VESANEN-POHJOLA SUKUHAARA Nurmisen sukukirja II-osa 1
SISÄLLYSLUETTELO Anna Vesasen esipolvitaulujen numerointi on jatkoa Nurmisen sukukirjaan II.3 Anna Vesasen äidin esipolvitaulut 3 Taulu 22 Doppsko-Påhlström-Vesanen sukuhaara 3 Taulu 23 Kalhon Hörning sukuhaara 10 Taulu 24 Vastamäki sukuhaara 13 Taulu 24.A Vastamäen Vähä-Niilon sukuhaara 13 Taulu 24.B Vastamäen Iso-Nilon sukuhaara 18 Taulu 25 Hartolan Ruskealan Marttila sukuhaara 22 Taulu 26 Nokan Erämies sukuhaara 27 Taulu 27 Kirkkolan kartanon sukuhaara 28 Taulu 28 Kirkkolan Kankaanpään sukuhaara 32 Taulu 29 Koitin torpparisukuhaara 32 Taulu 30 Mäntyharjun/ Heinolan Paason Ahtiaisen sukuhaara 37 Taulu 31 Mäntyharjun Nurmaan Leitsa suku 41 Taulu 32 Joutsan Mieskonmäki sukuhaara 44 II.4 Anna Vesasen isän esipolvitaulut 52 Taulu 33.A Luhangan Ryyttylä Joutsan Heinikan Pohjola sukuhaara 52 Taulu 33.B Luhangan Klemettilä sukuhaara 62 Taulu 34 Joutsan Pappisen Haukihäntä sukuhaara 65 Taulu 35.A Joutsan Heinikan Anttila sukuhaara 70 Taulu 35.B Joutsan Heinikan Lampila sukuhaara 73 Taulu 36 Luhangan Tammijärven Tomuhousu sukuhaara 74 Taulu 37 Joutsan Pekkasen Sauvala sukuhaara 77 Taulu 38 Hartolan Pohjolan Pörilä B-sukuhaara 79 Taulu 39.A Joutsan Tammimäen (Hannusmäen) Ritari sukuhaara 80 Taulu 39.B Joutsan Tammimäen (Hannusmäen) Harju sukuhaara 81 Taulu 40 Joutsan Tammimäen Hannus sukuhaara 82 Taulu 41 Hartolan Vuorenkylän Purnuvuori sukuhaara 86 Taulu 42 Hartolan Leppäkosken Hirviniemen Melkkala sukuhaara 89 Taulu 43 Hartolan Kirkkolan ratsutalonpoika sukuhaara 90 Taulu 44 Hartolan Kirkkolan Sipilä ratsutalonpoika sukuhaara 95 Taulu 45 Hartolan Putkijärven Pynnönen sukuhaara 99 Taulu 46 Joutsan Puttolan Vähä-Puttola sukuhaara 107 Taulu 47 Hartolan Vuorenkylän Laurila-Tillala sukuhaara 111 Taulu 48 Joutsan Tammilahden Mattila sukuhaara 115 Taulu 49 Hartolan Vuorenkylän Kinkkula sukuhaara 116 Taulu 50 Hartolan Pohjolan kartanon Purhala sukuhaara 120 Taulu 51 Joutsan kylän Hulikka-Perttula sukuhaara 123 Taulu 52 Joutsan kylän Tokero (Vähä-Tokero) sukuhaara 128 Taulu 53 Joutsan kylän Kemppilä sukuhaara 130 Taulu 54 Joutsan Pappisen Muikkuparran sukuhaara 133 2
II.3 ANNA VESASEN ÄIDIN ESIPOLVITAULUT Taulu 22 Doppsko -Påhlström -Vesanen sukuhaara Yleistä: Sukuhaaran kaukaisimmat tunnetut sukujuuret löytyvät Mäntyharjulta, jossa tämän sukuhaaran alkukotina voitaneen pitää Kukonkorven ja Nurmaan pikku kyliä, jotka sijaitsevat Mäntyharjun nykyisen kirkonkylän lounaispuolella lähellä Iitin rajaa. Nurmaan kylä sijaitsee Iitti (Jaala) Mäntyharju tien 4164 ja tien 15026 risteyksessä. Leitsan tila sijaitsee tästä risteyksestä pohjois-koilliseen n. 400 m risteyksestä. Vuoden 1790 Kuninkaan kartaston mukaan Kukonkorpi sijaitsi nykyisen Vanhakorpi nimellä tunnetun kylän tienoilla, Nurmaalta Mäntyharjulle menevän tien 4164 varrella, jossa kylässä sijaitsee edelleen Kukkolampi ja Kukkokivi sekä Korvenjoki. Kukonkorpi ja Nurmaa kuuluivat Mäntyharjun ns. hämäläiskyliin. Kukonkorpi on vanhaa asikkalalaista eräaluetta ja mahdollisesti sai ensimmäiset asukkaansa Asikkalasta käsin (viite; s. 22 MH-I) ja Nurmaan kylä oli taas Vanajan (Hämeenlinnan) Mäskälän kylän eräaluetta (viite; s. 47 AH). Nurmaan kylä kuului hallinnollisesti Hollolaan ja sen Uskilan neljänneskuntaan ja kirkollisesti Iitin kirkkoherrakuntaan. Nurmaan kylää lienee asutettu alun perin Vanajan Mäskälästä ja/tai Hollolasta käsin. Nurmaan kylän takamailla sijaitseva Leitsan talo kuului uuden ajan alkupuolella Artjärven uudisasutusneljänneskuntaan ja sai asukkaansa ilmeisesti lähinnä Orimattilasta käsin, jossa on edelleen Leitsamaan yksittäistalo, viite; s. 28 MH-I. Taulu 31. Kukonkorpi taas kuului Asikkalan hallintopitäjään, sekä sen Asikkalan ja osaksi myös Viitailan neljänneskuntaan. Taulu 22.1 (VIII) Lauri Yrjönpoika Dopsko (Lars Jörensson Doppsko) Syntyi tiettävästi v. 1699 Mäntyharjulla, mahdollisesti Kukonkorvessa, asiaa ei tiedetä tarkemmin. Hämeen läänin jalkaväkirykmentin pääkatselmusluettelon v. 1728 mukaan Sysmän komppanian Kukonkorven ruodussa n:o 116 (Mäntyharjulla) oli sotilaana Lauri Dopsko (Lars Doppsko), joka oli astunut palvelukseen 22.6.1722, joten palvelusvuosia oli kertynyt 6 vuotta, naimisissa (gift) ja iältään 29 vuotta (viite; HL:n jalkaväkirykmentin pääkatselmusluettelo 1719-1728 ES2268HJR412, kuva 625 SSHY). Lauri Dopskon (tai Doppsko) vanhempia ei saatu selville 1600/1700-lukujen taitteen vajavaisten asiakirjojen avulla. Mäntyharjun Kukonkorvesta ja Nurmaalta ei löytynyt sopivaa Yrjö nimistä isäehdokasta Laurille, eikä lähikylien Yrjöistä voitu päätellä juuri mitään. Yleisesti ruotusotamies värvättiin sen ruodun alueelta missä hän sitten palveli sotilaana. Laurin sotilasnimi Doppsko tarkoittanee vannetta (länkiä?) tai jotain raudoitusta, eli Lauri teki sotilaana varmaankin jalkaväen tarvitsemia varusteita ja mahdollisesti hevosen länkiä ja ehkä metallitöitä, vaikkakaan häntä ei mainittu sepäksi (smed). Mäntyharjun varhaisimpien kirkonkirjojen mukaan Lauri Yrjönpoika mainittiin Mäntyharjulla Hämeen rykmentin Kukonkorven sotilasruodun n:o 116 sotilaaksi, sotilasnimellä Dopsko (viite; s. 226 RK 1733-1738 + s. 65 RK 1739-1748 Mäntyharju, Hämeen puoli, Hämeen rykmentin sotilaat), asuen Mäntyharjun Kukonkorvessa sekä myöhemmin Nurmaalla. Vuoden 1728 HL:n jalkaväkirykmentin pääkatselmuksessa Sysmän komppanian Mäntyharjun Nurmaan ruodun n:o 117 sotilaana oli Lauri Gröning (Lars Gröning) ja ruodun 118 sotilaana Yrjö Höök (Jöran Höök). Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Sysmän komppanian sotilasruodun 116 muodostivat Mäntyharjun Kukonkorven Hälikkä ja Mäkelä (+Asikkalan Honnila) ja ruodun 117 muodosti Mäntyharjun Nurmaan Mattila, Honkala, Heikkilä ja Samppala, kun taas ruodun 118 muodosti Nurmaan Leitsa, Leppäniemen Tapanila ja Koivisto, viite; s. 174 MH-I. Erottuaan sotapalveluksesta Lauri Dopsko muutti perheineen v. 1747 Hartolaan, jossa Lauri työskenteli lampuotina Hartolan Kalhon Taurala rusthollin lampuotitilalla. Koska Lauri muutti Mäntyharjulta Hartolan Kalholle, voitaneen ajatella yhtenä mahdollisuutena sitä että Lauri olisi lähtöisin mahdollisesti Hartolasta (Kalholta?), mutta tälle teorialle ei löydetty vahvistusta. Hartolaan muuton syynä voisi olla paremminkin siirtyminen pois kauemmaksi Venäjän rajasta ja rauhattomalta rajaseudulta, sillä Ison ja Pikkuvihan myötä valtakunnan rajoja siirrettiin siten, että Turun rauhassa 7.8.1743 määrättiin Venäjän ja Ruotsin välinen raja kulkemaan niin, että se halkaisi Mäntyharjun, myös Mäntyharjun kirkonkylän, jolloin Hämeen puolen kylät jäivät Ruotsin 3
puolelle ja siten myös Kukonkorpi ja Nurmaa, mutta ne sijaitsivat aivan rajan tuntumassa. Koska Mäntyharju ei ollut tuolloin vielä itsenäinen pitäjä, niin sen hämäläiskylät laskettiin vanhastaan kuuluneeksi Hollolaan, Asikkalaan ja Sysmään. Hartolassa Laurilla ei mainittu lainkaan sukunimeä, vaan hän esiintyi kirkonkirjoissa patronyyminimellään Yrjönpoika (Jörensson). Sen sijaan kuolintiedoissa asia ilmeni; Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan lampuoti Lars Jöransson Tåpsko kuoli 60 v. ikäisenä 3.2.1754 Kalholla. Sotilasrullan mukaan Lauri oli syntynyt v. 1699, joten hän oli kuollessaan v. 1754 vasta 55 v. ikäinen, eikä 60 v. ikäinen, kuten Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjassa mainitaan kuoliniäksi. Taulu 22.2 (VIII) Maria Antintytär Leitsa (Maria Andersdotter Leiza) Syntyi tiettävästi n. v. 1703 Mäntyharjun Nurmaan Leitsassa. Ilmeinen isä taulussa 31.11. Marian vanhemmista ei saatu täyttä varmuutta, mutta todennäköisesti hänen vanhempansa olivat Hollolan henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa (Leisassa) v. 1707-1712 mainitut Antti Simonpoika Leitsa ja vaimonsa Marketta. Henkikirjoissa Leitsassa mainittiin tuolloin ylinnä Esko Simonpoika Leitsa (Eskel Simonsson) ja tämän alapuolella veli Antti (Anders) ilman patronyymiä vaimonsa Marketan (Margeta) kanssa. Vuosien 1725-1727 henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa mainittiin Sipi Sipinpoika Leitsan ja tämän vaimon Valpurin torpparina Antti, ilman patronyymiä ja sukunimeä. Mäntyharjun henkikirjoissa Nurmaan Leitsassa mainittiin v. 1694 Sipi Heikinpoika Leitsa vaimonsa Riitan kanssa sekä Sipin ilmeinen veli Risto Heikinpoika Leitsa vaimonsa Kertun kanssa. Marian sukunimi Leitsa (Leiza) mainittiin Mäntyharjun ensimmäisissä rippikirjoissa. Mäntyharjun syntyneitten ja kastettujen kirjassa Marian sukunimenä mainittiin myös Polacka (?). E.m. Polakka tai Puolakka (Polacka el. Puolacka) nimestä voisi päätellä että Marian isä Antti olisi ehkä ollut Ison vihan aikaan sotilaana ja saanut sotilasnimekseen Polacka tai Puolakka (?), mutta tälle olettamukselle ja päättelylle ei löydetty vahvistusta. E.m. päättely toisaalta selittäisi Marialla mainittuja eri sukunimiä, eli kotipaikan ja kotitilan mukaan sukunimi Leitsa ja sotilasnimen Polacka (tai Puolakka) esiintyminen. Mäntyharjun ensimmäisen rippikirjan (s. 66 RK 1733-1738 k. 87) mukaan Nurmaan Leitsassa oli talollisena Sipi Leitsa (Sigfred Leitsa) vaimonsa Valpuri Paljakaisen kanssa. Heillä mainittiin poika Olavi. Samaisessa rippikirjassa Nurmaalla mainittiin myös vanha äiti Kerttu Puolakka (Gertrud Puolacka). Mäntyharjun syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan Nurmaan Leitsassa asui 1740- luvulla Olavi Leitsa vaimonsa Johanna Puolakan kanssa sekä Matti Puolakka vaimonsa Valpuri Paljakaisen kanssa. Mäntyharjun ensimmäisen rippikirjan (RK 1733-1738) mukaan myös Kukonkorvesta löytyi Puolakka nimisiä; kylässä asui ainakin itsellinen Valpuri Puolakka sekä Eerik Polakka. Hartolan rippikirjoissa Maria Antintytär Leitsalla ei mainittu lainkaan sukunimeä, vaan hän esiintyi pelkällä patronyymillä Maria Antintytär (Andersdotter). Hartolan Kalhon lampuotitilan emäntä. Maria Antintytär kuoli 7.3.1761 Hartolan Kalholla. - Matti Laurinpoika, s. 1724 Mäntyharju - Tuomas Laurinpoika, s. 1726 Mäntyharju - Eerik Laurinpoika Påhlström, s. 1730 Mäntyharju. Tauluun 22.3. - Perttu Laurinpoika, s. 1738 Mäntyharju - Sipi Laurinpoika, s. 31.7.1740 Mäntyharju, Kukonkorpi - Maria Laurintytär, s. 31.7.1740 Mäntyharju, Kukonkorpi - Mikko Laurinpoika, s. 6.10.1743 Mäntyharju, Nurmaa Taulu 22.3 (VII) Eerik Laurinpoika Påhlström (Eric Larsson Påhlström) Syntyi v. 1730 tiettävästi Mäntyharjulla, sotilaan poikana. Eerik muutti v. 1747 perheensä mukana Hartolaan, jossa hän asui lampuodin poikana Kalhon Taurala rusthollin (kartanon) lampuotitilalla. Hartolan rippikirjan (s. 218 RK 1748-1754) mukaan Lauri Yrjönpojan poika Eerik ryhtyi sotilaaksi ja muutti Selänkylään. Tuolloin Eerikin sotilasnimeksi ilmaantui Påhlström. Eerik peri nimen Selänkylässä samassa sotilasruodussa palvelleelta Juho Påhlströmiltä, joka kuoli 70 v. ikäisenä 20.3.1765, eli Eerik peri vakanssin ohella myös tämän sotilasnimen (sukunimen). Hämeen läänin 4
jalkaväkirykmentin sotilasrullan 54959 HJR413 (pääkatselmusluettelo v. 1747-1790) mukaan Eerik Påhlström peri Sysmän komppanian ruodun n:o 72 (Pohjola, Selkä) vakanssin 11.6.1750 e.m. Juho Påhlströmiltä. Pääkatselmuksessa v. 1767 Eerik Påhlström todettiin olevan 36 v. ikäinen ja palvelleen 17 v. ajan tässä ruodussa n:o 72. Lisäksi mainittiin että Eerik on aviossa. Eerik Laurinpoika Påhlström mainittiin sotilaaksi ja jääkäriksi Hartolan Selänkylässä. Eerik mainittiin seuraavaksi sotilaaksi Mäntyharjun Pertunmaan Ruuttilassa (n. v. 1776 alkaen) Peruveden länsirannalla. Mäntyharjun rippikirjoissa Eerikin synt.vuodeksi mainittiin virheellisesti v. 1719. Eerikin kuoleman ajankohtaa ei ole saatu selville. Joka tapauksessa Eerik mainittiin vielä v. 1802 Mäntyharjun rippikirjassa Pertunmaan Ruuttilassa (s. 65 RK 1793-1808 TK1064, Pertunmaa, Ruuttila n:o 10), eli Eerik kuoli v. 1802 jälkeen. Taulu 22.4 (VII) Riitta Aatamintytär (Brita Adamsdotter) Syntyi 11.9.1735 sotilaan tyttärenä Hartolan Kalholla. Isä taulussa 23.1. Riitta avioitui tai hänet naitettiin 13.12.1752 sotilaaksi ryhtyneen Eerik Laurinpoika Påhlströmin puolisoksi ja vihittäessä Riitta mainittiin piiaksi Hartolan Kalholta. Hartolan rippikirjassa (s. 219 RK 1748-1757) Riitta oli merkitty rakuuna Aatami Hörningin tyttäreksi Kalhon Tauralassa ja kerrottiin Riitan avioituneen Selänkylään. Mäntyharjun rippikirjoissa Riitalle ilmaantui sukunimeksi Horn (Brita Horn), ilmeisesti muunnoksena nimestä Hörning ja synt.vuotena mainittiin virheellisesti v. 1726. Sukunimen muunnos ja syntymäaika lienevät kirjoitusvirheitä tai papin/kirjaajan virhetulkintoja toisen kirjaajan käsialasta. Mäntyharjun rippikirjan mukaan Riitta kuoli v. 1804 Pertunmaan Ruuttilassa. - Helena Eerikintytär, s. 18.7.1754 Hartola, Selkä - Marja Eerikintytär, s. 5.2.1757 Hartola, Selkä - Salomon Eerikinpoika Påhlström, s. 26.7.1762 Hartola, Selkä. Tauluun 22.5. - Valpuri Eerikintytär, s. 31.12.1765 Hartola, Selkä Taulu 22.5 (VI) Salomon Eerikinpoika Ström ent. Påhlström (Salomon Ericsson Ström) Syntyi 26.7.1762 sotilaan, jääkärin poikana Hartolan Selänkylässä. Salomon muutti vanhempiensa mukana Mäntyharjulle n. v. 1776 tienoilla. Salomon oli sitten isänsä tavoin sotilaana, hänet mainittiin Mäntyharjun rippikirjoissa ensin renkinä ja sitten jääkäriksi sekä torppariksi v. 1785 alkaen Pertunmaan Ruuttilassa, mutta myös Tillalassa v. 1794. Tillalassa asui myös Pietari (Petter) Påhlström. Salomonin sukunimenä esiintyi ensin muoto Påhlström, joka sitten lyheni muotoon Ström. Kun Salomonin vaimo Maria Tuomaantytär kuoli v. 1799 niin Salomon avioitui uudestaan vielä saman vuoden aikana Kristiina Tuomaantyttären kanssa. Salomonin myöhempiä vaiheita ja kuoleman ajankohtaa ei ole saatu selvitettyä. Taulu 22.6 (VI) Maria Tuomaantytär Ahtiainen (Maria Thomasdotter Achtiain) Syntyi tiettävästi v. 24.5.1766 Heinolan msrk:n Paason Ahtiaisen torpassa. Isä taulussa 30.5. Maria eli lapsuuttaan kotitorpassaan Paason kartanon Ahtiaisen torpassa, myöhemmin myös Mäkelän torpassa. Maria muutti perheensä mukana v. 1779-1780 tienoilla Mäntyharjun Pertunmaalle, Pertunmaa n:o 13 Tillalaan, jossa Marian ilmeinen isä Tuomas Ahtiainen mainittiin torpparina ilmeisen toisen vaimonsa Eeva Ahvenaisen (synt. v. 1762) kanssa (s. 74 RK 1776-1792 k. 74 Pertunmaa), ehtoollismerkintöjen mukaan v. 1782 alkaen. Samaisessa rippikirjassa kerrottiin heidän tyttärensä Marian avioituneen. Mäntyharjun kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan Maria avioitui 26.12.1785 Pertunmaalla torpparina työskennelleen Salomon Eerikinpoika Påhlströmin kanssa, jolloin vihkitiedoissa Maria mainittiin piiaksi Pertunmaalta. Mäntyharjun rippikirjoissa Marian synt.vuotena mainittiin v. 1768. Mäntyharjun rippikirjan mukaan Maria kuoli v. 1799 Pertunmaan Ruuttilassa, ilmeisesti lapsivuoteeseen, ollen kuollessaan vasta 33 v. ikäinen. 5
- Tuomas Salomoninpoika Ström, s. 21.3.1786 Mäntyharju, Pertunmaa. Tauluun 22.7. - Salomon Salomoninpoika Ström, s. 14.12.1789 Mäntyharju, Pertunmaa - Eeva Salomonintytär, s. 24.11.1794 Mäntyharju, Pertunmaa, k. 1795 Mäntyharju, Pertunmaa - Maria Salomonintytär, s. 10.6.1796 Mäntyharju, Pertunmaa Kristiina Tuomaantytär Valjakka (Christina Thomasdotter Walljacka) Mäntyharjun kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan leski Kristiina Tuomaantytär Valjakka Karankamäestä avioitui 26.12.1799 Pertunmaalle leskimies ja torpparin Salomon Eerikinpoika Påhlström in puolisoksi. Kristiinan ensimmäinen puoliso oli Karankamäessä torpparina työskennellyt Matias Hölttä. Ei tiedossa yhteisiä lapsia. Taulu 22.7 (V) Tuomas Salomoninpoika Ström (Thomas Salomonsson Ström) Syntyi 21.3.1786 rengin poikana Mäntyharjun Pertunmaan Ruuttilassa. Tuomas muutti Hartolan rippikirjan mukaan v. 1808 Mäntyharjulta Hartolan Sauvuorelle. Tiettävästi Tuomas muutti Mäntyharjun Pertunmaan kylän Ruuttilasta. Tuomas mainittiin Hartolan rippikirjan mukaan v. 1808-1810 rengiksi Sauvuorella, jossa hän siis asui Suomen sodan aikaan. Tuomas muutti Sauvuorelta v. 1810 rengiksi Vastamäen Vähä-Niilon Anttilaan. Hartolan rippikirjoissa Tuomaksen synt.vuotena mainittiin v. 1787. Tuomas avioitui v. 1812 Anttilan tilan tyttären kanssa ja mainittiin myöhemmin itselliseksi Vastamäessä. Hartolan kirkonkirjojen mukaan Tuomaalla ei mainittu vaimoa ennen v. 1812, eli v. 1808-1811 välisenä aikana. Hartolan lastenkirjassa (s. 230 LK 1812-1818 k. 151) Tuomaalla ja vaimollaan Valpuri Antintyttärellä mainittiin vanhimpana tyttärenä Anna niminen tytär, synt. v. 1809, vaikkakin Tuomas ja Valpuri vihittiin vasta v. 1812!. Tuomaksen nimi oli Hartolan rippikirjoissa nimellä Thomas Ström, ilman patronyymiä, mutta Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjassa 2.6.1814 syntyneeksi mainitun Eeva tyttären isäksi oli kirjattu Vastamäen renki Tuomas Salomoninpoika (Thomas Salomonsson) ja äidiksi Valpuri Antintytär (Walborg Andersdotter). Tuomas kuoli 69 v. ikäisenä 12.8.1855 Hartolan Vastamäessä. Taulu 22.8 (V) Valpuri Antintytär (Walborg Andersdotter) Syntyi 26.3.1786 lampuodin tyttärenä Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa. Isä taulussa 24.A.13. Valpuri avioitui tai hänet naitettiin 26 v. ikäisenä 15.3.1812 Vastamäen Vähä-Niilon Anttilan tilan rengin Tuomas Ström'in puolisoksi. Tuomas Strömin ja Valpuri Antintyttären vanhimmaksi lapseksi mainittiin Anna Tuomaantytär, vaikkakin Tuomas ja Valpuri vihittiin vasta v. 1812 ja Annan synt.vuodeksi mainittiin v. 1809. Näin siitäkin huolimatta että Valpuri Antintyttärellä ei mainittu ketään au-lasta, eli avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta. Ilmeisesti Valpuri ja Tuomas asuivat yhdessä susiparina ennen avioitumistaan v. 1812. Itsellisen puoliso Valpuri Antintytär kuoli 51 v. ikäisenä hengenahdistukseen 28.3.1837 Vastamäessä. - Anna Tuomaantytär Ström, s. 1809 Hartola, Vastamäki. Tauluun 22.10. - Juho Tuomaanpoika Ström, s. 6.6.1812 Hartola, Vastamäki, k. 29.8.1812 Hartola, Vastamäki - Maria Tuomaantytär Ström, s. 6.6.1812 Hartola, Vastamäki, k. 26.3.1853 Kälkyttä, Knaappila, Saarijärvi. Puoliso 17.12.1837 Matti Matinpoika Torniainen, Vastamäen Vähä- Niilon renki ja itsellisenä Fuurtissa sekä Knaappilan Saarijärvellä. - Eeva Tuomaantytär Ström, s. 2.6.1814 Hartola, Vastamäki, k. 23.4.1820 Hartola, Vastamäki - Kaisa Tuomaantytär Ström, s. 6.12.1816 Hartola, Vastamäki, k. 13.12.1816 Hartola, Vastamäki - Tuomas Tuomaanpoika Ström, s. 1.11.1817 Hartola, Vastamäki, k. 8.11.1817 Hartola, Vastamäki - Heikki Tuomaanpoika Ström, s. 6.1.1819 Hartola, Vastamäki, k. 3.5.1820 Vastamäki 6
- Kustaa Tuomaanpoika Ström, s. 12.5.1821 Hartola, Vastamäki. Puoliso 15.5.1844 Maria Aatamintytär, s. 23.7.1821 Hartola. - Matti Tuomaanpoika Ström, s. 28.2.1824 Hartola, Vastamäki - Vilhelmi Tuomaanpoika Ström, s. 29.12.1825 Hartola, Vastamäki Anna Eerikintytär (Anna Ericsdotter) Syntyi 10.6.1793 torpparin tyttärenä Hartolan Nokan kylän Erämiehen torpassa. Annan vanhemmat olivat torppari Eerik Ristonpoika ja Kaisa Antintytär. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan itsellinen Anna Eerikintytär Nokan kylästä avioitui 29.10.1837 Vastamäen itsellisen leskimiehen Tuomas Ström in kanssa. Anna kuoli 51 v. ikäisenä vesipöhöön 28.2.1844 Vastamäessä. Ei tiedossa yhteisiä lapsia. Taulu 22.9 (IV) Antti Eerikinpoika (Anders Ericsson) Syntyi 19.8.1803 torpparin poikana Hartolan Koitissa. Isä taulussa 29.7. Antti mainittiin Hartolan lastenkirjassa (s. 184 LK 1819-1833 k. 97) Eerik Olavinpojan pojaksi Hartolan Kalholla, Kuivajärven Laattalassa. Antti oli kuitenkin syntynyt Koitissa, josta hänen isänsä Eerik muutti v. 1810 Laattalaan. Antin syntymävuotena mainittiin Hartolan lasten- ja rippikirjoissa virheellisesti v. 1805, eli kirjaaja oli ilmeisesti tulkinnut väärin toisen kirjaajan merkitsemää vuosilukua!. Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan Antti Eerikinpoika syntyi 19.8.1803 Eerik Olavinpojan ja Liisa Tuomaantyttären poikana Koitin torpassa. Antin äiti Liisa kuoli jo v. 1807 ja Antin isä muutti uuden puolisonsa kanssa Kuivajärven Laattalaan. Kun Antin isä Eerik Olavinpoika kuoli v. 1822 Kuivajärven Laattalassa, niin Antti asui aluksi (v. 1822-1825) nykyisen Pertunmaan puolella Knaappilassa, jossa Antin isän veli Antti Olavinpoika työskenteli torpparina, siskonsa Maria Olavintyttären toimiessa Saarijärven torpan emäntänä. Antti Eerikinpoika mainittiin rengiksi Knaappilan Saarijärvellä v. 1825 asti. Vuodet 1825-1827 Antti mainittiin rengiksi Kuivajärven Laattalassa ja v. 1827-1828 Kuivajärven Kilkissä sekä v. 1828-1829 uudestaan Knaappilan Saarijärvellä. Tämän jälkeen Antin vaiheet v. 1830-1834 ovat selvittämättä puuttuvien muuttomerkintöjen vuoksi, mutta joka tapauksessa Antti ilmaantui v. 1834 rengiksi Vastamäen Vähä-Niilon Anttilaan, jossa Antti työskenteli renkinä v. 1834-1836. Antilla oli ollut jo aiemmin suhde Vastamäen Anttilan Anna Tuomaantytär Strömin kanssa, joka synnytti Antille tyttären jo tammikuussa 1833. Antti Eerikinpojan vanhemmat ja sukujuuret olivat pitkään selvittämättä puuttuvien muuttomerkintöjen vuoksi, mutta sattumalta Antti Eerikinpoika löytyi rippikirjoista (s. 337 RK 1818-1829 k. 69) renkinä Kuivajärven Kilkistä ja päästiin näin selvittämään hänen sukujuurensa. Antti Eerikinpoika kuoli jo 31 v. ikäisenä 9.7.1836 Vastamäessä. Taulu 22.10 (IV) Anna Tuomaantytär Ström (Anna Thomasdotter Ström) Syntyi ilmeisesti v. 1809 Hartolan Vastamäessä. Anna syntyi tiettävästi Tuomas Ström'n ja Valpuri Antintyttären au -lapsena ennen avioliittoa Hartolan Vastamäessä. Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjasta Annan syntymästä ei löydy mitään merkintää. Hartolan lastenkirjassa (s. 230 LK 1812-1818 k. 151) Anna kuitenkin mainittiin yksiselitteisesti Vastamäen Anttilan rengin Tuomas Ström'in tyttäreksi ja lastenkirjassa hänen synt.vuodeksi oli merkitty vuosi 1809. Anna mainittiin äitinsä kotitilalla Anttilassa piikana v. 1826-1828. Anna synnytti v. 1830 ja v. 1833 kaksi äpärälasta, eli au-lasta. Anna avioitui 6.3.1834 Anttilassa renkinä olleen Antti Eerikinpojan kanssa, joka kuitenkin kuoli jo 2 v päästä v. 1836 ja näin Annasta tuli leski varsin nuorena. Anna mainittiin sitten itselliseksi Vastamäessä. Anna kuoli 44 v. ikäisenä 14.9.1853 Vastamäessä. Annan au-lapsi: - Juho Henrikki Annanpoika (Johan Henric Annasson), s. 10.3.1830 Hartola, Vastamäki Annan ja Antin yhteinen lapsi: - Eeva Antintytär, s. 25.1.1833 Hartola, Vastamäki. Tauluun 22.12. 7
Taulu 22.11 (III) N.N. Eeva Antintyttären kumppania tai kumppaneita ei tiedetä. Taulu 22.12 (III) Eeva Antintytär (Ewa Andersdotter) Syntyi 25.1.1833 äitinsä Anna Tuomaantytär Ström'n äpäränä, eli au -lapsena Hartolan Vastamäessä. Eevan isä oli tiettävästi Antti Eerikinpoika, jonka kanssa Eevan äiti Anna avioitui v. 1834. Tämän vuoksi Eeva esiintyi kirkonkirjoissa patronyymillä Antintytär (Andersdotter), eikä matronyymillä Annantytär (Annasdotter), kuten yleensä avioliiton ulkopuolella syntyneet, eli Antti oli tunnustanut Eevan omaksi lapsekseen. Toki tiettyä epävarmuutta on siitä oliko Antti Eerikinpoika todella Eevan oikea isä, mutta lähtökohtaisesti näin asia on tulkittu olemassa olevan tiedon pohjalta. Eevan syntymäaikana lastenkirjassa sekä rippikirjoissa oli (virheellisesti) 8.2.1833. Lastenkirjan mukaan Eeva muutti Vastamäestä v. 1849 Nokan kylän Jokelaan. Eeva synnytti 3 au -lasta, jonka vuoksi häntä ripitettiin 3 kertaa salavuoteudesta. Eevan poika Abel oli syntyneitten ja kastettujen kirjan mukaan syntynyt v. 1853 Nokan kylän Jokelassa. Eevan tytär Eeva-Maria syntyi v. 1860 Vastamäen Anttilassa, kuten myös Eevan nuorempi poika Malakias 10 vuotta myöhemmin v. 1870. Eeva Antintytär työskenteli piikana ja itsellisenä Vastamäki n:o 2 Anttilassa v. 1857-1876 (s. 790 RK 1857-1867 k. 745 ja s. 842 RK 1867-1876 k. 760), joka mainittiin 1/12 manttaalin verotilaksi. Tilan isäntänä ja lampuotina oli tuolloin Eerik Heikinpoika (s. 4.5.1832). Anttilassa oli palvelusväkeä melkoisesti Eevan asuessa siellä, rippikirjan mukaan 12 renkiä ja 8 piikaa sekä itsellisenä asui vielä 8 henkilöä. Anttilassa työskenteli renkinä myös Eevan eno Vilhelmi Tuomaanpoika Ström. Anttilassa asuessaan Eeva eli suuressa köyhyydessä ja joutui sinnittelemään lastensa kanssa hirvittävän kato-, nälkä- ja kulkutautivuoden 1868 yli todella nälkää nähden, mutta Eeva selvisi. Seuraavaksi Eeva mainittiin v. 1877 alkaen itselliseksi Vastamäki n:o 1 Mikkolassa (s. 921 RK 1876-1880 k. 837). Eeva muutti v. 1881 tyttärensä Eeva-Marian perään Sauvuoren Väärän rälssitilalle, jossa hänet oli merkitty itselliseksi. Eeva kuoli 59 v. ikäisenä 23.2.1892 Sauvuoren Väärässä. - Aapeli (Abel) Eevanpoika, s. 18.12.1853 Hartola, Nokka, Jokela. Aapeli pääsi ripille 16.10.1870, mainittiin Eeva Antintyttären pojaksi Vastamäen Anttilassa. Aapeli muutti v. 1871 Vastamäestä rengiksi Putkijärven Mäkelän torppaan, josta v. 1873 rengiksi Hartolan Koskipään Masikkamäen Paulamäen torppaan (Pertunmaalla), josta Aapeli muutti v. 1874 Sauvuoren (Hietajärven) Hollaan, jossa hän oli renkinä Yli-Hollan tilalla (Pertunmaalla) ja avioitui 23.5.1875 Hollan (Hollon) tilan tyttären Anna Stiina Juhontyttären (s. 11.12.1851 Sauvuori, Hollo) kanssa. Aapeli ja Anna Stiina muuttivat v. 1879 torppareiksi Joutsjärven Viinamäen torppaan Pertunmaalle. - Eeva Maria Eevantytär Vesanen, s. 17.7.1860 Hartola, Vastamäki, Anttila. Tauluun 22.14 - Malakias Eevanpoika, s. 18.2.1870 ja kast. 13.3.1870 Hartola, Vastamäki, Anttila, k. 19.2.1871 Vastamäki, Anttila ja haud. 5.3.1871 Hartolassa. Taulu 22.13 (II) N.N. Eeva Marian kaikkien kumppaneiden nimiä ei tiedetä. Taulu 22.13.C Adolf Joonaanpoika Pohjola Syntyi 29.3.1876 lampuodin poikana Hartolan Heinikan Pohjolan tilalla. Isä taulussa 33.A.17. Heinikan kylä siirrettiin 1.1.1919 kuuluvaksi Joutsan kuntaan. Perimätiedon mukaan Adolfia kutsuttiin suvun piirissä Tolpiksi, väännöksenä Adolf nimestä. Adolf työskenteli v. 1891-1892 renkinä Hartolan Putkijärven Koiraharjussa, sitten v. 1892-1894 Putkijärven Wanha-Koivistossa ja v. 1894-1895 Kirkkolan kylän Paljon torpassa. Vuodet 1895-1896 Adolf työskenteli renkinä Putkijärven Tillalassa sekä v. 1896 Pohjolan kylässä Heikkilän Elomäessä. Vuoden 1897 alusta alkaen Adolf oli merkitty rengiksi Hartolan Riihiniemen Klemettiin, jossa asui myös loinen Eeva-Maria Eevantytär (s. 17.7.1860 Hartola, Vastamäki, Anttila), eli Annan äiti kahden au-lapsensa kanssa. Kun tiedetään että Anna syntyi 13.11.1897 Riihiniemen 8
Klemetissä, niin tämä asia tuo lisävahvistusta sille päättelylle että Tolppi oli Annan isä. Tolppi oli siis 16 v. nuorempi Annan äitiä Eeva-Mariaa ja Tolppi oli 21 v. ikäinen Annan syntyessä. Tolppi työskenteli v. 1899 asti renkinä Riihiniemen Klemetissä. Kirjoittajan laatiessa Nurmisen sukukirjaa Tolppi (Adolf Pohjola) jäi kokonaan huomioimatta, koska häntä ei mainittu lainkaan Hartolan rippikirjoissa, johtuen siitä että Tolppi ei ollut käynyt rippikoulua. Mutta lastenkirjoissa hänen nimensä mainittiin, mm. s. 100 LK 1890-1899 k.50 Hartola, Riihiniemi, Klemetti; mainittiin renki Adolf Joonaanpoika ja alla loinen Eeva-Maria Eevantytär 3 au-lapsensa kanssa. Tolppi muutti v. 1899 Putkijärvelle, jossa hänet mainittiin loiseksi. Vuoden 1901/1902 henkikirjan mukaan Adolf Pohjola asui Hartolan Kirkkola n:o 1 Hakalan mäkituvassa veljensä Joonas Oksasen taloudessa, jossa asui myös isä Joonas Pohjola. Henkikirjassa Adolf Pohjola oli merkitty muuttaneeeksi. Adolf Pohjola muutti kirkonkirjan mukaan 26.3.1902 Hartolasta Helsinkiin, jossa hänet mainittiin kivityömieheksi. Helsingin srk-yhtymän keskusrekisteristä saadun virkatodistuksen mukaan Sörnäisten suom. seurakunnan jäsen kivityömies Adolf Pohjola ent. Jonasson otti virallisesti sukunimen Pohjola käyttöön 6.10.1907. Adolf Pohjola avioitui 1. avioliittoonsa 22.8.1914 Emma Karolina Pohjolan, ent. Andersson, os. Fagerstad kanssa, mutta tämä liitto päättyi avioeroon 7½ v kuluttua 21.2.1922. Emma oli syntynyt 27.4.1875 Koski Hl:ssä, eli Hämeenkoskella. Hän oli muuttanut 30.1.1901 Kärkölästä Helsinkiin. Adolf asui Helsingissä lähinnä Kallion kaupunginosassa. Huom.: Adolf asui avioliittonsa aikana v. 1917-1921 tienoilla Wallininkuja 5:ssa, jossa samassa osoitteessa kirjoittajakin asui 50 v. myöhemmin muutettuaan Helsinkiin opiskelemaan v. 1967 (1967-1970)!!. Perimätietona on kerrottu että Tolpilla olisi ollut Hartolassa maapaikka Suntintien varrella Murakassa, lähellä Kaisalaa, jossa Adolfin isä aikoinaan asui. Tästä Aatulan paikasta Adolf joutui perimätiedon mukaan myöhemmin luopumaan. Suntintie lähtee Murakkaan johtavalta Koitintieltä pohjoiseen. Lähde; sukututkija Rauno Oksanen Hartolan Pohjolan kylästä (Rauno Oksanen on kirjoittajan äidille Toinille pikkuserkku. Oksasen suvun viljelemä tila sijaitsi runsaan 1 km päässä kirjoittajan äidin kotitilaa Niittylää Hartolan Pohjolan kylässä). Perimätietona on kerrottu että kirjoittajan äiti Toini oli sota-aikana Oksasilla hoitamassa pientä Rauno poikaa. Helsingin v. 1927 henkikirjassa Adolfin ammatiksi oli merkitty ulkotyömies ja osoitteena oli tuolloin Vaasankatu 16. Vuoden 1928 henkikirjassa ammattina oli sekatyömies ja osoite Wallininkatu 8, joka oli siihen aikaan Työväen Rakennus- ja Asunto-osakeyhtiö Terän asuntoja. Adolf Joonaanpoika Pohjola kuoli jo 57 v. ikäisenä 20.6.1933 Helsingissä. Emma kuoli 12.10.1950 Helsingissä. Taulu 22.14 (II) Eeva Maria Eevantytär Vesanen (Ewa-Maria Ewasdotter) Syntyi 17.7.1860 äitinsä itsellisen Eeva Antintyttären au -lapsena Hartolan Vastamäen Anttilassa. Kastetilaisuudessa 22.7.1860 kastepappina toimi Hartolan kirkkoherra Adolf Magnus Winter (eli kirjailija Maila Talvion isä). Eeva-Marian nimi oli kirkonkirjoissa aluksi; Ewa Maria Ewasdotter. Eeva-Marian äiti Eeva työskenteli Eeva-Marian syntymän aikaan piikana Vastamäessä, mutta mitään tietoa Eeva-Marian isästä ei löydetty. Isä voisi olla Anttilan tai lähitalojen joku isännistä (tai ehkä joku tilan pojista) tai rengeistä. Anttilan tilan isäntänä oli k.o. aikaan lampuotina työskennellyt Eerik Heikinpoika (s. 1832), joka esim. sopisi Eeva Marian isäksi. Eerik Heikinpoika oli muuttanut v. 1853 Joutsasta lampuodiksi Vastamäen Anttilaan. Eeva Maria oli vasta 8 v. ikäinen kun Vastamäessä koettiin, kuten koko maassakin, hirvittävä kato- nälkä- ja kulkutautivuosi 1868, tai itse asiassa paha nälänhätä kesti useampiakin vuosia 1867-1869. Mutta Eeva-Maria selvisi noista koettelemuksista. Eeva-Maria asui äitinsä kanssa lapsuuttaan myös Vastamäen Mikkolassa. Eeva- Maria pääsi ripille v. 1876. Hän työskenteli aluksi piikana Vastamäen Mikkolassa v. 1878 asti, sitten Riihiniemen Markkulassa v. 1880 asti, jolloin hän muutti piiaksi Sauvuori n:o 2 Väärän rälssitilalle (lampuotitilalle). Seuraavaksi Eeva Maria mainittiin v. 1882-1883 piikana Sauvuori n:o 2 Hollan rälssitilalla (lampuotitilalla), josta hän siirtyi v. 1883 piiaksi Sauvuoren Parantalaan, joka oli tuolloin torppana. Parantalassa asuessaan Eeva Maria synnytti au-lapsen Iida Marian 5.5.1884, jonka vuoksi häntä ripitettiin salavuoteudesta, siis päästettiin salavuoteudesta 21.6.1884 Hartolan kirkossa. Eeva Maria työskenteli Parantalassa piikana vajaan 7 v. ajan ja muutti v. 1889/1890 vaihteessa takaisin Riihiniemeen, jossa hänet mainittiin Eekun (Ekon) kartanon Suurijärven 9
torpassa kestiksi, eli vailla vakituista asuntoa olevaksi toisten nurkissa majailevaksi. Suurijärvellä Eeva Maria synnytti toisen au-lapsena Jalmarin 13.2.1890 ja joutui toisen kerran papin ripitettäväksi äpärälapsen synnyttämisestä. Seuraavaksi Eeva Maria muutti v. 1891 Riihiniemen (Eekun kartanon) Lahdentauksen torppaan, jossa hänet mainittiin kestiksi. Kesti Eeva Maria Eevantytär asui v. 1892-1894 Riihiniemen Haaralan torpassa, josta hän palasi v. 1894 Sauvuorelle, nyt Uotilan torppaan, josta kesti Eeva Maria muutti v. 1896 Fuurttiin, jossa hänet mainittiin piiaksi (Koskipään kartanon) Yrjölän torpassa, tai sen yhteydessä. Fuurtista Eeva Maria muutti seuraavan v. 1897 alkupuolella Riihiniemen Klemetin (Ekon, tai Eekun kartanon Ala- Klemetin) torppaan. Täällä asuessa Eeva Maria synnytti kolmannen au-lapsensa (äpärän) Annan 15.11.1897, jonka vuoksi Eeva Maria oli taas ripitettävänä. Annan todennäköiseksi isäksi paljastui Riihiniemen Klemetissä renkinä työskennellyt Adolf Pohjola. Riihiniemen Klemetistä Eeva Maria muutti 2 v. päästä v. 1899 Vastamäen Mikkolan lampuotitilalle, jossa hänet mainittiin loiseksi. Vastamäen Mikkolasta Eeva Maria muutti v. 1906 Sauvuoren Väärän (Ala-Väärän) rälssitilalle, josta seuraavana v. 1907 takaisin Vastamäen Mikkolaan. Vuosien 1910-1920 rippikirjoissa loinen Ewa Maria Ewantytär mainittiin Vastamäessä; Kylän köyhät ja vaivaiset sivulla. Vuonna 1920 Eeva Maria mainittiin itsellisenä Vastamäen Käykään talossa. Eeva Maria sokeutui elämänsä loppupuolella. Eeva-Marialle ilmestyi sukunimi Vesanen sukunimilain tultua voimaan v. 1920. On mahdollista että Eeva Marian isä olisi ollut Vesanen niminen mies, joita Hartolassa tunnettiin tuohon aikaan useampiakin, myös Vastamäessä. Toki sukunimen valintaan voi olla muitakin syitä ja monesti sukunimeksi valittiin mukavalta kuulostava nimi, tai nimen ottaminen oli muuten sattuman kauppaa. Viimeiset elinvuotensa Eeva-Maria vietti tyttärensä Annan ja tämän perheen taloudessa Pohjolan kylässä, jossa Eeva-Maria kuoli 65 v. ikäisenä 29.1.1926. - Iida Maria Vesanen, s. 5.5.1884 Hartola, Sauvuori, Parantala. Iida Marialla oli poika Toivo Vesanen, joka sairastui tiettävästi keuhkotautiin ja vietti viimeiset elinvuotensa Jyväskylän keuhkotautiparantolassa. Erään tiedon mukaan Toivo olisi asunut Pertunmaalla, jonne hänet olisi myös haudattu (?). - Jalmari (Hjalmar) Vesa, s. 13.2.1890 Hartola, Riihiniemi, Suurijärvi. Jalmarin sukunimenä oli alun perin nimi Vesanen, joka myöhemmin sai lyhyemmän muodon Vesa. Jalmari muutti Hartolasta mtk:lla n:o 38 pvm 2.3.1908 Nastolaan, josta sittemmin Helsinkiin. Ensimmäinen puoliso; 20.10.1918 Hilda Kallentytär Virenius, s. 2.2.1879 Jyväskylä. Toinen puoliso; Ilmi Salmi, s. 13.11.1902, k. 20.1.1984 Helsinki. Jalmarilla ei ollut jälkeläisiä. - Anna Vesanen, s. 13.11.1897 Hartola, Riihiniemi, Klemetti. Tauluun 1.22. Taulu 23 Kalhon Hörning sukuhaara Yleistä: Kalhon kylän ja Kalhon kartanon historiaa; Kalho mainittiin historiallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa v. 1405, jolloin Pietari (Per) Kalho oli toimitusmiehenä rajantarkastuksessa. Kalhon kylän nimi on tiettävästi peräisin Sääksmäeltä, eli Kalhon kylän seutu olisi siten ollut sääksmäkeläisten eräalueena ja mahdollisesti alun perin asutettu Sääksmäeltä käsin. Kalhon kartanon alueella on itse asiassa hyvin vanha asutushistoria, mistä kertoo kartanon läheisyydestä löytynyt rautakautinen asuinalue peltoineen. Maakirjan alussa v. 1539 Kalholla mainittiin kaikkiaan 11 tilaa. Kalhon kartanon, entisen Tauralan ratsutilan tunnettu historia alkaa v. 1539, josta lähtien tilan omistajat ja haltijat: Olavi Albrehtinpoika v. 1539-1570 Martti Olavinpoika v. 1580-1600, tila autiona v. 1601-1609, jolloin se oli läänitettynä Koskipään kartanon herralle Sipi Henrikinpojalle (kuningas Kaarle IX määräsi koko Nuoramoisten neljänneskunnan v. 1605-1609 Sipi Henrikinpojalle, viite; s. 183 SPH I-II) Jaakoppi Martinpoika v. 1609-1630, tila autiona v. 1631-1682. Henrik Sipinpoika Silfverbögel v. 1631-1654 ja hänen jälkeläisensä v. 1655-1682, jolloin Kalhon kartano oli Koskipään rälssitilana 10
Sipi Ristonpoika v. 1683-1687 Sipi Joakiminpoika Korpfelt v. 1688-1705 (ratsumestari ja majuri v. 1685 alk., Henrik Sipinpoika Silfverbögelin sisaren poika), sai säterivapauden tilaansa 4.8.1699. Kalhon tilanhoitaja ja lampuoti Sipi Eerikinpoika oli kuollut nälkään vaimoineen ja lapsineen suurten kato- ja nälkävuosien aikana v. 1697, jolloin Kalhon kartano pääsi näin rapistumaan kunnes sen omistaja Sipi Joakiminpoika alkoi sitä taas uudelleen viljelemään verovapauden myötä v. 1699. Sysmän verorästiluettelo v. 1704 kertoo että "majuri Sipi Joakiminpoika Korpfelt oli maannut pitkään sairaana Kalhon kartanossa. Eikä vävyllään Eerikki Klaunpojalla ole millä maksaa. Omistaa vain 2 hevosta ja 2 lehmää, viite; s. 725 SPH I-II. Henrik Sipinpoika Korpfelt v. 1705-1731 (ratsumestari, edellisen poika) ja Margaretha von Berg. Osa kartanosta oli heidän poikansa Joakim Korpenfeltin ja tämän vaimon Sara Mether n hallussa v. 1746 asti. Arvid Colliander v. 1732-1765 (kapteeni, vävy) ja Margaretha Elisabeth Korpenfelt (edell. omistajien tytär), sitten heidän perilliset v. 1766 asti. Sigfrid Joakim Colliander v. 1767-1795 (majuri, ed. omistajien poika) ja tämän vaimo Koskipään Väkevän Oton tytär Ottiliana Lovisa Tandefelt. Kalhon kartano jaettiin v. 1795 (virallisesti v. 1824) kahteen osaan Uusikartano (Frugård) ja Kalho (Vanha-Moisio/Gammelgård), Uusikartanon sai v. 1796 vänrikki Gustaf Carl Colliander. Kalhon (Gammelgård, entinen Taurala) isännyydet: Otto Juhana Wadenstjerna (ent. Colliander) v. 1795-1809 ja vaimonsa Elisabeth Wilhelmina Toll sekä heidän perillisensä v. 1810-1835. Edellisten omistajien poika Otto Juhana aateloitiin v. 1802 Wadenstjerna nimiseksi. Huom.: kirjoittajan isän Pauli Tammisen isän äidin sukujuuriin liittyvä Asikkalan Kalkkisten Wadenstjerna aatelissuku ei ole samaa sukua Sysmän/Hartolan Kalhon Wadenstjerna suvun kanssa. Otto Wadenstjerna esiintyy Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden runossa Veljekset. Otto Wilhelm Magnus Wadenstjerna v. 1819-1826 (edellisten omistajien poika) ja puolisonsa Elisabeth Wilhelmina Boisman (jonka äiti oli Maria Kristina Tandefelt). Carl Joachim Wadenstjerna v. 1827-1835 (edellisen omistajien veli) ja tämän puoliso Maria Andrietta Hirn. Rakennutti v. 1828 Kalhon kartanon nykyisen päärakennuksen. Georg Reinhold von Essen v. 1836-1852 (luutnantti, vapaaherra), omisti myös Kalhon Uudenkartanon (Frugård) ja Maria Gustava Tandefelt, Heinolan Paason kartanon omistajat August Reinhold Blom v. 1853-1854 (varatuomari) Georg Jonsson v. 1854-1855 (kapteeni) Claes Alfred Stjernvall (kenraalimajuri) ja tämän vaimo Selma Aurora von Krämer sekä Alfredin velipuoli Knut Adolf Ludvig Stjernvall (everstiluutnantti) ja tämän vaimo Sofia Teresia Kupffer v. 1856-1874. Selma Aurora von Krämer on Pentti Tammisen puolison Hannelen (os. Tuomi) kaukainen sukulainen. Lennart af Forselles 17.6-9.9.1874 kauppahuone W. Gutzeit & Co v. 1874-1891, tilaa viljeli Reinhold Carlson (tilanhoitajana) Reinhold Carlson (kunnallisneuvos) v. 1892-1925 (osti tilan itselleen v. 1892) Karl Albert Carlson ja vaimonsa Katri v. 1926-1964 Olavi Reinhold Carlson ja Aarne Carlsson (nykyinen omistaja) v. 1964 alkaen. Uusikartanon omistajina toimivat nykyään Petri Carlson ja vaimonsa Raija. Kirjailija Mika Waltari (s. 1908 Helsinki, k. 1979 Helsinki) liittyy läheisesti myös Kalhon kylään ja sen Uuteenkartanoon, jossa hän kirjoitti teoksensa Sinuhe egyptiläinen (julkaistiin v. 1945) vaimonsa Marjatta os. Luukkosen perintötilan Uudenkartanon Näsin hirsirakennuksessa Enojärven pohjoisrannalla. Viite; s. 56 ja 58 sekä 271-272 HK ja s. 42 ja 48 ja 651-652 ja 655-658 SPH I-II sekä s. 82-85 KeI-H. Taulu 23.1 (VIII) Aatami Hörning (Adam Hörning) Syntyi tiettävästi v. 1705 Laukaalla. Aatamin patronyymi ei selviä asiakirjoista, eikä hänen vanhempiaan ja sukujuuriaan ole saatu selvitetyksi, mutta se tiedetään että hän oli lähtöisin 11
Laukaalta ja astui sotapalvelukseen Isonvihan jälkeen v. 1726 Hartolan Kalhon ratsutilan (kartanon) ratsumieheksi. Aatami peri Kalhon ratsutilan edellisen ratsumiehen Eerik Hörningin viran ja sotilasnimen. Tuolloin v. 1726 Aatami mainittiin 21 v. ikäiseksi ja kerrottiin Aatamin olevan lähtöisin Laukaalta. E.m. ratsumies Eerik Hörning oli Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentin Ylisen Hollolan komppanian ratsutilan n:o 96, eli Kalhon kartanon ratsumies kuuluen Ruotsista Isonvihan aikaan tulleeseen Upplannin viisikäsrykmentin ratsumiesryhmään, viite; s. 395 SPH I-II sekä Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pääkatselmus v. 1728 (rulla 54955 URR 392 kuva 530 SSHY). Aatami Hörning oli edeltäjänsä tavoin rakuuna, eli ratsumies Kalhon Tauralan rusthollissa, toimien Kalhon kartanon herran Joakim Korpenfeltin (vaimonaan Sara Mether) ratsumiehenä, myöhemmin myös kapteeni Arvid Collianderin (jonka vaimo oli Margaretha Elisabeth Korpenfelt) ratsumiehenä Kalhon kartanossa. Kalhon kartanon nimenä esiintyi myös nimi Joachimsberg kartanon isännän, Asikkalan Vähä-Äiniön kartanosta lähtöisin olevan Joakim Korpenfeltin mukaan. Aatami Hörningin isäntä Joakim Korpenfelt ja tämän vaimo Sara Mether ovat kirjoittajan lähisukupiiriin kuuluneen Martta Tammisen, os. Eronen (s. 1908 Asikkala kk, k. 1986 Asikkala kk) esivanhempia. Martan äidin isä oli Karl Frederik Korpenfelt Asikkalan Vähä-Äiniöltä. Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin pääkatselmuksessa v. 1735 (rulla WA1234 kuva 245 SSHY) todettiin majuri Sipi Joakiminpojan (Korpenfelt) tai kapteeni Arvid Collianderin Kalhon ratsutilan n:o 96 rakuunana Aatami Hörning, syntyjään Laukaalta, ikä 30 vuotta, palvellut 9 v ajan, naimisissa. Hartolan rippikirjoissa Aatami Hörning mainittiin vielä 1780-luvulla asuneen Kalhon ratsumiehen torpassa (s. 60 RK 1780-1790 k. 62) vanhana rakuunana ja kerrottiin Aatamin kuolleen v. 1789. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan vanha rakuuna Aatami Hörning kuoli 90 v. ikäisenä vanhuuteen 11.3.1789 Hartolan Kalholla. Ilmoitetussa kuoliniässä oli tässäkin tapauksessa liioittelua, todennäköisempi kuolinikä oli 84 vuotta. Kaarina Ristontytär (Carin Christersdotter) Mainittiin Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (RK 1727-1735) Aatami Hörningin puolisoksi ja kerrottiin Kaarinan kuolleen v. 1729. - Hebla Aatamintytär, s. n. v. 1728 Hartola, Kalho. Hebla mainittiin Hartolan v. 1736-1747 rippikirjassa olleen Asikkalan Kurhilan kartanossa Bröijereiden palveluksessa. - Valpuri Aatamintytär, s. n. v. 1729 Hartola, Kalho, k. v. 1731 Hartola, Kalho, haud. 30.5.1731 Hartola. Taulu 23.2 (VIII) Marketta Heikintytär (Margeta Henricsdotter) Syntyi v. 1715 ilmeisesti Hartolan Kalholla. Marketta avioitui tai hänet naitettiin jo n. 15 v. ikäisenä 17.7.1730 Aatami Hörningin puolisoksi, jolloin vihkitiedoissa Marketta mainittiin piiaksi Kalholta. Marketta voisi olla Kalholta sotilaan Heikki Hirven (taulussa 11.1) tytär, mutta tähän ei löydetty varmistusta. Oli kuitenkin varsin yleistä että sotilaan tytär naitettiin sotilaan puolisoksi. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan rakuuna Aatami Hörningin vaimo Marketta Heikintytär kuoli 42 v. ikäisenä joulupäivänä 25.12.1757 Kalholla. - Maria Aatamintytär, s. 8.7.1732 Hartola, Kalho, k. 6.6.1740 Hartola, Kalho - Riitta Aatamintytär, s. 11.9.1735 Hartola, Kalho. Tauluun 22.4. - Juho Aataminpoika Hörning, s. 1756 Hartola, Kalho, torpparina Kalholla, k. 30.1.1822 Hartola, Pohjola. Puoliso v. 1777 Anna Laurintytär, s. 1760 Hartola, k. 27.5.1785 Hartola, Kalho. Juhon 2. puoliso 26.12.1785 Maria Olavintytär, s. 1765 Hartola. Maria Eerikintytär (Maria Ericsdotter) Syntyi tiettävästi v. 1728 Hartolan Kalholla. Maria avioitui tai hänet naitettiin 23.7.1758 leskimies ja sotilaan Aatami Hörningin 3. puolisoksi ja vihkitiedoissa kerrottiin Marian olevan Kalholta. Maria kuoli tiettävästi 9.3.1800 Kalholla. Ei tiedossa lapsia. 12
Taulu 24 Vastamäki sukuhaara Yleistä: Vastamäen pieni kylä sijaitsee Hartolassa Riihiniemen kylästä koilliseen Riihiniemi- Pertunmaan Joutsjärven tien 15068 varrella. Vastamäki esiintyi kylänä tai paikkana ensimmäisen kerran v. 1575, viite; s. 31 HK. Vuoden 1624 verokirjoissa Vastamäki mainittiin Sauvuoren yhteydessä ja Vastamäkeen oli tuolloin kirjattu 2 veronmaksajaa (kirkon kymmenysveron maksajaa); Lauri Niilonpoika ja Niilo Niilonpoika. Vastamäessä mainittiin 1600-luvulla 2 kantatilaa; Iso-Niilo ja Vähä-Niilo, joilla oli myös torppia. Nämä 2 kantatilaa jakaantuivat Isonjaon yhteydessä useampaan osaan, joita edelleen jaettiin 1800-luvun loppupuolella, mikä jatkui sitten 1900-luvullakin. Myös tilojen nimet muuttuivat, kun rakennettiin uudistiloja ja vaihdettiin paikkaa. Vastamäkeen luettiin 1600-luvulla myös Riihiniemi, Ulmala sekä Fuurtti. Vastamäen takamailla, Pertunmaan Kuortin lähellä, sijainnut Kyyhkynen (Kyyhkylä) mainittiin verokirjoissa myös Vastamäkeen kuuluvaksi. Vastamäen tiloilla isännät mainittiin välillä talollisiksi, eli olivat itsenäisiä talonpoikia, ajoittain lampuodeiksi, eli toimivat Koskipään kartanon lampuotina tai jopa torpparina. Taulu 24.A Vastamäen Vähä-Niilon sukuhaara Vastamäen Vähä-Niilon tila on sijainnut tiettävästi Riihiniemi Joutsjärven tien eteläpuolella, ilmeisesti nykyisissä kartoissa mainitun Kukkulan tilan tienoilla. Maarekisterissä Vähä-Niilon tila mainittiin Vastamäki n:o 2 tilana. Tilan jaossa (Isonjaon yhteydessä 1700-luvun lopulla/ 1800-luvun taitteessa) syntynyt Anttilan tila sijaitsee Kukkulasta lounaaseen ja on tiettävästi edelleen alkuperäisellä paikallaan Kaitueentien varrella. Vähä-Niilolla oli 1800-luvulla monia torppia, joista osa löytyy vieläkin kartalta; mm. Kaitueen, Suntilan, Suurijärven ja Tupelin torpat, sekä Rajalan mäkitupa. Taulu 24.A.1 (XII) Lauri Niilonpoika Vastamäki (Lars Nilsson) Syntyi n. v. 1580 talollisen poikana Hartolan Sauvuorella. Isä taulussa 6.A.1. Lauri tai Lasse Niilonpoika mainittiin verokirjoissa ja tarkemmin kirkon kymmenysluetteloissa Sauvuorella v. 1612-1616 sekä Vastamäessä v. 1624. Vuosien 1636-1639 henkikirjoissa Lauri mainittiin talollisena Vastamäessä ilman vaimoa poikansa Yrjön ja tämän vaimon kanssa. Laurin tila mainittiin tuolloin Koskipään kartanon torpaksi. Lauri kuoli v. 1639 jälkeen Vastamäessä. Taulu 24.A.2 (XII) N.N. Laurin puolison nimeä ei tiedetä. Laurin puolisoa ei mainittu v. 1636-1639 henkikirjoissa, eli hän oli joko kuollut tai oli niin pahasti sairaana että ei merkitty henkikirjoihin, koska kovin sairaiden ihmisten ei tarvinnut maksaa henkirahaa. - Eerik Laurinpoika Vastamäki, s. n. 1603 Hartola, Sauvuori, mainittiin v. 1624 kymmenysluettelossa Vastamäessä. - Matti Laurinpoika Vastamäki, s. n. 1605 Hartola, Sauvuori, mainittiin v. 1631 verokirjassa talollisena Vastamäessä. - Heikki Laurinpoika Vastamäki, s. n. 1608 Hartola, Sauvuori. Tauluun 24.A.3. - Yrjö Laurinpoika Vastamäki, s. n. 1610 Hartola, Sauvuori, mainittiin henkikirjoissa Lauri Niilonpojan poikana Vastamäessä v. 1636-1639 sekä Heikki Laurinpojan veljenä Vastamäessä v. 1644-1656, mainittiin myös itselliseksi. Puoliso v. 1636 Kaarina Heikintytär sekä II puoliso Kerttu, joka mainittiin v. 1650-1656 henkikirjoissa. Taulu 24.A.3 (XI) Heikki Laurinpoika Vastamäki (Henric Larsson) Syntyi n. v. 1608 talollisen poikana Hartolan Sauvuorella. Heikki oli nuorena miehenä ilmeisesti 13
sotilaana, ratsumiehenä Koskipään kartanon Henrik Sipinpoika Silfverbögelin lipullisessa 30-vuotisessa sodassa, ollen tiettävästi hakkapeliittana Keski-Euroopan sotatantereella luomassa Suur-Ruotsia (tai suurta Ruotsi-Suomea). Heikki mainittiin sitten v. 1653 henkikirjassa Vastamäessä, jossa hän oli talollisena (lampuotina) ja isäntänä v. 1654-1656, Koskipään kartanon Silfverbögelien rälssitilalla Vastamäessä. Heikki kuoli v. 1656 jälkeen mahdollisesti Vastamäessä. Taulu 24.A.4 (XI) Barbro N.N. Barbro mainittiin v. 1653-1656 henkikirjoissa Vastamäessä Heikki Laurinpojan puolisona ja tilan emäntänä. - Simo Heikinpoika Vastamäki, s. n. 1630 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.5. - Eerik Heikinpoika Vastamäki, s. n. 1635 Hartola, Vastamäki, mainittiin v. 1662-1682 henkikirjoissa Vastamäessä. Puoliso: Helka, mainittiin v. 1662-1682. - Heikki Heikinpoika Vastamäki, s. n. 1640 Hartola, Vastamäki, mainittiin v. 1669-1682 henkikirjoissa Vastamäessä. Puoliso: Maria, mainittiin v. 1670-1682. Taulu 24.A.5 (X) Simo Heikinpoika Vastamäki (Simon Hindersson) Syntyi n. v. 1630 talollisen (lampuodin) poikana Hartolan Vastamäessä. Simo mainittiin Heikki Laurinpojan pojaksi Vastamäessä v. 1653-1656, jolloin Simolla oli jo vaimo Kaarina. Vuoden 1654 henkikirjassa Simo mainittiin nihdiksi, eli sotilaaksi, mahdollisesti Simo oli mukana Venäjän sodassa v. 1656-1658. Simo mainittiin talolliseksi (lampuodiksi) ja isännäksi Vastamäen rälssitilalla v. 1662-1669 henkikirjoissa. Simon vaimo Kaarina mainittiin leskeksi v. 1670, eli Simo kuoli v. 1669 lopulla tai aivan v. 1670 alussa Vastamäessä, eli jo n. 40 v. ikäisenä. Taulu 24.A.6 (X) Kaarina (Karin N.N-dotter) Syntyi n. v. 1632 Hartolassa. Kaarina avioitui tai hänet naitettiin n. v. 1652 Simo Heikinpojan puolisoksi Vastamäkeen. Kaarina mainittiin v. 1653 henkikirjassa Simo Heikinpojan puolisona ja miniänä Vastamäessä, jossa hän oli tilan emäntänä v. -1662-1669-. Kaarina mainittiin leskeksi v. 1670 henkikirjassa, sen jälkeen hänestä ei löytynyt merkintöjä. On mahdollista että Kaarina avioitui uudemman kerran, mutta häntä ei löydetty henkikirjoista. Toki henkikirjoista löytyy montakin Kaarinaa, mutta heistä on mahdoton sanoa kuka heistä oli juuri tämä samainen Kaarina. - Niilo Simonpoika Vähä-Niilo, s. n. 1660 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.7. - Simo Simonpoika, mainittiin v. 1687 1694 henkikirjoissa torpparina Vastamäessä. Taulu 24.A.7 (IX) Niilo Simonpoika Vähä-Niilo (Niels Simonsson) Syntyi n. 1660 tiettävästi talollisen (lampuodin) poikana Vastamäessä. Niilo Simonpoika mainittiin ensimmäisen kerran henkikirjoissa vaimonsa Johannan kanssa v. 1691-1693 torpparina Vastamäessä. Niilo mainittiin sitten v. 1694 henkikirjassa talolliseksi ja isännäksi Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa yhdessä vaimonsa Johannan kanssa. Maakirjan mukaan Niilo oli isäntänä Vähä-Niilon verotorpassa v. 1698-1712. Vuoden 1694 kylvökymmenysluettelon mukaan Vastamäkeen oli verolle pantu torppari Niilo Simonpoika, jonka tila oli 1/6 manttaalin tila, taloluku 1, ja kylvö v. 1694 oli 2 tynnyriä, viite; s. 207 SPH I-II. Niilo voisi olla Vastamäestä torppari Simo Simonpoika Kyyhkysen poika, mutta mitä todennäköisemmin hän on Vastamäen Simo Heikinpojan poika. Vastamäen Esko Eerikinpojan tila mainittiin v. 1705 maakirjassa Iso-Niilon tilana ja Niilo Simonpojan tila Vähä-Niilon tilana. Maakirjojen mukaan Niilo maksoi Vähä-Niilon tilan verot vielä v. 1705-1712. Niilo Simonpoika joutui elinaikanaan kokemaan kovia, ensiksikin v. 1695-1697 suuret kato-, nälkä- ja kulkutautivuodet ja tämän perään Pohjan sota ja Isonvihan aika v. 1700-1721. 14
Sysmän verorästiluettelon v. 1704 mukaan Vastamäen Vähäniilon isäntä Niilo Simonpoika oli köyhä talollinen, joka katovuosien ja sotamiesottojen takia oli joutunut hätään ja pystyi maksamaan vain osan veroistaan. Edelleen mainittiin että Vastamäen torpparit olivat kuolleet nälkään katovuosina jättämättä jälkeensä mitään omaisuutta, viite; s. 727 SPH I-II. Sysmän taloluettelon mukaan Vastamäen Vähäniilo mainittiin 1720 -luvulla 1/6 manttaalin 1 talouden tilaksi, joka oli Ylisen Hollolan komppanian ratsutilan n:o 101 ja 102 (Hartolan Koskipään) augmentti, eli aputila, eli tila osallistui Koskipään kartanon ratsumiehen ylläpitoon ja samalla tila oli ruodun 107 osakas, eli tila osallistui myös ruotusotamiehen ylläpitoon, viite; s. 715 SPH I-II. Niilo Simonpoika kuoli v. 1712 jälkeen Vastamäessä, ehkä n. v. 1715, siis Isonvihan aikaan. Taulu 24.A.8 (IX) Johanna N.N. Johanna mainittiin v. 1691-1694 henkikirjoissa Niilo Simonpojan puolisoksi sekä v. 1694 Vähä- Niilon tilan emännäksi. Johanna voisi olla Vastamäen (Riihiniemen) Klemetti Heikinpojan ja tämän puolison Johannan tytär (?), mutta tätä ei saatu varmistettua. - Liisa Niilontytär, puoliso Samuel Eerikinpoika, jotka mainittiin Vähä-Niilossa talollisina v. 1707-1710 henkikirjoissa. - Aatami Niilonpoika Vähä-Niilo, s. v. 1689 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.9. Taulu 24.A.9 (VIII) Aatami Niilonpoika Vähä-Niilo (Adam Nielsson) Syntyi v. 1689 talollisen poikana Hartolan Vastamäessä. Aatami Niilonpoika, talollinen ja kirkon kuudennusmies, isäntänä Vastamäen Vähä-Niilossa v. 1712-1735. Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 168 RK 1727-1736 k. 145) Aatami mainittiin talolliseksi (bonde) Vähä-Niilon tilalla. Tilalla asui tuolloin 25-26 ihmistä; Aatamin perheen lisäksi tilalla mainittiin useita renkejä ja piikoja sekä itsellisiä, kuin myös pari kerjäläistä. Vuosien 1748-1754 rippikirjassa Vastamäen Iso-Niilon ja Vähä-Niilon ohella mainittiin Vastamäessä Uudenkartanon/tilan torppa (Nygårgs torp). Rippikirjoissa Aatami mainittiin ylinnä ja isäntänä aina kuolemaansa v. 1773 asti, vaikka henkikirjojen mukaan tilan pito siirtyi hänen Tuomas pojalleen jo v. 1736. Aatamin isännyyden aikana Vähä-Niilo oli jakamaton tila. Kirkonkirjoissa Aatamin tilasta käytettiin myös nimeä Sexmannin tila (Sexman = kirkon kuudennusmies). Aatami oli arvostettu ja vaikutusvaltainen talonpoika, jota osoittaa hänen kuudennusmiehen virkansa, jossa tehtävässä hän keräsi Hartolan itäpuolen kylissä papiston kymmenykset sekä muut verot ja maksut. Aatami toimi Vastamäki- Riihiniemen alueella kyläpäällikkönä, sekä oli alueensa moraalin vartijana, mm. oli patistelemassa kyläläisiä kirkkoon sunnuntaisin. Aatami joutui muutenkin huolehtimaan kyläläisten asioista, mm. ilmoittamaan papistolle jos kotikylän seuduilla alkoi ilmaantumaan tarttuvia kulkutauteja. Aatami joutui toimessaan kuljettamaan tai järjestämään kuljetukset sairastuneille kyläläisille hospitaaleihin. Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan kirkon kuudennusmies Aatami Niilonpoika kuoli 84 v. ikäisenä 2.12.1773 Vastamäessä ja haudattiin 12.12.1773 Hartolassa. Taulu 24.A.10 (VIII) Anna N.N. Syntyi n. v. 1692 Hartolassa. Anna avioitui tiettävästi v. 1712 Aatami Niilonpojan kanssa ja hänet mainittiin Aatami Niilonpojan puolisoksi ja Vastamäen Vähä-Niilon tilan emännäksi v. 1712-1727 Sysmän henkikirjoissa. Anna kuoli tiettävästi v. 1727 alkupuolella Vastamäessä. - Tuomas Aataminpoika Vähä-Niilo, s. v. 1717 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.11. - Liisa Aatamintytär, s. n. 1719 Hartola, Vastamäki. Puoliso 15.1.1745 Simo Jaakopinpoika Marjokankaalta. - Antti Aataminpoika, s. 1721 Hartola, Vastamäki, k. 6.2.1738 Hartola, Vastamäki 15
Valpuri Eerikintytär (Walborg Ericsdotter) Syntyi v. 1705 Hartolassa. Mahdollisesti talollisen tytär Vastamäen Iso-Niilosta. Valpuri avioitui tiettävästi v. 1728 Aatami Niilonpojan kanssa. Sysmän henkikirjojen mukaan Valpuri toimi Vastamäen Vähä-Niilon emäntänä v. 1728-1736. Valpuri mainittiin myös Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa (s. 168 RK 1727-1736 k. 145) emäntänä Vähä-Niilossa. Valpuri kuoli jo 43 v. ikäisenä 6.3.1748 Hartolan Vastamäessä ja haudattiin 13.3.1748 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. - Matti Aataminpoika Vähä-Niilo, s. 1729 Hartola, Vastamäki, talollinen Vastamäessä, k. 20.3.1774 Hartola, Vastamäki. Puoliso 25.6.1749 Marja Heikintytär, s. 1729, Ruorasmäen Kukosta, k. 14.1.1810 Vastamäki, Vähä-Niilo. Matin ja Marjan pojat Pietari Matinpoika (s. 1760, k. 1808) ja Aatami Matinpoika (s. 1765, k. 1812) viljelivät (ja näiden jälkeläiset) Vähä-Niilon tilan toista puoliskoa, joka mainittiin tilan jaon jälkeen Vähä-Niilon nimellä (toinen puolisko oli Anttila). - Mikko Aataminpoika, s. 1731 Hartola, Vastamäki, kast. 6.10.1731 Hartola - Petteri Aataminpoika, s. n. 1733 Hartola, Vastamäki - Helka Aatamintytär, s. 5.5.1735 Hartola, Vastamäki, avioitui tiettävästi v. 1760 Putkijärvelle. - Maria Aatamintytär, s. 10.7.1743 Hartola, Vastamäki, puoliso 8.12.1773 Simo Simonpoika, torppari ja leskimies Riihiniemestä. Taulu 24.A.11 (VII) Tuomas Aataminpoika Vähä-Niilo (Thomas Adamsson) Syntyi v. 1717 talollisen poikana Hartolan Vastamäessä. Vartuttuaan Tuomas toimi lampuotina ja isäntänä kotitilallaan Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa v. 1736-1768. Tuomaksen isännyyden aikana Vähä-Niilossa mainittiin 2 isäntää; Tuomas Aataminpoika (päätilalla) sekä Tuomaan nuorempi veli Matti Aataminpoika, joka viljeli II-tilaa, eli tila oli käytännössä jaettu kahtia. Tuomas Aataminpoika kuoli 51 v. ikäisenä 10.3.1768 kaupunkimatkallaan pistokseen tai sydänkohtaukseen (blifvit död under Stads resan i styng) ja haudattiin 13.3.1768 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Maria Eerikintytär (Maria Ericsdotter) Syntyi v. 1720 Hartolassa. Maria avioitui tai hänet naitettiin 17 v. ikäisenä 11.12.1737 Tuomas Aataminpojan puolisoksi. Vihkitiedoissa ei kerrottu mistä Maria tuli miniäksi Vastamäen Vähä- Niiloon, jossa Maria toimi sitten tilan nuorena emäntänä. Maria kuoli jo 29 v. ikäisenä 27.4.1749 lapsivuoteeseen tai lapsen synnytyksen jälkeiseen komplikaatioon Vastamäessä ja haudattiin 30.4.1749 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. - Liisa Tuomaantytär, s. 7.1.1739 Hartola, Vastamäki, k. 9.6.1740 Hartola, Vastamäki - Tuomas Tuomaanpoika, s. 19.12.1740 Hartola, Vastamäki, itsellinen Vastamäessä, k. 29.8.1793 Hartola, Vastamäki. Puoliso 11.12.1768 Hartolassa torpparin tytär Kaarina Mikontytär Hartolan Koitista, s. 12.10.1745 Hartola, Koitti, k. 26.6.1807 Hartola, Vastamäki. - Yrjö Tuomaanpoika, s. 24.3.1743 Hartola, Vastamäki, k. 31.1.1744 Hartola, Vastamäki - Anna Tuomaantytär, s. 29.10.1744 Hartola, Vastamäki, k. 7.10.1748 Hartola, Vastamäki - Valpuri Tuomaantytär, s. 4.1.1747 Hartola, Vastamäki - Eeva Tuomaantytär, s. 16.4.1749 Hartola, Vastamäki, k. 10.6.1749 Hartola, Vastamäki Taulu 24.A.12 (VII) Valpuri Juhontytär (Walborg Johansdotter) Syntyi v. 1725 talollisen tyttärenä Hartolan Ruskealan Marttilassa. Isä taulussa 25.13. Valpuri avioitui tai hänet naitettiin 24 v. ikäisenä 27.12.1749 leskimies Tuomas Aataminpojan puolisoksi ja Vastamäen Vähä-Niilon tilan emännäksi. Hartolan kuulutettujen ja vihittyjen kirjan mukaan Valpuri oli piika Ruskealasta. Hartolan rippikirjan (s. 24 RK 1748-1754 k. 27) mukaan Ruskealan Marttilan Juho Juhonpojan tytär Valpuri avioitui Vastamäkeen. Vastamäen Vähä-Niilon tilan emäntä. Valpuri kuoli 46 v. ikäisenä 15.1.1771 Hartolan Vastamäessä. 16
- Marja Tuomaantytär, s. 7.10.1750 Hartola, Vastamäki - Antti Tuomaanpoika, s. 1.12.1751 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.A.13. - Mikko Tuomaanpoika Iso-Niilo, s. 26.8.1754 Hartola, Vastamäki, lampuotina Vastamäen Iso-Niilon Mikkolassa, kirkon kuudennusmies, k. 10.9.1818 Hartola, Vastamäki. Puoliso: Marja Yrjöntytär, s. 1756 Hartola, piika Vastamäen Ny Gård sta. - Juho Tuomaanpoika Vähä-Niilo, s. 14.5.1758 Hartola, Vastamäki, talollinen Vähä-Niilossa, puoliso 15.12.1782 Marja Juhontytär, Pohjolan kylästä. Juho ja Marja muuttivat v. 1796 Niemeen, jossa heidät mainittiin talollisina. - Eeva Tuomaantytär, s. 1.2.1761 Hartola, Vastamäki. Puoliso 15.12.1782 Olavi Juhonpoika, torppari Pohjolan kylästä. - Liisa Tuomaantytär, s. 4.11.1764 Hartola, Vastamäki, k. 17.8.1795 Hartola, Sauvuori lapsivuoteeseen. Puoliso 10.12.1786 Pietari Eerikinpoika, s. 18.6.1761 Hartola, Sauvuori. Talollisena Sauvuorella. Pietarin isä Eerik Tahvonpoika taulussa 6.A.15. Taulu 24.A.13 (VI) Antti Tuomaanpoika Anttila (Anders Thomasson) Syntyi 1.12.1751 talollisen poikana Hartolan Vastamäen Vähä-Niilossa. Antti toimi vartuttuaan talollisena ja lampuotina kotitilallaan Vähä-Niilossa. Vuoteen 1796 asti Antin apuna tilan pidossa oli tämän nuorempi veli Juho Tuomaanpoika. Vuoden 1830-1842 kirkonkirjoissa Antin isännöimä tila mainittiin nimellä Vähä-Niilo, Anttila. Vähä-Niilon tilan jaossa syntynyttä uutta tilaa kutsuttiin Anttilaksi, ilmeisesti juuri Antin etunimen mukaan. Vähä-Niilon tilaa viljeli Antin serkut Pietari Matinpoika (s. 1760) ja Aatami Matinpoika (s. 1765). Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirjan mukaan talollinen ja leskimies Antti Tuomaanpoika kuoli 80 v. ikäisenä 17.6.1832 Vastamäessä. Taulu 24.A.14 (VI) Eeva Heikintytär (Eva Henricsdotter) Syntyi tiettävästi 10.7.1756 talollisen tyttärenä Hartolan Vastamäessä. Isä taulussa 24.B.9. Eeva Heikintytär avioitui tai hänet naitettiin 17 v. ikäisenä 19.12.1773 Antti Tuomaanpojan kanssa ja vihkitiedoissa Eeva mainittiin piiaksi Vastamäen Vähä-Niilosta. Vastamäen Vähä-Niilon Anttilan tilan emäntä. Eevan vanhempien selvittely ja päättely osoittautui haasteelliseksi, sillä Vastamäessä oli mahdollisesti kaksikin Eeva Heikintytärtä: Ensiksikin Eeva voisi olla Vastamäen Ison Niilon Heikki Heikinpojan (Hendrich Hendrichsson) ja tämän puolison Marja Tuomaantyttären (Marja Thomasdotter) tytär Eeva, joka syntyi 10.7.1756 Vastamäessä ja joka v. 1767-1773 rippikirjan mukaan avioitui v. 1773. Myöhemmin rippikirjoissa Eevan synt.vuodeksi mainittiin kuitenkin v. 1750!. Toisaalta Eeva voisi olla Vastamäen Vähä-Niilossa torpparina mainitun Heikki Yrjönpojan tytär. Vuoden 1767-1773 rippikirjan mukaan Vastamäen Vähä-Niilon torpparin Heikki Yrjönpojan ja tämän puolison Anna Matintyttären tytär Eeva avioitui v. 1773!. Heikki Yrjönpoika mainittiin Vastamäessä torpparina ja jääkärinä ja hän oli avioitunut leskimiehenä v. 1767 leskivaimon Anna Matintyttären kanssa, joka kuoli v. 1776 kesäkuussa 55 v. ikäisenä ja Heikki avioitui 3. kerran v. 1776 joulukuussa leskivaimon Eeva Ristontyttären kanssa. Hartolan syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan Heikki Yrjönpojalta ei kuitenkaan löydy Eeva nimistä tytärtä!. Toisaalta myöskään kuulutettujen ja vihittyjen kirjasta ei löydy kahta Eeva Heikintytärtä avioituneeksi Vastamäessä, löytyy ainoastaan 19.12.1773 vihitty Eeva Heikintytär. Sitä ei saatu myöskään selville mistä leskimies Heikki Yrjönpoika tuli Vastamäkeen. Hieman ristiriitaisia tietoja tulkitessa päädyttiin siihen että Eeva olisi todennäköisemmin Ison Niilon tilan tytär, siis 10.7.1756 syntynyt Eeva Heikintytär ja tätä vaihtoehtoa tukee Hartolan kuolleitten ja haudattujen kirja, jonka mukaan talollisen vaimo Eeva Heikintytär kuoli 65 v. ikäisenä 31.5.1821 Hartolan Vastamäessä (eli olisi syntynyt todella v. 1756). - Antti Antinpoika, s. 14.4.1776 Hartola, Vastamäki, k. 25.6.1777 Hartola, Vastamäki 17
- Liisa Antintytär, s. 4.2.1778 Hartola, Vastamäki. Puoliso 10.12.1797 torpparin poika Hartolan Jokelasta Heikki Yrjönpoika, s. 1774, renkinä, vävynä ja lampuotina Vähä- Niilossa, k. 20.11.1839 Hartola, Vastamäki. - Aatami Antinpoika, s. 17.5.1780 Hartola, Vastamäki, k. 27.8.1794 Hartola, Vastamäki - Maria Antintytär, s. 7.8.1782 Hartola, Vastamäki. Puoliso 20.12.1804 Tuomas Matinpoika, torpparin poika Hartolan Ulmalasta. - Anna Antintytär, s. 12.8.1784 Hartola, Vastamäki, k. 26.3.1785 Hartola, Vastamäki - Valpuri Antintytär, s. 26.3.1786 Hartola, Vastamäki. Tauluun 22.8. - Eeva Antintytär, s. 31.7.1788 Hartola, Vastamäki. Puoliso 15.12.1810 Matti Tuomaanpoika, s. 18.8.1786 Hartola (Joutsa) Hankaa, Holla. Eeva avioitui kirjoittajan isän äidin sukuun kuuluneen Matti Tuomaanpojan kanssa, jonka isän Tuomas Antinpoika Hollan isän Antti Martinpoika Hollan isä Martti Matinpoika Holla on kirjoittajan esi-isiä Hankaan Hollasta (s. 137 Havuhuupon sukukirja, taulu 23.5) - Antti Antinpoika, s. 16.3.1792 Hartola, Vastamäki, k. 29.8.1794 Hartola, Vastamäki - Kaisa Antintytär, s. 5.4.1794 Hartola, Vastamäki - Hebla Antintytär, s. 31.7.1795 Hartola, Vastamäki. Puoliso 8.10.1820 Juho Tuomaanpoika, s. 1794 Hartola, renkinä, vävynä ja lampuotina Vastamäen Vähä-Niilossa. - Heikki Antinpoika, s. 19.2.1799 Hartola, Vastamäki Taulu 24.B Vastamäen Iso-Niilon sukuhaara Vastamäen Iso-Niilon tila on sijainnut tiettävästi Vastamäessä nykyään Horppi nimellä tunnetun tilan paikkeilla, Iso-Niilon tilan ollessa ilmeinen kantatila Vastamäessä, sillä se mainittiin maarekisterissä Vastamäki n:o 1 tilana. Horpin tila sijaitsee Vastamäessä Riihiniemi-Joutsjärvi tien pohjoispuolella. Ison jaon myötä 1800-luvun puolella Iso-Niilon tila jakaantui kahteen tilaan; Horppila ja Mikkola, jotka edelleen ovat Vastamäessä, Horppila nykyään Horppi nimellä n. 700 m päässä Riihiniemi-Joutsjärvi tiestä. Mikkola sijaitsee Horpin eteläpuolella aivan Riihiniemi- Joutsjärvi tien tuntumassa, entistä Vähä-Niiloa (Kukkulan tila) vastapäätä. Iso-Niilolla mainittiin Seppälän torppa, jolla nimellä paikka edelleen tunnetaan Horpin peltojen eteläpuolella Horpin ja Mikkolan välissä. Taulu 24.B.1 (XI) Eerik Niilonpoika Iso-Niilo (Erich Nilsson) Syntyi n. v. 1613 talollisen poikana Hartolan Sauvuorella. Isä taulussa 6.B.1. Eerik mainittiin Vastamäessä Niilo Niilonpojan poikana v. 1634-1635 ja 1644-1653 sekä talollisena ja isäntänä v. 1654-1671 ja 1675 henkikirjoissa, tai paremminkin Eerik toimi Koskipään kartanon torpparina ja/tai lampuotina Vastamäessä. Eerikillä mainittiin vaimo (hu) jo v. 1634 henkikirjassa. Vastamäessä mainittiin isäntänä myös Eerikin vanhempi veli Heikki Niilonpoika. Vuoden 1675 henkikirjassa Eerik Niilonpoika mainittiin isäntänä Vastamäessä ilman puolisoa, tilalla mainittiin tuolloin leskivaimo Riitta, eli Eerikin miniä, joka mainittiin vielä v. 1680 henkikirjassa. Samoin v. 1675 henkikirjassa mainittiin Eerikin pojat Esko ja Antti vaimojensa kera. Eerik Niilonpoika kuoli v. 1676 tai sen jälkeen Vastamäen Iso-Niilon tilalla. Taulu 24.B.2 (XI) Valpuri N.N. (Walborg N.N-dotter) Syntyi n. v. 1615 Hartolassa. Valpuri oli ilmeisesti sama Eerikin vaimo, joka mainittiin v. 1634 henkikirjassa, eli olivat avioituneet mahdollisesti v. 1633-1634 tienoilla. Valpuri mainittiin etunimellään v. 1650-1662 henkikirjoissa Eerikin puolisona ja emäntänä Vastamäen Iso-Niilon tilalla. Valpuri kuoli v. 1662 tai sen jälkeen Vastamäessä. - Lauri Eerikinpoika Iso-Niilo, s. n. v. 1634 Hartola, Vastamäki. Mainittiin v. 1654-1671 henkikirjoissa Eerik Niilonpojan pojaksi Vastamäen Iso-Niilossa. Puoliso: Riitta, mainittiin Laurin vaimona v. 1654-1671 henkikirjoissa. 18
- Olavi Eerikinpoika, s. n. v. 1636 Hartola, Vastamäki. Mainittiin v. 1656-1666 henkikirjoissa Eerik Niilonpojan pojaksi ja itselliseksi Vastamäen Iso-Niilossa. Puoliso: Riitta, mainittiin v. 1656-1666 henkikirjoissa Olavin vaimoksi Vastamäen Iso-Niilossa. - Esko Eerikinpoika Iso-Niilo, s. n. v. 1640 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.B.3. - Antti Eerikinpoika, s. n. v. 1643 Hartola, Vastamäki, mainittiin v. 1675-1676 henkikirjoissa Eerik Niilonpojan pojaksi Vastamäessä. Samaisissa v. 1675-1676 henkikirjoissa Antilla mainittiin vaimo Anna. Helka N.N. (Helga N.N-dotter) Helka mainittiin v. 1664-1671 henkikirjoissa Eerik Niilonpojan puolisoksi ja emännäksi Iso-Niilon tilalla Vastamäessä, eli Helka avioitui leski-isännän Eerik Niilonpojan kanssa v. 1663-1664 tienoilla. Helka kuoli v. 1671 jälkeen Vastamäessä. Ei tiedossa lapsia. Taulu 24.B.3 (X) Esko Eerikinpoika Iso-Niilo (Eskil Ersson) Syntyi n. v. 1640 tiettävästi talollisen tai lampuodin poikana Hartolan Vastamäessä. Esko mainittiin v. 1666-1671 henkikirjoissa Eerik Niilonpojan pojaksi ja samalla kerrottiin Eskon asuvan ja työskentelevän itsellisenä Vastamäen Iso-Niilossa. Vuoden 1675 henkikirjassa Esko mainittiin tilalla Eerik Niilonpojan pojaksi vaimonaan Kaarina. Esko Eerikinpoika toimi sitten v. 1676-1682 henkikirjojen mukaan tilan isäntänä ollen Koskipään kartanon herran majuri Henrik Sipinpoika Silfverbögel n lampuotina. Esko Eerikinpoika mainittiin seuraavan kerran v. 1691 henkikirjoissa Vastamäessä, ollen v. 1691-1712 Vastamäen Iso-Niilon, eli Puppolan tilan isäntänä ja lampuotina. Maakirjoissa tilan omistajan nimi esiintyi muodossa Esko Eerikinpoika Isoniilo (Eskil Ersson Isonijlo) ja Esko Isoniilo (Eskel Isonijlo). Esko köyhtyi pahasti Suurten nälkävuosien 1695-1697 aikana ja joutui suuriin verovelkoihin. Sysmän verorästiluettelon v. 1704 mukaan Isoniilon Esko Eerikinpojan on maksettava (verovelkansa) tai ruvettava sotilaaksi, viite; s. 727 SPH I-II. Esko kuoli henkikirjan mukaan v. 1712 Vastamäessä. Vastamäessä mainittiin v. 1675-1682 henkikirjoissa toinenkin Esko Eerikinpoika, nimittäin Eerik Matinpojan poika Esko Eerikinpoika. Vastamäessä oli isäntänä myös Esko Matinpojan poika Heikki Eskonpoika, joka mainittiin v. 1675-1694 henkikirjoissa Iso-Niilon tilan yhteydessä. E.m. Heikillä mainittiin myös veljet Risto Eskonpoika (v. 1675-1682) ja Nuutti Eskonpoika (v.1687-1693). Vastamäessä Iso-Niilon tilan yhteydessä mainittiin v. 1675-1682 henkikirjoissa isäntänä myös Eerik Heikinpoika. Nämä kaikki lienee Koskipään kartanon verotorppareina Vastamäessä, Iso- Niilon tilan yhteydessä (?). Taulu 24.B.4 (X) Kaarina N.N. (Carin N.N-dotter) Kaarina mainittiin v. 1675-1680 henkikirjoissa Esko Eerikinpojan puolisoksi ja Iso-Niilon tilan emännäksi. - Nuutti Eskonpoika, mainittiin v. 1678-1682 henkikirjoissa Esko Eerikinpojan pojaksi Vastamäessä, puoliso Kaarina mainittiin v. 1680-1682 henkikirjoissa. - Eerik Eskonpoika???. Tauluun 24.B.5. Aune N.N. (Agnes N.N-dotter) Aune mainittiin v. 1691-1711 henkikirjoissa Esko Eerikinpojan puolisona Vastamäen Iso-Niilossa sekä Aatami Eskonpojan äitinä v. 1712 henkikirjassa. Aune kuoli Isonvihan aikaan v. 1712 jälkeen Vastamäessä. - N.N. Eskontytär. Puoliso: Tuomas N.N, mainittiin v. 1707-1711 henkikirjoissa Esko Eerikinpojan vävynä Iso-Niilon tilalla. 19
- Aatami Eskonpoika Iso-Niilo, mainittiin v. 1708-1712 henkikirjoissa. Puoliso: Marketta, mainittiin v. 1712 henkikirjassa. Taulu 24.B.5 (IX) Eerik Eskonpoika (Eric Eskelsson)??? Syntyi n. v. 1680 mahdollisesti Hartolan Vastamäessä (?). Eerikiä ei mainittu henkikirjoissa eikä kirkonkirjoissa. Eerik on päätelty lähinnä poikansa patronyymin perusteella. On myös huomioitava se että Eerikin patronyymi on epävarma. Asian selvittämistä vaikeuttaa puuttuvat asiakirjat Suurten nälkävuosien (v. 1695-1697) sekä Pohjan sodan ja Isonvihan (v. 1700-1721) ajalta ja senkin jälkeiseltä muutamalta vuodelta (1722-1723). On mahdollista että tämä Eerik ei ole Iso-Niilon isännän Esko Eerikinpojan poika, eikä mahdollisesti ollenkaan sukulainen (?), mutta on perusteita päätellä että Eerik olisi kuitenkin Vastamäestä ja siellä Esko Eerikinpojan poika. Taulu 24.B.6 (IX) Marja Simontytär (Marja Simonsdotter) Syntyi v. 1683 Hartolassa. Marja voisi olla Sauvuoren Simo Niilonpojan ja tämän puolison Markareetan tytär, tai Vastamäen torpparin Simo Kyyhkysen ja tämän vaimon Marketan tytär, tai Vastamäen torpparin ja Nokan kylässä kalastajana toimineen Simo Simonpojan tytär (?), vaihtoehtoja on siis useita, eikä millekkään näistä löydetty vahvistusta. On mahdollista että taulussa 6.B.10 mainittu Marketta Simontytär olisi Marjan sisar?. Vastamäen Ylitalossa kuoli 27.5.1738 torpan emäntä Kristiina Simontytär 70 v. ikäisenä, mahdollisesti hänkin Marjan sisar (?). Marja Simontytär oli joka tapauksessa emäntänä Vastamäen Iso-Niilon tilalla. Marjan ensimmäisen puolison nimi oli Eerik. Hartolan ensimmäisessä rippikirjassa v. 1727-1735 Iso-Niilon tilan lampuodiksi ja isännäksi oli merkitty Pietari Tuomaanpoika (syntyi n. v. 1680, kuoli v. 1735 ja haudattiin 12.1.1735 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle) ilmeisen toisen vaimonsa Marja Simontyttären kanssa. Henkikirjojen mukaan Pietari toimi lampuotina v. -1725-1734 Iso-Niilon tilalla. Lisäksi mainittiin Pietarin poikapuoli Heikki Eerikinpoika vaimonaan Helka Pietarintytär. Tilalla asui myös Pietarin veli Antti Tuomaanpoika ja tällä vaimo Kristiina Yrjöntytär. Seuraavassa rippikirjassa v. 1736-1747 lampuodiksi mainittiin Antti Tuomaanpoika, joka kuoli 73 v. ikäisenä 27.2.1744 Vastamäessä ja haudattiin 11.3.1744 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Tilalla asui myös Antin veljen Pietari Tuomaanpojan leski Marja Simontytär, jolla mainittiin poika Heikki Eerikinpoika ja tällä vaimo Helka Pietarintytär. Voitaneen ajatella että veljekset Pietari ja Antti Tuomaanpoika voisivat olla Iso-Niilon tilalla v. 1707-1711 henkikirjoissa vävynä mainitun Tuomaksen poikia (?), mutta syntymävuotensa ja ikänsä perusteella tämä vaihtoehto tuntuu epätodennäköiseltä!. On myös mahdollista että Eerik ja Marja Simontytär olisivat asuneet jossain muualla, ja vasta Eerikin kuoleman jälkeen Marja olisi tullut leskenä Pietari Tuomaanpojan puolisoksi Iso-Niilon tilalle (?). Todennäköisempää on kuitenkin se että Marja Simontytär olisi asunut ensimmäisessä avioliitossaan Iso-Niilon tilalla ja Pietari Tuomaanpoika olisi tullut puusniekaksi eli puuskaisännäksi tilalle naituaan leskiemännän ja samalla olisi Pietarin veli Antti tullut myös tilalle (?). Iso-Niilon tilan yhteydessä mainittiin itsellisenä Heikki Simonpoika vaimonsa Marketta Antintyttären kanssa, Heikki voisi olla Marjan veli (?), samoin itsellisenä mainittiin Yrjö Tuomaanpoika (s. 1695, k. 1732 Vastamäki), vaimonsa Maria Matintyttären kanssa, mahdollisesti Yrjö oli Pietarin veli, tai Iso-Niilon vävyn Tuomaan poika (?). Iso Niilon tilalla mainittiin myös Valpuri Simontytär, jonka kerrottiin muuttaneen Joutsjärven Koljolaan. Iso-Niilon emäntä (Gårds värd:) Marja Simontytär kuoli 62 v. ikäisenä 4.8.1745 Vastamäessä ja haudattiin 11.8.1745 Hartolan kirkkoon, sen lattian alle. Eerikin ja Marja Simontyttären lapsi: - Heikki Eerikinpoika, s. v. 1704 Hartola, Vastamäki. Tauluun 24.B.7. Taulu 24.B.7 (VIII) Heikki Eerikinpoika Iso-Niilo (Henric Erichsson) Syntyi v. 1704 ilmeisesti Hartolan Vastamäessä. Heikki Eerikinpojan isä ja Heikin periytyminen todella Vastamäen/ Iso-Niilon tilalta on varsin epävarman päättelyn tulosta, mutta se tiedetään että 20