Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 45/10/1 Dnro ISAVI/109/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta Outokummun kaupungin lupahakemuksesta, joka koskee Jyrin käsittelyasemaan kuuluvan käytöstä poistetun kaatopaikan lupaehtojen muuttamista. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Outokummun kaupunki Hovilankatu 2 83500 Outokumpu LAITOS JA SEN SIJAINTI Kaatopaikka. Voimassa oleviin lupiin sisältyvä toiminta-alue sijaitsee kaupunkikeskustan länsilounaispuolella Sysmän kylässä tiloilla Ahola RN:o 18:21, Jyrinkaato 18:61, Jyrinkaato 2 18:67, Jyrinkaato 3 18:71, Muuranlampi 1 18:72 ja Muurankaato 18:79. Käytöstä poistettu, maisemoitava kaatopaikka sijaitsee tiloilla 18:61, 18:67 ja 18:71. Kohteen osoite on Jyrinmäentie 19, Outokumpu. KIINTEISTÖJEN HALTIJA Outokummun kaupunki LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 3 momentti (toiminnan oleellinen muuttaminen). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 13 d kohdan mukaan kaatopaikkaa koskevan lupaasian ratkaisee aluehallintovirasto.
2 ASIAN VIREILLE TULO Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle 14.4.2009. Lupahakemusta on täydennetty 2.9.2009. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. TOIMINTAAN LIITTYVÄT MUUT LUVAT Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on myöntänyt toiminnoille ympäristöluvat 25.6.2003 ja 20.6.2007 (kummankin Dnro PKA-2002-Y-44). Lisäksi 4.8.2006 on annettu lupa, joka koskee biojätteiden ja lietteiden kompostikentän laajentamista ja kompostoinnin käsittelykapasiteetin lisäämistä. Ympäristökeskus on hyväksynyt päätöksellään Jyrin käsittelyasemaa koskevan seuranta- ja tarkkailuohjelman 12.6.2009. Suunnitelmaan sisältyy lopetetun kaatopaikan jälkitarkkailu. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA MUUT YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Vuonna 2008 vahvistetussa maakuntakaavassa Jyrin käsittelyalue on osoitettu erityisjätteen käsittelypaikaksi (EJ -merkintä). Rakentamismääräyksen mukaan alueelle ei saa sijoittaa tai rakentaa muita kuin jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen liittyviä rakennuksia ja rakenteita. Suunnittelumääräyksen mukaan jätteenkäsittelyalueen ympärille tulee jättää riittävä suoja-alue ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja jätteiden käsittelyssä ja alueen muussa järjestelyssä on kiinnitettävä erityistä huomiota ympäristönsuojeluun. Alueella ei ole asemakaavaa. Edellisten lupapäätösten jälkeen uuden yhdyskuntajätteen kaatopaikan ensimmäinen osa-alue (0,7 ha) on otettu käyttöön, biojätteiden ja lietteiden käsittelykenttää on laajennettu ja jätevesien käsittelyä on tehostettu. Muutoin lähialueiden maankäytössä ei ole tapahtunut muutoksia. VOIMASSA OLEVAT YMPÄRISTÖLUVAT JA HAETTAVAT MUUTOKSET Hakemus koskee 25.6.2003 ja 20.6.2007 Dnro PKA-2002-Y-44 myönnettyjen ympäristölupien muuttamista siten, että syksyllä 2007 suljetun noin 3,6 hehtaarin laajuisen kaatopaikan pintarakenteissa eli tiivistys- ja kuivatuskerroksissa voitaisiin vaihtoehtoisesti käyttää teollisesti valmistettuja ja huomattavasti ohuempia rakenteita kuin mitä voimassa olevassa luvassa on edellytetty. Lisäksi haetaan lupaa käyttää pilaantuneita maita eri rakennekerroksissa. Kompostoimalla puhdistettuja öljyisiä maita käytettäisiin sekä tiivistyskerroksen yläpuolella kasvukerroksessa että alapuolisessa esipeitto-/kaasunkeräyskerroksessa. Viimeksi mainitussa käytettäisiin myös seulottuja metalleja sisältäviä maita. Varsinaiset muutoskohdat sisältyvät voimassa olevan 25.6.2003 myönnetyn luvan määräyksiin 11, 12, 21 ja 23:
3 "Kaatopaikalle sijoitettavat jätteet 11. Ongelmajätteiksi luokiteltavia jätteitä ei saa sijoittaa jätetäyttöön. Kiinteässä muodossa olevaa tai pölyämättömäksi ennen kaatopaikalle tuontia pakattua asbestia saadaan sijoittaa erikseen siihen tarkoitukseen varattuun kaatopaikan osaan, kun jäte välittömästi sijoittamisen jälkeen peitetään. Sijoituspaikat tulee sisällyttää kirjanpitoon riittävällä tarkkuudella. Kaatopaikalle jätetäyttöön loppusijoitettavan öljyisen maan kokonaisöljyhiilivetypitoisuus ei saa ylittää 1 000 mg/kg. 12. Mikäli alueelle aiotaan sijoittaa öljyisten maiden lisäksi muita lievästi pilaantuneita maita, näistä tulee esittää kussakin tapauksessa erillinen suunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Jälkihoito 21. Hakijan on toimitettava ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi suunnitelma kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoitoa koskevista toimista sekä jälkihoitovaiheen valvonnasta ja tarkkailusta hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista, kuitenkin viimeistään 30.4.2007. Rakennettavien pintakerrosten ja kaasunkeräysrakenteiden tulee vastata valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä olevia rakenne- ja tiiveysvaateita yhdyskuntakaatopaikalle. Pintakerroksessa on oltava seuraavat rakennekerrokset: - kaasunpoistokerros, joka on rakennettu niin huokoisesta materiaalista, että kaatopaikkakaasun virtaus on esteetöntä. - tiivistyskerros, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä ja tiivistysmateriaalin vedenläpäisevyys eli k-arvo on pienempi kuin 1 x 10-8 m/s. - kuivatuskerros, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä ja kuivatuskerroksen materiaalin k-arvo on suurempi kuin 1 x 10-3 m/s. - pintakerros, jonka paksuus on vähintään 1,0 metriä ja jonka materiaali mahdollistaa viherrakentamisen. 23. Kaatopaikkakaasu on toiminnan loputtua kerättävä yhteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Mikäli kaasua ei hyödynnetä, on se hävitettävä polttamalla tai muulla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tästä tulee esittää tarkennettu suunnitelma määräyksen 21 mukaan tehtävässä lopettamissuunnitelmassa." Myöhemmässä, 20.6.2007 annetussa vanhan kaatopaikan sulkemista ja kokonaan uuden yhdyskuntakaatopaikan rakentamista koskevassa ympäristöluvassa on asetettu pintakerrosten valmiiksi rakentamiselle takarajaksi 31.12.2012 (määräys 2). Saman luvan määräyksessä 10 on asetettu ensisijaiseksi tavoitteeksi kerättävän kaatopaikkakaasun hyödyntäminen, mutta myös biologinen käsittely vaihtoehtoisena menettelynä on hyväksytty. Alueen muotoilu ja esipeitto-/kaasunkeräyskerros Käytöstä poistetun kaatopaikan pinta on pääosin muotoiltu lopulliseen muotoonsa. Samoin väliaikaisena suojana toimiva esipeittokerros on pääosin toteutettu käyttäen kompostoituja öljyisiä maita ja puhtaita ylijäämämaita. Esipeittokerrosta tullaan paksuntamaan siten, että erityisesti kerroksen pintaosa toimii kaasunkeräyskerroksena. Kerroksessa esitetään käytettäväksi puhtaiden maiden lisäksi pilaantuneita maita tai niistä seulomalla eroteltuja karkeampia jakeita.
4 Kompostoituja öljyllä pilaantuneita maita esitetään käytettävän jo alueelle sijoitettujen lisäksi enintään 19 000 tonnia. Aikaisemmin sijoitettujen ja vielä sijoitettavien öljyisten maiden kokonaismääräksi arvioidaan noin 65 000 tonnia. Jos maiden keskimääräinen öljypitoisuus on 500 mg/kg, on maiden sisältämän öljyn määrä yhteensä noin 32 400 kg. Maita saadaan viereisestä öljyisten maiden kompostoinnista. Kompostoituja maita on tällä hetkellä huomattava määrä välivarastossa. Raskasmetallimaat sisältävät pääosin kromia, kuparia, lyijyä ja sinkkiä. Maita ei ole alueella tähän tarkoitukseen varastoituna; niitä käytetään, jos sopivia maita tulee ennen tiivistyskerroksen rakentamista. Maiden enimmäismääräksi arvioidaan 3 800 tonnia ja metallien kokonaismääräksi 1 500 kg. Ainekohtaiset pitoisuudet ovat alle Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007, ns. PIMA-asetus) ylempien ohjearvojen. Maat seulotaan, jotta niitä voidaan käyttää kaasua johtavassa kerroksessa. Hakemuksen mukaan pilaantuneiden maiden käyttö pintarakenteissa edistää jätemateriaalien hyödyntämistä ja säästää luonnonvaroja ja on jätehuollolle asetettujen tavoitteiden mukaista. Hakija on varautunut käyttämään esipeittokerroksen yläosassa/kaasunkeräyskerroksessa puhdasta seulottua kiviainesta (0 64 mm). Kaatopaikkakaasu on tarkoitus käsitellä biosuotimilla, joihin kaasu johdetaan neljästä kaasukaivosta. Kussakin kaivossa on säteittäinen keräilyputkisto. Hakijan mukaan riittävän lähellä kohdetta ei ole sellaista laitosta, jossa kaasu voitaisiin kannattavasti hyödyntää. Tiivistyskerros Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksessä 21 on edellytetty tiivistyskerros toteutettavaksi vähintään 0,5 m paksuisena rakenteena k-arvoltaan enintään 1*10-8 m/s täyttävällä materiaali. Kerrokseen esitetään materiaaliksi bentoniittimattoa, joka on hakijan mukaan yleisesti käytetty tiivistyskerroksen materiaali kaatopaikoilla. Käytettävän bentoniittimaton vedenläpäisevyys k on 2*10-11 m/s ja bentoniitin määrä vähintään 4 500 g/m 2. Maton toiminnallisuuden vastaavuuslaskennalla osoitetaan, että maton läpi täyttöön kulkeutuvan veden määrä on pienempi vaatimuksen mukaiseen tiivistyskerrokseen verrattuna. Vastaavuuslaskenta on tehty laskemalla teoreettisesti rakenteesta läpi menevän veden määrä. Tiivistyskerrokseen kohdistuvan teoreettisen hydraulisen gradientin paksuutena on käytetty nykyisen ympäristöluvan mukaista kuivatuskerroksen kerrospaksuutta. Bentoniittimaton tekniset ominaisuudet ovat niin hyvät, että mattoa voidaan turvallisesti käyttää rakenteeseen. Kuivatuskerros Hakija esittää käytettäväksi nykyisessä luvassa edellytetyn 0,5 metrin paksuisen kuivatuskerroksen (vedenläpäisevyys vähintään 1x10-3 m/s) sijaan salaojamattoa. Salaojamatto koostuu kolmiulotteisesta vettä johtavasta sydänosasta ja sitä ympäröivistä neulasidotuista suodatinkankaista. Laskennallisen vettä johtavan kerroksen paksuuden arvioidaan olevan toimintatilassa 8 10 mm. Hakemuksessa on esitetty erilliset salaojamaton mitoituslaskelmat luiskakaltevuuksille 1:3 ja 1:20 käyttäen kuormituslukuna 20 kpa eli päälle tulevaa yhden metrin kasvukerrosta. Salaojamattoa on verrattu nykyisen ympäristöluvan mukaiseen rakenteeseen.
5 Laskelmien perusteella salaojamaton vedenjohtavuus on loivalla kaltevuudella noin kuusi ja jyrkemmällä noin neljä kertaa parempi kuin vaadittu rakenne, minkä perusteella hakijan teettämän selvityksen mukaan mattoa voidaan pitää soveltuvana vaihtoehtona kuivatuskerroksen rakennemateriaaliksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakijan mukaan haetut muutokset rakenteisiin ja pilaantuneiden maiden sijoittaminen eri kerroksiin eivät lisää ympäristökuormitusta. TARKKAILU Koko jätteenkäsittelyaluetta, mukaan lukien suljettu kaatopaikka, tarkkaillaan erillisen, Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 12.6.2009 hyväksymän suunnitelman mukaan. Suunnitelmaan sisältyy mm. pinta- ja pohjavesien tarkkailua. Kun käytöstä poistetun kaatopaikan suotosalaojat ja pintarakenteet on tehty, tältä alueelta kertyvien suotovesien ja puhtaiden pintavesien laatua ja määrää aletaan seurata erillisistä kokoojakaivoista kaksi kertaa vuodessa otettavilla näytteillä. Tämän lisäksi mitataan kaatopaikan sisäisen veden korkeutta ja painumalevyjen avulla pinnan muutoksia/painumia. Pohjaveden pinnan korkeutta ja veden laatua seurataan koko jätteenkäsittelyalueen yhteisistä kolmesta tarkkailuputkesta. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Outokummun kaupungin ilmoitustaululla 10.9. 9.10.2009 sekä sanomalehti Karjalaisessa 11.9.2009. Lähikiinteistön haltijaa on kuultu 8.9.2009 lähetetyllä kirjeellä. Lausunnot Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Outokummun rakennus- ja ympäristölautakunnalta. Rakennus- ja ympäristölautakunta Lautakunnan mielestä ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä, kun luvan hakija toimii hakemuksessa esitetyllä tavalla ja huomioidaan lisäksi mitä jäljempänä lausutaan. Valtioneuvoston päätöksen liitteessä 1 mainittujen eri rakennekerrosten paksuusvaatimuksista voidaan poiketa, jos vaihtoehtoisella rakenteella tai materiaaleilla saavutetaan samat alhaiset veden läpäisyominaisuudet kuin valtioneuvoston päätöksessä on säädetty. Kaatopaikan täytön tiivistyskerroksen päälle kasvukerroksen alaosaan saa sijoittaa vain öljyllä pilaantuneita, mutta puhdistettuja maita (ei siis esimerkiksi raskasmetalleilla pilaantuneita, mutta puhdistettuja maita). Pilaantuneiden maiden käyttö kaatopaikan peittämisessä on jätteen hyötykäytön kannalta suositeltavaa.
6 Täyttöalueen pintakerrokset tulee rakentaa valmiiksi aiemmin annetun päätöksen mukaisesti 31.12.2012 mennessä, jotta käytöstä poistettu kaatopaikka saadaan suljettua asianmukaisesti mahdollisimman pian. Tarkastukset Hakemuksen johdosta alueella on pidetty tarkastus 26.4.2010. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia tai kirjallisia mielipiteenilmaisuja. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan ei nähnyt tarpeelliseksi antaa lausunnosta kirjallista vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintokeskus myöntää Outokummun kaupungille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan, jolla muutetaan Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen 25.6.2003 Jyrin jätteenkäsittelyalueelle myöntämän ympäristöluvan ehtoja. Samalla määrätään, että tätä päätöstä voidaan noudattaa muutoksenhausta huolimatta. Tällä päätöksellä korvataan Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen päätöksen 25.6.2003 Dnro PKA-2002-Y-44 lupamääräys 21 alla olevalla muutetulla määräyksellä. Muut määräykset jäävät sellaisenaan voimaan. Muutettava lupamääräys Muutokset ja lisäykset on kirjoitettu lihavoituksella sekä poistot yliviivauksella. 21. Hakijan on toimitettava Pohjois-Karjalan ELY -keskukselle tarkastettavaksi suunnitelma kaatopaikan käytöstä poistamisesta ja jälkihoitoa koskevista toimista sekä jälkihoitovaiheen valvonnasta ja tarkkailusta hyvissä ajoin ennen pintakerrosten rakentamista, kuitenkin viimeistään kuukausi ennen kaasunkeräyskerroksen rakentamisen aloittamista. Rakennettavien pintakerrosten ja kaasunkeräysrakenteiden tulee vastata valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä (861/1997) olevia rakenne- ja tiiveysvaateita yhdyskuntakaatopaikalle. Pintakerroksessa on oltava seuraavat rakennekerrokset: - kaasunpoistokerros, joka on rakennettu niin huokoisesta materiaalista, että kaatopaikkakaasun virtaus on esteetöntä. - tiivistyskerros, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä ja tiivistysmateriaalin vedenläpäisevyys eli k-arvo on pienempi kuin 1 x 10-8 m/s tai muu suojaustasoltaan vähintään vastaava rakenne. - kuivatuskerros, jonka paksuus on vähintään 0,5 metriä ja kuivatuskerroksen materiaalin k-arvo on suurempi kuin 1 x 10-3 m/s tai muu toiminnallisesti vähintään vastaava rakenne. - pintakerros, jonka paksuus on vähintään 1,0 metriä ja jonka materiaali mahdollistaa viherrakentamisen.
7 Kaasunkeräilyyn liittyvät rakenteet on toteutettava niin, että kaasun kerääminen tapahtuu tehokkaasti koko kaasua tuottavasta jätemassasta. Rakenteiden toimivuutta tulee seurata ja tarvittaessa korjata puutteet tai käyttää korvaavia rakenteita. Tarvittaessa eri kerrosten välissä käytetään suodatinkankaita. Alueen muotoilussa/esipeittokerroksessa ja kasvukerroksen alaosassa voidaan käyttää alueella kompostoituja öljyisiä maita, joiden öljyhiilivetypitoisuus on alle 1 000 mg/kg. Muita epäpuhtauksia sisältävien maiden mahdolliseen käyttöön tiivistyskerroksen alapuolella sovelletaan määräystä 12. Jos kasvukerroksessa käytetään kompostoituja öljyisiä maita, maiden laadunseuranta (ainakin kokonaisöljypitoisuus ja öljyjakeet sekä tarvittavassa määrin ravinteet) tulee liittää rakentamiseen liittyvään muuhun laadunseurantaan. Lisäksi näiden maiden käyttö tulee ottaa huomioon alueelta pois johdettavien pintavesien laadun seurannassa. Alueelle tulee kylvää ja istuttaa pintakasvillisuus viimeistään muuta pintarakentamista seuraavana vuonna. Syväjuurisia puita ei saa istuttaa alueelle. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupaan haettuihin muutoksiin on pääosin voitu suostua. Hakija on perustellut luotettavasti laskelmien ja muiden selvitysten avulla vaihtoehtoisten rakenteiden toimivuuden. Kyse ei ole valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen liitteen 1 kohdan 5 mukaisten poikkeusten myöntämisestä vaan korvaavien rakenteiden ja materiaalien hyväksymisestä. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, voidaan katsoa, ettei toiminnasta edelleenkään aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kaasunkeräys- ja esipeittokerros Tällä päätöksellä ei ole varsinaisesti muutettu voimassa olevassa olevaa lupaa kaasunkeräilyn osalta. Hakijan tulee osoittaa laskelmin tai muiden asiakirjojen avulla valvontaviranomaiselle, että tehtävän kerroksen materiaali on tarkoituksen sopivaa ja sen rakennepaksuus on riittävä. Alueelle on sijoitettu voimassa olevan luvan mukaisesti kompostoituja öljyisiä maita (öljypitoisuus alle 1 000 mg/kg) eikä niiden käytölle alueen muotoilussa nähty olevan estettä. Sen sijaan alemmat ohjearvotasot ylittävien raskasmetallimaiden sijoittamiseen alueelle ilman eräkohtaisia tietoja ja valvontaviranomaisen erillistä hyväksyntää ei ole voitu antaa lupaa. Kaasunkeräyskerroksessa ja suotovesirakenteissa on mahdollista käyttää hakemuksen mukaisesti myös pilaantuneista maista erilleen seulottuja kivennäismaita, jos niiden jäännöspitoisuudet ovat alle PIMA-asetuksen alempien ohjearvojen. Jos pitoisuudet ovat ylemmän ja alemman ohjearvon välillä, näille tulee hankkia valvontaviranomaisen hyväksyntä voimassa olevan määräyksen 12 mukaisesti. Kun maaperässä olevat vierasaineet ovat yleensä hienoainesjakeessa, on oletettavaa, että pääosassa tapauksia seulotussa karkeassa aineksessa pitoisuudet jäävät varsin alhaisiksi.
8 Suljetulla kaatopaikalla ei ole tiiviitä pohjarakenteita ja lisäksi pohjavesitulosten perusteella alueelta suotautuu likaisia vesiä pohjaveteen. Vaikka rakennettavat pintakerrokset vähentävät suotovesien määrää, esitettyä raskasmetallien enimmäismäärää voidaan pitää suurehkona. Ympäristövaikutukset riippuvat paljon siitä, mistä metalleista tai niiden yhdisteistä on kysymys. Kun alueella oleva vesien puhdistusjärjestelmä ei juurikaan poista vesissä olevia metalleja, niitä pääsisi kasvavassa määrin käsiteltyjen vesien mukana ympäristöön. Edellisestä huolimatta seulotun materiaalin hyötykäyttö on suositeltavaa. Tällä tavoin voidaan samalla vähentää erityiskaatopaikalle loppusijoitettavan materiaalin määrää. Tiivistyskerros Lupamuutos antaa mahdollisuuden käyttää ohutta bentoniittimattoa perinteisemmän 0,5 metrin tiivistyskerroksen sijaan. Teollisesti valmistetun bentoniittimaton ominaisuudet on selvitetty laskelmin ja lisäksi siitä on melko pitkäaikaista käytännön kokemusta muualta. Asiantuntija-arvioiden mukaan tämän rakenteen pitkäaikaiskestävyys on parempi kuin luonnonmaatiivisteiden. Bentoniittimatto on myös kaatopaikan sulkemisoppaassa (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2008) hyväksytty vaihtoehtoiseksi tiivistyskerrosmateriaaliksi. On huomattava, että bentoniittimaton käyttö saattaa rajoittaa sen ylä- ja alapuolelle sijoitettavien materiaalien käyttöä. Materiaalit eivät saa sisältää aineita, jotka voivat heikentää bentoniitin ominaisuuksia. Kuivatuskerros Salaojamaton toimivuus vaihtoehtoisena rakenteena kuivatuskerroksessa on perusteltu riittävällä tavalla. Kasvukerros Kun kasvukerroksessa aiotaan käyttää varsin huomattavia määriä kompostoituja öljyisiä maita, ympäristöhaittojen ennalta ehkäisemiseksi on oleellista seurata niistä öljyhiilivetyjen lisäksi mm. ravinteita. Käytettävyyden kannalta saattaa olla merkitystä myös eri öljyjakeiden määrillä. Samalla on seurattava, etteivät maat sisällä aineita, jotka voisivat heikentää tiivistyskerroksessa käytettävän bentoniitin ominaisuuksia. Kompostoinnissa käytetään tukiaineena biojätteiden tunnelikompostoinnissa kertyvää raakakompostia ja myös teurastamolta tulevaa raakaa suolilantaa, minkä johdosta kompostoiduissa öljymaissa voi olla huomattavia ravinnemääriä. Jos maat sisältävät ylimäärin ravinteita, alueelta kertyvät ns. puhtaat vedet voivat olla hyvinkin ravinnepitoisia, jolloin niiden rehevöittävä vaikutus voisi näkyä alapuolisessa vesistössä. Tällöin saattaa tulla tarpeelliseksi johtaa nämäkin vedet käsittelyyn. Jos ennakkoarvioista poiketen em. vesissä havaittaisiin öljyä, valvontaviranomainen voi määrätä näille vesille esikäsittelyä ennen niiden johtamista eteenpäin. Kompostoitujen öljymaiden käyttö vanhan kaatopaikan loppukunnostuksessa säästää huomattavasti viereisen yhdyskuntakaatopaikan käyttötilavuutta eli tämä on myös jätelain yleistavoitteiden mukaista.
9 Tarkempi suunnittelu ja valvonta Tällä päätöksellä ei korvata toiminnanharjoittajan velvoitetta toimittaa valvontaviranomaiselle tarkastettaviksi lopulliset riittävän tarkat toteutussuunnitelmat, joihin liittyy mitoituksien ja muu tarkemman toteutuksen lisäksi myös laaduntarkkailu. Vastaus lausunnossa esitettyihin vaatimuksiin Rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossa ei ole esitetty vaatimuksia, jotka poikkeaisivat hakemuksesta. Pilaantuneiden maiden käyttöä eri kerroksissa on käsitelty yllä olevissa perusteluissa. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Pintarakenteiden tekemiselle on jo voimassa olevassa luvassa/luvissa asetettu yksityiskohtaiset velvoitteet aikatauluineen. Lopetetun kaatopaikan pintarakenteiden toteuttaminen muutettujen lupamääräysten mukaisesti ei ennalta arvioiden lisää merkittävästi ympäristökuormitusta eikä vaikuta yleisiin tai yksityisiin etuihin. Mahdollinen töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Kun hakijana on kunta, vakuutta ei vaadita. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupaehtojen tarkistamista koskevasta hakemuksesta on määrätty 25.6.2003 ja 20.6.2007 annetuissa päätöksissä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jätelaki 4 ja 6 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Ympäristönsuojelulaki 2 5, 28, 35 38, 41 43, 52 55, 96, 97, 100, 101 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 16 20 ja 23 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Luvan käsittelymaksu on 4 305. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkaa koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu olisi 8 610 euroa. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen liittyvästä hakemuksen käsittelystä peritään maksusta 50 % eli 4 305 euroa.
10 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Outokummun kaupunki PL 47 83501 Outokumpu Outokummun rakennus- ja ympäristölautakunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen Itä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä kuulutuksella Outokummun kaupungin ilmoitustaululla ja sanomalehti Karjalaisessa. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille naapurikiinteistöjen haltijoille lähetetään erillinen kirje. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja lupamaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Kari Varonen Ylitarkastaja Tiina Ristola
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 11.6.2010. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, 70100 KUOPIO Postiosoite: PL 1741, 70101 KUOPIO Puhelin: (vaihde) 020 636 1030 Telekopio: (017) 580 8690 Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo 8 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.