa. WLAN-verkon laitteet voidaan sijoittaa sivullisten saavuttamattomiin myös kiinnittämällä ne riittävän ylös, jolloin ei vaadita laitteiden sijoittamista lukittuun tilaan. Ethernet-verkon varalaitteita koskeva vaatimus koskee myös WLAN-verkkoa lukuun ottamatta mahdollista kontrolleria. WLAN-tekniikkaan perustuvan tutkintoverkon rakentamisluvan hakemiseen on oma erillinen ohjeensa (ks. WLAN-ohje). 2.4 Sähkönsyöttö YTL on antanut koetilojen sähkösuunnittelusta kattavat ohjeet 10.6.2013 dokumentissa Ohje sähköisen ylioppilaskokeen koetilojen sähkösuunnitteluun (ks. tilaohje). Dokumentissa ja sen liitteissä kuvataan sähkönsyötön periaatteet. Ohjeen noudattaminen on erittäin tärkeää paitsi kokelaiden turvallisuuden myös sähkön riittävyyden näkökulmasta. Akkuvarmennuksen tulee kattaa koetilan palvelimen molemmat noodit ja tutkintoverkon 12

verkkolaitteet (sekä Ethernet että mahdollinen WLAN). Varakäyntiaika on vähintään 15 minuuttia. Kokelaiden päätelaitteita ei tarvitse akkuvarmistaa, koska niissä on omat akut. Akkuvarmennuksen turvin voidaan ylittää lyhyet sähkönsyötön häiriöt ilman eri toimenpiteitä. Häiriön pitkittyessä koetilan palvelimet ja päätelaitteet voidaan sammuttaa hallitusti, jotta palvelimille tallennettuja tietoja ei katoa. Lukio voi halutessaan varautua myös pidempiin varakäyntiaikoihin. Varakäyntiaikoja suunniteltaessa on hyvä muistaa, että kokeen suoritus vaatii yleensä myös valaistuksen (koetilat, käytävät, vessat). Kaupunkialueella ja muilla maakaapeloiduilla alueilla tyypilliset sähkönsyötön häiriöt kestävät joitakin sekunteja. Jos sähkökatkot alueella ovat tyypillisesti hyvin pitkiä, voi lukio halutessaan varautua sähkönsyöttöön myös varavoimanlähteen (generaattorin) avulla. Muutamassa lukiossa on suunniteltu mahdollisuus syöttää virtaa koulun pihalle tuotavasta generaattorista. Koepäivinä generaattori on esim. 30 tai 60 minuutin lähtövalmiudessa. Jos virta katkeaa, kokeen suoritus voi jatkua varavoimanlähteen turvin. Menetetty suoritusaika hyvitetään kokelaille. Jokaisen kokelaan käyttöön on varattava yksi 230 V:n suojamaadoitettu pistorasia. 2.5 Päätelaitteet Jokaisella kokelaalla on oltava oma päätelaitteensa. Kokelas vastaa siitä, että hänellä on kokeessa YTL:n vaatimusten mukainen päätelaite, joka on yhteensopiva YTL:n ohjelmiston kanssa ja pystyy liittymään lukion tutkintoverkkoon (Ethernet tai WLAN). Kokelas vastaa myös siitä, että hän osaa ilman muistiinpanoja käynnistää päätelaitteensa siten, että käyttöjärjestelmä ladataan kovalevyn sijaan USB-muistilta. Päätelaitteen vaatimukset kuvataan erillisessä päätelaiteohjeessa. Vaatimuksia päivitetään tekniikan kehittyessä. Päätelaite ei saa aiheuttaa häiriötä muille kokelaille. Mahdollisia häiriöitä ovat äänet (epätavallisen voimakas käyntiääni tai näppäimistön ääni), sähköhäiriöt (viallinen virtalähde) tai tietoliikennehäiriöt. Kokeen valvojilla on oikeus estää häiritsevien päätelaitteiden käyttö. Lukion rehtori voi tarvittaessa vaatia, että päätelaitteet tarkistetaan etukäteen. Kokelas vastaa myös siitä, että hänellä on kokeessa päätelaitteen kanssa yhteensopivat, riittävän laadukkaat kuulokkeet. Kuulokkeet on valittava siten, että niistä kuunneltavat äänet kuuluvat mahdollisimman vaimeasti ympäristöön. Kokeen valvojilla on oikeus estää häiritsevien kuulokkeiden käyttö. Lukion rehtori voi tarvittaessa vaatia, että kuulokkeet tarkistetaan etukäteen. Päätelaitteen ja kuulokkeiden omistaja voi olla kuka tahansa, mutta kokelaalla on oltava omistajan lupa käyttää päätelaitetta ja kuulokkeita ylioppilaskokeessa. Lukiolla on oltava yksi YTL:n vaatimukset täyttävä päätelaite kuulokkeineen jokaista kymmentä suorituspaikan ta kohden, mutta kuitenkin niin että jokaisessa suorituspaikassa on vähintään yksi varalaite. Esimerkiksi 100 kokelaan suorituspaikassa tarvitaan 10 varalaitetta, kun taas 5 kokelaan suorituspaikassa on oltava 1 varalaite. Nämä päätelaitteet on tarkoitettu kokeen aikana vikaantuneiden päätelaitteiden korvaamiseksi, eivätkä ne poista kokelaiden velvollisuutta huolehtia omasta päätelaitteestaan. Lukion on varmistettava, että varapäätelaitteet käynnistyvät USB-muistilta joko automaattisesti tai päätelaitteeseen kiinnitetyn ohjeen mukaisesti. Lukion on 13

myös varmistettava, että päätelaitteet voidaan liittää suorituspaikan tutkintoverkkoon. Varapäätelaitteiden määrää saatetaan tarkentaa myöhemmin. Lukioiden kokemukset laitteiden tarpeesta vaikuttavat lopulliseen vaatimukseen. Päätelaite käynnistetään USB-muistilta. YTL toimittaa USB-muistin sisällön. Vielä ei tiedetä, tulevatko USB-muistit valmiina YTL:ltä vai kirjoitetaanko ne lukiossa. USB-muisti sisältää käyttöjärjestelmän ja kaikki tarvittavat ohjelmistot. Mitään lukiokohtaisia konfigurointeja ei tarvita, koska päätelaite saa tarvitsemansa asetukset koetilan palvelimelta tutkintoverkon välityksellä. Lukion on järjestettävä kokelaille riittävästi harjoittelumahdollisuuksia päätelaitteen käynnistämiseen. Päätelaitteen käynnistämistä harjoitellaan esimerkiksi kopioimalla omalle USB-muistille esimerkkiohjelmisto. Ohjeet tähän löytyvät www-osoitteesta https://digabi.fi/kokeile. Samassa osoitteessa voi selata raportteja onnistuneesti USB-muistilta käynnistetyistä koneista. Päätelaitteen lisälaitteineen on saatava kaikki tarvitsemansa virta yhdestä 230 V:n vaihtovirtapistorasiasta. Päätelaitteiden sähkönsyötön ei tarvitse olla akkuvarmistettu. YTL suosittelee päätelaitteelle omaa akkua vähintään niin, että akku riittää normaalikäytössä tutkintoverkolle määritellyn varakäyntiajan ajaksi. Lukio voi halutessaan varmistaa myös päätelaitteiden sähkönsyötön. Erityisjärjestelypäätöksiä saaneet kokelaat voivat käyttää samoja päätelaitteita kuin muutkin kokelaat. Päätösten edellyttämät asetukset siirtyvät koetilan palvelimelle kokelaiden henkilötietojen mukana ja vaikuttavat kokelaiden koenäkymään. Esimerkiksi kuulovammaiset saavat automaattisesti heille räätälöidyt koetehtävät. Poikkeuksena edelliseen ovat näkövammaiset, joiden käyttämiä lisälaitteita, erityisohjelmistoja ja niiden asetuksia ei todennäköisesti saada toimimaan YTL:n käyttöjärjestelmässä. Koe suoritetaan kokelaan omalla päätelaitteella, jotta lisälaitteet ja ohjelmistot varmasti toimivat ongelmitta. Vastaukset tallennetaan USB-muistille ja siirretään YTL:n järjestelmään. Vielä ei tiedetä, miten vastaukset välitetään eteenpäin. Vastauksia ei kuitenkaan tulosteta. YTL antaa päätelaitteiden määritykset. Määrityksiä muutetaan tekniikan kehittyessä. YTL pyrkii siihen, että määritysten muuttuessa vanhan määrityksen mukaiset päätelaitteet toimivat kolme peräkkäistä tutkintokertaa uuden määrityksen voimaantulon jälkeen. 2.6 Päätelaitteiden lisälaitteet Kokelas voi kokeen aikana käyttää päätelaitteessaan lisälaitteita: näppäimistöä, hiirtä tai muuta osoitintyökalua. Päätelaitteiden verkkoliikenne saattaa vaatia USB-liitäntäisiä lisälaitteita, kuten Ethernet- tai WLAN-adaptereita. Tarvittavien laitteiden liittäminen saattaa vaatia USB-toistimen (USB-hubin) käyttöä. Lisälaitteet eivät saa sisältää kokelaan koesuoritusta edistäviä aineistoja tai toimintoja (esim. oikoluku). Radioliikennettä käyttävien langattomien lisälaitteiden käyttö on kokonaan kielletty. Lisälaitteet eivät saa häiritä muita kokelaita. Kokeen valvojilla on oikeus estää häiritsevien 14

lisälaitteiden käyttö. Lukion rehtori voi tarvittaessa vaatia, että lisälaitteet tarkistetaan etukäteen. 2.7 Koetilan palvelimet Koetilan palvelimet ovat kahdesta noodista koostuva vikasietoinen kokonaisuus, joka on koetilanteen sydän. Tämä kokonaisuus toimii palomuurina ulkoyhteyden ja tutkintoverkon väillä ja estää verkkojen väliset yhteydet. toimii tutkintoverkossa DHCP-, DNS- ja NTP-palvelimina. vastaanottaa rehtorin aiemmin lataaman salatun aineiston, joka sisältää kokelaiden henkilötiedot, koekysymykset ja muuta suojattavaa aineistoa. sisältää ohjelmiston, joka välittää kokelaiden päätelaitteille kokeen suorittamiseen tarvittavat tiedot (mm. koetehtävät) ja tallentaa päätelaitteilta tulleet aineistot (mm. koevastaukset). tarjoaa kokeen valvojille valvontakonsolin, jonka avulla ykkösvalvoja voi seurata kokeen edistymistä. Myöhemmin valvontakonsoli tulee korvaamaan paperisen valvontapöytäkirjan. lähettää kokeessa syntyvät aineistot YTL:n palvelimelle salattuna ulkoyhteyden kautta. tarjoaa aineistot salattuna tiedostona ykkösvalvojalle, jos ulkoyhteys ei ole käytettävissä. Näin aineistot voi välittää YTL:lle myöhemmin. Koetilan palvelimen noodit käynnistetään päätelaitteen tavoin USB-muistilta. YTL toimittaa USBmuistin sisällön. Vielä ei tiedetä, tulevatko USB-muistit valmiina YTL:ltä vai kirjoitetaanko ne lukiossa. Käynnistysmedia sisältää käyttöjärjestelmän ja kaikki tarvittavat ohjelmistot. Palvelimien asetukset ja muut säädöt tehdään valintaikkunoiden avulla, joten varsinaisia palvelimen ylläpitämiseen liittyviä taitoja ei tarvita. Palvelinohjelmistoa ei tarvitse päivittää, vaan ohjelmisto ajetaan sellaisena kuin se on YTL:n toimittamalla USB-muistilla. Koetilan palvelimien noodien tarkkoja suorituskykytietoja ei vielä tiedetä. Tämä asia täsmentyy keväällä 2015. Todennäköisesti riittävä laite on ajanmukainen, tehokas pöytäkone. Erityisjärjestelyissä (esim. sairaalassa) koetilan palvelimeksi saattaa riittää kannettava tietokone. Kehitystyön tavoitteena on se, että koetilan palvelimen kovalevyyn ei tehdä merkintöjä, vaan kaikki tiedot tallennetaan USB-muisteille. Kone voinee siis olla kokeiden ulkopuolella muussa käytössä, mutta sitä ei tulisi sijoittaa opiskelijakäyttöön. Tässä on liikaa tietoturvariskejä. Tästä ohjeistetaan tarvittaessa tarkemmin. Koetilan palvelimien sijainti kahden verkon rajalla vaatii kaksi Ethernet-verkkosovitinta. Voi olla, että myöhemmin noodeilta edellytetään vielä kolmaskin Ethernet-verkkosovitin keskinäiseen liikenteeseen. Koetilan palvelimen sähkönsyötön on oltava akkuvarmistettu. Koetilan palvelimen toinen noodi voi vikaantua kesken kokeen ilman että kokeen suoritus 15

häiriintyy. Kokelaat eivät huomaa toisen noodin alasajoa tai vikaantumista. Vikaantunutta noodia ei korvata kokeen aikana. Jos molemmat noodit rikkoutuvat saman kokeen aikana, koe keskeytyy ja järjestetään varakoe. 2.8 Kokeen suorittaminen erillisessä tilassa Erityisjärjestelyihin tulee sähköisen kokeen yhteydessä muutoksia. Koska kaikkien kokelaiden käytössä on päätelaite, ei tietokoneen käyttöön enää tarvitse hakea lupaa lautakunnalta. Näppäimistön tai hiiren kaltaisten laitteiden käyttö on sallittu kaikille kokelaille. Sen sijaan lukuja kirjoitushäiriön, kuulovamman tai muun sairauden tai vamman perusteella myönnettävät erityisjärjestelyt pysyvät pitkälti ennallaan. Erityisesti siirtymävaiheessa erityisjärjestelyistä kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä YTL:ään. Tavoitteena on, että jokaiselle kokelaalle mitataan oma henkilökohtainen suoritusaikansa. Kokelaan erityisjärjestelypäätökseen sisältyvä lisäaika siirtyy koetilan palvelimelle koetehtävätiedostojen mukana. Näin järjestelmä voi automaattisesti huomioida kohtaiset suoritusajat. Muita erityisjärjestelypäätöksiä saaneille esitetään heille laaditut kysymysversiot. Poikkeuksena ovat näkövammaiset, jotka suorittavat tehtävät ainakin ensimmäisissä sähköisissä ylioppilaskokeissa nykyiseen tapaan omilla päätelaitteillaan. Kysymykset ja vastaukset siirretään myöhemmin sovittavin järjestelyin. Sähköisen kokeen järjestäminen yksittäiselle kokelaalle täysin erillisessä tilassa on myös mahdollista. Erilliseen tilaan rakennetaan tutkintoverkko, jonka minimikokoonpano on seuraava: Koetilan palvelimen molemmat noodit kokelaan päätelaite kokelaan päätelaitteelle yksi varalaite viimeistään 30 minuutissa päätelaitteen vioittumisesta, esim. samassa kiinteistössä. Etenkin akuuteissa sairaalatapauksissa ensisijainen toimintatapa on ilmoittautumisen mitätöinti. 2.9 Kurssikokeiden järjestäminen Edellä on kuvattu sähköisen ylioppilaskokeen valmisteluvaihe. YTL julkaisi tammikuussa 2015 sähköisen kurssikoejärjestelmän, jota kehitetään ylioppilaskokeeseen soveltuvaksi järjestelmäksi. Teknisestä näkökulmasta kurssikoejärjestelmä on siis sähköisen ylioppilaskokeen esiaste. Kurssikoejärjestelmää voi kuitenkin käyttää hyvin kevyillä järjestelyillä. Tehtävien laatiminen ja arvostelu tehdään selaimella YTL:n verkkopalvelimella. Tämän palvelun käyttö ei vaadi lukiossa mitään teknisiä toimenpiteitä. Koetilannetta varten tarvitaan koetilan palvelin. Jos kurssikokeeseen osallistujia on muutamia kymmeniä, voi koetilan palvelin olla esimerkiksi kannettava tietokone. Koetilan palvelimessa voi olla aluksi vain yksi noodi. Kurssikokeisiin käytettävän verkon on oltava muista verkoista erotettu, koska koetilan palvelin toimii verkon DHCP-palvelimena. Tässä mielessä verkko muistuttaa jo varsinaista tutkintoverkkoa. Verkon aktiivilaitteet voivat kuitenkin olla tutkintoverkkoa yksinkertaisemmat. Rakentamisessa voidaan käyttää hallitsemattomia Ethernet-kytkimiä. 16

On kuitenkin hyvä muistaa, että varsinaisen tutkintoverkon rakentaminen ja sen testaaminen ovat kokeen onnistumisen kannalta erittäin tärkeitä. Toistuva harjoittelu todellisessa ympäristössä vähentää sekä kokelaiden että valvojien tutkintostressiä. 17

3 Ennen koetta 3.1 Koetilojen kalustus Koetilojen kalustaminen ei muutu kovin radikaalisti nykyisestä. Kalustamisessa on otettava huomioon sähkö- ja tietoliikennelaitteiden ja -kaapelien sijoittelu. Lisäksi vikatilanteita varten on varattava koetilaan varapaikkoja. Uudenlaisen haasteen kalustukseen tuovat päätelaitteiden näytöt sekä sähkö- ja verkkokaapelointi. YTL:n tavoitteena on, että sähköistäminen ei edellytä kokelaiden välisten etäisyyksien pidentämistä. YTL:n ohjeet ja määräykset eivät nykyisin säätele kokelaiden välisiä etäisyyksiä, eikä tätä ohjetta ole syytä tarkentaa. Väärinkäytösten estämisessä haasteena ovat kokelaiden väliset lyhyet etäisyydet ja päätelaitteiden pystyssä olevat näytöt. Tällä hetkellä mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja ovat seuraavat: Näytönsuojakalvot, jotka asetetaan näytön eteen estämään näytön katselu sivulta. Tämä on helppo ja tehokas ratkaisu. Haittapuolena ovat kalvojen korkeahko hinta ja se, että kalvo estää kokelaiden näyttöjen fyysisen valvonnan. Näytön riittävän pieni fonttikoko. Pienet fontit vaikeuttavat toisten näytöiltä kurkkimista. Tämä yhdistettynä tekniseen valvontaan voi olla tehokas ratkaisu. Erityisjärjestelypäätöksillä isokirjaimista koeympäristöä käyttävät kokelaat on sijoitettava siten, ettei toisten kokelaiden ole mahdollista lukea näyttöä. Monivalintakysymyksissä vastausvaihtoehdot voidaan näyttää satunnaisessa järjestyksessä. Kokelaiden sijoittelu vastakkain. Tässä vaihtoehdossa on punnittava, kumpi on tärkeämpää: se, etteivät kokelaat näe toistensa kasvoja vai se, ettei toinen näe toisen näyttöä. Sähköisen kokeen koetilojen kalustuksessa ei saa käyttää mitään väliseinäkkeitä, elleivät ne ole välttämättömiä erityisjärjestelyjen toteuttamiseksi. Kuuntelukokeita on nyt toteutettu menestyksekkäästi kielistudioissa, mutta pitkissä kokeissa seinäkkeet estäisivät liiaksi fyysistä valvontaa. Kalustuksen suunnittelussa on huomioitava sähkö- ja tietoliikennelaitteiden ja -kaapelien sijoittelu. On minimoitava tilanteet, joissa kokelaat tai valvojat joutuvat kävelemään johdinten ylitse. Kompastuminen voi johtaa tilassa liikkuvien loukkaantumiseen. Lisäksi johdinten kiristyminen ja siirtyminen voivat heikentää liitoksia ja aiheuttaa järjestelmään toimintahäiriöitä. Tietoliikennekaapelien päälle astuminen voi vähitellen heikentää niiden toimintaa ja aiheuttaa häiriöitä. Kaapelit sisältävät toistensa ympärille kierrettyjä johdinpareja. Johdinten taittuminen tai kierteiden aukeaminen haittaa johtimen toimintaa. Langattoman verkon tukiasemat on sijoitettava ohjeiden mukaisesti. Jos tukiasemat sijoitetaan kokelaiden keskelle, on huomioitava erityisesti se, etteivät tukiasemien ja/tai niiden antennien nostamiseen käytetyt tuet ole kulkureiteillä tai muuten kaadu helposti. 18

Seuraavissa kuvioissa on kaksi esimerkkiä kaapeleiden sijoittelusta. Kaapelit voidaan kiinnittää toisiinsa esim. nippusiteillä. Kaapelinippujen suojaamiseen voi käyttää mattoja tai tähän tarkoitukseen tarkoitettuja suojalistoja. 230 V Ethernet Kuvio 6. Kaapelit on sijoitettu vuorovälein kokelaiden välissä oleville käytäville. Jokaisella kokelaalla on vieressään esteetön kulku. On huomattava, että Ethernet-verkko (siniset viivat) vaatii oman johtonsa jokaisen työpisteen ja kytkimen välille. Verkkokaapeleita on käytävillä siis paksu nippu. Sähkökaapeleita (punaiset viivat) voidaan haaroittaa. Ethernet 230 V Kuvio 7. Kaapelit on sijoitettu kokelaiden pulpettien eteen. Kokelaat voivat poistua pulpettien molemmille puolille. Ongelmaksi tulevat kulkureittejä katkovat kaapeliniput. On huomattava, että Ethernet-verkko (siniset viivat) vaatii oman johtonsa jokaisen työpisteen ja kytkimen välille. Verkkokaapeleita on käytävillä siis paksu nippu. Sähkökaapeleita (punaiset viivat) voidaan haaroittaa. 19

Ethernet 230 V Kuvio 8. Kaapelit on sijoitettu tilaa kiertävään kaapelikouruun. Kokelaat voivat poistua istumapaikaltaan taaksepäin. Valvojat ovat keskellä ja tarkkailevat kokelaita takaapäin. Tämä sijoitteluvaihtoehto vaatii erittäin paljon tilaa. Etuna on se, että kaapelikourut voidaan asentaa kiinteästi seinään. Vikatilanteita varten koetilaan on varattava tyhjiä istumapaikkoja 5 % koetilassa olevien kokelaiden määrästä, kuitenkin vähintään 2 paikkaa ja enintään 10 paikkaa. Jos tutkintoverkko toteutetaan langattomasti, on varapaikkoja varattava 10 % tilassa olevien kokelaiden määrästä, kuitenkin vähintään 5 paikkaa ja enintään 30 paikkaa. Vikatilanteita varten varattavat istumapaikat on valittava tilasta satunnaisesti, ei esim. samalta riviltä. Koetilan varapaikkoja tarvitaan, jos kokelaan päätelaitteella ilmenee tietoliikennehäiriöitä kesken koetilanteen. Ethernet-verkossa häiriöt liittyvät useimmiten viallisiin kaapeleihin tai liittimiin. WLAN-verkossa häiriöitä voivat aiheuttaa häiritsevät radiosignaalit tai katvealueet. Koska ongelmatilanteessa virheiden varsinaista syytä ei useinkaan voida selvittää, on kokelaan siirto varapaikalle nopea ja toimiva ratkaisu. Jos varapaikat sijoitetaan vierekkäin esim. saman kytkimen taakse, ei niiden toimimattomuutta välttämättä havaita ennen käyttötarvetta. Langattomassa verkossa radiohäiriöt voivat olla hyvinkin paikallisia. Näistä syistä varapaikat on järjestettävä eri puolille tilaa. Edellä ilmoitettujen varapaikkojen vähimmäislukumääriä voidaan alittaa siinä tapauksessa, että lukion käytössä on jatkuvassa päivystysvalmiudessa tietoliikenneongelmien ratkaisuun erikoistunut asiantuntija. Vähimmäislukumäärät eivät koske erillisiin koetiloihin sijoitettuja paikkoja. Näiden osalta lukiolla on oltava varasuunnitelma tietoliikenneongelmien varalta. Varasuunnitelma voi olla esim. useampi Ethernet-kaapeli tai vaihtoehtoinen varapaikka varsinaisen istumapaikan läheisyydessä. Yllättävien tilanteiden varalle lukion olisi hyvä varata joitakin varsinaisesta koetilasta erillisiä 20

koetiloja. Tarvittavien tilojen lukumäärästä päättää rehtori. 3.2 Koetilan tietotekniikan rakentaminen ja testaus Kun tilan rakentaminen on suunniteltu, dokumentoitu (eli ohjeistettu kirjallisesti) ja harjoiteltu, ei etenkään Ethernet-verkon rakentaminen ole vaikeaa. Verkon voivat rakentaa ketkä tahansa rehtorin luotettaviksi katsomat henkilöt tai toimittajat. Rakentajien on noudatettava rakennusdokumentteja ja varmistettava, ettei verkkoon kytketä muuta kuin ylioppilaskokeen suorittamiseen tarkoitettua tietotekniikkaa. Jos verkossa on pysyviä osia, on ennen kokeen alkua varmistettava, ettei verkkoon ole liitetty kokeeseen kuulumattomia laitteita. Voi olla, että YTL tarjoaa rehtoreiden käyttöön turvallisuussopimuksen. Tällä rehtori voi sitouttaa ulkopuoliset henkilöt vaitioloon ja annettujen määräysten noudattamiseen. Virassa toimivia henkilöitä sitoo virkavastuu. Rakentamisen yhteydessä on varmistettava, että verkon laitteisiin (kytkimiin ja tukiasemiin) on asennettu viimeisimmät ohjelmistopäivitykset eikä laitteiden konfigurointi ei ole muuttunut varastoinnin ja mahdollisen muun käytön aikana. Siksi laitteisiin tehtävät konfiguroinnit on dokumentoitava, jotta ne voidaan toistaa jokaisella koekerralla. Tällä hetkellä tutkintoverkon testaukseen ei ole olemassa mitään räätälöityjä välineitä. YTL:n tavoitteena on toteuttaa päätelaitteilla ajettava testausohjelmisto. 3.3 Kokelaan välineiden tarkistus Nykyisissä ylioppilaskokeissa kokelaiden laskimet ja taulukkokirjat tarkistetaan ennen koetta. Sähköisissä kokeissa päätelaitteita ei tarkisteta ennakolta. Koska kokelaiden omat päätelaitteet voivat olla hyvinkin erilaisia, olisi tarkistajia vaikea ohjeistaa kattavaan tarkistukseen. Kokeen valvonta tulee perustumaan valvojien suorittamaan fyysiseen valvontaan sekä tekniseen valvontaan, jonka YTL:n ohjelmisto tekee kokelaiden päätelaitteissa, tutkintoverkossa ja koetilan palvelimilla. Kokelaiden päätelaite sisältää koehetkellä symbolisen laskennan ohjelmat ja laskimen. Myös digitaalinen taulukkoaineisto on käytössä. Päätelaitteen ulkopuolisten taulukkoaineistojen ja laskinten kieltäminen poistaisi välineiden ennakkotarkistuksen lukioilta. Asiasta ei kuitenkaan ole vielä päätetty YTL:ssä. Tällä hetkellä lähdetään siitä, että päätelaitteiden lisälaitteita ei tarvitse tarkistaa ennakkoon. Mitä enemmän lukiossa järjestetään sähköisiä kurssikokeita tulevia ylioppilaskokeita vastaavissa olosuhteissa, sen paremmin opiskelijoita voidaan ohjata valitsemaan langattomia ja ympäristöä häiritsemättömiä lisälaitteita. Kokelas vastaa oman päätelaitteensa ja lisälaitteidensa toimivuudesta koeympäristössä. Lukion rehtorilla on tarvittaessa oikeus vaatia kokelaan käyttämiä laitteita tarkistettavaksi ennakkoon (ks. kohta 2.5). 3.4 Muut sähköisen kokeen edellyttämät välineet koetilassa Henkilöllisyyden tarkistamista varten valvojilla on oltava tulostettu lista koetilan kokelaista. Listauksesta tulee ilmetä kokelaan nimi, numero ja henkilötunnus. Suurissa koetiloissa 21

listoja tulee olla useita henkilöllisyyden tarkistamisen nopeuttamiseksi. Lista tulostetaan lukiossa YTL:n toimittamista tiedoista. Kokelaat voivat käyttää kynää ja paperia luonnosteluun. Luonnospapereissa on oltava koulun leima ja koulunumero. Koetilassa voi tulla tarvetta myös seuraaville tarvikkeille: USB-liitäntäisiä verkkolaitteita (Ethernet ja/tai WLAN) jatkojohtoja rikkoutuvien liittimien varalta Jos tutkintoverkko on toteutettu Ethernetillä, on hyvä varata ylimääräisiä verkkokaapeleita. 3.5 12 24 tuntia ennen kokeen alkua Kun koetilat on varustettu kokeita varten, on tiloihin pääsy estettävä sivullisilta. Tilojen käytön rajoitusta on jatkettava kokeen päättymiseen saakka. Jos tiloja joudutaan koepäivien välillä käyttämään muuhun tarkoitukseen, on rakentamiseen liittyvät tarkistus- ja testausmenettelyt toistettava. Ennen kokeen alkua lukion rehtori lataa YTL:n verkkopalvelusta tiedoston, joka sisältää koetehtävät ja mm. kokelaiden henkilötiedot (esim. tiedot erityisjärjestelyistä). Tämä tiedosto sisältää kaiken koetilan palvelimen kokeesta tarvitseman tiedon. Koetehtävätiedosto on vahvasti salattu, ja sen voi avata vain rehtorille muuta kautta toimitetulla avaimella (salasanalla). Vielä ei tiedetä, millä tunnuksilla rehtori noutaa salatut koetehtävätiedostot ja mitä kautta tiedostojen purkuun tarkoitettu avain toimitetaan. On suunniteltu menettelyä, jolla rehtori voi varmistaa, että hänen lataamansa koetehtävätiedostot sisältävät tiedot oikeassa muodossa (mm. tiedonsiirtovirheiden varalta). Tämä menettely vastaa nykyisessä prosessissa vaihetta, jossa kouluun saapuneen koetehtävälähetyksen ulkokuori avataan ja varmistetaan, että paketti sisältää tarvittavien kokeiden sinetöidyt koetehtäväkuoret. Jos tutkintoverkko on toteutettu WLANilla, on koetilat ja muut WLAN-verkon rakentamisesta annetussa ohjeessa mainitut tilat tarkistettava. Sen jälkeen on estettävä sivullisten pääsy kaikkiin tarkistettuihin tiloihin. 22

4 Kokeen aikana 4.1 Toimenpiteet kokeen alussa Toimenpiteet kokeen alussa eivät poikkea ratkaisevasti nykyisistä koejärjestelyistä. Tärkeintä on tunnistaa kokelaat luotettavasti ja varmistaa, että kaikki kokelaat voivat aloittaa työskentelyn. Koetilan palvelimen molemmat noodit käynnistetään ja rehtorin lataama salattu tiedosto kopioidaan koneelle. Käynnistämiseen liittyvistä yksityiskohtaisista ohjeista kerrotaan myöhemmin. Vielä ei tiedetä, millä medialla tiedosto välitetään koetilan palvelimelle. Tässä vaiheessa tiedoston salaus ei vielä purkaudu. Ennen kokelaiden päästämistä saliin valvojat ovat jakaneet jokaiselle kokelaalle USB-muistin, joka sisältää YTL:n käyttöjärjestelmän ja sovellukset sekä luonnospaperit. Tässä vaiheessa USBmuistit ovat identtisiä. Muisteissa saattaa olla juokseva numerointi, mutta se on vielä epävarmaa. USB-muistit tuodaan koetilaan aikaisintaan koepäivänä. Sitä ennen ne on säilytettävä turvallisessa paikassa vastaavalla tavalla kuin nykyisiä koetehtäviä. USB-muisteja ei jaeta koetilassa oleville varapaikoille. Rehtori voi päättää tilanteen mukaan, ovatko päätelaitteet kokelaiden pöydillä kokelaiden saapuessa vai tuovatko kokelaat ne mukanaan. Jos kokelaita edellytetään laitteiden tuomista koetilaan esim. edellisenä päivänä, laitteet ovat lukion vastuulla. Koetilan on oltava lukittuna tai valvottuna koejärjestelyjen fyysisen tietoturvan vuoksi, mutta suuri joukko arvokkaita laitteita vaatii kohotettua turvallisuustasoa. Jos kokelaat tuovat päätelaitteet mukanaan, on laitteiden kytkemiseen varattava riittävästi aikaa. Kaikki päätelaitteet on liitettävä sähkönsyöttöön. Kokeen aloittaminen päätelaitteen akkuvirran avulla ei ole sallittua, koska liitosten tekeminen myöhemmin kokeen aikana tuo koesaliin tarpeetonta häiriötä. Kokelaat käynnistävät päätelaitteensa pöydälle jaetuilta USB-muisteilta. Kokelaan on osattava käynnistää oma laitteensa. Valvojat tai muut rehtorin hyväksymät henkilöt voivat avustaa ta päätelaitteen käynnistämisessä. Päätelaitteiden käynnistämisen jälkeen koetilassa voivat olla vain kokelaat, valvojat ja rehtori. Lisäksi koetilassa voi olla rehtorin nimeämiä teknisiä asiantuntijoita, jotka on perehdytetty koetilanteeseen liittyviin ohjeisiin ja määräyksiin samoin kuin kokeen valvojat. Kaikkien koetilassa olevien henkilöiden on täytettävä YTL:n jääviydestä antamat ohjeet ja määräykset. Kokeen alkaessa rehtori tai hänen valtuuttamansa henkilö avaa koetilan palvelimelle ladatut salatut koetehtävätiedostot syöttämällä YTL:n toimittaman avainkoodin. Tämän jälkeen kokelaat voivat etsiä omilta päätelaitteiltaan omat tietonsa (nimi, numero) ja varmistaa, että järjestelmässä on heille oikean kokeen/kokeiden (oppiaineen) koetehtävät sekä siirtyä järjestelmässä eteenpäin odottamaan kokeen alkua. Todennäköisesti tässä vaiheessa kokelaille näytetään päätelaitteella koetapahtumaa koskevia ohjeita ja 23

määräyksiä. Kokelas kuittaa ne nähdyksi. Vielä ei tiedetä, voidaanko näin korvata rehtorin tai valvojan koetilassa antamat suulliset ohjeet. Lisäksi tässä vaiheessa on tarkistettava päätelaitteiden ääniasetukset. Päätelaitteen äänien on tultava vain kuulokkeista. Kokeen aloitustoimenpiteisiin liittyy vielä kokelaiden henkilöllisyyksien tarkistaminen. Valvojat kiertävät tarkistamassa kokelaiden henkilöllisyyden. Valvojilla on käytössään ennakkoon tulostetut listat kokelaista. Prosessi sujuu seuraavasti: 1. Valvoja tarkistaa kokelaan nimen ja henkilötunnuksen henkilötodistuksesta. 2. Valvoja tarkistaa, että sama nimi ja henkilötunnus ovat kokelaan päätelaitteen näytöllä (kokelaan nimi ja henkilötunnus näkyvät koko kokeen ajan koejärjestelmän näytöllä). 3. Valvoja tarkistaa, että koejärjestelmä on tarjoamassa kokelaalle kaikki tälle kyseisessä koetilaisuudessa kuuluvat kokeet. Tämä tapahtuu vertaamalla näytöllä näkyvää tietoa ennen koetta tulostetussa listassa näkyvään tietoon. 4. Valvoja lukee kokelaan päätelaitteen näytöltä istuntotunnuksen ja merkitsee sen ennen koetta tulostettuun listaan. Jos USB-muisteissa on numerointi, merkitään listaan myös muistin numero. 5. Kun kaikkien kokelaiden istuntotunnukset on kerätty, istuntotunnuksia verrataan valvontakonsolin tietoihin ja vahvistetaan istunnot. YTL selvittää mahdollisuuksia tehostaa henkilöllisyyden tarkistamisprosessia siten, ettei paperiluetteloa eikä istuntotunnuksien tarkistamista tarvittaisi. Jos kokelaan tietoja ei löydy järjestelmästä, kokeen valvoja syöttää kokelaan tiedot valvontakonsolille. Tämän jälkeen tunnistus suoritetaan uudelleen. Kokelaan oikeus osallistua kokeeseen tarkistetaan myöhemmin. Koe aloitetaan, kun kaikkien kokelaiden henkilöllisyys on tarkistettu. 4.2 Valvojien toiminta kokeen aikana Valvojat vastaavat pääasiassa koetilan fyysisestä valvonnasta kuten nykyisessäkin kokeessa. Sähköiseen kokeeseen liittyviä valvontatehtäviä ovat seuraavat: Valvontakonsolin seuraaminen tietoliikenneongelmien havaitsemiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Poikkeustilanteisiin reagointi (ks. kohta 4.3). Kokelaan WC-käyntien tai muun poistumisen ajaksi päätelaitteen näyttö on peitettävä käynnistämällä päätelaitteessa näytönsäästäjäohjelma. Näytönsäästäjän kytkeminen päälle ja pois ohjeistetaan myöhemmin. Valvojat tai muut koetilassa olevat henkilöt eivät saa kokeen aikana neuvoa ta päätelaitteen tai koejärjestelmän käytössä. 4.3 Poikkeustilanteisiin reagointi Valvojien tehtävänä on reagoida poikkeustilanteisiin seuraavasti: 24