Ammattikorkeakoulujen toiminnassa

Ohjelmistoala kasvaa, yritysyhteistyö tiivistyy Ilosaarirockin mobiiliopas hurmasi jälleen Pkamk 20 vuotta - Koulutusta, osaamista, kehittämistä ja tulevaisuuden tekemistä pkamk.fi Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun tiedotuslehti 2:2012 Kohti kareliaammattikorkeakoulua

Pääkirjoitus Sisältö 20 vuotta ammattikorkeakoulutoimintaa maakunnan hyväksi Ammattikorkeakoulujen toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kuten myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ovat monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joissa opiskelijat suorittavat ammatillispainotteisia korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulun koulutustehtävänä on opiskelijoiden valmistaminen työelämän ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Yksi Suomen vanhimmista ammattikorkeakouluista on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (PKAMK), joka on täyttänyt tänä vuonna 20 vuotta. Jo keväällä 1989 Joensuussa perustettiin työryhmä valmistelemaan monialaisen maakunnallisen ammattikorkeakoulun mallia. Tämä varhainen liikkeelläolo kannatti ja pohjoiskarjalaiset olivatkin kaksi vuotta myöhemmin niiden 19 muun hakijan joukossa, jotka hyväksyttiin käynnistämään ammattikorkeakoulutoiminta poikkeusluvan toimin. Syksyllä 1992 Pohjois-Karjalassa aloitti itsenäisistä oppilaitoksista koostuva Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu toimintansa 7 toimipisteen, 10 koulutusohjelman ja noin 300 opiskelijan voimin. Saman tien aloitettiin suunnittelu pysyvästä, yhtenäisestä rakenteesta ja vakinaistettavasta ammattikorkeakoulusta. Suunnittelutyö, jota loppuvaiheessa tehtiin kirjaimellisesti yötä päivää, kantoi hyvää hedelmää, sillä PKAMK oli niiden yhdeksän ensimmäisen ammattikorkeakoulun joukossa, joille myönnettiin vakinaistamislupa ja jotka pystyivät aloittamaan toimintansa 1996. Vakinaistamisluvan perusteluissa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulua kiitettiin erityisesti sen monialaisuudesta ja työelämäyhteyksistä. Nykyisin PKAMK toimii kokonaisuudessaan Joensuun kaupungin alueella kuudessa keskuksessa, joissa opiskelee n. 4000 opiskelijaa 18 koulutusohjelmassa, joista kaksi on englanninkielisiä ja kolme ylempään ammattikorkeakoulututkintoon pätevöittäviä. Samalla kun juhlimme Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun 20 vuoden taivalta, olemme ottamassa uusia askelia kohti tulevaisuutta muuttumalla kaupungin liikelaitoksesta osakeyhtiöksi. Valtioneuvosto on jo myöntänyt toimintaluvan Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:lle, joka aloittaa toimintansa 1.1.2013. Tämän syksyn yhteishaussa valitut uudet opiskelijat aloittavat opintonsa Karelia-ammattikorkeakoulussa tammikuussa. Katsomme vakaasti kohta tulevaisuutta ja olemme rakentamassa Karelia-ammattikorkeakoulusta mahdollisimman kilpailukykyistä ja strategiseen ketteryyteen kykenevää osakeyhtiötä, joka voi vastata sekä valtakunnallisiin ammattikorkeakoulusektorin rakennemuutoksen haasteisiin, että alueen elinkeinoelämän akuuttien muutosten ja kehittyvien alojen aiheuttamiin kiireellisiin koulutus- ja kehittämistarpeisiin. Vuonna 1992, jolloin vanhimmat Suomen nykyisistä ammattikorkeakouluista PKAMK näiden mukana saivat ensimmäiset väliaikaiset toimilupansa, oli Suomi erittäin suurten taloudellisten haasteiden edessä. Silloin uskallettiin ja osattiin tehdä viisaita korkeakoulutuspoliittisia ratkaisuja. Myös nykyisessä tilanteessa on katsottava tiukasti ja luottavaisesti eteenpäin. Leikkauksista huolimatta on tärkeää, että Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja sen seuraaja Karelia-ammattikorkeakoulu pysyy monialaisena korkeakouluttajana ja pystyy vastaamaan alueen ja sen elinkeinoelämän koulutustarpeisiin. Tällä tiellä PKAMK, tuleva Karelia-ammattikorkeakoulu haluaa jatkaa myös seuraavat 20 vuotta. Petri Raivo rehtori PKAMK.fi on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tiedotuslehti. 2...Pääkirjoitus Petri Raivo 4...Opiskelija Salla Anttilan haastattelu 6...Tältä näyttää Karelia-ammattikorkeakoulu 8...Karelia-amk haluaa palvella työelämää 9... Töitä näköpiirissä! Ohjelmistoala kasvaa, yritysyhteistyö tiivistyy 12... PKAMK 20 vuotta - Koulutusta, osaamista, kehittämistä ja tulevaisuuden tekemistä 14...Ilosaarirock-mobiiliopas hurmasi jälleen 16... TKI-toiminnan ja opetuksen integrointi Sosiaali- ja terveysalan keskuksessa 18...Asiantuntijuutta Keniaan 20...Nurmeksen elokuvajuhlien kehittämisprojekti 24...Pohjoisen yhteisöt uusiutuvan energian tuottajina 26...Tähtäimessä AMK-opinnot 29... Joensuu ja Karelia-ammattikorkeakoulu tutuksi venäläisille hakijoille 30...WHAT! Riemua yli musiikin rajojen 32...Uutiset Päätoimittaja: Petri Raivo, rehtori Toimitussihteerit: Ulla Kallio, hallinnon suunnittelija ja Eija Piiparinen, tiedottaja Ulkoasu: Mainostoimisto Fabrik Taitto: Salla Anttila Kuvat: pkamk/kuva-arkisto Kannen kuva: Eija Piiparinen Julkaisija: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu Yhteystiedot: www.pkamk.fi, info@pkamk.fi Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu Levikki: 3000 kpl ISSN 1797-0903 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 2 pkamk.fi tiedotuslehti 3

Joensuu on ihana kaupunki ja AMK loistava opiskelupaikka Opitun soveltamista, uuden oppimista ja yhteistyötä huippuammattilaisten kanssa siinä kiteytystä opiskelija Salla Anttilan kuluneesta vuodesta, jonka aikana hän on tehnyt opinnäytetyötään Kareliaammattikorkeakoulun visuaalisesta ilmeestä. Jalkauttamista vaille valmis työ on ollut Anttilalle vikkelä kiihdytyskaista kohti työelämää. Opiskelu käännekohta elämässä, taitoskohta tulevaisuuteen, innovatiivisuutta ja kasvun voimaa. Ajatukset kumpuavat Karelia-ammattikorkeakoulun uudesta ilmeestä, josta graafisen suunnittelun opiskelija Salla Anttila parhaillaan viimeistelee opinnäytetyötään. Anttila on silminnähden ylpeä uudesta ilmeestä ja perin innostunut työvaiheista matkan varrella. Nelisen vuotta sitten Joensuuhun muuttanut kuopiolainen jättää näkyvän kädenjälkensä rakkaaksi käyneeseen opinahjoonsa. - Olen kovasti tykännyt opiskelusta Joensuussa. Opetus on hyvää, opettajat samoin. Täällä opiskelijan kehittymisestä ollaan oikeasti kiinnostuneita. Sitä paitsi Joensuu on ihana kaupunki, kotiuduin tänne nopeasti, Salla Anttila hehkuttaa. Kesätöistä tuntumaa Kun ammattikorkeakoulu haki kesäksi 2010 työharjoittelijaa Hakijan oppaiden taittajaksi ja muun muassa opiskelijaportaalin uudistamistyöhön, Salla Anttilaa onnisti. - Kesä oli hieno kokemus. Pääsin mukaan organisaatioon työn kautta olin työntekijä enkä vain opiskelija. Niin hyvältä tuntui, että seuraavana kesänä kysyin paikkaa uudelleen. Kun sitten mielellään ottivat, tuli tosi hyvä fiilis! Kesätöissä Anttila pääsi tekemään yhteistyötä myös ammattikorkeakoulun mainostoimistokumppanien kanssa. Viime tammikuussa opiskelija ryhtyi yhteistyössä mainostoimisto Fabrikin kanssa pohjustamaan opinnäytetyötään liittyen ammattikorkeakoulun visuaalisen ilmeen uudistukseen. Anttila kartoitti oppilaitoksen henkilöstön mielipiteitä vanhasta visuaalisesta ilmeestä ja myös graafisen ohjeiston toimivuudesta. Samaan aikaan hän oli mukana ammattikorkeakoulun viestintätiimissä. - Varsinainen työ käynnistyi huhtikuussa. Olin oppilaitoksen palkkalistoilla, mutta käytännön työn tein mainostoimiston tiloissa. Fabrikin graafikko Markus Haataja oli jo tehnyt logosuunnittelua. Logoehdotusten käsittelyyn pääsin mukaan viestintätiimin kautta. Sehän on Sally! - Kunhan et riko itseäsi, sanovat kannustavat varoittelijat, Salla Sally Anttila hymyilee. Varoitukset sanat liittyvät Anttilan harrastukseen, vauhdikkaaseen kontaktilajiin roller derbyyn. Anttila on Joensuun Roller Derbyn puheenjohtaja. Roller derbyä kuvaillaan nopeatempoiseksi joukkuepeliksi, joka vaatii nopeutta, strategiaa ja urheilullisuutta. Vauhdikas laji sai alkunsa jo 1920-luvulla Yhdysvalloissa. Anttilan mukaan lajin suosio on kasvussa myös Joensuussa, paikallisessa seurassa jäseniä on jo reilut 40. - Opiskelijoita, perheenäitejä, monenlaisia ihmisiä. Ammattilaisten rinnalla Tiiviit työkuukaudet Fabrikissa olivat erityisiä. - Sain tehdä töitä huippuammattilaisten kanssa! Opin paljon asioita, näin mainostoimiston arkea monelta kantilta. Omaan tekemiseen tuli paljon lisää varmuutta. Huomasin senkin, miten paljon koulutuksen ansiosta osaa ja myös sen, miten paljon yhä on opittavaa. Yhteistyö mainostoimistoväen kanssa vakuutti Anttilan myös siitä, että valmistumisen jälkeen hän haluaa lähteä rakentamaan työuraa työyhteisössä. Itsellisen tekemisen ja ehkä yrittäjyydenkin aika tulee vasta myöhemmin. "Sain tehdä töitä huippuammattilaisten kanssa!" Organisaation sitouttamista Karelia-ammattikorkeakoulun uusi ilme on saanut innostuneen vastaanoton. Osana tekijätiimiä Salla Anttila on tehnyt parhaansa, jotta uuden ilmeen käyttöönotto ja moninainen soveltaminen markkinointiviestinnän materiaaleihin olisi mahdollisimman helppoa ja mutkatonta. Anttilan loppuvuosi kuluu yhä Karelia-ammattikorkeakoulun visuaalisen ilmeen parissa; edessä on vielä tukku henkilöstön koulutus- ja neuvontatilaisuuksia. - Raikkautta, värikkyyttä ja monipuolisuutta, jossa mukana on edelleen ammattikorkeakoulun 20-vuotinen perintö, Salla Anttila pohtii uutta logoa ja ilmettä katsellessaan. Ennen muuta kyse on hyvästä liikunnasta, perusurheilun suuntaan laji kehittyy. Harjoituksissa treenaamme ihan peruskamppeissa. Peleissä panostetaan sitten visuaalisuuteen meikkeihin, pukeutumiseen. Entä mistä tulee Sallan roolihahmo Sally? - Elokuvaohjaaja Tim Burton on suuri suosikkini. Paitsi että Sally-nimi on lähellä omaa nimeäni, niin Sally esiintyy myös Burtonin elokuvassa The Nightmare Before Christmas. Burtonin luomuksessa Sally on kaupungin hullun tiedemiehen luoma räsynukke. Vaan kun Anttila irrottautuu arjen työstä ja opinnoista, niin nukkehahmon takaa paljastuvatkin topakat taklaukset. Teksti: Sirkka-Liisa Salmela, Kuva: Eija Piiparinen 4 pkamk.fi tiedotuslehti 5

Tältä näyttää Karelia-ammattikorkeakoulu + & tunnus + pääväri Karelia-ammattikorkeakoulunosalogon merkkiosa muodosmuodostuu suunnikkaasta, joka on käännetty K-kirjaimen muotoon. Uuden puolen tuu suunnikkaasta, joka on käännetty K-kirjaimen muoesiin kääntäminen symbolisoi Karelia-ammattikorkeakoulun roolia elämän taitekohdassa. Karetoon. Uuden puolen esiin kääntäminen symbolisoi Korkeakoulututkinnon myötä siirrytään nuoruudesta aikuisuuteen,taitekohdassa. opiskeluista työelälia-ammattikorkeakoulun roolia elämän mään, harrastelijasta ammattilaiseksi, amkorkeakoulututkinnon myötä siirrytään nuoruudesmatista toiseen. Toisaalta opiskeluaika avaa muuallekin kuin luokkahuoneisiin ja antaa ta aikuisuuteen, opiskeluista ovia työelämään, harrastelijasta paljon muutakin kuin tutkintonimikkeen. Opintojen yhdistämänä solmitaan työ-, ystävyysammattilaiseksi, ammatista toiseen. Toisaalta opiskeluja parisuhteita, jotka kestävät läpi elämän. Kareliaan opiskelemaan pyrkiaika avaa ovia muuallekin kuin Jokaiselle luokkahuoneisiin ja antaa välle motiivi hakemiseen on yksilöllinen. Aipaljon muutakin kuin tutkintonimikkeen. Opintojen yhnoa yhdistävä asia on se, että tähtäin on tutkintotodistusta pitemmällä. Karelia amdistämänä solmitaan työ-, ystävyysja parisuhteita, mattikorkeakoulu on hakijalle välietappi, jotka ponnahduslauta matkalla henkilökohtaiseen kestävät läpi elämän. tavoitteeseen. Mitä paremmat eväät opiskeluaika tarjoaa, sitä pitemmälle hakija matjokaiselle Kareliaan opiskelemaan pyrkivälle motiivi kallaan pääsee. Niin ammatillisesti kuin muutenkin. hakemiseen on yksilöllinen. Ainoa yhdistävä asia on se, että tähtäin on tutkintotodistusta pitemmällä. Kareliaammattikorkeakoulu on hakijalle välietappi, ponnahduslauta matkalla henkilökohtaiseen tavoitteeseen. Mitä paremmat eväät opiskeluaika tarjoaa, sitä pitemmälle hakija matkallaan pääsee. Niin ammatillisesti kuin muutenkin. Karelia-ammattikorkeakoulun logon merkki- 3/44 Tiivistelmä Ilmeen peruselementit 4/44 Teksti: Markus Haataja, Mainostoimisto Fabrik Tiivistelmä p e r use l e m e n ti t Logo Tarina Logo ta rin a apuvärit Tiivistelmä ilmeen sovelluk set 22/44 Tiivistelmä Ilmeen sovellukset Francker + Constantia typografia Etunimi Sukunimi hallinto- ja talousjohtaja, KTM Director of Management and Economics, M.Sc.(Econ.) Etunimi.Sukunimi@karelia.fi +358 50 123 4567 kuosit Tähän testiotsikko Testiotsikko ja otsikko jatkuu KARELIA-AmmAttIKoRKEAKouLu university of AppLIEd sciences Kehittämis- ja palvelukeskus Centre for Development and Services Tikkarinne 9, FI-80200 Joensuu www.karelia.fi - Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Quisque nec augue ligula. Nunc eros ipsum, tristique pretium interdum ut, lobortis in velit. - Integer porta faucibus metus, rutrum posuere nisl interdum ut. - Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Quisque nec augue ligula. Nunc eros ipsum, tristique pretium interdum ut, lobortis in velit. Etunimi Sukunimi Tähän testiotsikko Testiotsikko ja otsikko jatkuu www.karelia.fi www.karelia.fi - Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Quisque nec augue ligula. Nunc eros ipsum, tristique pretium interdum ut, lobortis in velit. - Integer porta faucibus metus, rutrum posuere nisl interdum ut. - Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Quisque nec augue ligula. Nunc eros ipsum, tristique pretium interdum ut, lobortis in velit. Etunimi Sukunimi käyntikortti www.karelia.fi Kirjasto Avain ammatilliseen ja tieteelliseen tietoon www.karelia.fi uloa Tervet on! kirjasto esityspohjat Asiakirjatyyppi Sivunro Päivämäärä PKAMK on Karelia-amk 1.1.2013 alkaen Vastaanottavan organisaation nimi Vastaanottavan henkilön nimi Jakeluosoite Postinumero ja postitoimipaikka Karelia-ammattikorkeakoulu on monialainen ja kansainvälinen korkeakoulu. Ammattikorkeakoulussa on 22 koulutusohjelmaa seitsemällä koulutusalalla. Opiskelijoita on n. 4000 ja päätoimista henkilökuntaa 400. Karelia-ammattikorkeakoulu on monialainen ja kansainvälinen korkeakoulu. Ammattikorkeakoulussa on 22 koulutusohjelmaa seitsemällä koulutusalalla. Opiskelijoita on n. 4000 ja päätoimista henkilökuntaa 400. Asiasisällön otsikko 1 Asiaotsikko Otsikot selkeyttävät asiakirjan ulkoasua ja nopeuttavat tietojen löytymistä asiakirjasta. Eritasoiset otsikot voidaan numeroida niiden keskinäisen hierarkian mukaisesti, esim. otsikon 1 alla voi olla otsikot 1.1 ja 1.2 jne. Asiakirjassa tulee olla otsikko, joka ilmaisee lyhyesti asiakirjan sisällön. Otsikko ei ole sama kuin asiakirjan nimi. 1.2 Alemman tason otsikot Järjestämme Bioenegiaseminaarin Asiakirjan pää-, ala- ja apuotsikoita ilmaistaan asiasisältöä yksityiskohtaisemmin. Ala- ja apuotsikoita voi olla useitakin. 23.-27.5.2012 Joensuussa, Sirkkalantie 12 B Del illa faccum quam ipis exerit la feugiamet, conummy nosto odolortie vercidu ipisit dolor irit, vel ex eumsan heniatum velese mod del iureet iriure esto et atue dunt velis eugiat nonullam accum nostrud tat lamcor sim zzrilis autat. Lor autat. Er sequisci tis niamet iriusto commy nisisim doluptat. Aliquam nec egestas enim. Morbi porta varius augue ut ultrices. Vivamus a dolor sit amet purus adipiscing fringilla vel id urna. Duis pellentesque mollis dictum. Donec in risus mauris. Nunc pharetra malesuada neque, at luctus erat porta dictum. 2 Latinankielistä täytetekstiä Dunt atismod ionsequ amconsed eugue ero etum velenibh el utpat, con velesse quisis nullaor augait, consequi tatem niam velit iure te tat, vel esto exerci tat. 2.1 Alemman tason otsikot Dunt atismod ionsequ amconsed eugue ero etum velenibh el utpat, con velesse quisis nullaor augait, consequi tatem niam velit iure te tat, vel esto exerci tat. 3 Yhteystiedot Asema tai tehtävänimike Haemme hoitotyön koulutusohjelmaan OA LISÄTIET ESTA: OSOITTE lia.fi/ www.kare aari biosemin maecenas lacus magna, lacinia et adipiscing et, elementum sit amet neque. Sed nulla velit, pretium vel consectetur ac, consectetur at dui. Nam vestibulum tempor. Karelia-ammattikorkeakoulu Nimen selvennys KARELIA-AmmAttIKoRKEAKouLu Biotalouden keskus Sirkkalantie 12 B, 80200 Joensuu KARELIA-AmmAttIKoRKEAKouLu university of AppLIEd sciences Kehittämis- ja palvelukeskus Centre for Development and Services Tikkarinne 9, FI-80200 Joensuu www.karelia.fi kirjelomake 6 pkamk.fi Karelia-amk alumni Viite www.karelia.fi Tutkimus- ja menetelmäopintojen yliopettajaa HAEMME NYT! määräaikaiseen sijaisuuteen Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Aenean tristique, lacus ut laoreet iaculis, risus velit lobortis ipsum, in malesuada eros arcu eu turpis. Nullam vel mi dignissim tortor consectetur semper sed ut arcu. Pellentesque ut mi sit amet justo imperdiet scelerisque non sit amet lectus. Nam egestas diam nec lacus congue fermentum. Curabitur nisi dui, ultrices vel iaculis vel, placerat quis metus. Aenean interdum lacus quis dui fringilla sed. lehti-ilmoitukset Lisätietoja: Nam egestas diam nec lacus congue fermentum. Curabitur nisi dui, ultrices vel iaculis. Aenean interdum lacus quis dui fringilla sed fermentum ligula dignissim. Pellentesque ut mi sit amet justo imperdiet. KARELIA-AmmAttIKoRKEAKouLu Kehittämis- ja palvelukeskus, rehtorin toimisto Tikkarinne 9, 80200 Joensuu www.karelia.fi OA TERVETULEN ALUMNI N! YHTEISÖÖ karelia.fi/alumni esitemalli rullateline tiedotuslehti 7

palvelut@pkamk.fi Töitä näköpiirissä! Teksti: Harri Mikkonen Olemme toimineet työelämän aikuis- ja täydennyskouluttajana Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun alusta lukien, siis 20 vuotta. Vuosien saatossa koulutustuotteet ja tavat toimia ovat vaihdelleet ja kehittyneet yhä työelämälähtöisemmiksi. Kiireisen työnteon lomaan vaaditaan erilaista pedagogiikkaa tai erilaisia menetelmiä, jotta koulutuksen toteutus onnistuu kaikkien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Itseopiskelu, työssä oppiminen, verkko-oppiminen, itsearviointi ovat käsitteitä, jotka vilahtelevat tämän päivän koulutuksessa. Olemme Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Työelämäpalveluissa tuotteistaneet ja kehittäneet palvelujamme yhdessä työelämän sekä meidän asiantuntijoiden kanssa entistä joustavimmiksi ja työelämälähtöisemmiksi. Opiskelu vaatii aina työtä ja aikaa. Kyllä kuntosalillakin lihakset saavat kipeytyä, jotta saadaan aikaan tuloksia. Ehkä opiskelu työn ohessa ei ole ihan verta, hikeä ja kyyneleitä, niin varmasti se on ainakin kevyttä ja joskus kovempaa hikeä! Jotta asiakkaidemme olisi mahdollisimman helppo olla yhteydessä meihin päin, löytyy meidän ammattikorkeakoulumme etusivulta yhteydenottolomake, jolla voitte olla yhteydessä melkeinpä missä asiassa hyvänsä. Palvelut@ pkamk.fi löytyy hyvin monesta paikasta sivujamme jos tarvitset asiantuntija-, koulutus-, tila sekä tutkimus ja kehitys että opiskelijatyöpalveluja. Sinun ei tarvitse muistella nimiä tai puhelinnumeroja. Meiltä ollaan yhteydessä sinuun mahdollisimman pian yhteydenotostasi. Asiantuntijapalvelut mahdollistavat organisaatiosi johdonmukaisen kehittymisen. Ne ovat tuotteistettuja palveluja, joissa hyödynnetään PKAMK:n asiantuntijoiden osaamista, monipuolista työelämäyhteistyötä, vahvaa kumppanuustoimintaa sekä tarkoituksenmukaisia tiloja ja välineitä. Asiantuntijapalvelut voivat olla työelämälle suunnattuja koulutuksia, laboratoriopalveluja (Simula, kone- ja rakennuslaboratoriot, visualisointitehdas) sekä työelämän kehittämistä tukevia menetelmiä. Opiskelijoiden kannalta on tärkeää luoda läheinen yhteistyö työelämään jo opiskelun aikana. Toisaalta työelämä tarvitsee jatkuvasti käytännönläheisiä, osaavia ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Opiskelijoiden harjoittelu, opinnäytetyö tai työelämän kehittämistehtävä voi olla oleellisen tärkeä askel kohti työelämän kehittämistä tai jopa tulevaisuuden työsuhdetta. Opiskelijatöiden osalta kannattaa laittaa yhteydenottolomakkeella (palvelut@pkamk.fi) viestiä meille niin yrityksellä on mahdollisuus hyödyntää opiskelijatöitä kehittämisessään ja opiskelijalla mahdollisuus tehdä mielekkäitä projekteja työelämässä. PKAMK:lla on strategisia, avain ja toiminnallisia kumppaneita. Järjestelmällinen ja organisoitu kumppanuustoiminta hyödyntää molempia osapuolia. Meillä on tällä hetkellä reilut 50 eri alojen avain kumppania. Avainkumppaneiden kanssa olemme solmineet kirjallisen yhteistyösopimuksen ja jokaisella avainkumppanilla on talossamme yhteyshenkilö, joka huolehtii ja hoitaa yhteistyötä. Kumppanitoiminnassa tärkeitä ovat myös meiltä valmistuneet opiskelijat eli alumnit. Alumnitoiminta muodostaa verkoston ja yhteyden työelämän ja korkeakoulun välille. Kaikki entiset opiskelijamme, nyt on aika ilmoittautua entisen oppilaitoksesi alumniksi (alumni@pkamk.fi). Osana PKAMKn toimintaa Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu on ollut aktiivinen koko maakunnan alueella. Se tuo korkeakouluosaamisen ja -palvelut lähelle. Maakuntakorkeakoulun verkosto palvelee sekä aikuisopiskelijoita että elinkeinoelämää ja julkista sektoria. Perustana on korkeakoulujen, koulutustoimijoiden ja seutukuntien välinen vuorovaikutus ja kumppanuus. PKAMK:n Työelämäpalvelut lähtee ponnistelemaan kohti uusia haasteita osana Karelia ammattikorkeakoulua. Töitä on hyvä ja helppo tehdä ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Tule kehittämään omaa tai henkilöstösi osaamista Karelia-ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa. Tule kehittämään omaa tai henkilöstösi osaamista Karelia-ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden kanssa. Ota yhteyttä! palvelut@karelia.fi alumni@karelia.fi Ohjelmistoala kasvaa, yritysyhteistyö tiivistyy Joensuulaiset yritykset menevät nyt vahvasti vastavirtaan, Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden ja tekniikan keskuksen johtaja Jyrki Kankkunen tietää verratessaan alan paikallista imua Nokian nilkutukseen ja Etelä-Suomessa joutilaana kulkevaan ict-alan väkeen. Joensuun seudun ict-alan yrityksistä monet ovat jo vakiinnuttaneet asemansa ja nousseet kansallisesti ja myös kansainvälisesti tunnetuiksi toimijoiksi. Yrityksissä on osaamista, jonka varassa firmoja on kehitetty kasvuun. Taitavasti johdetut yhtiöt ovat löytäneet omat vahvuusalueensa ja asiakassegmenttinsä. Ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyösopimuksen solmineita alan yrityksiä listalla on nyt kymmenen: Arbonaut, Arcusys, Blancco, CPU, Fastroi, Logica, Olapcon, Sensire, Solenovo ja Tulostaito. Orgaanista kasvua, yrityskauppoja, kansainvälistymistä ja jatkuvia rekrytointitarpeita. Siinä joensuulaisten ohjelmistoalan yritysten näkymät. Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu ja maakunnan ohjelmistoalan yritykset tiivistävät yhteistyötään, jotta loistava vire ei hyytyisi osaajapulaan. Win-win Aloite ohjelmistoalan yhteistyön tiivistämiseen lähti yrityksistä. Ammattikorkeakoulu tarttui hanakasti kädenojennukseen. - Kun tiedämme enemmän yrityksistä, osaamme paremmin puffata niitä opiskelijoille. Teknologiavaihto on osa yhteistyötä, yritykset avaavat meille toimintatapojaan ja laatukäsikirjojaan. Yksi yritys esimerkiksi on antanut heidän projektiympäristönsä labrojemme käyttöön näin se, mitä koulussa tehdään, sopii aika tarkkaan yhteen sen kanssa, mitä firmassa tehdään, Kankkunen havainnollistaa. Sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun työelämän projektipäällikkö Katja Kolehmainen että Jyrki Kankkunen antavat kiitosta alan yrityksille siitä, etteivät yritykset enää poimi tekijöitä palkkalistoilleen kesken opintojen. Päinvastoin yhtiöt tukevat opiskelijan menestyksekkäitä opintoja. >>> Teksti: Sirkka-Liisa Salmela, Kuva: Mari Hartikainen 8 pkamk.fi tiedotuslehti 9

Läpäisyä parannettava Vielä 2000-luvun alussa Nokia-suhdanteen huipulla Wärtsilä-talossa tietotekniikan aloituspaikkoja oli yhteensä 130. Ensi syksynä on aloituspaikkoja tietotekniikassa 30 ja tietojenkäsittelyssä 30. Tietojenkäsittelyssä voi opiskella mm. peliohjelmointia. Peliala on kasvussa. Niukentuneet aloituspaikkaresurssit eivät kuitenkaan ole oppilaitoksen ja alan yritysten päällimmäisin huoli. Vakavaksi vetää opintojen vaatimaton läpäisyprosentti; reilu kolmannes opiskelun aloittaneista ei koskaan valmistu alalle. Syitä keskeyttämiseen on lukuisia, monia syitä pitäisi penkoa yhteiskunnallisten muutosten kuilusta. Kaikessa konkreettisuudessaan yritysyhteistyön kehittäminen voi olla yksi tehokas tapa saada yhä useampi opiskelija valmistumaan ammattiin. - Mielekkäät harjoittelu- ja opinnäytetyöt sekä harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen tarjoaminen ovat äärettömän Vararehtori Pekka Auvinen allekirjoittamassa sopimusta tärkeitä. Ellei harjoittelu- tai kesätyöpaikkaa saa, tulevaisuuden näkeminen positiivisena voi olla vaikeaa. Ammattikuva syntyykin jo opiskelun aikana. Tavoitteemme on tuoda opiskelijat ja yritykset yhteen entistä tiiviimmin, projektipäällikkö Kolehmainen kertoo. Ovet avoinna Valtakunnallinen Nokia-uutisointi on tehnyt hallaa; ohjelmistoalalle ei rohjeta hakemaan takavuosien tapaan. Maakunnallinen viesti nuorten suuntaan kaipaakin nyt lisää volyymiä ja selkeyttä: töitä on tarjolla, alalle valmistuvat osaajat työllistyvät erittäin hyvin. - On täysin väärä luulo, että tietotekniikan opiskelijat ajautuvat työelämässä yhteen kapeaan putkeen. Pelkästään jo ohjelmoinnissa osa-alueita riittää. Käytännössä tietotekniikan osaajille on tarjolla lukemattomia erilaisia tehtäviä. Kasvu tilastoja vikkelämpää Vuoden 2010 tietojen perusteella ohjelmisto- ja tietopalveluyritysten toimipaikkoja oli Pohjois-Karjalassa kaikkiaan 83. Yritykset työllistivät tuolloin reilut 320 henkilöä. Yhteenlaskettu liikevaihto oli runsaat 33 miljoonaa euroa. Auttamatta vanhoja lukuja, mutta tuoreempia maakunnallisia tilastotietoja ei ole saatavilla. - Yritykset kasvavat juuri nyt vauhdikkaasti ja tilastot tulevat reippaasti jäljessä. Valheemävalhe- tilasto siinä ongelman kiteytys, tiedonhävitykseen ja tietokoneiden uusiokäyttöön erikoistuneen Blanccon toimitusjohtaja Kim Väisänen sanoo. Jyrki Kankkusen arvion mukaan ohjelmistoala työllistää maakunnassa 600-1 000 henkilöä henkilöä laskutavasta riippuen. Alan ammattilaisia löytyy paljon myös esimerkiksi metalliteollisuuteen tilastoitavista firmoista. Ohjelmistoalan yritysten kasvuluvut ovat viimeisten parin vuoden aikana olleet reippaita. Vuosi sitten Suomen riuskimmin kasvavien it-alan yritysten kilpailussa 50 yrityksen kärkijoukossa olivat Arcusys, Blancco sekä Fastroi. Maakunnan firmoista Arbonaut ei ilmoittautunut kilpailuun, mutta kasvuvauhdissa yritys olisi kiilannut ihan terävimpään kärkeen. Tuore Fast 50 -listaus vuodelta 2012 julkaistaan jälleen marraskuussa. Ennakkotietojen mukaan pohjoiskarjalaiset yritykset ovat listalla hyvissä asemissa. Jatkuva rekrytointi päällä Tietotekniikan palveluyritys Arcusys tekee verkossa toimivia järjestelmiä ja portaaleja avoimen lähdekoodin teknologioiden avulla. Asiakaskuntaa ovat suomalaiset suuryritykset, kaupungit ja yliopistot. Yhtiö työllistää noin 70 ihmistä Joensuussa, Oulussa, Petroskoissa ja Helsingissä. Kuluvan syksyn aikana Arcusys uutisoi yrityskaupasta; ohjelmistopalveluyritys Fudeco Oy Oulusta nostaa Arcusysin liikevaihdon noin 4,5 miljoonaan euroon. - Tavoitteenamme on kasvaa myös jatkossa. Etsimme jatkuvasti uutta henkilöstöä, Arcusysin toimitusjohtaja Jussi Hurskainen kertoo. Nykyisiksi rekrytointikanaviksi toimitusjohtaja nimeää korkeakoulujen lisäksi verkkopalvelut, kuten LinkedInin ja Facebookin. Fudeco-kauppa avaa tärkeitä rekrytointikanavia myös Oulun talousalueella. Arcusysin toimitusjohtaja iloitsee siitä, että yritys on opiskelijapiireissäkin hyvin tunnettu. Tästä kertoo sekin, että työhakemuksia tulee paljon. Yhtiö myös työllistää opiskelijoita. Kuluneena kesänä Joensuun toimipisteessä työskenteli viisi kesätyöntekijää. Syksyn aikana harjoittelijoina on kaksi opiskelijaa. Harjoittelu on osoittautunut hyväksi väyläksi vakituiseen työhön. Yhteistyön tiivistämistä ammattikorkeakoulun kanssa Jussi Hurskainen pitää tärkeänä. Hän kiinnittää huomiota myös opiskelijavalintoihin sekä motivointiin opintojen loppuun saattamiseksi; motivointia tarvitaan niin oppilaitoksen kuin yritystenkin tahoilta. - Toivomme voivamme vaikuttaa opetusohjelmiin ja sitä kautta hyvien työntekijöiden saamiseen. Opiskelijalle on tärkeätä, että suoritettavista kursseista on aidosti hyötyä työelämässä. Kiinnostus alaan, sosiaaliset taidot ja oppimiskyky ovat ratkaisevan tärkeitä. Tyypillisesti uusi henkilö pystyy tekemään tuottavaa työtä muutaman kuukauden koulutuksen jälkeen. Työtä huippubrändien kanssa - Tavoitteena on löytää sopivat talentit mahdollisimman aikaisessa opintojen vaiheessa, OlapCon Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Hurskainen määrittelee. OlapCon tarjoaa koko elinkaaren kattavia palveluita liiketoimintatiedon keräämisestä ja ratkaisun kehittämisestä asiakastukeen ja järjestelmien kokonaisvaltaiseen ylläpitoon. - Meidän kauttamme pääsee toimimaan Suomen yrityseliitin kanssa, opiskelijat kyllä tunnistavat yhtiömme referenssit. Tämän luulisi kiinnostava alan opiskelijoita, Hurskainen pohtii. OlapCon työllistää tällä hetkellä 23 ammattilaista, liikevaihto on noin 2 miljoonaa euroa. Kasvusuunta on selkeä. - Palveluyritykselle kasvu merkitsee 2 4 uuden konsultin palkkaamista vuosittain. Tärkeimmät rekrytointikanavat ovat omat verkostot sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Rekrytoinneissa yhtiö arvostaa ohjelmointitaitoja, tietotekniikkaosaamista sekä sosiaalisia taitoja. Yritystalouden Huomiota opetuksen laatuun Computer Program Unit Oy CPU on erikoistunut asiakaspalvelun maksamisen ratkaisuihin. Yhtiön palvelutuote on KASSAPANKKI-ohjelmisto. CPU työllistää 1,9 miljoonan euron liikevaihdollaan 12 henkilöä. Vuotuinen kasvutavoite on 15 prosenttia, joka tietäisi 1 2 henkilön lisätarvetta parin seuraavan vuoden aikana. - Varsinkin ohjelmistotuotannon osalta hyvien tekijöiden löytäminen on ollut hankalaa. Hakemuksia tulee vähän ja hyviä vielä vähemmän, CPU:n kehityspäällikkö Tarmo Suominen harmittelee. Suomisen mukaan yliopistoyhteistyössä suora yhteydenpito opettajiin on osoittautunut hyväksi kanavaksi löytää työntekijöitä. Suosituksilla on painoarvoa. - Toiveissa olisi, että AMK-yhteistyön kautta saisimme vastaavia kontakteja suoraan opettajiin ja opiskelijoihin. Tavoitteena on olla mukana vaikuttamassa myös ohjelmistoalan koulutuksen sisältöön ja painotuksiin. Myös CPU jatkokouluttaa uuden työntekijän yrityksen työvälineisiin ja työkäytäntöihin. Prosessi kestää jopa vuoden tai enemmänkin, sillä ohjelmisto on laaja ja sovelluskehitin tuntemattomampi. - Opettajien ammattitaidolla on iso vaikutus. Opettajilla olisi hyvä olla käytännön kokemusta myös työelämästä, eikä pelkästään teoriasta. Alhaiseen opintojen läpäisyprosenttiin Suominen pohtii syitä myös opetusmuodosta. - Opiskeluja voi suorittaa etänä, eikä yhteisö ole kovin tiivis. Henkilökohtaisesti en pidä pelkkää verkko-opetusta hyvänä asiana oppimisen kannalta. Itse yliopistosta valmistuneena olen saanut parhaan oppini nimenomaan vuorovaikutuksesta pätevien alaa tuntevien opettajien kanssa. Niin ikään opiskelijoiden pitäisi kokea, että opetettavista asioista on oikeasti hyötyä työelämässä ja niitä taitoja tarvitaan myös Joensuun seudulla. Ehkä juuri tässä yhteistyö paikallisten yritysten kanssa olisi avuksi. - Tavoitteena on löytää sopivat talentit mahdollisimman aikaisessa opintojen vaiheessa tuntemus tähän päälle antaa hyvät lähtökohdat. Opintojen läpäisyasteen nostamiseen Mika Hurskaisella on konkreettisia ehdotuksia: - Heti opintojen alussa meidän on selkeästi tuotava esille, mikä potentiaali alueen ict-yrityksillä on työllistää opiskelijan opintojen jälkeen. Koulutus on lisäksi suunnattava oikein siten, että painotetaan niitä asioita, joilla on käyttöä yrityksissä. Harjoittelupaikkoja OlapCon tarjoaa jatkuvasti 1 3 opiskelijalle. 10 pkamk.fi tiedotuslehti 11

Teksti: Lasse Neuvonen Koulutusta, osaamista, kehittämistä ja tulevaisuuden tekemistä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun perustamiseen liittyy monia käännekohtia ja merkkipaaluja. Haettiin kokeilulupaa 1989, kokeilulupa saatiin 11.4.1991 ja kokeilu virallisesti alkoi 1.8.1992. Kokeiluun piiriin kuuluivat entiset opisto- ja ammattilista korkea-asteen koulutusta antaneet arvokkaat ja perinteiset oppilaitokset. Kokeiluvaihe aloitettiin kymmenellä koulutusohjelmalla. Historiallinen korkeakoulujen kokeiluvaihe kesti 1992-1996. Kokeiluvuosien jälkeen oli aika tehdä niistä johtopäätöksiä. Ammattikorkeakoulujen vakinaistaminen käynnistyi. Alkoi toimilupien hakukilpailu. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu menestyi erittäin hyvin kilpailussa ja sai vakinaisen toimikuvan 1.8.1996. Toimintaan oli otettu mukaan koulutusta Kiteeltä, Lieksasta ja Nurmeksesta. Tämä teki Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta yhden monialaisimmista ammattikorkeakouluista. Koulutusohjelmia oli nyt 14 ja vuoden kuluttua musiikin koulutus tuli mukaan. Keskeisiä uudistamisen kohteita olivat opettajien ja henkilöstön asiantuntijuuden kehittäminen. Tätä varten ammattikorkeakoulun opettajille laadittiin pedagoginen kehittämisohjelma. Ohjelman kautta tuotiin henkilöstölle uusia menetelmiä ja toimintatapoja ja uudistettiin samalla opetussuunnitelmia. Samoin kansainvälistymisen kehittäminen oli merkittävässä asemassa alkuvaiheessa. Ammattikorkeakouluille haettiin mallia Euroopasta ja tehtiin runsaasti tutustumismatkoja eri maiden korkeakouluihin ja yliopistoihin. Kansainvälistymistoiminnan avulla avattiin ammattikorkeakoulun ovia Eurooppaan ja muulle maailmaan. Tätä kautta opiskelijat ja henkilöstö saivat tilaisuuden kehittää kieli-, kommunikaatio-, monikulttuurisosaamistaan. Ensimmäiset eurooppalaiset ohjelmat alkoivat pyöriä ammatti- Työelämä- ja yritysyhteyksien vahvistaminen on yksi keskeisistä tehtävistä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululle. korkeakoulussa oli mm. Erasmusta, Comettia, Leonardoa, Adaptia, ja Interregin Venäjä-ohjelmia. Työelämä- ja yritysyhteyksien vahvistaminen on yksi keskeisistä tehtävistä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululle. Ammattikorkeakoulu oli ja on erittäin aktiivinen toimija Joensuun ja maakunnan kehittämisasioissa sekä laajemmin koko Itä-Suomen alueella. Keskeisten toimijoiden kanssa tehtiin yhteiset kärkihankeohjelmat (Joensuun yliopisto ja Joensuun Tiedepuisto), joiden kautta vahvistettiin maakunnan kärki- ja osaamisaloja yhteistyössä yritysten ja työelämäorganisaatioiden kanssa. Ammattikorkeakoulu osallistui merkittävällä panoksella mm. Joensuun Tiedepuiston kehittämiseen ja oli mukana perustamassa osaamiskeskusohjelmiin liittyvää mm. Itä-Suomen muovi- ja metallikeskusta (imtec). Yhden keskeisen kehittämisvälineen muodostivat maakuntaohjelmat, osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmat/ kilpailukyky- ja koheesio-ohjelmat, joiden kautta ammattikorkeakoulu jalkaantui keskeisiin yritys- ja työelämä organisaatioihin. Opiskelijoiden harjoittelut, projektit ja opinnäytetyöt muodostavat keskeisen osan yritys- ja työelämän kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Koko ammattikorkeakoulutoiminnan ajan on tehty merkittäviä laite- ja koneinvestointeja sekä on korjattu, tehty uusia rakennuksia ja toimintaympäristöjä. PKAMK on luonut uusia palvelu- ja kehittämisympäristöjä mm. DARTpalvelut, Cadimedian studiot (3d-tekniikat, paikkatietoosaaminen), sosiaali- ja terveysalan SIMULAATIO- oppimisympäristö, Tarkkuustekniikan ympäristö (UPU, Ultra Precision Unit), pelialan voimakas kehittäminen ja visualisointitehdas. Viime aikoina tehdyt ratkaisut ja valitut painopistealueet (uusiutuva energia, väljästi asutun alueen ikäosaaminen, - Venäjä-osaaminen, tarkkuustekniikka, monimediaiset palvelut ja puurakentaminen) viitoittavat ammattikorkeakoulun toimintaa pitkälle lähitulevaisuuteen. Kilpailu kiristyy ja siinä pitää olla mukana. Monialaisuuden kehittämisessä on edistytty, mutta paljon on vielä tekemistä. Kiinteä yritys- ja työelämäsuhteiden jatkuvaan kehittämiseen on panostettu mm. solmimalla kumppanuussopimuksia. Nopeisiin muutoksiin on tarvetta ja siinä yhden merkittävän edun tarjoaa uusi osakeyhtiö Karelia Ammattikorkeakoulu OY. Tästä on hyvä jatkaa dynaamista kehittämistoimintaa maakunnan, Itä- Suomen ja Suomen hyväksi. 1992 2012 12 pkamk.fi tiedotuslehti 13

Ihana softa, rakastuin välittömästi Tero Hyttinen, toimitusjohtaja, Efilon Oy (Medianomi (AMK), Viestinnän koulutusohjelma 2011): Teksti ja kuva: Timo Rui Ilosaarirock Mobiiliopas hurmasi jälleen Tuntuu kyllä etuoikeutetulta saada olla mukana tekemässä jotain jolle ei ole mitään vastaavaa missään muussa ammattikorkeakoulussa Ilosaarirockin pelkistetty festarisovellus toimiikin erinomaisesti. Tuohon Ylen blogistin Panu Vatasen kommenttiin kiteytyy hyvin se, minkälaisen vastaanoton Luovien alojen keskuksen viestinnän koulutusohjelman (verkkomedia) opiskelijoiden tekemä Ilosaarirock Mobiiliopas sai kuluneen kesänä. Muut palautteet, kuten Whii! Täydellinen festariapu! Symppis 100%, tai Toimivuudeltaan hyvä ja käytännöllisyys kiitettävä, tai jopa Jepa, sanoo J. Cousteau, tämä lämmittää henkisesti ja teknisesti wanhan merikarhun mieltä kertovat myös mobiilioppaan saamasta myönteisestä vastaanotosta. Toki palautteista löytyivät ne muutamat hiukan laginen käyttää kommentitkin, mutta kun opas sai latauksia eri mobiilimarketeista tasan 5000, ne sallittaneen rikkana rokassa. Kesän 2012 Ilosaarirockin mobiiliopas oli sarjassaan jo kolmas opiskelijoiden tekemä Mobiilisovellus. Vuoden 2010 Ilosaarirockiin kehitetty mobiiliopas oli laatuaan ensimmäinen Suomessa mobiililaitteille kehitetty tapahtumaopas. Mukana ovat olleet alusta asti olleet vastuuopettajana Aarno Savolainen ja projektipäällikkö Timo Rui. Nämä kolme kulunutta vuotta ovatkin olleet erinomainen esimerkki TKI-toiminnan ja opetuksen integraatiosta. Opiskelijat ovat mobiilioppaan myötä päässeet tekemään tuotantoa, jolla on vaativa ja omassa toiminnassaan hyvin ammattimainen ulkopuolinen tilaaja, Joensuun Popmuusikot ry., ja joka on tarkoitettu julkaistavaksi ja siten julkisesti arvioitavaksi. Popparit ovat olleet yhteistyöhön erittäin tyytyväisiä, tuotantoryhmä on ollut heidän luottamuksensa arvoinen. Opiskelijanäkökulmasta mukana olo on ollut positiivisesti haastavaa. Tuntuu kyllä etuoikeutetulta saada olla mukana tekemässä jotain jolle ei ole mitään vastaavaa missään muussa ammattikorkeakoulussa, toteaa mobiilioppaan karttaratkaisuista vastannut Lari Lievonen. Myös opettajalle Ilosaarirockin mobiilituotanto on ollut antoisa. Olemme ottaneet sen myötä käyttöömme uusia työkaluja, testanneet uusia menetelmiä, hioneet tuotantoprosessia sekä kiinnittäneet paljon huomiota tuotannon suunnitteluun. Opettajanakin olen oppinut koko ajan uutta niin tekniikasta kuin sisällöntuotannosta mobiililaitteille, myhäilee tyytyväinen tuotantoryhmän opettaja Aarno Savolainen. Toimin toimitusjohtajana omassa yrityksessäni, Efilon Oy:ssä, jonka perustin keväällä 2012. Yritykseni toteuttaa pääasiassa erilaisia mobiilipalveluiden asiakastuotantoja, mutta siinä sivussa teen myös jonkin verran koulutus- ja konsultointipalveluita yrityksille ja julkisen sektorin hankkeille. Pienyrittäjänä työnkuvaani kuuluu myös markkinointi- ja myyntityötä ja ihan arkipäivän yritystoiminnan pyörittämistä kuten laskujen maksamista ja lähettämistä. Olen tykännyt yrittäjänä olemisesta todella paljon ja parhaita puolia siinä on vapaus päättää itse siitä mihin lähtee mukaan ja miten- ja millä oman kalenterinsa täyttää. Toimialani on vielä uusi ja suoraa alueellista kilpailua ei ainakaan Pohjois-Karjalassa vielä ole. Toisaalta toimialan uutuus asettaa myös omanlaisiaan haasteita markkinoinnille ja myyntityölle, sillä asiakkaat pitää saada ymmärtämään ne edut, mitä myymäni palvelut ja sovellukset tuovat heidän liiketoiminnalleen. PKAMK:sta sain mielestäni erinomaiset eväät nykyiseen työhöni. Opinnoissani suuntauduin verkkomediaan, jossa oma erikoissuuntautumiseni oli mobiilipalveluiden suunnittelu ja tekninen toteutus. Opinnoissa ehkä parasta oli oman koulutusohjelmani opintojen rakenne, jossa sai perusvalmiudet jokaisesta suuntautumisvaihtoehdosta. Olen monesti valmistumiseni jälkeen huomannut tarvitsevani esimerkiksi ääni- tai videopuolelta oppimiani taitoja pienissä miksaus- ja videoeditointihommissa. Eniten omaan uraani on kuitenkin vaikuttanut viimeisinä opiskeluvuosina vastaan tulleet projektiopinnot ja erilaisiin hankkeisiin osallistuminen. Projektiopintojen kautta oli hienoa päästä tekemään oikeita tuotantoja oikeille asiakkaille ja kokeilemaan erilaisia työtehtäviä ja vastuualueita monipuolisissa tuotannoissa. Itse olin mm. tekemässä Suomen ensimmäistä mobiililaitteille kehitettyä tapahtumaopasta, Ilosaarirock Mobiiliopasta, joka on toiminut myös loistavana referenssinä omaa osaamista markkinoidessani. Oikeiden tuotantojen kautta sain rakennettua itselleni myös tärkeää verkostoa tutustumalla uusiin ihmisiin ja pääsin kokemaan miten teoriassa opitut asiat käytännössä tehdään. Tykkäsin hankkeissa työskentelystä jopa niin paljon, että jäin valmistumiseni jälkeen työskentelemään ammattikorkeakoulun projektityöntekijäksi ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Eli opintojen aikana tehdyistä projekteista voi hyvinkin löytyä jopa se tuleva työpaikka! Uusille opiskelijoille haluaisin antaa muutaman neuvon. Ensinnäkin, kehittäkää itsellenne mahdollisimman laaja asiantuntemus, jopa osittain myös oman alanne ulkopuolelta. Ikinä ei tiedä mitä työelämässä tulee vastaan ja jostain pienestä tiedosta voi olla suurikin hyöty. Esimerkiksi itselläni on tullut paljon vastaan asioita, joissa mm. liiketalouden osaamisesta olisi paljon hyötyä. Onneksi suoritin osana opintoja ylimääräisiä yrittäjyyskursseja vaikka silloin en olisi voinut kuvitellakaan itseäni yrittäjänä. Toisena neuvoni on: menkää ennakkoluulottomasti mukaan erilaisiin tuotantoihin ja projekteihin, saatte siten hyvää kokemusta alalla työskentelystä ja arvokkaita kontakteja tulevaa uraanne ajatellen. Itse olen mielestäni ammatillisesti vasta kehityksen alussa ja joka päivä opin paljon uutta. Tietysti oma alani on myös sellainen ettei paikoilleen voikaan jäädä, vaan jatkuvasti on opeteltava uutta ja pysyttävä teknologian kehityksen mukana. Myös yrittäjyys antaa ja vaatii paljon. Paljon on vielä opeteltavaa, mutta joka päivä oppii lisää ja koko ajan tietää enemmän. En myöskään näkisi mahdottomana että joskus täydentäisin osaamistani vielä esimerkiksi liiketaloudessa tai muissa omaa toimenkuvaani tukevissa opinnoissa. "olin mm. tekemässä Ilosaarirock Mobiiliopasta, joka on toiminut myös loistavana referenssinä omaa osaamista markkinoidessani" Teksti: Tero Hyttinen, Kuva: Mainostoimisto Fabrik 14 pkamk.fi tiedotuslehti 15

TKI-toiminnan ja opetuksen integrointi Sosiaali- ja terveysalan keskuksessa Ikäosaamisen vahvistaminen monialaisena yhteistyönä IMMO-hanke 2012-2014 IMMO-hanke vastaa väestön ikääntymisen haasteeseen Itä-Suomessa. Hankkeessa ikäihmiset ja heidän läheisensä otetaan mukaan palvelujen ja palvelualueiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Samalla huomioidaan ikäihmisten erilaiset ja muuttuvat tarpeet. Kehittämisen periaatteena on monitoimijuus (ikäihmiset, kunnat, järjestöt, vapaaehtoiset, yritykset ja PKAMK). Hankkeen pilottialueita ovat Joensuu, Juuka ja Lieksa. Hanke on EAKR-rahoitteinen. Caseina SOHVI-ja IMMO-hankkeet < Mitä on ikäosaaminen? kysely Juuan Hyvinvointimessuilla. Sairaanhoitajaopiskelija Annu Rissanen haastattelemassa ikäosaajaa. Teksti: Kaisa Hiltunen, Päivi Kauppila, Kuvat: Tarja Parviainen, Tarja Hiltunen-Ahonen Iilimadoista innovaatio-osaamiseen Ihmisruumiin rakennus ja toimitukset. Haavojen ja ruumiin loukkaantumien hoito. Iilimadot ja sinappitaikina lääkkeinä. Näitä asioita sairaanhoitajaopiskelijat opiskelivat entisaikoina. Vuosikymmenten kuluessa sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiksi muodostuivat muun muassa kirurginen ja leikkaussalin sairaanhoito, silmätautien hoito, naistentautien sairaanhoito ja lasten sairaanhoito. 2010-luvun sairaanhoitajan osaamisalueiksi on sairaanhoidon taitojen lisäksi nimetty esimerkiksi opetus- ja ohjausosaaminen, kielitaito-osaaminen sekä tutkimus- ja kehittämisosaaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittyessä sairaanhoitaja on saanut rinnalleen myös muita osaajia. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun eli tulevan Karelia ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan keskuksesta valmistuu hoitotyön, terveydenhoitotyön, sosiaalialan ja fysioterapian ammattilaisia. Kunkin alan erikoisosaamista hyödynnetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin liittyvässä SOHVI-hankkeessa ja ikäosaamisen vahvistamiseen liittyvässä IMMO-hankkeessa. Hankkeet tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua sosiaali- ja terveysalan toisiin ammatteihin sekä harjoitella moniammatillista yhteistyötä. Vierivä kivi ei sammaloidu Vaikka ammattikorkeakoulussa suoritettu tutkinto antaa hyvät valmiudet työelämää ja myös elämää itseään varten, on tosiasia että tutkintoa on päivitettävä jatkuvasti. Työ pitää nykyään sisällään yhä enemmän tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Vastavalmistuneen ensimmäinen työpaikka ei ehkä olekaan perinteinen sosiaali- ja terveysalan toimintayksikkö, esimerkiksi sairaalaosasto tai terveyskeskus, vaan kolmannen sektorin toimija tai jokin hanke. Lisäksi kehittämistoimintaa, esimerkiksi oman työn ja organisaation kehittämistä, tehdään yhä enemmän myös perinteisemmissä työympäristöissä. Kehittämishankkeet ovat usein muutoksen etunenässä, haistelemassa tuulia ja kehittämässä ratkaisuja muuttuvan työelämän tarpeisiin ja tulevaisuuteen. Hankkeet tutustuttavat opiskelijat kehittämishenkisyyteen jo opiskeluaikana. Alan kehittäjältä ei odoteta enää vuosikymmenten pituista työuraa vaan jo vastavalmistuneet nähdään aikaisempaa selkeämmin oman alansa kehittäjinä. Kareliaa ja kanttarellipiirakkaa Sosiaali- ja terveysalan keskuksessa opiskelijat suorittavat hankkeissa sekä teoriaopintoja että harjoitteluja, lisäksi hankkeissa tehdään useita opinnäytetöitä. Hankkeet verkostoineen tarjoavat opiskelijalle monialaisen ja moniammatillisen oppimisympäristön. Opiskelijat ovat haluttuja toimeksiantojen tekijöitä maakunnassa ja integroidessaan opiskelijoita hankkeeseen hankkeet toimivat myös alueellisena kehittäjänä. Hankkeilla onkin merkittävä tehtävä saattaa opiskelijat ja työelämän toimeksiannot yhteen. Opintopisteiden ja osaamisen karttumisen lisäksi opiskelijat ovat saaneet maakuntavierailuilla hyvän tuntuman karjalaiseen vieraanvaraisuuteen. Juuri leivottu kanttarellipiirakka on konkreettinen esimerkki siitä lämpimästä vastaanotosta, jota hankkeissa toimivat kohtaavat. Jalkautuminen on mahdollistanut sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöjen kehittämisen myös väljästi asutuilla maakunnan alueilla. Hankkeet ovat olleet tärkeä osa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toimintaa ja ne ovat myös luomassa sitä, mitä Karelia ammattikorkeakoulu tulee olemaan. Hyvinvointia vauvasta vaariin, aina Lieksan Hattuvaarasta Joensuun ruutukaavalle asti. Hyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittäminen SOHVI-hanke 2012-2014 SOHVI-hankkeessa kerätään hyvinvointia koskevaa kokemustietoa joensuulaisilta lapsilta, nuorilta ja lapsiperheiltä. Tietoa hyödynnetään Joensuun kaupungin hyvinvointikertomuksessa ja sen myötä palvelujen kehittämisessä. Samalla kehitetään myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamista vaikuttamalla opetussuunnitelmatyöhön ja tunnistamalla täydennyskoulutustarpeita. Hanke on ESR-rahoitteinen. SOHVI-opparilaiset Tuija Pennanen, Virpi Kuikka ja Annukka Ruokolainen ovat oman alansa kehittäjiä jo opiskeluaikana. 16 pkamk.fi tiedotuslehti 17

ASIAN- TUNTIJUUTTA KENIAAN Kuvassa Mikko Häkkinen (vas), akateeminen koordinaattori Ben Panulo, Elina Lyytikäinen, dosentti Arja Erkkilä Itä-Suomen Yliopistosta ja Arja-Irene Tiainen. Teksti ja kuvat: Arja-Irene Tiainen, Mikko Häkkinen, Elina Lyytikäinen Improving the Quality of Higher Education in Public Health Sciences (HEPHS) on Ulkoministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä suomalaisten ja kehitysmaissa toimivien korkea-asteen oppilaitosten välillä. HEPHS-hanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan keskus toimii hankkeen osatoteuttajana. Projektin johtajana toimii professori Jussi Kauhanen ja projekti toteutuu ajalla 11.5.2011-31.12.2012. PKAMK:n yhteistyökumppani on Keniassa, Baratonissa sijaitseva University of Eastern Africa (UEAB). Hankkeen keskeiset toimijat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa ovat olleet yliopettaja Arja-Irene Tiainen (akateeminen koordinaattori), lehtori Mikko Häkkinen (asiantuntija) ja opettaja Elina Lyytikäinen (asiantuntija). Kenia on yksi Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaisista yhteistyömaista. Keniassa keskeisiä haasteita ovat muun muassa köyhyys, äiti- ja lapsikuolleisuus, HIV/AIDS ja kuivuus. Kenian noin 40 miljoonaisesta väestöstä 20 % elää alle 1,25 dollarilla päivässä. Korkean lapsikuolleisuuden taustalla ovat muun muassa hengitystietulehdukset, ripuli ja HIV/AIDS. Tietoisuus HIV/AIDS:sta ja sen ehkäisystä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Väestöstä noin 6 % arvioidaan olevan HIV-positiivisia, joten ponnistelu infektion saaneiden auttamiseksi ja taudin leviämisen ehkäisemiseksi on edelleen suuri haaste. Suomi ja Kenia ovat ikärakenteeltaan lähes vastakkaisia. Keniassa on paljon lapsia ja nuoria aikuisia. Suomessa taas ikääntyvän väestön osuus on suuri. Yhteistyö Keniassa kohdistuu sairaanhoitaja- ja laboratoriohoitajakoulutuksen kehittämiseen. Yhteistyön lähtökohtana on kehitysmaassa toimivan korkeakoulun itse määrittelemät tarpeet ja tavoitteet. Suomalaisen yhteistyökumppanin tehtävänä on tarjota asiantuntijuuttaan kehitysmaassa toimivan korkeakoulun tueksi. UEAB nimesi omiksi kehittämisen painopistealueikseen opetussuunnitelmien ja opetusmenetelmien kehittämisen sekä opetushenkilöstön asiantuntijuuden ja kansainvälisen osaamisen lisäämisen. Kehittämistyö tapahtuu ensisijaisesti UEAB:ssa työskentelevien kouluttajien kouluttamisen (Training of trainers) kautta. Tämä toimintatapa mahdollistaa hyötyjen leviämisen laajasti uutta osaamista saaneiden kouluttajien kautta. Opetussuunnitelmien kehittämistyö on käynnissä sekä hoitotyön että laboratorioalan (Medical Laboratory Science) koulutusohjelmissa. Opetussuunnitelmien kehittämistä on mietitty erityisesti yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tavoitteena on että opetussuunnitelmiin lisättäisiin esimerkiksi uusi HIV / AIDS opintojakso. Tällä tavoin pyritään lisäämään ja syventämään tulevien terveydenhuoltoalan ammattilaisten osaamista HIV / AIDS:n ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmat ovat erilaiset Keniassa ja Suomessa ja niiden täytyykin olla: Keniassa sairaanhoitajat tarvitsevat valmistuttuaan tietoa erityisesti lasten sairauksista, synnytyksistä ja tarttuvista taudeista. UEAB:ssa työskenteleville opettajille on esitelty erilaisia opetusmenetelmiä ja niiden soveltamisen mahdollisuuksista UEAB:ssa on keskusteltu. Sekä hoitotyön- että laboratorioalan koulutusohjelmissa yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena on verkkopedagogiikan kehittäminen. Hoitotyön koulutukseen on tuotettu kaksi opintojaksoa, Health Assessment ja Palliative Care, molemmat verkkoympäristöön toteutettuina. Lisäksi tuotetaan Health Management opintojakso verkko-oppimisympäristöön. Näiden opintojaksojen pilotointi toteutetaan ensi syksynä. Laboratorioalan koulutusohjelmassa on erityistä tarvetta kehittää verkko- ja etäopetusta, koska laboratorioalaan liittyviä opintojaksoja opetetaan myös hoitotyön koulutusohjelmassa kolmella eri kampuksella. Kampukset sijaitsevat kaukana toisistaan ja opettajien työaikaa kuluu paljon matkustamiseen. Tähän mennessä on tuotettu neljä eri opintojaksoa verkko-oppimisympäristössä toteutettavaksi. Pilotointivaiheessa on kliininen hematologia ja verensiirto opintojakso. Pilotoinnissa on mukana sekä PKAMK:n että UEAB:n bioanalytiikan / laboratorioalan opiskelijoita. Laboratory Management opintojaksoa pilotoivat ainoastaan UEAB:n laboratorioalan opiskelijat. Verkko-opintojaksoja tullaan kehittämään edelleen opiskelijoilta saatavan palautteen perusteella. Edellä mainittujen opintojaksojen lisäksi valmistumassa ovat kliinisen parasitologian, kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian opintojaksot. Hankkeessa on toteutettu tähän mennessä viisi kahden viikon mittaista opintovierailua UEAB:sta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakoulusta on puolestaan tehty asiantuntijakäyntejä Keniaan. Näiden opintovierailujen ja asiantuntijakäyntien tarkoituksena on ollut UEAB:n opetushenkilöstön asiantuntijuuden ja kansainvälisen osaamisen lisääminen. Sekä hoitotyönettä laboratorioalan koulutusohjelmissa yhtenä tärkeänä kehittämiskohteena on verkkopedagogiikan kehittäminen 18 pkamk.fi tiedotuslehti 19

Projektiorganisaatio: Toimeksiantajan edustaja Jukka Kuhanen Projektipäällikkö Eija Naumanen Mahdollisuus maaseudulla, projektipäällikkö Tarmo Alastalo Nurmeksen Elokuvajuhlien kehittämisprojekti Projektiryhmä Kaisa Nykyri (varaprojektipäällikkö ja viestintä), Anne Ihanus, Sari Lappalainen, Joni Puustinen ja Anna-Leena Savinainen. Ohjausryhmä Tarja Hiironen, Ulla Kärnä, Jorma Suomalainen ja Kaija Lahtonen Teksti: liiketalouden opiskelija Eija Naumanen, Kuvat: Nurmeksen Elokuvajuhlat Syksyllä 2009 alkaneet tradenomiopinnot alkavat olla jo loppusuoralla ja yksi viimeisimmistä opintojaksoista toteutettiin työelämälähtöisenä kehittämisprojektina, jonka tarkoituksena on kehittää pohjoiskarjalaisten yritysten tai yhteisöjen toimintoja tutkimuksellisien projektien avulla. Ennen kehittämisprojektin opintojakson suorittamista meillä opiskelijoilla oli suoritettuna useamman opintopisteen verran tutkimus- sekä projektiosaamisen opintoja. Kehittämisprojektin suunnittelu ja toteutus aloitettiin maaliskuussa 2012 lähitapaamisen yhteydessä toimeksiantajien esittelyjen perusteella. Toimeksiantajia oli kolme, joista yksi Nurmeksen Elokuvajuhlien organisaatio. Toimeksiannon neuvottelijana toimi Mahdollisuus Maaseudulla hankkeen projektipäällikkö Tarmo Alastalo. Projektille nimettiin eri projektiryhmien jäsenet sekä sovittiin alustavasti aikatauluista ja tehtävien organisoinnista. Kehittämisprojektin organisaatiot koostuivat toimeksiantajan edustajista, ohjausryhmästä ja projektiryhmästä. Nurmeksen Elokuvajuhlat tapahtuman projektiryhmään nimettiin kuusi opiskelijaa. Toimeksiantajan edustajana toimi tapahtuman tuottaja Jukka Kuhanen. Ohjausryhmään kuuluivat ohjaavat opettajat Ulla Kärnä, Jorma Suomalainen, Kaija Lahtonen ja ohjausryhmän puheenjohtaja Tarja Hiironen. Nurmeksen Elokuvajuhlat järjestettiin tänä syksynä kolmatta kertaa. Tapahtumaan kuului elokuvaesityksiä, työpajatyyppistä toimintaa, seminaareja sekä keskustelutilaisuuksia. Elokuvien lisäksi tarjonta piti sisällään myös muuta viihdeohjelmaa. Nurmeksen Elokuvajuhlien kehittämisprojektissa keskityimme myyntisabluunoiden tuottamiseen tapahtuman myynnin ja markkinoinnin tueksi, sekä teimme markkinointiviestinnän toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmaan koottiin työkaluja markkinoinnin ja viestinnän suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan, markkinointikanavien hyödyntämiseen liittyviä ideoita sekä eri markkinointikeinojen tehokkuuden vertailuja. Tapahtuman toteutukseen osallistui meidän lisäksemme toisen asteen opiskelijoita Nurmeksesta, Outokummusta ja Niittylahdesta. Opintojakso suoritettiin monimuotoisesti. Kolmen lähitapaamisen lisäksi hyödynnettiin AC verkkokokouksia, Moodle 1.7- oppimisalustaa ja projektiryhmän käyttöön avattua keskustelupalstaa sekä sähköpostia. Opintojakson toteuttaminen lähes täysin sähköisesti oli oikeastaan ainoa mahdollinen tapa, koska projektiryhmän opiskelijat asuvat eri paikkakunnilla ja opiskelevat työn ohessa. Aikataulujen yhteensovittaminen olisi muuten ollut lähes mahdotonta. Nauhoitetut AC- verkkokokoukset ja palautteet oli mahdollista katsoa myöhemmin, jos opiskelija ei päässyt osallistumaan tapaamiseen reaaliaikaisesti. Lisäksi nauhoitetut istunnot ja ohjausryhmän palautteet olivat tallennettuna Moodlessa myöhempää käyttöä varten ja asioiden tarkistamiseen. Monimuoto-opiskelun tukena pidetyt ohjausryhmän tapaamiset AC:ssä antoivat hyviä vinkkejä projektin etenemiseen ja mihin toimenpiteisiin eri vaiheissa tulisi keskittyä. Aikataulutus oli välillä hyvinkin tiivis, kuitenkin toteutus jaettiin vaiheittain sopiviin välitavoitteisiin ja projekti- ja toimintasuunnitelmaa päivitettiin samanai- kaisesti projektin edetessä. Moodleen avattu projektiryhmän oma keskustelualue osoittautui toimivaksi, viimeisin työn alla oleva asiakirja oli aina käytettävissä ja muokattavissa. Keskusteluja avattiin yli 50 kpl ja vastauksia näihin tuli noin 250 kpl, joten viestintä oli hyvin aktiivista koko projektin ajan. Lähes puoli vuotta kestävän projektin toteuttaminen sähköisesti ja virtuaalisesti vaati koko projektiryhmältä sitoutumista ja vastuun ottamista omasta tekemisestään. Useamman henkilön aikataulujen sovittaminen projektiryhmän työhön osoittautui haasteelliseksi tämänkin työn puitteissa. Jokaisella opiskelijalla oli erilainen elämäntilanne opinnoissa, töissä ja henkilötasolla, työ- ja perheasiat oli kuitenkin priorisoitava etusijalle. Opintojen yhteydessä suoritettu projektityö antoi kuitenkin hyvän läpileikkauksen siitä, millaista oikea projektityöskentely on. Monesti projekteja toteutetaan töissä oman työn ohessa tai niihin tiiviisti liittyen ja projekteja voi olla yhtäaikaisesti meneillään useita. Hyvä ohjenuora projektityöskentelyyn on, että tekee tehtävät mielellään etuajassa kuin viime hetkellä. Ennakointi antaa pelivaraa omiin aikatauluihin ja mahdollisiin yllättäviin muutoksiin. Tarvittaessa muu projektiryhmä tai koko prokeskityimme myyntisabluunoiden tuottamiseen tapahtuman myynnin ja markkinoinnin tueksi, sekä teimme markkinointiviestinnän toimintasuunnitelman. 20 pkamk.fi tiedotuslehti 21

Projektioppimisen uudet kujeet konetekniikassa jektin organisaatio ehtivät reagoimaan hyvissä ajoin ja tehtäviä voidaan jakaa uudelleen, jos esimerkiksi yksi projektiryhmän jäsenistä ei pääse osallistumaan tapaamisiin. On reilua myös muita toimijoita kohtaan, että jokainen valmistautuu sovittuihin tapaamisiin hyvin ja huolehtii parhaansa mukaan, että esimerkiksi AC- kokoontumiset onnistuvat teknisesti. Projektipäällikön näkökulmasta projektiryhmä toimii silloin parhaiten, kun jokainen on innostunut omasta tekemisestään ja on valmis tekemään ehkä jotain ylimääräistäkin. Projektiryhmän vertaistukea kannattaa ehdottomasti hyödyntää, silloin kun oma työ ei enää syystä tai toisesta etene tai viimeistään tekstin oikolukuvaiheessa. Jokaisesta ryhmän jäsenestä löytyy varmasti erilaisia vahvuuksia ja osaamista, mutta rohkeutta vaatii ottaa vastuulleen osa-alue, joka ei olekaan niin tuttu ja turvallinen ja jos se on pois omalta mukavuusalueelta. Markkinoinnin osaaja voi vaihteeksi ottaa vastuuta talouden osiosta ja päinvastoin. Monisivuisen raportin oikoluku, yhtenäisen ulkoasun sekä tekstin muokkaaminen ja opinnäytetyön ohjeistuksen noudattaminen vie myös huomattavan määrän työtunteja. Jokainen ryhmän jäsen voi omalta osaltaan helpottaa raportin työstämistä tarkistamalla tekstinsä oikeakielisyyden sekä huolehtimalla lähdeviittauksista jokaisessa kirjoittamisen vaiheessa. Tämän projektityön myötä saimme nähdä pienen pintaraapaisun siitä, mitä tapahtuman tuottaminen voi olla myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta. Nurmeksen Elokuvajuhlat -tapahtuma on saanut paljon positiivista julkisuutta, näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa ja tuonut vuosittain elokuva-alan huipputekijöitä Pohjois-Karjalaan. Oli hienoa olla mukana ja toivotamme menestystä tuleville vuosille! Nurmeksen Elokuvajuhlat -tapahtuma on saanut paljon positiivista julkisuutta, näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa Insinöörin työ on usein varsin laaja-alaista ja työtehtävät liittyvät moniin teknologian elinkaaren aikana tapahtuviin prosesseihin. Perinteisellä aihealueittain rajatulla luokkaopetuksella pystytään tuottamaan osa työelämässä tarvittavasta osaamisesta. Määrittele - suunnittele - toteuta - ylläpidä -toimintamalli (ns. CDIO-malli) sisältää teorian ja teknisen käytännön osaamisen lisäksi sosiaaliset ja johtamistaidot, liiketoimintaosaamisen sekä vastuun yhteiskunnallisista ja ympäristöllisistä asioista. Toimintamallin tarkoituksena on opiskelijan teoriatiedon ja käytännön osaamisen tasapaino. Hieman yksinkertaistaen tämä tarkoittaa oppimisprojekteja, jotka käynnistyvät asiakkaan,meidän tapauksessamme yleensä paikallisen yritykse tarpeiden määrittelyllä ja niiden liittämisellä mm. liiketoimintasuunnitelmaan ja konseptisuunnitteluun. Tämän jälkeen suunnitellaan ja kuvataan tuotteet sekä prosessit. Suunnittelun jälkeen tuotteet ja prosessit viedään tuotantoon ja lopuksi keskitytään tuotteiden ja prosessien käyttöön. PKAMK:n ja PKKY:n ammattiopiston yhteistä projektioppimismallia kehitettiin ja testattiin konetekniikan koulutuksen kehityshankkeessa (Komee) vuosina 2011 ja 2012. Konetekniikan opiskelijoiden, opettajien ja projektityöntekijöiden voimin toteutettiin useita oppimisprojektipilotteja, joista valmistukseen ja käyttöön saakka etenivät putkentaivutustyökalu Feteco Oy:lle sekä hydrauliikkaletkujen Tällaista yhteistoimintaa ei tiettävästi muualta Suomesta löydy! suojaspiraalin asennuslaite Pentin Paja Oy:lle. Molemmissa tapauksissa toimeksianto saatiin yrityksistä, insinööriopiskelijat suunnittelivat ratkaisut ja tuotteet valmistettiin ammattiopistolla. Huomattavaa on, että kaikkiin vaiheisiin osallistui yritysten henkilöstöä sekä opettajia ja opiskelijoita niin ammattikorkeakoululta kuin ammatti- ja aikuisopistoista. Tällaista yhteistoimintaa ei tiettävästi muualta Suomesta löydy! Kehittämistyötä helpotti, ettei projektiopintoja jouduttu rakentamaan tyhjästä. PKAMK:n muovitekniikan koulutusohjelmaan vuonna 2006 perustettu CAE-akatemia opiskelijaosuuskuntineen oli jo tehnyt pioneerityön. Osuuskunta on toteuttanut menestyksellisesti useita vaativia muovituoteprojekteja, joiden yhteydessä opiskelijat ovat normaalien insinööritaitojen lisäksi oppineet, kuinka yritys toimii. Opiskelijoiden motivaatio kohosi oppimisprojekteiden edetessä ja monet osoittivat aivan uudenlaista harrastuneisuutta asiaan. Opettajille ja laboratoriohenkilöstölle jokainen pilottiprojekti tuotti sekä tuloksia että oppeja ja kehitystarpeita tulevaisuutta ajatellen. Palaute opiskelijoilta sekä yrityksistä oli positiivista. Myös opettajat olivat tyytyväisiä ja halukkaita jatkamaan toimintaa edelleen, kunhan toimintaedellytykset varmistetaan. Opetuksen kannalta tärkeitä asioita jatkossa ovat sopivan kokoisten ja sisältöisten projektien haku sekä projektiopintojen luonteen ja vaatimusten huomiointi toiminnan suunnittelussa. teksti: Jyri Pötry, Jarno Mertanen 22 pkamk.fi tiedotuslehti 23

Pohjoisen yhteisöt uusiutuvan energian tuottajina Asiantuntijapalveluita yhteisöille Teksti: Ilari Havukainen, Jarkko Peiponen, Kuva: Tuukka Pakarinen SECRE tarjoaa tietoa ja koulutuspalveluita yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä. SECRE kehittää jatkuvasti omaa palvelukonseptiaan vastaamaan paremmin uusituvan energia-alan tarpeita sosiaalisesti ja taloudellisesti, ympäristölle kestävällä tavalla. SECRE:n asiantuntijat huomioivat ensisijaisesti liike-elämän tarpeet. Käytännössä työssä keskitytään esimerkiksi investointistrategioiden suunnitteluun ja teknologian kehittämiseen. Suomessa verkostossa ovat mukana PohjoisKarjalan ja Savonian ammattikorkeakoulut sekä Metsäntutkimuslaitos Metla. SECRE on ottanut tehtäväkseen yhteisöjen tukemisen kestävään uusiutuvan energian tuotantoon. Käytännössä SECRE toimii asiantuntijapalveluita tarjoavana monikansallisena osaamiskonsortiona, johon kuuluu eri alojen ammattilaisia niin biotalouden kuin liiketoiminnankin osaalueilta. Useat tahot ja osaajat ovat ennestään toisilleen tuttuja, joten nykyinen yhteistyö on luonnollista jatkoa aiemmille kehityshankkeille. Millaista on yhteiskunnallinen liiketoiminta? Liiketoiminnan näkökulmasta SECRE edustaa yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on arvopohjaista liiketoimintaa, jonka tarkoituksena on tuottaa yhteiskunnallista hyötyä ja pyrkiä edistämään ympäristön hyvinvointia. Yhteiskunnallinen yrittäjyys luo työpaikkoja, työllistää eri alojen osaajia ja tällä tavoin kehittää yhteiskuntaa. Yhteiskunnallisia yrityksiä on kaikkialla. Euroopanlaajuisesti niitä on jo yli kaksi miljoonaa. Yhteiskunnalliset yritykset työllistävät Euroopan Unionin alueella noin 11 miljoonaa ihmistä ja ne toimivat useilla eri toimialoilla. Esimerkiksi Iso-Britanniassa yhteiskunnallisilla yrityksillä on merkittävä rooli kansantaloudessa. 24 pkamk.fi Pohjois-Euroopan harvaanasutuilla seuduilla toimivassa SECRE asiantuntijaverkostossa kannustetaan yhteisökeskeisempään uusiutuvan energian tuotantoon. Ajatuksena on luoda kestävämmät elinolosuhteet yhteisöllisen liiketoiminnan keinoin. Asiantuntijaverkoston toiminta on osa Euroopan komission rahoittamaa pohjoisen periferian NPP rahoitusohjelmaa. Verkostoon kuuluu 12 organisaatiota seitsemästä eri maasta ja toiminta jatkuu vuoden 2014 alkuun saakka. Toiminnan tavoitteena on lisätä tietoisuutta yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä sekä luoda uusia liikeideoita uusiutuvan energian tuotannon toimialoille. Perinteisten yritysmuotojen lisäksi yhteiskunnalliset yritykset ovat osuuskuntia, yhdistyksiä sekä säätiöitä. Niiden kaikkien tarkoituksena on tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle. Yhteiskunnalliset tavoitteet on kirjattu yrityksen perustamisasiakirjoihin ja yritystoiminnan tavoitteena on saavuttaa nämä tavoitteet. Yhteiskunnallisia yrityksiä sitovat samat velvoitteet, kuin muitakin yrityksiä. Yhteiskunnallisten yritysten tavoitteena on tehdä voittoa, mutta suurin osa liikevoitosta on käytettävä oman liiketoiminnan tai määritellyn yhteiskunnallisen tavoitteen täyttämiseen. Hyvän liike-idean avulla yhteiskunnallinen yritys luo hyvinvointia ja lisäarvoa yhteiskunnalle. Kehittyvä yhteiskunta ja yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustalla on halu luoda uutta ja kehittää yhteiskuntaa. Se ei ole ainoastaan liikevoiton tavoittelua, vaan yrityksen toimintaa ohjaavat sisäiset arvot, joiden perusteella yhteiskunnallinen yritys toimii. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden avulla voidaan luoda paljon hyvää. Yhteiskunnalliset yritykset panostavat kehitysprojekteihin, joiden päämääränä voi olla esimerkiksi eettisten ja ekologisten palveluiden markkinointi tai uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen tuotantolaitoksen toiminnassa. Yhteiskunnallisissa kehitysprojekteissa voidaan myös parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja vaikutusmahdollisuuksia tai keskittyä asiakaslähtöisen liiketoimintamallin kehittämiseen. Yhteiskunnallinen yritys sijoittaa valtaosan liikevoitostaan yhteiskunnan tai oman toimintansa kehittämiseen. Näin yhteiskunnallinen yritys voi toimia entistä ympäristöystävällisemmin ja ekologisemmin, samalla edistäen ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointia. SECRE:n tavoite on luoda uusia toimintamuotoja ja lisätä uusiutuvaan energiaan liittyvän yhteiskunnallisen yrittäjyyden tietoisuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. SECRE - Social Enterprises in Community Renewable Energy SECRE konsultoi ja kouluttaa uusiutuvan energian parissa toimivia yhteiskunnallisia yrityksiä sekä edistää kestävämpää ja tehokkaampaa energiantuotantoa syrjäisemmillä asutusalueilla. Toiminta-alue: Euroopan Unionin harvaan asutut, pohjoiset reuna-alueet Johtava organisaatio: Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu 12 yhteistyökumppania Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Skotlannista, Irlannista, Pohjois-Irlannista ja Islannista. Kesto: 1.8.2011 28.2.2014 www.secre.eu tiedotuslehti 25

Tähtäimessä AMK-opinnot Ensimmäinen Biotalouden keskuksen maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus (VALMA) alkoi syyskuussa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Kymmenen motivoitunutta ja suomenkielentaitoista maahanmuuttajaa aloitti ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuspolkunsa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Biotalouden keskuksessa syyskuun 2012 lopulla. VALMA-koulutus saa rahoituksensa Euroopan Sosiaalirahastosta (ESR) ja kestää vuoden 2013 toukokuun loppuun saakka. Maakunnassa on odotettavissa työvoimapula erityisesti sosiaalija terveys-, liiketalous-, tekniikan ja luonnonvara-aloilla, ja koulutuksen avulla on tarkoitus hyödyntää alueella jo olevaa maahanmuuttajien korkeakoulutasoista osaamista maakunnan työelämän tarpeisiin. Maakunnallisen hyödyn näkökulma olikin tärkein kriteeri rahoituksen myöntämisessä, vaikka alueelle sitoutuminen ei ollutkaan opiskelijoiden valintakriteerinä. Aloite ammattikorkeakoulutasoiseen maahanmuuttajien valmentavaan koulutukseen syntyi PKAMK:n hallinnoimassa ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamassa Monikulttuurinen Lieksa -hankkeessa. Hanke kilpailutti koulutuksen yhdessä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Työvoima 2013+ -projektin (ESR) kanssa, ja tarjouskilpailun jälkeen koulutusta päästiin markkinoimaan alkukesästä 2012. Koulutuksen järjestämispaikaksi harkittiin myös Lieksaa, mutta todettiin Joensuun maakuntakeskuksena tarjoavan enemmän hakijapotentiaalia eri aloilta. Aikaisemmin Pohjois-Karjalassa on ollut tarjolla maahanmuuttajille lähinnä alkuvaiheen kotoutumiskoulutusta, vaikka maakunnassa asuu runsaasti kotimaassaan korkeakoulutettuja maahanmuuttajia. Vastaavaa korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta on aiemmin ollut tarjolla Lahden seudulla, mutta sielläkin suppeammille koulutusaloille rajattuna. VALMA-koulutuksen keskeisenä opetussisältönä on antaa valmiudet ammattikorkeakouluopiskeluun ylipäänsä koulutusalasta riippumatta. Aadan Abdullahi Shabin saapui Joensuuhun Somaliasta vuonna 2008 työskenneltyään kotimaassaan sairaanhoitajana lastensairaalassa sekä omalla vastaanotollaan yli 10 vuotta. Suomeen saavuttuaan hän suoritti kuuden kuukauden mittaisen pätevöitymiskoulutuksen lähihoitajaksi ja on työskennellyt lähihoitajana alueen vanhainkodeissa, mutta palo harjoittaa omaa ammattia myös Suomessa ajoi Abdullahin VALMA-opintoihin. Tarkoituksena on hakea PKAMK:n sairaanhoitajaopintoihin ensi kevään yhteishaussa ja valmistua lähivuosina laillistetuksi sairaanhoitajaksi myös Suomessa. VAL- MA-opinnot ovat Abdullahilla vasta alussa, mutta jo tähänastinen koulutus herättää positiivista hykertelyä. Etenkin suomenkielen koulutuksen ja yleiset opintojaksot Opiskelu- ja oppimistaidot sekä Yhteiskuntaosaaminen ja korkeakoulutuntemus hän on kokenut erittäin tarpeellisiksi. Abdullahi tiivistääkin tähänastiset kokemuksensa yhteen lauseeseen: Ihana koulu!. Vietnamilainen Ta Thi Cam Van saapui Joensuuhun myös vuonna 2008. Ennen Suomeen muuttoaan Van oli käynyt lukion ja opiskellut vuoden liiketaloutta vietnamilaisessa yliopistossa. Ammattikorkeakouluopinnoissa häntä kiinnostavatkin erityisesti tradenomiopinnot joko suomeksi tai International Business (IB) -koulutusohjelmassa. Suomessa asuessaan hän on osallistunut muun muassa ammattiopintoihin valmentavaan koulutukseen, mutta ei kokenut siitä olleen itselleen juurikaan hyötyä. Sen sijaan VALMA-koulutuksesta Vanilla on vain positiivista sanot- < Maahanmuuttajien korkeakouluopintoihin valmentavaan koulutukseen osallistuu opiskelijoita Venäjältä, Somaliasta, Vietnamista ja Kiinasta. Etualalla oikealla Ta Thi Cam Van. "Opiskelijat ovat kaikki erittäin korkeasti koulutettuja omien alojensa osaajia, ja erilaiset kulttuuritaustat tuovat asioihin uusia näkökulmia ja toimintatapoja päivittäin tavaa: Kielitaitoni on parantunut jo näin lyhyessä ajassa ja olen saanut opettajilta vastauksen kaikkiin mieltäni askarruttaviin kysymyksiin. Kieltenopettajan kanssa keskustelimme jopa mahdollisuudesta aloittaa englannin kielen opinnot jo tämän vuoden puolella, jotta olisin valmis hakemaan IB-opintoihin tulevana keväänä. Moskovasta kotoisin oleva Zhanna Reijonen on opiskellut kotimaassaan englanninkielenopettajaksi, mutta avioiduttuaan suomalaismiehen kanssa 2011 entinen ura jäi taakse. Viime lukuvuonna Zhanna opiskeli suomea Aikuisopistolla ja puhuukin kieltä jo erinomaisesti. Mieheni ei puhu yhtään venäjää, joten pääsen harjoittelemaan kieltä päivittäin, Zhanna nauraa. Viime kesänä hän mietti eri vaihtoehtoja tulevaisuuden uralleen, koska hinku tehdä töitä Suomessa on kova. Olen äärimmäisen kiitollinen ystävälleni, joka antoi minulle vinkin VALMA-koulutuksesta. Hän oli nähnyt ilmoituksen internetissä ja ajatteli heti sen sopivan minulle täydellisesti. Zhanna ei vielä tiedä varmasti mihin koulutusohjelmaan aikoo hakea ensi kevään yhteishaussa, mutta erityisesti matkailu- ja sosiaalialat kiinnostavat. Hän aikookin hyödyntää VALMA-koulutuksen tarjoamaa korkeakoulu- ja työelämätuntemuksen valmennusta ja ottaa tarkasti selvää kaikista mahdollisuuksista. Hän ei sulje pois mahdollisuutta hakeutua myöhemmin myös yliopisto-opintoihin ja hankkia esimerkiksi kieltenopettajan pätevyys myös Suomessa. Biotalouden keskuksen opettajille korkeakouluopintoihin valmentava maahanmuuttajakoulutus on täysin uusi avaus. Opintojen ohjaajana ja maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman lehtorina toimiva Anne Poutiainen kuvaa ensikokemuksiaan VALMA-koulutuksesta innostaviksi: Opettaminen monikulttuurisessa ryhmässä on avartanut näkemyksiäni opetustyöhön ja elämään yleensäkin. Voisin kuvata kokemusta sanoilla mielenkiintoinen ja piristävä. Lehtori Jarmo Renvall oli puolestaan mukana jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa ja toteutus on ylittänyt odotukset moninkertaisesti: Sen lisäksi, että me opettajat pääsemme ottamaan haltuun täysin uudenlaisen opetuksen osaalueen, opimme myös itse jatkuvasti. Opiskelijat ovat kaikki erittäin korkeasti koulutettuja omien alojensa osaajia, ja erilaiset kulttuuritaustat tuovat asioihin uusia näkökulmia ja toimintatapoja päivittäin. Kysymykseen siitä, että onko kaikki sujunut niin kuin ennalta suunniteltiin, yli vuosikymmenen PKAMK:n palveluksessa ollut Renvall vastaa: Lähes päivittäin eteen tulee asioita, joihin ei osattu varautua ennalta, mutta erilaisten ongelmien ratkaiseminen Teksti ja Kuvat: Helena Puhakka-Tarvainen 26 pkamk.fi tiedotuslehti 27

"Tämän tyyppiselle palvelulle on kuitenkin tarvetta myös jatkossa" Zhanna Reijonen (etualalla) muutti Pohjois-Karjalaan reilu vuosi sitten, mutta puhuu jo nyt sujuvaa suomea. Moskovassa asuessaan hän työskenteli englanninopettajana. on suorastaan piristysruiske vuosia jatkuneeseen tasaiseen arkeen pääosin suomalaisten opiskelijoiden parissa. Kaiken kaikkiaan 50 opintopisteen laajuisen VALMAkoulutuksen opetukseen osallistuu kymmenkunta Biotalouden keskuksen ja kielipalveluiden opettajaa. Opetettavia aineita ovat suomen kielen puhumisen, kirjoittamisen ja rakenteiden sekä yhteiskuntaan ja korkeakouluopintoihin valmentavien opintojaksojen lisäksi matematiikka, tieto- ja viestintätekniikka sekä englannin kieli. Opintoihin sisältyy myös kuuden opintopisteen edestä PKAMK:n tarjonnasta vapaasti valittavia opintojaksoja, joita opiskelijat voivat suunnata ensi kevään yhteishaussa hakemiensa koulutusohjelmien vaatimuksia ajatellen. Kontakti- ja virtuaaliopetuksen lisäksi opintoihin kuuluu vielä harjoittelu, jonka aikana opiskelijat jalkautuvat maakunnan työpaikoille noin kuukauden ajaksi. Rahoittajan puolelta VALMA-koulutuksen valmistelussa mukana ollut projektisuunnittelija Saija Manninen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta on tyytyväinen tähänastiseen yhteistyöhön PKAMK:n kanssa. Hän on ollut myös positiivisesti yllättynyt hakijajoukon korkeasta sitoutumisasteesta koulutukseen: Se tiedettiin etukäteen, että kyseessä ei ole mikään suurten hakijajoukkojen koulutus, mutta hakijoiden korkea koulutus- ja motivaatiotaso yllättivät. Mukana ei ollut yhtään huvin vuoksi hakijaa ja ketään hakijoista ei olisi haluttu karsia pois. Hyvistä ensikokemuksista huolimatta vastaavanlaisen koulutuksen jatko saattaa olla uhattuna: Laki julkisesta työvoimapalvelusta on muuttumassa vuodenvaihteessa ja saattaa olla että lakimuutos tulee estämään VALMA:n kaltaisen koulutuksen tarjoamisen tulevaisuudessa. Tämän tyyppiselle palvelulle on kuitenkin tarvetta myös jatkossa, joten olisi hyvä jos sitä olisi jossain muodossa tarjolla, Saija Manninen jatkaa. Joensuu ja Kareliaammattikorkeakoulu tutuksi venäläisille hakijoille Venäläisten hakijoiden kiinnostus Suomen korkeakoulujen vieraskielistä korkeakoulutusta kohtaan kasvaa vuosi vuodelta. Ja mikä vielä parempaa, suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita venäläisistä suomea puhuvista motivoituneista osaajista. Opiskelijaa, jonka äidinkieli on venäjä, kysytään työharjoitteluun yhä useammin. Venäjä on haastava toimintaympäristö ja vaatii siten yrityksiltä erityisosaamista. Markkinat ovat houkuttelevat ja suomalaiset yritykset ovat pärjänneet hyvin. Venäjällä valmistutaan lukiosta vuotta aikaisemmin kuin Suomessa. Lukiolaiset ja heidän vanhempansa pohtivat opiskelupaikkavaihtoehtoja kaksi tai jopa kolme vuotta ennen valmistumista. Kun kiinnostava opiskelupaikka on löytynyt, on tavallista osallistua valmennuskurssille tai palkata yksityinen opettaja. Näin halutaan parantaa mahdollisuuksia tulla valituksi haluttuun korkeakouluun. Venäläinen opetuskäytäntö eroaa suomalaisesta ja on siksi tärkeää, että venäläisellä hakijalla on mahdollisuus tutustua suomalaiseen opetus- ja opiskelukäytäntöihin. Suomessa opiskelu on itsenäisempää ja vastuu opiskelusta on opiskelijalla itsellään. Sinuttelu ja tuttavallisempi suhde opettajaan ihmetyttävät usein venäläisiä opiskelijoita. Toisaalta kynnys esittää omia näkökulmia tai kysymyksiä asioista, on usein alhaisempi. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu toteutti pitkäaikaisen petroskoilaisen yhteistyökumppaninsa ORAKUL -kielikoulun kanssa englanninkielisen kesäkoulun venäläisille lukiolaisille. Kesäkoulun avulla 15 nuorta Petroskoista sai mahdollisuuden tutustua suomalaiseen tapaan opiskella, koulutusjärjestelmään, ammattikorkeakoulun toimintaan ja Joensuuhun. He opiskelivat englantia ja liiketalouden perusteita sekä pohtivat tulevaisuutta INNO-menetelmän avulla. Viikon aikana he vierailivat mm. Karelia Expertillä ja JOSEK:ssa. Osallistujat saivat tietoa yrityksistä sekä meneillään olevista hankkeista. Lisäksi keskusteltiin venäläisten työllistymisestä Joensuun seudulla. I had excellent time there! I made new friends, improved my language skills and rested. I realized that I really want to study in Finland! Valerya, 16 years I liked the trip a lot. It was unforgettable experience. I got a lot of new information about studying in Finland and about Finland in general. I met interesting people. Now I find more opportunities in Finland. Anna, 15 years Teksti ja kuvat: Ekaterina Miettinen 28 pkamk.fi tiedotuslehti 29

Teksti: Sanna Kurki-Suonio, Kuvat: Mari Hartikainen WHAT! Riemua yli musiikin rajojen Popparit ja kansanmuusikot kohtaavat kansainvälisessä sykkeessä brasilialaisen choro-musiikin ja ruotsalaisen polskan. Lopputulos on ennen kuulematonta, ainutkertaista ja uutta luovaa. Prosessia ohjaa choro-musiikin erikoistuntija Jarmo Romppanen. Yhtyeworkshop huipentuu konserttiin Karjalantalolla. Yhtye on toiminut hienosti kumoten musiikillisia raja-aitoja pop/jazz-opiskelijoiden ja kansanmusiikin opiskelijoiden väliltä mikäli niitä oikeastaan on ollutkaan kertoo Jarmo Romppanen. Opiskelijat itse ovat iloisia siitä, että koulutus suo mahdollisuuden erilaisten musiikinlajien opiskelulle, että siinä vältetään kapeakatseisuutta tai musiikillista ahdasmielisyyttä. Yhdessä tekeminen antaa paljon, toteavat opiskelijat. Ja soittavat lisää. Yhdessä. 30 31

Uutisia PKAMK:sta Karelia-amk Maanjäristyskestävä puurakenteinen talo Teksti: Susanna Rosell Teksti: Timo Pakarinen, Kuva: Herman Huber Ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen on edennyt suunnitellusti ja syksyn yhteishaussa haettiinkin ensimmäistä kertaa opiskelijoita Karelia-ammattikorkeakouluun. Useat päällekkäiset muutokset ovat nykyaikaa ja vain osa meneillään olevista muutoksista tapahtuu juuri yhtiöittämisen vuoksi. Ammattikorkeakoulun henkilöstön kannalta työnantajan muuttuminen liikelaitoksesta osakeyhtiöksi merkitsee uusien työsopimusten laatimista, jossain määrin uusien käytäntöjen omaksumista ja tietenkin uuden nimen opettelua kaikkine kirjoitusmuotoineen Karelia Ammattikorkeakoulu Oy, Karelia-ammattikorkeakoulu, Karelia University of Applied Sciences Ltd. jne. Opiskelijalle, työelämälle ja yhteistyökumppaneille muutos näyttäytyy lähinnä uuden Karelia-ammattikorkeakoulun modernina ja raikkaana graafisena ilmeenä sekä uutena nimenä. Jo tammikuussa 2013 valmistuvat ensimmäiset opiskelijat Karelia-ammattikorkeakoulusta! Toivon mukaan yhtiöittämisen myötä ammattikorkeakouluun rakentuu entistä joustavampia ja laadukkaampia käytäntöjä. Osakeyhtiöksi muuttumisen yhteydessä ammattikorkeakoulun organisaatiota muutetaan siten, että koulutusohjel- Innovative Use of wood in Construction Rakennustekniikan koulutusohjelmassa käynnistyi 16.4.2012 puurakentamiseen liittyvä Intensive Program ohjelma Innovative Use of Wood in Construction. Tässä Erasmus rahoitteisessa hankkeessa on mukana partnerit Skotlannista, Unkarista, Espanjasta ja Itävallasta. Tämän kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on syventää tietämystä puun käytöstä rakentamisessa ja samalla luoda vankka pohja tulevaisuuden yhteistyölle, jossa yhdistyy eri korkeakoulujen ja yliopistojen osaaminen toimialan yritysten osaamiseen. Kansainvälisten kumppaneiden lisäksi PKAMK:sta oli mukana rakennustekniikan ja International Desingn koulutusohjelmien 39 opiskelijaa. Liiketalouden koulutusohjelmasta oli mukana 30 opiskelijaa tekemässä ohjelman toteutukseen liittyvää tiedotusta, evaluointia sekä tapahtumien järjestelyjä. Kahden viikon aikana opiskelijat paneutuivat puurakentamiseen lukuisten asiantuntijaluentojen sekä Case kohteiden suunnittelujen kautta. Kurssin alussa opiskelijoista muodostettiin kuusi monikansallista sekä monialaista työryhmää. Ryhmissä oli mukana opiskelijoita jokaisesta osallistuvasta yliopistosta taustanaan arkkitehtuurin, muotoilun, rakennusinsinöörin sekä puutekniikan opintoja. Ryhmistä kaksi kehitti pientalokonseptia Lemminkäinen Oy:lle, kaksi työsti suunnitelmia pääkonttoriksi Mestari mat, T&K-toiminta ja palvelutoiminta keskitetään neljään koulutus- ja tutkimuskeskukseen entisen viiden sijasta. Keskukset ovat nimeltään Biotalouden keskus (BIO), Liiketalouden ja tekniikan keskus (LITE), Luovan talouden keskus (LUOVA) sekä Sosiaali- ja terveysalan keskus (SOTE). Lisäksi Kareliassa on viides keskus, Kehittämis- ja palvelukeskus (KEPA), johon kuuluvat ammattikorkeakoulun hallinto ja yhteiset palvelut. Osakeyhtiössä päätösvaltaa käyttävät ylläpitäjän eli osakeyhtiön puolella yhtiökokous, osakeyhtiön hallitus sekä toimitusjohtaja. Ammattikorkeakoulun sisäisissä asioissa ylintä päätösvaltaa käyttävät entiseen tapaan ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Rehtorin tehtävänä on jatkossa toimia myös toimitusjohtajana. Entinen jako ylläpitäjän toimivallan ja ammattikorkeakoulun sisäisen toimivallan välillä säilyy, kunnes lainsäädäntö siltä osin muuttuu. Olemme nyt muutoksen yhdessä vaiheessa, jota pian seuraa toinen vaihe. Organisaatio muuttuu nyt ja jatkossakin, mutta sen sisällä toiminnot hoidetaan tuttuun tyyliin joka päivä pieniä parannuksia periaatteella. Nikkarit Oy:lle sekä kaksi suunnitteli näköalatornia Ilosaareen Joensuun kaupungille. Työn tuloksiin voi tutustua Liiketalouden ja tekniikan keskuksen tiloissa. Vuonna 2013 vastaava jakso toteutetaan Unkarissa Györissä ja viimenen jakso vuonna 2014 Itävallassa Salzburgissa. Vuoden 2013 toteutuksen suunnittelu aloitettiin lokuun alussa kokouksella Unkarissa ja mielenkiintoinen ja haastava jakso on luvassa. Kurssi on onnistuneesti takana. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on käynnistänyt vuonna 2009 yhteistyöprojektin kiinalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa lisätäkseen yritysten ja asiantuntijoiden osaamista Aasiasta ja Aasian markkinoista itäsuomessa. Projekti tarjoaa tukea hankkeeseen osallistujille aiheeseen liittyvien koulutusten ja erilaisten opetus- ja tutustumisjaksojen muodossa. Hankkeen kohderyhmänä ovat metsäalan, puurakentamisen ja puuteknologia-alan yritykset ja asiantuntijat. Koulutuksen lisäksi hanke tarjoaa mahdollisuuksia vierailla, tutustua ja verkottua potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämän lisäksi hanke on mukana kehittämässä maanjäristyksen kestävää puurakenteista taloa. Kestävän metsänhoidon menetelmien edistäminen Kiinassa kuuluu myös hankkeen keskeisiin toimenpiteisiin. Maanjäristykset syntyvät maankuoreen patotutuneen energian vapautuessa mannerlaattojen liikkeiden yhteydessä, mikä aikaan saa eri suuntiin maata pitkin eteneviä seismisiä aaltoja. Voimakkuudeltaan kolmen magnitudin maanjäristyksiä ihminen ei juurikaan huomaa, kun taas seitsemän ja sitä suuremmat järistykset aiheuttavat jo vakavia vahinkoja laajoilla alueilla. Vahinkojen suuruuteen vaikuttaa olennaisesti järistyskeskuksen syvyys maanpinnasta. Mittaushistorian voimakkain maanjäristys on ollut hieman yli yhdeksän magnitudia. Yksi tuhovoimaisimmista maanjäristyksistä Kiinassa tapahtui toukokuussa 2008 Sichuanin maakunnassa. Maanjäristyksen voimakkuus oli 8.0 Richterin asteikolla ja kesto 8 sekuntia. Tänä aikana yli seitsemän miljoonaa rakennusta tuhoutui täysin ja noin 70000 ihmistä sai surmansa. Se miten rakennukset on suunniteltu ja valmistettu on avainkysymys tuhojen pienentämiseksi maanjäristyksen tapahtuessa. Mm. puulla on luontaisesti monia hyviä ominaisuuksia, joka tekee siitä mielenkiintoisen ja erityisesti järistyksen aiheuttamia rasituksia erinomaisesti kestävän materiaalin. Koben maanjäristys Japanissa osoitti, että hirsitaloilla on hyvät edellytykset säilyä vahingoittumattomina voimakkaissakin maanjäristyksissä. Me suomalaiset olemme kärkisijoilla hirsirakentamisosaamisessa ja sen teknologisessa asiantuntemuksessa maailmassa. Kiinassa tarvitaan kipeästi asiantuntemusta ja osaamista turvallisen rakentamisen toteuttamiseksi järistysherkillä alueilla. Nämä tekijät yhdessä olivat hyvä lähtökohta suomalais-kiinalais-japanilaiselle asiantuntijayhteistyölle maanjäristyskestävän puutalon suunnittelemiseksi, joka käynnistettiin ammattikorkeakoulun Aasia osaamisen hankkeessa. Hankkeessa kehitettiin hirsirakenteinen maanjäristyskestävän asumisen konsepti. Lopullinen konseptin mukainen järistystalo on kooltaan 6x6 metriä ja sitä voidaan laajentaa usealla osalla jopa 85 m2:n suuruiseksi. Kehitetty talo täyttää kaikki vaatimukset, joita edellytetään turvallisen rakentamisen toteuttamiseksi nopeasti alueilla, joita on kohdannut luonnonkatastrofi. Talon rakentamiseen ei tarvita raskaita nostureita, vaan kokoaminen voidaan tehdä paikalla miestyönä. Sen lisäksi, että saatoimme käynnistää kehittämisyhteistyön osaamisen pohjalta, joka todella hyvin hallitaan Suomessa, voimme käyttää maanjäristyskestävien talojen suunnittelussa materiaalia, joka on energiatehokasta ja ekologista, ja tulee kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Tällä tavoin toimien voimme edistää osaltamme kestävää kehitystä ja taistella ilmastonmuutosta vastaan. Kestävän kehityksen mukaisesti tuotettu materiaali, tehokas raaka-aineen käyttö, helppo paikalle toimitus, energiataloudellisuus, nopea pystytys ja kilpailukykyinen hinta luovat vahvan perustan kehitetyn talon menestykselle erityisesti katastrofirakentamisen markkinoilla. Hankkeen yhteistyötahot ovat: Itä-Suomen yliopisto, Metsätalouden kehityskeskus Tapio, ICBR Kansainvälinen bambu ja rottinkitutkimuskeskus, Peking, Kiina; CAF Kiinan metsäakatemia, Peking, Kiina; Japanin Hirsitaloyhdistystä edustava Talo International Ltd., Tokio, Japani; sekä ICCE Ilmastonmuutos ja ekologiainstituutti, New Delhi, Intia. Koben maanjäristys Japanissa osoitti, että hirsitaloilla on hyvät edellytykset säilyä vahingoittumattomina voimakkaissakin maanjäristyksissä. Teksti: Timo Pakarinen, Petteri Ryhänen 32 uutisia uutisia 33

teksti: Ulla Tarvainen teksti: Kim Wrange Uutisia Eläköityvä lehtori Ulla tarvainen: AMK ja minä, yhteinen historiamme Jo ennen ammattikorkeakoulua työskentelin opettajana, mm. Joensuun kauppaoppilaitoksessa, Joensuun metsä- ja puutalousoppilaitoksessa sekä Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Ammattikorkeakoulussa olen ollut mukana alusta alkaen opettaen mm. yritysaineita ja oikeusoppia kulttuuri- sekä luonnonvara-aloilla. Kuvataiteen ja Muotoilun koulutusohjelmissa toimin myös aikuiskoulutusvastaavana sekä aikuisopiskelijoiden opinto-ohjaajana. Opetin lisäksi yrittäjyysopintoja. Mieleenpainuvaa aikaa oli D'ARTin kehitys projektista pysyväksi toiminnaksi ja se millä innolla ja tarmolla kaikki siinä työskentelivät täydellä sydämellä. Samalla rakennettiin uudet tilat ja uudistettiin opetussuunnitelmia vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Aikuiskoulutuksessa aloitettiin sisustussuunnittelun ja graafisen suunnittelun koulutukset. Työskentely osaavien, älykkäiden ja taitavien ihmisten kanssa on antanut paljon. Mieleenpainuvaa on ollut työyhteisön yhteenkuuluvaisuuden tunne ja ihmisten venymiskyky jaksamisen äärirajoille saakka. Haluan kiittää kaikkia loistavasta työtoveruudesta ja yhteistyöstä! Yhdessä olimme ja te olette paljon enemmän kuin yksittäisten henkilöiden summa! Toivon, että kehittämis- ja toimintainto jatkuu Karelia-ammattikorkeakoulussa ikävistä leikkauksista huolimatta ja MUKAlaisten osaamista ymmärretään jatkossa käyttää eri toimintaympäristöissä. Ammattikorkeakoulu ja yritykset ovat saavat yhdessä toimien paljon aikaan. Molemminpuolisen luottamuksen toistensa motiiveihin ja tekemiseen soisi edelleen kehittyvän ja pysyvän. Timo Hassinen on 100:s Wärtsilä-talosta valmistunut Insinööri (ylempi AMK) Timo Hassinen valmistui Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmasta lokakuussa 2012. Hassinen teki opinnäytetyönsä Metsäntutkimuslaitos METLA:lle. Hänen opinnäytetyössään selvitettiin mahdollisuutta liittää ympäristölaskenta rakentamisen päätöksenteon apuvälineeksi. Opinnäytetyön tavoitteena on edistää ympäristöystävällisten materiaalien käyttöä rakentamisessa. Aikaisemmin on kiinnitetty paljon huomiota rakentamisen energiatehokkuuteen, mutta rakentamisessa käytettävien materiaalien aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota. - Yamk-tutkinto monipuolisti, vahvisti ja päivitti ajan tasalle oman jo aikaisemman monipuolisen koulutukseni ja työkokemukseni. Se antaa minulle jatkoa ajatellen hy- PKAMK on lähialueensa tarpeet tunnistanut ja tunnistava, lähellä toimiva joustava kouluttaja ja kehittäjä. Eläkepäivieni suunnitelmiin kuuluu mm. matkustelu ja mummina oleminen sekä eri puolilla Suomea ja maailmaa asuvien ystävien tapaaminen. Koskaan ei voi tietää mitä tuleman pitää, joten liian lukkoon lyötyjä suunnitelmia ei ole. On oltava avoin mahdollisuuksille ja valmis toimimaan. Sydämelliset kiitokset kaikille ystävilleni, olette antaneet minulle paljon! Iloisiin näkemisiin! Ulla Tarvainen (vas) ja Martha Balerina vät teoreettiset valmiudet toimia vaativissa projekti- ja asiantuntijatehtävissä, toteaa Hassinen. PKAMK:ssa Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma on ollut haussa vuodesta 2005 lähtien. Hakijoita on ollut keskimäärin yli kaksinkertainen määrä 20 aloituspaikkaa kohden. Pohjois-Karjalassa ei ole omaa tekniikan alan yliopistotasoista koulutusta, joten PKAMK on alueen ainoa tekniikan alan ylempää korkeakoulutusta tarjoava oppilaitos. Tämä on merkittävä lisä alueen koulutustarjontaan, sillä ylempi amk-tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan ja muuhun toimeen kuin yliopistoissa tai tiedekorkeakouluissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto. Tutkintonimikkeenä valmistuvilla opiskelijoilla on Insinööri (ylempi AMK), englanniksi Master of Engineering. Tästä mainoksesta et löydä HAKU: Vieraskielinen koulutus 7.1.-12.2.2013 Nuorten ja aikuiskoulutus 4.3. 3.4.2013 mutta opinnot Kareliassa antavat monta vaihtoehtoa sen selvittämiseksi. Kulttuurimatkailullinen Venäjä-pilotti Kulttuurimatkailullinen Venäjä-pilotti on Pohjois-Karjalan matkailustrategioita tukeva ESR-hanke, jota on lähdetty suunnittelemaan ja toteuttamaan kysyntälähtöisyyden vuoksi. Hankkeen tavoitteiden onnistuessa, sillä pystytään vastaamaan venäläisten asiakkaiden tarpeisiin ja samalla vahvistetaan Pohjois-Karjalan matkailutarjontaa kansainvälisille asiakkaille. Hankkeen hallinnoijana toimii Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu yhdessä hankkeen kumppaneiden Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n ja Joensuun Popmuusikot ry:n kanssa. Kulttuurimatkailullinen Venäjä-pilotti on hyvä esimerkki kolmen erilaisen organisaation yhteistyöstä, jossa yhdistyvät matkailu, tapahtumat ja opetus. Jokainen hanketta toteuttava organisaatio on lähtenyt siihen mukaan omista näkökulmistaan käsin ja kunkin oman osaamisen kautta. Onnistuessaan hanke vahvistaa Pohjois-Karjalan matkailutarjontaa ja tuo organisaatioiden osaamisen lähemmäksi toisiaan ja koko maakunnan matkailun hyväksi. Hankkeen toiminta-aika on 1.7.2012 31.3.2013. www.karelia.fi/haku hakutoimisto hakutoimisto@karelia.fi FYSIOTERAPEUTTI (AMK) Fysioterapia INSINÖÖRI (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka INSINÖÖRI (AMK) Rakennustekniikka INSINÖÖRI (AMK) Sähkötekniikka INSINÖÖRI (AMK) Tietotekniikka INSINÖÖRI (AMK) Ympäristöteknologia MEDIANOMI (AMK) Viestintä METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK) Metsätalous MUSIIKKIPEDAGOGI (AMK), MUUSIKKO (AMK) Musiikki RESTONOMI (AMK) Matkailu SAIRAANHOITAJA (AMK), TERVEYDENHOITAJA (AMK) Hoitotyö SOSIONOMI (AMK) Sosiaaliala TRADENOMI (BBA) International Business TRADENOMI Liiketalous TRADENOMI Tietojenkäsittely FYSIOTERAPEUTTI, SAIRAANHOITAJA, TERVEYDENHOITAJA, SOSIONOMI, BIOANALYYTIKKO (YLEMPI AMK) Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen INSINÖÖRI (YLEMPI AMK) Teknologiaosaamisen johtaminen INSINÖÖRI (YLEMPI AMK) Ympäristöteknologia Hankkeen toimenpiteet ja tavoitteet Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: 1. Kulttuurimatkailupakettien palvelutuotannon koostaminen ja prosessikuvaukset, 2. Arvioinnin toteuttaminen sekä raportointi, 3. Tiedon siirtäminen Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n ja matkailupalveluyritysten käyttöön. Projektissa koostetaan kulttuurimatkailupalvelupaketti marraskuussa järjestettävän Rokumentin yhteyteen, ja paketille yritetään saada ainakin yksi venäläinen testiryhmä. Koostetun palvelupaketin pohjalta palveluprosessi avataan ja kehitetään matkailupalvelupakettikonsepti, joka on monistettavissa muidenkin tapahtumien yhteyteen. Konsepti on hyödynnettävissä myös opetusmateriaaliksi. Tuotekehityksen työsuunnitelma alkaa palvelupaketin koostamisesta, jonka jälkeen se arvioidaan asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden palautteiden perusteella. Kulttuurimatkailullisen Venäjä-pilotin tavoitteena on, että palvelupaketin koostamisen kautta löydetään uusia kumppanuuksia eri mtatkailualan toimijoiden välille sekä lisätään osaamista matkailupalvelutuotteiden kehittämiseen koskien erityisesti venäläisille matkailijoille suunnattuja tuotepaketteja. Yhteistyön kautta voidaan vaikuttaa maakunnan matkailun kasvun ja keskittymisen haasteisiin, ja rakentaa Pohjois-Karjalaa monipuolisempana matkailukohteena. Teksti: Niina Hattunen ja Rosa Oikarinen 34 uutisia uutisia 35

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUS Tikkarinne 9 80200 Joensuu puh.vaihde (013) 260 600 info@pkamk.fi BIOTALOUDEN KESKUS Sirkkalantie 12 A 80100 Joensuu puh. (013) 260 6900 biotalous@pkamk.fi MUOTOILUN JA KANSAINVÄLISEN KAUPAN KESKUS Sirkkalantie 12 A 80100 Joensuu puh. (013) 260 6900 designbusiness@pkamk.fi LUOVIEN ALOJEN KESKUS Länsikatu 15 80110 Joensuu puh. 050 441 2229 luovatalat@pkamk.fi LIIKETALOUDEN JA TEKNIIKAN KESKUS Karjalankatu 3 80200 Joensuu puh. (013) 260 6800 liiketalous@pkamk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KESKUS Tikkarinne 9 80200 Joensuu puh. (013) 260 6600 sote@pkamk.fi