VIIMEINEN MATKA KUN SURU KOHTAA Läheisen ihmisen menettäminen koskettaa syvältä. Rantasalmen seurakunnan työntekijät haluavat olla tukemassa Teitä surussanne. Tämän kirjasen avulla tahdomme olla apuna hautajaisiin liittyvissä kysymyksissä - onhan edessänne lukuisia käytännön järjestelyjä. Kristillisen toivon mukaisesti ihminen jää kuolemassa odottamaan ylösnousemuksen aamua. Kerran Jumala kutsuu hänet Elämään, pukee ylösnousemusruumiilla ja kutsuu Kristuksen lunastamat ja Häneen uskovat iankaikkiseen kirkkauteen. Teidän läheisenne on siirtynyt odottamaan Kristuksen tulemuksen päivää. Läheisen kuolema tuo elämään surun, johon saatte pyytää Jumalan antamaa lohdutusta sekä ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän toivoa ja jälleennäkemisen toivoa. Tahdomme rohkaista Teitä myös rukoushetkiin lähiomaisen kuolemaan liittyvissä tilanteissa - sanomakellojen soidessa, hakiessanne läheistänne sairaalasta tai kokoontuessanne yhteen kuolemantapauksen jälkeen sekä yksinäisinä iltoina. Te voitte viettää nuo hetket omassa keskuudessanne virsikirjan lopussa olevan kaavan mukaisesti tai vapaasti ilman mitään kaavaa. Silloinkin saattavat virsikirjan kaavassa olevat rukoukset ja Raamatun tekstit olla avuksi. ENNEN HAUTAJAISIA HAUTAUSLUPA Hautaan siunaamista varten tarvitaan lupa. Oman seurakunnan jäsenen kuolemasta tulee kirkkoherranvirastoon tieto virkateitse. Lääkärin antama hautauslupa otetaan mukaan, kun tullaan sopimaan hautajaisista. Mikäli vainaja haudataan toiseen seurakuntaan, tulee omaisille annettu hautauslupa kuitenkin toimittaa kyseiseen kirkkoherranvirastoon. HAUTAPAIKKA Hautapaikasta sovitaan seurakuntamestarin kanssa ja sopiminen tapahtuu tavallisesti hautajaisista sopimisen yhteydessä. Vanhaan hautapaikkaan haudattaessa on selvitettävä hautaoikeuden haltija, joka on useimmiten vainajan puoliso tai muu perimysjärjestyksessä lähin omainen. Hautaoikeuden haltija päättää ketä hautaan voidaan haudata sekä vastaa mm. haudan hoidosta kirkkolain edellyttämällä tavalla.. Uusia hautapaikkoja luovutetaan 25 vuoden ajaksi. Lähiomaisen kuolemantapauksen yhteydessä hautapaikka voidaan varata puolisolle, erityistilanteissa myös muulle lähiomaiselle. Muutoin ei voi hautapaikkaa eläessään lunastaa. Lunastettua hautapaikkaa voidaan käyttää uudestaan 25 vuoden kuluttua. Tuhkauurna voidaan sijoittaa joko sukuhautaan tai uurnille varattuun alueeseen, mikä sijaitsee kiviaidan vierellä Kirkkorinteen portista oikealle. Hautapaikka- ja hautausmaksut laskutetaan hautauksen jälkeen hinnaston mukaisesti. Jos vainajalla tai vainajan puolisolla on veteraani- tai Lotta Svärd rintamatunnus hautausmaksuja ei peritä asuinpaikasta riippumatta. HAUTAJAISISTA SOPIMINEN 1
Hautajaisten ajankohdasta sovitaan Kirkkorinteellä kirkkoherranvirastossa. Siellä varataan myös seurakunnan tilat muistotilaisuutta varten. Sopimisen yhteydessä sovitaan myös kiitostamisesta kirkossa sekä omaisten ja papin tapaamisesta, mikä tapahtuu tavallisesti hautajaisia edeltävällä viikolla. Mahdollisuuksien mukaan pyrimme ottamaan huomioon omaisten toivomuksen siunaavasta papista. Aina se ei kuitenkaan ole muiden työtehtävien ja lomien vuoksi mahdollista. HAUTAJAISET SANOMAKELLOT Vanhan perinteen mukaisesti soitetaan kuolin- eli sanomakellot, kun joku seurakunnan jäsenistä on kuollut. Sanomakelloja soitetaan omaisille sopivana aikana. Ajankohta sovitaan kirkkoherranviraston kanssa. Usein omaiset ovat hiljentyneet kuulemaan sanomakelloja juuri vainajaa ruumishuoneelle vietäessä. Tuossa tilanteessa on hyvä hiljentyä myös hartaushetkeen, johon yhden mahdollisuuden antaa virsikirjan liiteosassa oleva kaava Sanomakellojen soidessa. Ruumishuoneella on käytettävissä muutamia virsikirjoja. Hautajaisia edeltävänä aikana voi ruumishuoneen edustalla olevaan telineeseen sytyttää muisto- ja rukouskynttilän. SURUKOTIKÄYNTI Siunaava pappi käy mielellään ennen hautajaisia vainajan kodissa. Ajankohdasta sovitaan hautajaisista sopimisen yhteydessä kirkkoherranvirastossa tai pappi sopii sen omaisten kanssa. Keskusteluhetki sopii hyvin pidettäväksi hautajaisia edeltävällä viikolla. Keskustelun yhteydessä voidaan kuulostella kuoleman aiheuttamia suruntuntoja, kerrata vainajan elämänkertaa ja valmistautua surujuhlahetkeen. Vainajan mielivirret ja omaisten hautajaisiin toivoma musiikki tulevat usein esille tuossa tilanteessa. Jos siunaustilaisuuden muun musiikin suhteen on erityistoivomuksia, niistä sovitaan kanttorin kanssa. HAUTAAN SIUNAAMINEN Hautaan siunaaminen voidaan toimittaa Kirkkorinteen kappelisalissa, kirkossa tai haudalla. Siunaus ja hautaaminen voivat tapahtua myös eri paikkakunnilla. Mikäli siunaaminen on tapahtunut toisella paikkakunnalla, ei arkkua hautaan laskettaessa enää suoriteta siunaamista. Silloin voidaan sopia, että omaisten kanssa toimitetaan virsikirjamme mukaisesti rukoushetki Maahan kätkeminen. Rukoushetken voivat omaiset hoitaa myös keskenään ilman pappia. Kantajat ja seurakuntamestari siirtävät arkun puoli tuntia aikaisemmin Kirkkorinteelle tai 45 minuuttia ennen kirkossa tapahtuvaa siunaamista. Arkun siirtämisen jälkeen lähimmät omaiset ottavat vastaan saattojoukkoa Kirkkorinteen eteisessä tai kirkossa siunattaessa kirkon keskikäytävällä. Arkku voidaan tuoda kirkkoon myös saattomusiikin aikana. Hautausmaalla tapahtuvaan siunaamiseen kokoonnutaan ruumishuoneelle, josta virren veisaamisen jälkeen lähdetään haudalle. Alttaripöydän kukat ja kynttilät hankkii seurakunta. Muusta mahdollisesta kappelisalin koristelusta omaiset sopivat keskenään tai kukkakaupan kanssa. Siunaustilaisuutta voidaan juhlistaa myös Suomen lipulla ja eri järjestöjen lipuilla. Tämä tapahtuu aina omaisten toivomuksesta ja asiasta on sovittava kirkkoherranviraston tai seurakuntamestarin kanssa. 2
SIUNAUSTILAISUUDEN OHJELMA Siunaustilaisuudessa tulee esille Jumalan sana, ylösnousemuksen toivo ja jälleennäkemisen riemu, kiitos ja ylistys, sekä myös hiljainen viipyminen läheistä muistaen ja rukous. Virsikirjan lopussa kerrotaan yksityiskohtaisesti hautaan siunaamisen ohjelmasta. Surujuhlaa voidaan viettää myös hautajaisjumalanpalveluksena, jonka ohjelma löytyy niin ikään virsikirjan lopusta. KUKAT JA TERVEHDYKSET Useimmiten kukkatervehdykset lasketaan sisällä kappelisalissa tai kirkossa. Kukkien laskemisen aloittavat lähiomaiset. Monesti ensimmäisenä laskevat ne omaiset, jotka ovat asuneet samassa kodissa edesmenneen kanssa. Sen jälkeen voivat lapset ja sisarukset laskea kukkalaitteensa ikäjärjestyksessä. Kukkia laskettaessa on hyvä olla kääntyneenä seurakuntaan päin. Kirkossa kukkia laskettaessa voidaan asettua puolikaareen arkun taakse kasvot seurakuntaan päin. Tällöin saattojoukko kuulee paremmin tervehdykset. Myöskään mahdollisen valokuvaajan ei tarvitse turhaan liikkua kuvia ottaessaan. Lähiomaisille hetki arkun äärellä on usein koskettava. Toisinaan kaikki lapset tai sisarukset ovat tulleet arkun äärelle yhtä aikaa ja jättäneet tervehdyksensä. Näinkin on muodostunut lämmin ja harras jäähyväishetki. Vaikka olisimme olleet monissa hautajaisissa, silti läheisen kuoleman äärellä olemme usein ymmällä ja mietimme, miten menetellä vaikkapa kukkatervehdystä laskiessa. Silloin voi seisoa hetken hiljaa arkun äärellä, lukea muistolauseen sekä muistajien nimet, laittaa kukat arkun ääreen ja olla hetken aikaa hiljaa. Ystävällisellä kumarruksella voi ilmaista osanottonsa lähiomaisille. Suurempi ryhmä voi valita edustajansa laskemaan kukkalaitteen. Muu ryhmä nousee kukkien laskemisen ajaksi seisomaan omalla paikallaan. Kukkalaitteisiin sopivia tervehdyksiä löytyy Raamatusta, virsikirjasta ja hengellisistä lauluista sekä tarkoitukseen laadituista kirjoista. Hyvältä kuulostaa myös sydämestä tullut muutama sana. Kristillisessä seurakunnassa ei mielellään esitetä viimeistä tervehdystä, koska uskomme ylösnousemukseen, iankaikkiseen elämään ja jälleennäkemiseen. Sen sijaan voimme esittää tervehdyksemme kiitollisina, kaivaten, muistoa kunnioittaen ja siunaten. HAUTAJAISSAATTO Kun siunauksen jälkeen on laitettu päällysvaatteet päälle, otetaan kukat ja kantajat asettuvat paikoilleen. Vanha perinne puhuu kantomiehistä. Nykyisin myös tyttäret, miniät, tädit ja muut ystävät voivat toimia kantajina. Nykyisin kantajista lähimmät asettuvat vainajan pääpuolelle, kaikista lähin sydämen puolelle. Arkku kannetaan saattomusiikin ja kirkonkellojen soiton kuuluessa haudalle jalkapää edellä. Kappelisalin tai kirkon ulkopuolella odottavat saattovaunut, joilla arkku kuljetetaan lähelle hautaa. Kulkueen edellä kulkevat pappi ja seurakuntamestari ja heidän jälkeensä saattovaunu noin 5 metrin etäisyydellä. Saattoväki kulkee arkun jäljessä. Seurakuntamestari ja pappi kulkevat edellä. Joskus joku lähiomaisista tekee saattomatkan liikkumisvaikeuksien tähden autolla. Arkku lasketaan hautaan siten, että vainajan kasvot tulevat itään päin. Tämä vanha ja kaunis tapa ilmentää kristillistä toivoa: kerran Kristus tulee kutsumaan omansa ylösnousemuksen auringon noustessa, hänet saadaan kohdata kasvoista kasvoihin. 3
Hautaan laskettaessa miehet ottavat hatun päästään. Samoin tekevät kantajat sen jälkeen kun kantoliinat on kerätty. Joskus lapsenlapset pudottavat pienen kukkakimpun tai kukan tervehdyksenä avoimeen hautaan. Kukat lasketaan hautasuojuksen päälle yhtenä saattona ilman tervehdyssanoja. Yhteinen hetki hautausmaalla päättyy yleensä virteen, jonka jälkeen joku omaisista kutsuu saattovieraat muistohetkeen. Mikäli hauta halutaan peittää omaisten toimesta, se voi tapahtua muistotilaisuuden jälkeen. Seurakunta peittää haudan yleensä seuraavana maanantaina. Kukkalaitteet poistetaan seurakunnan toimesta kesällä kahden viikon jälkeen ja talvella kuukauden päästä hautauksesta, mikäli omaiset eivät ole poistaneet niitä aikaisemmin. MUISTOTILAISUUS Muistotilaisuus vietetään useimmiten Kirkkorinteellä. Sen voi viettää myös kirkkotorilla, kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Pieniä muistohetkiä voi pitää myös Kirkkorinteen monitoimitilassa. Kirkkotorilla ei voi järjestää ruokahautajaisia. Tilaisuuden aluksi on tavallisesti ruoka- tai kahvitarjoilu, joka aloitetaan ruokavirrellä. Omaiset aloittavat pöydänantimien ottamisen. Ruuan jälkeen siirrytään muistohetken viettämiseen kappelisaliin. Pienen joukon kanssa muistohetken voi viettää myös kahviossa. Muistotilaisuuden ohjelma koostuu seuraavista tutuista osasista: virsiä, adressien luku, ystävien puheenvuoroja, musiikki- ja lausuntaesityksiä, papin puhe, rukous. Muistotilaisuus on omaisten juhla. Juhlan ohjelmassa ovat aina tervetulleita omaisten ja ystävien muistosanat ja erityisesti suvun nuorempien jäsenten musiikki- ja lausuntaesitykset. Muistoja vainajasta luettavaksi muistotilaisuudessa voidaan etukäteen koota esim. lastenlapsilta. Joskus lapset saattavat kirjoittaa kirjeen läheiselleen, joka sitten luetaan muistohetken aikana. Muistotilaisuuden päätyttyä usein joku omaisista kiittää saattojoukkoa osallistumisesta läheisen saattomatkalle ja kehottaa kahville. ADRESSIT Muistotilaisuudessa on pöytä, jolle asetetaan kynttilä, kukkia ja vainajan kuva. Valokuvia voi olla useampiakin läheisen eri elämäntilanteista. Adressit poistetaan kuoristaan ja asetetaan muistopöydälle. Kun muistohetki pidetään kappelisalissa, lukijat vievät adressit avattuina alttaripöydälle. Adressien lukemisesta huolehtivat omaiset. Yleensä lukijoita on kaksi, joista toinen lukee ja toinen ottaa vastaan luetun adressin. Adressien lukeminen voidaan aloittaa esimerkiksi seuraavasti: Omaisemme muistoa ovat adressein (ja sähkösanomin) kunnioittaneet seuraavat henkilöt. Tämän jälkeen kustakin adressista luetaan sen henkilön tai niiden henkilöiden nimet, jotka ovat muistaneet, ja nimen ilmoittamisen jälkeen muistolause, jolla tämä henkilö on tahtonut olla muistamassa ja tervehtimässä. Vainajan nimeä ei toisteta eikä myöskään kukkaisrahastojen nimiä lueta. Adressien jälkeen ohjelmaan sopii hyvin omaisten puheenvuoro tai heidän musiikkiesityksensä. Joskus joku on tehnyt omaisensa vaiheista koruttoman historiikin ja lukenut sen tässä vaiheessa. HAUTAJAISTEN JÄLKEEN 4
KIITOSTAMINEN Jumalanpalveluksessa yhteisen esirukouksen alussa muistetaan kuolleita seurakunnan jäseniä. Tämä muistamista kutsutaan vanhastaan kiitostamiseksi, joka nimensä mukaisesti on läheisen uskomista Jumalan käsiin kiitoksen kanssa. Kiitostamisessa koko seurakunta rukoilee omaisen puolesta. Kiitostamisen ajankohta sovitaan omaisten kanssa kirkkoherranvirastossa hautajaisten ajankohdasta päätettäessä. Kiitostaminen voi tapahtua omaisten toivomuksesta ennen hautajaisia. Kiitostaminen sisältyy yhteiseen esirukoukseen ja tapahtuu sen alkupuolella. Kun seurakunnalle kerrotaan, ketkä seurakuntamme jäsenistä on kutsuttu keskuudestamme, niin omaisen nimen ilmoittamisen yhteydessä läheiset halutessaan nousevat seisomaan. Kanttorin soittaman musiikin, virren säkeen ja rukouksen jälkeen kaikkien kiitostettavien omaiset istuutuvat yhtä aikaa. Rantasalmella on tapana ilmoittaa haudatuista Rantasalmen Lehdessä ja Itä-Savossa hautajaisten jälkeen. SURURYHMÄ Läheisen kuolema on useimmille hyvin koskettava ja raskas kokemus. Surun ja ikävän keskellä ei tarvitse kuitenkaan olla yksin. On hyvä muistaa, että ystävien lisäksi papit ja seurakuntasisar auttavat mielellään vaikeina hetkinä. Joka syksy Kirkkorinteellä kokoontuu sururyhmä, jossa on yhdessä toisten surevien kanssa mahdollisuus käydä läpi omaa suruaan. HAUTAMUISTOMERKKI Meidän elämässämme omaisten muisto on läsnä. Mietimme myös heidän muistonsa vaalimista. Haudalla käydään kerta toisensa jälkeen. Sinne hankitaan muistomerkki. Näitäkin asioita kannattaa harkita kaikessa rauhassa. On turha tehdä hätiköityjä päätöksiä. Hautakiveä hankkiessa on syytä varmistaa, että muistomerkki on sopiva hautausmaallemme. Seurakuntamestari ja talouspäällikkö antavat tässä asiassa mielellään ohjeita. HAUDAN HOITAMINEN Haudan hoitaminen voidaan järjestää kahdella tavalla. Omaiset voivat joko hoitaa haudan itse tai tehdä halutessaan haudanhoitosopimuksen seurakunnan kanssa. Tärkeintä on, että hautakin muistuttaa, ettei läheistä ole unohdettu. Haudanhoitosopimus tehdään taloustoimistossa tai kirkkoherranvirastossa yhdeksi (1), viideksi (5) tai kymmeneksi (10) vuodeksi kerrallaan. Hoitamaton hauta voi monien vaiheiden jälkeen päätyä ennen aikojaan seurakunnan uudelleen käytettäväksi. MUISTELUPAIKKA Muualle haudattuja omaisia varten on Kirkkorinteen puoleisen hautausmaaportin läheisyydessä muistelupaikka, jonne voi sytyttää kynttilän tai tuoda kukkia. MUISTOSEURAT Omaisen muistoa voidaan vaalia myös kotiseuroin. Muistoseuroja vietetään usein kuoleman vuosipäivänä. Seurakunnan työntekijät ovat myös tuolloin mielellään käytettävissä. PYHÄINPÄIVÄN KIRKKOILTA Käytännöksi on muodostunut kuolleiden muistaminen pyhäinpäivänä. Kuolinpäivää seuraavana pyhäinpäivänä omaisenne nimi luetaan kirkkoillassa ja hänen muistolleen sytytetään kynttilä. Toivomme, että omaiset voisivat saapua tuohon tilaisuuteen. 5
MUITA KÄYTÄNNÖN ASIOITA Lähiomaisen kuoleman jälkeen mm. perunkirjoitus on tehtävä 3 kuukauden kuluessa. Siihen, samoin kuin pankkiasioiden hoitamiseen toisella paikkakunnalla tarvitaan virkatodistus, joka on syytä hyvissä ajoin hankkia kirkkoherranvirastosta. Toivotamme Teille voimia suruajan keskellä ja toivomme, että Vapahtajamme Jeesus Kristus kulkisi Teidän kanssanne voimaa antaen. 6