1) Väliaikainen poikkeaminen Punelian säännöstelyn lupaehdoista, Loppi 2) Väliaikainen poikkeaminen Nuuksion Pitkäjärven säännöstelyn lupaehdoista,

Etelä-Suomi PÄÄTÖKSET 1) Nro 58/2014/2 2) Nro 59/2014/2 3) Nro 60/2014/2 1) Dnro ESAVI/41/04.09/2014 2) Dnro ESAVI/42/04.09/2014 3) Dnro ESAVI/43/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 23.4.2014 ASIAT 1) Väliaikainen poikkeaminen Punelian säännöstelyn lupaehdoista, Loppi 2) Väliaikainen poikkeaminen Nuuksion Pitkäjärven säännöstelyn lupaehdoista, Espoo 3) Väliaikainen poikkeaminen Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyn lupaehdoista, Riihimäki, Hyvinkää ja Loppi HAKIJA Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HAKEMUKSEN VIREILLETULO Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän vesihuollon toimiala on 13.3.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan sekä 14.3.2014, 31.3.2014 ja 1.4.2014 täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa poiketa väliaikaisesti Lopen kunnassa sijaitsevan Punelian, Espoon kaupungissa sijaitsevan Nuuksion Pitkäjärven sekä Riihimäen ja Hyvinkään kaupungeissa ja Lopen kunnassa sijaitsevien Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyjen lupaehdoista. HAKEMUKSEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 18 luvun 4 :n 2 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti ASIOITA KOSKEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA LUPAEHDOT TARVITTAVILTA OSIN 1) Väliaikainen poikkeaminen Punelian säännöstelyn lupaehdoista, dnro ESAVI/41/04.09/2014 Länsi-Suomen vesioikeus on, määrättyään aiemmin asiaa koskevan katselmustoimituksen suoritettavaksi kahdessa vaiheessa, 19.12.1967 antamallaan päätöksellä nro 111/1967 myöntänyt Helsingin kaupunginhallitukselle muun ohella luvan Hiidenvesi nimisen järven ja siihen laskevien Sakara, Punelia ja Keritty nimisten latvajärvien säännöstelyyn Karjaanjoen vesistössä sekä veden johtamiseen Hiidenvedestä Vantaanjoen vesistöön ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (16) käytettäväksi lisävetenä Helsingin kaupungin, Espoon kauppalan ja Helsingin maalaiskunnan vedensaannin turvaamiseksi. Korkein hallinto-oikeus on 6.3.1969 antamallaan päätöksellä nro 1412 muuttanut mainittua vesioikeuden päätöstä muun ohella siten, että oikeus johtaa vettä Hiidenvedestä oli voimassa vuoden 1980 loppuun. Helsingin kaupungin tuli, jos se halusi senkin jälkeen johtaa vettä Hiidenvedestä, hyvissä ajoin pyytää vedenotto-oikeuden jatkamista. Jos vesistön säännöstelystä haluttiin luopua, tuli siihen hakea asianmukainen lupa vesioikeudelta. Länsi-Suomen vesioikeus on 30.7.1976 toisen vaiheen osalta antamallaan päätöksellä nro 31/1976 muun ohella muuttanut päätöksen nro 111/1967 lupaehtoja. Korkein hallinto-oikeus on 15.9.1977 antamallaan päätöksellä nro 3529 lisännyt toimenpidevelvoitetta koskevan lupaehdon ja muilta osin pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. Länsi-Suomen vesioikeus on 21.2.1992 antamallaan, sittemmin lainvoiman saaneella päätöksellä nro 11/1992/1 myöntänyt Lopen kunnalle muun ohella luvan Kerityn säännöstelypadon muuttamiseen kiinteäksi padoksi, luvan luonnonuoman maapadon purkamiseen ja pohjapadon rakentamiseen sen sijalle sekä luvan pohjapatojen rakentamiseen Haaralammen luusuaan ja Alijoen suvannon luusuaan. Vesioikeus on samalla kumonnut antamiensa päätösten nro 111/1967 ja 31/1976 lupaehtojen 4), 17) ja 20) Kerittyä koskevat kohdat siten, että ne lakkaavat olemasta voimassa, kun hanke on toteutettu. Vesioikeus on kumonnut myös kalanhoitovelvoitetta koskevan lupaehdon 24) ja velvoittanut päätöksen lupaehdossa 7) Helsingin kaupungin säännöstelyluvan haltijana maksamaan maa- ja metsätalousministeriölle kalatalousmaksua. Länsi-Suomen vesioikeus on 31.5.1994 antamallaan päätöksellä nro 46/1994/1 myöntänyt Lopen kunnalle luvan Sakaran säännöstelypadon muuttamiseen kiinteäksi pohjapadoksi, padon alapuolisen uomanosan kunnostamiseen luonnonkoskeksi sekä entisen luonnonuoman kunnostamiseen kalatieksi. Vesioikeus on samalla kumonnut antamiensa päätösten nro 111/1967 ja 31/1976 lupaehtojen 6), 17) ja 20) Sakaraa koskevat kohdat sekä lupaehdon 17) Puneliaa koskevan minimivirtaamasäännön 0,02 m 3 /s siten, että ne lakkaavat olemasta voimassa, kun hanke on toteutettu. Vesioikeus on päätöksen lupaehdossa 6) antanut Punelian säännöstelyä koskevan määräyksen. Vesiylioikeus on 2.5.1995 antamallaan päätöksellä nro 76/1995 pysyttänyt vesioikeuden päätöksen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 28.5.2013 antamallaan päätöksellä nro 104/2013/2 myöntänyt Lopen kunnalle luvan Punelian säännöstelypadon muuttamiseen, kalatien ja tulvauoman rakentamiseen Punelian padon yhteyteen, Sakaran padon tulva-aukon muuttamiseen sekä Punelian säännöstelystä luopumiseen hakemuksen mukaisesti Lopen kunnassa. Päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen.

3 (16) Voimassa olevat Punelian säännöstelyä koskevat nyt kyseessä olevat lupaehdot ovat seuraavat: Länsi-Suomen vesioikeus nro 111/1967 17) ------------------------------------------------------------------------------------------------ Punelian padolla on vedenjuoksutus järjestettävä siten, ettei Punelian vedenpinta ylitä säännöstelyn ylärajaa, joka on korkeudella N 43 108,25 m. Ennen kevättulvan alkua järven vedenpinta on kuitenkin laskettava ainakin korkeuteen N 43 107,70 m. Punelian vedenpinta ei saa alittaa säännöstelyn alarajaa, jota kuvaavan murtoviivan taitepisteet ovat: 1.IV N 43 106,70 m 5.V 107,00 m 1.IX 107,00 m 1.X 106,70 m 1.IV 106,70 m ----------------------------------------------------------------------------------------------- Länsi-Suomen vesioikeus nro 46/1994/1 6) Puneliaa on säännösteltävä siten, että Puneliasta purkautuva virtaama on kesäkuun 1. päivän ja maaliskuun 31. päivän välisenä aikana vähintään 0,4 m 3 /s ja huhtikuun 1. päivän ja toukokuun 31. päivän välisenä aikana vähintään 0,05 m 3 /s. Kevätalennus tehdään vähintään korkeustasolle N 43 +107,70 maaliskuun loppuun mennessä paitsi, kun lumen vesiarvo hydrologisen toimiston ilmoittaman aluearvon mukaan on 1.3. yli 150 mm, jolloin kevätalennus tehdään vähintään korkeustasolle N 43 +107,50. 2) Väliaikainen poikkeaminen Nuuksion Pitkäjärven säännöstelyn lupaehdoista, dnro ESAVI/42/04.09/2014 Länsi-Suomen vesioikeus on, määrättyään aiemmin asiaa koskevan katselmustoimituksen suoritettavaksi kahdessa vaiheessa, 25.3.1971 antamallaan päätöksellä myöntänyt Espoon kaupunginhallitukselle muun ohella luvan Mankinjoen vesistössä Nuuksion Pitkäjärven säännöstelyyn I toteuttamisvaiheen osalta. Länsi-Suomen vesioikeus on 20.9.1974 antamallaan päätöksellä nro 82/1974 myöntänyt Espoon kaupunginhallitukselle muun ohella luvan Nuuksion Pitkäjärven säännöstelyyn II toteuttamisvaiheen osalta. Korkein hallinto-oikeus on 17.4.1975 antamallaan päätöksellä nro 1564 jättänyt vesioikeuden päätöksestä tehdyn valituksen tutkimatta.

4 (16) Voimassa oleva Nuuksion Pitkäjärven säännöstelyä koskeva nyt kyseessä oleva lupaehto 4) on seuraava: 4) Säännöstely on hakijan toimesta hoidettava siten, että järven vedenkorkeus - ei ylitä, mikäli ylitys patoaukkoja avaamalla voidaan estää, säännöstelyn ylärajaa, jota kuvaavan murtoviivan pääte- ja taitepisteet ovat: 01.01. N 43 27,54 m 15.07. N 43 27,79 m 01.04. N 43 27,14 m 01.09. N 43 27,79 m 20.04. N 43 27,94 m 31.12. N 43 27,54 m 01.06. N 43 27,94 m - eikä koskaan alita säännöstelyn alarajaa, jota kuvaavan murtoviivan pääte- ja taitepisteet ovat: 01.01. N 43 26,54 m 20.08. N 43 27,04 m 01.05. N 43 26,54 m 15.10. N 43 26,54 m 10.05. N 43 27,04 m 31.12. N 43 26,54 m. Sellaisena vuotena, jolloin kevättulva alkaa ennen huhtikuun 1 päivää, saa järven vedenpinta, jos säännöstelyn tarkoituksenmukainen hoitaminen niin vaatii, patoaukkojen avaamisesta riippumatta nousta keväällä ennen huhtikuun 20 päivää säännöstelyn ylärajan yläpuolelle, ei kuitenkaan korkeutta N 43 27,94 m ylemmäksi. Lisäksi sallitaan vähäiset, tuulesta johtuvat ylärajan ylitykset, vaikka patoaukkoja ei olisi avattukaan. Järven vedenkorkeuden ollessa N 43 27,14 m tai sitä alhaisempi hakija saa, säännöstelyn alarajaa alittamatta, käyttää padon yhteydessä olevia pumppuja Gumbölenjoen virtaaman suurentamiseen vesilaitoksen tarvetta ja ohijuoksutusta vastaavasti. Järven vedenkorkeutta ei saa tarpeettomasti pumppaamalla alentaa. Gumbölenjokeen tulee, mikäli se säännöstelyn alarajaa alittamatta on mahdollista, juoksuttaa jatkuvasti vähintään Dämmanilla ohijuoksutettavaksi määrätty virtaama tai, kun Pitkäjärven vedenkorkeus on pienempi kuin N 43 27,14 m, vuorokausittain sitä vastaava vesimäärä. Juoksutuksen muutokset ja juoksutus muutenkin on pyrittävä suorittamaan siten, että uomaan ei synny haitallista tulva-aaltoa. 3) Väliaikainen poikkeaminen Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyn lupaehdoista, ESAVI/43/04.09/2014 Vesistötoimikunta on 17.12.1955 antamallaan päätöksellä nro 18/1955 muun ohella myöntänyt Helsingin kaupungille luvan sanotun kaupungin vedentarpeen tyydyttämiseksi säännöstellä Vantaanjoen sadealueella olevia Hirvijärveä, Suolijärveä ja Kytäjärveä.

5 (16) Vesistötoimikunta on 27.2.1958 antamallaan päätöksellä nro 9/1958 muun ohella myöntänyt Helsingin kaupungille luvan vesistötoimikunnan 17.12.1955 antamassa päätöksessä mainittujen töiden suorittamiseen Hirvijärven osalta. Korkein hallinto-oikeus on 18.12.1958 antamallaan päätöksellä nro 5968 pysyttänyt vesistötoimikunnan päätöksen nro 18/1955. Voimassa olevat Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyä koskevat nyt kyseessä olevat lupaehdot ovat seuraavat: Hirvijärvi VI Hirvijärvestä purkautuvaa vesimäärää saadaan säännöstellä kohdassa V mainitulla padolla 0 1,7 m 3 /s rajoissa seuraavin rajoituksin (hakijan suunnitelman 1.6.1950 muutettu liite 49 a ): 1) Milloin Hirvijärven vedenkorkeus uhkaa ylittää seuraavan murtoviivan osoittaman padotusrajan: Ajankohta Korkeus NN + 15. I 103,40 m 15. III 103,00 31. III 103,00 15. IV 103,40 30. VI 103,40 15. VIII 103,10 15. IX 103,10 15. XII 103,40 15. I 103,40 on juoksutusta riittävästi lisäämällä ylitys muulloin ehkäistävä, paitsi helmikuun 15 päivän ja huhtikuun 7 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaanluettuna, jolloin vedenkorkeuden ollessa alle korkeuden NN +103,20 m, on juoksutettava vesimäärä = 1,7 m 3 /s. 2) Säännöstelyn alarajaa NN +102,35 m ei saa alittaa. 3) Kesäkautena, kesäkuun 1 päivän ja syyskuun 30 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaanluettuna, on Hirvijärven säännöstelypadosta juoksutettava vähintään vesimäärä = 0,05 m 3 /s. Suolijärvi X Suolijärvestä purkautuvaa vesimäärää saadaan kohdassa IX määritellyllä säännöstelypadolla säännöstellä 0 2,5 m 3 /s rajoissa seuraavin rajoituksin (hakijan suunnitelman 1.6.1950 muutettu liite 53):

6 (16) 1) Milloin Suolijärven vedenkorkeus uhkaa ylittää seuraavan murtoviivan osoittaman padotusrajan: Ajankohta Korkeus NN + 15. I 88,25 m 15. III 87,50 31. III 87,50 15. IV 88,25 30. VI 88,25 15. VIII 87,95 15. IX 87,95 15. XII 88,25 15. I 88,25 on juoksutusta riittävästi lisäämällä ylitys muulloin ehkäistävä, paitsi helmikuun 20 päivän ja huhtikuun 6 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaanluettuna, jolloin vedenkorkeuden ollessa alle korkeuden NN +87,80 m, on juoksutettava vesimäärä 2,5 m 3 /s. 2) Säännöstelyn alarajaa NN +85,35 m ei saa alittaa. 3) Kytäjän kartanon vesilaitospadon ja kohdassa IX määritellyn säännöstelypadon väliin jäävässä Suolijärven eteläosassa poikkeaa säännöstelyn yläraja kohdassa 1) mainitusta murtoviivasta sikäli, että ylin sallittu korkeus on NN +87,75 m; säännöstelyn alaraja tässä osassa Suolijärveä on korkeudella NN +85,95 m. Kytäjärvi XIII Kytäjärvestä purkautuvaa vesimäärää saadaan säännöstellä kohdassa XII mainituilla patoaukoilla 0 2,0 m 3 /s rajoissa seuraavin rajoituksin (hakijan suunnitelman 1.6.1950 muutettu liite 54 a): 1) Milloin Kytäjärven vedenkorkeus kesäkuun 1 päivän ja tammikuun 15 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaanluettuna, ylittää seuraavan murtoviivan osoittaman padotusrajan: Ajankohta Korkeus NN + 31. V 79,90 m 30. VI 79,70 15. IX 79,70 15. XI 79,90 15. I 79,90 on säännöstelypadosta juoksutettava 9,0 m 3 /s.

7 (16) 2) Milloin Kytäjärven vedenkorkeus tammikuun 16 päivän ja huhtikuun 10 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaanluettuna, ylittää seuraavan murtoviivan osoittaman padotusrajan: Ajankohta Korkeus NN+ 15. I 79,90 m 31. III 79,00 10. IV 79,00 on padosta juoksutettava 4,5 m 3 /s, huomioimalla kuitenkin vielä sen, mitä jäljempänä kohdassa 4) on määrätty. Milloin kuitenkin talven lumivaraston vesiarvo (Hyvinkään Ridasjärven - tai myöhemmin Kytäjärveä varten mahdollisesti perustettavalla - sadeasemalla) ennen maaliskuun 20 päivää on ylittänyt 130 mm ja Kytäjärven vedenkorkeus ylittää seuraavan janan osoittaman korkeuden: Ajankohta Korkeus NN + 20. III 79,13 m 5. IV 78,00 on säännöstelypadon aukot pidettävä kokonaan auki maaliskuun 20 päivästä siihen saakka kunnes aukkojen purkautumiskyky on saavuttanut samanaikaisen tulovesimäärän arvon. 3) Milloin talven lumivaraston vesiarvo (Hyvinkään Ridasjärven - tai myöhemmin Kytäjärveä varten mahdollisesti perustettavalla - sadeasemalla) ennen huhtikuun 10 päivää on ylittänyt 140 mm ja Kytäjärven vedenkorkeus ylittää korkeuden NN +79,00, on säännöstelypadon aukot pidettävä kokonaan auki huhtikuun 11 päivästä siihen saakka, kunnes aukkojen purkautumiskyky on saavuttanut samanaikaisen tulovesimäärän arvon. 4) Milloin Kytäjärven vedenkorkeus maaliskuun 15 päivän ja toukokuun 31 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaanluettuna, ylittää padotuskorkeuden NN +79,90, on säännöstelypadon aukot pidettävä kokonaan auki. 5) Milloin Kytäjärven vedenkorkeus alittaa säännöstelyn alarajan eli syyskuun 1 päivän ja huhtikuun 10 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaanluettuna, korkeuden NN +78,00 tai muuna aikana vuotta seuraavan murtoviivan osoittaman korkeuden: Ajankohta Korkeus NN + 11. IV 78,90 m 15. V 79,00 31. VIII 79,00 on säännöstelypadon aukot pidettävä kokonaan suljettuina, lukuunottamatta kohdassa 6) esitettyä poikkeusta.

8 (16) 6) Uiton aikana on juoksutettava uittoyhdistyksen niin vaatiessa uiton suorittamiseksi vähintään sellainen vesimäärä, joka vastaa 1 m 3 /s suuruista yhtämittaista juoksutusta 7 vuorokauden aikana. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän vesihuollon toimiala on hakemuksessaan pyytänyt lupaa poiketa väliaikaisesti Lopen kunnassa sijaitsevan Punelian, Espoon kaupungissa sijaitsevan Nuuksion Pitkäjärven sekä Riihimäen ja Hyvinkään kaupungeissa sekä Lopen kunnassa sijaitsevien Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyjen lupaehdoista. Hakija on ilmoittanut olevansa mainittujen järvien säännöstelylupien haltija. Hakija on lausunut, että lumen poikkeuksellisen aikaisesta sulamisesta ja ennusteiden mukaan aikaisesta keväästä johtuen Karjaanjoen, Mankin- ja Espoonjoen sekä Vantaanjoen vesistöalueilla ei tule esiintymään kevättulvaa. Lupaehtojen mukaisesti järvien vedenpinta on laskettava ennen kevättulvaa taitepisteeseen maalis- ja huhtikuun vaihteessa. Tästä johtuen em. säännöstelyjärvien kesälle ennustetut korkeudet jäävät alhaiselle tasolle verrattaessa niitä edeltävien vuosien vedenkorkeuksiin keskimääräisellä sadannalla. Säännöstelyjärvet liittyvät pääkaupunkiseudun vedenhankinnan järjestelmiin. Kesäkuukausina varastotilavuuden alenema vaikuttaa erityisesti Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksen tuotantoon. Laitoksen raakavesi tulee pääosin Nuuksion Pitkäjärvestä. Muut järvet ovat osa Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksien vedenhankinnan varajärjestelmää. Vähentyvät juoksutusmäärät heikentävät myös jokiveden laatua. Lisäksi vesistöalueiden virkistyskäyttöarvo laskee niin paikallisväestön kuin kesäasukkaiden osalta. Säännöstelylupaehtoihin haetaan muutosta siten, että kevättulvaa edeltävä taitepiste voidaan ylittää seuraavasti: lupaehto/taitepiste ylitys lupaehto/yläraja Punelia (31.3.) 107,70 20 cm (30.4.) 108,25 Nuuksion Pitkäjärvi (31.3.) 27,14 50 cm (20.4.) 27,94 Hirvijärvi (31.3.) 103,00 20 cm (15.4.) 103,40 Ylä-Suolijärvi (31.3.) 87,50 30 cm (15.4.) 88,25 Kytäjärvi (10.4.) 79,00 30 cm (11.4.) 79,90 Hakija on hakemuksen täydennyksissä täsmentänyt hakemustaan seuraavasti: 1) Punelian osalta haetaan poikkeamista Länsi-Suomen vesioikeuden 31.5.1994 antaman päätöksen nro 46/1994/1 lupaehdosta 6) siten, että minivirtaama olisi 0,05 m 3 /s 13. - 31.3.2014 ja kevätalennustaso 13.3.2014 N 43 +107,79 m.

9 (16) 2) Nuuksion Pitkäjärven osalta haetaan poikkeamista Länsi-Suomen vesioikeuden 20.9.1974 antaman päätöksen nro 82/1974 lupaehdon 4) mukaisesta murtoviivasta 1.1. 20.4.2014 siten, että 1.4.2014 taitepisteen arvo on N 43 +27,64 m. Nuuksion Pitkäjärvellä ei kevättulvaa ole ennustettavissa ja tältä osin haetaan lupaa menetellä kuten ennen huhtikuun 1 päivää esiintyvässä kevättulvassa. 3) Hirvijärven osalta haetaan poikkeamista vesistötoimikunnan 27.2.1958 antaman päätöksen nro 9/1958 Hirvijärveä koskevan lupaehdon VI mukaisesta murtoviivasta 15.1. 15.4.2014 siten, että taitepisteiden 15.3. ja 31.3. arvo on NN +103,20 m ja juoksutettava vesimäärä 0-1,7 m 3 /s. 4) Ylä-Suolijärven osalta haetaan poikkeamista vesistötoimikunnan 17.12.1955 antaman päätöksen nro 18/1955 Suolijärveä koskevan lupaehdon X mukaisesta murtoviivasta 15.1. - 15.4.2014 siten, että taitepisteiden 15.3. ja 31.3. arvo on NN +87,80 m ja juoksutettavaksi vesimääräksi 0 2,5 m 3 /s. 5) Kytäjärven osalta haetaan poikkeamista vesistötoimikunnan 17.12.1955 antaman päätöksen nro 18/1955 Kytäjärveä koskevan lupaehdon XIII mukaisesta murtoviivasta 15.1. 10.4.2014 siten, että taitepisteiden 31.3. ja 10.4. arvo on NN +79,30 m ja juoksutettava vesimäärä 0-4,5 m 3 /s. Poikkeamat ovat vähäisiä vedenkorkeuden ja juoksutuksen osalta verrattaessa niitä säännöstelyn aikaisiin ajankohdan keskiarvoihin. Vantaanjoen vesistöalueella juoksutukset poikkeavat suuresti lupaehtojen mukaisesta määrästä kyseessä olevilla vedenkorkeuksilla. Tältä osin on kuitenkin huomattava, ettei tällä vesistönosalla ole odotettavissa lumen vesiarvosta johtuvaa kevättulvaa ja kevätkuopan tekeminen on näin ollen aiheetonta. Punelian osalta kevätkuopan tekeminen on sidottu lumen vesiarvoon eikä luvassa ole huomioitu lumetonta kevättä. Järvikohtaisista poikkeamista vedenkorkeuden tai juoksutusmäärien muutoksen osalta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia. Edellä mainitusta väliaikaisesta ja ajaltaan lyhyestä poikkeamasta on hyötyä yleiselle ja yksityiselle edulle. Se mahdollistaa kesäjaksolla vedenkorkeuksien pitämisen totutulla tasolla ja riittävän juoksutuksen alapuolisille jokiosuuksille. Ensisijaisesti tästä on hyötyä kalastolle ja kasvillisuudelle kuten myös vesistöalueiden virkistyskäytölle. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Asian kiireellisyyden vuoksi aluehallintovirasto on vesilain 18 luvun 4 :n 3 momentin mukaisesti käsitellyt asian noudattamatta lain 11 luvussa säädettyä ja pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta.

10 (16) LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut seuraavaa. Loppi ja Riihimäki kuuluvat Hämeen ELY-keskuksen toiminta-alueeseen. Y-vastuualue katsoo, että asioita koskevat päätökset ja selvitykset on toimitettava tiedoksi myös Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. Yleisesti ottaen vastuualue katsoo, että hakemusta ei ole tehty ympäristöoppaan Vesilain mukaisten poikkeamislupien hakeminen (Suomen ympäristökeskus, 2006) edellyttämällä tavalla. Puutteita ovat esimerkiksi tieto kohteista (vedenotto, vesiluonto ja -ympäristö), johon säännöstelyllä voi olla vaikutusta, vallitsevan vesitilanteen kuvaus (tulovirtaamat, sademäärät, lumen vesiarvot ja näiden suhde luvan määräyksiin), vesitilanne-ennuste (tulevat vedenkorkeudet ja virtaamat eri juoksutuksilla sekä vesitilanteen poikkeuksellisuus) ja arvio poikkeamisen vaikutuksista. Lisäksi vastuualue toteaa, että vesitilanteen poikkeuksellisuuden ollessa tiedossa jo koko kevään olisi poikkeamislupa tullut saattaa vireille jo aiemmin eikä vasta siinä vaiheessa, kun säännöstelyrajat ylittyvät tai olivat ylittymässä. Vastuualue arvioi, että lumen vesiarvot ovat tänä talvena olleet normaalia pienemmät ja lumen sulaminen on pääosin tapahtunut normaalia aikaisemmin. Tämä on johtanut normaalista poikkeavaan tilanteeseen, jota kyseisiä järviä koskevissa luvissa ei ole huomioitu. Lupien mukaisten vedenkorkeuksien ja juoksutusten noudattaminen voisi ennusteiden mukaan johtaa tilanteeseen, jossa järvien kesäaikaiset vedenkorkeudet olisivat tavallista matalammat ja juoksutukset pienempiä. Poikkeavilla vedenkorkeuksilla ja pienillä juoksutuksilla voisi olla haitallisia vaikutuksia järvien ja jokien virkistyskäyttöön sekä lupien mukaiseen vedenhankintaan. Kaikkien kyseessä olevien järvien läheisyydessä on lisäksi luonnonsuojeluohjelmiin, -alueisiin tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvia kohteita. Punelian ja Kytäjärven rannoilla on pohjavesialueita. Näidenkin kohteiden vuoksi on tärkeää, että vedenpinnat eivät loppukesästä laske liian alhaisiksi. Vastuualue katsoo, että koska esitetyt poikkeamat tapahtuvat vuosittaisten vedenkorkeuksin maksimiarvojen alapuolella, ei poikkeamisesta ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa haittaa. Jos haittaa havaitaan aiheutuneen, on hankkeesta vastaava vastuussa poikkeamisesta aiheutuvista haitoista, vahingoista ja edunmenetyksistä. Vastuualueen näkemyksen mukaan säännöstelyrajoista voidaan poiketa HSY:n esittämällä tavalla. Lisäksi tulisi määrätä, että poikkeamisen lopettamisesta tulee kirjallisesti ilmoittaa aluehallintovirastolle, y-vastuualueelle, Hämeen ELY-keskuksen y-vastuualueelle ja asianosaisille kunnille. Lisäksi HSY:n tulisi määrätä toimittamaan yllä esitetyille viranomaisille selvitys poikkeamisluvan toteuttamisesta. Selvitys tulisi toimittaa kuukausi sen jäl-

11 (16) keen, kun poikkeaminen on viimeisessäkin järvessä loppunut. Selvityksen tulisi sisältää seuraavat tiedot: kuvaus toteutetuista poikkeamistoimenpiteistä toimenpiteistä aiheutuneet vesistövaikutukset selvitys toteutetuista tarkkailuista arvio aiheutuneista hyödyistä arvio toimenpiteistä aiheutuneista edunmenetyksistä esitys mahdollisten edunmenetysten korvaamisesta tai hyvittämisestä Edellä esitetyn perusteella vastuualue katsoo, että HSY:lle voidaan myöntää vesilain 18 luvun 4 :n 2 momentin mukainen poikkeamislupa. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että tilapäinen muutos on yleisen edun kannalta tärkeä eikä luvan myöntämiselle ole estettä. Kuluneen talven vesi- ja lumitilanne on ollut niin poikkeuksellinen, että kevättulvaa ei ole odotettavissa. Järvien vedenpinnan laskeminen luvassa esitettyjen rajojen mukaisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa vedenhankinnalle, jokiveden laadulle ja järvien virkistyskäytölle. Koska ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän lumettomien talvien määrää, tulisi luvan haltijan jatkossa hakea säännöstelylupiin tarvittavat pysyvät muutokset, jotka mahdollistavat tarkoituksenmukaisen säännöstelyn lumettomina talvina. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISUT Luparatkaisut 1) Väliaikainen poikkeaminen Punelian säännöstelyn lupaehdoista, dnro ESAVI/41/04.09/2014 Aluehallintovirasto myöntää Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle oikeuden väliaikaisesti poiketa Länsi-Suomen vesioikeuden 19.12.1967 antaman päätöksen nro 111/1967 lupaehdon 17) Punelian vedenkorkeuksia ja Länsi-Suomen vesioikeuden 31.5.1994 antaman päätöksen nro 46/1994/1 lupaehdon 6) Punelian vedenkorkeuksia ja Punelian padon juoksutuksia koskevista määräyksistä seuraavasti: - Punelian vedenpinnan kevätalennus vuonna 2014 tehdään vähintään korkeustasolle N 43 +107,79 m maaliskuun loppuun mennessä. - Puneliaa on säännösteltävä siten, että Puneliasta purkautuva virtaama on 13.3. 31.3.2014 välisenä aikana vähintään 0,05 m 3 /s. 2) Väliaikainen poikkeaminen Nuuksion Pitkäjärven säännöstelyn lupaehdoista, dnro ESAVI/42/04.09/2014 Aluehallintovirasto myöntää Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle oikeuden väliaikaisesti poiketa Länsi-Suomen vesioikeu-

12 (16) den 20.9.1974 antaman päätöksen nro 82/1974 lupaehdon 4) Pitkäjärven vedenkorkeuksia koskevista määräyksistä keväällä 2014 seuraavasti: - Säännöstely on hakijan toimesta hoidettava siten, että järven vedenkorkeus ei ylitä, mikäli ylitys patoaukkoja avaamalla voidaan estää, säännöstelyn ylärajaa, jota kuvaavan murtoviivan pääte- ja taitepisteet ovat: 01.01. N 43 27,54 m 01.04. N 43 27,64 m 20.04. N 43 27,94 m 3) Väliaikainen poikkeaminen Hirvijärven, Suolijärven ja Kytäjärven säännöstelyn lupaehdoista, dnro ESAVI/43/04.09/2014 Hirvijärvi Aluehallintovirasto myöntää Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle oikeuden väliaikaisesti poiketa vesistötoimikunnan 17.12.1955 antaman päätöksen nro 18/1955 Hirvijärven säännöstelyä koskevan lupaehdon VI määräyksistä keväällä 2014 seuraavasti: 1) Milloin Hirvijärven vedenkorkeus uhkaa ylittää seuraavan murtoviivan osoittaman padotusrajan: Ajankohta Korkeus NN + 15. I 103,40 m 15. III 103,20 m 31. III 103,20 m 15. IV 103,40 m on juoksutusta riittävästi lisäämällä ylitys ehkäistävä. Juoksutettava vesimäärä saa tällöin olla 0-1,7 m 3 /s. Suolijärvi Aluehallintovirasto myöntää Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle oikeuden väliaikaisesti poiketa vesistötoimikunnan 17.12.1955 antaman päätöksen nro 18/1955 Suolijärven säännöstelyä koskevan lupaehdon X määräyksistä keväällä 2014 seuraavasti: 1) Milloin Suolijärven vedenkorkeus uhkaa ylittää seuraavan murtoviivan osoittaman padotusrajan: Ajankohta Korkeus NN + 15.I 88,25 m 15. III 87,80 m 31. III 87,80 m 15. IV 88,25 m on juoksutusta riittävästi lisäämällä ylitys ehkäistävä. Juoksutettava vesimäärä saa tällöin olla 0-2,5 m 3 /s.

13 (16) Kytäjärvi Lupamääräykset asioissa 1) 3) Perustelut Aluehallintovirasto myöntää Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymälle oikeuden väliaikaisesti poiketa vesistötoimikunnan 17.12.1955 antaman päätöksen nro 18/1955 Kytäjärven säännöstelyä koskevan lupaehdon XIII määräyksistä keväällä 2014 seuraavasti: 2) Milloin Kytäjärven vedenkorkeus tammikuun 16 päivän ja huhtikuun 10 päivän välisenä aikana, mainitut päivät mukaanluettuna, ylittää seuraavan murtoviivan osoittaman padotusrajan: Ajankohta Korkeus NN + 15. I 79,90 m 31. III 79,30 m 10. IV 79,30 m on padosta ylärajan ylittymisen estämiseksi juoksutettava 0-4,5 m 3 /s, huomioimalla kuitenkin vielä sen, mitä saman lupaehdon kohdassa 4) on määrätty. 1) Luvan saajan on hoidettava säännöstelyjä lainvoimaisten lupapäätösten mukaisesti heti, kun hydrologiset olosuhteet sen sallivat, ja joka tapauksessa siten, että poikkeamiset lupaehdoista jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 2) Luvan saajan on tarkkailtava poikkeamisten vaikutuksia vedenkorkeuksiin ja juoksutuksiin. 3) Luvan saajan on 31.5.2014 mennessä toimitettava Uudenmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle selvitys, jossa on selostettava toteutetut poikkeamistoimenpiteet, toimenpiteistä aiheutuneet vesistövaikutukset, suoritetut tarkkailut sekä esitettävä arvio aiheutuneista hyödyistä ja menetyksistä. 4) Jos poikkeamisista aiheutuu edunmenetys, josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. 5) Poikkeamisten lopettamisesta on kirjallisesti ilmoittettava aluehallintovirastolle, Uudenmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueille sekä Espoon, Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien ja Lopen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Vesilain 18 luvun 4 :n 2 momentin mukaan jos luvan saaneen vesitaloushankkeen toteuttamiseksi on tarpeen ryhtyä kiireellisesti väliaikaisiin toimenpiteisiin hanketta uhkaavan kuivuuden, tulvan, sortuman, jään tai muun poikkeuksellisen syyn vuoksi, lupaviranomainen voi hakemuksesta

14 (16) antaa vesitaloushankkeesta vastaavalle oikeuden ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin haitallisten seurausten estämiseksi. Lumen vesiarvot puheena olevien järvien valuma-alueilla ovat talvella 2013 2014 olleet poikkeuksellisen pienet, ja lumen sulaminen on pääosin tapahtunut tavanomaista aikaisemmin. Tämä on johtanut normaalista poikkeavaan tilanteeseen, jota kyseisten järvien säännöstelyä koskevissa lupapäätöksissä ei ole otettu huomioon. Säännöstelyjen hoitaminen lupapäätösten mukaisesti voi johtaa tilanteeseen, jossa järvien kesäaikaiset vedenkorkeudet olisivat tavallista alhaisemmat ja juoksutukset pienempiä. Alhaisilla vedenkorkeuksilla ja pienillä juoksutuksilla voi olla haitallisia vaikutuksia järvien ja niiden alapuolisten jokien virkistyskäyttöön ja kalatalouteen sekä lupien mukaiseen vedenhankintaan. Näiden haitallisten seurausten estämiseksi on ollut tarpeen ryhtyä kiireellisesti väliaikaisiin toimenpiteisiin. Koska poikkeamiset säännöstelyjen lupaehdoista ovat lyhytaikaisia ja ne tapahtuvat vedenkorkeuksien osalta vuosittaisten maksimiarvojen alapuolella ja minimiarvojen yläpuolella, ei poikkeamisista ennalta arvioiden aiheudu sanottavia haitallisia vaikutuksia. Sovelletut säännökset Lausuntoihin vastaaminen Päätöksen täytäntöönpano Vesilain 18 luvun 4 :n 2 ja 3 momentti sekä 6 :n 2 momentti Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnot huomioon luparatkaisuista ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Tämä päätös saadaan vesilain 18 luvun 4 :n 3 momentin nojalla panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 3 850 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muun vesilain mukaisen asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 55 euroa/h. Asian käsittelyyn on kulunut työaikaa 70 h.

15 (16) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä, vesihuollon toimiala Jäljennös päätöksestä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Lopen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Espoon, Hyvinkään ja Riihimäen kaupunkien sekä Lopen kunnan virallisella ilmoitustaululla.

16 (16) MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Esko Vähäsöyrinki Jukka Leinonen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Esko Vähäsöyrinki (puheenjohtaja) ja Jukka Leinonen. Asian on esitellyt Jukka Leinonen. JL/sk

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.5.2014. Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.