METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VUOSIKERTOMUS 2004 1 DEKAANIN KATSAUS Opetuksessa merkittävin tapahtuma liittyi kansainväliseen opetukseen. Tiedekunnan koordinoima M.Sc. European Forestry valittiin yhdeksi 19:sta EU:n Erasmus Mundus- maisteriohjelmasta 128 hakijan joukosta - ainoana Suomesta johdettuna hankkeena. Professori Paavo Pelkonen toimii kuuden yliopiston konsortion johdossa. Joensuun yliopiston 4. promootio pidettiin elokuussa. Yhteensä 17 nuorta tiedekunnassa väitellyttä tohtoria sai tohtorin arvoon liittyvät tunnukset. Tiedekunnan valitsemat kunniatohtorit olivat eduskunnan puhemies Paavo Lipponen ja Norjan maatalousyliopiston professori Birger Solberg. Promovoidut kunniatohtorit istuttivat kasvitieteellisen puutarhan läheisyyteen nimikkopuunsa tiedekunnan opettajien ja 12 metsäylioppilaan avustamina. Juhlimisen aiheita oli muitakin. Tiedekunnan henkilökunnasta ensimmäisinä 60 vuoden paalulle ehtivät professori Hannu Mannerkoski ja akatemiaprofessori Seppo Kellomäki. Heille omistetut juhlakirjat ilmestyivät Silva Carelica sarjassa. Silva Carelica sarjakin täytti vuosia - 20 vuotta. Sarjassa on julkaistu yhteensä 46 oppikirjaa tai muuta julkaisua. Metsätieteellisten oppikirjojen osalta sarja muodostaa maassamme ainutlaatuisen kokonaisuuden. Juhlavuonna ilmestyi neljä uutta nidettä. Jo vuonna 2002 aloitettu työ lahjoitusvarojen keräämiseksi metsätietojärjestelmien professuurin osarahoittamiseksi saatiin vuoden aikana myönteiseen päätökseen. Ulkopuolinen rahoitus kattaa puolet kustannuksista viiden vuoden ajan ja loppuosa rahoitetaan metsätietojärjestelmien yliassistentin viran lakkauttamisella. Tiedekunnan organisaatio on poikkeuksellisen ohut. Sitä vahvistettiin pääaineiden vastuuhenkilöiden sitouttamiskokeilulla 1.8. alkaen. Tarkoituksena on erityisesti pääaineiden opetuksen kehittämisen. Siihen velvoittaa ja kannustaa tiedekunnan vuosiksi 2004 2006 saama opetuksen laatuyksikön status. Opetuksen laadun jatkuvaan parantamiseen tähtää myös uuden tutkintojärjestelmän mukaisen opintosuunnitelman laatimistyö, jota on tuettu mm. siihen keskittyvän amanuenssin työllä. Yhteistyö Joensuun Metsäylioppilaat ry:n ja opiskelijakunnan kanssa jatkui perinteiseen tapaan hyvin. Tiedekunnan henkilöstössä tapahtui muutoksia. Uudeksi hallintopäälliköksi valittiin MMT Kaisa Laitinen MMT Marja Kolströmin siirryttyä käytännön palvelukseen. Professorien ja muiden opetusviroissa tai niiden hoidossa tapahtuneet muutokset käyvät ilmi henkilöstökertomuksesta. Tiedekunta aloitti vuoden aikana strategiansa uudistamistyön, joka käynnistettiin oppi- ja pääaineittaisella tiedonkeruulla ja analysoinnilla. Tarkoitus on vastata toimintaympäristön muutoksiin ja haasteisiin, joista vähäisin ei ole tutkinnon työmarkkinakosketuspinnan laajentaminen. Tiedekunnan web-sivut uusittiin. Kiitän tiedekunnan opetus- ja muuta henkilökuntaa tuloksekkaasta työstä v. 2004. Olli Saastamoinen Dekaani
TIEDEKUNTA 2 Tiedekuntaneuvosto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 55 asiaa. Dekaani teki 222 päätöstä. Tiedekuntaneuvostossa olivat seuraavat jäsenet Jäsen Professorit prof. Olli Saastamoinen, pj. prof. Paavo Pelkonen prof. Jari Kouki Henkilökohtainen varajäsen prof. Matti Maltamo prof. Jori Uusitalo (30.9.2004 saakka) prof. Matti Kärkkäinen (20.10.2004 lähtien) Muut opettajat, tutkijat ja muu henkilökunta MMT Atte Komonen MMT Teijo Palander (20.10.2004 saakka) MMT Ari Talkkari (24.11.2004 lähtien) MMT Heli Peltola MMT Kaisa Laitinen (12.9.2004 saakka) MMT Seppo Rouvinen (20.10.2004 lähtien) Opiskelijat Heli Somero (26.9.2004 saakka) Hanna Pokkinen (22.10.2004 lähtien) Minna Syrjänen Jukka Korri (12.9.2004 saakka) Titta Tähtinen (22.10.2004 lähtien) Hanna Pokkinen (21.10.2004 saakka) Henri Maijala (22.10.2004 lähtien) Virkoihin tehdyt nimitykset MMT Kaisa Laitinen (hallintopäällikkö) Ph.D. Tarja Lehto (yliassistentti, metsämaatiede, erityisesti metsämaan hoito) MMT Jukka Matero (yliassistentti, metsäekonomia) Dosentteja ei kuluneena vuonna nimitetty. Opetusvirat vuoden 2004 lopussa - professorit 10 - yhteisprofessorit 3 (tiedekunnan osuus 50 %, 20 %, 20 %) - lehtori 1 - yliassistentit 8
Määrärahat vuonna 2004 - perusrahoitus 2 293 500,00 - muu rahoitus 1 140 630,00 - ulkopuolinen rahoitus 2 365 000,00 Yhteensä 5 799 130,00 3 Opiskelijamäärät - perustutkinto-opiskelijat 326 - jatko-opiskelijat 68 - ulkomaalaiset opiskelijat 89, joista perustutkinto-opiskelijoita 35, jatko-opiskelijoita 13 ja vaihto-opiskelijoita 41 Henkilökunta - opetushenkilökunta ja muu vakituinen henkilöstö 32 - tutkijat 54, joista jatko-opiskelijoita 28 henkilöä - muu määräaikainen henkilöstö 17 Yhteensä 103 Opetushenkilökunnassa työskenteli miehiä 18 ja naisia 2, tutkijoissa jakaantuminen oli vastaavasti 36 ja 18, sekä muun henkilökunnan kohdalla 13 ja 16. Tutkintotavoitteet ja niiden saavuttaminen Tutkintotavoitteet suunnitelmakaudella 2004 2006 ovat keskimäärin 45 perustutkintoa ja 11 tohtorintutkintoa. Perustutkintojen osalta tavoite saavutettiin, sillä maisterin tutkintoja suoritettiin 45. Lisensiaatintutkintoja suoritettiin 2 ja tohtorintutkintoja 9. Opiskelijavalinta Vuonna 2004 tiedekunnan päävalinnassa opiskelupaikkaa haki 282 opiskelijaa, vuotta aikaisemmin hakijoita oli 241. Opiskelijoita hyväksyttiin 67. Syksyllä opintonsa aloitti 46 opiskelijaa, aloituspaikkoja oli 45. Opiskelijavalinnan perusteet olivat muutoin edellisvuoteen verrattuna samat paitsi kuluneena vuonna osa hakijoista (15) hyväksyttiin pelkän ylioppilastutkinnon perusteella. Julkaisutoiminta Artikkelit referoiduissa sarjoissa 61 Artikkelit kokoomateoksissa 57 Monografiat - Metsätieteellisen tiedekunnan laitossarjat: - Tiedonantoja 5 - Silva Carelica 6 Toimitetut julkaisut 5 Muut julkaisut 5 Abstraktit 4
HENKILÖSTÖKERTOMUS 4 Toiminnan yleiskuvaus Vuonna 2004 henkilöstössä tapahtui useita muutoksia. Virkoihin nimitettiin kaksi yliassistenttia ja hallintopäällikkö. Heidän lisäkseen muutoksia henkilöstössä tehtiin väliaikaisjärjestelyin, etenkin kun kaksi professoria siirtyi syksyllä Metsäntutkimuslaitoksen palvelukseen. Henkilöstön kehittäminen Tiedekuntaan perustettiin metsätietojärjestelmien professuuri, jonka hakuprosessi lähti käyntiin syksyllä. Professuuri palvelee koko tiedekunnan opetuksen ja tutkimuksen tarpeita. Opettajille järjestettiin mahdollisuus osallistua yliopiston järjestämään pedagogiseen koulutukseen, jota mahdollisuutta käytettiinkin. Aloitimme valmistautumisen työolosuhteiden muutokseen, kun Metsäntutkimuslaitoksen uudisrakennus valmistui ja Borealis-rakennusta päästiin remontoimaan tiedekunnan käyttöä varten. Remontin valmistuttua toivotaan päästävän Borealis rakennuksessa havaituista sisäilmaongelmista. Tiedekunta on tarjonnut henkilöstölle mahdollisuuden osallistua tyky-liikuntaan kerran viikossa. Mahdollisuutta käytettiinkin aktiivisesti ja osallistujat ovat kokeneet toiminnan hyvin myönteisenä. Opetuksen laatu ja kehittäminen Opetuksen ja koulutuksen sektorilla opetushenkilöstöä työllisti erityisesti valmistautuminen tutkintorakenneuudistukseen. Uuden tutkintorakenteen toimeenpanoa varten vaihdoimme kokemuksia ja kehittämisajatuksia Helsingin yliopiston metsälaitosten kanssa ja tutustuimme laitosten metsätieteellisen opetuksen tutkintorakennetyöhön. Perustutkintojen tutkintorakenne määriteltiin uuden tutkintoasetuksen mukaiseksi. Tiedekunnan omana arviointihankkeena toteutimme opiskelijavalintaan ja opiskelujen etenemiseen liittyvien tekijöiden kartoittamisen sisäisen raportin. Opiskelijavalinnassa vuonna 2004 ollut kokeilu, jossa osa opiskelijoista valittiin suoraan todistusten perusteella, arvioitiin ja arvioinnin perusteella päätettiin palata entiseen käytäntöön. Yhtenä yliopistokoulutuksen laatuyksikkönä tiedekunnalla oli mahdollisuus panostaa erityisesti opetussuunnitelman kehittämiseen, jota työtä varten tiedekunta palkkasi amanuenssin. Laboratoriopalveluiden laadun kehittämistä kartoitettiin tiedekunnassa ja tällä sektorilla aloitettiin laatutyö. Aloitimme opetuksen laadun arvioinnin pilottihankkeessa yhdessä kahden muun Joensuun yliopiston tiedekunnan kanssa sekä jatkoimme opintojaksojen arviointia. Esimerkiksi metsätieteen perusopintojen kenttäkurssien arvioinnin yhteydessä löydettiin monia parannusehdotuksia. Oli kannustavaa huomata, että opiskelijoiden kokonaisarvosana kurssin tärkeydestä oli huomattavan korkea. Tältä pohjalta kursseja koskevat palautteet ohjattiin opettajille. Lopuksi päädyttiin parantamaan kenttäkurssin aikataulutusta ja eri osien järjestystä.
5 Tiedekunnan kolmelle pääaineelle nimettiin vastuuprofessorit. Heidän tehtäviinsä kuului mm. strategiatyön ja tutkintorakenneuudistuksen vetäminen pääaineissa. Asiantuntijat luennoivat opetukseen liittyvistä kehittämismahdollisuuksista tiedekunnan strategiapäivillä. Loppuvuodesta järjestetyssä koulutustilaisuudessa perehdyttiin vielä tutkintorakenneuudistuksen taustoihin ja opintojaksojen mitoitukseen. Loppuvuodesta otimme käyttöön myös uudistetut web-sivut. Kansainvälisessä koulutusyhteistyötoiminnassa päästiin merkittävästi eteenpäin, kun Master of Science in European Forestry maisteriohjelma valittiin mukaan EU:n Erasmus Mundus koulutusohjelmaan ainoana Suomesta koordinoituna ohjelmana. Ensimmäiset ympäri maailmaa tulleet Erasmus Mundus opiskelijat aloittivat opiskelunsa ohjelmassa vuoden lopussa. Tavoitteiden toteumaraportti Metsätieteellisen tiedekunnan tutkintotavoitteet ja toteumat vuonna 2004 näyttävät seuraavilta: Tutkinto Tavoite Toteuma Maisteri 45 45 Tohtori 11 9 Maisteritutkintotavoite toteutui, mutta tohtorintutkintotavoitteesta tiedekunta jäi jälkeen noin vajaan viidesosan. Tiedekunnassa on opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet tutkintoon vaadittavat opinnot, mutta eivät hakeneet tutkintoa. Tohtorintutkintojen osalta kaksi jo aiempina vuosina väitellyttä ei ole hakenut tutkintoa, sillä vaadittavat jatko-opinnot ovat kesken. Tutkimushankkeet ja tutkimustulokset Vuoden lopussa tiedekunnassa oli käynnissä noin 65 hanketta, joihin tärkeimpänä kuuluivat Suomen akatemian nimeämä huippututkimusyksikön Centre of Excellence for Forest Ecology and Management (2000-2005) hankkeet. Tiedekunnan monipuolisesta tutkimustoiminnasta on vaikea nimetä keskeisimpiä tutkimustuloksia koskien vuotta 2004, mutta seuraavassa esimerkkejä tutkimustuloksista. Ilmastonmuutostutkimuksen tutkimustulokset osoittivat, että männyn fysiologiassa ja kasvussa tapahtuu merkittäviä muutoksia ilman kohotetun CO 2 konsentraation ja lämpötilan oloissa. Metsien monimuotoisuuteen keskittyvissä tutkimuksissa havaittiin, että monet uhanalaiset metsälajit voivat selviytyä myös talousmetsissä, jos metsänhoidon menetelmissä otetaan huomioon lajiston erityisvaatimukset. Lisäksi saatiin näyttöä siitä, että suojelualueiden vallitseva sukkessio saattaa heikentää alueiden sopivuutta uhanalaisille lajeille, koska luontaisia häiriötekijöitä ei alueilla juuri ole. Suojelualueiden hoitoa ja ennallistamista tulisi tämän johdosta kehittää. Ensi kertaa ilmastonmuutostutkimuksessa havaittiin, että kohotettu CO 2 vaikuttaa koivun herbivoriaan vähentämällä koivun maittavuutta jyrsijöille. Lisäksi, mäntymittarin ja sen loisen välisen vuorovaikutuksen todettiin muuttuvan ilmastonmuutoksen seurauksena. Viljelymetsätalouden teknologia, organisointi ja logistiikka -hanketta toteutettiin Metsäntutkimuslaitoksen Suonenjoen tutkimusaseman kanssa yhteistyössä. Tulosten mukaan huomattavia kustannussäästöjä on saavissa metsänviljelyn logistiikkaa kehittämällä, uusilla toimintatavoilla ja taimikonhoidon optimaalisella ajoituksella.
6 Yksinpuittaisen laserkeilauksen käytettävyys metsäsuunnittelun tiedonlähteenä -hankkeessa tarkasteltiin laserkeilausaineistosta hahmontunnistusmenetelmillä tunnistettuja yksittäisiä puita sekä niiden ominaisuuksia (pituus, tilavuus, kasvu). Lisäksi tutkittiin mm. metsikön rakenteen arviointia laseraineiston avulla. Tulokset on julkaistu kansainvälisissä referoiduissa sarjoissa. Köyhyyden lievittäminen ja metsien keräilytuotteet -hankkeessa laadittiin alueelliset mustikan ja puolukan tuotoksen ennustemallit kaikille Suomen metsäkeskuksille. Mallit perustuivat laajaan asiantuntijaaineistoon. Mallien ensisijainen käyttötarkoitus on metsien monikäytön suunnittelu, mutta niiden avulla on myös mahdollista kalibroinnin jälkeen estimoida Suomen mustikka- ja puolukkavarannot.
JULKAISUTOIMINTA 7 1. Artikkelit referoiduissa sarjoissa Articles in refereed journals De Somviele Bert, Lyytikäinen-Saarenmaa Päivi & Niemelä Pekka. Sawfly (Hym., Diprionidae) outbreaks on Scots pine: effect of stand structure, site quality and relative tree position on defoliation intensity. Forest Ecology and Management, 2004. Vol. 194, no. 1-3, p. 305-317. den Herder Michael, Virtanen Risto & Roininen Heikki. Effects of reindeer browsing on tundra willow and its associated insect herbivores. Journal of Applied Ecology, 2004. Vol. 41, no. 5, p. 870-879. Finér Leena, Kortelainen Pirkko, Mattsson Tuija, Ahtiainen Marketta, Kubin Eero & Sallantaus Tapani. Sulphate and base cation concentrations and export in streams from unmanaged forested catchments in Finland. Forest ecology and management, 2004. Vol. 195, no. 1-2, p. 115-128. Haara Arto & Korhonen Kari Tapani. Kuvioittaisen arvioinnin luotettavuus. Metsätieteen aikakauskirja, 2004. No. 4/2004, s. 489-508. Haara Arto & Korhonen Kari Tapani. Toimenpide-ehdotusten simulointi laskennallisesti ajantasaistetusta kuvioaineistosta. Metsätieteen aikakauskirja, 2004. No. 2/2004, s. 157-173. Heinonen Tero & Pukkala Timo. A comparison between one- and two-neighbourhoods in heuristic search with spatial forest management goals. Silva Fennica, 2004. Vol. 38, no. 3, p. 319-332. Heräjärvi Henrik, Jouhiaho Aki, Tammiruusu Vesa & Verkasalo Erkki. Small-diameter Scots pine and birch timber as raw materials for engineered wood products. International Journal of Forest Engineering, 2004. Vol. 15, no. 2, p. 23-34. Heräjärvi Henrik. Static bending properties of Finnish birch wood. Wood Science and Technology, 2004. Vol. 37, no. 6, p. 523-530. Heräjärvi Henrik. Variation of basic density and Brinell hardness within mature Finnish Betula pendula and P. pubescens stems. Wood and Fibre Science, 2004. Vol. 36, no. 2, p. 217-227. Hokkanen, Päivi. Bryophyte communities in herb-rich forests in Koli, eastern Finland: comparison of forest classifications based on bryophytes and vascular plants. Annales Botanici Fennici, 2004. Vol 41, no. 5, s. 331-365. Kaipainen Terhi, Liski Jari, Pussinen Ari & Karjalainen Timo. Managing carbon sinks by changing rotation length in European forests. Environmental Science & Policy, 2004. Vol. 7, no. 3, p. 205-219. Kangas Annika, Heikkinen Elina & Maltamo Matti. Accuracy of partially visually assessed stand characteristics - A case study of Finnish forest inventory by compartments. Canadian Journal of Forest Research, 2004. Vol. 34, p. 916-930. Kaurala Hanna, Heräjärvi Henrik & Verkasalo Erkki. Sahakoivun laatu puhtaissa koivikoissa ja kuusikoivusekametsiköissä. Metsätieteen aikakauskirja, 2004. No. 2, s. 129-143.
8 Komonen Atte, Grapputo Alessandro, Kaitala Veijo, Kotiaho Janne S. & Päivinen Jussi. The role of niche breadth, resource availability and range position on the life history of butterflies. Oikos, 2004. Vol. 105, p. 41-54. Komonen Atte, Jonsell Mats, Okland Bjorn, Sverdrup-Thygeson Anne & Thunes Karl. Insect assemblages associated with the polypore Fomitopsis pinicola: a comparison across Fennoscandia. Entomologica Fennica, 2004. Vol. 15, p. 102-112. Korpela Ilkka & Anttila Perttu. Appraisal of the mean height of trees by means of image matching of digitised aerial photographs. Photogrammetric Journal of Finland, 2004. Vol. 19, no. 1, p. 23-36. Kouki Jari, Arnold Kerstin & Martikainen Petri. Long-term persistence of aspen - a key host for many threatened species - is endangered in old-growth conservation areas in Finland. Journal for Nature Conservation, 2004. Vol. 12, p. 41-52. Kuokkanen Kari, Niemelä Pekka, Matala Juho, Julkunen-Tiitto Riitta, Heinonen Jaakko, Rousi Matti, Henttonen Heikki, Tahvanainen Jorma & Kellomäki Seppo. The effects of elevated CO 2 and temperature on the resistance of winter-dormant birch seedlings (Betula pendula) to hares and voles. Global Change Biology, 2004. Vol. 10, no. 9, p. 1504-1512. Kärenlampi Petri P. & Riekkinen Mika. Maturity and growth rate effects on Scots pine basic density. Wood Science and Technology, 2004. Vol. 38, p. 465-473. Kärenlampi Petri P. The effect of material disorder on fatigue damage induced by unidirectional loading. Engineering Fracture Mechanics, 2004. Vol. 71, no. 4-6, p. 419-424. Lacuna-Richman Celeste. Using suitable projects in adding value to nonwood forest products in the Philippines: The copal (Agathis philippinensis) trade in Palawan. Economic Botany, 2004. Vol. 58, no. 3, p. 476-485. Laiho Raija, Laine Jukka, Trettin Carl C. & Finér Leena. Scots pine litter decomposition along drainage succession and soil nutrient gradients in peatland forests, and the effects of interannual weather variation. Soil Biology & Biochemistry, 2004. Vol. 36, no. 7, p. 1095-1109. Laukkanen Sanna, Palander Teijo & Kangas Jyrki. Applying voting theory in participatory decision support for sustainable timber harvesting. Canadian Journal of Forest Research, 2004. Vol. 34, no. 7, p. 1511-1524. Lehto Tarja, Lavola Anu, Julkunen-Tiitto Riitta & Aphalo Pedro José. Boron retranslocation in Scots pine and Norway spruce. Tree Physiology, 2004. Vol 24, no. 9, p. 1011-1017. Lehto Tarja, Lavola Anu, Kallio Eeva & Aphalo Pedro José. Boron uptake by ectomycorrhizas of silver birch. Mycorrhiza, 2004. Vol 14, no. 3, p. 209-212. Lehto Tarja, Räisänen Mikko, Lavola Anu, Julkunen-Tiitto Riitta & Aphalo Pedro José. Boron mobility in deciduous forest trees in relation to their polyols. New Phytologist, 2004. Vol. 163, no. 2, p. 333-339. Luomala Eeva-Maria, Laitinen Kaisa, Kellomäki Seppo & Vapaavuori Elina. Acclimation in Scots pine needles during three years of growth at elevated CO 2 and temperature. Ekologia (Bratislava), 2004. Vol. 22, no. Supplement 1/2003, p. 197-202.
9 Luostarinen Katri & Möttönen Veikko. Effect of growing site, sampling date, wood location in trunk and drying method on concentration of soluble proanthocyanidins in Betula pendula. Scandinavian Journal of Forest Research, 2004. Vol. 19, no. 3, p. 234-240. Luostarinen Katri & Möttönen Veikko. Effects of log storage and drying on birch (Betula pendula) wood proanthocyanidin concentration and discolouration. Journal of Wood Science, 2004. Vol. 50, no. 2, p. 151-156. Malinen Jukka & Palander Teijo. Metrics for distribution similarity applied to the bucking to demand procedure. International Journal of Forest Engineering, 2004. Vol. 15, no. 1, p. 33-40. Maltamo Matti, Eerikäinen Kalle, Pitkänen Juho, Hyyppä Juha & Vehmas Mikko. Estimation of timber volume and stem density based on scanning laser altimetry and expected tree size distribution functions. Remote Sensing of Environment, 2004. Vol. 90, p. 319-330. Maltamo Matti, Mustonen Kari, Hyyppä Juha, Pitkänen Juho & Yu Xiaowei. The accuracy of estimating individual tree variables with airborne laser scanning in a boreal nature reserve. Canadian Journal of Forest Research, 2004. Vol. 34, p. 1791-1801. Martikainen Petri & Kaila Lauri. Sampling saproxylic beetles: lessons from a 10-year monitoring study. Biological Conservation, 2004. Vol. 120, p. 171-181. Matero Jukka. Cost-effective measures for diffuse load abatement in forestry. Silva Fennica, 2004. Vol. 38, no. 3, p. 333-345. Matero Jukka. Kustannustehokkaita menetelmiä metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiseen. Metsätieteen aikakauskirja, 2004. Vol. 2004, no. 3, s. 333-334. Mattson William, Kuokkanen Kari, Niemelä Pekka, Julkunen-Tiitto Riitta, Kellomäki Seppo & Tahvanainen Jorma. Elevated CO 2 alters birch resistance to Lagomorpha herbivores. Global Change Biology, 2004. Vol. 10, p. 1402-1413. Möttönen Veikko, Heräjärvi Henrik, Koivunen Hannu & Lindblad Jari. Influence of felling season, drying method and within-tree location on the Brinell hardness and equilibrium moisture content of wood from 27 to 35-year old Betula pendula. Scandinavian Journal of Forest Research, 2004. Vol. 19, no. 3, p. 241-249. Næsset Erik, Brandtberg Tomas, Gobakken Terje, Holmgren Johan, Hyyppä Juha, Hyyppä Hannu, Maltamo Matti, Nilsson Mats, Olsson Håkan, Persson Åsa & Söderman Ulf. Laser scanning of forest resources: the Scandinavian experience. Scandinavian Journal of Forest Research, 2004. Vol. 19, p. 482-499. Niinistö Sini, Silvola Jouko & Kellomäki Seppo. Soil CO 2 efflux in a boreal pine forest under atmospheric CO 2 enrichment and air warming. Global Change Biology, 2004. Vol. 10, p. 1363-1376. Ovaskainen Heikki, Uusitalo Jori & Väätäinen Kari. Characteristics and significance of a harvester operators working technique in thinnings. International Journal of Forest Engineering, 2004. Vol. 15, no. 2, p. 67-77.
10 Palahí Marc, Tome M., Pukkala Timo, Trasobares Antoni & Montero G. Site index model for Pinus sylvestris in north-east Spain. Forest Ecology and Management, 2004. Vol. 187, no. 1, p. 35-47. Palander Teijo, Väätäinen Janne, Laukkanen Sanna & Jukka Malinen. Modelling backhauling on Finnish energy-wood network using minimizing of empty routes. International Journal of Forest Engineering, 2004. Vol. 15, no. 2, p. 79-85. Palviainen Marjo, Finér Leena, Kurka A.-M., Mannerkoski Hannu, Piirainen Sirpa & Starr Michael. Release of potassium, calcium, iron and aluminium from Norway spruce, Scots pine and silver birch logging residues. Plant and Soil, 2004. Vol. 259, no. 1-2, p. 123-136. Palviainen Marjo, Finér Leena, Kurka, A.-M., Mannerkoski, Hannu, Piirainen Sirpa & Starr Michael. Decomposition and nutrient release from logging residues after clear-cutting of mixed boreal forests. Plant and Soil, 2004. Vol. 263, no. 1, p. 53-67. Piirainen Sirpa, Finér Leena, Mannerkoski Hannu & Starr Michael. Effects of forest clearcutting on the sulphur, phosphorus and base cations fluxes through podzolic soil horizons. Biogeochemistry, 2004. Vol. 69, no. 3, p. 405-424. Pukkala Timo. Dealing with ecological objectives in the Monsu planning system. Silva Lusitana, 2004. Vol. Special issue, p. 1-15. Pumpanen Jukka, Kolari Pasi, Ilvesniemi Hannu, Minkkinen Kari, Vesala Timo, Niinistö Sini, Lohila Annalea, Larmola Tuula, Morero Micaela, Pihlatie Mari, Janssens Ivan, Curiel Juste Jorge, Grünzweig José M., Reth Sascha, Subke Jens-Arne, Savage Kathleen, Kutsch Werner, Ostreng Geir, Ziegler Waldemar, Anthoni Peter, Lindroth Anders & Hari Pertti. Comparison of different chamber techniques for measuring soil CO 2 efflux. Agricultural and Forest Meteorology, 2004. Vol. 123, p. 159-176. Punttila Pekka, Niemelä Pekka & Karhu Kari. The impact of wood ants (Hymenoptera: Formicidae) on the structure of invertebrate community on mountain birch (Betula pubescens ssp. czerepanovii). Annales Zoologici Fennici, 2004. Vol. 41, p. 429-446. Repo Tapani, Leinonen Ilkka, Ryyppö Aija & Finér Leena. The effect of soil temperature on the bud phenology, chlorophyll fluorescence, carbohydrate contents and cold hardiness of Norway spruce seedligs. Physiologia Plantarum, 2004. Vol. 121, p. 93-100. Rousseaux M.C., Julkunen-Tiitto Riitta, Searles P.S., Scopel A.L., Aphalo, Pedro J. & Ballare C.L. Solar UV-B radiation affects leaf quality and insect herbivory in the southern beech tree Nothofagus antarctica. Oecologia, 2004. Vol. 138, p. 505-512. Rusanen K., Finér Leena, Antikainen M., Korkka-Niemi K., Backman B. & Britschgi R. The effects of forest cutting on the quality of groundwater in large aquifers in Finland. Boreal Environment Research, 2004. Vol. 9, no. 3, p. 253-261. Trasobares Antoni & Pukkala Timo. Using past growth to improve individual-tree diameter growth models for uneven-aged mixtures of Pinus sylvestris L. and Pinus nigra Arn. in Catalonia, north-east Spain. Annals of Forest Science, 2004. Vol. 61, p. 400-417.
11 Trasobares Antoni, Pukkala Timo & Miina Jari. Growth and yield model for uneven-aged mixtures of Pinus sylvestris L. and Pinus nigra Arn. in Catalonia, north-east Spain. Annals of Forest Science 6, 2004. Vol. 6, p. 9-24. Uusitalo Jori, Kokko Sampsa & Kivinen Veli-Pekka. The effect of two bucking methods on Scots pine lumber quality. Silva Fennica, 2004. Vol. 38, no. 3, p. 291-303. Wang Kaiyun, Kellomäki Seppo, Zha Tiashan & Peltola Heli. Component carbon fluxes and their contribution to ecosystem carbon exchange in a pine forest: an assessment based on eddy covariance measurements and an integrated model. Tree Physiology, 2004. Vol 24, no. 1, p. 19-34. Wang Kaiyun, Kellomäki Seppo, Zha Tiashan & Peltola Heli. Seasonal variation in energy and water fluxes in a pine forest: an analyses based on eddy covariance and an integrated model. Ecological Modelling, 2004. no. 179, p. 259-279. Venäläinen Ari, Zeng Hongcheng, Peltola Heli, Talkkari Ari, Strandman Harri, Wang Kaiyun & Kellomäki Seppo. Simulations of the influence of forest management on wind climate on a regional scale. Agricultural and Forest Meteorology, 2004. Vol. 123, no. 3-4, p. 149-158. Ylikoski P., Niskanen Y., Hänninen H., Kurttila Mikko & Pukkala Timo. Spatiaaliset tekijät uudistusikäisen metsikön hakkuupäätöksessä. Metsätieteen aikakauskirja, 2004. no. 3, s. 255-267. Yu Xiaowei, Hyyppä Juha, Kaartinen Harri & Maltamo Matti. Automatic detection of harvested trees and determination of forest growth using airborne laser scanning. Remote Sensing of Environment, 2004. Vol. 90, p. 451-462. Zeng Honcheng, Peltola Heli, Talkkari Ari, Venäläinen Ari, Strandman Harri, Kellomäki Seppo & Wang Kaiyun. Influence of clear-cutting on the risk of wind damage at forest edges. Forest Ecology and Management, 2004. Vol. 203, no. 1-3, p. 77-88. Zha Tianshan, Kellomäki Seppo, Wang Kai-Yun, Ryyppö Aija & Niinistö Sini. Seasonal and annual stem respiration of Scots pine trees under boreal conditions. Annals of Botany, 2004. Vol. 94, p. 889-896. 2. Artikkelit kokoomateoksissa Articles in proceedings and non-refereed journals Arshadi M., Nerantzis E., Pelkonen Paavo, Röser Dominik & Tahvanainen Liisa. Energy from renewable resources (Bio-Energy). In: Stevens C. & Verhe, R. (eds.). Renewable Bioresources: Scope and Modification for Non-food Applications. Cornwall: John Wiley & Sons, Ltd, 2004, p.103-137. Erkkilä Antti & Siiskonen Harri. Institutional cooperation between the University of Joensuu and the University of Namibia. In: Erkkilä Antti & Savonlahti Outi. Proceedings of the First UNEP/University of Joensuu Symposium on Challenges to Sustainable Development. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2004. Joensuun yliopisto. Hallintoviraston raportteja ja selvityksiä 32, p. 52-71. Finér Leena. Puiden maanalainen maailma. Julkaisussa: Finér Leena & Saastamoinen Olli (toim.). Puuta, maata ja vettä - tutkien ja opettaen. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Silva Carelica 43, s. 12-15.
12 Hantula Jarkko & Niemelä Pekka. Tuontipuun rajatarkastus: taudinaiheuttajat ja tuholaiset. Julkaisussa: Metsäsektorin suhdannekatsaus 2004-2005. Metsäntutkimuslaitos. Vantaan tutkimuskeskus, 2004. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja, s. 60-62. Heinonen Reijo, Pelkonen Paavo & Saastamoinen Olli. Need for a Global Forest Ethics Network. In: Erkkilä Antti & Pelkonen Paavo (eds). Forest Ethics Inspired by the Johannesburg Summit 2002. Joensuu: University of Joensuu, Faculty of forestry. Silva Carelica 46, p. 9-16. Hyyppä Juha, Hyyppä Hannu, Litkey Paula, Yu Xiaowei, Haggrén Henrik, Rönnholm Petri, Pyysalo Ulla, Pitkänen Juho & Maltamo Matti. Algorithms and methods of airborne laser scanning for forest measurements. International Archives of Photogrammetry, Remote Sensing and Spatial Information Sciences, 2004. Vol. 36, p. 82-89. Hänninen H., Ollonqvist P. & Saastamoinen Olli. Finland: Sustainable welfare via forest diversity. In: Humphreys D. (ed.). Forest for the future. National forest programmes in Europe. Country and regional reports from COST Action E19. 2004. Järvinen Erkki. Noljakanmäen alueen suojelu - historia askel askeleelta. Julkaisussa: Björn Ismo ja Tuunainen Pasi (toim.). Noljakan kirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2004, s. 92-95. Järvinen Erkki. Noljakanmäen luontoselvitys. Julkaisussa: Björn Ismo ja Tuunainen Pasi (toim.). Noljakan kirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2004, s. 96-105. Kärki Timo & Möttönen Veikko. Preventing discolouration of birch (Betula pendula, B. pubescens) in htdrying. COST action E15. Proceedings of 5th (final) conference on wood drying, 2004. p. 239-244. Kärkkäinen Matti. Mitkä tekijät vaikuttavat hirvien aiheuttamiin taimikkotuhoihin? Tutkimusstrategioiden ja -tulosten tarkastelua. Julkaisussa: Finer Leena, Saastamoinen Olli (toim.). Puuta, maata ja vettä - tutkien ja opettaen. Professori Hannu Mannerkoski 60 vuotta. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2004. Silva Carelica 43, s. 16-22. Kärkkäinen Matti. Sahaussimulaattorit metsänhoitotieteessä ja tekniikassa. Julkaisussa: Niemelä Pekka, Saastamoinen Olli.(toim.). Metsäekosysteemit muuttuvassa maailmassa. Akatemiaprofessori Seppo Kellomäki 60 vuotta. Joensuu: Joensuun yliopisto, 2004. Silva Carelica 44, s. 33-52. Laukkanen Sanna & Palander Teijo. Monitavoitteinen puunkorjuun päätöksenteko puukaupan tukena: tapaustutkimukset yhtymämetsästä ja valtion talousmetsästä. Julkaisussa: Palander Teijo (toim.). Ryhmäpäätöstuki puunhankinnassa. Joensuun yliopisto: Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Tiedonantoja 159, s. 86-112. Laurén Ari, Finér Leena, Koivusalo Harri, Kokkonen Teemu, Mannerkoski Hannu, Palviainen Marjo & Piirainen Sirpa. Application of a mathematical model (FEMMA) in assessing logging-induced nitrogen export through a peatland buffer zone. In: Päivänen Juhani (ed.). Wise Use of Peatlands, Proceedings of the 12th International Peat Congress. Jyväskylä: International Peat Society, 2004, p. 451-457. Lehto Tarja, Möttönen Marjoriitta, Räisänen Mikko, Lavola Anu & Aphalo Pedro José. Boorin merkitys puiden hienojuurille ja mykorritsoille. Julkaisussa: Rikala Risto (toim.). Puiden kasvuhäiriöt viljavilla kivennäismailla. "Kaskialueen kuusikoiden kasvuhäiriöt" -hankkeen loppuraportti. Suonenjoki: Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen tutkimusasema, 2004. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 934, s. 47-52.
13 Lehto Tarja. Mitä uutta boorista? Julkaisussa: Finér Leena, Saastamoinen Olli (toim.). Puuta, maata ja vettä - tutkien ja opettaen. Professori Hannu Mannerkoski 60 vuotta. Joensuu: Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Silva Carelica 43, s. 23-31. Löfman Satu. Metsien pirstoutuminen. Julkaisussa: Kuuluvainen T., Saaristo L., Keto-Tokoi P., Kostamo J., Kuuluvainen J., Kuusinen M., Ollikainen M. & Salpakivi-Salomaa P. (toim.) Metsän kätköissä - Suomen metsäluonnon monimuotoisuus. Edita, 2004, s. 126. Malinen Jukka & Palander Teijo. Leimikkogeneraattori puunhankinnan tutkimusaineistojen generointiin. Julkaisussa: Teijo Palander (toim.). Ryhmäpäätöstuki puunhankinnassa. Joensuun yliopisto: Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Tiedonantoja 159, s. 63-72. Malinen Jukka, Maltamo Matti & Verkasalo Erkki. Predicting the internal quality and value of Norway spruce trees using non-parametric nearest neighbor methods. In: Gerard Nepveu (ed.). Fourth Workshop «Connection between Forest Resources and Wood Quality: Modelling Approaches and Simulation Software» Harrison Hot Springs, British Columbia, Canada September 8-15, 2002. IUFRO WP S5.01-04. Proceedings. Nancy France: INRA, 2004, p. 464-473. Malinen Jukka, Maltamo Matti, Palander Teijo & Verkasalo Erkki. Kuusen sisäisen laadun ja arvon eiparametrinen ennustaminen ja tukkijakaumien samankaltaisuusvertailut puunhankinnan suunnittelun tukena. Julkaisussa: Teijo Palander (toim.). Ryhmäpäätöstuki puunhankinnassa. Joensuun yliopisto: Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Tiedonantoja 159, s. 73-85. Maltamo Matti, Packalén Petteri, Yu Xiaowei, Eerikäinen Kalle, Hyyppä Juha & Pitkänen Juho. Identifying and quantifying heterogeneous boreal forest structures using laser scanner data. International Archives of Photogrammetry, Remote Sensing and Spatial Information Sciences, 2004. Vol. 36, p. 153-156. Mannerkoski Hannu, Finér Leena, Piirainen, Sirpa & Starr Michael. Groundwater quality in peatlands in relation to that in surrounding areas. In: Päivänen Juhani (ed.). Wise Use of Peatlands, Proceedings of the 12th International Peat Congress. Jyväskylä: International Peat Society, 2004, p. 307-314. Mannerkoski Hannu. Maakemialliset tutkimukset. Julkaisussa: Lovén Lasse (toim.). Tutkittu ja tuntematon Koli, Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Joensuu: Metsäntutkimuslaitos, 2004. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 915, s. 23-28. Mannerkoski Hannu. Maannostunnusten hyödyntäminen metsätaloudessa. Julkaisussa: Niemelä Pekka & Saastamoinen Olli (toim.). Metsäekosysteemit muuttuvassa maailmassa, Akatemiaprofessori Seppo Kellomäki 60 vuotta. Joensuu: Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Silva Carelica 44, s. 53-58. Niemelä Pekka & Veteli Timo. Miksi eurooppalaiset metsähyönteiset ovat niin menestyneitä maailmalla? Julkaisussa: Finér Leena & Saastamoinen Olli (toim.). Puuta, Maata ja Vettä - Tutkien ja opettaen. Professori Hannu Mannerkoski 60 vuotta. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Silva Carelica 43, s. 43-49. Niemelä Pekka. Onko aatteesta metsäohjelmaksi? Metsänhoitoa kansallissosialistisessa Saksassa. Julkaisussa: Niemelä Pekka & Saastamoinen Olli (toim.). Metsäekosysteemit muuttuvassa maailmassa. Akatemiaprofesori Seppo Kellomäki 60 vuotta. Joensuu: Joensuun yliopisto. Metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Silva Carelica 44, s. 59-63.
14 Niskanen Anssi & Suoheimo Jouni. The potential role of foresight in national forest programme design. In: EFI Proceedings. 2004. Niskanen Anssi, Hyttinen Pentti & Miina Saija. Forests, enterprises and rural development in Europe. In: Proceedings of the International Symposium on Contributions of Family-Farm Enterprises to Sustainable Rural Development. Freiburg, Germany: Forstwissenschaftliche Fakultät der Universität Freiburg, Forstliche Versuchs- und Forschungsanstalt Baden-Württenberg, 2004. Freiburger Forstliche Forschung, p. 75-79. Nuutinen Tuula, Moberg L., Verkasalo Erkki & Peltola Heli. Value-chain analysis for forest management, timber purchasing and timber sale decisions. In: Wood Material Science Year Book 2004. Academy of Finland, 2004, p. 17-23. Ovaskainen Heikki. Comparison of harvester work in forest and simulator environments. In: Uusitalo Jori, Nurminen Tuomo & Ovaskainen Heikki (eds.). NSR Conference on Forest Operations 2004 - Proceedings. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy, 2004. Silva Carelica 45, p. 254-260. Palander Teijo. Ennakkoinformaation visualisoinnin tarpeellisuus puukaupan päätöksenteossa. Julkaisussa: Palander Teijo (toim,). Ryhmäpäätöstuki puunhankinnassa. Joensuun yliopisto: Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Tiedonantoja 159, s. 104-117. Palander Teijo. Puunhankintaorganisaatiolle soveltuvat videoneuvottelujärjestelmät. Julkaisussa: Palander Teijo (toim.). Ryhmäpäätöstuki puunhankinnassa. Joensuun yliopisto: Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Tiedonantoja 159, s. 20-29. Palander Teijo. Tiimityö ja ryhmätyövälineet puunhankintaorganisaation johtamisessa. Julkaisussa: Palander Teijo (toim.). Ryhmäpäätöstuki puunhankinnassa. Joensuun yliopisto: Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Tiedonantoja 159, s. 7-20. Palander Teijo. Työnjohtajien Yhteydenpito ja Suhtautuminen Yhteydenpitoteknologiaan. Julkaisussa: Teijo Palander (toim.). Ryhmäpäätöstuki puunhankinnassa. Joensuun yliopisto: Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Tiedonantoja 159, s. 29-45. Palander Teijo & Väätäinen Janne. Raakapuun meno-paluukuljetusten mallintaminen. Julkaisussa: Teijo Palander (toim.). Ryhmäpäätöstuki puunhankinnassa. Joensuun yliopisto: Joensuun yliopisto, 2004. Tiedonantoja 159, s. 45-63. Pelkonen Paavo, Titov A. & Sidorenko, G. Bionenergy development in Finnish and Russian Karelia. In: Bioenergy Development in Finland, Russia and Sweden. Joensuu: FSTF/WGEC/BEAC, 2004, p. 1-18. Pelkonen Paavo. Challenges and strategies for forest education and research in Finland. In: Proceedings of XLIII IUFRO Board Meeting and International Symposium on Forest Research & Education for the 21st Century Seoul, Korea, 10-16 October 2004. Seoul: Seoul National University, 2004. p. 100-115. Pelkonen Paavo. Objectives and strategies for higher forestry education in the European integration. In: Tahvanainen L. & Pelkonen, P. (eds.). ICT in Higher Forestry Education in Europe. Joensuu: University Press, 2004. Silva Publications 2, p. 11-18.
15 Pelkonen Paavo. Challenges for higher forestry education in integrating Europe. In: Tahvanainen Liisa, Pelkonen Paavo & Mola Blas. (eds.). Quality and Competence in Higher Forestry Education. Joensuu: University Press, University of Joensuu, 2004. Silva Publications 2, p.16-24. Pelkonen Paavo. Eurooppalainen yliopistouudistus tehostaa tiedon ja osaamisen siirtoa. Julkaisussa: Finer Leena & Saastamoinen Olli (toim.). Puuta, maata ja vettä - tutkien ja opettaen. Joensuu: Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Silva Carelica 43, s. 7-11. Pelkonen Paavo. Kestävä kehitys suuntana metsätieteelliselle tutkimukselle. Julkaisussa: Niemelä Pekka & Saastamoinen Olli (toim.). Metsäekosysteemit muuttuvassa maailmassa. Joensuu: Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Silva Carelica 44, s. 27-32. Pitkänen Juho, Maltamo Matti, Hyyppä Juha & Yu Xiaowei. Adaptive methods for individual tree detection on airborne laser based canopy height model. International Archives of Photogrammetry, Remote Sensing and Spatial Information Sciences, 2004. Vol. 36, p. 187-191. Rouvinen Seppo. Spatial tree age structure and tree regeneration patterns in an old-growth forest in boreal Fennoscandia. In: Maslov, A.A. (ed.). Disturbance dynamics in boreal forests: abstracts of the V international conference, Dubna, Russia, August 1-5, 2004. International Association for Vegetation Science, Institute of Forest Science RAS, Lomonosov Moscow State University. 2004, p. 35. Räisänen Mikko, Repo Tapani & Lehto Tarja. Boorin puutoksen vaikutus kuusen talvenkestävyyteen. Julkaisussa: Rikala Risto (toim.). Puiden kasvuhäiriöt viljavilla kivennäismailla. "Kaskialueen kuusikoiden kasvuhäiriöt" -hankkeen loppuraportti. Suonenjoki: Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen tutkimusasema, 2004. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 934, s. 41-46. Saastamoinen Olli. Kestävyys metsätalouden eettisenä perustana: kehitystä ja keskustelua. Julkaisussa: Anttila E., Heinonen R.E. & Saastamoinen O. Metsät ja eettinen argumentaatio. 2004. Silva Carelica 42. Saastamoinen Olli. Maan degraadio - ihmiskunnan suuri vihollinen? Julkaisussa: Finer L. & Saastamoinen O. (toim.). Puuta, maata ja vettä tutkien ja opettaen. Professori Hannu Mannerkoski 60 vuotta. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Silva Carelica 43, s. 50-55. Saastamoinen Olli. Metsäekologi(a)n monikäyttöiset polut. Julkaisussa: Niemelä Pekka & Saastamoinen Olli (toim.). Metsäekosysteemit muuttuvassa maailmassa. Akatemiaprofessori Seppo Kellomäki 60 vuotta. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Silva Carelica 44, s. 65-72. Saastamoinen Olli. Socio-economic progress and forestry: a structural framework. In: Jansky L., Nevenic L., Tikkanen I. & Pajari B. (eds.). Forests in Transition II: Challenges in Strengthening of Capacities for Forest Policy Development. 2004, p. 64-73. United Nations University. Sutinen Sirkka, Rikala Risto & Lehto Tarja. Kasvuhäiriön solutason oireisto ja sen kehittyminen. Julkaisussa: Rikala Risto (toim.). Puiden kasvuhäiriöt viljavilla kivennäismailla. "Kaskialueen kuusikoiden kasvuhäiriöt" -hankkeen loppuraportti. Suonenjoki: Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoen tutkimusasema, 2004. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 934, s. 21-25. Tahvanainen Liisa, Nissinen Markus, Lipponen Olli, Sikanen Lauri. Uutta Potkua Opinto-ohjaukseen - Opinto-ohjauksen kehittäminen Joensuun Yliopiston Metsätieteellisessä Tiedekunnassa. Julkaisussa: Haapaniemi Tommi, Voutilainen Ulla & Tiainen Maarit. (toim). Tuutorointi opintojen edistäjänä, Kuopion ja Joensuun yliopistojen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston loppuraportti OpOKe-
16 hankkeesta. Kuopio: Kuopion yliopisto, 2004. Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 35, s. 113-124. Tahvanainen Liisa, Pelkonen Paavo & Tahvanainen Timo. Virtual exam for student's convenience. In: Tahvanainen Liisa & Pelkonen Paavo (eds.). ICT in Higher Forestry Education in Europe. Joensuu: University Press, 2004. Silva Publications 1, p. 79-90. Tahvanainen Liisa, Stevens C., Pelkonen Paavo, Gritten David, Forss Eero, Erhan S.& Perez, J. Socioeconomical aspects and policy of renewable resources. In: Stevens C. & Verhe R. (eds.). Renewable Bioresources: Scope and Modification for Non-food Applications. Corwall: John Wiley & Sons, Ltd, 2004, p. 30-45. Tahvanainen Liisa. Metsien monikäyttö ja maisemanhoito. Julkaisussa: Pertti Harstela (toim.). Metsähake ja metsätalous. 2004. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 913, s. 68-74. Tahvanainen Liisa. Towards a Virtual European Forestry Faculty - a preliminary survey study. In: Tahvanainen Liisa & Pelkonen Paavo (eds.). ICT in Higher Forestry Education in Europe. Joensuu: University of Joensuu, 2004. Silva Publications 1, p. 19-31. Verkasalo Erkki, Sairanen Pentti, Kilpeläinen Harri & Maltamo Matti. Modelling the end-use based value of Norway spruce trees and logs by using predictors of stand and tree levels. In: Nepveu Gerard (ed.). Fourth Workshop «Connection between Forest Resources and Wood Quality: Modelling Approaches and Simulation Software» Harrison Hot Springs, British Columbia, Canada September 8-15, 2002. IUFRO WP S5.01-04. Proceedings. 2004, p. 474-488. Väätäinen Kari & Ovaskainen Heikki. The importance of the harvester operator in the CTL-harvesting operations. Julkaisussa: Uusitalo Jori, Nurminen Tuomo & Ovaskainen Heikki (eds.). NSR conference on forest operations 2004 - proceedings. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, 2004. Silva Carelica 45, s. 246-253. Yu Xiaowei, Hyyppä Juha, Hyyppä Hannu & Maltamo Matti. Effects of flight altitude on tree height estimation using airborne laser scanning. International Archives of Photogrammetry, Remote Sensing and Spatial Information Sciences, 2004. Vol. 36, p. 96-101. 3. Monografiat Monographs - 4. Metsätieteellisen tiedekunnan laitossarjat Publications of the Faculty of Forestry Tiedonantoja Research Notes Kniivilä Matleena. Contingent valuation and cost benefit analysis of nature conservation: a case study in North Karelia, Finland. 2004. Research Notes/ University of Joensuu, Faculty of Forestry 157, 69 p. + app. Möttönen Marjoriitta. Boron supply and drought responses in Norway spruce (Picea abies). 2004. Research Notes/ University of Joensuu, Faculty of Forestry 160. 50 p. Palander Teijo. Ryhmäpäätöstuki puunhankinnassa. 2004. Tiedonantoja/ Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta 159.
17 Tahvanainen Liisa. Wood biomass production in Finnish farms during the EU-membership: Environmental and Economic approach. 2004. Research Notes/ University of Joensuu, Faculty of Forestry 156, 56 p. Uotila Anneli. Vegetation patterns in managed and semi-natural boreal forests in eastern Finland and Russian Karelia. 2004. Research Notes/ University of Joensuu, Faculty of Forestry 158. 48 p. Silva Carelica Erkkilä Antti, Heinonen Reijo & Saastamoinen Olli (toim.). Metsät ja eettinen argumentaatio. 2004. Silva Carelica 42, 137 s. Erkkilä Antti & Pelkonen Paavo (eds.). Forest ethics inspired by the Johannesburg summit 2002. 2004. Silva Carelica 46, 63 p. Finér Leena & Saastamoinen Olli (toim.). Puuta, maata ja vettä - tutkien ja opettaen. Professori Hannu Mannerkoski 60 vuotta. 2004. Silva Carelica 43, 55 s. Niemelä Pekka & Saastamoinen Olli (toim.). Metsäekosysteemit muuttuvassa maailmassa. Akatemiaprofessori Seppo Kellomäki 60 vuotta. 2004. Silva Carelica 44, 74 s. Riihinen Päiviö & Järveläinen Veli-Pekka. Johdatus metsäpolitiikan analyysiin. 2004. Silva Carelica 41, 84 s. Uusitalo Jori, Nurminen Tuomo & Ovaskainen Heikki (eds.). NSR conference on forest operations 2004 - proceedings. 2004. Silva Carelica 45, 344 s. 5. Toimitetut julkaisut Edited publications Erkkilä Antti & Savonlahti Outi (eds.). Proceedings of the First UNEP / University of Joensuu Symposium on Challenges to Sustainable Development. Joensuu: University of Joensuu. 2004. Hallintoviraston raportteja ja selvityksiä 32, 95 p. Miina Saija & Niskanen Anssi. (toim.). Elinkeinot globaalimuutosten pyörteissä. Metsäalan tulevaisuusseminaari 1. 13.11.2003, Helsinki. Joensuu: Joensuun yliopisto, Metsäalan tulevaisuusfoorumi, 2004. 25 s. Miina Saija & Niskanen Anssi (toim.). Teknologiasta sosiaalisiin innovaatioihin metsätalouden uudet toimintamallit. Metsäalan tulevaisuuseminaari 2. 1.6.2004, Tampere. Joensuu: Joensuun yliopisto, Metsäalan tulevaisuusfoorumi, 2004. 36 s. Tahvanainen Liisa & Pelkonen Paavo (eds.). ICT in Higher Forestry Education in Europe. Joensuu: University Press, University of Joensuu, 2004. Silva Publications 1, 121 p. Tahvanainen Liisa, Pelkonen Paavo & Mola Blas (eds.). Quality and Competence in Higher Forestry Education. Joensuu: University Press, University of Joensuu, 2004. Silva Publications 2, 69 p.
6. Muut julkaisut Other publications 18 Bauer Josephine, Kniivilä Matleena & Schmithüsen Franz. Forest legislation in Europe: How 23 countries approach the obligation to reforest, public access and use of non-use forest products. New York: United Nations, 2004. Geneva Timber and Forest Discussion Paper 37. Kivikko Lasse, Kärkkäinen Matti, Pulkkinen Matti, Rajahonka Mervi, Riipinen Toni & Valtakari Mikko. Teknologia toimialojen uudistajana. Toimialoja kehittävien ohjelmien arviointi- ProMotor ja Tukista tuplasti. Helsinki: Tekes, 2004. Teknologiaohjelmaraportti 6/2000:7/2004. 64 s. Kokko K., Toivonen R., Pelkonen Paavo, Mäki-Hakola M., Letto-Vanamo P., Enroth P., Ojanen T. & Tahvanainen Liisa. EU:n toimivalta metsäpolitiikassa. Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö, 2004. 88 s. Leino P., Metso A., Lahtinen P., Rauhamäki J., Sipilä O., Forss Eero & Pelkonen Paavo. Itä-Suomen peltoenergiaohjelma vuoteen 2010. Helsinki: Itä-Suomen Energiatoimisto / Electrowatt-Ekono Oy, 2004. 57 s. Tyrväinen Liisa & Silvennoinen Harri. Ympäristötuen vaikutukset visuaaliseen maisemaan, 2004. Suomen ympäristö 709. 7. Abstraktit Abstracts Hyvärinen Esko, Kouki Jari, Martikainen Petri & Lappalainen Harri. Short-term effects of fire and green tree retention on beetle (Coleoptera) assemblages in boreal forest. In: Maslov A. A. (ed.). Disturbance Dynamics in Boreal Forests. Moscow. 2004. p. 23. Keinänen M.M., Korpela S., Koponen H., Jaakkola T., Niinistö Sini, Kellomäki Seppo & Martikainen P.J. The long-term effects of elevated CO 2 and temperature on microbial communities in soil. In: International Conference on Arctic Microbiology, Rovaniemi 22.-25.3.2004. 2004. p. 33. Tahvanainen Liisa. Visual impact of energy-wood plantation to rural landscape as attraction factor. In: FAO. International Poplar Commission, 22nd Session Santiago, Chile, 29 November - 2 December. The Contribution of Poplars and Willows to Sustainable Forestry and Rural Development. Italia: FAO, 2004. Working Paper IPC 2, 164 p. Veteli Timo, Niemelä Pekka & Mattson William. Life history traits of invasive phytophagous insects. In: XXII International Congress of Entomology - Strength in Diversity, Abstracts. 2004. VÄITÖSKIRJAT - DISSERTATIONS Kniivilä Matleena. Contingent valuation and cost-benefit analysis of nature conservation: a case study in North Karelia, Finland. Luonnonsuojelun kustannus-hyötyanalyysi ja hyötyjen arvottaminen hypoteettisten markkinoiden menetelmällä: tapaustutkimus Pohjois-Karjalassa. Väitös 15.5.2004. Mehtätalo Lauri. Predicting stand characteristics using limited measurements. Metsikkörakenteen ennustaminen rajallisella mittaustiedolla. Väitös 24.9.2004. Möttönen Marjoriitta. Boron supply and drought responses in Norway spruce (Picea abies). Boorin ja kuivuuden vaikutus kuuseen (Picea abies). Väitös 11.12.2004.
19 Partanen Jouni. Regulation of growth onset and cessation in Norway spruce, Scots pine and silver birch. Kuusen, männyn ja rauduskoivun kasvun alkamisen sekä päättymisen säätyminen. Väitös 21.6.2004. Tahvanainen Liisa. Wood biomass production in Finnish farms during the EU-membership: environmental and economic approach. EU:n vaikutus puubiomassan tuotannon mahdollisuuksiin suomalaisilla maatiloilla: ympäristöhyödyt ja kannattavuus. Väitös 12.3.2004 Trasobares Antoni. Modelling and management of uneven-aged pine forests in Catalonia, North-East Spain. Katalonian eri-ikäisrakenteisten männiköiden tuotosmallit ja käsittely. Väitös 6.2.2004. Uotila Anneli. Vegetation patterns in managed and semi-natural boreal forests in eastern Finland and Russian Karelia. Kasvillisuuden rakenne luonnontilaisen kaltaisissa ja talousmetsissä Itä-Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Väitös 11.6. 2004.