Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (651/2005) 1 :n 5 kohta, 18 :n 1 momentin 12 kohta, 30 :n 13 kohta, 39 41, 42 :n 2 momentti sekä 43 45 ja 47, sellaisina kuin niistä ovat 18 :n 1 momentin 12 kohta, 30 :n 13 kohta ja 42 :n 2 momentti asetuksessa 1128/2009 ja 43 osaksi asetuksessa 1128/2009, sekä muutetaan 1 :n 6 kohta, 3 :n 3 momentin 4 kohta ja 4 momentti, 8 :n 1 momentti, 9 11, 13 ja 15, 16 :n 1 momentti sekä 2 momentin 5 ja 6 kohta, 18 :n 1 momentin 11 kohta, 19 :n 2 momentti, 21 :n 2 momentin 2 kohta, 23 :n 1 momentti, 26 :n 1 kohta, 29, 30 :n 1 4 sekä 6, 8 ja 12 kohta, 36, 37 :n 2 momentti, 38, 42 :n otsikko ja 3 momentti, 46, 49 :n 2 momentti, 51 :n 2 momentti ja 57 :n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 8 :n 1 momentti, 19 :n 2 momentti ja 23 :n 1 momentti asetuksessa 1354/2010, 10 ja 36 osaksi asetuksessa 1354/2010 sekä 3 :n 3 momentin 4 kohta ja 4 momentti, 18 :n 1 momentin 11 kohta, 21 :n 2 momentin 2 kohta, 29, 30 :n 1 4 sekä 6, 8 ja 12 kohta, 37 :n 2 momentti, 42 :n otsikko ja 3 momentti sekä 49 :n 2 momentti asetuksessa 1128/2009, seuraavasti: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 6) opiskelijalla rajavartijan peruskurssilla opiskelevaa sekä muuta Raja- ja merivartiokoulussa opiskelevaa henkilöä; 3 Rajavartiolaitoksen esikunnan kokoonpano ja tehtävät Rajavartiolaitoksen esikunta: 4) vahvistaa vartioston ja vartiolentolaivueen työjärjestyksen, jollei muuta säädetä tai vahvistetussa työjärjestyksessä toisin määrätä; Rajavartiolaitoksen esikunnan tehtävistä ja johtosuhteista sekä asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta rajavartiolaitoksen esikunnassa määrätään rajavartiolaitoksen päällikön vahvistamassa rajavartiolaitoksen esikunnan työjärjestyksessä, jollei muuta säädetä. Rajavartiolaitoksen esikunnan tehtävissä sisäasiainministeriön rajavartio-osastona noudatetaan soveltuvin osin sisäasiainministeriön työjärjestystä (1036/2011). 8 Asiavaltuus ja valtuutus Rajavartiolaitoksen esikunnan henkilöstöosaston ja oikeudellisen osaston virkamiehellä, joka on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon, on oikeus rajavartiolaitokselle kuuluvissa asioissa valvoa valtion etua ja oikeutta tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa ja toimituksissa sekä käyttää niissä puhevaltaa. Laillisuusvalvontaan kuuluvissa asioissa tämä oikeus on rajavartiolaitoksen
2 esikunnan oikeudellisen osaston virkamiehellä, joka on suorittanut oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon. Markkinaoikeudessa käsiteltävissä asioissa tämä oikeus on myös rajavartiolaitoksen esikunnan hankintapäälliköllä. Hankintapäälliköllä on lisäksi oikeus hyväksyä rajavartiolaitoksen hankintoihin liittyvät loppukäyttäjätodistukset. 9 Vartiostot Rajavartiolaitoksen esikunnan, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen lisäksi rajavartiolaitoksen hallintoyksiköitä ovat seuraavat vartiostot: 10 vartiolentolaivueen kokoonpano Vartiostoa ja vartiolentolaivuetta johtaa komentaja sekä Raja- ja merivartiokoulua koulun johtaja. Komentajalla ja koulun johtajalla on apunaan hallintoyksikön esikunta. Vartioston ja vartiolentolaivueen esikuntaa johtaa apulaiskomentaja sekä Raja- ja merivartiokoulun esikuntaa koulun apulaisjohtaja. Apulaiskomentaja toimii komentajan ja koulun apulaisjohtaja koulun johtajan sijaisena tämän estyneenä ollessa. 11 vartiolentolaivueen tehtävät Vartiosto vastaa rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamisesta sekä vartiolentolaivue rajavartiolain 75 :ssä tarkoitetusta rajavartiolaitoksen ilmailusta toimialueellaan rajavartiolaitoksen päällikön ja rajavartiolaitoksen esikunnan antamien ohjeiden, määräysten ja käskyjen sekä työjärjestyksen mukaisesti. Raja- ja merivartiokoulu vastaa rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 3 luvussa säädetyistä tehtävistä vahvistettujen tulostavoitteiden, toimintalinjojen ja johtosäännön mukaisesti. 13 vartiolentolaivueen esikunnan tehtävät vartiolentolaivueen esikunta: 1) kehittää, ohjaa ja valvoo hallintoyksikön sekä sen paikallisten ja toiminnallisten yksiköiden toimintaa; 15 Vartioston ja vartiolentolaivueen työjärjestys sekä Raja- ja merivartiokoulun johtosääntö Vartioston ja vartiolentolaivueen johtosuhteista sekä niiden yksiköiden tehtävistä määrätään tarkemmin rajavartiolaitoksen esikunnan vahvistamassa asianomaisen hallintoyksikön työjärjestyksessä. Raja- ja merivartiokoulun johtosuhteista ja sen yksiköiden tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä rajavartiolaitoksen päällikön vahvistamassa johtosäännössä. 16 Hallintoyksiköiden toimialueet Rajavartiolaitoksen esikunnan, Raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen toimialueena on valtakunnan alue ja Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa (1058/2004) tarkoitettu talousvyöhyke. Vartiostojen toimialueet ovat seuraavat: 5) Suomenlahden merivartioston toimialueeseen kuuluvat Espoon, Forssan, Heinolan, Helsingin, Hyvinkään, Hämeenlinnan, Keski- Uudenmaan, Kotkan, Lahden, Lohjan, Loviisan, Porvoon, Raaseporin, Riihimäen, Vantaan ja Vihdin kihlakunnat; 6) Länsi-Suomen merivartioston toimialueeseen kuuluvat Alavuden, Haapajärven, Ikaalisten, Jyväskylän, Jämsän, Kaarinan, Kangasalan, Kankaanpään, Kauhajoen, Kaustisten, Kemin, Keuruun, Kokemäen,
3 Kokkolan, Kyrönmaan, Lapuan, Limingan, Loimaan, Mustasaaren, Mäntän, Nokian, Närpiön, Oulun, Pietarsaaren, Porin, Raahen, Raision, Rauman, Saarijärven, Salon, Seinäjoen, Tampereen, Tornion, Turun, Turunmaan, Vaasan, Vakka-Suomen, Valkeakosken, Vammalan, Ylivieskan ja Äänekosken kihlakunnat sekä Ahvenanmaan maakunta. 18 Muut virat Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 9 :ssä tarkoitettuja muita virkoja ovat: 11) yli-insinöörin virka. 19 Virkojen perustaminen, lakkauttaminen, nimen muuttaminen, siirtäminen ja sijoittaminen hallintoyksiköihin Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää muun kuin erittelyviran perustamisesta, lakkauttamisesta, siirtämisestä, nimen muuttamisesta sekä sijoittamisesta hallintoyksiköihin. Rajavartiolaitoksen esikunta kuitenkin päättää viran siirtämisestä ja hallintoyksikköön sijoittamisesta muun kuin valtioneuvoston ja rajavartiolaitoksen päällikön nimittämän viran osalta. 21 Virkaan nimittäminen Muuhun virkaan nimittää: 2) rajavartioylitarkastajan, rikosylitarkastajan, neuvottelupäällikön, hankintapäällikön, talouspäällikön ja yli-insinöörin virkaan rajavartiolaitoksen päällikkö; 23 Tehtävän perustaminen, lakkauttaminen, siirtäminen ja tehtävään määrääminen Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää tehtävän perustamisesta, lakkauttamisesta ja siirtämisestä sekä tehtävänimikkeistä, jollei toisin säädetä. Rajavartiolaitoksen esikunta kuitenkin päättää tehtävän siirtämisestä ja hallintoyksikköön sijoittamisesta muun kuin valtioneuvoston ja rajavartiolaitoksen päällikön nimittämän virkamiehen osalta. 26 Upseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset Rajavartiolaitoksessa: 1) nuoremman upseerin kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tutkinto taikka sotatieteen maisterin tai sotatieteen kandidaatin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot; 29 Rajavartijan ja merivartijan erityiset kelpoisuusvaatimukset Rajavartijan kelpoisuusvaatimuksena on ylioppilastutkinnon, lukion oppimäärän tai vähintään toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaminen sekä rajavartijan peruskurssin suorittaminen. Siltä, joka otetaan rajavartijan virkaan määräajaksi rajavartiolaitoksessa järjestettävän varusmieskoulutuksen apukouluttajaksi, ei kuitenkaan vaadita rajavartijan peruskurssin suorittamista. 30 Muun viran erityiset kelpoisuusvaatimukset Rajavartiolaitoksessa: 1) rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkönä toimivan hallitusneuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on
4 muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto oikeustieteen maisterin tutkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja käytännössä osoitettu johtamistaito sekä lainvalmistelukokemus; 2) lainsäädäntöneuvoksen kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen maisterin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja lainvalmisteluun; 4) rajavartioylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen maisterin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan; 6) neuvottelupäällikön kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen maisterin tutkinto; 8) hankintapäällikön kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen maisterin tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto; 12) yli-insinöörin kelpoisuusvaatimuksena on diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyys laivatekniikkaan. 36 Kurinpitoesimiehet Rajavartiolaitoksessa sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa laissa (xx/2013) tarkoitettuja joukko-osaston komentajia ovat vartioston ja vartiolentolaivueen komentaja sekä koulun johtaja. Kurinpitoesimiehenä kurinpitorangaistuksen määrää: 4) Raja- ja merivartiokoulun johtaja koulussa palvelevalle sekä rajavartijan peruskurssin opiskelijalle. Asevelvollisuutta tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalle alaiselleen voi kurinpitoesimiehenä lisäksi määrätä: 1) poistumiskiellon, varoituksen, ylimääräisen palveluksen ja muistutuksen vartioston tai vartiolentolaivueen apulaiskomentaja tai koulun apulaisjohtaja sekä osaston tai lentueen päällikkö; 2) varoituksen, poistumiskieltoa enintään kymmenen vuorokautta, ylimääräisen palveluksen ja muistutuksen rajajääkärikomppanian tai erikoisrajajääkärikomppanian päällikkö; 37 Sotilasrikosasian käsittely Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 33 :ssä tarkoitetun sotilaslakimiehen lausunnon antaa rajavartiolaitoksessa käsiteltävässä sotilaskurinpitoasiassa rajavartiolaitoksen esikunnan oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut rajavartiolaitoksen virkamies. 38 Varoituksen täytäntöönpano Sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 75 :ssä tarkoitettuna päiväkäskynä on rajavartiolaitoksen päällikön hallintoyksiköille julkaisema päätösluettelo sekä vartioston ja vartiolentolaivueen komentajan ja koulun johtajan hallintoyksikössään julkaisema päätösluettelo. 42 Koulutuksen tavoitteet Rajavartijan peruskurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet rajavartijan ja merivartijan tehtävien hoitamiseen ja että hän hallitsee rajavartiomiehen toimivaltuuksia koskevat säännökset ja määräykset sekä että hänellä on virassa vaadittava kielitaito. Rajavartijan jatkokurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet pienryhmän esimiestehtäviin. Mestarikurssin tavoitteena on, että
5 opiskelija saa valmiudet työyksikön esimiestehtäviin. 46 Arvostelumenettely Opintosuoritukset arvostellaan Raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä yksilöityjen arvosteluperusteiden mukaisesti. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen. 49 Tutkinnanjohtajalta vaadittava koulutus ja tutkinnanjohtajaksi määrääminen Edellä 1 momentissa tarkoitettuja soveltuvia korkeakoulututkintoja ovat upseerin tutkinto, sotatieteen maisterin tai sotatieteen kandidaatin tutkinto sekä Poliisiammattikorkeakoulussa suoritetut poliisin korkeakoulututkinnot. Soveltuvia korkeakoulututkintoja ovat myös muu oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto oikeustieteen maisterin tutkinto ja poliisialan maisterin tutkinto, joiden suorittaneelta ei edellytetä rajavartiolaitoksessa annettavan tutkinnanjohtajan koulutuksen suorittamista. 51 Sotilasvirassa palvelevan virkamiehen ja rajavartiomiehen fyysinen suorituskyky Fyysisen suorituskyvyn arvioimisesta ja siihen liittyvistä testeistä ja luokittelusta sekä kussakin tehtävässä vaadittavasta fyysisestä suorituskyvystä määrää rajavartiolaitoksen päällikkö. 57 Pelastuspalkkion jakaminen Jollei pelastuspalkkiosta luovuta, jaetaan meripelastustyön aiheuttamien lisäkustannusten kattamisen jälkeen jäävästä palkkion osasta yksi viidesosa aluksella meripelastustyön aikana palvelleille virkamiehille sekä asevelvollisuuslain (1438/2007) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla palvelleille henkilöille. Tämä asetus tulee voimaan kuuta 20 päivänä Helsingissä päivänä kuuta 20