SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2005 N:o 12 20 SISÄLLYS N:o Sivu 12 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta... 41 13 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta... 51 14 Valtioneuvoston asetus mittatekniikan keskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta... 54 15 Valtioneuvoston asetus tiettyjen vaarallisten kemikaalien maastavientiä koskevasta ilmoituksesta 56 16 Maa- ja metsätalousministeriön asetus satovahinkojen korvaamisessa käytettävistä yksikköhinnoista ja normisadoista vuonna 2004 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta 60 17 Maa- ja metsätalousministeriön asetus vuoden 2005 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuajoista ja hakemisesta... 63 18 Maa- ja metsätalousministeriön asetus luonnonhaittakorvaukseen ja maatalouden ympäristötukeen varattujen määrärahojen kohdentamisesta vuoden 2005 haussa... 68 19 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2004 maitopalkkion ja sen lisäpalkkion maksatuksesta... 71 20 Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2004 valkuaiskasvipalkkion maksatuksesta... 72 N:o 12 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 :n 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä- Suomen kansallisena tukena maksetaan maaja puutarhataloustuottajille vuodelta 2005 kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja puutarhatuotteiden varastointitukea. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa ja alaikäisiä lapsia; 2) tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden 5 2005 895002
42 N:o 12 tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1782/2003; 3) rehualalla tilatukiasetuksen 131 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun rehualan määrää sellaisena kuin se on todettu; 4) muulla lihasiipikarjalla vuoden 2005 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita sekä vuoden 2005 aikana teurastettuja tarhattuja fasaaneja ja sorsia; 5) sonnilla urospuolista kuohittua tai kuohitsematonta nautaa; 6) eläinryhmällä emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, lypsylehmiä, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä hiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä hiehoja, vähintään kuuden kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä sonneja, yli kahden vuoden ikäisiä sonneja, teurastettuja hiehoja, emakoita, karjuja, lihasikoja, nuoria siitosemakoita, nuoria siitoskarjuja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, vähintään vuoden ikäisiä uuhia, alle vuoden ikäisiä karitsoineita uuhia, vähintään vuoden ikäisiä kuttuja, alle vuoden ikäisiä poikineita kuttuja, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, vähintään vuoden ikäisiä suomenhevosia sekä muita vähintään vuoden ja enintään kolmen vuoden ikäisiä hevosia ja poneja. 3 Tuen yleiset määräytymisperusteet Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa. Etelä-Suomen kansallista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä 2 mainitun enimmäismäärän mukaisesti tuotannonalaa kohti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan. 2 luku Kotieläintalouden tuet 4 Maidon tuotantotuki Tuotantotuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakijalla on hallinnassaan tilakohtainen maidon viitemäärä. Kuluttajille suoraan myydystä maidosta tukea voidaan maksaa enintään tuen hakijalle vahvistettua suoramyyntiviitemäärää vastaavasta määrästä. Maidon tuotantotukea maksetaan tuen hakijalta vuonna 2005 markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti: Tukialue senttiä/litra Ulkosaaristo, alueet A ja B... 4,2 Manner-Ahvenanmaa... 4,2 Muu A- ja B-alue... 3,0 Vuonna 2005 tuotantotukea voidaan maksaa markkinointiin ostetusta koko maitomäärästä. Tukea ei kuitenkaan makseta edes osittain sille tuotantomäärälle, jolta peritään maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1788/2003 tarkoitettua maksua rasvakorjattujen litrojen perusteella tehtävän tilakohtaisten viitemäärien alitusten ja ylitysten tasauksen jälkeen. 5 Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet Eläinyksikköä kohti maksettavia kotieläintukia myönnetään tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Tuen määräytymisajankohdalla tarkoitetaan laskentapäivää tai muuta tuen määräytymisajanjaksoa. Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 3 mukaisia kertoimia.
N:o 12 43 Tukea myönnetään enintään seuraavasti: Tukialueet A ja B euroa/eläinyksikkö Emolehmät ja emolehmähiehot... 74 Sonnit...210 Uuhet... 87 Kutut... 87 Hevoset...214 Siat Emakot ja karjut...215 Lihasiat ja nuoret siitossiat...215 Kanat, mukaan lukien emokanat...204 Lihasiipikarja Broilerit ja lihasiipikarjaemot...196 Muu lihasiipikarja...196 Lisätukea myönnetään alueiden A ja B saaristoalueilla enintään seuraavasti: Ulkosaaristo euroa/eläinyksikkö Emolehmät, emolehmähiehot ja lypsylehmät...220 Muut naudat...391 Uuhet...391 Lihasiat... 25 Kanat, mukaan lukien emokanat... 39 Sisäsaaristo euroa/eläinyksikkö Naudat ja uuhet...218 Manner-Ahvenanmaa euroa/eläinyksikkö Naudat, lukuun ottamatta emo- ja lypsylehmiä sekä emolehmähiehoja... 50 Uuhet... 52 Lihasiat... 10 Kanat, mukaan lukien emokanat... 39 6 Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksiä Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) eläimistä on pidetty kirjanpitoa; 2) hakijalle on vahvistettu emolehmien ja emolehmähiehojen osalta tilatukiasetuksen 126 artiklassa sekä uuhien osalta tilatukiasetuksen 116 artiklassa määritelty viljelijäkohtainen enimmäismäärä; 3) tilalla on emolehmien, emolehmähiehojen ja sonnien tuen osalta rehualaa; 4) emolehmät ja emolehmähiehot kuuluvat lihakarjarotuun tai ovat syntyneet tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä; 5) hevosista ja kutuista kertyy vähintään yksi tukeen oikeuttava eläinyksikkö eläinlajia kohden 6) uuhista kertyy vähintään 1,5 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä; sekä 7) kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytty maidontuotanto täyden tuen saamiseksi on 1 päivän syyskuuta 2004 ja 31 päivän elokuuta 2005 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2004 tukihaun jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla 1 päivän toukokuuta 2005 ja 31 päivän elokuuta 2005 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 80 litraa kuttua kohti. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut tuottajakohtaiset enimmäismäärät ovat uuhien osalta samalla tukikelpoisten eläinten enimmäismäärät ja emolehmien sekä emolehmähiehojen osalta tukikelpoisten eläinten enimmäiseläinyksikkömäärät siten, että yksi emolehmäpalkkio-oikeus vastaa yhtä tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä. Emolehmien ja emolehmähiehojen osalta tuen maksun perusteena olevaan kokonaiseläinmäärään voidaan sisällyttää enintään 40 prosenttia emolehmähiehoja. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten eläinten kokonaismäärä rajoitetaan soveltamalla tilaan eläintiheyttä, joka on 1,8 eläinyksikköä rehualahehtaaria kohti. 7 Tukien myöntämisen rajoituksia Kanoista voidaan myöntää tukea enintään 260 eläinyksiköstä tuen hakijaa kohden. Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2004. Jos hevosta ei ole rekisteröity Hevostalouslain (796/1993) 3 :ssä tarkoitettuun rekisteriin, on tukihakemuksen yhteydessä toimitettava luotettava selvitys hevosen omistajasta, oikeaksi todistettu jäljennös vuokratai leasing-sopimuksesta tai muusta hevosen hallintaan oikeuttavasta sopimuksesta.
44 N:o 12 8 Teurastetuista hiehoista maksettava tuki Vuoden 2005 aikana teurastetuista hiehoista myönnetään tukea enintään 119 euroa teurastettua eläintä kohti. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hieho on ollut tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa vähintään kaksi kuukautta eläimen viimeisen kolmen elinkuukauden aikana ennen sen teurastusta. Teurastetuista hiehoista maksettavaa tukea ei makseta niistä hiehoista, joille on maksettu 5 :ssä säädettyä emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea. 9 Teurastetun eläimen tukikelpoisuus Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että: 1) eläimistä on pidetty kirjanpitoa; 2) eläin on teurastettu Elintarvikeviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan valvontaviranomaisten hyväksymässä teurastuspaikassa; 3) eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi; 4) hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja lihasian ruhopaino vähintään 61 kiloa; sekä 5) hiehojen osalta osallistumisilmoitus Euroopan yhteisöjen teurastuspalkkiojärjestelmään ja teurastetuista hiehoista maksettavaan kansalliseen tukeen on jätetty viimeistään samana päivänä kuin ensimmäinen hieho, josta tuki halutaan, teurastetaan. Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tukea. Jos hiehon tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruho on tuen piirissä, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, saavuttaa 1 momentin 4 kohdassa säädetyn vähimmäispainon. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen. 10 Siitokseen myytyjen nuorten sikojen tukikelpoisuus Nuorista siitossioista maksetaan nuoren siitossian tuki vain kerran. Tuki maksetaan sille tuen hakijalle, jonka tilalta nuori siitossika on myyty sen jälkeen, kun eläin on tullut kolmen kuukauden ikäiseksi. 11 Kotieläintukien määräytyminen Kotieläintuet määräytyvät hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella seuraavasti: 1) emakoista, kanoista, broileriemoista ja kalkkunaemoista maksettava tuki 12 laskentapäivän keskiarvona; 2) karjuista, ankka- ja hanhiemoista, tarhatuista fasaani- ja sorsaemoista sekä broilereista maksettava tuki kahden laskentapäivän keskiarvona; 3) uuhista, kutuista ja hevosista maksettava tuki yhden laskentapäivän perusteella; 4) emolehmistä, emolehmähiehoista, lypsylehmistä, sonneista ja hiehoista maksettava tuki nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän mukaan hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella; ja 5) teurastetuista hiehoista sekä lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksettava tuki vuonna 2005 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella. 6) nuorista siitossioista maksettava tuki vuonna 2005 siitokseen myytyjen eläinten lukumäärän perusteella. Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne ovat olleet laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka
N:o 12 45 hallinnassa emakko on ollut laskentapäivän alkaessa. Kutuista maksettavaa tukea laskettaessa otetaan laskentapäivän eläinmäärän lisäksi huomioon kuttujen maidontuotanto 6 :n 1 momentin 7 kohdassa säädetyllä tavalla. 12 Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen Emolehmien, emolehmähiehojen, lypsylehmien, sonnien ja hiehojen keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2004 ja 30 päivän kesäkuuta 2005 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365. Emakoiden keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yhden suurimman ja yhden pienimmän laskentapäivän lukumäärä huomioon ottamatta. Kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja neljä pienintä lukumäärää huomioon ottamatta. Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljä ensimmäistä nollamäärää voidaan laskea pienimmiksi lukumääriksi, joita ei oteta huomioon keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tämä koskee myös tapauksia, joissa tuen määräytymisajanjakso vaihtuu. 13 Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen Tukilain 10 :n 5 momentissa tarkoitettuna vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen vuoden tuen perusteena olevaa eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä on lisäksi oltava eläinlääkärin antama todistus. Jos edellisen vuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä vuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen vuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa. Jos broileritilalla broilereiden lukumäärä laskentapäivänä poikkeaa broileriuntuvikkotoimitusten tai teurasnoutojen vuoksi vähintään 10 prosenttia normaalista ja tuotanto on jatkuvaa, laskentapäivän eläinmääränä voidaan käyttää vakiintunutta eläinmäärää. Vakiintunut eläinmäärä saadaan kertomalla luvulla 0,98 laskentapäivää edeltäviä kolmea kasvatuserää varten toimitettujen untuvikkojen keskimääräinen lukumäärä. Yhteen kasvatuserään kuuluvat untuvikot, jotka on toimitettu tilalle viimeistään kymmenen päivän kuluessa ensimmäisestä samaan erään kuuluvasta toimituksesta. Tukihakemuksen liitteenä tulee toimittaa untuvikkotoimittajan tositteet, joista selviävät toimitusten päivämäärät ja toimitettujen untuvikkojen lukumäärät. 14 Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen kotieläintuotantoa aloitettaessa ja lopetettaessa Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson, eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamistapauksessa aloittamista edeltävien laskentapäivien osalta ja lopettamistapauksessa lopettamista seuraavien laskentapäivien osalta. Tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien perusteella lasketun keskimääräisen lukumäärän perusteella. 15 Kotieläintukien ennakon määräytyminen Ennakon määräytymisen perusteena on eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2004 kotieläintuki on maksettu. Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2005 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2004 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.
46 N:o 12 Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2004 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee vuonna 2005 merkittävästi, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2005 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2004 maksatukseen hyväksytty eläinmäärä. Edellä 3 momentissa tarkoitettu luotettava selvitys eläinmäärästä edellyttää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muita vastaavia todisteita. 16 Kotieläintukien ennakon suuruus ja maksaminen Teurastetuista hiehoista, uuhista, kutuista, lihasioista, nuorista siitosemakoista ja nuorista siitoskarjuista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksetaan tuen ennakkoa 80 prosenttia. Muista eläimistä maksetaan tuen ennakkoa 60 prosenttia. Kotieläintukien ennakko maksetaan ennakon hakijalle vasta sen jälkeen, kun mahdollisesti tarvittava tukilain 27 :ssä tarkoitettu poikkeus on myönnetty hakijalle. 3 luku Kasvihuonetuotannon tuki sekä puutarhatuotteiden varastointituki 17 Kasvihuonetuotannon tuki Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2005 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka on viljelykäytössä taukoa edeltävänä aikana. Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä. Kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan on oltava vähintään 300 neliömetriä. Tuen hakijan on laadittava kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista on ilmoitettava viipymättä työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle. Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), tilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -tillin ja persiljan taimituotannosta omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista. 18 Kasvihuonetuotannon tuen määrä Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti: Viljelykausi euroa/m 2 Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk... 5,3 Pitkä: yli 7 kk...11,4 Pitkän viljelykauden mukaista tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2005 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin vain lyhyen viljelykauden mukaisena tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin. Kasvihuonetuotannon tuen ennakkoa maksetaan 60 prosenttia. 19 Puutarhatuotteiden varastointituki Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 17 päivänä lokakuuta 2005, 15 päivänä marraskuuta 2005 ja 15 päivänä joulukuuta 2005 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastomäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastomäärästä enintään seuraavasti:
N:o 12 47 Tuoretuotanto Varastotyyppi euroa/m 3 Koneellisesti jäähdytetty varasto...14,2 Muu varasto...9,8 Teollisuuden sopimustuotanto Varastotyyppi euroa/m 3 Koneellisesti jäähdytetty varasto...12,3 Muu varasto...8,1 Varastomäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella, ja siihen sisällytetään vain ne puutarhatuotteet, jotka ovat varastoon pantaessa olleet kauppakelpoisia. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä varastomääräilmoitukseen. Tuoretuotannossa tukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, persilja, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali. Teollisuuden sopimustuotannossa tukikelpoisia ovat lanttu, mukulaselleri, porkkana, punajuuri, punakaali, sipuli ja valkokaali. 4luku Erinäiset säännökset 20 Rekisterit Tuen maksamisen edellytyksenä on, että: 1) kasvihuonetuotannon tuen tai puutarhatuotteiden varastointituen hakija on rekisteröitynyt kasvinterveyden suojelusta annetun lain (702/2003) 4 :ssä tarkoitettuun kasvinsuojelurekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää, sekä kasvisten laatuluokituksen valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (nro 4/1995, muut. 151/1996), julkaistu eräistä päätöksistä annetussa maaja metsätalousministeriön ilmoituksessa (29/1995), tarkoitettuun kasvisten laadunvalvontarekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää; sekä 2) naudat on merkitty ja rekisteröity nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) mukaisesti. 5 luku Voimaantulo 21 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä tammikuuta 2005. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Esa Hiiva
48 Liite 1 ETELÄ-SUOMEN KANSALLISEN TUEN ALUEJAKO Alue A Alastaro, Askola, Aura, Elimäki, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Karjaa, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kirkkonummi, Koski, Kouvola, Kuusjoki, Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja, Loimaa, Loviisa, Marttila, Masku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Myrskylä, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Perniö, Pertteli, Pohja, Pornainen, Pukkila, Pöytyä, Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko, Salo, Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Tuusula, Vantaa, Vihti ja Västanfjärd sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Dragsfjärd, Halikko, Inkoo, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Sauvo, Särkisalo ja Turku. Alue B Anjalankoski, Artjärvi, Asikkala, Askainen, Brändö, Eckerö, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina, Hammarland, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Houtskari, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Iniö, Jaala, Janakkala, Jokioinen, Jomala, Joutseno, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä sen alueeseen C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kalvola, Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kiikoinen, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Kotka, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kumlinge, Kustavi, Kuusankoski, Kylmäkoski, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laitila, Lammi, Lappeenranta, Lappi, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Loppi, Lumparland, Luopioinen, Luumäki, Luvia, Längelmäki, Maarianhamina, Merimasku, Miehikkälä, Mouhijärvi, Mynämäki, Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nauvo, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Rauma, Renko, Riihimäki, Rymättylä, Saltvik, Sammatti, Sottunga, Sund, Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tammisaari, Tampere, Toijala, Tuulos, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vammala, Vampula, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Ypäjä ja Äetsä sekä Dragsfjärdin, Halikon, Inkoon, Kaarinan, Lemun, Naantalin, Paraisten, Pernajan, Piikkiön, Porvoon, Sauvon, Särkisalon ja Turun saaristo-osat. Saaristoalueet Ulkosaaristo Brändö, Föglö, Houtskari, Iniö, Korppoo, Kumlinge, Kökar, Nauvo, Sottunga, Velkua ja Vårdö sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Dragsfjärd, Halikko, Hammarland, Inkoo, Kaarina, Kustavi, Lemland, Lemu, Merimasku, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Rymättylä, Sauvo, Särkisalo, Taivassalo, Tammisaari, Turku ja Uusikaupunki. Sisäsaaristo Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Hartola, Hauho, Joutseno, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kuhmoinen, Kuusankoski, Längelmäki, Padasjoki, Pälkäne, Sysmä ja Valkeala. Manner-Ahvenanmaa Eckerö, Finström, Geta, Jomala, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik ja Sund sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät kunnan osaalueet Hammarlandin ja Lemlandin kunnista.
49 Liite 2 ENIMMÄISMÄÄRÄRAJOITTEET tuen määrä, miljoonaa euroa Maito...17,71 Nautaeläimet...8,21 Uuhet ja kutut...0,43 Siat...36,46 Kanat, mukaan lukien emokanat...7,60 Lihasiipikarja...7,71 Hevoset...1,33 Kasvihuonetuotanto...18,92 Puutarhatuotteiden varastointituki...1,15
50 Liite 3 ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET Eläinyksikkö = ey ey Emolehmät ja lypsylehmät...1 Emolehmähiehot, yli 2 vuotta...1 Emolehmähiehot, 8 kk 2 vuotta...0,6 Sonnit ja hiehot, yli 2 vuotta...1 Sonnit ja hiehot, 6 kk 2 vuotta...0,6 Uuhet...0,15 Kutut...0,48 Emakot ja karjut...0,7 Kanat, mukaan lukien emokanat...0,013 Broilerit...0,0053 Broileriemot...0,025 Hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot...0,026 Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut...0,013 Hevoset - siitostammat (hevoset ja ponit)...1 - suomenhevoset, vähintään 1 vuotta...0,85-1 3-vuotiaat muut hevoset ja ponit...0,6 ELÄINYKSIKÖIDEN MUODOSTAMINEN LIHASIKOJEN, NUORIEN SII- TOSEMAKOIDEN, NUORIEN SIITOSKARJUJEN, KALKKUNOIDEN, HANHIEN, ANKKOJEN SEKÄ TARHATTUJEN SORSIEN JA FASAANIEN OSALTA 13 teurastettua lihasikaa...1 ey 13 siitokseen myytyä nuorta emakkoa tai karjua...1 ey 223 teurastettua kalkkunaa...1 ey 325 teurastettua hanhea...1 ey 585 teurastettua ankkaa...1 ey 1 375 teurastettua tarhattua sorsaa...1 ey 1 375 teurastettua tarhattua fasaania...1 ey
51 N:o 13 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 4 :n 2 momentin, 7 :n 1 momentin sekä 9 :n 3 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 :n 4 kohdassa tarkoitettuna muuna maa- ja puutarhatalouden tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2005 pinta-alaperusteista perunantuotannon kansallista tukea enintään 7,2 miljoonaa euroa siten kuin tässä asetuksessa säädetään. Perunantuotannon kansalliseen tukeen osoitetusta määrärahasta voidaan myöntää enintään neljä prosenttia eri tutkimuslaitoksille ja peruna-alan kehittäjäorganisaatioille perunantuotantoa, markkinoita ja markkinointia koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) sertifioidulla siemenperunalla siemenperunan kaupasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (nro 112/2000), julkaistu eräistä maa- ja metsätalousministeriön asetuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (1010/2000), tarkoitettua siemenperunaa tai Euroopan unionin alueelta tuotua ja siellä virallisesti luokiteltua sekä terveystarkastuksessa hyväksyttyä siemenperunaa, josta viljelijällä on alkuperämaan vakuustodistus-kasvipassi; 2) ruokaperunalla sellaisenaan elintarvikkeena käytettäväksi viljeltävää perunaa, myös varhaisperunaa, jota ei viljellä katteen alla; 3) katteenalaisella varhaisperunalla avomaalla siirrettävän katteen alla viljeltävää varhaisperunaa; 4) ruokateollisuusperunalla sopimustuotantona elintarviketeollisuudelle tuotettavaa perunaa, ei kuitenkaan tärkkelysperunaa; 5) tilan omalla siemenlisäyksellä perunaa, jota tuotetaan tilalle hankitusta sertifioidusta siemenperunasta vuoden 2006 ruokaperunan, ruokateollisuusperunan tai katteenalaisen varhaisperunan tuotantoa varten; 6) tärkkelysperunan siemenlisäyksellä perunaa, jota tuotetaan tilalle hankitusta sertifioidusta siemenperunasta vuoden 2006 tärkkelysperunan tuotantoa varten; 7) tukikelpoisella perunalla 1 6 kohdassa tarkoitettua perunantuotantoa; 8) tärkkelysperunalla perunatärkkelyksen raaka-aineeksi viljeltävää teollisuusperunaa;
52 N:o 13 9) muulla perunalla tukikelvottomalla siemenperunalla kylvettyä perunaa, tilan omaan kulutukseen tai rehuksi käytettävää perunaa ja näihin tarkoituksiin viljeltyä siemenperunaa vuoden 2006 tuotantoa varten; 10) kasvimaalla viljelyalaa, jossa viljellään puutarhakasveja ja perunaa omaan käyttöön. 3 Perunantuotannon tuen määräytymisestä Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria. Tuki maksetaan pinta-alalta vain kerran, vaikka samalla alalla viljellään kyseisen kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Perunantuotannon kansallista tukea ei makseta kasvimaaksi ilmoitetuille aloille. 4 Tukeen oikeuttava viljely Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) tukikelpoista perunaa viljellään markkinoitavaksi tai siemenlisäystä varten; 2) tukikelpoisen perunan viljelyala on yli kaksi hehtaaria tai varhaisperunan osalta varhaisperunaa viljellään katteen alla yli yhden hehtaarin alalla tai tärkkelysperunan siemenlisäyksen osalta tärkkelysperunaa viljellään yli puolen hehtaarin alalla; sekä 3) perunan istutukseen on käytetty sertifioitua siemenperunaa tai siitä enintään yhden kerran omalla tilalla lisättyä siemenperunaa. Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu viljelyala ylittyy, tuki voidaan maksaa tilan koko tukikelpoiselle perunanviljelyalalle. Tärkkelysperunan siemenlisäyksen osalta tukikelpoinen viljelyala voi olla ilman erillisselvitystä enintään 15 prosenttia tärkkelysperunan sopimusalasta. Kirjallisen erillisselvityksen perusteella voidaan ottaa huomioon tuotannon laajentuminen tai siementuotantorengas. 5 Tuen suuruus Perunantuotannon tukea myönnetään enintään 303 euroa hehtaarilta. Tuki myönnetään 118 eurolla hehtaarilta korotettuna viljelyalalta, jolla tuotetun perunan markkinoinnista viljelijällä on 6 :ssä tarkoitettu viljelysopimus. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella noudatettavista perunanviljelyn vaatimuksista annetun lain (574/2002) 1 :ssä tarkoitetulla tuotantoalueella lisätukea myönnetään 2 :n kohdissa 2 6 tarkoitetulle tuotannolle enintään 48 euroa hehtaarilta tai viljelyalalta, jolla tuotetun perunan markkinoinnista viljelijällä on 6 :ssä tarkoitettu viljelysopimus, enintään 67 euroa hehtaarilta. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettavan tuen määrä ylittää 1 :n 1 momentissa säädetyn tuen enimmäismäärän vähennettynä 1 :n 2 momentissa tarkoitetulla erällä, tukea alennetaan. 6 Perunanviljelysopimus Edellä 5 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu korotettu tuki myönnetään, jos perunantuotannosta on tehty kirjallinen viljelysopimus, jonka nojalla koko sopimusalalta saatava sato toimitetaan ostajana toimivalle sopimusosapuolelle sekä jonka nojalla: 1) vähintään 20 000 kilon hehtaarisadon mukaan laskettava määrä toimitetaan ostajana toimivalle sopimusosapuolelle; tai 2) vähintään 10 000 kilon hehtaarisadon mukaan laskettava määrä toimitetaan ostajana toimivalle sopimusosapuolelle ja kysymys on katteenalaisesta varhaisperunasta. Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa korotettu tuki myönnetään vain pinta-alalta, joka mainituissa kohdissa säädetyn satotason mukaan laskien tarvitaan sovitun määrän tuottamiseen. Tuen hakija ei voi toimia oman tuotantonsa ostavana sopimusosapuolena. Ostajana toimivalla sopimusosapuolella on oltava yritys- ja yhteisötietolain (244/2001) 9 :ssä tarkoitettu yritys- ja yhteisötunnus, joka ei saa olla sama kuin myyjänä toimivan viljelijän yritys- ja yhteisötunnus. Perunanviljelysopimuksessa, joka ei saa sisältää viljelysopimuksen vapaata purkamista mahdollistavaa ehtoa, on mainittava:
N:o 13 53 1) sopimuspuolet, ostaja ja viljelijä myyjänä sekä näiden yritys- ja yhteisötunnukset; 2) perunan käyttötarkoitus; 3) sopimusmäärä kiloina sekä se pinta-ala hehtaareina, jolta sopimusperuna on tilan satotaso huomioon ottaen tarkoitus tuottaa; 4) sopimushinta, joka voi olla kiinteä tai päivän hinta; 5) se, että sopimus on tehty vuoden 2005 sadosta; sekä 6) sopimuksesta on laadittu kaksi samanlaista kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Perunanviljelysopimus on päivättävä ja sopimuspuolten on allekirjoitettava se. Korotetun tuen myöntämisen edellytyksenä on, että viljelysopimus toimitetaan viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2005 tukihakemuksen vastaanottaneelle toimivaltaiselle viranomaiselle. 7 Rekisterit Tuen maksamisen edellytyksenä on, että perunantuotannon tuen hakija on rekisteröitynyt kasvinterveyden suojelusta annetun lain (702/2003) 4 :ssä tarkoitettuun kasvinsuojelurekisteriin. 8 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä tammikuuta 2005. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Esa Hiiva
54 N:o 14 Valtioneuvoston asetus mittatekniikan keskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, muutetaan mittatekniikan keskuksesta 12 päivänä huhtikuuta 1991 annetun asetuksen (678/1991) 2 :n 2 momentin 4 kohta, 3, 5 :n 1 ja 2 momentti, 7 :n 1 momentti, 8 11 ja 11 :n edellä oleva väliotsikko, 13 :n 2 momentti ja 14 :n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 3 sekä 5 :n 1 ja 2 momentti asetuksessa 1377/1994, 9 asetuksessa 1089/1997 sekä 10 ja 11 sekä 11 :n edellä oleva väliotsikko asetuksessa 455/2000, seuraavasti: 2 Johtokunnan tehtävänä on: 4) käsitellä muut merkittävät asiat, jotka ylijohtaja saattaa johtokunnan käsiteltäviksi. 3 Mittatekniikan keskuksen johtokuntaan kuuluvat mittatekniikan keskuksen ylijohtaja sekä enintään kuusi muuta keskuksen toimialaa tuntevaa henkilöä, jotka valtioneuvosto nimittää neljäksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan jäsenistä yhden tulee olla keskuksen henkilöstön nimeämä. Valtioneuvosto määrää johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot. 5 Mittatekniikan keskuksen päällikkönä on ylijohtaja, jolla on professorin arvonimi. Lisäksi keskuksessa on muuta virkasuhteista ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Ylijohtaja valvoo ja kehittää mittatekniikan keskuksen toimintaa. Hän vastaa keskuksen toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta sekä raportoi niistä vuosittain kauppa- ja teollisuusministeriölle. 7 Mittatekniikan keskukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta taikka ylijohtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on työjärjestyksessä annettu. 8 Ylijohtaja ratkaisee asiat, joita johtokunta ei ratkaise tai joita ei työjärjestyksessä ole annettu muun virkamiehen ratkaistaviksi. Ylijohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava. 9 Ylijohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, hyvää perehtyneisyyttä keskuksen toimialaan, käytännössä osoitettua johtamistaitoa sekä johtamiskokemusta. Välittömästi ylijohtajan alaisen tulosyksi-
N:o 14 55 kön päälliköltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja hyvää perehtyneisyyttä viran tehtäväalaan. 10 Ylijohtajan nimittää valtioneuvosto. Välittömästi ylijohtajan alaisen tulosyksikön päällikön nimittää johtokunta. Muun henkilöstön nimittää tai ottaa ylijohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Ylijohtajan sijainen 11 Ylijohtajan ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii johtokunnan määräämä virkamies. 13 Työjärjestyksen vahvistaa ylijohtaja. 14 Mittatekniikan keskuksen virkamies tai muu sen henkilöstöön kuuluva ei saa ilman ylijohtajan kirjallista lupaa antaa yksityistä asiantuntijalausuntoa keskuksen toimialaan kuuluvalta alalta. Lupa voidaan myöntää, jos lausunnon antaminen ei ole ristiriidassa asianomaisen virka- tai työtehtävien kanssa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2005. Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2005 Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Nuorempi hallitussihteeri Sari Rapinoja
56 N:o 15 Valtioneuvoston asetus tiettyjen vaarallisten kemikaalien maastavientiä koskevasta ilmoituksesta Annettu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2005 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään 14 päivänä elokuuta 1989 annetun kemikaalilain (744/1989) 8 :n 3 momentin ja 42 :n 3 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, 8 :n 3 momentti laissa 1412/1992 ja 42 :n 3 momentti laissa 450/2004, seuraavasti: 1 Soveltamisala Tällä asetuksella säädetään kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyssä Rotterdamin yleissopimuksessa (SopS 107/2004) tarkoitetuista kielletyistä tai ankarasti säännellyistä kemikaaleista ja niiden vientiä koskevasta ilmoitusmenettelystä. 2 Soveltamisalan rajaus Tätä asetusta ei sovelleta kemikaaliin, jonka viennistä on tehtävä ilmoitus siten kuin siitä säädetään vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 304/2003. 3 Ilmoitettavat kemikaalit Kemikaalit, joiden vientiin sovelletaan tässä asetuksessa tarkoitettua ilmoitusmenettelyä, luetellaan asetuksen liitteessä. 4 Ilmoituksen tekeminen Sen, joka vie liitteessä tarkoitettua kemikaalia Euroopan talousalueen ulkopuolella olevaan maahan ensimmäistä kertaa tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, on tehtävä ilmoitus viennistä Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 30 vuorokautta ennen kemikaalin vientiä. Ilmoitus on maakohtainen. Uusi ilmoitus on tehtävä kunkin kalenterivuoden ensimmäisestä kemikaalin viennistä viimeistään 15 vuorokautta ennen kemikaalin vientiä. 5 Ilmoituksen sisältö Ilmoituksen tulee sisältää seuraavat tiedot: 1) kemikaalin tunnistetiedot; 2) vientiä koskevat tiedot; 3) selvitys aineen mahdollisiin käyttötapoihin liittyvistä haitoista, luokitus ja merkinnät sekä käyttöturvallisuustiedote; 4) yhteenveto kemikaalin fysikaalis-kemiallisista, toksikologisista ja ekotoksikologista ominaisuuksista; 5) kemikaalin käyttötarkoitus ja arvio kemikaalin vientimäärästä; ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 304/2003/EY; EUVL N:o L 63, 6.3.2003, s. 1
N:o 15 57 6) muut ilmoituksen käsittelemiseksi tarvittavat tiedot. Jos kemikaalin vientiä koskevat tiedot ilmoituksen tekemisen jälkeen olennaisesti muuttuvat, kemikaalin viejän on ilmoitettava tästä välittömästi Suomen ympäristökeskukselle. 6 Ilmoituksen käsittely Suomen ympäristökeskuksen tulee tarkastaa ilmoitus 15 vuorokauden kuluessa ja välittää se asetuksen 1 :ssä tarkoitetun yleissopimuksen mukaisesti vastaanottajamaan viranomaiselle. 7 Valvonta Tämän asetuksen noudattamista valvovat Suomen ympäristökeskus ja tullilaitos toimialoillaan. Tullilaitoksen tehtävänä on myös valvoa 2 :ssä tarkoitetun EY:n asetuksen liitteessä I lueteltujen kemikaalien tuontia ja vientiä. 8 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005. Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2005 Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam Neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä 3 895002/5
58 N:o 15 Ilmoitettavat kemikaalit Liite Kemikaali CAS nmuero Käyttötarkoitus Rajoitus Viite Abamektiini 71751-41-2 Torjunta-aine Ankarasti TALp 10.5.1999 Aldikarbi 116-06-3 Torjunta-aine Kielletty VNp 1361/1996 Amitroli 61-82-5 Torjunta-aine Kielletty LKHp 1726/1980 ja VNp 1361/1996 Arsenaatti 15584-04-0 Torjunta-aine Kielletty VNp 1361/1996 Arseniitti 1327-53-3 Torjunta-aine Kielletty VNp 1361/1996 Atsinfossimetyyli 86-50-0 Torjunta-aine Ankarasti TALp 29.9.1993 Brodifakumi 56073-10-0 Torjunta-aine Ankarasti TALp:t 19.6.2002 ja 18.12.1996 Bromofenoksiimi 13181-17-4 Torjunta-aine Ankarasti TALp 6.4.1994 ja terbutylatsiini 5915-41-3 Difentsokvatti 43222-48-6 Torjunta-aine Kielletty TALp 13.9.1999 Difetialoni 104653-34-1 Torjunta-aine Ankarasti TALp 18.12.1996 Diklobeniili 1194-65-6 Torjunta-aine Ankarasti TALp:t 12.6.1995 JA 8.2.1996 Dikvatti 231-36-7 Torjunta-aine Ankarasti TALp 6.4.1994 Dilklorvossi 62-73-7 Torjunta-aine Ankarasti TALp 24.2.1994 Dinitro-ortokresoli 121-14-2 Torjunta-aine Kielletty MMMp 14.3.1962 DNOC 534-52-1 Torjunta-aine Kielletty VNp 1361/1996 Endosulfaani (=tiosulfaani) 115-29-7 Torjunta-aine Ankarasti TALp:t 19.11.1999, 17.6.1998 ja 12.6.1995 sekä MMMp 214/1984 Etyyliheksaanidioli 94-96-2 Torjunta-aine Kielletty TALp 22.4.1992 Fenbutatinaoksidi 13356-08-6 Torjunta-aine Ankarasti TALp 2.12.1993 Fiproniili 120068-37-3 Torjunta-aine Ankarasti TALp 19.9.2001 Flokumafeeni 90035-08-8 Torjunta-aine Ankarasti TALp:t 9.9.2003, 7.4.2003 ja 19.12.2000 Folpetti 133-07-3 Torjunta-aine Kielletty VNp 1361/1996 Haloksifoppi 69806-34-4 Torjunta-aine Kielletty TALp 14.6.1994 Kaptaani 133-06-2 Torjunta-aine Kielletty VNp 1361/1996 Kasvikarbolineumit Torjunta-aine Kielletty TALp 25.11.1987 ja VNp 1361/1996 Kinoklamiini 2797-51-5 Torjunta-aine Ankarasti TALp 22.4.1997 Klorobentsilaatti 510-15-6 Torjunta-aine Kielletty VNp 1361/1996 MCPA diklorproppi-p ioksiniili bromoksiniili 94-74-6 15165-67-0 1689-83-4 1689-84-5 Torjunta-aine Kielletty TALp 8.2.1996
N:o 15 59 Kemikaali CAS nmuero Käyttötarkoitus Rajoitus Viite Metiokarbi 2032-65-7 Torjunta-aine Ankarasti TALp 30.3.1995 N,N-dietyyli-m- 134-62-3 Torjunta-aine Ankarasti TALp 31.3.1999 toluamidi (yli 20 % vahvuiset valmisteet) Nikotiini 54-11-5 Torjunta-aine Ankarasti TALp 20.10.1998 Oksidemetonimetyyli 301-12-2 Torjunta-aine Ankarasti TALp 29.4.1998 Parakvatti 1910-42-5 Torjunta-aine Kielletty TALp 24.4.1985 ja VNp 1361/1996 Parationi 56-38-2 Torjunta-aine Kielletty VNp 1361/1996 Prokloratsi syprokonatsoli 67747-09-5 94361-06-5 Torjunta-aine Kielletty TALp 10.9.1998 Prometryyni 7287-19-6 Torjunta-aine Ankarasti Raseeminen diklorproppi ja mekoproppi 120-36-5 7085-19-0 TALp 6.4.1994 Torjunta-aine Kielletty TALp 14.6.1994 Simatsiini 122-34.9 Torjunta-aine Ankarasti TALp 9.10.1996 Talliumsulfaatti 7446-18-6 Torjunta-aine Kielletty VNp 1361/1996 Terbutylatsiini terbutryyni 122-34-9 886-50-0 Torjunta-aine Ankarasti TALp 15.12.1994 Toksafeeni 8001-35-2 Torjunta-aine Kielletty VNp 1361/1996 Trifluraliini 1582-09-8 Torjunta-aine Ankarasti TALp:t 19.12.2001, 23.2.1999 ja 31.3.1999 Vinklotsoliini 50471-44-8 Torjunta-aine Kielletty TALp 1.11.1995 ja VNp 1361/1996 Lyhenteet: LKHp = Lääkintöhallituksen päätös MMMp = Maa- ja metsätalousministeriön päätös TALp; (TALp:t) = Torjunta-ainelautakunnan päätös (-päätökset) VNp = Valtioneuvoston päätös
60 N:o 16 Maa- ja metsätalousministeriön asetus satovahinkojen korvaamisessa käytettävistä yksikköhinnoista ja normisadoista vuonna 2004 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan satovahinkojen korvaamisessa käytettävistä yksikköhinnoista ja normisadoista vuonna 2004 9 päivänä kesäkuuta 2004 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (471/2004) liitteet 1 ja 2 seuraavasti: 1 Satovahinkojen korvaamisessa käytettävistä yksikköhinnoista ja normisadoista vuonna 2004 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (471/2004) liitteet 1 ja 2 muutetaan tämän asetuksen mukaisesti. 2 Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä tammikuuta 2005. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Mirja Eerola
N:o 16 61 Liite 1 Satovahingoissa käytettävät yksikköhinnat vuonna 2004 Peltokasvit Yksikköhinta, senttiä/kg Ruokateollisuusperuna 8,5
62 N:o 16 Liite 2 Satovahinkolaskelmissa käytettävät normisadot vuonna 2004 (kg/ha) PELTOKASVIT Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Ruokateollisuusperuna 33 500 33 500 33 500 Tärkkelysperuna 33 500 33 500 33 500
63 N:o 17 Maa- ja metsätalousministeriön asetus vuoden 2005 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuajoista ja hakemisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 10 :n 7 momentin, 25 :n 3 momentin ja 28 :n 3 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee seuraavissa valtioneuvoston asetuksissa säädettyjen maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuaikoja, kotieläintukien ennakoiden hakuaikaa, hakemusten toimittamista sekä hakemuslomakkeita ja kotieläinten laskentapäiviä ja -ajankohtia: 1) vuodelta 2005 maksettavasta Etelä- Suomen kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (12/2005), jäljempänä Etelä-Suomen kansallinen tukiasetus; 2) vuodelta 2005 maksettavasta pohjoisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (11/2005), jäljempänä pohjoinen tukiasetus; sekä 3) vuodelta 2005 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annettu valtioneuvoston asetus (13/2005). 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) maatilalomakkeella maa- ja metsätalousministeriön maatilalomaketta numero 101A vuodelle 2005; 2) kasvintuotannon tukihakemuksella maaja metsätalousministeriön tukihakemuslomaketta numero 101B vuodelle 2005; 3) peruslohkolomakkeella maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen peruslohkolomaketta numero 102A vuodelle 2005; 4) kasvulohkolomakkeella maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomaketta 102B vuodelle 2005; 5) peruslohkojen muutoslomakkeella maaja metsätalousministeriön peruslohkojen muutoslomaketta 102C vuodelle 2005; 6) kotieläintukihakemuksella maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuslomaketta numero 101C kansallisista kotieläintuista vuodelle 2005, osat I ja II; sekä 7) osallistumisilmoituksella maa- ja metsätalousministeriön osallistumisilmoituslomaketta numero 162 EY:n teurastuspalkkiojärjestelmään sekä kansalliseen teurastukeen hiehoista ja sonneista. 3 Hakuajat ja hakemuslomakkeet Tukea haetaan: 1) kasvintuotannon tukien osalta kasvintuotannon tukihakemuksella, peruslohkolomakkeella ja kasvulohkolomakkeella viimeistään 29 päivänä huhtikuuta 2005, jonka lisäksi tuen hakijan on toimitettava myös maatilalomake; 2) kiintiökauden 2004/2005 suoramyyntimaidon tuotantotuen osalta maa- ja metsätalousministeriön hakemuslomakkeella numero
64 N:o 17 512007 viimeistään 13 päivänä toukokuuta 2005; 3) kasvihuonetuotannon tuen osalta maa- ja metsätalousministeriön hakemuslomakkeella numero 109 viimeistään 18 päivänä helmikuuta 2005; 4) puutarhatuotteiden varastointituen osalta maa- ja metsätalousministeriön hakemuslomakkeella numero 228 viimeistään 25 päivänä lokakuuta 2005, lisäksi marraskuun ja joulukuun varastomäärät ilmoitetaan erillisillä varastomääräilmoituksilla viimeistään 30 päivänä joulukuuta 2005; 5) metsämarjojen ja -sienten varastointituen osalta maa- ja metsätalousministeriön hakemuslomakkeella numero 237 viimeistään 18 päivänä heinäkuuta 2005; 6) emolehmien, emolehmähiehojen, lypsylehmien, sonnien ja hiehojen osalta maa- ja metsätalousministeriön hakemuslomakkeella numero 167 viimeistään 15 päivänä syyskuuta 2005; 7) teurastettujen hiehojen ja sonnien osalta toimittamalla osallistumisilmoitus viimeistään samana päivänä kuin ensimmäinen nauta, josta tuki halutaan, teurastetaan; 8) muiden kuin 6 ja 7 kohdissa mainittujen kotieläinten osalta kotieläintukihakemuslomakkeella liitteessä 1 mainittuina aikoina; 9) edellä 6 8 kohdassa mainittujen tukien ennakoiden osalta maa- ja metsätalousministeriön hakemuslomakkeella numero 139 viimeistään 28 päivänä helmikuuta 2005. Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainittujen tukien kasvulohkojen käyttöä koskevien muutoksien tekemisen osalta kylvöalailmoituslomake numero 117 on toimitettava viimeistään 15 päivänä kesäkuuta 2005. Edellä 1 momentin 6 8 kohdassa mainittujen lomakkeiden lisäksi kotieläintuen hakijan on toimitettava maatilalomake, peruslohkolomake ja kasvulohkolomake. 4 Hakemusten toimittaminen Kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien hakemukset, osallistumisilmoitukset sekä kotieläintukien ennakkoa koskevat hakemukset toimitetaan sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, hakemus toimitetaan sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee. Suoramyyntimaidon tuotantotukea koskeva hakemus toimitetaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Ahvenanmaan maakunnassa lääninhallitukselle. Kasvihuonetuotannon tuen ja puutarhatuotteiden varastointituen hakemukset toimitetaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Ahvenanmaan maakunnassa lääninhallitukselle. Metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakemuslomakkeet toimitetaan sille työvoima- ja elinkeinokeskukselle, jonka alueella varasto sijaitsee. Hakemuslomakkeiden mukana on toimitettava muut tarvittavat lomakkeet ja liitteet. 5 Kotieläintukien määräytymisajankohdat Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 11 :ssä ja pohjoisen tukiasetuksen 19 :ssä säädetyt laskentapäivät ja muut tuen määräytymisajankohdat ovat tämän asetuksen liitteessä 1. 6 Kotieläintukien ennakkohakemuksen liitteet Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 15 :ssä ja pohjoisen tukiasetuksen 23 :ssä määritellyissä kotieläintuotannon merkittävässä laajentamistapauksessa sekä kotieläintuotannon aloittamistapauksessa kotieläintukien ennakon hakijan tulee toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennakkohakemuksen liitteenä selvitys, jonka perusteella kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi varmistautua siitä, että tuotantoa harjoitetaan haetussa laajuudessa. Jos kuttujen tuotanto laajenee merkittävästi, ennakkohakemuksen liitteenä tulee olla 1 momentissa tarkoitetun selvityksen lisäksi arvio 1 päivän syyskuuta 2004 ja 31 päivän elokuuta 2005 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, tuotettavasta tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävästä maidontuotannosta. Kutun pidon aloittajien tulee toimittaa arvio 1 päivän toukokuuta 2005 ja
N:o 17 65 31 päivän elokuuta 2005 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, tuotettavasta tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävästä maidontuotannosta. 7 Hallinnansiirrot ennakonhaussa Ennakonhaun päättymisen jälkeen tapahtuneissa hallintaoikeuden siirroissa voidaan tukien ennakkohakemus, tilan entisen ja uuden haltijan niin sopiessa, siirtää tilan uudelle haltijalle. Ennakkohakemuksen siirto edellyttää, että tilalla harjoitetaan vuonna 2005 kotieläintaloutta tilan entisen haltijan ennakkohakemuksessa ilmoittamassa laajuudessa. 8 Poikkeushakemukset Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 27 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut poikkeushakemukset tuen myöntämisen edellytyksistä on kasvihuonetuotannon tuen osalta toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle viimeistään 18 päivänä helmikuuta 2005, puutarhatuotteiden varastointituen osalta viimeistään 25 päivänä lokakuuta 2005 ja muiden tukien osalta viimeistään 29 päivänä huhtikuuta 2005. Sanotun säännöksen 3 momentissa tarkoitettu poikkeushakemus on toimitettava maaja metsätalousministeriölle viimeistään 18 päivänä helmikuuta 2005. 9 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä tammikuuta 2005. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2005 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Arja-Leena Kirvesniemi 4 895002/5