VUOSIKERTOMUS 2013
2 Sisällys 1. YLEISTÄ... 3 2. JÄSENISTÖ... 4 2.1 YHTEISÖJÄSENET... 4 2.2 KOTISEUTUKLUBI... 5 3. HALLINTO... 5 3.1. VUOSIKOKOUS... 5 3.2 VALTUUSTON VAALIN VALMISTELUVALIOKUNTA... 6 3.3 VALTUUSTO... 6 3.4 HALLITUKSEN VALINTATOIMIKUNTA... 8 3.5 HALLITUS... 8 3.6 NEUVOTTELUKUNNAT... 8 3.7 JAOSTOT JA TYÖRYHMÄT... 9 3.8 PALKINTORAADIT... 9 4. TOIMINTA... 10 4.1 LAUSUNNOT JA EDUNVALVONTA... 10 4.2 VALTAKUNNALLISET KOTISEUTUPÄIVÄT... 10 4.3 SEURANTALOJEN KORJAUSTOIMINTA... 11 4.4 KOULUTUSTOIMINTA... 12 4.5 MAAKUNNALLINEN KOTISEUTUTOIMINTA... 12 4.6 PAIKALLISTOIMINTA... 13 4.7 EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT (KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT)... 13 4.8 EUROPA NOSTRA -HANKE... 13 4.9 RAKENNUSPERINTO.FI -PALVELU... 14 4.10 TUNNUSTUKSENOSOITUKSET JA PALKITSEMISET... 14 4.11 YHTEISTYÖ JA JÄSENYYDET ERI YHTEISÖISSÄ... 17 4.12 KANSAINVÄLISET YHTEYDET... 17 5. VIESTINTÄ JA JULKAISUT... 17 5.1 KOTISEUTU-VUOSIKIRJA... 18 5.2 KOTISEUTUPOSTI... 18 5.3 HILJA-UUTISKIRJE... 18 5.4 NETTISIVUT... 18 5.5 SOSIAALINEN MEDIA... 18 5.6 MEDIASEURANTA... 19 5.7 KOTISEUTUTUTKIMUKSEN ABC... 19 6. LIITON TOIMIHENKILÖT JA TOIMISTO... 20 7. LIITON TALOUS... 20 LIITTEET... 21
3 1. YLEISTÄ 64-vuotias Suomen Kotiseutuliitto toteutti tehtäväänsä sääntöjensä hengen mukaisesti. Tavoitteita olivat mm.: kotiseutujen kaikinpuolinen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta elinympäristöjen laadun parantaminen ja ihmisten viihtyvyyden lisääminen, kotiseututietouden lisääminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen ja kansalaisten omatoimisuuden voimistaminen, kotiseutukulttuurien vaaliminen ja edistäminen, perinteiden, historian ja nykypäivän tallentaminen ja hyödyntäminen, luonnon- ja kulttuuriympäristön vaaliminen. Kuvassa Kotiseutuliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Laaksonen, uusi toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, eläkkeelle jäänyt pääsihteeri Lassi Saressalo ja liiton uusi puheenjohtaja Janne Vilkuna. Kuva: Liisa Lohtander Kotiseutuliiton toimintavuotta leimasivat henkilövaihdokset niin toimiston henkilökunnassa kuin luottamushenkilöjohdossa. Liiton ja valtuuston puheenjohtajaksi valittiin vuosikokouksessa elokuussa professori Janne Vilkuna. Toiminnanjohtajana aloitti syksyllä Riitta Vanhatalo. Järjestöpäällikkönä aloitti keväällä Liisa Lohtander. Seurantalojen hankesihteerinä aloitti niin ikään keväällä Sanna Käyhkö. Liitto toimi jäsenistönsä edunvalvojana viranomaisiin päin, ylläpiti yhteyttä jäsenistöönsä mm. Kotiseutuposti-lehdellä, sähköpostitse ja kehittäen kotisivujensa tarjontaa. Liitto järjesti seminaareja, koulutustilaisuuksia, maakunnallisia tapaamisia, antoi lausuntoja viranomaisille ja kannanottoja julkisuuteen ja osallistui paikallistason toimintaan henkilökunnan ja luottamushenkilöstön panoksella.
4 Vuonna 2013 Kotiseutuliitto antoi kaksi erityisen merkittävää lausuntoa ja julkilausuman. Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta annettiin huhtikuussa valtiovarainministeriölle ja lausunto luonnoksesta Suomen ensimmäiseksi kulttuuriympäristöstrategiaksi syyskuussa ympäristöministeriölle. Liiton vuosikokous antoi elokuussa julkilausuman, jossa esitettiin kotiseutuyhdistyksille merkittävämpää roolia maakuntasuunnittelussa. Keväällä alkoi liiton uuden strategian työstäminen. Kotiseutuliiton uusi strategia valmistuu vuonna 2014. Suomen Kotiseutuliiton 64. toimintavuonna mm.: toteutettiin 65. kotiseutupäivät Etelä-Pohjanmaalla isäntäkaupunkina Seinäjoki ja aloitettiin Hämeenlinnan päivien 2014 (Kanta-Häme) sekä Espoon päivien 2015 (Uusimaa) suunnittelu valmisteltiin ulkopuolisella rahoituksella toteutettavia erillishankkeita jatkettiin maakunnittain toteutettuja kotiseutuarkisto-osaajakoulutuksia järjestettiin maakunnallisia jäsentapaamisia annettiin lausuntoja viranomaisille ja eri apurahatahoille esiteltiin ja arvioitiin 63 kotiseutukirjaa kotisivujen kirjamakasiinissa kehitettiin seurantaloavustusten jakamisprosessia mm. sähköisellä hakujärjestelmällä ja www.seurantalot.fi -sivustoa jatkettiin kannatusjäsenten rekrytointia Kotiseutuklubiin kehitettiin suunnitelmallista viestintää ja toimintaa sosiaalisessa mediassa jatkaen Facebookissa ja perustaen Twitter-tilin 2. JÄSENISTÖ Liitolla oli toimintavuoden päättyessä 5 kunniajäsentä: kasvatustieteen tohtori h.c. Eeva Ahtisaari, professori Aarne Laurila, ministeri Jaakko Numminen, professori Veijo Saloheimo ja akateemikko Päiviö Tommila. 2.1 Yhteisöjäsenet Liitossa oli vuoden lopussa 660 yhdistysjäsentä. Alueellisia kotiseutujärjestöjä oli seitsemän, muita alueellisia järjestöjä 9 ja valtakunnallisia yleisjärjestöjäseniä 8. Kuntajäseniä oli 104. Liiton maakunnallisina jäsenjärjestöinä ovat toimintavuoden päättyessä kaikki 18 maakunnan liittoa. Lisäksi kannattajajäsenenä oli 187 henkilöä, jotka muodostavat Kotiseutuklubin jäsenistön. Kertomusvuoden aikana liiton jäseneksi liittyi 11 yhdistystä ja 2 valtakunnallista järjestöä ja yksi säätiö. Uudet jäsenyhteisöt ovat: Museoyhdistys Sodan ja Rauhan Rata ry Hyrynsalmelta, Paikkarin torpan tuki ry Lohjalta, Joutsan Kotiseutuyhdistys ry, Koski as. kyläyhdistys ry Salosta, Livokas ry Pudasjärveltä, Kainuun Eino Leino-seura ry Kajaanista, Europa Nostra Finland ry, Kotiseutuyhdistys Vasittu Luuta r.y. Kolarista, Korttian Kyläyhdistys ry Askolasta, Nummelan työväenyhdistys Elo ry, Pöljän Kyläyhdistys ry Siilinjärveltä ja Seurasaarisäätiö Fölisöstiftelsen Helsingistä, Keitele-Seura ry, Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset ry ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Helsingistä. Jäsenrekisteristä poistui 8 kuntaa, (joista 5 kuntaliitosten vuoksi), 2 yhdistystä ja 1 valtakunnallinen järjestö. Luettelo liiton koko jäsenistöstä on kotisivuilla www.kotiseutuliitto.fi/jasenet
5 2.2 Kotiseutuklubi Kotiseutuklubin jäsenet ovat Suomen Kotiseutuliiton kannattajajäseniä. Heillä on läsnäolo- ja puheoikeus liiton vuosikokouksessa ja maakunnallisissa kokouksissa. Klubilaisille lähetetään liiton jäsenmateriaali, ajankohtaislehti Kotiseutuposti, Kotiseutu-vuosikirja sekä kutsut liiton koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin. Lisäksi he saavat paljon muita etuja ja tarjouksia. Kotiseutuklubi kokoontui vuonna 2013 kahdesti: Helmikuussa klubi teki jäsenistön toiveiden mukaan tutustumisretken SKS:n kansanrunousarkistoon sekä Kansallisarkistoon. Tilaisuuteen osallistui 14 henkilöä. Elokuussa klubilla oli perinteinen vuositapaaminen Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä Seinäjoella. Tilaisuuteen osallistui 55 henkilöä, joista viisi liittyi klubiin tilaisuudessa. Klubilaiset saivat ihailla Kansallisarkistossa mm. Suomen arkistojen kaikkein vanhinta dokumenttia, Ruotsin kuningas Birgerin suojeluskirjettä vuodelta 1316. Kuva: Anna-Maija Halme. 3. HALLINTO 3.1. Vuosikokous Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidettiin Seinäjoella 9.8.2013 Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä. Vuosikokous vahvisti liiton lähiajan toiminnan painopistealueet, jotka ovat kotiseututyö muuttuvassa Suomessa kotiseuduntutkimus: kotiseutuarkistojen kehittäminen, kotiseutujulkaisujen tekeminen ja paikallismuseotoiminnan kehittäminen järjestötoiminnan ja jäsenpalvelutyön kehittäminen
6 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous antoi julkilausuman: Kotiseutuyhdistykset mukaan maakuntasuunnitteluun. Julkilausuma on luettavissa Kotiseutuliiton nettisivuilla osoitteessa www.kotiseutuliitto.fi/suomen-kotiseutuliitto-kotiseutuyhdistykset-mukaan-maakuntasuunnitteluun. 3.2 Valtuuston vaalin valmisteluvaliokunta Vuoden 2012 vuosikokouksessa valittu valtuuston vaalin valmisteluvaliokunta piti kokouksensa sähköpostitse kesäkuussa 2013. Maakunnallisten kokousten ja liiton jäsenistöltä tulleiden ehdotusten pohjalta valiokunta teki esityksensä vuosikokoukselle valtuuston henkilövalinnoista. Valmisteluvaliokuntaan kuuluivat Mikko Europaeus, Parikkala, Hannu Luotola, Saarijärvi, Esko Luoma, Laihia, Esa Hassinen, Lahti ja Aija Staffans, Helsinki. Puheenjohtajana toimi Hannu Luotola. Vuoden 2013 vuosikokouksessa valtuuston vaalin valmisteluvaliokuntaan valittiin Risto Alanko, Juuka, Heikki Eskola, Loimaa, Eila Ollikainen, Kuopio, Eija Turunen, Raahe ja Raimo Joronen, Seinäjoki, joka toimii valiokunnan puheenjohtajana. Valiokunta kokoontuu valmistelemaan vuoden 2014 valtuuston henkilövalintoja. 3.3 Valtuusto Puheenjohtajana ja samalla Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtajana toimi professori Pekka Laaksonen, Helsinki (9.8.2013 asti), professori Janne Vilkuna, Orimattila (9.8.2013 alkaen). I varapuheenjohtajana toimi professori Janne Vilkuna, Orimattila (9.8.2013 asti), FM Tuula Salo, Helsinki, (14.12.2013 alkaen). II varapuheenjohtajana jatkaa aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen, Sotkamo. Valtuuston kevätkokous pidettiin Hämeenlinnassa 3.5.2013. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kokousasioiden jälkeen valtuusto kävi alustavan keskustelun liiton uudistuvasta strategiasta. Valtuuston syyskokous pidettiin Helsingissä 14.12.2013. Kokousasioiden jälkeen valtuusto jatkoi keskustelua liiton uudistuvasta strategiasta. Valtuuston jäsenet: Etelä-Karjala: käsityöläinen Anne-Maija Laukas, Lappeenranta Etelä-Pohjanmaa: rakennusneuvos Raimo Joronen, Seinäjoki (9.8.2013 asti) Etelä-Pohjanmaa: museonjohtaja, intendentti Teppo Ylitalo, Lapua (9.8.2013 alkaen) Etelä-Savo: HuK, matkailuopas Helena Partanen, Mikkeli (9.8.2013 alkaen) Kainuu: aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen, Sotkamo Kanta-Häme: yrittäjä Elisa Göös, Janakkala Keski-Pohjanmaa: kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus, Kokkola Keski-Suomi: museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, Jyväskylä Kymenlaakso: kotiseutuneuvos Erkki Sillanpää, Kouvola Lappi: KT Irja-Kaisa Lakkala, Sodankylä Lappi: tutkija Minna Heljala, Tornio Pirkanmaa: VTM Jouko Hannu, Hämeenkyrö Pohjanmaa: HuK Camilla Lyyski, Laihia Pohjois-Karjala: päätoimittaja Risto Alanko, Juuka (9.8.2013 asti) Pohjois-Karjala: FM Anne Meriläinen, Joensuu (9.8.2013 alkaen)
7 Pohjois-Pohjanmaa: FL Martti Kiviharju, Muhos Pohjois-Pohjanmaa: museonjohtaja Eija Turunen, Raahe (9.8.2013 asti) Pohjois-Pohjanmaa: sairaanhoitaja Pirjo Karhu, Oulu (9.8.2013 alkaen) Pohjois-Savo: toimittaja Eila Ollikainen, Kuopio (9.8.2013 asti) Pohjois-Savo: HTM Jyrki Haapala, Varkaus (9.8.2013 alkaen) Päijät-Häme: rehtori Martti K. Lehto, Lahti Satakunta: kotiseutuneuvos Timo Korkeaoja, Ulvila Uusimaa: amanuenssi Synnöve Bergholm-Kullström, Porvoo Uusimaa (Helka): varatuomari Veijo Lehto, Helsinki Uusimaa (Helka): FM Tuula Salo, Helsinki Uusimaa (Ekyl): museoturvallisuusasiantuntija Mikko Perkko, Espoo Uusimaa: VTM Risto Piekka, Lohja Varsinais-Suomi: kotiseutuneuvos Markku Monnonen, Turku Varsinais-Suomi: maanviljelijä Heikki Eskola, Loimaa (9.8.2013 asti) Varsinais-Suomi: fysioterapeutti Marja Virpi, Mynämäki (9.8.2013 alkaen) Asiantuntijajäsen: kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki, Vaasa Asiantuntijajäsen: maakunta-arkiston johtaja Vuokko Joki, Oulu Asiantuntijajäsen: toiminnanjohtaja Heidi Martikainen, Tampere Asiantuntijajäsen: professori Janne Vilkuna, Jyväskylän yliopisto (9.8.2013 asti) ja Helena Ruotsala, Turun yliopisto (9.8.2013 alkaen) Asiantuntijajäsen: erityisasiantuntija Ditte Winqvist, Porvoo Valtuuston ja hallituksen jäseniä sekä liiton henkilöstöä Hämeenlinnassa Aulangon portailla 3.5.2013
8 3.4 Hallituksen valintatoimikunta Valtuusto valitsee keskuudestaan vuosittain hallituksen valintatoimikunnan. Vuonna 2013 siihen kuuluivat Markku Monnonen pj., Jouko Hannu, Heidi Martikainen ja Risto Piekka. 3.5 Hallitus Hallitus kokoontui vuoden 2013 aikana 9 kertaa. Hallituksen puheenjohtaja toimi hallintojohtaja Kirsi Moisander, Leppävirta, varapuheenjohtajana VTK Raimo Sailas, Espoo ja jäseninä rehtori Annukka Alppi, Hämeenkyrö, dosentti Rauno Lahtinen, Turku, museonjohtaja Henri Nordberg Tornio, historiantutkija Pia Puntanen, Mikkeli ja FM Harri Turunen, Oulainen. Valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat osallistuivat hallituksen työskentelyyn. 3.6 Neuvottelukunnat Seurantaloasiain neuvottelukunta antoi lausuntonsa seurantalojen avustuspäätöksistä Kotiseutuliiton hallitukselle. Kertomusvuonna liiton hallitus teki opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun käytännön mukaisesti avustuspäätökset seurantalonasian neuvottelukunnan antaman lausunnon pohjalta. Puheenjohtajana toimi VTK Raimo Sailas. Jäsenet: kehittämispäällikkö Hannu Ala-Sankola Suomen Nuorisoseurat ry, kulttuuriasiainneuvos Tiina Eerikäinen Opetus- ja kulttuuriministeriö, palokuntajohtaja Petri Jaatinen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen Museovirasto, verksamhetsledare Tomas Järvinen Finlands Svenska Ungdomsförbund, hallintojohtaja Jaakko Kivinen Pro Agria Keskusten Liitto, toiminnanjohtaja Anssi Leskelä Sosialidemokraattinen Puolue/Suomen Työväentalojen Liitto, järjestöpäällikkö Liisa Lohtander (31.3.2013 asti järjestöpäällikkö Heikki Saarinen) Suomen Kotiseutuliitto, pääsihteeri Risto Matti Niemi Suomen Kylätoiminta ry, kehityspäällikkö Frida Nylund Finlands Svenska Marthaförbund, talousjohtaja Kirsi Poikonen Raittiuden Ystävät, toiminnanjohtaja Tom Sandström Finlands Svenska Hembygdsförbund, erityisasiantuntija Anna Simola ympäristöministeriö, Markku Sivonen Suomen Keskusta, arkkitehti Tuulikki Terho, talouspäällikkö Matti Tokkari Kansantalojen Liitto, erityisasiantuntija Christell Åström Suomen Kuntaliitto. Asiantuntijajäsenet: Rakennustutkija Leni Pakkala ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo (31.8.2013 asti Lassi Saressalo). Sihteeri: Hankesihteeri Sanna Käyhkö (30.4.2013 asti Elina Teikari). Kotiseutututkimuksen neuvottelukunta, joka toimii Kotiseutuliiton neuvonantajana kotiseutututkimuksen alueella, välittää tietoa kotiseutututkimuksen tilanteesta Kotiseutuliittoon ja informoi Kotiseutuliiton tarjoamista tutkimusaiheista tutkijakentälle. Neuvottelukunta tekee toimialueeltaan aloitteita liiton hallitukselle. Tarvittaessa neuvottelukunta toimii liiton hallinnoimien tutkimus- ja selvityshankkeiden ohjausryhmänä. Neuvottelukunta kokoontui kahdesti. Neuvottelukunta valmisteli kotiseutututkimuksen ABC-nettikäsikirjaa erillisen työryhmän kanssa. Neuvottelukunnan kokoama Kuntauudistukseen liittyvä tutkijaverkosto kokoontui kerran. Puheenjohtajana toimi professori Janne Vilkuna. Jäsenet: professori Risto Eräsaari, professori Martti Häikiö, maakunta-arkistojohtaja Vuokko Joki, pääjohtaja, dosentti Juhani Kostet, yksikön
9 johtaja Marja Pohjola, professori Helena Ruotsala, FT Sanna-Kaisa Spoof ja professori Outi Tuomi-Nikula. Sihteeri: Lassi Saressalo (31.8. asti). 3.7 Jaostot ja työryhmät Jaostojen tehtävänä on toimia hallituksen alaisina asiantuntijaeliminä, valmistella hallitukselle omaa alaansa koskevia asioita ja tehdä tarvittaessa niistä aloitteita. Jaostot tuovat liiton hallintoon merkittävän lisän asiantuntemusta eri yhteistyötahojen ja sidosryhmien piiristä. Jaostot kokoontuivat vuoden aikana tarvittaessa. Kaupunkityön jaosto seuraa kaupungeissa tehtävän kotiseututyön kehitystä, tekee hallitukselle kaupunkikotiseututyöhön liittyviä aloitteita, valmistelee kaupunkikotiseututyöhön liittyviä lausuntoja ja suunnittelee asiaan liittyvää koulutusta. Jaoston puheenjohtajana toimi FT Rauno Lahtinen. Jäsenet: Vantaa-Seuran puheenjohtaja Andreas Koivisto, Tampere-Seuran toiminnanjohtaja Heidi Martikainen, Kotiseutuliiton valtuuston varapuheenjohtaja ja Haagalainen-lehden päätoimittaja Tuula Salo, EKYLin hallituksen jäsen Mikael Stürmer, Turkuseuran toiminnanjohtaja Kristiina Syrjäsuo, HELKAn toiminnanjohtaja Pirjo Tulikukka. Liiton toimihenkilöistä Liisa Lohtander ja Riitta Vanhatalo osallistuivat kaupunkijaoston työskentelyyn. Vuonna 2013 Kotiseutuliiton hallitus perusti myös kouluopetusjaoston, paikallismuseotyöryhmän ja sääntömuutostyöryhmän, joiden työ käynnistyi vasta 2014 alkupuolella. Kotiseutu-vuosikirjan toimituskunnan kokoonpano on luvussa 5.1. 3.8 Palkintoraadit Vuoden kaupunginosan ja vuoden kotiseututeon palkintoraadit valitsivat vuosikokouksessa palkitun kaupunginosan ja kotiseututeon jäsenkunnan tekemien ehdotusten pohjalta. Vuoden kaupunginosaraati Puheenjohtaja: Rauno Lahtinen, Turku Jäsenet: Sampo Purontaus, Kokkola ja Tuula Salo, Helsinki Vuoden kotiseututekoraati Puheenjohtaja: Pia Puntanen, Mikkeli Jäsenet: Hannu Luotola, Saarijärvi ja Heidi Martikainen, Tampere Lisäksi toimi vuoden kotiseutukirjan palkintoraati, joka palkitsi vuoden kotiseutukirjat Turun Kirjamessuilla lokakuussa. Raadin jäsenet: Synnöve Bergholm-Kullström, Henri Nordberg, Harri Turunen (pj.), Lassi Saressalo ja Riitta Vanhatalo (1.9.2013 alkaen). Vuoden kotiseutuyhdistyksen valinnassa ei ollut varsinaista raatia, esikarsinnan suorittivat liiton pääsihteeri ja henkilökunta, minkä jälkeen liiton puheenjohtaja, pääsihteeri ja järjestöpäällikkö tekivät esityksen hallitukselle.
10 4. TOIMINTA 4.1 Lausunnot ja edunvalvonta Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö. Sen tärkein tehtävä on jäsenistön edunvalvonta ja neuvonta kotiseututyöhön, paikallisuuteen ja kulttuuriperintöön liittyvissä kysymyksissä. Kotiseutuliitto antoi valtioneuvoston kanslialle 12 lausuntoa kotiseutuneuvoksen arvonimen myöntämisestä. Muut lausunnot ja julkilausumat: 7.4.2013 lausunto valtiovarainministeriölle: Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 8.4.2013 julkilausuma: Yhdistysten toimintamahdollisuuksien karsiminen johtaa pahoinvoinnin lisääntymiseen 9.8.2013 vuosikokouksen julkilausuma: Kotiseutuyhdistykset mukaan maakuntasuunnitteluun 2.9.2013 lausunto ympäristöministeriölle: Lausunto työryhmän esityksestä kulttuuriympäristöstrategiaksi 2014 2020 27.9.2013 kommentti Opetushallitukselle: Kommentti esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta 13.11.2013 lausunto Uudenmaan liitolle: Lausunto Uusimaa-ohjelman ja sen ympäristöselostuksen luonnoksista 4.12.2013 kommentti ympäristöministeriölle: Kommentti maankäyttö- ja rakennuslain toimivuutta arvioivalle työryhmälle 9.12.2013 lausunto Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmälle (YTR): Kuudes maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014 2020 4.2 Valtakunnalliset kotiseutupäivät 65. valtakunnalliset kotiseutupäivät järjestettiin Seinäjoella 7.-11.8.2013. Päivien järjestämisestä vastasivat Suomen Kotiseutuliitto, Seinäjoen kaupunki, Sibelius-Akatemia, Etelä-Pohjanmaan matkailu ja Etelä-Pohjanmaan liitto. Päätoimikunnan puheenjohtajana toimi hallintojohtaja Kirsi Moisander ja järjestelytoimikunnan puheenjohtajana Seinäjoen kaupungin kulttuurilautakunnan pj Ilmari Ylä-Autio. Kotiseutupäivien teema oli Rytmi yhdistää. Päivien kokonaispaketin lunasti 173 ja osapaketin 55 henkilöä. Osallistujamääriä: Musiikki ja eteläpohjalaisuus -seminaari 130 Avajaiset n. 400 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 191 Körttiseurat 114 Kuohuristeilyt (2 kpl) 52 Yhteinen illanvietto 150 Retket 230 Kotiseutugaala 260 Jumalanpalvelus 430 Keskustelukammarit keräsivät väkeä seuraavasti: Kokemuksellinen kotiseututeoria (pääkammari) 110
11 Kotiseututyö tänään 102 Kotiseutuohjaajakoulutus 20 Kokemuksia kotiseutusuunnittelusta 45 henkeä Hallitus on aiemmin myöntänyt Valtakunnallisten kotiseutupäivien järjestämisoikeuden Hämeenlinna-Seuralle, Hämeenlinnan kaupungille ja Hämeen Matkailu Oy:lle vuodelle 2014. Vuoden 2015 päivät pidetään Espoossa. 4.3 Seurantalojen korjaustoiminta Opetus- ja kulttuuriministeriö delegoi vuonna 2003 Kotiseutuliiton tehtäväksi avustusten jakamisen yhdistys- ja harrastustoiminnan käytössä olevien seurantalojen kunnostamiseen. Kertomusvuonna liiton hallitus teki sovitun käytännön mukaisesti 20.2.2013 avustuspäätökset Seurantaloasian neuvottelukunnan lausunnon pohjalta. Vuonna 2013 valtion talousarvioon varattiin veikkausvoittovaroista seurantalojen korjausavustuksiin, tähän liittyvään selvitys- ja tarkastustyöhön sekä valistus- ja neuvontatoimintaan 1 850 000 euroa, josta jaettiin korjausavustuksina seurantaloja omistaville yhdistyksille 1 700 000 euroa. Hakemuksia jätettiin 278. Avustusta myönnettiin 197 yhdistykselle eli 71 %:lle hakijoista. Avustus oli keskimäärin 8 630 euroa avustuksen saajaa kohti, kun se edellisvuonna oli 9 490 euroa. Avustusta saaneista taloista 102 (52 %) luokitellaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi ja/tai on suojeltu asemakaavalla. Kotiseutuliitto teki kunkin avustuksen saajan kanssa sopimuksen seurantalon korjausavustuksen myöntämisestä, käyttämisestä, käytön valvonnasta ja ehdoista. Kotiseutuliitto on hoitanut myös avustusten maksatuksen ja tilitysten tarkastamisen. Liiton rakennustutkija hoiti edelleen seurantalojen avustuksiin ja korjaamiseen liittyvää neuvontaa puhelimitse, postitse ja paikanpäällä käyden. Seurantalot.fi Vuonna 2013 seurantalosivustolle ei tehty uudistuksia, mutta aloitettiin laajemman sivustouudistuksen suunnittelu. Nykyinen sivusto on vanhentunut tekniikaltaan ja ulkoasultaan. Sivuston kävijämäärä on kasvanut edellisvuodesta. Vuoden 2013 aikana kävijöitä on tilastoitu yhteensä noin 239 000 (vuonna 2012 210 600). Tilastoissa ei ole mukana http://seurantalot.fi/seurantalotoimijat -sivustolla käyneitä. Seurantalosivustolla oli vuoden 2013 lopussa perustiedot 1710 talosta (2012 1712). Hyvän korjauksen palkinto Ehdokkaita vuoden 2013 palkittaviksi kohteiksi lähetettiin määräaikaan mennessä yhdeksän. Seurantaloasiainneuvottelukunnan asettamaan Hyvän korjauksen palkintoraatiin kuuluivat vuonna 2013 rakennustutkija Leni Pakkala (Suomen Kotiseutuliitto), arkkitehti Ulla Rahola (Arkkitehtitoimisto Ulla Rahola) ja arkkitehti Tuulikki Terho (opetus- ja kulttuuriministeriö). Raadin puheenjohtajana toimi Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo ja raadin sihteerinä Sanna Käyhkö (Suomen Kotiseutuliitto). Neljäs Hyvän korjauksen palkinto myönnettiin Hailuodon nuorisoseura ry:lle Hailuodon nuorisoseurantalon korjauksesta. Kunniakirjat myönnettiin Veitsiluodon työväentalo Oy:lle ja Väliviirteen Kyläyhdistys ry:lle.
12 Vuonna 2012 Artjärven maamiesseurantalolle myönnetty Hyvän korjauksen palkinto luovutettiin 21.7.2013 talolla järjestetyssä kyläjuhlassa. Seurantalojen kuva-arkisto Valokuva-arkiston tehtävänä ja tavoitteena on varmistaa seurantalojen korjausavustus-toiminnan myötä lähetettyjen, liitolle hankittujen tai sen toiminnan tuloksena syntyneiden valokuvien käytettävyys ja säilyminen. Digitointityön suorittaa Kotiseutuliiton toimistoassistentti. Kuvia oli vuoden 2013 loppuun mennessä digitoitu n. 4700 kpl. 4.4 Koulutustoiminta Arkistolaitoksen kanssa saatettiin vuonna 2013 loppuun kolmevuotinen kotiseutuarkistokoulutus, joka tähtäsi käytännön arkistomuodostamisvalmiuksien kehittämiseen (rahoitus opetus- ja kulttuuriministeriö). Liiton kotiseutuarkistokoulutus on osa kotiseutututkimuksen kenttää. Kurssisarja oli Arkistolaitoksen ja Suomen Kotiseutuliiton yhdessä suunnittelema. Sen kouluttajina toimivat maakunta-arkistojen asiantuntijat. Kurssin tarkoituksena oli tutustuttaa osanottajat arkistotyön keskeisiin käsitteisiin ja käytännön arkistorutiineihin. Kurssilaiset saivat perustiedot ja -taidot aineiston vastaanottamisesta, seulonnasta, järjestämisestä ja luetteloinnista sekä arkistoaineistojen käytöstä erilaisiin tarkoituksiin. Kurssi oli tarkoitettu erityisesti kotiseutuarkistojen ylläpitäjille, mutta myös monet muut kiinnostuneet ja esimerkiksi kuntien ja museoiden työntekijät osallistuivat koulutukseen. Kurssin suorittamisesta annettiin todistus. Kurssi hyväksyttiin myös osaksi arkistoalan yleisiä opintoja. Kurssilaisilta saatu palaute oli kiittävää ja pääosin positiivista. Liitto järjesti yhteensä 10 koulutustilaisuutta vuosina 2011 2013, joihin osallistui yhteensä 142 osanottajaa. Vuonna 2013 kehitettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston pelisuunnittelun opiskelijoiden kanssa Suuri löytöretki -verkkopeli peruskouluja varten (rahoitus Suomen Kulttuurirahasto). Peli lanseerataan vuoden 2014 aikana. Pelin suunnitteluversio esiteltiin Turun tiedemessuilla 4.10.2013. Messujen teemana oli Pelit ja oppiminen. 4.5 Maakunnallinen kotiseututoiminta Hyvät edellytykset maakunnalliseen toimintaan on tarjonnut kaikkien maakuntien liittojen kuuluminen Kotiseutuliiton jäsenkuntaan. Kotiseutuliitto on vuosikokouksen päätöksen mukaisesti edelleen kehittänyt maakuntien liittojen kanssa liiton jäsenyhdistysten ja -kuntien yhteistyötä mm. valtuustonsa vaalin valmistelemiseksi alueittain. Myös koulutustoiminnassa on alueellisuus pyritty ottamaan huomioon. Maakuntien liittojen kulttuurivastaavat kutsuttiin yhteiseen vuosittaiseen tapaamiseen helmikuussa. Osallistujia oli 9 maakuntaliitosta. Kertomusvuoden aikana liitto järjesti myös 10 maakunnallista kotiseutukokousta yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa. Maakunnallisiin kokouksiin kutsuttiin kaikki ko. maakunnan jäsenyhteisöt keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja valitsemaan maakunnan ehdokasta liiton valtuustoon. Maakuntien liittojen lisäksi liiton jäsenistöön kuuluu myös aluejärjestöjä ja alueellisesti toimivia yhteisöjä.
13 4.6 Paikallistoiminta Kotiseututyö on peruslähtökohdiltaan paikallista toimintaa, jonka tehtävät ja työmuodot määräytyvät paljolti paikallisista erityispiirteistä lähtien. Kotiseututyön painopiste onkin luonnollisesti paikallistasolla, jossa liiton jäsenyhdistykset omine verkostoineen toimivat. Erityisesti toteutetut kuntaliitokset ja kuntakentällä jatkunut rakennemuutoskeskustelu ovat olleet omiaan lisäämään paikallisten identiteettien esiintuomista ja vahvistamistarvetta, mikä on tarjonnut kotiseutuyhdistyksille tehtävää. Kertomusvuoden aikana ryhdyttiin selvittämään paikallisyhdistysten jäsenmääriä ja jatkettiin vuonna 2012 aloitettua yhdistysten toimintamallien kartoitusta. Toimintamalleista on koottu parhaita paloja Kotiseutuliiton nettisivuille ja jaettu niitä sosiaalisen median kautta yleiseen tietoisuuteen. Liiton henkilökunta ja luottamushenkilöt ovat eri tavoin toimintavuoden aikana hoitaneet yhteyksiä jäsenyhteisöihin. Liiton toimisto on saanut vastaanottaa jäsenyhteisöiltä ja eri kotiseututyötä tekeviltä laitoksilta lukuisia kotiseutujulkaisuja. Useat jäsenyhteisöt lähettävät omat tiedotuslehtensä liiton toimistoon. 4.7 Euroopan rakennusperintöpäivät (kulttuuriympäristöpäivät) Euroopan rakennusperintöpäivät on jokasyksyinen tapahtuma, joka aktivoi ihmisiä toimimaan oman kulttuuriympäristönsä ja -perintönsä omaleimaisuuden puolesta ympäri koko Euroopan. Suomessa tapahtumat keskittyvät syyskuun toiseen viikonloppuun. Vuoden 2013 teema oli Eläköön rakennus! Liitto toteutti teemaan liittyvän julkaisun ja sen jakelun. Julkaisun painosmäärä oli 5000 kpl. Euroopan rakennusperintöpäivien pääjärjestäjä Suomessa oli vuonna 2013 ympäristöministeriö. Kotiseutuliitolla on kaksi edustajaa rakennusperintöpäivien työryhmässä. Liitto teki ympäristöministeriön kanssa erillisen sopimuksen, jonka myötä osa päivien järjestely-, tiedotusja raportointivastuusta siirtyi korvausta vastaan liitolle. Euroopan rakennusperintöpäivien materiaali on osoitteessa: www.rakennusperinto.fi. Päivien nimi muutettiin vuoden 2013 lopussa muotoon Euroopan kulttuuriympäristöpäivät. Hankkeesta on tehty erillinen raportti. 4.8 Europa Nostra -hanke Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöjärjestö. Liitto vastasi Europa Nostra Finland ry:n (EuNoF) toimistopalveluista ympäristöministeriön rahoittamana. Vuoden 2013 aikana tehtiin päätös siirtää Europa Nostra -hanke EuNoFin hallinnoitavaksi vuoden 2014 alusta alkaen. EuNoF järjesti Suomen uhanalaisin kulttuuriperintökohde -esikarsinnan, jonka johdosta kansainväliseen kilpailuun lähetettiin Suomesta purku-uhan alla tuolloin ollut Joensuun Wanha Jokela. Esikarsinta ja valinta saivat runsaasti huomiota mediassa, ja Wanhan Jokelan purkamisen mahdollistama kaava kumottiin sittemmin käräjäoikeuden päätöksellä.
14 4.9 Rakennusperinto.fi -palvelu Rakennusperinto.fi -sivustolle on koottu kulttuuriympäristöä, erityisesti rakennuksia ja niiden hoitoa koskevia verkkosisältöjä ja -palveluita. Rakennusperinto.fi palvelee suomeksi ja uutisia lukuun ottamatta myös ruotsiksi. Palvelun tuottavat ympäristöministeriö ja Museovirasto yhteistyössä kulttuuriympäristöalan eri toimijoiden kanssa. Käytännön työstä huolehti toimittaja, jonka tukena ovat päätoimittaja ja toimituskunta. Erillisen sopimuksen mukaan palvelun toimittajana toimi vuoden 2013 alusta alkaen Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtander. Hankkeesta on tehty erillinen raportti. 4.10 Tunnustuksenosoitukset ja palkitsemiset Liiton myöntämistä tunnustuksenosoituksista korkein on Kotiseututyön ansiomitali. Mitalin saaminen edellyttää valtakunnallisia tai maakunnallisia ansioita kotiseututyössä tai erittäin merkittäviä periaatteellisia ansioita paikallisessa kotiseututyössä. Ansiomitalit myöntää liiton hallitus ja ne luovutetaan Valtakunnallisten kotiseutupäivien gaalaillassa. Vuonna 2013 ansiomitaleja myönnettiin 11. Ansiomitalin saivat Sakari Heikkilä, Rusko, Risto Husa, Nokia, Birgit Jaakola, Sastamala, Raimo Joronen, Seinäjoki, Kari Krapu, Nivala, Riitta Kurvinen, Ilomantsi, Marja-Sisko Pihl, Juankoski, Kirsti Potka, Seinäjoki ja Tuula Telin, Pori. Lisäksi Kotiseutuliiton hallitus myönsi ansiomitalin liiton ansioituneille entisille työntekijöille Juhani Railolle ja Lassi Saressalolle. Ansiomitalin lisäksi käytössä on kolmiasteinen ansiomerkkijärjestelmä. Pronssisen merkin saajista päättää kukin yhdistys vapaasti, hopeisesta ja kultaisesta liiton hallitus jäsenyhdistysten esityksestä. Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin (46 kpl) saivat vuonna 2013: Asser Anttila, Haapavesi, Eeva Eberhardt, Kärsämäki, Asta Erkkilä, Vähäkyrö, Annikki Halunen, Pyhäjoki, Lauri Happonen, Tuusniemi, Pauli Härkälä, Köyliö, Niilo Ihamäki, Espoo, Jarmo Ikonen, Varkaus, Pauli Jaakkola, Kuusamo, Eeva Riitta Jäntti, Tuusniemi, Elias Koivusaari, Oulunsalo, Erkki Kotila, Vihanti, Ellen Keränen, Muhos, Antero Kuitunen, Joutsa, Kristiina Kuitunen, Joutsa, Helmi Lahtinen, Kangasala, Juho Lehtinen, Vantaa, Ulla Lehtinen, Vantaa, Olavi Lehto, Oulu, Ali Manninen, Kuusamo, Raija Murtoperä, Merijärvi, Tauno Mäkelä, Vilppula, Raimo Nieminen, Tampere, Risto Nieminen, Ylöjärvi, Kerttu Nikinmaa, Rusko, Kalervo Pelkkikangas, Vantaa, Varpu Poutanen, Kajaani, Jussi Puranen, Reisjärvi, Eeva-Liisa Repo, Oulu, Vieno Räisälä, Reisjärvi, Pentti Siivonen, Uusikaupunki, Vuokko Suuniittu, Nokia, Sakari Takalo-Eskola, Oulainen, Senja Säkkinen, Paltamo, Jorma Taipale, Lappeenranta, Liisa Tanskanen, Vantaa, Leeni Tiirakari, Somero, Juhani Tilli, Reisjärvi, Markku Tolvanen, Vihti, Kaija Turtio, Vantaa, Matti Vaajasaari, Siikainen, Raimo Vasara, Tampere, Esko Vierikko, Helsinki, Harri Väisänen, Ylöjärvi, Eino Waara, Vihti ja Inkeri Yli-Hinkkala, Kangasala. Kotiseutuliiton hopeisen ansiomerkin (48 kpl) saivat vuonna 2013: Tuula Forsman, Tuusniemi, Anja Halla, Heinola, Asko Hankilanoja, Pieksämäki, Jaakko Heikkinen, Kuusamo, Valto Holopainen, Tuusniemi, Ulla Huttunen, Pieksämäki, Riitta Hämeen- Anttila, Tuusniemi, Tuomo Hänninen, Kuusamo, Petri Härkönen, Kerava, Väinö Isomaa, Reisjärvi, Anneli Järvensivu, Ylöjärvi, Hilkka Kahila, Ylöjärvi, Simo Kemppainen, Rusko, Tuulikki Keränen, Tuusniemi, Minna Kettunen, Lapinlahti, Altti Koivisto, Raisio, Sinikka
15 Kokko, Kuusamo, Päivi Korhonen, Nokia, Raija Koskela, Reisjärvi, Heikki Kujanpää, Ylöjärvi, Riitta Kukkohovi-Colpaert, Muhos, Kalevi Leskelä, Muhos, Aimo Manninen, Kuusamo, Jorma Marttala, Kangasala, Sylvi Mustonen, Kuusamo, Hely Mutkala, Ylöjärvi, Anne Mäkelä, Lappajärvi, Aarno Määttä, Muhos, Anneli Niskanen, Mikkeli, Matti Puumalainen, Reisjärvi, Harri Raitis, Turku, Esko Rantanen, Heinola, Jorma Rasinmäki, Seinäjoki, Matti Reijonen, Varkaus, Kauko Rokkonen, Kerava, Tapio Romppanen, Reisjärvi, Jyrki Sahari, Mäntsälä, Toini Salmi, Rusko, Sinikka Saukkola, Rusko, Taimi Turunen, Tuusniemi, Juhani Varpoila, Lieksa, Riitta Vasenkari, Turku, Arto Veteläinen, Kuusamo, Seppo Vettenranta, Kerava, Ulla Vesterinen, Rusko, Alli Väisänen, Ylöjärvi, Jarkko Välilä, Rusko ja Ilmari Ylä-Autio, Seinäjoki. Kotiseutuliiton pronssisen ansiomerkin (63 kpl) saivat vuonna 2013: Ari Aalto, Iitti, Irmeli Asp, Orimattila, Marja-Leena Auvinen, Savonlinna, Solja Flinkman, Turku, Eila Heikkinen, Kuusamo, Alpo Heino, Köyliö, Jyrki Hirva, Lohja, Heino Hämäläinen, Kerimäki, Eero Iivari, Pyhtää, Keijo Jaakola, Muhos, Matti Jussila, Orimattila, Irma Järvinen, Turku, Pirkko Kalliomäki, Ylöjärvi, Maaret Kaksonen, Mikkeli, Ilkka Kantola, Helsinki, Eino Kokkonen, Savonlinna, Heimo Kumlander, Turku, Jarmo Laine, Savonlinna, Elsi Lehikoinen, Muhos, Kerttu Lehto, Turku, Alvi Levonen, Kerimäki, Matti Liukkonen, Mikkeli, Matti Lähesmaa, Savonlinna, Anja Lämsä, Kuusamo, Irja Lämsä, Kuusamo, Saara Majava, Kuusamo, Eila Malinen, Savonlinna, Aapo Metsäpelto, Iitti, Heikki Mielonen, Savonlinna, Marja-Terttu Mielonen, Savonlinna, Sirkka Miettinen, Turku, Iikka Muhonen, Kerimäki, Benjam Myllyselkä, Muhos, Eeva Mäkinen, Iitti, Sirpa Mäkitalo, Eura, Irma Napola, Iitti, Niilo Napola, Iitti, Valtteri Nevala, Kuusamo, Jorma Palosaari, Kuusamo, Vappu Parkkisenniemi, Kuusamo, Maire Partti, Mikkeli, Sisko Parviainen, Kerimäki, Minna Pekkola-Virtanen, Iitti, Aili Pennanen, Savonlinna, Maija-Liisa Petsalo, Iitti, Eliisa Pöyhönen, Turku, Kaija Rantanen, Kiuruvesi, Seija Rautio, Kuusamo, Oskari Rentola, Evijärvi, Antti Ryömä, Sastamala, Ritva-Liisa Ryömä, Sastamala, Birgit Salin, Turku, Sirpa Saraja, Hausjärvi, Hilkka Saaranen, Utajärvi, Anneli Salonen, Orimattila, Jukka Suomalainen, Savonlinna, Pentti Säynäväjärvi, Ylöjärvi, Annikki Takalo, Kuusamo, Aini Tammi, Kuusamo, Terttu Tolvanen, Varkaus, Leena Turtiainen, Savonlinna, Silja Tynkkynen, Kerimäki ja Tarja Tynkkynen, Savonlinna. Liiton standaareja palkitsemistarkoituksiin myönnettiin tai lunastettiin 15 kappaletta. Vuoden kotiseutuyhdistys Suomen Kotiseutuliiton valtuusto valitsi kevätkokouksessaan helsinkiläisen Arabianranta Toukola Vanhakaupunki kulttuuri- ja kaupunginosayhdistyksen (Artova) Vuoden kotiseutuyhdistykseksi niiden yhdistysten sarjassa, joissa on palkattua henkilökuntaa. Täysin vapaaehtoisvoimin toimivista yhdistyksistä palkittiin varsinaissuomalainen Yläneen Kotiseutuyhdistys. Lisäksi Lemin Kotiseutuyhdistys sai kunniamaininnan. Ehdokkaita oli kaikkiaan 42. Palkinto antaa tunnustusta aktiiviselle yhdistykselle, joka edistää ja kehittää kotiseututyötä. Vuoden kotiseutuyhdistyksen toiminta on yhteisöllistä ja nousee tavanomaisen toiminnan yläpuolelle. Liitto valitsi Vuoden kotiseutuyhdistyksen ensimmäisen kerran. Valinta tehtiin yhdistysten vuosikertomusten perusteella. Vuoden kaupunginosa Suomen Kotiseutuliitto on kiinnittänyt jatkuvasti huomiota kaupunginosien ja kylien asemaan ja tehtäviin kotiseututyössä. Liitto valitsi 13. kerran Vuoden kaupunginosan. Valinnalla liitto korostaa kaupunkien eri kaupunginosien aktiivisuuden ja kansalaistoiminnan merkitystä viihtyvyyden ja turvallisuuden rakentajina.
16 Vuoden 2013 kaupunginosaksi valittiin Turun Kakskerta. Turun kaupunkiin vuonna 1968 liitetyn Kakskerran asukkaat ovat onnistuneet säilyttämään saartensa ominaispiirteet poikkeuksellisen hyvin. Yhteisöllisessä Kakskerrassa ovat aktiivisia monet tahot. Esimerkiksi vuotuisten Kakskertapäivien järjestelyihin osallistuu yli 20 eri yhteisöä. Kakskertaseura on Turun vanhin, suurin ja vilkkaimmin toimiva kaupunginosaseura. Kaupunginosassa toimii lisäksi mm. pientaloyhdistys, kotiseutuyhdistys, nuorisoseura, VPK ja Kakskerranjärven Suojeluyhdistys. Vuoden kotiseututeko Liitto valitsi vuoden kotiseututeoksi Köyliö-seuran Köyliön Upeat Kuvat Arkistoon KUVAhankkeen. Hankkeessa kerättiin Köyliön valokuvia, jotka skannattiin ja tallennettiin. Lopputuloksena on yli 8 000 valokuvaa käsittävä sähköinen arkisto, joka on kaikkien halukkaiden käytettävissä. Köyliö-seuran toteuttama, monivuotinen ja mittava hanke on erinomainen osoitus kotiseudun kulttuuriperinnön vaalimisesta ja levittämisestä ajanmukaisia välineitä käyttäen laajalle yleisölle. Kuvien keruu ja hankkeen 40 koulutustilaisuutta lisäsivät tietoisuutta paikallisesta kulttuuriperinnöstä ja sen arvosta. Hanke opetti tietoja ja taitoja perinteen keräämisestä ja tallentamisesta. Hanke oli myös innovatiivinen, sillä mallia vastaavalle toiminnalle ei ollut. Hankkeessa toimi myös nuoria, ja asiantuntija-apua saatiin Museovirastolta ja Satakunnan museolta. Arkiston osoite on www.koylio-seura.fi/kuva. Palkinnon vastaanottivat hankkeen vetäjät Leena Järnfors, Kalevi Salmi ja Jaakko Ojala perjantaina 9. elokuuta Seinäjoen Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä. Hauho-Seuran Lasten perinnepäivä sai kunniamaininnan. Hauho-Seura on järjestänyt Lasten perinnepäivän kolmena vuonna peräkkäin. Monipuolisuudessaan ja käden taitojen korostamisessaan Lasten perinnepäivä on oiva esimerkki arvostettavasta kotiseututeosta. Kunniamaininnan vastaanottivat hankkeen keskeiset puuhaihmiset Pirkko Nurminen ja Jorma Paavolainen. Vuoden kotiseutukirjat Suomen Kotiseutuliitto valitsi Anneli Mäkelä-Alitalon ja Merja Åkerlindin kirjoittaman Salon mailla ja vesillä Asikkalan Salon kylän historiaa ja muisteluksia -teoksen Vuoden kotiseutukirjaksi perinteisten kotiseutukirjojen sarjassa. Kirjan on kustantanut Salon kyläyhdistyksen perinne- ja historiatyöryhmä. Valintaraatia miellytti erityisesti teoksen kerronnallinen tyyli. Kirjan tekstit muodostavat sisältörikkaan kertomuksen päijäthämäläisen kylän elämästä aikojen alusta nykypäivään. Muiden kotiseutukirjojen sarjan voitti Lauritsala-seuran tuottama ja Seija Savolaisen toimittama teos Tuo pieni rahastajatyttö, tuo tyttö Osulan linjurien. Kirja on ihmislähtöinen kertomus yhdestä jo kadonneesta ammattiryhmästä, linja-autorahastajista, sittemmin autoemännistä. Erityismaininnan sai SKS:n kustantama ja Panu Pulman toimittama Suomen romanien historia, jota raati piti voimakkaana kannanottona vähemmistön oikeudesta omaan historiaan ja omaan identiteettiin osana kulttuurisesti monimuotoista Suomea. Kunniamaininnan perinteisten kotiseutukirjojen sarjassa sai Lions Club Kauhajoen julkaisema Kauhajoen kulttuurimaisemien kirja. Jussi Kleemolan ja Heikki Taimin toimittama teos on merkittävä puheenvuoro luonnonmaiseman ja kulttuurimaiseman monimuotoisesta suhteesta.
17 Muiden kotiseutukirjojen sarjassa kunniamaininnan sai Siirtolaisuusinstituutin kustantama Mun Stadi. Helena-Oikarinen-Jabain toimittama kirja kertoo somalitaustaisten suomalaisnuorten ajatuksista. Vuoden kotiseutukirjat julkistettiin Turun kirjamessuilla lauantaina 5. lokakuuta. 4.11 Yhteistyö ja jäsenyydet eri yhteisöissä Suomen Kotiseutuliitolla on toimivat yhteydet valtiovaltaan, eri ministeriöihin ja keskusvirastoihin sekä valtakunnallisiin järjestöihin. Liiton yhteistyö opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on toteutunut erityisesti seurantalojen korjaushankkeessa ja yleisessä toiminnan kehitystyössä. Yhteistoiminta ympäristöministeriön kanssa on ollut tiivistä erityisesti Euroopan rakennusperintöpäivien yhteydessä. Yhdessä Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen kanssa on vuoden aikana viimeistelty kotiseutuarkistokoulutuskierros. Sitä on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. Liitolla on edustus Museoviraston kulttuuriperintöasiain neuvottelukunnassa. 4.12 Kansainväliset yhteydet Liiton edustajat organisaatioissa, joissa liitto on jäsenenä tai joihin on kutsuttu liiton edustaja, liite Liiton kansainvälisen toiminnan ja yhteyksien painopistealueina ovat Pohjoismaat. Kotiseututyön pohjoismaisia yhteyksiä liitto on hoitanut vuonna 1982 perustetun Kotiseututyön Pohjoismaisen Liiton (Nordiska Förbundet för Hembygdsarbete, NFH) kautta. NFH:n talous hoidettiin Kotiseutuliiton toimistossa. Liiton vuosikokous pidettiin Oslossa 14.10.2013. Viron kanssa yhteyksiä on pidetty lähinnä Eesti Kodu-Uurimise Seltsin kautta, vuonna 2013 yhteyksiä oli myös Muinsuskaitsemise Seltsin kanssa, kun sen edustajat vierailivat Kotiseutuliiton toimistolla Europa Nostra Finlandin kutsumina. Kertomusvuonna yhteistyötä Saksan Kotiseutuliiton (Bund Heimat und Umwelt in Deutschland) jatkettiin julkaisuvaihdolla ja saksalaisen kotiseututyön julkaisujen esittelyllä kotisivuilla. Suomen Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Liisa Lohtander on Suomen edustaja Euroopan neuvoston ja Euroopan komission European Heritage Days -yhteishankkeessa. Siihen liittyen järjestöpäällikkö piti tiiviisti yhteyttä muiden maiden edustajiin sekä osallistui kahteen kansainväliseen konferenssiin: Strasbourgissa Ranskassa sekä Jerevanissa Armeniassa. Liitto on jäsenenä Europa Nostra -kulttuuriperintöjärjestössä, jonka valtuustoon nimitettiin ensimmäistä kertaa myös Kotiseutuliiton edustaja: Europa Nostra Finland -yhdistyksen sihteeri, viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme, joka osallistui Ateenassa ja Brysselissä järjestettyihin kokouksiin. 5. VIESTINTÄ JA JULKAISUT Liiton viestintää leimasi siirtyminen entistä enemmän sähköiseen viestintään muun yhteiskunnan mukana. Tämä näkyy niin sosiaalisen median merkityksen korostumisena kuin nettisivujen kävijämäärien voimakkaana kasvuna. Liiton saama mediahuomio oli kauttaaltaan myönteistä tai neutraalia.
18 5.1 Kotiseutu-vuosikirja Suomen Kotiseutuliitto toi takaisin pitkät perinteet omaavan Kotiseutu-julkaisun. Kun Hiidenkivi-lehden kustantaminen oli päätetty lopettaa, Kotiseutuliitto julkaisi artikkelikutsun Kotiseutu-vuosikirjaan, jonka ensimmäinen uusi numero ilmestyi toukokuussa 2013. Vuosikirjan toimitti Lassi Saressalo. Julkaisun painos (1300 kpl) myytiin lähes loppuun kertomusvuoden aikana. Kotiseutu 2013 sisälsi 20 artikkelia mm. kotiseutuliikkeestä, paikallisuuden tuotteistamisesta, kulttuuriperinnöstä ja kuntaliitosten vaikutuksista kotiseuduilla. Vuosikirja sai hyvän vastaanoton. Jatkossakin Kotiseudun on tarkoitus virittää harrastusta kotiseutututkimukseen, kuten alkuperäisen Kotiseutu-lehdenkin. Se tuo esiin tuoretta kotiseutu- ja kulttuuriperintötutkimusta tiedettä popularisoiden, mutta myös käytännöllisempiä aiheita kotiseututyöstä. Kotiseutuliiton hallitus valitsi toimituskunnan toteuttamaan vuoden 2014 Kotiseutu-vuosikirjaa. Toimituskuntaan kuuluvat Pia Puntanen, Harri Turunen, Anna-Maija Halme, Liisa Lohtander ja Riitta Vanhatalo. Riitta Vanhatalo on vuosikirjan päätoimittaja. Joulukuussa 2013 toimituskunta julkaisi artikkelikutsun seuraavaan vuosikirjaan. Teemaksi valittiin Kotiseututyön uudet ja vanhat muodot. 5.2 Kotiseutuposti Kotiseutuposti-lehteä kehitettiin edelleen. Aiemmin sisälehdiltään mustavalkoinen julkaisu muutettiin kokonaan värilliseksi. Lehdestä tehtiin kotiseutu- ja kulttuuriperintötyön ajankohtaislehti ja siihen alettiin myydä maksullisia ilmoituksia. Liiton jäsenille lähetettiin kertomusvuoden aikana neljä Kotiseutupostia. Lehden painos oli noin 1 000 kappaletta. Lehden sähköisellä Issuu-versiolla oli parhaimmillaan lähes 1 400 lukijaa. 5.3 Hilja-uutiskirje Liiton sähköistä jäsenviestintää ja Hilja-uutiskirjettä kehitettiin edelleen. Hilja-uutiskirje kokoaa tiivistettyyn muotoon Kotiseutuliiton ajankohtaiset asiat. Vuoden 2013 aikana uutiskirje lähetettiin sähköpostitse jäsenistölle ja luottamushenkilöille kerran kuussa. Hilja jaettiin myös Facebookiin. 5.4 Nettisivut Liiton nettisivuja www.kotiseutuliitto.fi, sekä verkkotunnuksen alasivuille johtavia www.kotiseutuposti.fi- ja www.europanostra.fi-sivuja, katseltiin vuoden aikana 211 000 kertaa. Nousua edellisvuodesta oli 34 000 katselua. Käyntejä oli 63 000 ja yksilöityjä käyntejä 44 000. Molemmissa edellisissä oli nousua edellisvuodesta reilun neljänneksen. Syyskuussa liiton sivuille lisättiin kolumni-osio, jossa julkaistiin kertomusvuoden aikana kolme kirjoitusta. 5.5 Sosiaalinen media Liiton sosiaalinen media ja erityisesti Facebook-tiedotus kehittyi edelleen merkittävästi. Vuoden 2013 alussa liiton Facebook-sivuilla oli 388 ystävää eli uutispäivitysten tilaajaa ja vuoden lopussa
19 863. Parhaimmillaan Facebook-päivityksen oli nähnyt yli 1500 ihmistä. Facebookin kautta liiton nettisivuille saapuneiden käyntien määrä yli kaksikertaistui ja Facebookin kautta tulleiden katseluiden määrä nousi yli 11 000 katseltuun sivuun. Liitolle luotiin vuoden lopussa myös Twitter-tili. Lisäksi uutisia jaettiin henkilökunnan omien sosiaalisen median tilien kautta. 5.6 Mediaseuranta M-Brain lehtileikepalvelu löysi vuoden aikana 519 suomalaisessa mediassa painettua artikkelia, joissa mainittiin Suomen Kotiseutuliitto, Seurantalot, Euroopan rakennusperintöpäivät, Europa Nostra tai Valtakunnalliset kotiseutupäivät. (Luku ei ole edellisvuosien mediaosumien kanssa täysin vertailukelpoinen, koska radio- ja tv-osumien tilaamisesta luovuttiin). Yli kolmannes artikkeleista julkaistiin valtakunnallisissa ja maakunnallisissa lehdissä ja aikakauslehdissä. Lisäksi liiton toiminnasta kirjoitettiin runsaasti nettiartikkeleita. 5.7 Kotiseutututkimuksen ABC Kotiseutuliitto julkaisi netissä kotiseutuharrastajille tarkoitetun maksuttoman oppaan Kotiseutututkimuksen ABC. Lassi Saressalon toimittama opas koostuu alan tutkijoiden kirjoittamista artikkeleista. Opas on helppotajuinen ja soveltuu monenlaiseen käyttöön, tarvittaessa myös ammattihistorioitsijoille. Oppaan digitaalisuus antaa mahdollisuuden kehittää ja päivittää palvelua edelleen tarpeen mukaan. Kotiseutuliitto sai oppaan tuottamiseen Suomen Kulttuurirahaston apurahan.
20 6. LIITON TOIMIHENKILÖT JA TOIMISTO Liiton toimiston henkilökuntaan kuului v. 2013 kahdeksan vakituista toimihenkilöä. Vakituisesta henkilöstöstä neljä työskenteli hallintotehtävissä, yksi järjestötehtävissä, yksi viestintätehtävissä sekä kaksi seurantalotehtävissä. Myös vuoden mittaan tapahtuneet henkilövaihdokset näkyvät listassa. Lisäksi liiton palveluksessa työskenteli kevätkaudella 2013 ulkopuolelta rahoitetussa hankkeessa yksi kokoaikainen työntekijä. Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Kalevankatu 13 A. Liiton henkilökunta vuonna 2013: hallintosihteeri Satu Aallonpää viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme (30.5.2013 saakka tiedottaja, hankesuunnittelija) talouspäällikkö Paula Hirvonen projektisihteeri Aura Kivilaakso, kulttuuriympäristöstrategiaprojekti (31.5.2013 saakka) hankesihteeri Sanna Käyhkö (1.5.2013 alkaen) järjestöpäällikkö Liisa Lohtander (31.3.2013 saakka tiedottaja-taloussihteeri) rakennustutkija Leni Pakkala järjestöpäällikkö Heikki Saarinen (11.3.2013 saakka) pääsihteeri Lassi Saressalo (31.8.2013 saakka) toimistoassistentti Elina Teikari toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo (1.9.2013 alkaen) Liiton henkilökunta elokuussa 2013. Vas: Sanna Käyhkö, Anna-Maija Halme, Leni Pakkala, Pirkko Hynninen (eläkk.), Liisa Lohtander, Satu Aallonpää, Elina Teikari ja Paula Hirvonen. 7. LIITON TALOUS Liiton tulotalous (631 542,53 ) perustui harkinnanvaraiseen valtionavustukseen (39,6 %), jäsenmaksutuottoihin (16,1 %), muihin tuottoihin (6,1 %) ja projekti- ja hankeavustuksiin (38,2 %). Lisäksi seurantalojen korjausavustuksiin osoitettiin 1 705 000 läpivirtausrahaa. Menotalous (630 207,52 ) jakautui henkilöstökuluihin (40,6 %), toiminta- ja jäsenpalvelukuluihin (15,5 %), järjestötoimintakuluihin (5,6 %) ja hankekuluihin (38,3 %), joista seurantalojen korjaus- ja neuvontatoimintaan (60 %) ja muihin ulkopuolelta rahoitettuihin toimintoihin (40 %). Hankkeiden tilinpäätökset esitetään tilinpäätösasiakirjoissa. Tilinpäätös osoittaa ylijäämää 1 335,01. Tarkemmat taloustiedot esitetään tilinpäätösasiakirjoissa. Tilintarkastajana toimi Hooteem Tilintarkastusyhteisö Oy.
21 LIITTEET Liiton järjestämät tilaisuudet ja tilaisuudet, joiden järjestelyihin liitto osallistui 5.2. rakennustutkija Leni Pakkalalle myönnetyn kunniamerkin luovutus liiton toimistossa. 8 9.2., 16.2. Kotiseutuarkisto-osaajan kurssi Kuopiossa 27.2. maakuntien kulttuurivastaavien tapaaminen 8. 9.3., 16.3. Kotiseutuarkisto-osaajan kurssi Tampereella 6. 7.9., 14.9. Kotiseutuarkisto-osaajan kurssi Jyväskylässä 27. 28.9., 5.10. Kotiseutuarkisto-osaajan kurssi Helsingissä 4. 6.10. Turun Kirjamessujen ohjelmaa Liiton edustajat organisaatioissa ja työryhmissä, joissa liitto on jäsenenä tai joihin on kutsuttu liiton edustaja Nordiska Förbundet för Hembygdsarbete, hallitus: Kirsi Moisander, varalla Riitta Vanhatalo, vaalitoimikunnan pj: Riitta Vanhatalo Viena-symposium: Riitta Vanhatalo Turun Kansainväliset Kirjamessut: Riitta Vanhatalo Suomen Kansallispukujen ystävät: Riitta Vanhatalo Euroopan rakennusperintöpäivien työryhmä: Liisa Lohtander, Riitta Vanhatalo Tammenlehvän perinneliitto: Riitta Vanhatalo/Liisa Lohtander, Europa Nostra Finland: Kirsi Moisander Europa Nostra: Anna-Maija Halme Pohjola-Norden ry: Kirsi Moisander Rakennusperinto.fi -palvelun toimitusneuvosto: Liisa Lohtander Seurantaloasiain neuvottelukunta: Liisa Lohtander Suomen Kylätoiminta ry: Heikki Kukkonen Valtakunnalliset kotiseutupäivät 2013: Kirsi Moisander, Lassi Saressalo, Liisa Lohtander Valtakunnalliset kotiseutupäivät 2014: Janne Vilkuna, Riitta Vanhatalo, Liisa Lohtander ja Anna-Maija Halme Liitolla on edustaja myös alla luetelluissa yhteisöissä: Käsi- ja Taideteollisuusliitto M.A. Castrenin seura ry Tammenlehvän Perinneliitto Liiton edustajien pitämät juhlapuheet, esitelmät ja puheenvuorot ym 11.1. Folkforum, Turku. Lassi Saressalo 11. 12.1. Folklandia-risteily. Lassi Saressalo, Heikki Saarinen 31.1. Tilaushistoriakeskuksen 80-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki. Heikki Saarinen 1.2. Mitä Hiidenkiven jälkeen? -keskustelutilaisuus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Anna-Maija Halme 6.2. Tampere Museokeskus Vapriikki. Saamelaisten kansallispäivä. Lassi Saressalo 14. 15.2. Mikkeli. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät ja Kuntaliitosverkoston kokoontuminen. Lassi Saressalo, Anna-Maija Halme. 20.2. Kotiseutuklubin tutustumiskäynti SKS:ssa ja Kansallisarkistossa.
22 25. 28.2. National Coordinators Panning Meeting on the 2013 European Heritage Days Programme. Liisa Lohtander 4.3. Luontoviestinnän työpaja, Puolustusministeriö. Anna-Maija Halme 5.3. Helsinki. Helsingin Torniolaiset. Lassi Saressalo 6.3. HELKAn vuosikokousta edeltänyt keskustelutilaisuus. Lassi Saressalo, Liisa Lohtander 7.3. Korso-Seura 25 v. Lassi Saressalo 13.3. Lemi-Seuran Lemi-päivä. Lassi Saressalo 17.3. Kuusamo Seuran 60-vuotisjuhla, Helena Aaltonen 21.3. Suomen Viro-instituutti. Lassi Saressalo 27.3. Europa Nostra Finlandin vuosikokous, Vantaa, Anna-Maija Halme 3.4. Seinäjoen kotiseutupäivien järjestelytoimikunta ja Etelä-Pohjanmaan museo- ja kotiseutuyhdistyksen vuosikokous. Lassi Saressalo 6.4. Vantaan kansanperinteen ystävät 25-vuotisjuhla. Lassi Saressalo 16.4. Kainuun kotiseutu- ja museoyhdistyksen kevätkokous. Helena Aaltonen. 16.4. Pirkanmaan kotiseutupäivä, Kotiseutufoorumi Verkot vesissä, Tampereella. Lassi Saressalo, Jouko Hannu, Heidi Martikainen 17.4. Korjausrakentamisen neuvontapäivä, Helsinki. Liisa Lohtander, Leni Pakkala. 17.4. Satakunnan maakunnallinen kotiseututapaaminen Porissa. Lassi Saressalo 19.4. Varsinais-Suomen maakunnallinen kotiseututapaaminen Turussa. Lassi Saressalo Markku Monnonen, Heikki Eskola. 26.4. Museoviraston uusien toimitilojen avajaiset. Liisa Lohtander, Leni Pakkala. 15.5. Uudenmaan jäsenyhteisöjen tapaaminen ja maakunnallinen kokous. Lassi Saressalo, Liisa Lohtander, Risto Piekka. 18.5. Arabian katufestivaali, Helsinki. Vuoden kotiseutuyhdistys -palkinnon jako. Liisa Lohtander, Lassi Saressalo 20.5. Etelä-Savon maakunnallinen kotiseututapaaminen Mikkelissä. Lassi Saressalo, Pia Puntanen. 21.5. Pohjois-Savon maakunnallinen kotiseututapaaminen Kuopiossa. Lassi Saressalo, Eila Ollikainen. 22.5. Pohjois-Karjalan maakunnallinen kotiseututapaaminen Joensuussa. Lassi Saressalo, Risto Alanko. 23.5. Kainuun perinnepäivä ja maakunnallinen kotiseututapaaminen Ristijärvellä 2013. Lassi Saressalo, Helena Aaltonen. 24.5. Lapin maakunnallinen kotiseututapaaminen Rovaniemellä. Lassi Saressalo, Minna Heljala, Henri Nordberg. 25.5. Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen kotiseututapaaminen Oulussa. Lassi Saressalo 9.6. Muhoksen Kotiseutuyhdistys 60 v. liiton tervehdys, Martti Kiviharju 13. 17.6. Europa Nostran 50-vuotisjuhla ja vuosikokous Ateenassa. Anna-Maija Halme 29.6. Köyliö-päivä. Lassi Saressalo 30.6. Yläneen Kotiseutuyhdistys Hiljan soitto Vuoden kotiseutuyhdistys -palkinnon jako. Lassi Saressalo 2.7. Lappeenranta Neuvottelu Kotiseutupäivien järjestämisestä. Lassi Saressalo 7.7. Merikarvia-Seura 20 vuotta, Markku Monnonen 11.7. Mattilan tila, Kalanti. Lassi Saressalo 13.7. Seinäjoki, Paikallisruokaseminaari Lassi Saressalo 14.7. Mouhijärvi Suvipäivien avaus. Lassi Saressalo 21.7. Artjärvi Hyvän korjauksen palkinnon luovutus. Lassi Saressalo, Leni Pakkala 26.7. Vihannin Kotiseutuyhdistyksen Vesihelmijuhla liiton tervehdys. Raimo Sailas 4.8. Harjulan Killan vuosijuhla, Harjavalta. Lassi Saressalo 13.8. Nokia-Seuran vuosijuhla. Lassi Saressalo
23 28.8. 2.9. Armenia, Jerevan Official launch of the 2013 European Heritage Days programme and Communications Platform, koulutus kansallisille koordinaattoreille. Liisa Lohtander 25.8. Keurusselän Seuran 70-vuotisjuhla Keuruulla, juhlapuhe. Riitta Vanhatalo 6.9. Artova-mallin lanseeraustilaisuus, Helsinki. Liisa Lohtander 14.9. Finlands svenska hembygdsförbundin 30-vuotisjuhlan seminaariin osallistuminen Kirkkonummella. Riitta Vanhatalo 23.9. Paikan tuntu paikan identiteetti. Ympäristösivistyksen työ- ja tutkimusseminaari. Liisa Lohtander 26.9. Valtakunnalliset maakuntamuseotutkijoiden neuvottelupäivät Raaseporissa. Riitta Vanhatalo 29.9. Kerimäki-seuran 50-vuotisjuhla, ansiomerkkien jako ja juhlapuhe, Kirsi Moisander 3. 6.10. Turun Kirjamessut ja mm. Vuoden Kotiseutukirja -palkinnon jako. Riitta Vanhatalo, Liisa Lohtander, Satu Aallonpää, Anna-Maija Halme, Sanna Käyhkö, Paula Hirvonen, Elina Teikari. 14.10. Oslo, Nordisk Hembygdsförbundin syyskokous. Riitta Vanhatalo ja Liisa Lohtander 23.10. Pääkaupunkiseudun Keskisuomalaiset ry, hallituksen järjestäytymiskokous. Liisa Lohtander ja Riitta Vanhatalo 29.10. Espoon Kaupunginmuseon uuden perusnäyttelyn avajaiset. Liisa Lohtander 4.11. Kuva-arkistoseminaari, Helsinki. Valokuvataiteen museo. Sanna Käyhkö, Elina Teikari 9.11. Pohjois-Savon kotiseutuyhdistysten liiton 10-vuotisjuhla ja vuosikokous. Kirsi Moisander 12.11. Ikaalisten Wanhan kauppalan Kotiseutuyhdistys Oma tupa ry:n 15-vuotisjuhla ja Uudistetun tuvan 10-vuotisjuhla. Raimo Sailas 13.11. Suomen ympäristökeskus, Suomen luonnon päivän sidosryhmätilaisuus, Sanna Käyhkö 16.11. Pyhäjokialueen Kotiseutuliiton 50-vuotisjuhla Oulaisissa. Riitta Vanhatalo 19.11. Keski-Suomen maakunnallinen museo- ja kotiseutupäivä. Kirsi Moisander, Janne Vilkuna ja Riitta Vanhatalo 23.11. Soinilansalmen valtakunnallinen vuoden 2013 kylä -juhla Leppävirralla. Kirsi Moisander 24.11. Kotiseutuseura Paavolan Pakanoiden 35-vuotisjuhla Oulussa. Riitta Vanhatalo 27.11. Suomen Hostellijärjestön edustajiston kokous. Liisa Lohtander 27.11. Turku-Seuran syyskokous. Riitta Vanhatalo 28.11. Suomen Kylätoiminta ry:n syyskokous. Riitta Vanhatalo 28.11. EKYLin syyskokous. Riitta Vanhatalo 5. 6.12. Europa Nostra Policy Conference ja valtuuston kokous, Bryssel. Anna-Maija Halme
24 Kalevankatu 13 A 00100 HELSINKI puh. (09) 612 6320 toimisto@kotiseutuliitto.fi www.kotiseutuliitto.fi www.facebook.com/kotiseutuliitto Twitter: @Kotiseutuliitto Skype: Suomen Kotiseutuliitto Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kotiseutuliitto.fi Toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo puh. (09) 612 63220, 040 733 7033 Järjestöpäällikkö Liisa Lohtander puh. (09) 612 63224, 045 1509 109 - Jäsenyhteydet ja -yhteistyö, koulutukset - Toiminnanjohtajan varahenkilö - European Heritage Days - Rakennusperinto.fi-palvelu Hallintosihteeri Satu Aallonpää puh. (09) 612 63260 - Neuvonta - Jäsenrekisteri, osoitteistot - Jäsenmaksut Viestintäpäällikkö Anna-Maija Halme puh. (09) 612 63225 - Lehdistötiedotus - Kotiseutuposti - Europa Nostra -yhteistyö Talouspäällikkö Paula Hirvonen puh. (09) 612 63222 - Taloushallinto - Laskutus - Palkanlaskenta Toimistoassistentti Elina Teikari puh. (09) 612 63210 - Toimistopalvelut - Tuotemyynti Faron puiteyleissopimuksen ratifioinnin valmistelu: Koordinaattori Pauliina Latvala puh. 050 347 7899 Euroopan kulttuuriympäristöpäivät -hanke: Koordinaattori Jonina Vaahtolammi puh. (09) 612 63226 Seurantalojen korjausavustus: Rakennustutkija Leni Pakkala puh. (09) 612 63221 - Seurantalojen korjausavustukset - Korjausneuvonta Tiedottaja-hankesihteeri Sanna Käyhkö puh. (09) 612 63223 - Seurantalojen korjausavustusten haku ja maksatukset - Seurantaloasioiden viestintä - www.seurantalot.fi -sivuston ylläpito Rakennustutkija Johanna Hakanen puh. (09) 612 63229 - Seurantalojen korjausavustukset - Korjausneuvonta