mat.luonnont.sivut 08-10 25.6.2008 22:03 Sivu 96 GEOFYSIIKKA Internet-kotisivu: http://www.geo.physics.helsinki.fi/ Telekopio: 191 51000 Opintoneuvonta ja HOPS-yhdyshenkilö: Professori Matti Leppäranta, puh. 191 51016, matti.lepparanta@helsinki.fi. Vastaanotto: ti 14 15, huone D311. Kansainväliset asiat ja JOO-asiat: Ks. fysiikka. Yleistä Geofysiikan tutkimuskohteina ovat kiinteän maan, vesivaipan, ilmakehän, lähiavaruuden ja aurinkokunnan fysikaaliset ilmiöt. Geofysiikassa annetaan opetusta vesivaipan ja kiinteän maan erikoistumislinjoilla. Geofyysikot toimivat alan tutkimus- ja opetustöissä, alue- ja yhdyskuntasuunnittelun parissa, ympäristöhallinnon tehtävissä sekä kansainvälisissä tehtävissä. Geofysiikka liittyy läheisesti useisiin laajoihin luonnontieteellisiin tutkimussuuntiin. Tällaisia ovat ympäristöntutkimus ja -suojelu, luonnonvarojen hyödyntäminen, ilmastomuutosten vaikutukset, napa-alueet, maapallon geologinen kehitys sekä luonnononnettomuudet ja luonnonkatastrofit. Geofysiikan kurssien käyttämät oppikirjat ovat saatavilla Kumpulan tiedekirjastossa. Joitakin kurssikirjoja on saatavissa myös Ilmatieteen laitoksen, Merentutkimuslaitoksen, Suomen Ympäristökeskuksen, Seismologian laitoksen tai Geologian tutkimuskeskuksen kirjastoissa sekä yliopiston opiskelijakirjastossa. Luentomonisteita on myytävänä Yliopistopainon monistemyynnistä Exactumin 1. kerroksessa. Geofysiikan laboratoriossa on pieni käsikirjasto. Vesivaipan Fysikaalinen meritiede eli oseanografia tutkii merten lämpötaloutta, suolaisuutta, kiertoliikettä, vedenkorkeutta, aallokkoa ja jääoloja. Tutkimus tukeutuu kenttätyöskentelyyn merellä, kaukokartoitussatelliitteihin ja matemaattisiin malleihin. Suomen merentutkimus kohdistuu lähinnä Itämereen, Pohjois-Atlanttiin sekä napameriin. Valtamerillä on keskeinen merkitys maapallon ilmastokysymyksissä, ja Itämeren kansallinen ja pohjoiseurooppalainen merkitys on puolestaan suuri. Alan käytännön sovellukset liittyvät merenkulkuun, kalastukseen, muuhun merten hyötykäyttöön ja meriympäristön suojeluun. Hydrologia tutkii mantereiden vesiä (järvet, joet ja maaperän vedet) ja veden kiertokulkua. Tärkeimpänä ja historiallisena kysymyksenä on ollut talousveden ja kasteluveden saatavuus sekä niiden hyvä laatu. Maapallon elämä ja sen tulevaisuus ovat tästä riippuvaisia. Tutkimuksen kohteita ovat sadeveden valunta järviin ja suotautuminen maaperään, järvien ja jokien dynaamiset ja termiset prosessit, maavesi ja pohjavesi, aineen kulkeutuminen hydrologisen kiertokulun yhteydessä sekä veden laatu. Hydrologian sovellukset liittyvät näin ollen läheisesti ympäristötutkimukseen sekä vesivarojen suojeluun ja hyväksikäyttöön. Kryologia eli lumen ja jään tutkii lunta, jäätiköitä, routaa sekä merten ja sisävesien jääpeitettä eli veden kiinteätä olomuotoa maapallolla. Näillä kysymyksillä on suuri merkitys napa-alueiden olosuhteissa ja ekologiassa sekä globaalissa ilmastossa. Kryologia on erityisesti Suomen oloissa merkittävä ala, ja sen käytännön sovellukset liittyvät talvikauden teknisiin ongelmiin, talvikauden ekologiaan ja ympäristökysymyksiin. Tutkimuskohteita ovat esimerkiksi lumen laatu ja sulaminen, jäätiköiden massatase ja merijään ajelehtiminen. Kiinteän maan Geodesian tehtävänä on maapallon koon, muodon ja painovoimakentän määrittäminen, maanpinnan kuvaaminen sekä mittausten suorittaminen kartastotöiden pohjaksi. Koordinaattijärjestelmien luominen ja ylläpito tapahtuu avaruusja satelliittigeodesian (mm. GPS) menetelmin. Paikallisissa mittauksissa käytetään näiden lisäksi terrestrisiä menetelmiä. Painovoimamittauksia tarvitaan mm. fysikaalisessa geodesiassa maapallon painovoimakentän muodon määrittämiseksi. Geodeettisia menetelmiä käytetään laajasti hyväksi myös muissa geofysikaalisissa tutkimuksissa. Geomagnetismi tutkii maapallon nykyistä magneettikenttää ja sen aikavaihteluita. Tavoitteena on kentän ja sen ajallisten ja paikallisten muutosten syiden selvittäminen. Käytännössä tietoja magneettikentästä tarvitaan mm. malminetsinnässä ja navigoinnissa. Paleomagnetismissa tutkitaan maapallon muinaista magneettikenttää, tämän ajallisia vaihteluita sekä napaisuuskäännöksiä. Näitä voidaan 96
mat.luonnont.sivut 08-10 25.6.2008 22:03 Sivu 97 hyödyntää mm. mannerlaattojen liikkeiden määrittämisessä. Yhdessä seismisten ja painovoimamittausten kanssa magneettiset ja sähkömagneettiset tutkimukset antavat tietoa planeettamme ja muiden planeettojen sekä niiden kuiden rakenteista ja koostumuksista. Pohjana näille tutkimuksille on kivien, mineraalien ja ekstraterrestristen kappaleiden kuten meteoriittien petrofysikaalisten ominaisuuksien tunteminen. Seismologia tutkii maanjäristyksiä ja niihin liittyviä ilmiöitä, maapallon kuoren ja sisustan rakennetta ja fysikaalisia ominaisuuksia. Seismologia on tehokkain maapallon sisustan tutkimusmenetelmistä. Sillä on merkitystä mm. paikallisten maanjäristysriskien (ja näin tsunamien) arvioinneissa sekä ydinräjäytysten erottamisessa maanjäristyksistä. Seismisiä menetelmiä käytetään lisäksi maa- ja kallioperätutkimuksissa, litosfäärin rakenteen ja ominaisuuksien tutkimuksissa, maa- ja vesirakennustöiden suunnittelussa sekä malmien ja öljyn etsinnässä. Planetaarinen tutkii aurinkokuntamme planeettojen ja niiden kuiden rakenteita, koostumuksia ja kehitystä geofysiikan näkökulmasta alkaen aurinkokuntamme synnystä aina tämän päivän luotainten antamiin tuloksiin asti. Tutkimuksen kohteita ovat myös meteoriittien, asteroidien ja komeettojen geofysikaaliset piirteet ja näiden pienkappaleiden jättämät törmäysjäljet eli impaktikraatterit aurinkokuntamme kappaleiden pinnoilla. Työmarkkinat Geofysiikka tarjoaa hyvän koulutuspohjan maapallon vesien ja kiinteän maan tutkimukseen, ympäristönsuojeluun, ympäristöteknologiaan, ilmastotutkimukseen sekä aurinkokuntaan liittyvään tutkimukseen. Suurin osa valmistuneista työskentelee alan tutkimuslaitoksissa kotimaassa ja ulkomailla. Näiden alojen merkityksen korostuminen lisää myös geofysiikan alan tutkijoiden tarvetta tulevaisuudessa. Yleisiä opinto-ohjeita Fysikaalinen meritiede, hydrologia ja kryologia muodostavat vesivaipan erikoistumislinjan. Geodesia, geomagnetismi ja seismologia muodostavat kiinteän maan erikoistumislinjan. Planetaarinen opetetaan kiinteän maan erikoistumislinjan yhteydessä. Perusopinnot ovat molemmille linnoille yhteiset. Aineopinnoissa ja kandidaattivaiheessa valitaan erikoistumislinja, ja maisteriopinnoissa valitaan linjalta oma erikoisala. Pro gradu tutkielma tehdään yleensä geofysiikan laboratorion tutkimusprojekteissa professorien johdolla tai alan tutkimuslaitoksissa dosenttien ohjaamina. Opetus tapahtuu suurelta osin päätoimisten opettajien johdolla, eräiden erikoisalojen opetuksesta huolehtivat dosentit ja kurssiopettajat. Opetusta koordinoivat ja ohjaavat vesivaipan erikoistumislinjalla prof. Matti Leppäranta (kryologia ja hydrologia) ja prof. Bert Rudels (fysikaalinen meritiede) sekä kiinteän maan erikoistumislinjalla prof. Lauri J. Pesonen. Useimpiin geofysiikan kursseihin liittyy pakollisia harjoituksia, jotka ovat laskuharjoituksia, laboratoriotöitä tai kenttätyöharjoituksia. Käytäntö vaihtelee kursseittain. Opintoihin erillisenä kuuluvien harjoitustöiden ja -aineiden sekä tutkielmien suorittamisesta saa lisätietoja geofysiikan osaston professoreilta. Kunkin luentokurssin lopussa on opettajan järjestämä tentti. Kursseja on mahdollista suorittaa myös yleisissä tenttitilaisuuksissa.. Tenttiarvostelu vastaa pistemäärää suhteessa maksimiin: 1/5 (45 55%), 2/5 (55 65%), 3/5 (65 75%), 4/5 (75 85%), 5/5 (85 100%). Kurssien suorittamiseksi on harjoituksista tehtävä vähintään 30%. Geofysiikan kursseja voi tenttiä tarvittaessa syyskuun, marraskuun, tammikuun ja toukokuun fysiikan laitostenteissä. Tentteihin ilmoittaudutaan joko geofysiikan osastolla olevaan kansioon tai sähköisesti osoitteessa: http://www.geo.physics.helsinki.fi/opetus/tenttilista.php. Äidinkielen viestintään kuuluvat Geofysiikan harjoitusaine (2 op) ja Äidinkielen seminaari (2 op). Harjoitusaine on alan kirjallisuuteen perustuva essee. Seminaari pidetään geofysiikan ja meteorologian oppiaineiden yhteisenä, ja siinä kukin opiskelija pitää opettajan antamasta aiheesta esityksen ja toimii toisen opponenttina. Geofysiikan syventävien opintojen seminaari (5 op) suoritetaan osallistumalla kahden lukukauden ajan viikoittaisiin maanantaiseminaareihin ja pitämällä seminaariesitelmä omasta pro gradu työstä. Vaihtoehtoisesti sen voi suorittaa kiinteän maan linjan seminaarikurssina. 97
mat.luonnont.sivut 08-10 25.6.2008 22:03 Sivu 98 Kandidaattitutkinnon sivuaineina geofysiikassa on pakollisena fysiikan perusopintokokonaisuus (2) ja toisena sivuaineena tulee olla jonkin toisen luonnontieteen aineen perusopintokokonaisuus (2). Valinnaisen sivuaineen mukaan (esim. matematiikka, teoreettinen fysiikka, geologia, tähtitiede, meteorologia, limnologia, kemia, tietojenkäsittelytiede ja ympäristötiede) voi erikoistua teoreettiseen tutkimukseen, ympäristöalaan tai kokeellisen geofysiikan alaan. Kiinteän maan geofysiikan erikoistumislinjalla suositellaan geologiaa ja/tai tähtitiedettä toiseksi sivuaineeksi. Maisteritutkintoa varten näitä sivuaineopintoja syvennetään tai valitaan vielä kolmas sivuaine. FM tutkintoon kuuluva työharjoittelu on laajuudeltaan 1 10 op. Sen voi suorittaa geofysiikan laboratorion kesätöissä tai muissa tutkimusyksiköissä geofysiikan dosenttien tutkimushankkeissa ja ohjauksessa. Jatkotutkinnot Vesivaipan ja kiinteän maan geofysiikan linjalla voi suorittaa filosofian lisensiaatin tai filosofiantohtorin tutkinnon. Nämä koostuvat jatko-opinnoista ja opinnäytetyöstä. Opintokokonaisuusmerkinnät Opintokokonaisuuksien arvosanat perustuvat osasuoritusten arvosanojen opintopistemäärillä painotettuun keskiarvoon, asteikko on 1 5. Minimilaajuuden ylittävien suoritusten painotusta voidaan kuitenkin harkita sen mukaan miten tärkeitä ne ovat kokonaisuuden kannalta. Suorituksia, joista annetaan vain hyväksymismerkintä, ei oteta huomioon arvosanassa. Merkinnän opintokokonaisuudesta saa geofysiikan professoreilta. Merkintää varten tarvitaan opintorekisteriote ja opintokokonaisuuslomake, johon kirjataan kokonaisuuteen kuuluvat opintosuoritukset. Lomakkeen saa laitoksen toimistosta tai tiedekunnan nettisivulta. Opintokokonaisuuden arvosanaksi kirjataan saatu keskiarvo kokonaisluvuksi pyöristettynä, mutta rajatapauksissa arvosanaa voidaan harkita opiskelijan suoritustason pitkän aikavälin kehityssuunnan perusteella. Pro gradu -tutkielma arvostellaan käyttämällä asteikkoa: laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, cum laude approbatur, non sine laude approbatur, lubenter approbatur, approbatur. Tutkielman arvosana ei vaikuta syventävien opintojen arvosanaan. Opintojen järjestys Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa luonnontieteiden kandidaatin (LuK), filosofian maisterin (FM), filosofian lisensiaatin (FL) ja filosofian tohtorin (FT) tutkinto. Geofysiikan opinnoista Geofysiikan johdantokurssi ja eri alojen peruskurssit kannattaa sijoittaa opintojen alkuun. Sivuaineopinnoista ainakin matemaattisten menetelmien ja fysiikan opinnot olisi syytä suorittaa ennen vaativampia aineopintojen kursseja. Seminaarien kuunteleminen kannattaa aloittaa aikaisin. Samalla saa kosketuksen siihen, mitä omalla alalla tapahtuu. Kieliopinnot kannattaa myös sijoittaa opintojen alkupuolelle. Geofysiikan opiskelijoiden ainejärjestö Geysir ry:n (www.geo.physics.helsinki.fi/geysir) laatimaa opintopolkua voidaan käyttää apuna opintojen suunnittelussa. Opintopolku on esitetty myös Geofysiikan laboratorion kotisivuilla, joilla löytyvät myös kurssikuvaukset. Perusopintotason kurssit pidetään joka vuosi ja aineopintotason kurssit vähintään joka toinen vuosi. Kursseja, joita ei kyseisenä vuonna luennoida, voidaan suorittaa myös kurssimateriaalin pohjalta laitostenteissä. Geofysiikan alan kursseja luennoidaan myös Teknillisen korkeakoulun eri osastoilla Espoon Otaniemessä. Näiden kurssien sopivuudesta tulee neuvotella osaston professorien kanssa. Ohjeellinen opintopolku LuK-tutkintoa varten (3 vuotta, vähintään 180 op) 1. VUOSI SYKSY (34 OP) Mekaniikka, 9 op Fysikaalisten tieteiden esittely, 3 op Perusopintojen laboratoriotyöt (osa 1), 1 op Matemaattiset apuneuvot I ja II, 8 + 8 op Geofysiikan johdantokurssi, 1. VUOSI KEVÄT (36 OP) Meritieteen peruskurssi, Sähkömagnetismi ja sähködynamiikka, 5 + 3 op Aaltoliike ja kentät, Perusopintojen laboratoriotyöt (osa 2), 2 op Kiinteän maan I, Hydrologian peruskurssi, 98
mat.luonnont.sivut 08-10 25.6.2008 22:03 Sivu 99 TVT-ajokortti, 3 op Toinen kotimainen kieli, 3 op HOPS alkaa 2. VUOSI (57-58OP) Geomagnetismi, Havaintojen tilastollinen käsittely, 3 op Vieras kieli, 4 op Tieto- ja viestintätekniikan opintoja, 3 op Sivuaineopintoja Aineopintoja (linjavalinnan mukaan): Vesivaipan erikoistumislinja Meteorologian ja säähavainnonteon perusteet, 5 op Virtausoppi, 10 op Vesivaipan mittausmenetelmät, Kiinteän maan erikoistumislinja Kiinteän maan II, Petrofysiikan peruskurssi, 8 op Satelliittipaikannus, 3. VUOSI (47 OP) Kaukokartoitus, 4 op Aikasarja-analyysi I, Geofysiikan harjoitusaine, 2 op Kandidaatin tutkielma, 6 op ja kypsyysnäyte Äidinkielen seminaari, 2 op Sivuaineopintoja Aineopintoja (linjavalinnan mukaan): Vesivaipan linja Sovellettu hydrologia, Deskriptiivinen oseanografia, Lumen ja jään, Itämeren oseanografia I, Rajakerroksen fysiikka I, Fysikaalisen klimatologian perusteet, Kiinteän maan erikoistumislinja Käytännön seismologia, Geodesia, Paleomagnetismi, Kiinteän maan geofysiikan kenttäkurssi, 8 op Kiinteän maan geofysiikan laboratoriotyöt, Seismiset aallot, Sovelletun geofysiikan perusteet, Planetaarinen, Opiskelu ulkomailla Kansainväliset vaihto-ohjelmat ja eräät säätiöt tarjoavat mahdollisuuksia suorittaa osan opinnoista ulkomailla. Geofysiikan opiskelijoita on säännöllisesti ollut opiskelemassa Huippuvuorilla (UNIS) ja pohjoismaisilla intensiivikursseilla. Geofysiikka sivuaineena Yleensä aineopintojen ja syventävien opintojen suorittaminen edellyttää matematiikan ja fysiikan perustietoja. TUTKINTOVAATIMUKSET Näiden tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat 1.8.2008 tai myöhemmin opintonsa aloittaneet opiskelijat. Vanhasta tutkintojärjestelmästä uuteen siirtyjät voivat suorittaa tutkintonsa 1.8.2005 jälkeisten uuden järjestelmän mukaisten tutkintovaatimusten mukaan. Geofysiikkaan kuuluvat kiinteän maan geofysiikan linja ja vesivaipan geofysiikan linja. Perusopinnot ovat näille linjoille yhteiset. Opintojakson kuuluessa sekä geofysiikan että jonkin sivuaineen opintoihin sen voi korvata, ellei toisin ole mainittu, muilla opinnoilla siten, että tutkinnon opintopistemäärä täyttyy. LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 OP) 1. Pääaineopinnot (9) 535130 GEOFYSIIKAN PERUSOPINNOT (25 OP) 53501 Geofysiikan johdantokurssi, 535010 Kiinteän maan I, 53521 Geomagnetismi, 53531 Hydrologian peruskurssi, 53541 Meritieteen peruskurssi, 535160 GEOFYSIIKAN AINEOPINNOT (70 OP) Pakolliset aineopinnot (5) 535006 Aikasarja-analyysi, 53537 Kaukokartoitus, 4 op 53510 Kandidaatintutkielma, 6 op 50036 Kypsyysnäyte 99
mat.luonnont.sivut 08-10 25.6.2008 22:03 Sivu 100 535009 Virtausoppi, 10 op 53536 Vesivaipan mittausmenetelmät, 53528 Deskriptiivinen oseanografia, 53540 Itämeren oseanografia I, 535024 Sovellettu hydrologia, 53568 Lumen ja jään, 535026 Meteorologian ja säähavainnonteon perusteet, (meteorologia) Jos suoritetaan osana meteorologian opintoja, korvataan jollakin geofysiikan aineopintokurssilla. 535011 Kiinteän maan II, 53511 Geodesia, 53551 Käytännön seismologia, 535016 Petrofysiikan peruskurssi, 53514 Satelliittipaikannus, 535021 Planetaarinen, 535020 Kiinteän maan geofysiikan laboratoriotyöt, 535017 Paleomagnetismi, Valinnaiset aineopinnot (1 seuraavista kursseista) 54156 Hydrogeologian perusteet, 3 op (geologia) 54204 Ympäristögeologia, 2 op (geologia) 582323 Paikkatiedon käsittely, (menetelmätieteet) 53646 Rajakerroksen fysiikka I, (meteorologia) 535027 Fysikaalisen klimatologian perusteet, (meteorologia) 53511 Geodesia, 535021 Planetaarinen, 535045 Kiinteän maan geofysiikan kenttäkurssi, 53556 Seismiset aallot, 535019 Sovelletun geofysiikan perusteet, 5 op 54013 Yleinen geologia, 7 op (geologia) Oppiaineen vastuuprofessorin kanssa sovitun ja HOPS-suunnitelmaan kirjatun mukaan valinnaisia kursseja voi ottaa myös muilta erikoistumislinjoilta, toisesta koulutusohjelmasta tai toisesta yliopistosta. 2. Sivuaineopinnot (vähintään 50 op) Sivuaineiden tulee koostua fysiikan perusopintokokonaisuudesta (2) ja jonkun toisen luonnontieteen aineen perusopintokokonaisuudesta (2). Kiinteän maan linjalle suositellaan geologiaa tai tähtitiedettä. 3. Muut opinnot (3) 50042 LUK MUUT OPINNOT (35 OP) 53001 Työelämään orientoivia opintoja: Fysikaalisten tieteiden esittely, 3 op 53704 Matemaattiset apuneuvot I, 8 op, tai vastaavat tiedot 53602 Havaintojen tilastollinen käsittely, 3 op 530147 Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 1 op Toinen kotimainen kieli, 3 op Vieras kieli (johon kuuluu suullinen ja kirjallinen osuus), 4 op Äidinkielinen viestintä, 4 op, joka koostuu seuraavista kahdesta opintojaksosta: 50505 Geofysiikan harjoitusaine, 2 op 535123 Äidinkieli (seminaariesitelmä), 2op Tieto- ja viestintätekniikan opinnot, 6 op Tämä voi koostua esimerkiksi seuraavista kahdesta opintojaksosta: 530148 TVT-ajokortti, 3 op 53398 Tieteellinen laskenta I, 3 op Vapaasti valittavat opinnot, 3 op. Nämä voivat sisältää myös lisää valinnaisia geofysiikan aineopintoja. FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO (120 OP) 1. Pääaineopinnot (80 op) 535150 GEOFYSIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 OP) Pakolliset (yhteiset) syventävät opinnot (62 op) Erikoistumislinjat sisältävät pakollisia (ydinaineksen kurssit) ja valinnaisia kursseja. Valinnaisissa opinnoissa kurssit A sisältävät erikois- 100
mat.luonnont.sivut 08-10 25.6.2008 22:03 Sivu 101 tumislinjan valinnaisen ydinaineksen ja kurssit B ovat erikoistumislinjan keskeisimmät valinnaiset syventävät kurssit. Kurssit C ovat erikoistumisopintoja ja erikoistumislinjan jatko-opintojen kursseja, joita ei pääsääntöisesti tulisi suorittaa ennen A- ja B-kursseja. Oppiaineen vastuuprofessorin kanssa sovitun ja HOPS-suunnitelmaan kirjatun mukaan kursseja voi ottaa myös muilta erikoistumislinjoilta, toisesta koulutusohjelmasta tai toisesta yliopistosta. 50304 Geofysiikan syventävien opintojen seminaari, 50112 Pro gradu tutkielma, 40 op 50039 Kypsyysnäyte 535041 Turbulenssioppi, 53505 Rannikko-oseanografia, 53583 Matemaattiset mallit hydrosfäärin fysiikassa, 535107 Geofysiikan kenttäteoria, 53518 Litosfääri, 53565 Geotermiikka, Valinnaiset syventävät opinnot 20 op seuraavista kursseista) A Ydinaineksen kurssit 53548 Veden pinta-aallot, 53545 Dynaaminen oseanografia I, 535008 Glasiologia, B Syventävät kurssit 53641 Mikrometeorologian ja hydrologian kenttäkurssi, 4 op 53574 Globaali hydrologia, 535044 Routa, 50508 Jokien dynamiikka, 53582 Valtamerten kiertoliike, 535128 Meritieteen kenttäkurssi, 535126 Lumen ja jään kenttäkurssi, C Erikoistumiskurssit 53589 Luonnonvesien optiikka, 53587 Itämeren oseanogafia II, 53576 Järvien fysiikka, 535117 Merten jääolot, 53581 Napameret, 53731 Jatkuvan aineen mekaniikka, 10 op (teoreettinen fysiikka) A Ydinaineksen kurssit 53552 Maanjäristysseismologia, 53595 Advanced topics in solid earth geophysics, B Syventävät kurssit 54026 Tektoniikka, (geologia) 53516 Maan painovoimakenttä, (TKK) 535044 Routa, C Erikoistumiskurssit 53554 Seismiset rakennetutkimukset, 535110 Avaruusgeodesia, 53731 Jatkuvan aineen mekaniikka, 10 op (teoreettinen fysiikka) 2. Sivuaineopinnot (25 3) Täydentäviä sivuaineopintoja. 3. Muut opinnot (5 1) 50034 FM MUUT OPINNOT 535040 Geofysiikan historia, 2 op 530150 Henkilökohtainen opintosuunnitelma, 1 op 535007 Työharjoittelu, 1-10 op 53705 Matemaattiset apuneuvot II, 8 op 535012 Kiinteän maan linja: työelämään perehtyminen (kiinteä maa), Matemaattiset apuneuvot II eivät ole pakollisia jos opiskelijalla on vastaavia muita kursseja suoritettuna. Valinnaisia kursseja menetelmätieteiden kurssikorista. Muihin opintoihin voidaan sisällyttää myös lisää geofysiikan syventäviä opintoja. JATKO-OPINNOT GEOFYSIIKASSA Katso lähemmin Fysiikan laitoksen jatko-opetus s.111. Jatkotutkintoja ovat filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin tutkinto. Molempiin tutkintoihin kuuluu 60 opintopisteen laajuiset pää- ja sivuaineen opinnot, jotka määritellään jatko-opintojen henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (J-HOPS). Pääaineen opintojen pää- 101
mat.luonnont.sivut 08-10 25.6.2008 22:03 Sivu 102 osan on oltava oman tutkimusalan erikoiskurssien (C-kurssit) opintoja. Muut opinnot voivat olla sivuaineen aineopintoja tai syventäviä opintoja, tai muiden yliopistojen vastaavan tasoisia opintoja. Kaikkien opintojen on muodostettava pääaineopintoja ja tutkimustyötä tukeva kokonaisuus. Jatko-opinnot koostuvat oman tutkimusalan jatko-opinnoista (50 op) ja yleisistä jatko-opinnoista (10 op). 53526 GEOFYSIIKAN JATKO- OPINNOT (60 OP) 53562 Tutkimusalan () jatkoopinnot 50 op Tutkimusalan jatko-opintoihin tulee sisältyä kurssi: 53180 Jatko-opintojen seminaari, 53000 Yleiset jatko-opinnot 10 op Yleisiin jatko-opintoihin tulee sisältyä tieteenfilosofian, tutkimusetiikan ja yleiseen asiantuntijuuteen valmentavia opintoja sekä kansainvälistä tieteellistä toimintaa. Kurssitarjonnasta vastaavat yliopisto, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja sen laitokset. Tarkemmasta sisällöstä sovitaan jatko-opintosuunnitelmaa tehtäessä. GEOFYSIIKAN OPINNOT SIVUAINEOPISKELIJOILLE 535132 GEOFYSIIKAN PERUSOPINNOT (25 OP) Kuten pääaineopiskelijoilla 535161 GEOFYSIIKAN AINEOPINNOT (SIVUAINE) (35 OP) Kuten pääaineopiskelijoilla mutta pakollisia opintojaksoja ovat vain: 535009 Virtausoppi, 10 op 53536 Vesivaipan mittausmenetelmät, 4 op Kuten pääaineopiskelijoilla mutta pakollisia opintojaksoja ovat vain: 53511 Geodesia, 53521 Geomagnetismi, 53551 Käytännön seismologia, 5op 535151 GEOFYSIIKAN SYVENTÄVÄT OPINNOT (SIVUAINE) (60 OP) Kuten kiinteän maan ja vesivaipan pääaineopiskelijoilla, mutta pro gradu tutkielma korvataan 20 op tutkielmalla. OPETUS Geofysiikan opetus jakautuu neljään jaksoon, kaksi syyslukukaudella (jakso I, viikot 36 42 (2008) / 37-43 (2009), jakso II, viikot 44 50 (2008) / 45-51 (2009)) ja kaksi kevätlukukaudella (jakso III, viikot 3 9, jakso IV, viikot 11 18). Opintojaksojen ja kurssien tarkemmat kuvaukset ja kutakin luentokurssia koskevat päivämäärät on ilmoitettu WebOodissa, laitoksen ilmoitustaululla ja kotisivulla olevissa luentoilmoituksissa. 102