Loppuraportti 67070533 28.1.2009 Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kymenlaakson maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Vesihuollon kehittämissuunnitelma Loppuraportti
i Sivu Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 SUUNNITTELUALUE JAVESIHUOLLON NYKYTILANNE... 3 2.1 Suunnittelualue... 3 2.2 Vesihuollon nykytilanne... 4 2.3 Vesihuollon keskeiset ongelmat ja kehittämistarpeet... 6 3 ENNUSTEET JA TAVOITTEET... 7 3.1 Kehitysennusteet... 7 3.2 Vesihuollon yleiset tavoitteet Kymenlaaksossa... 8 3.3 Kehittämissuunnitelman strategiset tavoitteet ja vaihtoehtojen vertailussa käytettävät kriteerit... 8 4 VEDENHANKINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA... 10 4.1 Vedenhankinnan kehittämissuunnitelma... 10 4.2 Mitoitusperusteet... 13 4.3 Alustava kustannusarvio ja toteutusohjelma... 14 4.4 Arvio ympäristövaikutuksista... 16 5 JÄTEVEDEN JOHTAMISEN JA KÄSITTELYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. 18 5.1 Jäteveden johtamisen ja käsittelyn kehittämissuunnitelma... 18 5.2 Mitoitusperusteet... 22 5.3 Alustava kustannusarvio ja toteutusohjelma... 23 5.4 Arvio ympäristövaikutuksista... 24 6 LIETTEENKÄSITTELYN KEHITTÄMINEN... 26 6.1 Lietteenkäsittelyn kehittämissuunnitelma... 26 6.2 Mitoitusperusteet... 28 6.3 Alustava kustannusarvio ja toteutusohjelma... 28 6.4 Arvio ympäristövaikutuksista... 29 7 YHTEISTYÖKYSYMYKSET, RAHOITUSMAHDOLLISUUDET JA JATKOTOIMENPITEEET... 30 7.1 Kustannusten jakoperusteet ja yhteistyökysymykset... 30 7.2 Vesihuolto-osuuskuntien toimintaperiaatteet... 31 7.3 Rahoitusmahdollisuudet... 34 7.4 Jatkotoimenpiteet... 35 7.5 Vesihuollon kehittämissuunnitelman ympäristövaikutusten seuranta... 36 Liitekartta 1 Liitekartta 2 Kehittämissuunnitelma, vedenhankinta Kehittämissuunnitelma, jätevesien johtaminen ja käsittely
Sivu 1 KYMENLAAKSON MAAKUNNALLINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA LOPPURAPORTTI: VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 JOHDANTO Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, alueen kunnat ja vesihuoltolaitokset ovat yhteistyössä tilanneet Pöyry Environment Oy:ltä maakunnallisen vesihuollon kehittämissuunnitelman Kymenlaakson alueelle. Edellinen kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 1997 ja käsitteli pelkästään vedenhankinnan kehittämisvaihtoehtoja. Tämän suunnitelman tarkoituksena on selvittää järkevät vaihtoehdot parhaimman ja kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun löytämiseksi seudun vesihuollon kehittämiseen. Kaakkois-Suomen alueella kehittäminen merkitsee vedenhankinnan osalta etenkin alueellisen yhteistyön lisäämistä ja kunnallisten vesihuoltoverkkojen yhdistämistä. Jätevesien käsittelyn ja lietteenkäsittelyn osalta tavoitteena on selvittää käsittelyn keskittämismahdollisuudet, jotta laitosten ylläpito, käytönvalvonta, mittaukset ja hälytysvalvonta saataisiin tehokkaammaksi. Vesihuollon keskittäminen on koko Suomen kattava trendi. Suunnittelualueen kuntarakenne tulee muuttumaan jo lähitulevaisuudessa, kun Pohjois- Kymenlaakson 6 kuntaa yhdistyvät vuoden 2009 alussa muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Kuntien yhdistymisellä on vaikutusta myös vesihuoltolaitosten organisaatiorakenteeseen. Koska suunnittelualueen kunnat ovat käynnistäneet erillisiä selvityksiä vesihuollon organisaatioiden kehittämiseksi, tässä kehittämissuunnitelmassa keskitytään vesihuollon teknisiin ratkaisuihin. Kehittämissuunnitelman keskeisenä tavoitteena on esittää tarvittavat pitkän aikavälin toimenpiteet vedenhankinnan, viemäröinnin, jätevedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn järjestämiseksi. Kehittämissuunnitelman painopistealueita ovat: Poikkeusolojen vedenhankinnan turvaaminen (varavedenotto ja yhdysjohdot) Jätevesien yhteiskäsittely; tarkastellaan nykyisten käytössä olevien jätevedenpuhdistamoiden määrän vähentämismahdollisuuksia Laitosten toimintavarmuuden turvaaminen Haja-asutusalueiden vesihuollon parantaminen; haja-asutuksen vesihuollon suunnittelukysymykset käsitellään siltä osin kuin niillä on yhtymäkohtia taajamien vesihuoltoon (erityisesti toiminta-alueiden reuna-alueet) Vesiosuuskuntien toiminnan varmistaminen Tämä loppuraportti sisältää vesihuollon kehittämissuunnitelman teknisine ratkaisuineen, alustavat kustannusarviot ja toteutusohjelman, arvion ympäristövaikutuksista sekä ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Perusselvitykset, ennusteet ja tavoitteet on esitetty osaraportissa 1 ja vaihtoehtojen tarkastelu on esitetty osaraportissa 2. Tässä kehittämissuunnitelmassa esitetyt tiedot perustuvat aikaisempiin suunnitelmiin ja selvityksiin, mm. kuntakohtaisiin vesihuollon kehittämissuunnitelmiin ja vesihuoltolaitosten toimintakertomuksiin vuodelta 2006. Tärkeää tietoa vesihuollon nykytilanteesta ja ongelmista sekä kehittämistarpeista ja tavoitteista saatiin kuntakeskusteluissa, jotka konsultti kävi kaikkien suunnittelualueen vesihuoltolaitosten edustajien kanssa.
Sivu 2 Suunnittelutyöhön ovat osallistuneet projektiryhmä ja hankeryhmä, joita konsultti haluaa kiittää heidän näkemyksistään ja tuestaan tähän kehittämissuunnitelmaan. Projektiryhmä: Esa Houni Mikko Kajoniemi Antti Laherto Juha Hiltula Mikko Isakow Tapani Eskola Pentti Hokkanen Jari Horppu Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Elimäen kunta Haminan vesihuoltolaitos Kouvolan Vesi Kymen Vesi Oy Kuusankosken vesihuoltolaitos Valkealan kunta Hankeryhmä: Esa Houni Mikko Kajoniemi Riitta Kallström Antti Laherto Juha Hiltula Jukka Perttula Mauri Renlund Mikko Isakow Tapani Eskola Pentti Hokkanen Nina Aro Jari Horppu Markku Uski Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Kymenlaakson liitto Elimäen kunta Haminan vesihuoltolaitos Jaalan kunta Kausalan Vesi Kouvolan Vesi Kymen Vesi Oy Kuusankosken vesihuoltolaitos Pyhtään kunta Valkealan kunta Virolahden kunta Suunnittelutyötä on valvonut ohjausryhmä, jossa on edustajat suunnittelualueen kunnista: Heikki Kyyrönen Anjalankoski Kimmo Jokiranta Elimäki Juha Hiltula Hamina Mauri Renlund Iitti Juha Soimakallio Jaala Matti Paavola Kotka Eeva-Kaarina Nissilä Kouvola Seppo Hasu Kuusankoski Nina Aro Pyhtää Esa Hämäläinen Valkeala Jukka Salmi Virolahti Pöyry Environment Oy:stä suunnittelutyöhön ovat osallistuneet: Ville Härmä Kristiina Salminen Tapio Ala-Peijari Marina Graan Olli Vepsä Esa Ekholm Timo Lehto Arto Ruotsalainen Jouni Korkiamäki
Sivu 3 2 SUUNNITTELUALUE JAVESIHUOLLON NYKYTILANNE 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualue kattaa Kymenlaakson maakunnan, johon kuuluu 12 kuntaa: Anjalankoski, Elimäki, Hamina, Iitti, Jaala, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää, Valkeala ja Virolahti. Kouvolan seudun 6 kuntaa ovat päättäneet kuntaliitoksesta, joka toteutuu vuoden 2009 alussa. Silloin Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala liittyvät yhteen muodostaen uuden Kouvolan kaupungin. Kymenlaakson asukasmäärä oli vuoden 2006 lopussa noin 184 200, josta Kouvolan seudun osuus oli noin 96 600 asukasta ja Kotkan seudun osuus noin 87 600 asukasta. Kuva 1 Suunnittelualueen kunnat ja asukasmäärät 31.12.2006
Sivu 4 2.2 Vesihuollon nykytilanne Vesijohtoverkoston kattavuus Kymenlaakson alueella vaihtelee huomattavasti kunnittain. Isommissa kaupungeissa, joissa suurin osa väestöstä asuu taajamissa, vesijohtoverkkoon on liittynyt yli 90 % asukkaista. Suurin liittymisaste on Kouvolassa (99 %). Asukasluvultaan pienissä, harvaan asutuissa kunnissa liittymisaste on melko alhainen. Pienin liittymisaste on Miehikkälässä (23 %). Koko suunnittelualueen yhteenlaskettu liittymisaste on 88 % (vuoden 2006 lopussa). Suurin vedentoimittaja Kymenlaakson Vesi Oy toimittaa vettä Kymen Vesi Oy:lle (Kotka, Pyhtää, Anjalankoski) ja Haminaan. Kymenlaakson Vesi Oy:n vuonna 1992 käyttöönotettu vedenhankintajärjestelmä palvelee noin 93 000 asukasta ja käsittää vedenoton Valkealan reittiin kuuluvasta Haukkajärvestä, tekopohjaveden muodostamisen ja käsittelyn Kuivalan ja Haimilan pohjavesialueella sekä talousveden siirron osakaskuntien jakelujärjestelmiin. Muissa kunnissa vesi otetaan pääosin kuntien omilta vedenottamoilta ja pieniä määriä ostetaan naapurikunnista. Kuntien välinen yhteistyö vedenhankinnassa on esitetty kuvassa 2. Kuva 2 Vedenhankinnan nykyinen alueellinen yhteistyö
Sivu 5 Viemäriverkoston kattavuus Kymenlaakson alueella vaihtelee huomattavasti kunnittain. Isommissa kaupungeissa, joissa suurin osa väestöstä asuu taajamissa, viemäriverkkoon on liittynyt yli 90 % asukkaista. Suurin liittymisaste on Kouvolassa (99 %). Väkiluvultaan pienissä, harvaan asutuissa kunnissa liittymisaste on melko alhainen. Pienin liittymisaste on Miehikkälässä (noin 21 %). Koko suunnittelualueen yhteenlaskettu liittymisaste on 85 % (vuoden 2006 lopussa). Kaupunkialueilla viemäriverkostot on toteutettu pääosin erillisviemäröintinä, mutta maaseutukunnissa on vielä paljon vanhoja sekavesiviemäreitä (esim. vanha Vehkalahti, Iitti). Jätevedenpuhdistusta on jo jonkin verran keskitetty Kymenlaakson alueella ja toiminnassa on nykyisin kahdeksan kunnallista jätevedenpuhdistamoa sekä muutama pienpuhdistamo. Kouvolan Mäkikylän jätevedenpuhdistamolla ja Kuusankosken Akanojan puhdistamolla puhdistetaan myös naapurikuntien jätevesiä. Pyhtään jätevedet johdetaan Kotkaan ja Virolahden jätevedet johdetaan Haminaan käsiteltäväksi. Suunnitteilla tai rakenteilla on lisäksi uusia kuntien välisiä siirtoviemäreitä (Anjalankoski > Kotka, Hamina > Kotka ja Miehikkälä > Virolahti), joiden valmistumisen jälkeen jätevedenpuhdistamoiden määrä tulee edelleen vähenemään. Nykyinen sekä suunniteltu kuntien välinen yhteistyö jätevedenkäsittelyssä on esitetty kuvassa 3. Kuva 3 Jätevedenkäsittelyn nykyinen ja suunniteltu alueellinen yhteistyö
Sivu 6 2.3 Vesihuollon keskeiset ongelmat ja kehittämistarpeet Vedenhankinnan yleisin ongelma Kymenlaakson alueella on pohjaveden korkea fluoridipitoisuus. Osalle vedenottamoista on rakennettu fluoridinpoistolaitoksia ja jakeluverkostoon pumpatun veden fluoridipitoisuutta alennetaan myös sekoittamalla eri vedenottamoiden vettä. Haja-asutusalueilla kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa olevilla kiinteistöillä on ongelmia veden laadun suhteen ja kuivina vuosina ongelmana on myös veden puute. Kaikilla kunnilla ei ole riittävää varakapasiteettia poikkeustilanteiden varalta. Eri kuntien verkostot ovat osittain yhteydessä toisiinsa, mutta yhdysjohdot ovat yleensä niin pieniä, että kovin suuria vesimääriä ei pystytä siirtämään poikkeustilanteissa. Monissa kunnissa ongelmana on vuotovesien suuri määrä viemäriverkostossa, mikä johtuu osittain viemäriverkon huonosta kunnosta sekä osittain vanhoista sekavesiviemäreistä. Ongelmallisia ovat etenkin vanhat betoniputket ja betonikaivot. Viemäriverkostoja on saneerattu viime vuosina, mutta vuotovesiä on silti runsaasti. Tämä heikentää jätevedenpuhdistamoiden toimintaa ja aiheuttaa lupaehtojen ylityksiä. Jätevedenpuhdistamoiden lupaehdot kiristyvät tulevaisuudessa, mikä aiheuttaa investointitarpeita sekä viemäriverkostojen laajempaan saneeraukseen että jätevesien puhdistuksen tehostamiseen. Kompostointi on tällä hetkellä pääasiallisin kuivatun lietteen käsittelymenetelmä Kymenlaakson alueella. Kuten koko maassa, myös suunnittelualueella on ongelmia lietteenkäsittelyn ja loppusijoituksen kanssa. Sopimukset palveluntuottajien kanssa ovat lyhytaikaisia, eli pitkäjänteiset ja keskitetyt ratkaisut lietteenkäsittelyn hoitamiseksi puuttuvat. Lietteenkäsittelyn kansallinen ohjeistus on vielä keskeneräinen, mikä on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että vesihuoltolaitokset ovat turvautuneet tilapäisiin ja lyhytaikaisiin lietteen jatkokäsittelyn ratkaisuihin.
Sivu 7 3 ENNUSTEET JA TAVOITTEET 3.1 Kehitysennusteet Kymenlaakson väestömäärä on laskenut lievästi viime vuosina ja saman suuntauksen ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tässä suunnitelmassa väestön ennustetaan vähenevän nykyisestä noin 184 000 asukkaasta noin 180 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Ennuste on yhdensuuntainen Kymenlaakson maakuntakaava 2006 - raportissa esitetyn tilastokeskuksen ennusteen kanssa. Alla olevassa kuvassa on maakuntakaavassa esitetty tilastokeskuksen väestöennuste sekä Kymenlaakson Liiton väestötavoite vuoteen 2030 asti. Kuva 4 Tilastokeskuksen väestöennuste ja Kymenlaakson Liiton väestötavoite Liittymisaste vesijohto- ja viemäriverkkoon vaihtelee huomattavasti eri kunnissa. Pienemmissä kunnissa asutus on hajautunut niin laajalle alueelle, että liittymisastetta on vaikea saada paljon nykyistä korkeammaksi. Oheisessa taulukossa on esitetty koko suunnittelualueen arvioitu liittyjämäärien ja vedenkulutuksen sekä viemärivesimäärien kehitys nykytilanteesta vuoteen 2030. Taulukko 1 Arvioitu liittyjämäärien, vedenkulutuksen ja jätevesimäärien kehitys koko Kymenlaakson alueella 2006 Ennuste 2030 Liittymisaste vesijohtoverkkoon % 88 93 Liittyjämäärä vesijohtoverkkoon as. 162 500 167 000 Laskutettu vesi m 3 /d 33 000 34 000 Verkostoon pumpattu vesi m 3 /d 40 000 40 000 Liittymisaste viemäriverkkoon % 85 90 Liittyjämäärä viemäriverkkoon as. 156 500 162 000 Laskutettu jätevesi m 3 /d 32 000 33 000 Viemäriverkkoon johdettu jätevesi (jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesimäärä) m 3 /d 65 000 57 000
Sivu 8 Vuotovesien osuus (jätevesiviemäriverkkoon johdetun vesimäärän ja laskutetun jätevesimäärän erotus) on suurehko, joten niitä on pyrittävä vähentämään. Myös jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvissa edellytetään vuotovesien vähentämistä. Vuoden 2030 jätevesimääräennusteessa on oletettu, että vuotovesien osuutta pystytään vähentämään jonkin verran niissä kunnissa, missä vuotovesien osuus on suurin. 3.2 Vesihuollon yleiset tavoitteet Kymenlaaksossa Vedenhankinnan lähivuosien yleiset tavoitteet Kymenlaaksossa ovat: Poikkeus- ja kriisitilanteiden vesihuollon parantaminen Terveydellisesti moitteettoman talousveden saannin turvaaminen Taajamien ja haja-asutuksen vesihuollon puutteiden korjaaminen Vedenhankinnan kehittäminen Kymenlaakson alueella tarkoittaa vesihuollon alueellisen yhteistyön lisäämistä ja kunnallisten vesihuoltoverkkojen yhdistämistä. Kymenlaakson alueella on määrällisesti riittävästi pohjavesivaroja, mutta ongelmana on pohjavedessä esiintyvä fluoridi (pitoisuudet ovat vähän yli sallittujen/suositeltujen raja-arvojen). Jätevesien johtamisen ja käsittelyn osalta tavoitteita Kymenlaaksossa ovat: Jätevesikuormituksen vesistövaikutusten vähentäminen Jätevedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn tehostaminen toimintoja keskittämällä Taajamien ja haja-asutuksen vesihuollon puutteiden korjaaminen Jätevesien käsittelyssä ja lietteenkäsittelyssä pyritään toimintojen keskittämiseen, koska suuremmat yksiköt antavat paremmat mahdollisuudet tehokkaaseen käytön valvontaan, automaattisiin jatkuvatoimisiin mittauksiin ja puhdistamoiden hälytysvalvontaan. 3.3 Kehittämissuunnitelman strategiset tavoitteet ja vaihtoehtojen vertailussa käytettävät kriteerit Vesihuollon kehittämissuunnitelmalle määriteltäviä strategisia tavoitteita ovat: Vedenhankinnan ja -jakelun tavoitteet: Talousveden ja vesivarojen laadun ja määrän turvaaminen Vesijohtoverkoston laskuttamattoman veden vähentäminen (vesihuoltolaitosten tavoite) Toimintavarmuuden parantaminen, kunnossapidon keskittäminen Verkostojen hallittu saneeraus ja käyttöomaisuuden hallinta Poikkeustilanteiden vesihuollon turvaaminen Liittymisasteen nostaminen, toiminta-alueiden reuna-alueiden liittäminen verkostoon Haja-asutusalueiden vesihuollon parantaminen; haja-asutuksen vesihuollon suunnittelukysymykset käsitellään siltä osin kuin niillä on yhtymäkohtia taajamien vesihuoltoon (erityisesti toiminta-alueiden reuna-alueet) Vesilaitosten ja vesiosuuskuntien välisen yhteistyön periaatteiden määrittelyn kehittäminen
Sivu 9 Viemäröinnin, jätevedenkäsittelyn ja lietteenkäsittelyn tavoitteet: Jätevedenpuhdistamoiden lupaehtojen täyttyminen Ohijuoksutusten minimointi ja hallinta Viemäriverkoston vuotovesien vähentäminen (vesihuoltolaitosten tavoite) Jätevedenkäsittelyn yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Lietteenkäsittelyn yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen Toimintavarmuuden parantaminen, kunnossapidon keskittäminen Verkostojen hallittu saneeraus ja käyttöomaisuuden hallinta Liittymisasteen nostaminen, toiminta-alueiden reuna-alueiden liittäminen verkostoon Haja-asutusalueiden vesihuollon parantaminen; haja-asutuksen vesihuollon suunnittelukysymykset käsitellään siltä osin kuin niillä on yhtymäkohtia taajamien vesihuoltoon (erityisesti toiminta-alueiden reuna-alueet) Muut tavoitteet: Ympäristönsuojelulliset tavoitteet: Pohjavesialueiden suojelu Vesistöjen käyttötavoitteiden säilyttäminen Kuntien välinen yhteistyö Käyttöomaisuuden hallinta Vedenhankinnan sekä jätevesien johtamisen ja käsittelyn vaihtoehtojen vertailussa käytettäviä kriteerejä ovat: Työlle määriteltyjen strategisten tavoitteiden toteutuminen eri vaihtoehdoissa Keskeiset taloudelliset vaikutukset Vaikutukset laitosten tekniseen toimintaan Vaikutukset käsittelylaitosten määrään, teknisiin toteutuksiin ja toimintaalueeseen Vaikutukset riskienhallintaan Kriisi- ja poikkeusolosuhteiden järjestelyt Merkittävimmät tekniset ja toiminnalliset riskit Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Ympäristövaikutukset ja luonnonsuojelulliset näkökohdat (Luonnonsuojelualueet, NATURA-alueet ym.); suunnitteluun sovelletaan SOVA-lain 3 :n yleistä vaatimusta ympäristövaikutusten selvittämisestä. Tämä tarkoittaa, että suunnitelmasta vastaavan viranomaisen on oltava selvillä suunnitelman vaikutuksista ympäristöön. Varsinaista SOVA-menettelyn mukaista ympäristöarviointia ei tehdä.
Sivu 10 4 VEDENHANKINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 4.1 Vedenhankinnan kehittämissuunnitelma Vedenhankinnan osalta tässä kehittämissuunnitelmassa (Osaraportissa 2) on tarkasteltu kahta vaihtoehtoa, joilla parannetaan vedenhankinnan varmuutta nykytilanteeseen verrattuna. Nykyisin käytössä olevien vedenottamoiden kapasiteetti riittää nykyiseen ja ennustettuun vuoden 2030 vedenkulutukseen normaalitilanteissa (kun kaikki vedenottamot ovat käytettävissä). Vaihtoehdossa 1 nykyistä järjestelmää täydennetään ja vedenhankinnan varmuutta parannetaan ottamalla käyttöön nykyisten verkostojen lähellä olevia pohjavesivaroja ja kunnostamalla käytöstä poistettuja ottamoita varavedenottamoiksi. Vaihtoehto 2 perustuu Selänpään pohjavesivarojen käyttöönottoon. Vaihtoehtoja on vertailtu edellä esitettyjen vertailukriteerien ja strategisten tavoitteiden toteutumisen perusteella. Johtopäätöksenä todetaan, että Kymenlaakson maakunnassa vedenhankintaa tulee kehittää siten, että siirrytään vaiheittain vaihtoehtoon 2 (2015 2020). Vaihtoehdossa 1 esitettyjä toimenpiteitä on jo osittain alettu toteuttaa, ja käynnissä tai suunnitteilla olevat varavedenottamoiden saneeraukset tehdään lähivuosina. Vedenhankinnan kehittämissuunnitelma toteutetaan vaiheittain. Vaiheessa I saneerataan Anjalankosken ja Pyhtään käytöstä poistettuja vedenottamoita varavedenottamoiksi sekä rakennetaan vedensiirron varmuutta parantavia yhdysjohtoja. Vaiheessa II otetaan käyttöön Selänpään pohjavesivarat ja rakennetaan tarvittavat yhdyslinjat. Taulukko 2 Vedenhankinnan kehittämissuunnitelma VAIHE I: Nykyiset ottamot pysyvät käytössä. Poikkeustilanteiden turvaamiseksi saneerataan käytöstä poistettuja vedenottamoita, joita käytetään varavedenottamoina. Rakennetaan yhdysjohtoja, jotta laitoksia voidaan ajaa ristiin. Käytöstä poistettujen vedenottamoiden saneeraus varavedenottamoiksi (Kymenlaakson Vesi Oy ja Kymen Vesi Oy): Anjalankosken Takamaan ja Karjalankulman ottamoiden saneeraus Muiden Anjalankosken ottamoiden saneeraus (Marinkylä, Tehtaanmäki) Pyhtään vedenottamoiden (Heinlahti, Korkiaharju, Kangasmäki) saneeraus Utin/Haimilan pohjavesialueella otetaan käyttöön 3 rakennettua pohjavesikaivoa Rakennetaan yhdysjohto Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitosten välille (Kouvola ja Kymenlaakson Vesi Oy) Yhdistetään Kouvolan, Anjalankosken, Elimäen ja Valkealan verkostot Mäkikylän alueella Lisätään Kuusankosken verkoston kapasiteettia, jotta vettä voidaan siirtää Kouvolasta Siirretään Ruissalon varavedenottamo Vt7:n Haminan kohdan rakentamisen yhteydessä Summaan Rakennetaan yhdysvesijohto Miehikkälästä Virolahdelle siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä Rakennetaan varavedenottamo Härmänkankaalle (Virolahti) Rakennetaan rinnakkainen siirtolinja välille Utti - Anjalankoski (Kymenlaakson Vesi Oy) VAIHE II: Vedenhankinnan varmuutta parannetaan ottamalla käyttöön Selänpään pohjavesivarat. Kuusankosken Pilkanmaan pintavesilaitos voidaan sulkea. Vedenottoa voidaan tarvittaessa vähentää Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitoksilta. Rakennetaan vedenottamo (ja käsittelylaitos sekä fluoridinpoistolaitos) Rakennetaan siirtolinjat Selänpäästä Kuivalaan ja Kuusankoskelle
Sivu 11 Ehdotetut kehittämissuunnitelman toimenpiteet vedenhankinnan osalta on esitetty kuvassa 5 ja liitekartassa 1. Kuva 5 Vedenhankinnan kehittämissuunnitelma
Sivu 12 Vaihe I, nykyisten vedenottamoiden saneeraus varavedenottamoiksi ja yhdysjohtojen rakentaminen Kymenlaakson Vesi Oy:llä on tarkoitus saneerata olemassa olevia pohjavedenottamoita varavedenottamoiksi Anjalankoskella ja Pyhtäällä. Lisäksi Kymenlaakson Vesi Oy ottaa käyttöön 3 pohjavesikaivoa Utin/Haimilan pohjavesialueella. Kaivot on tehty jo aikaisemmin ja niihin asennetaan pumput ja muut tarvittavat laitteet. Kuivalan tekopohjavesilaitoksen ja Kouvolan Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen välille rakennetaan yhdysjohto, jotta laitoksia voidaan ajaa ristiin mahdollisissa poikkeustilanteissa. Mäkikylän alueen yleissuunnitelmassa (Paavo Ristola Oy, 14.3.2007) on esitetty Kouvolan, Elimäen, Anjalankosken ja Valkealan vesijohtoverkostojen ja viemärien yhdistämistä. Hanke on ajateltu toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Hanke parantaa hajaasutuksen vesihuoltoa ja kuntien vesihuollon varmuutta. Kuusankosken vedenjakelun varmuutta parannetaan rakentamalla Kuusankosken verkostoon uusi johtolinja, jotta vettä voidaan tarvittaessa siirtää Kouvolasta. Vekaranjärven varuskunnalla Valkealassa on oma vedenottamo ja fluoridinpoistolaitos, mutta ei toimivaa varajärjestelmää. Mahdollisten poikkeustilanteiden hoitamiseksi kannattaa selvittää yhteistyömahdollisuuksia Kouvolan kaupungin kanssa (Valkealan kunta yhdistyy Kouvolan kaupunkiin vuoden 2009 alussa). Haminan vesihuoltolaitoksella on tarkoitus siirtää Ruissalon varavedenottamo Vt7:n Haminan kohdan rakentamisen yhteydessä Summaan, kauemmas tulevasta Vt7:stä. Miehikkälän ja Virolahden vedenjakelun varmuutta parannetaan rakentamalla yhdysvesijohto Miehikkälästä Virolahdelle siirtoviemärin rakentamisen yhteydessä. Lisäksi Virolahdelle rakennetaan varavedenottamo Härmänkankaalle. Kymenlaakson Vesi Oy:n osalta suurimman riskin aiheuttaa se, että vedenhankinta on yhden pitkän siirtolinjan varassa. Tilanne paranee kun rakenteilla oleva Anjalankoski Kotka siirtolinja valmistuu lähivuosina. Vedenhankinnan varmuutta Kotkan ja Haminan seudulle voidaan jatkossa vielä parantaa jatkamalla rinnakkaista siirtolinjaa Utin ja Anjalankosken väliselle osuudelle. Vaihe II, Selänpään pohjavesivarojen käyttöönotto Vaiheessa II otetaan käyttöön Selänpään pohjavesivarat ja rakennetaan yhdysjohto Selänpäästä Kuivalaan ja Kuusankoskelle. Vaiheen II toteutusajankohdaksi arvioidaan noin 2015-2020. Selänpään hankkeesta on tehty useita selvityksiä 1999-2000 (Maa ja Vesi Oy) ja tässä raportissa esitetyt tiedot perustavat näihin aiemmin tehtyihin selvityksiin. Selänpään alueella on tehty 1971 1972 pohjavesitutkimuksia koepumppauksineen. Vuoden 1999 lopussa ja vuoden 2000 alussa tehtiin täydentäviä pohjavesiselvityksiä ja vuonna 2000 tehtiin myös pohjavesimallinnus.
Sivu 13 Selänpään pohjavesimallinnus-raportissa (Maa ja Vesi Oy, 2000) on todettu, että Selänpään alueelta voidaan ottaa jatkuvasti maksimissaan 12 000 15 000 m 3 /d. Antoisuutta voidaan tarvittaessa lisätä tekopohjaveden muodostamisella. Selänpään vesihankkeen yleissuunnitelmassa (Maa ja Vesi Oy, 2000) pohjavesilaitoksen ja siirtolinjojen mitoitusperusteena on käytetty 15 000 m 3 /d. Yleissuunnitelman mukaan pohjavesi otetaan maaperästä yhteensä kuudesta kaivosta, joiden tuotot ovat 3 000 4 000 m 3 /d. Selänpään vesihankkeen yleissuunnitelmassa (2000) on tarkasteltu seuraavia fluoridinpoiston vaihtoehtoja: keskitetty fluoridinpoisto Selänpäässä, keskitetty fluoridinpoisto Kuusankoskella ja hajautettu fluoridinpoisto (Kuusankoskella ja Kuivalassa), fluoridinpoistomenetelmänä on tarkasteltu kalvosuodatusta. Investointi- ja käyttökustannusten kannalta laitoksen sijainnilla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Käsittelylaitoksen sijoituspaikka on ratkaistava hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Syöttövesijohdon osalta Selänpään vesihankkeen yleissuunnitelmassa (2000) on tarkasteltu kahta linjausvaihtoehtoa. Peruslinjaus eli ns. Läntinen linjausvaihtoehto kulkisi radan vieressä. Vaihtoehtolinjaus kulkisi ensimmäiset kaksi kilometriä samaa linjausta kuin peruslinjaus, jonka jälkeen se jatkuisi maantien ja pellon varressa Vekaranjärven siirtoviemärilinjaukselle ja seuraa sitä Kuusankosken ja kantatie 46:n risteykseen asti. Vaihtoehtolinjauksesta tarkasteltiin kolmea eri alavaihtoehtoa käsittelyratkaisusta riippuen (keskitetty/hajautettu käsittely). Toiminnallisessa tarkastelussa peruslinjaus todettiin reitillä olevasta korkeasta kohdasta johtuen hydraulisesti riskialttiimmaksi vaihtoehtolinjaukseen verrattuna. Rakentamiskustannuksissa ei todettu oleellista eroa eri linjausvaihtoehtojen välillä. Lopullinen linjaus on ratkaistava hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Kustannusarviot perustuvat siihen oletukseen, että Selänpään alueelta otetaan vettä noin 12 000 15 000 m 3 /d ja fluoridinpoisto tapahtuu keskitetysti Selänpäässä. Fluoridinpoistolaitoksessa käsiteltäväksi vesimääräksi arvioidaan noin 30 % koko tuotetusta vesimäärästä (noin 4 000 m 3 /d). Siirtolinjan kustannukset on arvioitu peruslinjauksen mukaisesti. Selänpään vesihankkeen yleissuunnitelman mukaan Selänpää palvelisi lähinnä Kuusankosken, Kouvolan ja Kymenlaakson Vesi Oy:n vedenjakelujärjestelmiä. Kun Selänpään pohjavesivarat otetaan käyttöön, voidaan Kuusankosken Pilkanmaan pintavesilaitos sulkea. Kouvolassa ja Kymenlaakson Vesi Oy:n järjestelmässä Selänpään vettä voidaan käyttää turvaamaan poikkeustilanteiden vedenhankintaa. Vedenottoa voidaan tarvittaessa vähentää Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitoksilta. 4.2 Mitoitusperusteet Vedenhankinnan suunnitteluperusteena on varmistaa vedenottamoiden ja käsittelylaitosten kapasiteetin riittävyys normaaliolosuhteissa vuoden 2030 ennustetilanteessa. Lisäksi on tarkasteltu poikkeustilanteita, joissa kunnan tai vesilaitoksen päävedenottamo joudutaan sulkemaan. Lähtökohtana on, että taajamien vedenhankinta pysytään järjestämään ilman käyttörajoituksia myös poikkeustilanteissa. Koko suunnittelualueen arvioitu keskimääräinen vedenkulutus vuonna 2030 on noin 40 000 m 3 /d ja arvioitu suurin vuorokausikulutus noin 60 000 m 3 /d. Nykyisin käytössä olevien vedenottamoiden kapasiteetti riittää turvaamaan nykyisen ja vuoden 2030 en-
Sivu 14 nustetun vedentarpeen normaaleissa kulutustilanteissa (keskimääräinen ja maksimivuorokausikulutus), mutta poikkeustilanteita varten tarvitaan lisävarmuutta (esim. jos joku vedenottamo on pois käytöstä). Vedenottamoiden kapasiteetin riittävyyttä poikkeustilanteissa on tarkasteltu tarkemmin Osaraportissa 2. Suomen ympäristökeskuksen varmuusluokituksen 1 mukaan Kotka on varmuusluokassa III ja muut Kymenlaakson kunnat varmuusluokissa I ja II. Vekaranjärven varuskunta on varmuusluokassa 0. Kotkan suurin ongelma on, että se on yhden syöttöjohdon varassa, mutta tilanne paranee osittain kun uusi Anjalankoski Kotka siirtolinja valmistuu. Veden siirtolinjat mitoitetaan vuoden 2030 arvioidun suurimman vuorokausikulutuksen mukaan. Selänpään pohjavesilaitoksen ja siirtolinjojen mitoitusperusteena käytetään 15 000 m 3 /d. 4.3 Alustava kustannusarvio ja toteutusohjelma Taulukossa 3 on esitetty alustava toteutusaikataulu ja kustannusarvio vedenhankinnan kehittämiseksi Kymenlaakson alueella. Kustannukset on arvioitu tämän työn yhteydessä ja ne ovat suuntaa-antavia, koska useista taulukon hankkeista ei ole vielä suunnitelmia. 1 Laitoskohtaisen varmuusluokan määrittämisessä lähtökohtana pidetään tilannetta, jossa laitoksen pääasiallinen vedenottamo ei ole käytettävissä. Vesilaitoksen varmuusluokat: I: talousvettä käytettävissä > 120 l/as/d, II: 50-120 l/as/d, III: 5-50 l/as/d, 0: 0-5 l/as/d.
Sivu 15 Taulukko 3 Vedenhankinnan kehittämissuunnitelman alustava kustannusarvio ja toteutusaikataulu Toimenpide Alustava suuntaa-antava kustannusarvio (milj. ) Arvioitu toteutusajankohta VAIHE I, VARAVEDENOTTAMOT JA YHDYSJOHDOT Kymenlaakson Vesi Oy (Kotka, Hamina, Anjalankoski) ja Kymen Vesi Oy (Kotka, Pyhtää, Anjalankoski) Anjalankosken Takamaan ottamon saneeraus (3-5 kaivoa ja alkalointilaitos 1000 2000 m 3 /d) Anjalankosken Karjalankulman ottamon saneeraus (1000 m 3 /d) ja yhdysjohto Anjalankosken keskustan verkkoon Muiden Anjalankosken ottamoiden saneeraus (Marinkylä, Tehtaanmäki) ja raudanpoisto Tehtaanmäelle Pyhtään käytöstä poistettujen vedenottamoiden (Heinlahti, Korkiaharju, Kangasmäki) saneeraus (automaatio) Utin/Haimilan pohjavesialue: otetaan käyttöön 3 rakennettua pohjavesikaivoa; rakennetaan venttiilikaivot, asennetaan pumput ja laitteet Rinnakkaisen siirtolinjan rakentaminen välille Utti - Anjalankoski (n. 20 km, 500 mm) Kouvola Kouvola ja Kymenlaakson Vesi Oy: Yhdysjohto Haukkajärven ja Kuivalan tekopohjavesilaitosten välille (n. 2 km, 500 mm) Kouvolan Haukkajärven tekopohjavesilaitoksen kapasiteetin lisäys (uusien pohjavesikaivojen rakentaminen) Yhdistetään Kouvolan, Anjalankosken, Elimäen ja Valkealan vesijohto- ja viemäriverkostot Mäkikylän alueella (n. 14 km johtolinjaa, pumppaamot ja mittausasemat) Kuusankoski Verkoston kapasiteetin lisäys; rakennetaan uutta johtolinjaa, jotta vettä voidaan siirtää Kouvolasta (ol. 1 km, 200 mm) 0,7 1,2 2009 0,5 1,0 2009 0,6 1,8 2010 0,2 0,5 2009 2010 0,4 2009-2010 6,0 7,0 2014-2015 0,6 2011 0,4 2010-2011 1,1 2010 0,2 0,3 2010 Hamina Ruissalon vedenottamon siirto Summaan (2 kaivoa, 900 m 3 /d) 0,2 2010 2011 Miehikkälä ja Virolahti Yhdysvesijohto Miehikkälästä Virolahdelle, n. 11-14 km (110 mm) 0,4 0,5 2009 2010 (lisähinta, kun rakennetaan viemärin yhteydessä) Rakennetaan varavedenottamo Härmänkankaalle (1 kaivo, alkalointi) 0,5 2010 VAIHE I yhteensä 11,8 15,5 VAIHE II, SELÄNPÄÄN POHJAVESIVAROJEN KÄYTTÖÖNOTTO Vedenottamo ja käsittelylaitos: - pohjavesikaivot, ol. 6 kpl; - vedenottamo, kapasiteetti 12 000 15 000 m 3 /d 0,3 3,0 3,5 2015-2020 Fluoridinpoistolaitos (kapasiteetti 4 000 m 3 /d) 2,0 2,5 2015-2020 Siirtolinjat (ol. 500 mm: 17,5 km, 400 mm: 18,5 km, 300 mm: 4 km, 250 mm: 2,5 km) 10,0 11,0 2015-2020 VAIHE II yhteensä 15,3 17,3 VAIHE I ja II YHTEENSÄ 27,1 32,8
Sivu 16 4.4 Arvio ympäristövaikutuksista Ympäristövaikutusten arvioinnin osalta suunnitteluun sovelletaan SOVA-lain 3 :n yleistä vaatimusta ympäristövaikutusten selvittämisestä. Tämä tarkoittaa, että suunnitelmasta vastaavan viranomaisen on oltava selvillä suunnitelman vaikutuksista ympäristöön. Varsinaista SOVA-menettelyn mukaista ympäristöarviointia ei tehdä tässä vaiheessa. Vesihuollon kehittämissuunnitelman vaikutuksia ympäristöön on arvioitu suunnitelman osakokonaisuuksien (vedenhankinta, jäteveden johtaminen ja käsittely) suhteen. Arvioinnissa on tunnistettu kunkin osakokonaisuuden ne toimenpiteet, jotka aiheuttavat merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä muutoksia ympäristössä. Vaikutustieto jää osakokonaisuuksia arvioitaessa yleiseksi, mutta toisaalta arvioinnin etuna on kokonaiskuvan muodostaminen sekä olennaisiin ja merkittävimpiin vaikutuksiin keskittyminen. Kehittämissuunnitelman sisältämien toimenpiteiden yksityiskohtaisessa jatkosuunnittelussa voidaan usein eri keinoin ehkäistä ja vähentää tunnistettuja haitallisia ympäristövaikutuksia. Taulukossa 4 on arvioitu vedenhankinnan kehittämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden ympäristövaikutuksia. Taulukko 4 Arvio vedenhankinnan toimenpiteiden ympäristövaikutuksista Arviointikriteeri Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Arvioitu vaikutus Hankkeella ei ole merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Uusien vesijohtojen rakentamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia yhdyskäytäviä, jolloin paikalliset vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuuksiin ovat pieniä. Miehikkälä Virolahti siirtolinjasta on mahdollisuus toimittaa vettä linjan varrella oleville haja-asutusalueille Miehikkälässä ja Virolahdella. Taajama-alueen ulkopuolisen rakentamisen houkuttelevuus voi osittain lisääntyä, mutta tällä ei ole laajempaa yhdyskuntarakenteellista merkitystä. Valkealassa Selänpään siirtolinjan läheiselle haja-asutusalueelle voidaan mahdollisesti toimittaa vettä ja saada ehkä lisää kiinteistöjä keskitetyn vesihuollon piiriin. Taajama-alueen ulkopuolisen rakentamisen houkuttelevuus voi osittain lisääntyä, mutta tällä ei ole laajempaa yhdyskuntarakenteellista merkitystä.
Sivu 17 Arviointikriteeri Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Arvioitu vaikutus Uusien siirtolinjojen (Selänpään linja ja Miehikkälä Virolahti yhdysvesijohto) rakentamisella ei ole pysyvää vaikutusta maankäyttöön. Selänpään siirtolinjan osalta lopullinen linjausvaihtoehto on vielä ratkaisematta, se tullaan päättämään jatkosuunnittelun yhteydessä. Selänpään hankeen yleissuunnitelmassa (2000) on vertailtu eri linjausvaihtoehtoja ja todettu, että peruslinjauksen etuja ovat sen sijoittuminen olemassa olevan ratalinjan mukaisesti ja vähäisempi peltoalueiden ylitys kuin vaihtoehtolinjauksessa. Vaihtoehtolinjauksessa rakennustöiden alle jää vähemmän metsäalueita kuin peruslinjauksessa. Selänpään seutu on Natura 2000-suojelualuetta ja valtakunnallisesti arvokas harjualue (lk 2). Selänpään alueelle rakennettavan vedenottamon ja käsittelyrakennuksen ulkonäköön on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta siitä ei ole maisemallista haittaa. Fluoridinpoistolaitoksen sijoituspaikka (Selänpää, Kuivala tai Kuusankoski) ratkaistaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset ovat myönteisiä: Vedenhankinnan varmuus lisääntyy normaalitilanteessa ja poikkeustilanteissa. Talousveden laatuun ja saatavuuteen liittyvät riskit vähenevät haja-asutusalueilla siellä missä haja-asutusta voidaan liittää verkostojen piiriin. Hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Vedenhankintaan liittyvien rakentamistoimenpiteiden vaikutukset kunkin rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Siirtolinjojen ja uusien laitosten suunnittelussa otetaan huomioon, että mahdolliset haitalliset vaikutukset minimoidaan. Selänpään seutu on Natura 2000-suojelualuetta ja valtakunnallisesti arvokas harjualue (lk 2). YVA-menettelyssä ja hankkeen jatkosuunnittelussa tunnistetaan ja minimoidaan pohjavesihankkeen mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset mm. ottoalueen pienvesistöille ja kasvillisuudelle. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Tähän asti hyödyntämätön pohjavesialue (Selänpää) otetaan käyttöön. Maa-aineksen ottoa Selänpään alueella on rajoitettu. Erityiset ympäristönäkökohdat Konsentraatin johtaminen huomioidaan uuden fluoridinpoistolaitoksen suunnittelussa. Jos fluoridinpoistolaitos rakennetaan Selänpäähään, mahdollinen konsentraatin purkupaikka on Vuohijärvi Selänpään pohjoispuolella. Nykyisin käytössä olevien vesilähteiden ja Selänpään pohjavesivarojen säilyminen hyvälaatuisena turvataan maankäytön ohjauksella. Selänpään pohjavesivarojen käyttöönotto edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA).
5 JÄTEVEDEN JOHTAMISEN JA KÄSITTELYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Sivu 18 5.1 Jäteveden johtamisen ja käsittelyn kehittämissuunnitelma Jäteveden johtamisen ja jätevedenkäsittelyn osalta tässä kehittämissuunnitelmassa (Osaraportissa 2) on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 (osittainen yhteiskäsittely teollisuuden kanssa) Kuusankosken Akanojan jätevedenpuhdistamo poistetaan käytöstä ja sinne nykyisin tulevat jätevedet johdetaan käsiteltäväksi UPM Kymmene Oyj:n Kuusanniemen puhdistamolle. Vaihtoehdossa 2 (keskitetty jätevesien käsittely Kotkassa ja Kouvolassa) Kuusankosken Akanojan puhdistamo poistetaan käytöstä ja sinne nykyisin tulevat jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle, jota saneerataan ja laajennetaan. Sekä vaihtoehdossa 1 että vaihtoehdossa 2 Etelä- Kymenlaakson jätevedet käsitellään Kotkassa Mussalon puhdistamolla, jonka saneeraus ja laajennus on käynnissä. Vaihtoehdossa 3 (yhteiskäsittely Kotkassa) tarkastellaan koko Kymenlaakson jätevesien johtamista Kotkaan pitkällä aikavälillä. Vaihtoehtoja on vertailtu (Osaraportissa 2) edellä esitettyjen vertailukriteerien ja strategisten tavoitteiden toteutumisen perusteella. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaihtoehto 2 on realistisin nykytilanteessa. Vaihtoehdon 2 etuja ovat vesiensuojelullinen hyöty (purkupaikkojen väheneminen) ja käyttökustannuksissa saatava hyöty. Vaihtoehdon 1 osalta Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kouvolan Vesi ja Kuusankosken vesilaitos ovat käyneet neuvotteluja UPM Kymmene Oyj:n kanssa. Neuvottelujen perusteella voidaan todeta, että yhteistyömahdollisuus teollisuuden kanssa ei ole realistinen nykytilanteessa. Vaihtoehto 3 puolestaan ei ole realistinen nykytilanteessa, koska Etelä- Kymenlaakson osalta ratkaisut on jo lyöty lukkoon pitkälle tulevaisuuteen. Jäteveden johtamisen ja käsittelyn toimenpiteet toteutetaan oheisen taulukon mukaisesti. Taulukko 5 Jäteveden johtamisen ja käsittelyn kehittämissuunnitelma POHJOIS-KYMENLAAKSO Pohjois-Kymenlaaksoon jää vain yksi kunnallinen jätevedenpuhdistamo, Kouvolan Mäkikylän puhdistamo, jota saneerataan ja laajennetaan. Kuusankosken Akanojan puhdistamo suljetaan ja Kuusankosken jätevedet johdetaan Kouvolaan. Kouvolan Mäkikylän puhdistamon saneeraus ja laajennus Kuusankoski Kouvola siirtoviemärin rakentaminen ETELÄ-KYMENLAAKSO Etelä-Kymenlaaksoon jää vain yksi kunnallinen jätevedenpuhdistamo, Kotkan Mussalon puhdistamo, jota saneerataan ja laajennetaan käynnissä olevan suunnitelman mukaan. Kotkan Mussalon puhdistamon saneeraus ja laajennus, Anjalankoski Kotka siirtoviemärin rakentaminen ja Hamina Kotka siirtoviemärin rakentaminen Haminan Nuutniemen puhdistamon saneeraus tulvavirtaamien käsittelyä varten Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoiden saneeraus tulvavirtaamien käsittelyä varten Miehikkälä Virolahti siirtoviemärin rakentaminen
Sivu 19 Ehdotetut toimenpiteet jätevesien johtamisen ja jätevedenkäsittelyn osalta on esitetty kuvassa 6 ja liitekartassa 2. Kuva 6 Jäteveden johtamisen ja käsittelyn kehittämissuunnitelma Pohjois-Kymenlaakso Kuusankosken Akanojan puhdistamo poistetaan käytöstä ja sinne nykyisin tulevat jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle, jota saneerataan ja laajennetaan. Akanojan puhdistamolta rakennetaan siirtoviemäri Kouvolaan. Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle johdetaan saneerauksen ja laajennuksen jälkeen seuraavien alueiden jätevedet: Nykyinen Kouvolan kaupunki Elimäki (Korian pumppaamon kautta) Iitti Kuusankosken kaupungin Tammirannan ja Savontalon alueen ja Valkealan Kiehuvan alueen jätevedet Kuusankosken kaupunki (johdetaan nykyisin Akanojan puhdistamolle)
Sivu 20 Jaalan kirkonkylä ja Verlan kylä (johdetaan nykyisin Akanojan puhdistamolle) Anjalankosken Kaipiaisten taajama (Valkealan viemäriverkoston kautta; johdetaan nykyisin Akanojan puhdistamolle) Valkealan kunta (johdetaan nykyisin Akanojan puhdistamolle) FCG Planeko Oy on tehnyt esisuunnitelman Kouvolan Vedelle (17.4.2008) Mäkikylän jätevedenpuhdistamon tehostamisesta. Esisuunnitelmassa on tarkasteltu myös vaihtoehtoa, jossa Kuusankosken jätevedet johdetaan Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle. Esisuunnitelmassa mitoitusvuotena on käytetty 2015. Mitoituksen perusteena oleva kuormitusennuste ei poikkea oleellisesti tämän kehittämissuunnitelman vuoden 2030 mitoitusperusteista. FCG Planeko Oy:n esisuunnitelmassa on esitetty seuraavia laajennus- ja saneeraustoimenpiteitä: esikäsittelyn saneeraus, biologisen osan laajennus ja nykyisten ilmastusaltaiden saneeraaminen DN-prosessiksi, ilmastuskapasiteetin lisääminen ja palautuslietepumppauksen uusiminen, kaksi uutta jälkiselkeytysallasta ja polymeeriannostelu jälkiselkeytykseen. Jälkiselkeyttimen toimintaa on ajateltu parannettavan polymeerin syötöllä. Tulevaisuudessa kiristyvien lupavaatimusten varalta on esitetty varaus jäteveden jälkikäsittelyyn biologisessa suodatinlaitoksessa. Veela Oy on tehnyt esiselvityksen Kouvolan Vedelle ja Kuusankosken vesilaitokselle Kouvolan ja Kuusankosken jätevesien käsittelyn vaihtoehdoista (30.5.2008). Veela Oy:n esiselvityksessä on tarkasteltu alustavasti kolmea eri linjausvaihtoehtoa Akanojan ja Mäkikylän puhdistamoiden välisen siirtolinjan osalta. Esisuunnitelmassa kustannukset on arvioitu alustavasti olettaen, että putki rakennetaan koko matkalta paineviemärinä (630 mm). Putken reitille osuu kaikissa vaihtoehdoissa Kymijoen alitus ja radan alitus. Kun lopullinen linjausvaihtoehto on valittu, todennäköisesti osa linjasta kannattaa suunnitella viettoviemärinä, jolloin mahdollisten liittymien tekeminen on helpompaa. Etelä-Kymenlaakso Kaikki Etelä-Kymenlaakson jätevedet tullaan käsittelemään Kotkassa Mussalon puhdistamolla käynnissä olevan suunnitelman mukaan. Kymen Vesi Oy:n Mussalon puhdistamolle on tehty saneeraus- ja laajennussuunnitelma (Pöyry Environment Oy: Yleissuunnitelma 2004, Yleissuunnitelman tarkistus 26.4.2006, Toteutussuunnittelu 2007) ja rakennustyöt ovat käynnissä. Laajennuksen ja saneerauksen valmistuttua Kymen Vesi Oy:n Sunilan puhdistamo lakkautetaan ja Sunilan jätevedet johdetaan Mussalon puhdistamolle. Siirtoviemärin rakentaminen Anjalankoskelta Kotkaan on käynnissä ja Hamina Kotka siirtoviemärin rakentaminen alkaa 2009. Siirtoviemäreiden valmistuttua Mussalon puhdistamolle tullaan johtamaan myös Anjalankosken ja Haminan jätevedet. Suuret tulvavirtaamat käsitellään kemiallisesti Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen sekä Haminan Nuutniemen puhdistamoilla. Anjalankosken Sippolan pieni puhdistamo jää käyttöön toistaiseksi.
Sivu 21 Mussalon puhdistamolle johdetaan puhdistamon laajennuksen ja siirtoviemäreiden valmistuttua seuraavien kuntien jätevedet: Kotka Anjalankosken Kymijokivarren taajamat (Anjalankoski-Kotka siirtoviemärin arvioidaan valmistuvan vuonna 2009) Hamina (Hamina-Kotka siirtoviemärin arvioidaan valmistuvan vuonna 2010) Pyhtää (johdetaan nykyisin Mussaloon) Virolahti (johdetaan nykyisin Haminaan) Miehikkälän kirkonkylä (johdetaan Virolahden ja Haminan kautta, Miehikkälä - Virolahti siirtolinjan yleissuunnittelu tehdään vuoden 2008 aikana ja rakentaminen vuonna 2009) Myös Miehikkälän kunnan Muurikkalan taajaman jätevedet tullaan myöhemmin johtamaan Vaalimaalle ja sieltä edelleen Mussaloon. Muurikkala Vaalimaa siirtoviemäristä ja yhdysvesijohdosta ei ole vielä tehty suunnitelmia, mutta hanke pitäisi sisällyttää kuntakohtaiseen vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Tärkeimmät Mussalon puhdistamon teollisuuskuormittajat ovat Sonoco Alcore Oy:n kartonkitehdas, Ahlström Glassfibre Oy:n lasikuitutehdas, Danisco Sweeteners Oy:n makeutusainetehdas ja Vaasan & Vaasan Oy:n leipomotuotantolaitos. Teollisuuskuormituksen osuus Mussalossa on merkittävä (n. 55 % BOD-kuormasta). Hulevesien hallinta Hulevesien hallintaan liittyviä säännöksiä on useissa laeissa ja asetuksissa. Vesihuoltolain mukaan kunnilla on velvollisuus huolehtia vesihuollon järjestämisestä, mikä koskee myös hulevesien hallintaa. Tämänhetkiset hulevesiä koskevat säännökset ovat hajanaisia ja niiden tarkistamiseen on tarvetta. Hulevesien hallintaa ja organisaatiokysymyksiä on selvitelty useissa eri työryhmissä lainsäädännön kehittämisen yhteydessä. Suunnittelualueen viemäriverkostot on toteutettu enimmäkseen erillisviemäröintinä, mutta myös vanhoja sekavesiviemäreitä on vielä käytössä. Monissa suunnittelualueen kunnissa ongelmana on vuotovesien suuri määrä viemäriverkostossa, mikä johtuu osittain viemäriverkon huonosta kunnosta sekä osittain vanhoista sekavesiviemäreistä. Viemäriverkostoja on saneerattu viime vuosina, mutta vuotovesiä on silti vielä runsaasti. Viemäriverkoston vuotovesien vähentäminen on vesihuoltolaitosten tavoitteena. Poikkeustilanteet Jätevesihuollossa mahdollisia poikkeus- ja häiriötilanteita voivat aiheuttaa esimerkiksi viemäritukokset, viemäreiden rikkoutuminen, jätevedenpumppaamoiden toimintahäiriöt tai jätevedenpuhdistamoiden prosessi- ja laitehäiriöt. Tällaiset häiriötilanteet ovat yleensä lyhytaikaisia ja niitä voidaan ehkäistä tai vähentää hyvällä suunnittelulla ja kunnossapidolla. Tavoitteena on ohijuoksutusten minimointi ja niiden hallinta. Viemäriverkoston ajoittainen suuri vuotovesien määrä (lumen sulamiskaudella ja sadejaksojen aikana) voi aiheuttaa ongelmia viemäriverkossa ja jätevedenpumppaamoilla sekä heikentää jätevedenpuhdistamoiden toimintaa. Kymenlaaksossa suurten tulvavirtaamien käsittely hoidetaan paikallisesti, joten tulvavirtaamat eivät aiheuta ongelmia
Sivu 22 siirtoviemäreissä tai jäteveden käsittelyprosesseissa. Suunnitteilla ja rakenteilla olevien siirtoviemäreiden sekä Mussalon jätevedenpuhdistamon mitoitus perustuu siihen, että ohitusvesien eli suurten tulvavirtaamien käsittely hoidetaan paikallisesti. Anjalankoski- Kotka siirtoviemärin mitoituksen lähtökohtana on se, että suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoilla. Kotkaan johdettava jätevesimäärä on maksimissaan 12 000 m 3 /d. Myös Hamina-Kotka siirtoviemärin mitoituksen lähtökohtana on se, että suuret tulvavirtaamat eli ns. ohitusvedet käsitellään kemiallisesti Haminan vanhalla puhdistamolla. Haminan kaupungin ja Kymen Vesi Oy:n tekemän jätevesisopimuksen mukaan Hamina voi johtaa Kymen Vesi Oy:n verkostoon jätevettä maksimissaan 12 300 m 3 /d. Toiminnalliseen suunnitelmaan kuuluu myös virtaamanrajoitusjärjestelmä, jolla Kymen Vesi Oy:n verkostoon menevä virtaama pysyy sopimuksen maksimivirtaaman alapuolella ja em. maksimivirtaaman ylittävä osuus johdetaan ohitusvesien käsittelyjärjestelmään. Kymenlaakson alueella jätevesien käsittely tullaan keskittämään kahdelle kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle (Kotkan Mussalo ja Kouvolan Mäkikylä). Suurempien yksiköiden etuna on käsittelyprosessien parempi hallinta ja tehokkaampi käytön valvonta. Isommat puhdistamot ovat myös poikkeustilanteissa toimintavarmempia kuin pienet puhdistamot. 5.2 Mitoitusperusteet Jätevedenpuhdistamoille käytetään kullekin puhdistamolle tällä hetkellä tiedossa olevia puhdistusvaatimuksia vesipuitedirektiivin periaatteiden mukaisesti. Kotkan Mussalon puhdistamon uudet lupaehdot tulevat voimaan 1.1.2009 alkaen, sen jälkeen on jätettävä uusi ympäristölupahakemus vuonna 2015. Kouvolan ja Kuusankosken puhdistamoiden uudet lupaehdot tulevat voimaan 1.1.2012 alkaen. Lähtökohtana on kokonaistypenpoisto kaikilla puhdistamoilla. Kokonaistyppipitoisuus saa olla enintään 20 mg/l, kun puhdistamon biologisen puhdistusprosessin lämpötila on vähintään 12 C. Puhdistamon kokonaistypen poiston tavoitteena on vuosikeskiarvona määritettävä 70 %:n poistoteho, joka lasketaan puhdistamolle tulevan ja lähtevän kokonaistypen perusteella. Esitetyt tavoitteet tarkoittavat seuraavien vaatimusten täyttämistä vuoden 2030 ennustetussa kuormitustilanteessa. Taulukko 6 Jätevedenpuhdistamoiden mitoitusperusteet Parametri Jätevedenpuhdistamoiden mitoituksessa käytettävät puhdistusvaatimukset Kotkan Mussalon puhdistamo (lupaehdot 1.1.2009 lähtien) Jätevedenpuhdistamoiden mitoituksessa käytettävät puhdistusvaatimukset Kouvolan ja Kuusankosken puhdistamot (lupaehdot 1.1.2012 lähtien) BOD 7ATU < 20 mg O 2 /l < 10 mg O 2 /l > 90 % reduktio > 90 % reduktio COD Cr < 125 mg/l < 125 mg/l > 75 % reduktio > 75 % reduktio Kiintoaine < 35 mg/l < 35 mg/l > 90 % reduktio > 90 % reduktio Fosfori < 0,8 mg/l < 0,5 mg/l > 90 % reduktio > 90 % reduktio Typpi 20 mg/l, kun T > 12 C 20 mg/l, kun T > 12 C
Sivu 23 Siirtoviemäreiden ja jätevedenpumppaamoiden mitoituksen perusteena käytetään vuoden 2030 arvioitua suurinta tuntivirtaamaa. Mitoitusperusteet on esitetty tarkemmin Osaraportissa 2. 5.3 Alustava kustannusarvio ja toteutusohjelma Taulukossa 7 on esitetty alustava toteutusaikataulu ja kustannusarvio jätevesien johtamisen ja jätevedenkäsittelyn kehittämiseksi Kymenlaakson alueella. Etelä- Kymenlaakson osalta hankkeet ovat jo käynnissä. Kouvolan Mäkikylän puhdistamon saneerauksen ja laajennuksen kustannusarvio perustuu Veela Oy:n esiselvitykseen (30.5.2008) ja FCG Planeko Oy:n esisuunnitelmaan (17.4.2008). Kuusankoski Kouvola siirtoviemärin kustannusarvio perustuu Veela Oy:n esiselvitykseen. Miehikkälä Virolahti siirtoviemärin kustannusarvio perustuu Kirkonkylä Virojoki yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin yleissuunnitelmaan (Insinööritoimisto Geosaimaa ky, 30.5.2008). Etelä-Kymenlaakson käynnissä olevien hankkeiden osalta kustannustiedot on saatu Kymen Vesi Oy:ltä. Taulukko 7 Jäteveden johtamisen ja käsittelyn kehittämissuunnitelman alustava kustannusarvio ja toteutusaikataulu Toimenpide POHJOIS-KYMENLAAKSO Alustava kustannusarvio (milj. ) Arvioitu toteutusajankohta Kouvolan Mäkikylän puhdistamon saneeraus ja laajennus (FCG Planeko Oy) Kuusankoski Kouvola siirtoviemärin rakentaminen (Veela Oy): - paineviemäri 630 mm: 11,5 13,8 km (linjausvaihtoehdosta riippuen) - Akanojan pumppaamon koneistojen uusinta - 1 uusi jätevedenpumppaamo 5,4 2009-2011 5,2 6,0 2009-2011 Mahdollinen jälkikäsittely Kouvolan Mäkikylän puhdistamolle 5,6 2020-2025 (FCG Planeko Oy) Pohjois-Kymenlaakso yhteensä 16,2 17,0 ETELÄ-KYMENLAAKSO Kotkan Mussalon puhdistamon saneeraus ja laajennus, Anjalankoski Kotka siirtoviemärin rakentaminen, Hamina Kotka siirtoviemärin rakentaminen (käynnissä olevan suunnitelman mukaan) Haminan Nuutniemen puhdistamon saneeraus tulvavirtaamien käsittelyä varten (käynnissä olevan suunnitelman mukaan) Anjalankosken Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoiden saneeraus tulvavirtaamien käsittelyä varten (käynnissä olevan suunnitelman mukaan) 50,0 (puhdistamo 25, siirtoviemärit 25) 2008 2009 2008 2009 2009-2010 0,2 2010 0,3 2009 Miehikkälä Virolahti siirtoviemärin rakentaminen (12 14 0,7 2009 km), (käynnissä olevan suunnitelman mukaan) Etelä-Kymenlaakso yhteensä 51,2 YHTEENSÄ 67,4 68,2