Liedon Vesi KORJAUSTYÖN TYÖSELITYS n vesisäiliön sisäpuoliset rakenteet
Liedon Vesi n vesisäiliön sisäpuoliset rakenteet Korjaustyön työselitys Päivämäärä: 30.10.2015 Suunnittelija: Niina Onninen Tarkastaja: Janne Mäcklin
Sisällys 1 YLEISTÄ 1 1.1 Työssä noudatettavat asiakirjat 1 1.2 Mittaustyöt 2 1.3 Töiden yleiset järjestelyt 2 1.4 Laatuvaatimukset ja laadunvarmistus 2 1.5 Tehtävien työvaiheiden esittely 3 1120 POISTETTAVAT, SIIRRETTÄVÄT JA SUOJATTAVAT RAKENTEET 3 1120.1 Betonirakenteiden purkaminen 3 1120.2 Purkutöiden laatu- ja ympäristövaatimukset 4 4200 VESISÄILIÖN KORJAAMINEN 5 4221 Betonirakenteiden korjaus- ja suojaustyöt 5 4211.1 Ruiskubetonointi 5 4221.2 Paikkaus ilman muotteja 6 4221.3 Betonipinnan pinnoitus 7 4240 VARUSTEET JA LAITTEET 8 4241 Liikuntasaumat 8 4241.1 Läpivientien saumat 8 4250 Kaapelit 8 KELPOISUUSKOKEIDEN LUKUMÄÄRÄT 9
1 1 YLEISTÄ Korjaussuunnitelma käsittää vuonna 1985 valmistuneen n vesisäiliön sisäpuolisten rakenteiden korjauksen. sijaitsee osoitteessa Piispalantie, 21420 Lieto. Tornin korkeus maanpinnasta kattotasolle on noin 24 m. Vesitornin jalan ulkohalkaisija on 8 m. Vesisäiliön ulkopuolinen halkaisija on yläpäästä 30 m. Säiliön tilavuus on 1500 m3. Tornin kantavat rakenteet ovat paikallavalettuja teräsbetonirakenteita. Vesikattona on teräsbetoniset elementit joiden päällä on vedeneristys. Sekä säiliön alaosa että katto on verhottu betonisilla kuorielementeillä. Kuorielementtien alla on lämmöneristeenä on 70 mm paksu polyuretaanieriste. Perustuksena toimii paikalla valettu teräsbetoniantura, joka on perustettu kallion varaan. Kohteen alkuperäiset suunnitelmat on laatinut Maa ja Vesi Oy (kuva 1). Vesitornissa on vuokralla 3 laiteomistajaa; DNA, Elisa ja Härkätien puhelin. Kuva 1. Vesitornin rakenteet. 1.1 Työssä noudatettavat asiakirjat Suunnitelma on laadittu seuraaviin ohjeisiin ja vaatimuksiin perustuen ja jotka on otettava huomioon korjaustyössä sekä mm. työ- ja ympäristönsuojelun ja laadunvarmistuksen osalta. Tämän asiakirjan kappalenumerointi ei noudata em. julkaisujen numerointia. InfraRYL 2006, Osat 2, 3 ja 4 päivityksineen InfraRYL 2010, Osa 1 päivityksineen SILKO, siltojen korjaus, kansiot 1-4, LIVI Betonipinnan poistamisohje siltojen korjauksissa, Purkuohje 30.9.2005, LIVI by 41 Betonirakenteiden korjausohjeet 2007, Suomen Betoniyhdistys r.y. by 405 Betonikorjaustyön pöytäkirja 2006, Suomen Betoniyhdistys r.y.
2 1.2 Mittaustyöt Kaikki mitat on tarkistettava työmaalla ennen korjaustöiden aloittamista. 1.3 Töiden yleiset järjestelyt Tarvittavat työjärjestelyt rakennustöitä varten tehdään urakoitsijan suunnitelman mukaan urakkaohjelmassa olevien vaatimusten mukaisesti. Mahdolliset johdot ja laitteet on selvitettävä Liedon Vedeltä sekä vuokralla olevilta laiteomistajilta. Työsuunnitelmissa ja työn toteutuksessa on otettava huomioon Turvallisuusasiakirjassa esitetyt ohjeet ja vaatimukset. 1.4 Laatuvaatimukset ja laadunvarmistus Korjaustyössä käytettäviltä tuotteilta ja korjausmenetelmiltä edellytetään tämän työselityksen mukaan seuraavaa: 1. Laatuvaatimukset Käytettävien tuotteiden ja työn lopputuloksen on täytettävä tässä työselityksessä esitetyt vaatimukset. Kaikilla tuotteilla ja menetelmillä tulee olla tilaajan hyväksyntä. Urakoitsija on velvollinen työvuoroittain täyttämään korjaustyökohtaista korjaustyön pöytäkirjaa/päiväkirjaa (by 405 tai vastaava), jossa esitetään jokaisen työvaiheen menetelmät, menekki, olosuhteet jne. Tämä laatukansio palvelee myös tilaajalle myöhemmin toimitettavaa laaturaporttia. 2. Korjaustyö Työselityksessä on voitu esittää ohjeellinen korjaustapa yhdelle nimetylle tuotteelle, joka täyttää työn lopputulokselle annetut ominaisuus- ja laatuvaatimukset. Urakoitsija on velvollinen ottamaan yhteyttä valitsemansa tuotteen edustajaan riittävien työohjeiden saamiseksi ja vaaditun lopputuloksen saavuttamiseksi. Korjaukseen valittu tuote esitetään tilaajalle viimeistään työkohtaisten suunnitelmien yhteydessä. 3. Laadunvarmistus Työselityksessä on esitetty laadunvarmistustoimet, joilla urakoitsija on velvollinen osoittamaan laatuvaatimusten täyttymisen. Kelpoisuuskokeet otetaan kohdista, jotka sovitaan yhdessä laadunvalvojan kanssa, ellei työselityksessä toisin mainita. Laaturaportin sisältö on esitetty urakkaohjelmassa. Kaikissa työvaiheissa on otettava huomioon työltä edellytettävät suorituspätevyydet. Urakan päätoteuttajalla ja kaikilla urakassa työskentelevillä henkilöillä on oltava voimassa oleva vesityökortti, joka perustuu terveydensuojelulain muutokseen 285/2006. CE-merkintä CE-merkintä on oltava vähintään kaikilla niillä rakennustuotteilla, jotka kuuluvat harmonisoidun tuotestandardin piiriin. Toteuttaja vastaa siitä, että CE-merkittyjä rakennustuotteita käytetään. Kaikki viranomaishyväksyntää varten tarvittavat CEmerkintöihin liittyvät asiakirjat tulee toimittaa tilaajalle suomen- tai ruotsinkielisinä.
3 CE-merkittyjen tuotteiden kelpoisuuden ja suunnitelmien mukaisuuden osoittamisesta vastaa ko. tuotteen toimittaja tai maahantuoja. 1.5 Tehtävien työvaiheiden esittely Tämä korjaussuunnitelma perustuu Ramboll Finland Oy:n vuonna 2015 vesitornille tekemään kuntotutkimukseen. Tämä korjaussuunnitelma käsittää vesitorniin tehtävät korjaustoimenpiteet, joita ovat: Vesisäiliön tyhjennys ja pesu Vesisäiliön sisäpintojen suihkupuhdistus kevyeen puhdistusasteeseen Vesisäiliön sisäpuolisten korroosiovaurioiden korjaus Säiliön sisäpintojen pinnoitus Katon ruiskubetonointi Läpivientien tiivistäminen 1120 POISTETTAVAT, SIIRRETTÄVÄT JA SUOJATTAVAT RAKENTEET Purku ja korjaustöitä varten urakoitsijan on laadittava työkohtaiset suunnitelmat, jossa esitetään myös työn aikainen rakenteiden suojaus. 1120.1 Betonirakenteiden purkaminen Vesisäiliön sisäpuolisia betonirakenteita ei tutkittu kuntotutkimuksessa, koska vesisäiliötä ei tyhjennetty. Ennen varsinaista korjaustyötä vesisäiliö tyhjennetään ja pestään painepesulla. Pesun jälkeen raudoituksen betonipeitteet mitataan jalasta 4 kohdasta koko poikkileikkauksen osalta noin 1,5 m välein ja säiliön pohjasta 6 kohdasta koko poikkileikkauksen osalta noin 2 m välein. Mikäli betonipeitteet alittavat 20 mm otetaan yhteys suunnittelijaan. Betonin vetolujuus tutkitaan säiliön pohjasta noin 10 m välein ns. siksakkina, yhteensä 8 kpl ja jalasta säiliön sisältä noin 5 m välein ns. siksakkina, yhteensä 5 kpl. Em. toimenpiteiden jälkeen pidetään katselmus tilaajan edustajan kanssa. Mikäli vetolujuustulokset alittavat 1,5 N/mm 2 otetaan yhteyttä suunnittelijaan. Säiliön pohja ja jalka suihkupuhdistetaan normaaliin puhdistusasteeseen. Huonokuntoiset betonialueet kartoitetaan silmämääräisesti suihkupuhdistuksen jälkeen ja mikäli yksittäisen huonokuntoisen alueen suuruus ylittää 1 m 2, otetaan yhteys tilaajaan ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Vaurioalueen huonokuntoinen betoni poistetaan piikkaamalla 10 50 mm syvyydeltä SILKO ohjeen 2.231 (Paikkaus ilman muotteja) mukaisesti. Raudoitustankoja on varottava vaurioittamasta. Piikkaus tehdään piikkausvasaralla. Mikäli vaurioalueen piikkaus ulottuu raudoituksiin asti, niin sen on ulotuttava 20 mm raudoitustankojen taakse. Työ tehdään SILKO ohjeen 1.203 (Purkamis- ja esikäsittelymenetelmät) mukaisesti. Piikatun pinnan tulee olla rosoinen ja karkea. Tartuntapintaan ei saa jäädä irtainta ainesta tai epäpuhtauksia. Piikatut pinnat suihkupuhdistetaan. Raudoitustangot puhdistetaan puhdistusasteeseen Sa2½. Piikatun ja suihkupuhdistetun pinnan vetolujuus on oltava vähintään 1,5 N/mm 2. Tätä varten tehdään uudet vetolujuuskokeet samalla periaatteella kuin ennen suihkupuhdistusta, vesisäiliön pohjasta 8 kpl ja jalasta 5 kpl, lisäksi tartuntavetokokeet otetaan jokaiselta piikatulta vaurioalueelta ennen paikkaustyötä. Kelpoisuuskokeiden määrät on esitetty työselityksen lopussa olevassa taulukossa. Säiliön kattoelementeissä on yksittäisiä korroosiovaurioita ja betonipeitteet ovat pienet. Huonokuntoiset betonialueet kartoitetaan silmämääräisesti katselmuksessa yhdessä tilaajan kanssa vesisäiliön tyhjennyksen ja pesun jälkeen. Kattoelementtien betonipinnat suihkupuhdistetaan kauttaaltaan siten, että huonokuntoinen betoni poistetaan ja teräkset puhdistetaan puhdistusasteeseen Sa2½. Puhdistus ulotetaan
4 maksimissaan raudoitukseen asti siten, että raudoituksen tartunta betoniin säilyy. Työ tehdään SILKO ohjeen 1.203 (Purkamis- ja esikäsittelymenetelmät) mukaisesti. Suihkupuhdistus aloitetaan matalalla paineella ja painetta nostetaan varovasti tarvittaessa. Elementtien laattaosaa, jonka paksuus on noin 44 mm, ei saa läpäistä,. Mikäli yksittäisen huonokuntoisen alueen suuruus ylittää 0,5 m 2 tai teräkset ovat huonokuntoiset, otetaan yhteyttä suunnittelijaan. Raudoitustankoja on varottava vaurioittamasta. Puhdistetun pinnan tulee olla rosoinen ja karkea. Tartuntapintaan ei saa jäädä irtainta ainesta tai epäpuhtauksia. Paikattavan ja pinnoitettavan pinnan vetolujuus on oltava vähintään 1,5 N/mm 2. Tätä varten tehdään tartuntavetokokeet koko katon alueelta 5 kohdasta sekä jokaiselta suihkupuhdistetulta vaurioalueelta ennen ruiskubetonointitöiden aloittamista. Kelpoisuuskokeiden määrät on esitetty työselityksen lopussa olevassa taulukossa. 1120.2 Purkutöiden laatu- ja ympäristövaatimukset Kaikki purkutyöt on tehtävä siten, että säilytettävät rakenteet eivät vahingoitu. Urakoitsija laatii purkutyöstä suunnitelman, joka on esitettävä tilaajan edustajalle ennen työvaiheen aloitusta. Purkusuunnitelmassa on huomioitava jätteen talteenotto, lajittelu sekä toimittaminen jätteenkäsittelylaitokselle tai uusiokäyttöön. Jokainen purkumenetelmä aloitetaan mallityöllä, jossa tilaajan edustajalla on mahdollisuus olla läsnä. Mikäli purkumenetelmää vaihdetaan, tehdään uusi mallityö. Korjausalustan kelpoisuuskokeet ja laadunvarmistus Vesisäiliön pohjan, jalan ja katon vetolujuus on oltava vähintään 1,5 N/mm 2. Mikäli vetolujuus jää alle 1,5 N/mm 2, pidetään työmaakatselmus tilaajan edustajan kanssa ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Suihkupuhdistuksen jälkeen vesisäiliön pohjasta ja jalasta suoritetaan kohdassa 1120.1 esitetyt tartuntavetokokeet. Kelpoisuuskokeet on esitetty tämän työselityksen lopussa olevassa taulukossa. Jokaisesta rakenteesta ja rakenneosasta otetaan kattavasti valokuvia (vähintään 2 valokuvaa) purku- ja puhdistustöiden jälkeen, kun pinnat ovat valmiina korjattavaksi. Valokuvat liitetään työstä tehtävään laaturaporttiin. Jokaisesta uuden työvaiheen aloittamisesta tiedotetaan tilaajan edustajalle. Ympäristönsuojelu Purkutyössä syntyvä pöly, melu, ja irtoava purkujäte voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja. Haitat on minimoitava huolellisella ennakkosuunnittelulla ennen purkutöihin ryhtymistä. Urakoitsija laatii purkutyöstä purkutyösuunnitelman, jossa on otettava huomioon ympäristönsuojelu. Ympäristönsuojeluun liittyen purkusuunnitelmassa on esitettävä työkohteen suojaus, purkumenetelmä, pölyn- ja meluntorjunta sekä purkujätteen jaottelu ja jatkokäsittely (hyöty- ja uusiokäyttö, vaarallisten jätteiden käsittely). Työmaan on järjestettävä lajittelu purkujätteille. Esikäsittelytyössä on käytettävä henkilökohtaisia suojavarusteita. Vesisäiliö on umpinainen tila, joka on huomioitava suunnitelmissa. Riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava esimerkiksi happilaitteilla. Vesisäiliössä työskentely edellyttää säiliötyöluvan laatimista. Urakoitsijan on huolehdittava purkutyöstä aiheutuvan pölyn ja jätteen talteenotosta ja sen toimittamisesta asianmukaiseen jätteenkäsittelyyn tai kierrätykseen. Jätteiden siirrossa on otettava huomioon jätelain 29 :ssä edellytetty siirtoasiakirja.
5 Ympäristönsuojelussa noudatetaan SILKO yleisohjetta 1.112 (Ympäristönsuojelu). 4200 VESISÄILIÖN KORJAAMINEN 4221 Betonirakenteiden korjaus- ja suojaustyöt 4211.1 Ruiskubetonointi Vesisäiliön kattoelementtien sisäpuoliset betonipinnat ruiskubetonoidaan SILKO ohjeen 2.234 (Korjaus ruiskubetonoimalla) mukaisesti StoCrete TS 200 S ruiskulaastilla tai muulla vastaavalla tuotekohtaisia ohjeita noudattaen. Kattoelementtien saumojen paikat merkitään säiliön ja jalan reunoihin ennen ruiskubetonointia. Katto ruiskubetonoidaan kokonaisuudessaan ja elementtien saumat kaavataan auki. Betonipeitteen paksuus on oltava 30 mm. Betonipeite ei saa missään kohdassa alittaa suunnitelmassa määritettyä arvoa enemmän kuin 5 mm, alituksen hylkäysraja on 10 mm. Jälkihoito on suoritettava vesisumutuksena InfraRYL 42020.3.8.5 kohdan mukaisesti sekä materiaalin valmistajan ohjeita noudattaen. Vesisumutus on aloitettava heti, kun pinta kestää. Jälkihoitoaineita ei saa käyttää. Pintoja on jälkihoidettava vähintään 7 vuorokautta. Lämpötilan on oltava sekä ruiskutettaessa, että koko jälkihoidon ajan vähintään +5 C. Korkeita lämpötiloja tulee välttää kutistumishalkeilunriskin minimoimiseksi. Ruiskubetonointityössä on käytettävä henkilökohtaisia suojavarusteita. Vesisäiliö on umpinainen tila, joka on huomioitava suunnitelmissa. Riittävästä ilmanvaihdosta on huolehdittava esimerkiksi happilaitteilla. Vesisäiliössä työskentely edellyttää säiliötyöluvan laatimista. Laadunvarmistus ja kelpoisuuskokeet Urakoitsija laatii ennen ruiskubetonointityön aloittamista yhdistetyn työ- ja laatusuunnitelman InfraRYL 42020.3.8.1 ohjeen mukaisesti. Betonointi suoritetaan soveltaen ohjeita InfraRYL 42020.3.8.4 ja SILKO 2.234 (Korjaus ruiskubetonoimalla). Ruiskubetonointi on tarkoitus tehdä yhtenä kerroksena. Ennen ruiskubetonointia pidetään katselmus puhdistetuista pinnoista, jossa varmistetaan tarvittavien ruiskubetonikerrosten määrä. Ruiskubetonikerroksen paksuus on 30 mm, kuitenkin siten että samalla ruiskutuskerralla ruiskutetaan myös alueet joissa puhdistus on viety raudoitukseen asti. Ruiskubetonipintaa ei hierretä vaan jätetään ruiskupintaiseksi. Kelpoisuuskokeita varten ruiskutetaan SILKO -ohjeen 1.232 (Betonointi ruiskuttamalla) kohdan 8.5 mukaiset koelaatat 2 kpl (500x500x70 mm²), jotka säilytetään ja jälkihoidetaan työmaalla rakennetta vastaavissa olosuhteissa. Koelaatta ruiskutetaan työmaalla yhtä paksuina kerroksina kuin itse rakennekin. Koelaatasta määritetään laboratoriossa SILKO ohjeen 1.232 (Betonointi ruiskuttamalla) mukainen puristuslujuus, pakkasenkestävyys ja kutistuminen. Näytteet otetaan aikaisintaan 14 vrk:n ikäisestä rakenteesta. Arvosteluerää kohden näytemäärä on vähintään kaksi. Ruiskubetonin tartuntalujuuden on oltava vähintään 1,5 N/mm². Ruiskubetonin kiinnittyminen alustaan tarkistetaan koputtelemalla. Jos koputtelutestauksessa esiintyy kopoja, alueet merkitään, poistetaan ja ruiskubetonoidaan uudelleen. Lisäksi otetaan 5 vetokoetta tartuntalujuuden 1,5 N/mm 2 varmistamiseksi.
6 Raudoituksen betonipeitteen paksuus mitataan betonipeitemittarilla. Mittauksia tehdään kaksi poikkileikkausta koko rakenteen matkalta. Betonipeitteen paksuus ei missään kohdassa saa alittaa suunnitelmassa määritettyä arvoa enempää kuin 5 mm, alituksen hylkäysraja on 10 mm. Mikäli käytetään SILKO ohjeen 3.211 (Vakiobetonit) mukaista vakioruiskubetonia, pakkasenkestävyyttä ei tarvitse osoittaa. Laadunvarmistuksen asiakirjat liitetään sillan laaturaporttiin SILKO yleisohjeen 1.201 (Betoni sillankorjausmateriaalina) kohdan 11.5 mukaisesti. Ympäristönsuojelu Urakoitsija laatii ruiskubetonointisuunnitelman, jossa on esitettävä ympäristön suojaus ja jätteen talteenottomenetelmät SILKO yleisohjeen 1.112 (Ympäristönsuojelu) mukaan. Rakennusjätteitä ei saa jäädä työmaalle, vaan ne on kerättävä ja kuljetettava kierrätykseen, kaatopaikalle tai vaarallisten jätteiden keräyspaikkoihin. 4221.2 Paikkaus ilman muotteja Vesisäiliön pohjan, jalan ja kattoelementtien mahdolliset vaurioalueet paikataan SILKO ohjeiden 2.231 (Paikkaus ilman muotteja) ja 3.231 (Paikkausaineet) mukaan. Paikkausaineina käytetään StoCrete Th P tartuntalaastia korroosionsuojalla ja StoCrete TG3 korjauslaastia tai muita vastaavia SILKO hyväksyttyjä tuotteita. Paikkauksessa on huomioitava muun muassa seuraavat seikat: Paikattava alue rajataan suoraviivaisesti kulmahiomakoneella tai timanttisahalla raudoitustankoja vahingoittamatta. Jos paikattava pinta kostutetaan vedellä, se ei saa olla paikkausta aloitettaessa märkä (kiiltävä) Kuivatuotteita käytettäessä on tärkeää noudattaa ainetoimittajan sekoitusohjeita, sekä sekoitusaikoja Tartuntapinta käsitellään tartunta-aineella ja raudoitustangot ruosteenestoaineella tuotekohtaisten ohjeiden mukaan heti puhdistamisen jälkeen. Tartuntakerros tehdään kostutettuun alustaan voimakkaasti ristiin harjaten. Varsinainen paikkaus tehdään heti tartuntakerroksen harjaamisen jälkeen ns. märkää märälle menetelmällä. Paikattava pinta viimeistellään lastalla, laudalla tai sienellä paikan kohdasta ja paikattavan alueen pinta-alasta riippuen. Jälkihoito tehdään tuotteen valmistajan ohjeiden mukaan. Paikkaus ei saa erottua häiritsevästi ympäröivästä betonipinnasta, eikä siinä saa olla silmin havaittavia halkeamia. Paikatun alueen kelpoisuuskokeet ja laadunvarmistus Kaikki paikkaukset koputellaan vasaralla. Jos iskuääni on kopo, paikkaus on uusittava Yli 1 m 2 laajuisten paikattujen alueiden vetolujuus tarkastetaan vetokokeella. Vetolujuuden tulee olla vähintään 1,5 N/mm 2. Paikan halkeilu tarkistetaan silmämääräisesti. Halkeillut paikkaus uusitaan. Olosuhteiden on oltava valittujen korjausaineiden vaatimusten mukaiset. Olosuhdemittaukset tehdään työvuoron alussa, lopussa ja kerran työvuoron aikana. Urakoitsija osoittaa paikkausten vaatimustenmukaisuuden SILKO ohjeen 2.232 (Paikkaus muottien avulla) kohdan 4 Laatuvaatimukset mukaan.
7 Työn valmistuttua kerätään laaturaportiksi ja toimitetaan tilaajalle viimeistään vastaanottotarkastuksessa o yhdistetty työ- ja laatusuunnitelma o ainestodistukset o paikkauspöytäkirjat o mahdolliset poikkeamaraportit o vaatimustenmukaisuuden yhteenvetoraportti Jokaisesta työvaiheesta otetaan edustavia valokuvia, josta voidaan työvaiheet tarkistaa. Valokuvat liitetään laaturaporttiin. 4221.3 Betonipinnan pinnoitus Vesisäiliön pohja ja jalka pinnoitetaan juomavesikelpoisella tiivistyslaastilla StoCrete DS tai muulla vastaavalla juomavesihyväksytyllä tuotteella. Pinnoituksen paksuus on keskimäärin 3 mm ±1 mm. Pinnoitus ulotetaan 0,5 m ylivuotoputken yläpuolelle. Työssä noudatetaan SILKO ohjetta 2.253 (Betonipinnan pinnoitus) ja tuotteen valmistajan ohjeita. Urakoitsija laatii pinnoitustyöstä työsuunnitelman ja laatusuunnitelman tai niiden yhdistelmän, jonka tilaaja tarkastaa. Pinnoitustyöstä on pidettävä pöytäkirjaa. Työtä varten on laadittava pinnoitussuunnitelma, jossa on huomioitava ainakin: mahdolliset paikkaus- tai injektointiaineet pinnoitusalustan esikäsittely pinnoitusaineet ja menetelmä työturvallisuus- ja ympäristönsuojelutoimet työhön vaikuttavat paikalliset olot. Työnaikaisten olosuhteiden on oltava pinnoitteen valmistajan ohjeiden mukaiset. Lisäksi on noudatettava yleisiä olosuhdevaatimuksia, jotka ovat seuraavat: Ilman ja rakenteen lämpötilan pitää olla vähintään + 5 C. Pinnoitettavan pinnan lämpötilan on oltava vähintään 3 C ilman kastepisteen yläpuolella. Pinnoitettava pinta suihkupuhdistetaan ennen pinnoitusta SILKO ohjeen 2.253 (Betonipinnan pinnoitus) kohdan 5.4 mukaisesti. Tartuntakoe tehdään jokaista alkavaa 100 m 2 kohden, jalasta 2 kpl ja vesisäiliön pohjasta 8 kpl. Vetolujuuden on oltava vähintään 1,5 N/mm 2. Pinnoitustyön alussa tehdään mallityö, jossa tehdään kaikki työvaiheet ja laatuvaatimusten mukaiset laadunvarmistustoimet. Pinnoitteen annostelussa ja sekoituksessa noudatetaan tuotekohtaisia ohjeita. Pinnoitteen tartuntalujuus on oltava halkeamat silloittavilla pinnoitteilla enemmän kuin 0,8 N/mm 2. Pinnassa olevat huokoset täytetään ja epätasaisuudet silotetaan pinnoitteen kanssa yhteensopivalla, pakkasenkestävällä laastilla tai tasoitteella, joka levitetään valmistajan ohjeiden mukaan. Pinnoitemenetelmään mahdollisesti kuuluva tartunta-aine levitetään tuotekohtaisten ohjeiden mukaan. Pinnoite levitetään joko ruiskuttamalla tai erikoissiveltimellä tai telalla jos pinnoitteen valmistaja sallii sen. Pinta käsitellään tuotekohtaisten ohjeiden mukaan. Pinnoitekerrokset levitetään tuotekohtaisten ohjeiden mukaan. Sementtipohjaiset pinnoitteet levitetään "märkää märälle"-periaatteella. Pinnoituksen jälkihoito toteutetaan tuotekohtaisten ohjeiden mukaisesti.
8 Pinnoitetun pinnan kelpoisuuskokeet ja laadunvarmistus Olosuhdemittaukset tehdään työvuoron alussa ja lopussa sekä vähintään kerran työvuoron aikana pintalämpömittarilla sekä ilman lämpötila- ja kosteusmittarilla työkohteessa. Pinnoitteen paksuutta valvotaan ainemenekin ja kampamittausten avulla jokaiselta 10 m 2 :ltä ja vähintään viisi mittausta työvuorossa. Pinnoitteen keskimääräinen paksuus ei saa olla yli kaksinkertainen nimelliskalvoon verrattuna. Pinnoitteen tartunta tarkistetaan vetokokeella. Tartuntakoe tehdään jokaista alkavaa 100 m 2 kohden. Pinnoitteen tiiviys tarkastetaan silmämääräisesti ja suurennuslasia käyttäen. Jos pinnoitteessa esiintyy betonin pintaan asti ulottuvia huokosia, halkeamia, värivaihteluita tai muita silmin havaittavia työvirheitä, alueen suuruus kartoitetaan ja pinnoitus uusitaan kyseiseltä alueelta. Kaikista työvaiheista otetaan valokuvia työ- ja laatusuunnitelman mukaisesti liitettäväksi korjaustyön laaturaporttiin. Pinnoitustyöstä pidetty pöytäkirja liitetään laaturaporttiin. Työn valmistuttua laaditaan laaturaportti, joka luovutetaan tilaajan edustajalle. Laaturaportti sisältää seuraavat dokumentit: yhdistetty pinnoitus- ja laatusuunnitelma ainestodistukset pinnoituspöytäkirjat valokuvat mahdolliset poikkeamaraportit kelpoisuuden yhteenvetoraportti 4240 VARUSTEET JA LAITTEET 4241 Liikuntasaumat 4241.1 Läpivientien saumat Vesisäiliössä on tyhjennysviemärin, nousujohteen, huuhteluyhteen sekä ylivuotoputken läpiviennit jalan alaosassa. Läpivientien ympärystät saumataan juomavesikelpoisella saumamassalla Sikaflex PRO-3 tai vastaavalla. Työssä noudatetaan tuotteen valmistajan ohjeita ja SILKO ohjetta 1.701 (Liikunta- ja kutistumissaumat). 4250 Kaapelit Mahdolliset Liedon Veden johdot ja kaapelit sekä kolmansien osapuolien laitteet on selvitettävä ennen töiden aloittamista. Mahdollisista laite ja johtosiirroista on sovittava laitteiden ja kaapeleiden omistajien kanssa.
9 KELPOISUUSKOKEIDEN LUKUMÄÄRÄT Vesisäiliön pohja ja jalka, tartuntavetolujuus, painepesty pinta Vesisäiliön pohja ja jalka, tartuntavetolujuus, suihkupuhdistettu pinta Vesisäiliön pohja ja jalka, tartuntavetolujuus, piikattu pinta Kattoelementti, tartuntavetolujuus, suihkupuhdistettu pinta Kattoelementti, koputtelu, ruiskubetonoitu pinta Kattoelementti, tartuntavetolujuus, ruiskubetonoitu pinta Vesisäiliön pohja ja jalka, tartuntavetolujuus, pinnoitettu pinta 13 kpl 13 kpl 1 kpl/vaurioalue 1 kpl/vaurioalue yleisesti 5 kpl 10 kpl