Kestävä talouskasvu ja hyvinvointi

Samankaltaiset tiedostot
Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus

VIHREÄN KASVUN SEKÄ RESURSSI- JA MATERIAALITEHOKKUUDEN AVAININDIKAATTORIT (VIREAVAIN) JOHDANTO HANKKESEEN. JYRI SEPPÄLÄ Suomen ympäristökeskus, SYKE

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Aluetilinpito

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

Ympäristöverot 2015, toimialoittain

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

TOIMIALAKATSAUS 2010

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

Pienyritykset taantumassa. Ville Koskinen

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Ympäristöverot 2011, toimialoittain

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Energia, ilmasto ja ympäristö

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Ympäristöverot 2014, toimialoittain

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Ennuste vuosille

Kestävän hyvinvoinnin seuranta

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

Satakunnan metsäbiotalous

Ennuste vuosille

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Matti Paavonen 1

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

Ennuste vuosille (kesäkuu 2019)

Ennuste vuosille

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Keski-Suomen metsäbiotalous

Ennuste vuosille

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Postiosoite: TILASTOKESKUS puhelin: (09) telefax: (09)

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Pk-yritysbarometri

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM

Kuka maksaa ympäristöverot, ketkä tuottavat päästöt? Niina Autio

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

Uudenmaan metsäbiotalous

Vastuullinen asumisen markkina. Olli Kärkkäinen, Yksityistalouden ekonomisti

Pirkanmaan metsäbiotalous

Tilastoja sote-alan markkinoista

Lapin metsäbiotalous

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Mistä kasvu tulee. Rautalankamalli Itä- ja Keski-Suomen talouteen. Marko Korhonen

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIÄ RESURSSITEHOKKAALLA MAARAKENTAMISELLA. FM, projektipäällikkö, ympäristöasiantuntija Riina Känkänen, Ramboll YGOForum 2.11.

Sote-ala elinvoiman luojana

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Talouden näkymät vuosina

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pohjanmaan metsäbiotalous

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta Marja Haverinen

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Etelä-Savon metsäbiotalous

Talouden näkymät vuosina

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri Samu Kurri

Transkriptio:

Kestävä talouskasvu ja hyvinvointi Hannu Savolainen, Rauli Svento, Ilmo Mäenpää, Mari Heikkinen 19.2.216 Avainindikaattorit Suomen vihreän kasvun tukena yhteydet ajankohtaisiin strategioihin ja kärkihankkeisiin Vihreän kasvun sekä materiaali- ja resurssitehokkuuden avainindikaattorit (ViReAvain) hankkeen seminaari

TEEMA PÄÄMÄÄRÄ AVAININDIKAATTORIT (MUUTOSALUE) A 1 Suomen KHK-päästöt sektoreittain, ml.lulucf Ilmastonmuutoksen A2 Energian kokonaisloppukäyttö hillintä A3 Uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä (%) VÄHÄHIILISYYS JA RESURSSITEHOKKUUS Resurssitehokkuus A4 Raaka-aineiden kokonaiskulutus, RMC, materiaaleittain jaoteltuna A5 Yhdyskuntajätteen määrä ja hyötykäyttö A6 Teollisuuden, rakentamisen ja kaivannaist. jätteet ja hyötykäyttö A7 Kierrätysravinteiden osuus lannoitteiden kokonaiskäytöstä (%) A8 Toimialojen vedenkierrätys -% Maaresurssin toimiivuus A9 Maapeitteisyyden muutos A1 Biomassan tuottavuuden muutos A11 Viljelymaiden ravinnetaseiden muutos VIHREÄ KASVU EKOSYSTEEMIPALVELUJEN A12 Pintavesien ekologinen tila, luokittelun muutos TURVAAMINEN Vesiresurssin A13 Itämeren kalat, indeksi toimivuus A14 Typpi- ja fosforipäästöt vesiin Puhdas ilma Biodiversiteetin säilyminen A15 Pienhiukkaset (PM1, PM2.5), altistus A16 Uhanalaiset lajit, % koko tunnetusta määrästä Tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminta A17 Ympäristöön kohdistuvat julkiset TKI-panostukset A18 Ympäristöön liittyvät patenttihakemukset (% hakemuksista) KESTÄVÄ TALOUSKASVU JA Vihreät tuotteet ja A19 Ympäristöliiketoiminnan arvonlisäys (% suhteessa BKT:een) JA HYVINVOINTI palvelut A2 Biotalouden arvonlisäys (% suhteessa BKT:een) A21 Teollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit ja -menot + Yhteiskunnan muutosindikaattorit Muutosta edistävät A22 Ympäristöverotuksen osuus koko verokertymästä (%) ohjauskeinot A23 Ympäristöverotuksen rakenne ja kohdentuminen toimialoittain Selitykset: ruskea väri = tietojen tuottaminen ei onnistu vaivatta, kehitettävä indikaattori

Taloudelliset mahdollisuudet ja ohjauskeinot Indikaattorit kuvaavat Suomen talouden muuttumista kohti resurssitehokkaampaa ja vihreämpää toimintatapaa ja rakennetta. Tavoiteltu muutos edellyttää toimenpiteitä tarjoaa mahdollisuuksia yrityssektorille Julkisella sektorilla on keskeinen rooli vihreän kasvun edistämisessä.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta mahdollistaa talouskasvun ja tuottavuuden lisääntymisen myös vihreässä taloudessa indikaattoreilla kuvataan teknologista kehitystä, joka luo pohjaa tulevalle vihreän kasvulle Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta Avainindikaattorit Tarkastelutaso OECD Tiedon saatavuus A17 Ympäristöön kohdistuvat julkiset TKI-panostukset (milj. kiintein hinnoin) Valtakunta + *** A18 Ympäristöön liittyvät patenttihakemukset (% kaikista hakemuksista) Valtakunta + *** Taustaindikaattorit Tarkastelutaso OECD Tiedon saatavuus Julkiset ympäristöön kohdistuvat TKI-panostukset (% kaikesta julkisesta TKI:stä) Valtakunta + *** Ympäristöön liittyvien patenttihakemusten määrät ryhmittäin Valtakunta + ***

Milj. euroa vuoden 21 hinnoin 12 Ympäristöön kohdistuvat julkiset TKI-panostukset 1 % 8 6 4 25, Ympäristöön kohdistuvat julkiset TKI-panostukset 2 2, 15, Osuus kaikista julkisista TKI-panostuksista 1, 5,, 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Energia kiintein hinnoin Ympäristönsuojelu kiintein hinnoin Lähde: Tilastokeskus

25 Ympäristöön liittyvät patenttihakemukset 16, % 14, % 2 12, % Vesihuoltoteknologiat 15 1, % Liikenteeseen liittyvät ilmastonmuutosta hillitsevät teknologiat Ympäristönhuolto 1 5 8, % 6, % 4, % Kasvihuonekaasujen talteenotto, varastointi tai hävittäminen Energian tuotantoon, välitykseen ja jakeluun liittyvät ilmastonmuutosta hillitsevät teknologiat Rakennuksiin liittyvät ilmastonmuutosta hillitsevät teknologiat Ympäristöön liittyvien patenttihakemusten osuus kaikista patenttihakemuksista (oik. asteikko) 2, % 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212, % Lähde: OECD:n patenttitietokanta

Vihreät tuotteet ja palvelut Indikaattorit kuvaavat vihreää kasvua edustavien toimialakokonaisuuksien merkityksen ja taloudellisen aktiivisuuden lisääntymistä kansantaloudessa ja suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen. Vihreät tuotteet ja palvelut Avainindikaattorit Tarkastelutaso OECD Tiedon saatavuus A19 Ympäristöliiketoiminnan arvonlisäys (% suhteessa BKT:een) Valtakunta + *(*) A2 Biotalouden arvonlisäys Valtakunta (% suhteessa BKT:een) - *(*) Alue (milj. kiintein hinnoin) - *(*) Toimiala (milj. kiintein hinnoin) - *(*) Teollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit ja -menot (milj. kiintein A21 hinnoin) Valtakunta - *** TAUSTAINDIKAATTORIT Tarkastelutaso OECD Ympäristöliiketoiminnan tuotos (milj. ), vienti (milj. ) ja työllisyys Valtakunta + ** Biotalouden tuotos (milj. ), vienti (milj. ) ja työllisyys Valtakunta - *(*) Alue (pl. vienti) - *(*) Toimiala - *(*) Teollisuuden ympäristönsuojeluinvestointien kohdentuminen Valtakunta - *** Tiedon saatavuus

Milj. euroa 3 Ympäristöliiketoiminnan liikevaihto 213 25 2 15 1 5 Lähde: Tilastokeskus

Milj. euroa, vuoden 213 hinnoin 18, Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo 16, Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa 14, Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi 12, Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa 1, Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta 8, Uusimaa Varsinais-Suomi 6, 4, 2, Biotalouden arvonlisäykset maakunnittain Biotalouden osuus kansantalouden arvonlisäyksestä 35 3 25 1 2 3 4 5 2 Milj. euroa käyvin hinnoin 15 1 5 26 29 Biotalouden arvonlisäys sektoreittain 212 Biotalouden palvelut Veden puhdistus ja jakelu Uusiutuva energia Biotalouden tuotteet Ruoka, 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Biotalouden osuus, % Lähde: Tilastokeskus

Työlliset (1 henkeä) 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, Biotalouden taustaindikaattorit Biotalouden taustaindikaattorit Biotalouden työlliset maakunnittain Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Biotalouden työlliset Pohjanmaa sektoreittain 4 Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa 35 Pohjois-Savo Päijät-Häme 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Satakunta 3 212 213 Uusimaa Biotalouden osuus tuotoksesta, % Biotalouden osuus työllisistä, Varsinais-Suomi % 25 Biotalouden palvelut Biotalouden osuus viennistä, % 1 2 3 4 5 Veden puhdistus ja jakelu 2 Työllistä Uusiutuva energia 6 7 15 Biotalouden tuotteet 1 5 Ruoka 26 29 212 Lähde: Tilastokeskus

Milj. vuoden 21 hinnoin Milj. vuoden 21 hinnoin 9 Teollisuuden ympäristönsuojelumenot 8 7 6 5 4 3 2 1 45 4 35 3 25 2 15 Teollisuuden ympäristönsuojeluinvestoinnit 1 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 5 Investoinnit Toimintamenot 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Ulkoilman ja ilmaston suojelu Jätehuolto, maaperän ja pohjaveden suojelu Vesiensuojelu, jätevesihuolto Muu ympäristönsuojelu Lähde: Tilastokeskus

Ohjauskeinot Indikaattorit kuvaavat julkisen vallan keinoja, joilla voidaan ohjata sekä tuotannon että kulutuksen muuttumista kohti vihreämpää taloutta. Ympäristöverot ovat tärkeitä markkinasignaaleja, joilla pyritään korjaamaan taloudellisen toiminnan aiheuttamia ympäristöön kohdistuvia ulkoisvaikutuksia ja edistämään ympäristöystävällisempää tuotantoa ja kulutusta. Ohjauskeinot Avainindikaattorit Tarkastelutaso OECD Tiedon saatavuus A22 Ympäristöverotuksen osuus koko verokertymästä (%) Valtakunta + *** A23 Ympäristöverotuksen rakenne ja kohdentuminen toimialoittain Valtakunta + ***

Milj. 3 Kauppa, 1muut palvelut ja hallinto 25 9 Kuljetus ja varastointi Ympäristöverotus toimialoittain, yhteensä Ympäristöverot toimialoittain ja verotyypeittäin 213 Ympäristöperusteiset verot ja maksut 2 15 1 5 8 Rakentaminen 7 Vesi- ja jätehuolto 6 Energiahuolto 5 Tehdasteollisuus 4 Kaivostoiminta ja louhinta 3 Maa-, 2 metsä- ja kalatalous Kotitaloudet Kauppa, muut palvelut ja hallinto Kuljetus ja varastointi Tehdasteollisuus Energiahuolto Energiaverot Rakentaminen Liikenneverot Maa-, metsä- ja kalatalous Päästöverot Vesi- ja jätehuolto Resurssiverot Kaivostoiminta ja louhinta 1 Kotitaloudet 28 29 21 5 211 1212 15 213 2 25 3 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 Miljoonaa 2 21euroa 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Ympäristöperusteiset verot ja maksut verokertymästä, % Lähde: Tilastokeskus

199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Yhteiskunnan muutosindikaattorit BKT per capita volyymi-indeksi 21=1 Työn tuottavuus (tuotoksen kautta laskettuna) Todellinen yksilöllinen kulutus per capita volyymi-indeksi 21=1 Nimelliset yksikkötyökustannukset, indeksi 21=1 12 12 1 1 8 8 6 8% Työttömyysaste, % Työvoimaosuus, % 6 Vastasyntyneiden elinajanodote 4 7% 85 4 2 6% 8 2 5% 4% 75 3% 7 2% 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214 Miehet Naiset 1% 65 % 6 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 21 212 214

Jatkokehitystarpeet Työskentelyn aikana tunnistettu useita mahdollisia indikaattoreita, joita ei tällä hetkellä pystytä toteuttamaan Tietopohjan määrittelyssä ongelmia Tietoa ei kerätä (säännöllisesti) Yksityisen sektorin TKI-panostukset energiaan ja ympäristönsuojeluun (NABS-luokitus) Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvat uudet tuotteet ja palvelut Julkiset vihreät hankinnat Cleantechin investoinnit, TKI ja uudet yritykset Pidemmän aikavälin tavoitteena pyrkimys kansakunnan kokonaisvarallisuuden mittaamiseen (wealth accounting) YK ja Maailmanpankki kehittävät mittaamismenetelmiä Mahdollistaa kokonaisvarallisuuden muutosten tarkastelun pääomalajeittain yhdellä tunnusluvulla

Kiitos!