Ennakkotietoa isyyslaista ja sen etenemisestä Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö
Isyyslain valmistelu ja sen eteneminen Arviomuistio 2011 (OMSO 37/2011) Työryhmä (5 jäsentä) + seurantaryhmä (22 jäsentä) 2012 HE 91/2014 vp eduskunnalle 25.6.2014 Lähetekeskustelu 2.9.2014 Valiokuntakäsittely meneillään Tavoitteena, että eduskunta käsittelee HE:n tämän vaalikauden kuluessa Jos esitys hyväksytään, uusi isyyslaki tulee voimaan aikaisintaan 1.1.2016
Isyyslain uudistamisen teemat 1. Isyyden toteaminen avioliiton perusteella 2. Isyyden selvittäminen 3. Isyyden vahvistaminen tunnustamisen perusteella 4. Isyyden vahvistaminen oikeudenomistajien suostumuksella 5. Isyyden vahvistaminen tuomioistuimen päätöksellä 6. Isyyden kumoaminen 7. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 8. Liitelait
Isyyden vahvistaminen tunnustamisen perusteella Yleisin isyyden vahvistamisperuste 24 488 avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta v. 2013 23 450 isyys vahvistettu tunnustamisen perusteella, joista n. 17 500 ns. selviä tapauksia (avoliittoperheitä) 75 isyys vahv. tuomioistuimen päätöksellä (v. 2013) Hallitusohjelmakirjaus 2011 Uudistetaan isyyslaki ja ajanmukaistetaan avoliitossa syntyvien lasten isyyden tunnustamista koskeva sääntely
Isyyden tunnustaminen Malli 1: vakiintuneille avopuolisoille sähköinen tunnustamismahdollisuus VTJ:n tietoja ja pankkitunnuksia hyväksikäyttäen Ongelmina VTJ:n tietojen paikkansapitävyys avoliittojen osalta, eriarvoisuus, asiakkaiden mahdollinen passiivisuus/virheet/väärinkäytökset/väärinymmärrykset Malli 2: henkilökohtaisen tunnustamislausuman antaminen synnytyssairaalassa Ongelmina lyhyt oleskeluaika sairaalassa ja hektinen toimintaympäristö Malli 3: henkilökohtaisen tunnustamislausuman antaminen äitiysneuvolassa Antaa vanhemmille mahdollisuuden valmistautua etukäteen ja keskittyä synnytykseen ja pienen lapsen vanhemmuuteen ilman viranomaiskäyntejä heti syntymän jälkeen. Rohkaisee miehiä osallistumaan neuvolakäynneille. Mahdollisuus reagoida 30 päivän kuluessa syntymästä.
Isyyden tunnustaminen Tunnustaminen jatkossa mahdollista ns. selvissä tapauksissa myös ennen lapsen syntymää Äitiysneuvolassa terveydenhoitajalle tai kätilölle sen kunnan äitiysneuvolassa, jossa syntyvän lapsen äidille ja miehelle on annettu äitiysneuvontaa Ajankohdasta ei säädetty laissa (tavoitteena joustava käytäntö) Toissijaisesti lastenvalvojan luona äidin kotikunnassa (edellyttää raskaustodistusta, mikä asettaa vähimmäisajan)
Isyyden tunnustaminen Ilmoitus annetaan henkilökohtaisesti ja tulevan äidin läsnä ollessa Osapuolille selvitettävä tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset Myös yhteishuoltosopimus mahdollista tehdä tunnustamisen yhteydessä Varmistetaan henkilöllisyys ja yhteisymmärrys Jos jompikumpi on epävarma, pari ohjataan ottamaan yhteyttä lastenvalvojaan lapsen syntymän jälkeen Dna-tutkimukset mahdollisia vasta lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona Tunnustamisesta ja äidin hyväksymisestä tehdään asiakirja, jonka allekirjoittavat mies, hyväksyjä ja tunnustamisen vastaanottaja Asiakirjat lähetetään äidin kotikunnan lastenvalvojalle.
Isyyden tunnustaminen Ennen lapsen syntymää annettua tunnustamista ei voida ottaa vastaan, jos: 1. Äiti vastustaa tunnustamista 2. Osapuolten henkilöllisyyttä ei ole luotettavasti selvitetty 3. On syytä epäillä, ettei tunnustaja ole lapsen isä 4. On syytä epäillä, että tunnustaja ei kykene ymmärtämään tunnustamisen merkitystä Ennen lapsen syntymää annettu tunnustaminen voidaan peruuttaa tai kiistää viimeistään 30. päivänä syntymästä
Lain suunniteltu täytäntöönpano Vuoden mittainen aika vahvistamisen ja voimaantulon välillä tarpeen mittavien täytäntöönpanotoimien vuoksi Aikaisin arvioitu voimaantuloaika 1.1.2016 Asetustasoisen tarkemman sääntelyn toteuttaminen (OM) Eri vaiheissa käytettävien lomakkeiden uusiminen (THL) Tehokkaiden toimintakäytäntöjen luominen (THL) Eri toimijoiden koulutus ja kansalaisten tiedotus (OM, STM, THL) Suunnitelmat tarkentuvat lain hyväksymisen jälkeen