HAUTAUSOPAS LÄHEISEN LÄHDETTYÄ Ohjeita kuolemantapauksen jälkeen
Seurakuntatoimistossa toimitetaan ja sovitaan seuraavat asiat: -siunaustilaisuuden ajan ja paikan varaaminen -papin ja kanttorin varaaminen -kuolemantapauksen ilmoittaminen jumalanpalveluksessa/lehdessä -mahdollisen muistotilaisuuden varaaminen seurakunnan tiloihin -virkatodistukset perunkirjoitusta varten -mahdollinen arkkualban käyttö -hautapaikan varaaminen, sanomakellot -haudan hoito -tuhkauurnan maahan kätkeminen HAUTAUKSESTA SOPIMINEN Vainajan eläessään esittämiä toiveita hautajaisten suhteen on hyvä kunnioittaa. Papistolla on hautausvuorot, mutta omaisilla on kirkkolain mukainen oikeus pyytää myös haluamaansa pappia siunausta toimittamaan. Tavallisin hautauspäivä on lauantai tai muu arkipäivä. Kirkkoon kuulumattomien siunaamiset toimitetaan arkipäivisin, tiistai-perjantai. Sunnuntaisin ja juhlapyhinä hautauksia suoritetaan vain poikkeustapauksissa. Siunaukset toimitetaan ensisijaisesti siunauskappelissa. Siunauskappeli (n. 80-90 hlöä) Lappeentie 1, 54100 Joutseno Joutsenon kirkko (n. 600 hlöä) Penttiläntie 1, 54100 Joutseno Joutsenon seurakunta omistaa arkkualban, Elämän virta, jota käytetään pääasiassa tuhkaussiunauksissa. Arkkupeite kuvastaa elämän virtaa alusta loppuun. HAUTAPAIKKA Hautauksen jälkeen seurakunta suorittaa haudan peruskunnostuksen, josta peritään voimassa olevan hinnaston mukainen haudankunnostusmaksu. Haudan voi jättää seurakunnan hoidettavaksi erillistä korvausta vastaan. Hautamuistomerkin voi tilata hautaustoimiston kautta tai kiviliikkeestä. Tuhkauurna voidaan haudata esim. sukuhautaan, omalle uurna-alueelle, johon tulee hautakivi, uurnapuistoon jossa on kaikille yhteinen muistokivi, johon kiinnitetään haudattujen messinkiset nimilaatat tai muistolehtoon, johon ei jää mitään näkyvää tietoa vainajasta. Tuhkan sirottelemiseen maahan tai veteen tarvitaan maanomistajan lupa. SANOMAKELLOT Vainajan muistolle soitetaan ns. sanoma- eli sielunkellot arkipäivisin yleensä klo 12. Usein vainajan siirto siunauskappeliin tapahtuu juuri ennen tätä, jolloin omaiset voivat tulla kuuntelemaan sanomakellot kappelin edustalle.
KESKUSTELU SIUNAUKSEN TOIMITTAVAN PAPIN KANSSA Siunaava pappi tapaa omaiset mielellään seurakunnan tiloissa tai kotona. Läheisen kuolintapahtumasta ja elämästä kertominen on rakentava osa surutyötä. Yhdessä voidaan valita virret ja suunnitella hautajaisten ohjelma. Tässä sovitaan myös kukkatervehdysten laskemisesta siunauksen alussa, lopussa tai haudalla. Suositeltava tapa on laskea kukkatervehdykset haudalla, mikäli sää sen sallii. Musiikkitoiveista on aiheellista sopia kanttorin kanssa. Musiikin tulee olla siunaustilaisuuden jumalanpalvelusluonteeseen sopivaa. TOIMET ENNEN SIUNAUSTA Vainajan arkku siirretään siunauspaikalle viimeistään 15 minuuttia ennen siunausta seurakunnan toimesta. Arkkua kirkkoon siirrettäessä voidaan tarvita omaisten apua. Mikäli omaiset haluavat katsoa vainajaa vielä ennen siunaustilaisuutta, pyydetään heitä saapumaan paikalle puoli tuntia ennen siunauksen alkua. Siunauskappeliin on hyvä tulla ajoissa. Omaiset voivat tervehtiä ja ottaa vastaan osanoton ilmaisuja joko kappelissa tai vasta muistotilaisuudessa. Lähiomaiset asettuvat istumaan ovelta katsottuna oikealle puolelle etupenkkeihin ja sukulaiset heidän taakseen. Vanhan tavan mukaan työtoverit ja ystävät asettuvat vasemmalle puolelle. Päällysvaatteet voidaan jättää naulakkoon tai riisua kukkatervehdysten ajaksi penkkiin. HAUTAAN SIUNAAMINEN Alkusoitto Virsi Alkusiunaus Johdantosanat (Yhteinen rippi) Psalmi Rukous Raamatunluku ja papin puhe (Uskontunnustus) Siunaussanat (seurakunta seisoo) (Virsi tai hengellinen laulu) Rukous Isä meidän Herran siunaus Päätösmusiikki (virsi ja urkumusiikki) Halutessaan omaiset voivat laatia tilaisuudesta käsiohjelman.
Läheisimmät laskevat tervehdyksensä ensin, mutta heidän jälkeensä ei tulisi etsiä tarkkaa arvojärjestystä, koska odottelu pitkittää turhaan tilaisuutta. Kukkalaitteet lasketaan kappelissa sekä kirkossa arkun viereen kukkatelineelle. Kukkien laskijat seisovat kasvot arkkuun päin. Joku heistä lukee tervehdyksen ja asettaa kukat paikalleen. Hetken hiljentymisen jälkeen he kumartavat lähiomaisille ja poistuvat paikalleen. Muistopuhetta ei kappelissa eikä haudallakaan toivota pidettävän, vaan niille varataan mahdollisuus muistotilaisuudessa. Valokuvaamisen tulee tapahtua tilaisuutta häiritsemättä. Tavallisuudesta poikkeavasta käytännöstä tulee sopia etukäteen siunauksen toimittajan kanssa. SIIRTYMINEN KAPPELISTA Mikäli vainaja tuhkataan, arkku voi jäädä paikalleen tai siirretään ruumisautoon. Päätösmusiikin jälkeen joku omaisista voi toivottaa läsnäolijat tervetulleiksi muistotilaisuuteen. Kappelista lähtiessään saattoväki vie kukkalaitteet tulevalle hautapaikalle tai kappelin edessä olevan ristin juurelle. Jos arkku lasketaan hautaan, viimeisen virren jälkeen välittömästi puetaan päällysvaatteet, otetaan kukkalaitteet ja kantajat asettuvat sovituille paikoille arkun ympärille. Kantajia tarvitaan kuusi. Lähimmät omaiset asettuvat kannettaessa niin, että he ovat lähinnä vainajan sydäntä, arkun pääpuolelle, kulkusuuntaan nähden takimmaisina. Surumusiikin soidessa papin kulkiessa edellä saatetaan vainaja ulkona odottavaan kuljetusvaunuun, jota kantajat kuljettavat haudalle asti. Kantajat laittavat hatun päähän jo arkun vieressä, muut miehet vasta ulkona. Pappi ja suntio kulkevat koko matkan saattueen edellä. Saattueessa kuljetaan ääneti, keskustelematta. Mikäli saattoväessä on joku, joka ei voi kulkea jalan, on kappelissa käytettävissä pyörätuoli. Kirkonkelloja soitetaan vainajaa hautaan saatettaessa ilman eri pyyntöä. ARKUN HAUTAAN LASKEMINEN Arkku lasketaan hautaan niin, että pääpuoli tulee hautamuistomerkkiin päin. Laskemisen aikana voidaan laulaa virttä. Arkkua hautaan laskettaessa miehet paljastavat päänsä, paitsi kovalla pakkasella, jolloin pää paljastetaan, kun arkku on laskettu. Kantajat paljastavat päänsä laskettuaan arkun heidän seisoessaan hetken kunniantekoasennossa. Ennen haudan sulkemista kannella voivat lähiomaiset heittää arkulle hiekkaa tai kukkia. Haudalla toimimisen yhteydessä on syytä välttää liikkumista ja seisomista muilla haudoilla ja niiden istutuksilla. Saattoväen kannattaa tulla lähelle hautaa. Jos kukkatervehdykset on laskettu kappelissa tai kirkossa, ne asetetaan haudalle ilman lukemista tai pitkää pysähtymistä niin, että laskijat kulkevat hautakummun ohi hiljaisena virtana vuoroja odottelematta. Joskus voivat suvun tai yhteisön nuoret tai muut valitut henkilöt kuljettaa kukkaset haudalle ja suorittaa kauniisti niiden laskemisen kummulle. Lopuksi veisataan yhteisesti virsi, ja joku perhepiiristä kutsuu kuuluvalla äänellä saattoväen muistotilaisuuteen sovittuun paikkaan.
Peittämättömän haudan päälle ei saa laittaa kynttilöitä palamaan, sillä hautakate ja koristeet sisältävät herkästi syttyvää ainesta. Omaiset voivat halutessaan noutaa haudalta kukkalaitteiden nauhat ja kortit. Seurakunta hoitaa haudan peittämisen ja kuihtuneiden kukkien poistamisen. MUISTOTILAISUUS Muistotilaisuuden kulku on siunaustilaisuutta vapaammin omaisten suunniteltavissa. Siinä voi tulla esiin vainajan persoonallisuus ja elämäntyö. Tärkeää on muisteleminen. Seurakuntatoimistossa siunaukset pyritään järjestämään siten, että pappi ja mahdollisesti myös kanttori ehtivät osallistua muistotilaisuuteen omaisten niin toivoessa. Omaiset ratkaisevat, missä muistotilaisuus pidetään ja minkä muotoisena. Myös seurakunnalta on mahdollisuus vuokrata tähän tarkoitukseen tilat. Kaikista tiloistamme löytyvät hyvin varustellut keittiöt tilaisuuksia varten. Pöytäliinoja ei ole käytettävissä, ne voi pyytää halutessaan esim. pitopalvelulta. Tarjoilu ja tarjoiltavat on jokaisen hankittava itse tilaamalla se esim. pitopalvelulta tai valmistamalla itse. Seurakunnan tiloissa on aina varattu pieni pöytä vainajan valokuvaa, kynttilää, kukkia ja adresseja varten. Pöytiin jaetaan riittävästi virsikirjoja. Seurakuntakeskus (srk-sali n. 60-90 hlöä, luentosali 30 hlöä) Penttiläntie 5, 54100 Joutseno Pulpin seurakuntatalo (sali 80 hlöä) Linjatie 11, 54120 Pulp Korvenkylän seurakuntakoti (sali n. 50-90 hlöä) Harmaakalliontie 2, 55300 Rauha MUISTOTILAISUUDEN OHJELMA Yleensä lähimmät omaiset istuvat samassa, niin sanotussa omaisten pöydässä. Pappi ja kanttori sijoitettaneen omaisten pöytään. Omaisten niin toivoessa pappi voi toimia tilaisuuden juontajana ja käyttää puheenvuoron. Perinteinen muistotilaisuuden ohjelma on seuraava: Kun saattoväki on asettunut pöytiin, veisataan virsi ja luetaan rukous. Tämän jälkeen alkaa tarjoilu, jolloin lähiomaiset käyvät seisovaan pöytään ensimmäisinä. Tarjoilun päätyttyä veisataan virsi ja luetaan saapuneet adressit ja muut tervehdykset. Lukijaksi on hyvä valita selvälukuinen ja ääninen henkilö. Adressit on hyvä avata kuoristaan jo ennen lukemisen alkua. Ellei adresseja ole poikkeuksellisen paljon, luetaan adressin lähettäneiden nimien lisäksi muistosäkeet, mutta ei toisteta jokaisessa adressissa olevaa NN:n muistoa kunnioittaen.
Kukkasrahastojen nimiä ei tarvitse mainita ja jos muistosäkeet toistuvat, ne voi jättää uudelleen lukematta. Adressien lukijoita voi olla yksi tai useampi, jolloin avustaja ojentaa adressin lukijalle. Adressien lukemisen jälkeen voi seurata muistopuheita, musiikkiohjelmaa, runoa, tms. Omaisten toivotaan valitsevan joko vainajalle rakkaita tai omaisille läheisiä virsiä muistotilaisuuden käyttöön. Muistotilaisuuden lopussa voi joku omaisista kiittää hautajaisvieraita osanoton ilmauksesta. ILMOITTAMINEN SEURAKUNNALLE JUMALANPALVELUKSESSA Tavallisimmin vainajan nimi luetaan kirkossa hautausta seuraavana sunnuntaina, jolloin omaisten toivotaan osallistuvan jumalanpalvelukseen ns. kiitosta kuulemaan. Vainajien nimet luetaan saarnan jälkeen tulevassa esirukouksessa. Vanha tapa on nousta seisomaan kunnioituksen osoituksena kuolinilmoituksen ja musiikin ajaksi. Tässä voi jokainen kuitenkin toimia niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Seurakunnan kirkollisissa ilmoituksissa vainajan nimi julkaistaan hautajaisten jälkeen seuraavalla viikolla. UURNAN HAUTAAN LASKEMINEN Mikäli vainaja on tuhkattu, uurna lasketaan hautaan lähimpien omaisten läsnä ollessa. Ajankohta sovitaan mielellään 3 arkipäivää aiemmin srk-toimistossa. Suntio luovuttaa uurnan laskunauhoineen kappelilla ja saattaa omaiset hautapaikalle. Omaisten niin toivoessa, siunannut pappi voi osallistua siihen ja pitää pienen rukoushetken. Jos uurna lasketaan muistolehtoon tai uurnapuistoon, omaiset eivät ole paikalla. Tällöin tarkka hautauspaikka on vain seurakunnan tiedossa. ERITYISKYSYMYKSIÄ Kirkollinen siunaus voidaan suorittaa myös kirkkoon kuulumattomille silloin, kun edesmennyt itse on sitä eläessään toivonut ja omaiset sitä pyytävät. Vainajan omaa vakaumusta ei tässä kuitenkaan saa koskaan loukata. Siunauskappelin luovuttamisesta sellaiseen siunaukseen, jota ei suorita evankelisluterilainen pappi, päättää kirkkoherra. SURUN AIKA Toisinaan läheisestä luopumiseen on ollut aikaa valmistautua, ja tällöin suru on alkanut jo ennen kuolemaa. Jokainen suree omalla persoonallisella tavallaan. Silti yhteisiäkin piirteitä löytyy. Suru ilmenee ihmisessä kaipauksena, avuttomuutena ja masennuksena, usein myös pettymyksen, vihan ja katkeruudenkin tunteina. Melkein aina kuolema herättää läheisissä syyllisyyden tunteita. Voi olla helpottavaa tietää, että kaikenlaiset tunteet ovat surussa mahdollisia. Tunteita ei kannata pidätellä. On tärkeä puhua omista kokemuksista, ja antaa itkun tulla silloin kun itkettää. Suru voi tuntua myös ruumiillisina tuntemuksina.
Suru kestää oman aikansa, joka yksilöstä ja tilanteesta riippuen voi vaihdella paljonkin. Epätoivon hetkinä on tärkeää muistaa, että aika tekee aina tehtävänsä ja suru lievittyy. Surun läpikäyminen auttaa kasvamaan ihmisenä ja vahvistaa uusien luopumisten kohtaamisessa. Kuolema erottaa läheisestä, mutta muistot ja yhteiset kokemukset jäävät jäljelle ja säilyvät. APUA SURUSSA Siunannut pappi ja muutkin seurakunnan työntekijät ovat valmiita henkilökohtaisiin keskusteluihin surun kohdattua. Heihin voi rohkeasti ottaa yhteyttä. Seurakunta antaa jokaiseen surukotiin tilanteeseen sopivan kirjan. Surusta on ilmestynyt paljon kirjoja, joita voi löytää kirjastosta. Seurakunnassa toimii sururyhmä, jossa 5-7 surevaa keskustelee vetäjien johdolla. Uusi ryhmä alkaa aina, kun siihen on ilmoittautunut riittävästi tulijoita. Sururyhmään voi ilmoittautua seurakuntatoimistoon. Etelä-Karjalassa toimii myös erityissururyhmiä lapsensa menettäneille ja itsemurhan tehneiden omaisille. Niistä ilmoitetaan lehdissä tai niistä voi kysellä seurakuntatoimistosta. Jumala, kuule minua. Kallista korvasi huokausteni puoleen. Minulla on niin ikävä, niin sanomattoman ikävä. Anna minulle voimia kantaa tämä suru. Anna minulle lapsen usko, niin että voisin turvallisesti jättää rakkaani Sinun huomaasi, sinun taivaaseesi. Anna hänelle ikuinen rauhasi. Anna iäisen valosi loistaa hänelle. Ole hänelle armollinen ja anna hänelle iankaikkinen elämä. Tätä pyydän Poikasi Jeesuksen Kristuksen, Vapahtajamme armon ja laupeuden tähden. Aamen. Lainaus Matti Järveläisen Elämä jatkuu kirjasesta.