SISÄLLYS. N:o 22. Valtioneuvoston asetus. vuodelta 2002 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta
|
|
- Niina Laaksonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2002 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 22 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavasta pohjoisesta tuesta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus vuoden 2002 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hakuajoista ja hakemisesta Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja puutarhatalouden kansallisissa tuissa saaristoksi luettavista kuntien osa-alueista Maa- ja metsätalousministeriön ilmoitus maa- ja metsätalousministeriön asetuksesta vuoden 2001 kansallisten pinta-alaperusteisten tukien ja viljelmäkohtaisten satovahinkokorvausten maksatuksesta 87 N:o 22 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 4 :n 2 momentin, 7 :n 1 momentin, 10 :n 6 momentin, 11 :n 4 momentin sekä 12 :n 4 momentin nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 :ssä tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2002 kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja puutarhatuotteiden varastointitukea siten kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) rehualalla naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/ artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rehukasvien todettua alaa; 2) lihasiipikarjalla vuoden 2002 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita sekä tarhattuja fasaaneja ja sorsia; 3) sonnilla urospuolista kuohittua tai kuohitsematonta nautaa; sekä 4) eläinryhmällä emolehmiä, lypsylehmiä, hiehoja iältään 6 kk alle 2 vuotta, hiehoja iältään vähintään 2 vuotta, sonneja iältään 6 kk alle 2 vuotta, sonneja iältään vähintään 2 vuotta, teurastettuja hiehoja, emakoita, lihasikoja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, uuhia iältään vähintään 1 vuotta,
2 50 N:o 22 karitsoineita uuhia iältään alle 1 vuotta, kuttuja iältään vähintään 1 vuotta, poikineita kuttuja iältään alle 1 vuotta, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, suomenhevosia iältään vähintään 1 vuotta tai muita iältään 1 3-vuotiaita hevosia ja poneja. 3 Tukialueet Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa. 2 luku Kotieläintalouden tuet 4 Maidon tuotantotuki Tuotantotuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakijalla on hallinnassaan tilakohtainen maidon viitemäärä. Kuluttajille suoraan myydystä maidosta tukea voidaan maksaa enintään tuen hakijalle vahvistettua suoramyyntiviitemäärää vastaavalle määrälle. Maidon tuotantotukea maksetaan tuen hakijalta vuonna 2002 markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti: Tukialue senttiä/litra Ulkosaaristo, alueet A ja B... 7,2 Manner-Ahvenanmaa... 7,2 Muu A- ja B-alue... 6,0 Vuonna 2002 tuotantotukea voidaan maksaa markkinointiin ostetusta koko maitomäärästä. Tukea ei kuitenkaan makseta sille tuotantomäärälle, jolta peritään maito- ja maitotuotealan lisämaksusta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3950/92 tarkoitettua lisämaksua rasvakorjattujen litrojen perusteella tehtävän tilakohtaisten viitemäärien alitusten ja ylitysten tasauksen jälkeen. 5 Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet Eläinyksikköä kohti maksettavia kotieläintukia maksetaan tuen hakijan hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Tuen määräytymisajankohdalla tarkoitetaan laskentapäivää tai muuta tuen määräytymisajanjaksoa. Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 2 mukaisia kertoimia. Tukea maksetaan euroina eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti: Tukialueet A ja B emolehmät sonnit, vähintään 6 kk uuhet kutut siat kanat muu siipikarja hevoset Lisätukea maksetaan alueiden A ja B saaristoalueilla enintään seuraavasti: Ulkosaaristo euroa/eläinyksikkö emolehmät ja lypsylehmät muut naudat uuhet lihasiat kanat Sisäsaaristo euroa/eläinyksikkö naudat ja uuhet Manner-Ahvenanmaa euroa/eläinyksikkö naudat, lukuun ottamatta lypsy- ja emolehmiä uuhet lihasiat kanat Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksiä Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) eläimistä on pidetty kirjanpitoa; 2) hakijalle on vahvistettu emolehmien osalta naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen
3 N:o (EY) N:o 1254/1999 yksityiskohtaisista säännöistä palkkiojärjestelmien soveltamisen osalta annetun komission asetuksen (2342/1999) 20 artiklassa säädetty tuottajakohtainen enimmäismäärä ja uuhien osalta lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (2529/2001) 8 artiklassa säädetty tuottajakohtainen enimmäismäärä; 3) tilalla on emolehmien ja sonnien tuen osalta rehualaa; 4) hevosista ja kutuista kertyy vähintään yksi eläinyksikkö eläinlajia kohden; sekä 5) kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytty maidontuotanto täyden tuen saamiseksi on 1 päivän syyskuuta 2001 ja 31 päivän elokuuta 2002 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2001 tukihaun jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla maidontuotanto on touko-elokuussa 2002 vähintään 80 litraa kuttua kohti. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten eläinten kokonaismäärä rajoitetaan soveltamalla tilaan eläintiheyttä, joka on kaksi eläinyksikköä rehualahehtaaria kohti. Hevosista myönnetään tukea enintään 5 eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna Kanoista voidaan myöntää tukea enintään 260 eläinyksiköstä hakijaa kohden. Kanojen määrän perusteella Etelä-Suomen kansallista tukea ja pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 14,0 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan. 7 Teurastetuista hiehoista maksettava tuki Teurastetuista hiehoista maksetaan tukea tukialueilla A ja B enintään 111 euroa teurastettua eläintä kohti. Tuen maksaminen edellyttää, että hieho on ollut tuen hakijan hallinnassa vähintään kaksi kuukautta eläimen viimeisen kolmen elinkuukauden aikana ennen sen teurastusta. 8 Teurastettujen hiehojen sekä lihasikojen ja lihasiipikarjan tukikelpoisuus Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että: 1) eläimistä on pidetty kirjanpitoa; 2) eläin on teurastettu Elintarvikeviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan valvontaviranomaisten hyväksymässä teurastuspaikassa; 3) eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi; sekä 4) hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja lihasian ruhopaino vähintään 61 kiloa. Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tukea. Jos hiehon tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruho on tuen piirissä, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, saavuttaa 1 momentin 4 kohdassa säädetyn vähimmäispainorajan. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle normaali teuraseläintili, on ruho tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen. 9 Kotieläintukien määräytyminen Kotieläintuet määräytyvät hakijan hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella siten, että: 1) emakoista, kanoista, broileriemoista ja kalkkunaemoista maksettava tuki määräytyy 12 laskentapäivän keskiarvona; 2) ankka- ja hanhiemoista, tarhatuista fasaani- ja sorsaemoista sekä broilereista maksettava tuki määräytyy kahden laskentapäivän keskiarvona; 3) uuhista, kutuista ja hevosista maksettava tuki määräytyy yhden laskentapäivän perusteella; 4) emolehmistä, lypsylehmistä, sonneista ja hiehoista maksettava tuki määräytyy eläintunnisterekisterin mukaan hakijan hallinnassa ajanjaksolla olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella; ja
4 52 N:o 22 5) teurastetuista hiehoista sekä lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksettava tuki määräytyy vuonna 2002 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella. Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä, siten kuin siitä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne ovat olleet laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka hallinnassa emakko on ollut laskentapäivän alkaessa. Kutuista maksettavaa tukea laskettaessa otetaan laskentapäivän eläinmäärän lisäksi huomioon kuttujen maidontuotanto 6 :n 1 momentin 5 kohdassa säädetyllä tavalla. 10 Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen Emolehmien, lypsylehmien, sonnien ja hiehojen keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät ajanjaksolla ja jakamalla summa luvulla 365. Emakoiden keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yhden suurimman ja yhden pienimmän laskentapäivän lukumäärä huomioon ottamatta. Kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja neljä pienintä lukumäärää huomioon ottamatta. Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljä ensimmäistä nollamäärää voidaan laskea pienimmiksi lukumääriksi, joita ei huomioida keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tämä koskee myös tapauksia, joissa tuen määräytymisajanjakso vaihtuu. Kotieläinten keskimääräinen lukumäärä lasketaan yhden desimaalin tarkkuudella. 11 Keskimääräisen lukumäärän laskeminen, kun kyseessä on kotieläintuotannon aloittaminen tai lopettaminen Jos kotieläintuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson, eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, merkitään keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät nollaksi aloittamistapauksessa aloittamista edeltävien laskentapäivien osalta ja lopettamistapauksessa lopettamista seuraavien laskentapäivien osalta. Tuki määräytyy edellä mainituissa aloittamis- ja lopettamistapauksissa kaikkien laskentapäivien perusteella lasketun keskimääräisen lukumäärän perusteella. 12 Kotieläintukien ennakon määräytyminen Ennakon maksun perusteena käytetään eläinmäärää, jonka perusteella on maksettu vuoden 2001 kotieläintuki. Jos jonkun eläinryhmän vuoden 2002 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on alempi kuin vuoden 2001 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella. Jos tuottaja on aloittanut jonkun eläinryhmän tuotannon vuoden 2001 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee vuonna 2002 merkittävästi, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella. Tuotannon laajeneminen on merkittävää, jos vuoden 2002 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan korkeampi kuin vuoden 2001 maksatukseen hyväksytty eläinmäärä. Tuotannon aloittamisesta tai merkittävästä laajentamisesta tulee toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennakkohakemuksen liitteenä selvitys, jonka perusteella kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi varmistautua siitä, että tuotantoa harjoitetaan haetussa laajuudessa.
5 N:o Kotieläintukien ennakon suuruus ja maksaminen Teurastetuista hiehoista, lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksetaan tuen ennakkoa 80 prosenttia. Muista eläimistä maksetaan tuen ennakkoa 60 prosenttia. Kotieläintukien ennakko maksetaan ennakon hakijalle vasta sen jälkeen, kun mahdollisesti tarvittava maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 27 :ssä tarkoitettu poikkeus on hakijalle myönnetty. 3 luku Kasvihuonetuotannon tuki sekä puutarhatuotteiden varastointituki 14 Kasvihuonetuotannon tuki Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2002 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos 1 päivänä toukokuuta 2002 viljelyssä on tauko, tuki määräytyy sen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka on viljelykäytössä taukoa edeltävänä aikana. Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä siten kuin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädetään. Kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan on oltava vähintään 300 neliömetriä. Hakijan on laadittava kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käy ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista on ilmoitettava viipymättä työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle. Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), tilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -tillin sekä -persiljan taimituotannosta omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista. Tukea maksetaan enintään seuraavasti: Viljelykausi euroa/m 2 Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk... 5,7 Pitkä: yli 7 kk... 11,4 Pitkän viljelykauden mukaista tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2002 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin vain lyhyen viljelykauden mukaisena tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin. Etelä-Suomen kansallista tukea ja pohjoista tukea kasvihuonetuotannolle voidaan maksaa enintään 41,6 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan. 15 Puutarhatuotteiden varastointituki Puutarhatuotteiden varastointituki määräytyy 15 päivänä lokakuuta 2002, 15 päivänä marraskuuta 2002 ja 13 päivänä joulukuuta 2002 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastomäärien keskiarvon perusteella. Varastomäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään vain ne puutarhatuotteet, jotka ovat varastoon pantaessa olleet kauppakelpoisia. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneeksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä varastomääräilmoitukseen. Tuoretuotannossa tukikelpoisia puutarhatuotteita ovat jäävuorisalaatti, kiinankaali, kukkakaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, palsternakka, parsakaali, persilja, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, sipuli ja valkokaali. Teollisuuden sopimustuotannossa tukikelpoisia ovat kukkakaali, lanttu, mukulaselleri, porkkana, punajuuri, punakaali, sipuli ja valkokaali. Tukea maksetaan enintään seuraavasti:
6 54 N:o 22 Tuoretuotanto Varastotyyppi euroa/m 3 Koneellisesti jäähdytetty varasto... 15,0 Muu varasto... 10,1 Teollisuuden sopimustuotanto Varastotyyppi euroa/m 3 Koneellisesti jäähdytetty varasto... 12,6 Muu varasto... 8,4 4 luku Erinäiset säännökset 16 Rekisterit Tuen maksamisen edellytyksenä on, että: 1) kasvintuotannon tuen, kasvihuonetuotannon tuen tai puutarhatuotteiden varastointituen hakija on rekisteröitynyt kasvinsuojelulain (1203/1994) 5 :ssä tarkoitettuun Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ylläpitämään kasvinsuojelurekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää sekä kasvisten laatuluokituksen valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (nro 4/1995, muut. 151/1996), julkaistu eräistä päätöksistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (29/1995), tarkoitettuun kasvisten laadunvalvontarekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää; sekä 2) naudat on merkitty ja rekisteröity nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) mukaisesti. 17 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Esa Hiiva
7 N:o Liite 1 ETELÄ-SUOMEN KANSALLISEN TUEN ALUEJAKO Alue A Alastaro, Askola, Aura, Elimäki, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Karinainen, Karjaa, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kirkkonummi, Koski Tl, Kouvola, Kuusjoki, Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja, Loimaa, Loimaan kunta, Loviisa, Marttila, Masku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Myrskylä, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Perniö, Pertteli, Pohja, Pornainen, Pukkila, Pöytyä, Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko, Salo, Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Tuusula, Vantaa, Vihti ja Västanfjärd sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Dragsfjärd, Halikko, Inkoo, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Sauvo, Särkisalo ja Turku. Alue B Anjalankoski, Artjärvi, Asikkala, Askainen, Brändö, Eckerö, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina, Hammarland, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Houtskari, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Iniö, Jaala, Janakkala, Jokioinen, Jomala, Joutseno, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä sen alueeseen C1 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Kalvola, Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kiikoinen, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Kotka, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kullaa, Kumlinge, Kustavi, Kuusankoski, Kylmäkoski, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laitila, Lammi, Lappeenranta, Lappi Tl, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Loppi, Lumparland, Luopioinen, Luumäki, Luvia, Längelmäki, Maarianhamina, Merimasku, Miehikkälä, Mouhijärvi, Mynämäki, Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nauvo, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi- Pusula, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Rauma, Renko, Riihimäki, Rymättylä, Sahalahti, Saltvik, Sammatti, Sottunga, Sund, Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tammisaari, Tampere, Toijala, Tuulos, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Vahto, Valkeakoski, Valkeala, Vammala, Vampula, Vehkalahti, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Ypäjä ja Äetsä sekä Dragsfjärdin, Halikon, Inkoon, Kaarinan, Lemun, Naantalin, Paraisten, Pernajan, Piikkiön, Porvoon, Sauvon, Särkisalon ja Turun saaristo-osat. Saaristoalueet Ulkosaaristo Brändö, Föglö, Houtskari, Iniö, Korppoo, Kumlinge, Kökar, Nauvo, Sottunga, Velkua ja Vårdö sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osaalueet seuraavista kunnista: Dragsfjärd, Halikko, Hammarland, Inkoo, Kaarina, Kustavi, Lemland, Lemu, Merimasku, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Rymättylä, Sauvo, Särkisalo, Taivassalo, Tammisaari, Turku ja Uusikaupunki. Sisäsaaristo Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista kunnista: Hartola, Hauho, Joutseno, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kuhmoinen, Kuusankoski, Längelmäki, Padasjoki, Pälkäne, Sysmä ja Valkeala. Manner-Ahvenanmaa Eckerö, Finström, Geta, Jomala, Lumparland, Maarianhamina, Saltvik ja Sund sekä lisäksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät kunnan osaalueet Hammarlandin ja Lemlandin kunnista.
8 56 N:o 22 Liite 2 ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET Eläinyksikkö = ey ey Emolehmät ja lypsylehmät...1 Sonnit ja hiehot, vähintään 2 vuotta...1 Sonnit ja hiehot, 6 kk alle 2 vuotta...0,6 Uuhet...0,15 Kutut...0,48 Emakot...0,7 Kanat (mukaan lukien emokanat)...0,013 Broilerit...0,0053 Broileriemot...0,025 Hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot...0,026 Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut...0,013 Hevoset - siitostammat (hevoset ja ponit) suomenhevoset, vähintään 1 vuotta...0, vuotiaat muut hevoset ja ponit...0,6 ELÄINYKSIKÖIDEN MUODOSTAMINEN LIHASIKOJEN, KALKKUNOIDEN, HANHIEN, ANKKOJEN SEKÄ TARHATTUJEN SORSIEN JA FASAANIEN OSALTA 13 teurastettua lihasikaa... 1 ey 223 teurastettua kalkkunaa... 1 ey 325 teurastettua hanhea... 1 ey 585 teurastettua ankkaa... 1 ey teurastettua tarhattua sorsaa... 1 ey teurastettua tarhattua fasaania... 1 ey
9 57 N:o 23 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavasta pohjoisesta tuesta Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 4 :n 2 momentin, 7 :n 1 momentin, 9 :n 3 momentin, 10 :n 6 momentin, 11 :n 4 momentin, 12 :n 4 momentin sekä 13 :n 4 momentin nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 :ssä tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2002 kasvintuotannon tukea sekä kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukia siten kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttavilla kasveilla tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 liitteessä 1 lueteltuja kasveja ja kasvilajikkeita sekä tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o /5 1251/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2316/ artiklan 1 kohdassa tarkoitettua säilörehunurmea tuottavia kasveja; 2) kasvimaalla viljelyalaa, jossa viljellään puutarhakasveja ja perunaa omaan käyttöön; 3) seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa; 4) seoskasvustolla viljan ja EY:n peltokasvien tukijärjestelmään kuuluvien valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta niin, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 15 prosenttia on viljan siementä; 5) vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan tähkälletulon jälkeen, kuitenkin viimeistään ennen jyväsadon valmistumista; 6) rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihantaviljaa; 7) viljelyksessä olevalla peltoalalla maatalouskasvien viljelyalaa, Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttavaa kesantoalaa sekä puutarhakasvien viljelyalaa, ei kuitenkaan kasvimaata; 8) rehualalla naudanliha-alan yhteisestä
10 58 N:o 23 markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/ artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen rehukasvien todettua alaa; 9) lihasiipikarjalla vuoden 2002 aikana teurastettuja ankkoja, hanhia, kalkkunoita sekä tarhattuja fasaaneja ja sorsia; 10) sonnilla urospuolista kuohittua tai kuohitsematonta nautaa; sekä 11) eläinryhmällä emolehmiä, sonneja iältään 6 kk alle 2 vuotta, sonneja iältään vähintään 2 vuotta, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja, emakoita, karjuja, lihasikoja, nuoria siitosemakoita, nuoria siitoskarjuja, kanoja mukaan lukien emokanat, ankkaemoja, broileriemoja, hanhiemoja, kalkkunaemoja, tarhattuja fasaaniemoja, tarhattuja sorsaemoja, broilereita, ankkoja, hanhia, kalkkunoita, tarhattuja fasaaneja, tarhattuja sorsia, uuhia iältään vähintään 1 vuotta, karitsoineita uuhia iältään alle 1 vuotta, kuttuja iältään vähintään 1 vuotta, poikineita kuttuja iältään alle 1 vuotta, siitostammoja mukaan lukien ponitammat, suomenhevosia iältään vähintään 1 vuotta tai muita iältään 1 3-vuotiaita hevosia ja poneja. 3 Tukialueet Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa. 2 luku Kasvintuotannon tuet 4 Kasvintuotannon tukien määräytymisestä Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria. Tuki maksetaan pinta-alalta vain kerran, vaikka samalla alalla viljellään saman kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Kasvintuotannon tukia ei makseta kasvimaaksi ilmoitetuille aloille. 5 Pohjoinen hehtaarituki Pohjoista hehtaaritukea maksetaan vuoden 2002 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti: Tukialueet C1, C2 sekä C2 pohjoinen ja saaristo euroa/ha vehnä ruis sokerijuurikas tärkkelysperuna omena Tukialueet C1 C4 euroa/ha Avomaanvihannekset, tilli ja persilja Spelttivehnä oikeuttaa vehnän tukeen. Vehnälle maksettavaa pohjoista tukea ja kasvinviljelyn kansallista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 14,3 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan. Avomaanvihanneksille, tillille ja persiljalle tukea voidaan maksaa 6 :ssä tarkoitettu tuki huomioonottaen yhteensä enintään 0,85 miljoonaa euroa, josta alueella C1 enintään 0,51 miljoonaa euroa ja alueella C2 enintään 0,29 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevat enimmäismäärät, tukea alennetaan. Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksena tukikelpoisia ovat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina. Herneviljakasvusto katsotaan tukikelpoiseksi hernekasvustoksi, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan siemenseosta niin, että herneen ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä. Kesäkuun 30 päivän 2002 jälkeen kylvetyt tai istutetut satoa tuottavat avomaanvihannekset sekä tilli ja persilja ovat tukikelpoisia, jos niiden kylvö- tai istutuspäivä on ilmoitettu
11 N:o kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 31 päivänä joulukuuta Omenapuut ovat tukikelpoisia, jos ne on istutettu viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttaville kasveille, lukuun ottamatta vehnää, ruista, mallasohraa, rehuviljaa, säilörehunurmea ja kesantoa, tukea maksetaan enintään seuraavasti: Tukialue euroa/ha C C Edellä 7 momentissa tarkoitettua tukea voidaan puhtaiden herne- tai härkäpapukasvustojen lisäksi maksaa, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan tai härkäpavun ja viljan siemenseosta niin, että herneen tai härkäpavun ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä. 6 Yleinen hehtaarituki Yleistä hehtaaritukea maksetaan vuoden 2002 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta enintään seuraavasti: Tukialue euroa/ha C2, C2 pohjoinen ja saaristo C C Nuorten viljelijöiden tuki Nuorille viljelijöille maksetaan vuoden 2002 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta tukea tukialueilla C1 C4 enintään 27 euroa hehtaarilta. 8 Ympäristöehdot Hakijan on noudatettava Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamien peltoalaan ja eläimiin perustuvien suorien tukien horisontaaliehdoista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (154/2000) 4 9 :ssä tarkoitettuja kasvinviljelyä ja kesantoa koskevia ympäristöehtoja. Mainitun päätöksen 6 :n 1 momentissa tarkoitetulta vesistöön tai valtaojaan rajoittuvilta nurmilohkojen pientareilta ei kuitenkaan vaadita muokkaamattomuutta. 3 luku Kotieläintalouden tuet 9 Maidon tuotantotuki Tuotantotuen maksamisen edellytyksenä on, että tuen hakijalla on hallinnassaan tilakohtainen maidon viitemäärä. Kuluttajille suoraan myydystä maidosta tukea voidaan maksaa enintään tuen hakijalle vahvistettua suoramyyntiviitemäärää vastaavalle määrälle. Maidon tuotantotukea maksetaan tuen hakijalta vuonna 2002 markkinointiin ostetusta tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti: Tukialue senttiä/litra C1... 8,8 C2... 9,4 C2 pohjoinen ja saaristo... 10,7 C3 P ,7 C3 P ,4 C3 P3, P ,0 C4 P ,7 C4 P ,9 Poiketen edellä sanotusta maidon tuotantotuki tukialueella C2 on huhti-joulukuussa 2002 enintään 8,4 senttiä litralta. Vuonna 2002 tuotantotukea voidaan maksaa markkinointiin ostetusta koko maitomäärästä. Tukea ei kuitenkaan makseta sille tuotantomäärälle, jolta peritään maito- ja maitotuotealan lisämaksusta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3950/92 tarkoitettua lisämaksua rasvakorjattujen litrojen perusteella tehtävän tilakohtaisten viitemäärien alitusten ja ylitysten tasauksen jälkeen.
12 60 N:o Eläinyksikköä kohti maksettavat tuet Eläinyksikköä kohti maksettavia kotieläintukia maksetaan tuen hakijan hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Tuen määräytymisajankohdalla tarkoitetaan laskentapäivää tai muuta tuen määräytymisajanjaksoa. Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 2 mukaisia kertoimia. Tukea maksetaan euroina eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti: Tukialueet C1 C2 C2 pohjoinen C3 C3 C4 C4 ja saaristo P1, P2 P3, P4 P4 P5 emolehmät sonnit uuhet kutut siat kanat muu siipikarja hevoset Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksiä Eläinyksikköä kohti maksettavien tukien myöntämisen edellytyksenä on, että: 1) eläimistä on pidetty kirjanpitoa; 2) hakijalle on vahvistettu emolehmien osalta naudanliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1254/1999 yksityiskohtaisista säännöistä palkkiojärjestelmien soveltamisen osalta annetun komission asetuksen (2342/1999) 20 artiklassa säädetty tuottajakohtainen enimmäismäärä ja uuhien osalta lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (2529/2001) 8 artiklassa säädetty tuottajakohtainen tilakohtainen enimmäismäärä; 3) tilalla on emolehmien ja sonnien tuen osalta rehualaa; 4) hevosista ja kutuista kertyy vähintään yksi eläinyksikkö eläinlajia kohden; sekä 5) kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksytty maidontuotanto täyden tuen saamiseksi on 1 päivän syyskuuta 2001 ja 31 päivän elokuuta 2002 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, vähintään 400 litraa kuttua kohti tai vuoden 2001 tukihaun jälkeen kutun pidon aloittaneilla tuottajilla maidontuotanto on touko-elokuussa 2002 vähintään 80 litraa kuttua kohti. Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten eläinten kokonaismäärä rajoitetaan soveltamalla tilaan eläintiheyttä, joka on kaksi eläinyksikköä rehualahehtaaria kohti. Hevosista myönnetään tukea enintään 5 eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna Eläinyksikköä kohti maksettavia tukia voidaan myöntää tukialueilla C2 pohjoinen ja saaristo enintään 300 eläinyksiköstä, tukialueella C3 enintään 200 eläinyksiköstä ja tukialueella C4 enintään 100 eläinyksiköstä hakijaa kohti. Kanoista voidaan myöntää tukea tukialueilla C1, C2, C2 pohjoinen ja saaristo enintään 260 eläinyksiköstä hakijaa kohden. Kanojen määrän perusteella pohjoista tukea ja Etelä-Suomen kansallista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 14,0 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan.
13 N:o Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettavat tuet Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksetaan tukea enintään seuraavasti: Hiehot Tukialue euroa/teurastettu eläin C C C2 pohjoinen ja saaristo C C Sonnit Tukialue euroa/teurastettu eläin C3 P1, P C3 P C4 P C4 P Teurastettujen hiehojen ja sonnien sekä lihasikojen ja lihasiipikarjan tukikelpoisuus Teurastetun eläimen tukikelpoisuuden edellytyksenä on, että: 1) eläimistä on pidetty kirjanpitoa; 2) eläin on teurastettu Elintarvikeviraston hyväksymässä teurastamossa tai kunnan valvontaviranomaisten hyväksymässä teurastuspaikassa; 3) eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi; 4) hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa, sonnin ruhopaino on vähintään 220 kiloa ja lihasian ruhopaino vähintään 61 kiloa; sekä 5) hieho tai sonni on ollut tuen hakijan hallinnassa vähintään kaksi kuukautta eläimen viimeisen kolmen elinkuukauden aikana ennen sen teurastusta. Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tukea. Jos hiehon, sonnin tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruho on tuen piirissä, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, saavuttaa 1 momentin 4 kohdassa säädetyn vähimmäispainorajan. Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle normaali teuraseläintili, on ruho tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen. 14 Siitokseen myytyjen nuorten sikojen tukikelpoisuus Nuorista siitossioista maksetaan nuoren siitossian tuki vain kerran. Tuki maksetaan sille tuen hakijalle, jonka tilalta nuori siitossika on myyty sen jälkeen, kun eläin on tullut kolmen kuukauden ikäiseksi. 15 Kotieläintukien määräytyminen Kotieläintuet määräytyvät hakijan hallinnassa olevien kotieläinten lukumäärien perusteella siten, että: 1) emakoista, kanoista, broileriemoista ja kalkkunaemoista maksettava tuki määräytyy 12 laskentapäivän keskiarvona; 2) karjuista, ankka- ja hanhiemoista, tarhatuista fasaani- ja sorsaemoista sekä broilereista maksettava tuki määräytyy kahden laskentapäivän keskiarvona; 3) uuhista, kutuista ja hevosista maksettava tuki määräytyy yhden laskentapäivän perusteella; 4) emolehmistä ja sonneista maksettava tuki määräytyy eläintunnisterekisterin mukaan hakijan hallinnassa ajanjaksolla olleiden eläinten keskimääräisen lukumäärän perusteella; 5) teurastetuista hiehoista ja sonneista sekä lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksettava tuki määräytyy vuonna 2002 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella; ja 6) nuorista siitossioista maksettava tuki määräytyy vuonna 2002 siitokseen myytyjen eläinten lukumäärän perusteella. Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä, siten kuin siitä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään.
14 62 N:o 23 Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne ovat olleet laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka hallinnassa emakko on ollut laskentapäivän alkaessa. Kutuista maksettavaa tukea laskettaessa otetaan laskentapäivän eläinmäärän lisäksi huomioon kuttujen maidontuotanto 11 :n 1 momentin 5 kohdassa säädetyllä tavalla. 16 Kotieläinten keskimääräisen lukumäärän laskeminen Emolehmien ja sonnien keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät ajanjaksolla ja jakamalla summa luvulla 365. Emakoiden keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yhden suurimman ja yhden pienimmän laskentapäivän lukumäärä huomioon ottamatta. Kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja neljä pienintä lukumäärää huomioon ottamatta. Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljä ensimmäistä nollamäärää voidaan laskea pienimmiksi lukumääriksi, joita ei huomioida keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tämä koskee myös tapauksia, joissa tuen määräytymisajanjakso vaihtuu. Kotieläinten keskimääräinen lukumäärä lasketaan yhden desimaalin tarkkuudella. 17 Keskimääräisen lukumäärän laskeminen, kun kyseessä on kotieläintuotannon aloittaminen tai lopettaminen Jos kotieläintuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson, eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, merkitään keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät nollaksi aloittamistapauksessa aloittamista edeltävien laskentapäivien osalta ja lopettamistapauksessa lopettamista seuraavien laskentapäivien osalta. Tuki määräytyy edellä mainituissa aloittamis- ja lopettamistapauksissa kaikkien laskentapäivien perusteella lasketun keskimääräisen lukumäärän perusteella. 18 Kotieläintukien ennakon määräytyminen Ennakon maksun perusteena käytetään eläinmäärää, jonka perusteella on maksettu vuoden 2001 kotieläintuki. Jos jonkun eläinryhmän vuoden 2002 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on alempi kuin vuoden 2001 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella. Jos tuottaja on aloittanut jonkun eläinryhmän tuotannon vuoden 2001 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee vuonna 2002 merkittävästi, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella. Tuotannon laajeneminen on merkittävää, jos vuoden 2002 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan korkeampi kuin vuoden 2001 maksatukseen hyväksytty eläinmäärä. Tuotannon aloittamisesta tai merkittävästä laajentamisesta tulee toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennakkohakemuksen liitteenä selvitys, jonka perusteella kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi varmistautua siitä, että tuotantoa harjoitetaan haetussa laajuudessa. 19 Kotieläintukien ennakon suuruus ja maksaminen Teurastetuista hiehoista, teurastetuista sonneista, lihasioista, nuorista siitosemakoista, nuorista siitoskarjuista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksetaan tuen ennakkoa 80 prosenttia. Muista eläimistä maksetaan tuen ennakkoa 60 prosenttia.
15 N:o Kotieläintukien ennakko maksetaan ennakon hakijalle vasta sen jälkeen, kun mahdollisesti tarvittava maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 27 :ssä tarkoitettu poikkeus on hakijalle myönnetty. 4 luku Kasvihuonetuotannon tuki sekä varastointituet 20 Kasvihuonetuotannon tuki Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2002 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos 1 päivänä toukokuuta 2002 viljelyssä on tauko, tuki määräytyy sen kasvihuonepintaalan mukaan, joka on viljelykäytössä taukoa edeltävänä aikana. Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä siten kuin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädetään. Kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan on oltava vähintään 300 neliömetriä. Hakijan on laadittava kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käy ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista on ilmoitettava viipymättä työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle. Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), tilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -tillin sekä -persiljan taimituotannosta omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista. Tukea maksetaan enintään seuraavasti: Viljelykausi euroa/m 2 Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk... 5,7 Pitkä: yli 7 kk... 11,4 Pitkän viljelykauden mukaista tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2002 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin vain lyhyen viljelykauden mukaisena tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin. Pohjoista tukea ja Etelä-Suomen kansallista tukea kasvihuonetuotannolle voidaan maksaa enintään 41,6 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan. 21 Puutarhatuotteiden varastointituki Puutarhatuotteiden varastointituki määräytyy 15 päivänä lokakuuta 2002, 15 päivänä marraskuuta 2002 ja 13 päivänä joulukuuta 2002 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastomäärien keskiarvon perusteella. Varastomäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään vain ne puutarhatuotteet, jotka ovat varastoon pantaessa olleet kauppakelpoisia. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneeksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä varastomääräilmoitukseen. Tuoretuotannossa tukikelpoisia puutarhatuotteita ovat jäävuorisalaatti, kiinankaali, kukkakaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, palsternakka, parsakaali, persilja, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, sipuli ja valkokaali. Teollisuuden sopimustuotannossa tukikelpoisia ovat kukkakaali, lanttu, mukulaselleri, porkkana, punajuuri, punakaali, sipuli ja valkokaali. Tukea maksetaan enintään seuraavasti: Tuoretuotanto Varastotyyppi euroa/m 3 Koneellisesti jäähdytetty varasto... 15,0 Muu varasto... 10,1 Teollisuuden sopimustuotanto Varastotyyppi euroa/m 3 Koneellisesti jäähdytetty varasto... 12,6 Muu varasto... 8,4
16 64 N:o Metsämarjojen ja -sienten varastointituki Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivänä kesäkuuta 2002 metsämarjojen ja -sienten varastomäärien perusteella. Tukikelpoisia ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut ennen vuotta 2002 poimitut metsämarjat ja -sienet. Metsämarjojen tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä. Metsäsienten tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna tai suolattuna. Tukea maksetaan tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti: Varastoitu tuote senttiä/kg Lakka... 33,6 Muut metsämarjat... 10,1 Metsäsienet... 42,0 Tuen kokonaismäärä on vuonna 2002 enintään 0,34 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä olevan enimmäismäärän, tukea alennetaan. 5 luku Erinäiset säännökset 23 Rekisterit 1) kasvintuotannon tuen, kasvihuonetuotannon tuen tai puutarhatuotteiden varastointituen hakija on rekisteröitynyt kasvinsuojelulain (1203/1994) 5 :ssä tarkoitettuun Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen ylläpitämään kasvinsuojelurekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää sekä kasvisten laatuluokituksen valvonnan järjestämisestä annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (nro 4/1995, muut. 151/1996), julkaistu eräistä päätöksistä annetussa maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksessa (29/1995), tarkoitettuun kasvisten laadunvalvontarekisteriin niiden kasvien osalta, joiden markkinointi sitä edellyttää; 2) metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 :ssä tarkoitettuun rekisteriin; sekä 3) naudat on merkitty ja rekisteröity nautaeläinten merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (7/1999) mukaisesti. 24 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että: Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2002 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Ylitarkastaja Esa Hiiva
17 N:o Liite 1 POHJOISEN TUEN ALUEJAKO Alue C1 Alahärmä, Enonkoski, Hankasalmi, Haukivuori, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu, Joroinen, Jurva, Juva, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsän kunnasta entisen Kuoreveden kunnan alue, Jämsänkoski, Jäppilä, Kangaslampi, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Korpilahti, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Maksamaa sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mikkeli, Mustasaari sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Muurame, Mänttä, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäen mlk, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Saari, Savitaipale, Savonlinna, Savonranta, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uukuniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus, Vehmersalmi, Vilppula, Virtasalmi, Vähäkyrö, Vöyri, Ylihärmä ja Ylistaro /5 Alue C2 Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Himanka, Hirvensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karttula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kempele, Kestilä, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kortesjärvi, Kruunupyy, Kuru, Kyyjärvi, Kälviä, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lehtimäki, Leivonmäki, Lestijärvi, Liminka, Lohtaja, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nilsiä, Nivala, Oulainen, Oulunsalo sen alueeseen C3 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Parkano, Pattijoki, Pedersöre, Perho, Pertunmaa, Peräseinäjoki, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Piippola, Polvijärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Pyhäselkä, Pylkönmäki, Raahe, Rantsila, Rautalampi, Reisjärvi, Ruukki, Saarijärvi, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Soini, Sonkajärvi, Sumiainen, Suolahti, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Töysä, Ullava, Uurainen, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Värtsilä, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski. Alue C2 pohjoinen Eno, Ilomantsi, Juuka, Kajaani, Kiihtelysvaara, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Tuupovaara, Vaala, Valtimo ja Vuolijoki sekä Maksamaan kunnasta mantereen ulkopuoliset alueet ja Mustasaaren kunnasta Björköby ja Replot. Alue C3 P1 Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Utajärvi ja Ylikiiminki sekä Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat Ylikiimingin kunnan sisäpuolella. P2 Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Kuivaniemi, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii. P3 Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemen mlk, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio. P4 Kuusamo ja Posio. Alue C4 P4 Kolari, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski sekä Kittilä ja Sodankylä niiden alueeseen P5 kuuluvia osia lukuun ottamatta. P5 Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki sekä
18 66 N:o 23 Kittilän ja Sodankylän kunnista vastaavat alueet, jotka on hyväksytty P5 alueeseen kuuluviksi Kittilän osalta maa- ja metsätalousministeriön 10 päivänä heinäkuuta 1996 antamassa päätöksessä nro 3733/514/96 ja Sodankylän osalta maa- ja metsätalousministeriön 9 päivänä elokuuta 1995 antamassa päätöksessä nro 3039/514/95. Alueiden C1 ja C2 saaristoalueet Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävät osa-alueet seuraavista alueiden C1 ja C2 kunnista: C1-alue Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Joroinen, Kangaslampi, Kerimäki, Kesälahti, Korpilahti, Kuopio, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Mikkeli, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Ruovesi, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva ja Vilppula. C2-alue Hirvensalmi, Iisalmi, Joutsa, Juankoski, Kangasniemi, Kannonkoski, Karttula, Keuruu, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kontiolahti, Lapinlahti, Luhanka, Nilsiä, Pertunmaa, Pielavesi, Polvijärvi, Rautalampi, Saarijärvi, Tervo, Vesanto, Vieremä, Virrat ja Äänekoski.
19 N:o Liite 2 ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET Eläinyksikkö = ey ey Emolehmät...1 Sonnit, vähintään 2 vuotta...1 Sonnit, 6 kk alle 2 vuotta...0,6 Uuhet...0,15 Kutut...0,48 Emakot, karjut...0,7 Kanat (mukaan lukien emokanat)...0,013 Broilerit...0,0053 Broileriemot...0,025 Hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot...0,026 Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut...0,013 Hevoset - siitostammat (hevoset ja ponit) suomenhevoset, vähintään 1 vuotta...0, vuotiaat muut hevoset ja ponit...0,6 ELÄINYKSIKÖIDEN MUODOSTAMINEN LIHASIKOJEN, NUORTEN SIITOKSEEN TARKOITETTUJEN EMAKOIDEN TAI KARJUJEN SEKÄ KALKKUNOIDEN, HANHIEN, ANKKOJEN SEKÄ TARHATTUJEN SORSIEN JA FASAANIEN OSALTA 13 teurastettua lihasikaa... 1 ey 13 siitokseen myytyä nuorta emakkoa tai karjua... 1 ey 223 teurastettua kalkkunaa... 1 ey 325 teurastettua hanhea... 1 ey 585 teurastettua ankkaa... 1 ey teurastettua tarhattua sorsaa... 1 ey teurastettua tarhattua fasaania... 1 ey
20 68 N:o 24 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2002 maksettavasta kasvinviljelyn kansallisesta tuesta Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2002 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 4 :n 2 momentin, 7 :n 1 momentin sekä 9 :n 3 momentin nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 :ssä tarkoitettuna kasvinviljelyn kansallisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2002 pinta-alaperusteista kasvinviljelyn kansallista tukea kasvintuotannolle siten kuin tässä asetuksessa säädetään. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamaan peltokasvien tukeen oikeuttavilla kasveilla tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 liitteessä 1 lueteltuja kasveja ja kasvilajikkeita sekä tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1251/1999 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 2316/ artiklan 1 kohdassa tarkoitettua säilörehunurmea tuottavia kasveja; 2) seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa; 3) seoskasvustolla viljan ja EY:n peltokasvien tukijärjestelmään kuuluvien valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta niin, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 15 prosenttia on viljan siementä; 4) vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan tähkälletulon jälkeen, kuitenkin viimeistään ennen jyväsadon valmistumista; 5) rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihantaviljaa; 6) luonnonniityillä ja -laitumilla aloja, joilla kasvaa luonnonheinää ja joita laidunnetaan tai käytetään tuen hakijan kotieläinten rehuntuotantoon kasvukauden 2002 ajan ja joilla muita vuosittaisia viljelytoimenpiteitä ei suoriteta; 7) kasvimaalla viljelyalaa, jossa viljellään puutarhakasveja ja perunaa omaan käyttöön; sekä 8) viherheinällä kuivarehualan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa neuvoston
Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset
Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU
LisätiedotItsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset
Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai
Lisätiedot7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.
Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019
LisätiedotToimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta
Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot
Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652
LisätiedotKuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.
Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016
Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019
2 henkeä, 3 henkeä, 4 henkeä, Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat
Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat
Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018
Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691
LisätiedotKELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)
KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA
LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotTOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT
TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa
Lisätiedot1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta
020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00
LisätiedotTILASTOKESKUS - Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013
Koko maa 430 117 37 398 76 951 39 553 005 Alajärvi 1 314 100 310 210 009 Alavieska 464 11 45 34 010 Alavus 870 26 63 37 016 Asikkala 435 40 45 5 018 Askola 205 17.. 019 Aura 66 8 5-3 020 Akaa 543 290 454
LisätiedotVM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56
VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079
LisätiedotKouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017.
Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja 8.-9. luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Perusopetuksen 4.-5. luokat Akaa 313 70 % 191 49 % Alajärvi 203 82 % 157 66 % Alavieska
Lisätiedotterveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.
Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta
LisätiedotKunta MTV3:n näkyvyysalue
Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-
LisätiedotNaapurit-pelin voittokooste
Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12
LisätiedotRintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320
020 AKAA X X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019 AURA X X X X
LisätiedotKuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska
Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotMaatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010
Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta
LisätiedotLaskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013
9.1.2013 Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 Lähde: VM 28.12.2012 ja OKM 31.12.2012 Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtion- Erät,
LisätiedotVM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42
VM/KAO/vs, 10.4.2014 maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 488 788 16 199 217 2 144 020 56 832 025 35
LisätiedotVM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min
VM/KAO/vs, 9.4.2014 maks 340 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592-638 Vuoden 2014 tasolla nuoret -3% ja mediaani -42-56 vanhukset +5,5 % UUSI UUSI UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS v. 2014 5 Alajärvi
LisätiedotFaba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet
Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018
Suomen Kuntaliitto 7.3.2019 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Väkilukukerroin: 0,4170 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002430 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotSaariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM LIITE 51 (7)
Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM1.4.2011 LIITE 51 (7) VAPAA-AJAN ASUMISSAARTEN YHTEENLASKETUT LUKUMÄÄRÄT JA NIIDEN ERÄÄT OMINAISUUDET KUNNITTAIN JA MAAKUNNITTAIN
LisätiedotVM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO
VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka
LisätiedotLUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013
Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n
LisätiedotSivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen
Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0
LisätiedotKunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta
Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot
Yhteensä: Manner-Suomi 94 550 347,51 11,02 58,5 106 038 318,13 11,79 51,2 47,1 % 7,0 % Pääkaupunkiseutu Espoo 5 354 410,61 12,32 63,3 3 958 403,52 14,80 55,1 57,5 % 20,1 % Helsinki 16 295 415,79 12,29
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset
Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)
Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)
Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)
Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)
Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat
Yhteensä: Manner-Suomi 18 484 258,65 12,13 34,2 38 952 256,20 14,39 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 676 293,81 14,42 34,1 1 124 288,11 17,37 33,1 Helsinki 2 443 291,85 14,62 32,8 7 170 289,38 20,62 29,1 Vantaa
LisätiedotPäätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista
hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA
LisätiedotManner-Suomi
Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1b. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Manner-Suomi 3 011 154 2 595 867 304 255 95 176 12 446 3 410
LisätiedotRintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320
2013 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 19.8.2013 020 AKAA X X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI
LisätiedotAjoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan
14.4.2015 Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2015 Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 763 193 71 261 3
LisätiedotLainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,
2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella
Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula
LisätiedotTwo-person household, EUR per month
Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562
LisätiedotAjoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot
10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016
Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotAjoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot
8.4.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Manner-Suomi 4 969 511
LisätiedotKaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen
Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen Kunnallisvero Muutos % Yhteisövero Muutos % Kiinteistövero Muutos % Akaa 31 481 915 3,7 847 208-48,6 62 938 Alajärvi 15 437 362 3,5 969 701-32,9
LisätiedotSivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV
Sivu 1 Uusimaa 1 Askola 1 1 1 2 2 2 Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi 0 1 0 0 2 0 0 2 0 1-1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 1 0 0 0 1
LisätiedotSairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset
Koko maa 3 843 226 0,0 29 945 033 1 306 452 820 1 860 023 872 43,63 Akaa 12 194 0,0 97 287 4 209 979 5 988 343 43,27 Alajärvi 7 286 0,0 66 351 3 001 586 4 170 275 45,24 Alavieska 1 707 0,0 15 333 581 555
LisätiedotSairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset
Koko maa 1 080 626 2 837 676 123 031 267 396 309 641 43,36 Akaa 2 903 7 540 295 007 953 094 39,13 Alajärvi 1 315 3 491 139 159 460 001 39,86 Alavieska 97 181 9 030 26 434 49,89 Alavus 1 338 2 981 143 131
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014
Suomen Kuntaliitto 17.2.2015 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Väkilukukerroin: 0,34940169 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002153 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotYli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain
Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi
LisätiedotToimeentulotuen menot
1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki
Lisätiedotasumisoikeus ARAvuokraasunnot
29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa
Lisätiedot,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:
VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015
Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)
Akaa 853 853 877 910 910 858 858 793 780 735 702 730 699 633 640 647 Alajärvi 389 389 398 398 398 398 398 388 373 373 343 302 266 291 291 271 Alavieska 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 92
LisätiedotARA-vuokra-asuntokanta kunnittain
Akaa 800 800 805 815 791 801 819 914 965 886 919 927 925 891 908 Alajärvi 236 252 252 285 309 334 340 361 400 400 400 400 379 379 379 Alavieska 49 49 57 65 75 81 85 93 99 99 104 104 104 104 104 Alavus
LisätiedotSummaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus kunnittain
Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus kunnittain Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus määräytyy vastaajan kotikunnan perusteella. Taulukon vasemmanpuoleisessa sarakkeessa
LisätiedotTHL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu
THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien 2011-2013 keskiarvoja, ikävakioitu Kuntakoodi Kunta Aivoverisuoni-indeksi Dementiaindeksi Mielenterveysindeksi 020 Akaa 96,1
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X
LisätiedotVammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012
Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten
LisätiedotLTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018
Tutkimukseen osallistuneet perheet Terveydenhoitajien vastaukset Vanhempien vastaukset 4-vuotiden lasten määrä, joista vähintään Osallistuneiden Terveydenhoitajien Vanhempien yhden perheiden vastausten
LisätiedotKunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi
Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi
Lisätiedot'015 ARTJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '071 HAAPAVESI X X X X X X X X '078 HANKO X X X X X X X
020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '015 ARTJÄRVI X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X X X X X X X '018 ASKOLA X X X X X X X '019 AURA
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto on 22
LisätiedotKauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava
Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä
LisätiedotKemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä
Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien
LisätiedotMaatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus
LisätiedotAjoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan
Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot
LisätiedotSote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin
VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10)
Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2014 Kunta ja maakunta kuntia kpl /kk m2 kuntia kpl /kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi 88949 318,86 10,70 56,7 101640 283,88 11,58
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012
Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 13.4.2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan
Lisätiedotkuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 %
Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 83080 310,24 10,31 57 93983 274,56 11,16 49,2 46,9 % Pääkaupunkiseutu
LisätiedotTaulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)
Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu
LisätiedotHenkilöasiakkaiden lainat paikkakunnittain 2018
Henkilöasiakkaiden lainat paikkakunnittain 2018 Taulukkoon on koottu vuoden 2018 aikana kaikki henkilöasiakkaiden tekemät lainat, mukana ovat sekä kirjastojen että Celian rekisteröimien käyttäjien lainat.
LisätiedotMETSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT
METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT 1.8.2019-31.7.2020 ETELÄ-KARJALA METSO TEERI PYY RIEKKO KIIRUNA Imatra 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Lappeenranta 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Lemi 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Luumäki
LisätiedotKOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %
KOKO MAA 5374499 5486616 2,1 0,6 1,47 29 2011- muutos 2011-2015 Helsinki Uudenmaan maakunta 588384 628510 6,8-0,58 5,00-1,51-0,16 2,74 1,5 2,71 Espoo Uudenmaan maakunta 247869 269496 8,7 0,35 0,87 0,35-0,12
LisätiedotCamera obscura -toiminta Toiminnan kohdennus. 1 Päivitetty Suomen NMKY:n liitto. CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta
1 Päivitetty 26.11.2018 Indikaattori Tarve* Sijoitus 14- vuotiaat vuonna 2017 CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta Akaa C 110 209 Voi olla vuosittain Alajärvi D 44 125 Voi olla joka toinen vuosi, yhteistyötä
LisätiedotSivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN
Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3
LisätiedotKoko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02
Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:
LisätiedotSähköisten hakemusten määrät ELY-keskusalueittain ( tilanne)
Sähköisten hakemusten määrät ELY-keskusalueittain (19.4.2012 tilanne) ELY-KESKUS Uudenmaan ELY-keskus 3 902 389 9,97 Varsinais-Suomen ELY-keskus 6 449 734 11,38 Satakunnan ELY-keskus 3 861 715 18,52 Hämeen
LisätiedotRintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2015 kunnittain. Syntymävuosi X X
Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2015 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Syntymävuosi 19 65 64 63 62 61 60 59 58 57 56 55 54 53 52 51 50 49 48 47
LisätiedotKuntien vuoden 2012 veroprosentit
Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen Koko maa 5 375 276 19,25 0,09 0,90
LisätiedotKäynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen
Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»
LisätiedotAjoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan
Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot
LisätiedotSelvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013
Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus
LisätiedotKUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA
KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%
LisätiedotKelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain
Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Tilausnumero, Kunta Maakunta Tilausnumero, suomi ruotsi (jos on erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090
Lisätiedot