Vuosaaren sataman jätehuoltosuunnitelma

Helsingin Satama Vuosaaren sataman jätehuoltosuunnitelma VS JÄT 9710-6001A 15.2.2012 Kimmo Vahanto 1

SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Yhteenveto voimassa olevasta lainsäädännöstä 3. Yleiskuvaus satama-alueesta ja toimijoista 3.1. Helsingin Satama 3.2. Satamaoperaattorit 3.3. Viranomaistoiminnot 3.4. Alueen muut toimijat 4. Sataman jätehuollon nykytila 4.1. Alusjäte 4.2. Kiinteistöjäte 5. Sataman jätehuollon järjestäminen 5.1. Toimintatavat ja ohjeistaminen 5.2. Kerättävät alusjätteet 5.2.1. Konehuoneesta peräisin oleva öljypitoinen jäte 5.2.2. Kiinteät alusjätteet 5.2.3. Saniteettijäte 5.2.4. Ongelmajäte 5.2.5. Kansainvälisestä liikenteestä peräisin oleva ruokajäte 5.2.6. Muut jakeet 5.3. Kerättävät kiinteistöjätteet ja muusta toiminnasta peräisin oleva jäte 5.3.1. Sekajäte 5.3.2. Paperijäte ja pahvi 5.3.3. Ongelmajäte 5.3.4. Muut jakeet 5.4. Jätteiden vastaanottolaitteet ja kapasiteetti 5.4.1. Alusjätteet 5.4.2. Kiinteistöjätteet 5.5. Jätteiden lajit ja määrät 5.5.1. Alusjätteet 5.5.2. Kiinteistöjätteet 5.6. Jätteiden esikäsittely, kuljetus ja hävittäminen 5.7. Alusjätteisiin liittyvät maksumenetelmät 6. Jätehuollon kehittäminen 6.1. Kehittämisalueet ja toimenpiteet Liitteet 2

Johdanto Tässä esitetty jätehuoltosuunnitelma koskee jätehuoltoa Vuosaaren satamassa. Vuosaaren sataman ympärillä on laaja yritysalue, jolla sijaitsevat yritykset hyödyntävät sataman läheisyyttä. Yritysalueesta ja satamasta käytetään yhdessä nimitystä Vuosaaren satamakeskus. Satamakeskus on kokonaisuudessaan n. 240 ha ja muodostuu siten suljetusta satama-alueesta n. 150 ha sekä sitä ympäröivistä huoltoalueista, logistiikka- ja yritysalueista ja sataman vesialueesta. Satamassa on aluksille 15 peräporttipaikkaa ja 1,5 km konttilaituria. Tämä jätehuoltosuunnitelma koskee suljettua satama-aluetta, jonne satamatoiminnot sijoittuvat. Vuosaaren sataman ympäristöluvan tarkoittamaa toimintaa harjoitetaan suljetulla satama-alueella. Helsingin Satama toimii Vuosaaren satamassa landlord-pohjalta eli Helsingin Satama hallinnoi ja kehittää satama-alueita ja niihin liittyviä yritysalueita. Vuosaaren satama toimii nopean läpivirtaussataman periaatteella, jolloin yksiköidyt tavaravirrat liikkuvat nopeasti alueelle ja alueelta pois. Vuonna 2011 sataman kautta kulki tavaraa noin 7,4 miljoonaa tonnia ja aluskäyntejä oli 2679 kappaletta. Satamatoiminnan luonteen ja säännöllisen alusliikenteen vuoksi satama-alueella syntyy jätteitä vähän. Lainsäädäntö edellyttää satamanpitäjää laatimaan jätehuoltosuunnitelman aluksista peräisin olevien jätteiden jätehuollon järjestämiseksi. Lisäksi voimassa oleva Vuosaaren sataman ympäristölupa edellyttää hyväksyttyä suunnitelmaa sataman jätehuollon järjestämisestä. Vuosaaren sataman jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty satama-alueen jätteiden määrä ja laatu, vastaanottojärjestelyt sekä maksujärjestelmät, käyttäjien informointi ja muut asetuksessa tarkemmin säädetyt seikat. ssa on otettu huomioon satama koko ja luonne ja sitä käyttävät alustyypit. Suunnitelmaa seurataan ja se on jatkuvan kehittämisen alaisena. 2 Yhteenveto voimassa olevasta lainsäädännöstä Satamien jätehuollon järjestämistä ohjaa laivaliikennettä ja satamien toimintaa koskeva lainsäädäntö sekä yleiset ympäristönsuojelua ja jätehuoltoa koskevat säädökset. Vuoden 2004 tammikuun alusta voimaan tullut uudistettu alusjätelaki korvattiin 1.1.2010 alkaen merenkulun ympäristönsuojelulailla(1672/2009) ja merenkulun ympäristönsuojeluasetuksella(76/2010), joka tarkentaa ympäristönsuojelulain säännöksiä. Lait määrittelevät miten alukset menettelevät jätteiden suhteen. Periaatteena on toimittaa laivajätteet maihin jatkokäsittelyyn. Tarkoituksena on myös, että satamanpitäjä laatii jätehuoltosuunnitelman aluksista peräisin olevien jätteiden jätehuollon järjestämiseksi. n luonnos on oltava nähtävillä sataman pitäjän toimipaikassa vähintään 14 päivän ajan sataman toiminta-aikana. Yleistä jätehuoltoa ohjaava lainsäädäntö on jätelaki (1072/1993) ja jäteasetus (1390/1993). Uusittu jätelaki on hyväksytty ja se tulee voimaan 1.5.2012. Uusi jätelaki pyrkii ehkäisemään jätteiden syntymistä sekä lisäämään materiaalitehokkuutta ja jätteiden hyödyntämistä. Tämän lisäksi jätehuoltoa ohjaa myös ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja ympäristönsuojeluasetus (169/2000). Jätelain ja ympäristönsuojelulain nojalla on annettu myös useita valtioneuvoston ja ympäristöministeriön päätöksiä. 3

Aluksista peräisin olevien öljypitoisten jätteiden, kiinteän jätteen sekä käymäläjäteveden vastaanottamisesta peritään maksu jokaiselta satamassa käyvältä alukselta riippumatta siitä, jättääkö alus satamaan jätettä tai ei (merenkulun ympäristönsuojelulaki 1672/2009, 10 luku 2. ). Merenkulun turvallisuusvirasto voi myöntää tästä jätteiden jättöpakosta vapautuksen, mikäli alus on säännöllisessä liikenteessä ja sillä on sopimus pätevän jätehuoltoyrityksen tai sataman kanssa. (1672/2009, 10 luku 4. ). Pääkaupunkiseudun jätehuoltoa ohjaavat myös mm. HSY:n jätehuoltomääräykset (http://www.hsy.fi/jatehuolto/sivut/default.aspx). Helsingin Sataman jätehuoltosuunnitelma liittyy ympäristölupaan, jonka Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt Vuosaaren satamalle 3.4.2002. Lupa koskee satama-aluetta ja sen toimijoita. Lupamääräysten mukaan satamassa on oltava asianmukaiset tilat ja varusteet laivojen jätteiden vastaanottamiseksi sekä muussa toiminnassa syntyvien jätteiden säilyttämiseksi. Ympäristöluvan noudattamista valvoo Uudenmaan ELY-keskus. 3 Yleiskuvaus satama-alueesta ja toimijoista Suljetulla satama-alueella tapahtuu alusten lastaus ja lastien purku aluksista lasti- ja trailerikentille, josta lasti siirretään maakuljetuksina logistiikka-alueelle tai suoraan eteenpäin. Maakuljetukset hoidetaan pääosin rekoilla. Lastikentille on varattu 28 hehtaarin alue ja trailerikentälle 23 hehtaarin alue. Lastaustoimintojen aikana tehdään laivojen huoltoon liittyviä toimenpiteitä, kuten vesihuoltoa ja polttoaineiden jakelua. Satamassa sijaitsee myös konttivarikkoja kontteja huoltavia yrityksiä varten sekä tyhjien konttien varastointialueet. Vuosaaren satamassa palveluiden tuottamisesta vastaavat yksityiset yritykset. 3.1 Helsingin Satama Helsingin Satama on Helsingin kaupungin liikelaitos. Satamatoimintaa valvoo johtokunta. Helsingin Satama luo toimintaedellytykset Vuosaaren satama-alueella toimiville yrityksille ja vuokraa alueita satamaalueella toimiville yrityksille. Tämä toimintapa on sovellus ulkomailla yleisestä Landlord Port -mallista. Satama luo perusinfrastruktuurin sekä hallinnoi, koordinoi ja ohjaa hallitsemiensa alueiden käyttöä. Lisäksi sataman vastuulla on satamakeskuksen kehittäminen. Sataman tuottamia palveluita ovat veden ja sähkön toimittaminen aluksiin sekä jäteveden johtaminen aluksista viemäriverkkoon. Helsingin kaupunki omistaa koko satama-alueen ja siihen liittyvän yritysalueen maapohjan. Helsingin kaupunki on vuokrannut satama-alueen ja siihen liittyvän yritysalueen Helsingin Satamalle, joka luovuttaa yrityksille tulevat alueet edelleen vuokraamalla tai muuten sopimalla. Seuraavassa on esitetty Vuosaaren satamakeskuksen toiminnallinen yleissuunnitelma. Tähän jätehuoltosuunnitelmaan sisältyvä alue on kartassa keltaisella kuvattu suljettuna satama-alueena. 4

Kuva 1. Yleissuunnitelmakartta 2.1.2012 5

3.2 Satamaoperaattorit Satamaoperaattorit hoitavat laivojen lastauksen ja purkamisen. Lastaustoimenpiteiden lisäksi operaattorit hoitavat lastin tarkastuksen, väliaikaisvarastoinnin ja käsittelyn. Toimintaan liittyy kirjanpidon ja laskutuksen hoitaminen sekä raportointi laivayhtiöille, tullille ja lastin omistajille. Sataman operaattoreina toimivat Oy Finnsteve Ab sataman itäosassa sekä Multi-Link Terminals Ltd Oy ja Steveco Oy länsiosassa. 3.3 Viranomaistoiminnot Tulli hoitaa alueella tullaukseen liittyviä tehtäviä, kuten lastin ja matkustajien tarkastusta. Tullauksessa voi syntyä normaalin toimistojätteen lisäksi satunnaisesti takavarikoidusta lastista syntyviä jätteitä, jotka tulli toimittaa edelleen käsiteltäväksi. Tulli on vuokrannut tarvitsemansa tilat Helsingin Satamalta ja tilat sijoittuvat porttialueelle suljetun sataman ulkopuolelle. 3.4 Alueen muut toimijat Satama-alueella toimii huoltoon erikoistuneita yrityksiä, kuten konttienkorjausta tekeviä yrityksiä Marine Container Yard sekä Container Depot. Lisäksi alueen toimijoihin kuuluu hinaajapalveluja tarjoava Alfons Håkans Oy Ab. 4 Sataman jätehuollon nykytila Helsingin Sataman toimintaa ohjaa toimintajärjestelmä, jossa on ohjeistettu Helsingin Sataman prosessien hallinta. Toimintajärjestelmään on kirjattu sataman toimintapolitiikka, ympäristöperiaatteet, merkittävät ympäristönäkökohdat sekä ympäristöasioihin liittyvät mittaus- ja toimintatavat. Toimintajärjestelmässä on määritelty vastuut myös jätehuollon osalta. Toimintajärjestelmä on sertifioitu täyttämään standardien ISO 9001:2008 -laadunhallintajärjestelmän ja ISO 14001:2007 -ympäristöjärjestelmänstandardinvaatimukset ja sitä kehitetään jatkuvasti sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla. Vuosaaren satamassa vastaanotettava tai syntyvä jäte voidaan jakaa kahteen luokkaan: alusjätteisiin ja kiinteistöjätteisiin. Alusjätteitä syntyy lastia kuljettavilla rahtialuksilla. Kiinteistöjätettä syntyy etupäässä alueen toimisto- ja varastorakennuksista. 4.1 Alusjäte Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaan aluksien on jätettävä satamaan kaikki alusjätteensä, joita ei Marpol 73/78 -yleissopimuksen, Helsingin sopimuksen tai muiden Suomea sitovien velvoitteiden ja säädösten mukaan saa päästää mereen. Helsingin Satama vastaanottaa alusjätettä lähinnä yksittäisiltä aluksilta. Kaikilla säännöllisen liikenteen rahtialuksilla on Merenkulun turvallisuusviraston(trafi) myöntämä vapautus jätteiden jättöpakosta. Noin 87 %:lla Vuosaaren satamassa käyvistä aluksista on vapautus jätteiden jättöpakosta. Nämä varustamot hoitavat jätehuoltonsa itse. 6

Helsingin Sataman toimii linkkinä jätehuoltoa hoitavan yrityksen ja laiva-asiamiehen välillä. Laivaasiamiehen tehtävänä on hoitaa mm. aluksen jäteasioita ja ilmoittaa satamalle asianmukaisella alusjäteilmoituksella jätehuoltotarpeista osoitteeseen shipservice@hel.fi tai faksilla numeroon +358 9 310 33649. Seuraavassa on esitetty alusjätehuollon menettelyketju: 1. Laiva ilmoittaa jätehuoltotarpeistaan laiva-asiamiehelle. 2. Laiva-asiamies ilmoittaa laivan jätehuoltotarpeista 24 h aikaisemmin siltä osin, kun satama järjestää aluksen jätehuollon (merenkulun ympäristönsuojelulaki). 3. HelSa tilaa jätehuoltoyritykseltä kapasiteetiltaan ja jätelajikkeille sopivat keräysautot. 4. Jätehuoltoyritys hoitaa keräysautot satamaan sovittuna ajankohtana ja vastaanottaa jätteet. 5. Jätteet siirretään suoraan laivasta laivahenkilökunnan toimesta jäteautoon ja edelleen jatkokäsittelyyn tai kaatopaikalle. 6. Jätehuoltoyritys raportoi Helsingin Satamalle jätteiden määrästä ja laadusta Aluskäynnit kuukausittain 2011 250 200 212 196 207 217 254 249 260 262 232 224 189 177 150 100 50 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuva 2: Vuosaaren Sataman kuukausittaiset aluskäynnit vuonna 2011 7

Tässä jätehuoltosuunnitelmassa ei ole tarkemmin kuvattu niiden varustamoiden jätehuoltoa, joille merenkulun turvallisuusvirasto(trafi) on myöntänyt vapautuksen jätteiden jättöpakosta. TRAFI valvoo myöntämiään poikkeuslupia ja varustamo joutuu selvittämään jätehuoltojärjestelynsä TRAFIlle. Alusjätelaki velvoittaa alukset pitämään jätepäiväkirjaa. Myöntäessään poikkeusluvan TRAFI edellyttää varustamoilta sopimusta pätevän jätehuoltoalan yrityksen kanssa. Kaikki jätteiden jättöpakosta vapautuksen saaneet alukset on listattuna Liikenneviraston ylläpitämään satamaliikenteen tietojärjestelmään PortNet:iin. 4.2 Kiinteistöjäte Helsingin Satama sopii kiinteistöjätteen keräämisestä kulloinkin kilpailutuksella valitun jätehuoltoyrityksen kanssa. Jätehuoltoyritys vastaa Helsingin Sataman lukuun jätteen vastaanottamisesta, kuljettamisesta, esikäsittelystä, hävittämisestä ja raportoinnista. Vuosaaren sataman toimijoilla on kiinteistöjätteen keräämisestä omat sopimukset jätehuoltoyritysten kanssa. Suljetulla satama-alueella Helsingin Sataman toiminnasta syntyvien kiinteistöjätteiden määrä on hyvin vähäistä, koska alueelle sijoittuu ainoastaan taukoja valvomotiloja. 5 Sataman jätehuollon järjestäminen Sataman jätehuolto toteutetaan siten, että kaikki alueen toimijat hoitavat itsenäisesti jätehuoltonsa. Itsenäisesti jätteensä hoitavat alukset, operaattorit, lastin käsittelijät, huoltoyritykset ja muut toimijat Helsingin Satama velvoittaa sopimuksissaan sopimaan jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta jätehuoltomääräysten mukaisesti jätehuoltoyritysten kanssa. 5.1 Toimintatavat ja ohjeistaminen Helsingin Sataman toimintajärjestelmässä on kuvattu toiminta jätehuollon suhteen. Toimintajärjestelmän toimivuutta arvioidaan säännöllisesti sekä ulkoisissa DNV:n (Det Norske Veritas) suorittamissa arvioineissa että sisäisissä auditoinneissa. Käytännössä alusjätehuollon järjestämisestä vastaa Helsingin Satama. Helsingin Satama tekee jätehuoltosopimukset sekä vastaa jätehuoltokustannuksista. Helsingin Satama ohjeistaa vuokralaisiaan vuokrasopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä jäteohjeella ja ongelmajäteohjeella. Lisäksi sekä Helsingin Sataman omaa henkilökuntaa että vuokralaisia ohjeistetaan Helsingin Sataman ympäristöoppaalla, Pienellä Vihreällä Kirjalla. Sataman käyttäjille ja aluksille jätehuolto-ohjeet löytyvät vuosittain päivitettävästä Service Hand Bookista ja Helsingin Sataman www-sivuilta. Käsikirjasta ja www-sivuilta löytyvät mm. jätteiden lajitteluohjeet ja toimintaohjeet aluksille pumpattaessa jätevettä. 5.2 Kerättävät alusjätteet 5.2.1 Konehuoneesta peräisin oleva öljypitoinen jäte Alusten huollosta syntyy öljyisiä jätteitä, jäteöljyä ja raskaan polttoöljyn separoinnista syntyvää sludgea. Aluksilla syntyy myös pieniä määriä muita öljyisiä jätteitä kuten öljyisiä rättejä ja suodattimia. 8

Helsingin Satama järjestää sataman jätehuoltoa käyttävälle alukselle tarvittaessa öljypitoisen jätteen vastaanoton. Tällaisissa tapauksissa jätehuoltoyritys tulee hakemaan öljypitoisen jätteen suoraan laivasta keräysautoon ja toimittaa sen ongelmajätteiden käsittelylaitokselle. 5.2.2 Kiinteä alusjäte Kiinteä alusjäte tarkoittaa aluksen miehistön ja matkustajien normaalisesta asumisesta syntyvää jätettä. Alus tyhjentää jätteensä jäteautoon tai sekajäteastioihin. Suurin osa satamissa vierailevista aluksista harjoittaa säännöllistä linjaliikennettä ja ne ovat saaneet vapautuksen jätteiden jättöpakosta. Vapautuksen saaneet alukset hoitavat jätteensä itse joko Helsingin satamissa tai jossakin muussa määränpääsatamassa. 5.2.3 Saniteettijäte Saniteettijätteellä tarkoitetaan harmaata ja mustaa jätevettä. Mustalla jätevedellä tarkoitetaan käymäläjätevettä ja harmaalla jätevedellä pesuvesiä, jotka ovat peräisin esimerkiksi aluksen pesu-, sauna- ja keittiötiloista. Helsingin satamajärjestyksen mukaan kaikkien jätevesien pumppaaminen mereen satama-alueella on kielletty. Kansainvälisten määräysten mukaan käsiteltyä käymäläjätevettä (mustat jätevedet) saa päästää 3 mpk päässä lähimmästä maasta sillä edellytyksellä, että laivalla on oma laitteisto, joka hienontaa ja desinfioi käymäläveden. Käsittelemätöntä käymäläjätevettä saa päästää ainoastaan yli 12 mpk etäisyydellä lähimmästä maasta. Vuosaaren satamakeskuksessa on kaikilla laituripaikoilla mahdollista pumpata jätevedet suoraan sataman viemäriverkkoon. Alusjätevedet johdetaan repijäpumpun kautta ilmastukseen ja neutraloidaan tarvittaessa. Tämän jälkeen jätevedet johdetaan HSY:n viemäriverkostoon. 5.2.4 Ongelmajäte Alusten tyypillisiä ongelmajätteitä ovat erilaiset öljyiset jätteet, vaseliinit, liuottimet, akut ja paristot ja loisteputket. Ongelmajätteille Helsingin Satama järjestää tarvittaessa aluksille liikkuvan kaluston jätteiden tyhjennykseen. Tällaisessa tapauksessa jätehuoltoyritys tulee hakemaan ongelmajätteet suoraan laivasta keräysautoon. Jätteiden siirtämisen laivasta autoon hoitaa laivan henkilökunta. 5.2.5 Kansainvälisestä liikenteestä peräisin oleva ruokajäte Ruokajätteellä tarkoitetaan aluksissa olevaa jätettä, joka on peräisin matkustajien tai miehistön matkan aikana nautittavaksi tarkoitetuista elintarvikkeista sekä niiden käsittelystä tai käytöstä syntynyttä jätettä. EU katsoo, että kansainvälisessä liikenteessä ruokajäte voi toimia eläimiin tai ihmisiin tarttuvien tautien levittäjänä. Tästä syystä EU:n ulkopuolisesta kansainvälisestä liikenteestä peräisin oleva ruokajäte luokitellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (N:o 1774/2002) vaarallisimpaan luokkaan 1 kuuluvaksi eläinperäiseksi jätteeksi. 9

Aluksen on ilmoitettava 24 h ennakkoon Helsingin Satamalle, mikäli se aikoo jättää ruokajätettä satamaan sekä annettava arvio ruokajätteen määrästä. Palvelun voi tilata Helsingin Satamalta, joka tilaa paikalle jätehuoltoyrityksen keräysauton. 5.2.6 Muut jakeet Monet alukset keräävät talteen esim. paperi, pahvi-, ongelma- ja lasijätettä. Lajiteltujen jätteiden jätehuoltopalvelun voi tarvittaessa tilata Helsingin Satamalta. Vuosaaren sataman alusliikenteestä ei synny lastijäämiä. 5.3 Kerättävät kiinteistöjätteet ja muusta toiminnasta peräisin oleva jäte Helsingin Satama velvoittaa satama-alueella toimintaa harjoittavien yritysten hoitamaan jätehuoltonsa asianmukaisesti. 5.3.1 Sekajäte Sekalaiseksi yhdyskuntajätteeksi luetaan sataman toiminnasta, lähinnä sen toimisto- ja varastotiloista, syntyvä jäte, joka on rinnastettavissa tavalliseen kotitalousjätteeseen. 5.3.2 Paperijäte ja pahvi Keräyspaperi on etupäässä toimistotiloissa syntyvää puhdasta ja kuivaa keräyskelpoista paperia. Toimistopaperi on hyödyntämiskelpoista vaaleata kopio- ja konekirjoituspaperia sekä tulosteita. Pahvilla tarkoitetaan puhdasta ja kuivaa keräyskelpoista pahvia, kartonkia ja voimapaperia. 5.3.3 Ongelmajäte Vuosaaren satamakeskuksessa syntyvät ongelmajätteet ovat lähinnä sähkö- ja elektroniikkaromua, loisteputkia sekä akkuja ja paristoja. 5.3.4 Muut jakeet Vuosaaren satamassa saatetaan tilapäisesti kerätä muitakin jätejakeita, esim. puuta tai metallia mikäli tällaista jätettä syntyy esim. kunnostus- tai rakennustoiminnan yhteydessä. Hiekoitushiekalle on varattu alue, jolle se kasataan ja toimitetaan edelleen loppusijoitukseen. 5.4 Jätteiden vastaanottolaitteet ja kapasiteetti 5.4.1. Alusjätteet Vuosaaren satamassa Helsingin Sataman osalta alusjätteiden keräys hoidetaan liikkuvalla kalustolla. Satama-alueen liikenne on pääsääntöisesti säännöllistä linjaliikennettä, jolloin jätehuolto on vakiintunutta. Alusjätteiden suhteen Helsingin Sataman ja aluksen välillä linkkinä toimii laiva-asiamies. Jos asiasta reklamoidaan, hoidetaan asia toimintajärjestelmän mukaisesti. Alusjätteiden osalta jätehuoltoyritys raportoi vuosittain Helsingin Satamalle jätemäärät. Viemäriin johdetun jäteveden määrän seurannan hoitaa Helsingin Satama. 10

Satama-alueella sijaitsee Finnlinesin ylläpitämä jätepiste. Finnlinesin jätepiste sijaitsee Vuosaaren sataman itäpuolen kaksoisramppien alla. Jätepistettä käyttävät lähinnä roro-laivat, koska ropax-laivoilta jäteauto tyhjentää suoraan ruoka-, lasi-, metalli- ja sekajätteen. Jätepiste Kuva 3. Finnlinesin jätepiste 5.4.2 Kiinteistöjätteet Sataman alueelle jää alueita, joiden jätehuollosta vastaa Helsingin Satama. Jätehuoltoyritys pitää kirjaa kerätyn jätteen määrästä ja raportoi siitä Helsingin Satamalle. Tämän hetkiset vastaanottolaitteet ovat riittäviä sataman toiminnasta syntyvälle jätteelle. 5.5 Jätteiden lajit ja määrät Seuraavassa on lueteltu Helsingin Sataman vastaanottamat jätelajit ja niiden tunnusnumerot (Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001): Jätelajit Tunnusnumero Konehuoneesta peräisin oleva öljyinen jäte o jäteöljy 20 01 26 o öljyliete (sludge) 16 07 08 Kiinteä jäte o Sekajäte 20 03 01 o Lajiteltu kiinteä jäte energiajäte pahvi 20 01 01 metalli 20 01 40 lasi 20 01 02 Kansainvälinen ruokajäte 20 01 08 11

Jätevesi o mustat vedet o harmaat vedet o pilssivesi 13 04 02 Ongelmajäte o liuottimet 20 01 13 o akut ja paristot 20 01 33 o loisteputket 20 01 21 Metalliromu mm. 20 01 40 o metalliputket ja -kaapelit o vaijerit, hanat, liittimet o metalliastiat o metalliset koneet ja laitteet Sähkö- ja elektroniikkaromu 20 01 36 Jätteenpolttotuhka ja pakokaasujen puhdistusjätteet 5.5.1 Alusjätteet Helsingin Satama vastaanotti vuonna 2011 aluksilta kiinteää ja nestemäistä jätettä. Kiinteää alusjätettä annettiin jätehuoltoyrityksen hoidettavaksi 17498 kg vuonna 2011. Keskiarvoksi sataman jätehuollon piirissä oleville aluksille tulee kiinteän jätteen osalta vajaa 50 kg per aluskäynti. Nestemäisten jätehuoltoyrityksen hoitaman jätteiden määrä oli 412801 kg. Lisäksi satamassa vastaanotettiin jätevettä 53 290 m³. Vuosaaren satamassa toimitettiin jätehuoltoyrityksen hoidettavaksi vuonna 2011 aluksista peräisin olevia jätteitä seuraavasti, määrissä ei ole huomioitu jätteensä itsenäisesti hoitavia toimijoita: Jätejae Määrä vuonna 2011 Sekajäte Metalli Lasi Ongelmajäte Rakennusjäte Kansainvälinen ruokajäte Kiinteä öljyjäte Sludge Jäteöljy 10460 kg 1752 kg 40 kg 1066 kg 620 kg 3560 kg 795 kg 412440 kg 361 kg 5.5.2 Kiinteistöjätteet Helsingin Sataman jätehuollon piiriin kuuluvan kiinteistöjätteen määrä satama-alueella on varsin pieni, 3315kg, joka kerätään autolla laivaan meneviltä automatkustajilta. Tämän lisäksi kenttäalueiden kunnossapidosta syntyy hiekoitushiekkaa. Mahdollisesti satama-alueella rakentamisesta syntyvän jätteen on työn tekevä urakoitsija velvoitettu hoitamaan. Seuraavassa on lueteltu sataman alueilla muodostuvia jätejakeita ja niiden tunnusnumerot (Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001): 12

Kotitalousjätteeseen rinnastettava toimisto- ja varastotiloissa syntyväjäte Tunnusnumero o Sekajäte 20 03 01 o Paperi ja pahvi 20 01 01 o Biojäte 20 01 08 Ongelmajäte o Loisteputket 20 01 21 o Akut, paristot 20 01 33 o Öljy- ja rasvanerotuskaivojen jäte Sähkö- ja elektroniikkaromu, SER 20 01 35 Puu 20 01 38 Metalli 20 01 40 Rakennusjäte 17 -alkuiset Hiekoitushiekka 20 03 03 5.6 Jätteiden esikäsittely, kuljetus ja hävittäminen Helsingin Satama ei esikäsittele jätteitä Vuosaaressa muiden kuin jätevesien osalta. Helsingin Satama käyttää jätehuoltoyritysten palveluja. Jätehuoltoyritys vastaa jätteen kuljettamisesta, esikäsittelystä, hävittämisestä ja raportoinnista. 5.7 Alusjätteisiin liittyvät maksumenetelmät Alusjätemaksu sisältää kiinteän jätteiden, konehuoneesta peräisin olevan öljyisen jätteen sekä alusjäteveden vastaanoton, käsittelyn ja hävityksen. Alusjätteiden vastaanotto- ja maksumenetelmistä määrätään Helsingin Sataman hinnastossa, jonka sataman johtokunta vahvistaa vuosittain. Kiinteän sekajätteen ja konehuoneesta peräisin olevan öljyisen jätteen vastaanottomaksu on riippumaton jätetyn jätteen määrästä. Aluksen normaalikäyttöön tai liikenteeseen nähden poikkeuksellisen suurista jätemääristä veloitetaan alusta tai varustamoa syntyneiden kustannusten mukaisesti. Jätehuoltomaksua ei veloiteta aluksilta, jotka TRAFI on vapauttanut öljyisten ja kiinteiden jätteiden jättöpakosta. Mikäli jätehuoltomaksusta vapautettu alus jättää jätteitä satamaan, Helsingin Satamalla on oikeus toimittaa jätteet edelleen käsiteltäväksi tai hävitettäväksi laivan tai varustamon laskuun. 6 Jätehuollon kehittäminen Helsingin Satama pyrkii kehittämään jätehuoltoaan. Se on ohjeistettu Helsingin Sataman toimintajärjestelmässä, jonka toimivuutta arvioidaan ja kehitetään sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla. Helsingin Satama pyrkii panostamaan jätehuollon kehittämiseen seuraavilla alueilla. 13

6.1. Kehittämisalueet ja toimenpiteet: 1. Jätteiden synnyn ehkäisy Toimenpiteet: 2. Lajittelun tehokkuus ylläpidetään ja päivitetään Helsingin Sataman ohjeistusta Toimintajärjestelmä Vuokralaisille jaettavat ohjeet Pieni Vihreä Kirja sekä vuokralaisille että omalle henkilöstölle lisätään jätteisiin synnyn ehkäisemiseen tähtäävää neuvontaa ja valistusta seurataan ja tiedotetaan lainsäädännössä tapahtuvista muutoksista Toimenpiteet: lisätään lajittelumahdollisuuksia tarpeen mukaan pyritään vähentämään sekajätteen osuutta jätemäärästä kiinnitetään huomiota jätepisteiden ohjeistukseen, oikeaan käyttöön ja maisemallisuuteen 3. Jätekustannusten pienentäminen Toimenpiteet: pyritään vähentämään sekajätteen osuutta jätemäärästä pyritään optimoimaan tyhjennyskerrat jäteastioissa siirrytään mahdollisuuksien mukaan etukontteihin, joiden sisältö punnitaan. 4. Jätehuoltoverkoston kehittäminen ja ylläpitäminen Toimenpiteet: tarkastellaan jätehuoltosuunnitelman toimivuutta sisäisten ja ulkoisten auditointien yhteydessä tarkastellaan jätehuoltosuunnitelmaa osana Helsingin Sataman ympäristöohjelmaa kehitetään jätehuollon järjestämistä organisaation sisäisesti valvotaan ja neuvotaan sataman toimijoita Liitteet: Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot Alusjäteilmoitus Jätteiden käsittely-ohjeet 14

Vastuuhenkilöt ja yhteystiedot: Vuosaaren sataman jätehuollon toiminnasta vastaavana henkilönä toimii Vuosaaren Satamakeskuksen johtaja: Jukka Kallio Postiosoite: PL 800, 00099 Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Komentosilta 1, 00980 Helsinki Puh. 09-310 33676 Jätehuollon käytännön järjestelyistä vastaavana henkilönä toimii liikennepäällikkö: Kimmo Vahanto Postiosoite: PL 800, 00099 Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Komentosilta 1, 00980 Helsinki Puh. 09-310 33844 Helsingin Sataman laatu- ja ympäristöpäällikkö: Kaarina Vuorivirta Postiosoite: PL 800, 00099 Helsingin kaupunki Käyntiosoite: Olympiaranta 3, Helsinki 14 Puh. 09-310 33521 Ympäristölupaa valvovana viranomaisena toimii Uudenmaan ELY-keskus: Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki Helsingin Sataman alusjätteiden vastaanottopalvelu: Sähköposti: shipservice@hel.fi Faksi: +358 9 310 33649 15

Alusjäteilmoitus: 16

Jätteiden käsittely-ohjeet Öljyinen jäte konehuoneesta, musta ja harmaa jätevesi sekä kiinteät jätteet (sisältyvät alusjätemaksuun) Alusjäteilmoitus Aluksen tulee lähettää asianmukaisesti täytetty alusjäteilmoitus Helsingin Satamalle osoitteeseen shipservice@hel.fi tai faksilla numeroon +358 9 310 33649 vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Jos alus tarvitsee jätteiden vastaanottopalvelua sunnuntaina tai maanantaina, tulee alusjäteilmoitus lähettää edeltävään perjantaihin kello 15 mennessä. Alusjäteilmoituksen perusteella Helsingin Satama järjestää paikalle jätehuoltoyrityksen noutamaan jätteet. Öljyinen jäte konehuoneesta Öljyinen jäte kerätään aluksesta säiliöautoon. Pumppausnopeuden on oltava vähintään 5 m³/h, eikä kertaerän määrä saa olla yli 20 m³. Aluksen täytyy separoida pilssivesi ennen toimitusta. Turvallisuusohjeet pumppausta varten: Letkujen tulee olla hyväkuntoiset ja riittävän pitkät. Liittimet ja niiden kireys tulee tarkistaa. Tehokas kommunikointi tulee varmistaa aluksen ja tankkiauton välillä. Pumppausnopeudesta tulee sopia. Aluksen ja säiliöauton tulee sopia hätätoimenpiteistä. Säiliöauton kuljettajan tulee pysytellä auton lähellä koko ajan. Paikalla tulee olla imeytysainetta. Alueella ei saa tupakoida eikä tehdä avotulta pumppauksen aikana. Vuodon sattuessa tulee toimia seuraavasti: Pumppaus tulee keskeyttää välittömästi. Yritä pysäyttää vuoto tai rajoittaa sitä. Ilmoita Helsingin VTS-keskukseen (VHF-kanava 71 tai puh. +358 (0)20 448 5385). Tee tapauksesta raportti satamakapteenille. Musta ja harmaa jätevesi Musta ja harmaa jätevesi pumpataan tai puretaan aluksesta suoraan kaupungin viemäriverkkoon. Sataman aluspalveluhenkilö kytkee letkun sovittuna ajankohtana. Aluksen tulee käyttää pumppaukseen omaa pumppuaan, ja aluksella on oltava valmius huuhdella letkut pumppauksen jälkeen. Letkuille suositellaan vesihuuhtelua. Järjestelmän kapasiteetti on noin 100 m³/h. Turvallisuusohjeet pumppausta varten: Ennen pumppausta: Pumpattavan jäteveden laadusta (harmaa/musta vesi) tulee sopia. Pumpattavan jäteveden määrästä tulee sopia. Maksimipumppausnopeudesta tulee sopia. Letkun huuhtelumenetelmästä tulee sopia. Kaikki letkut ja liitännät tulee tarkistaa. Turvallisuus- ja hätätoimenpiteistä tulee sopia. Lukemat tulee tarkistaa. Takaiskuventtiili tulee testata. 17

Pumppauksen jälkeen: Lukemat tulee tarkistaa. Letku ja putkisto tulee huuhdella. Kiinteät jätteet Kiinteillä jätteillä tarkoitetaan talousjätteitä ja muita vastaavia jätteitä, joita syntyy aluksen tavanomaisessa käytössä. Sekajäte Alus tyhjentää jätteensä jäteautoon tai, jos jätettä on vähän, laiturilla olevaan sekajäteastiaan. Lajiteltu jäte Jos aluksella on lajiteltu kiinteää jätettä, siitä on ilmoitettava satamalle alusjäteilmoituksen yhteydessä. Lajiteltu jäte noudetaan aluksen sivuportilta sovittuna ajankohtana. Lajitteluohjeet Metalli säilyketölkit alumiinivuoat ja foliot metallikannet kruunu- ja kierrekorkit juomatölkit Ei maalipurkkeja, aerosoleja, akkuja tai muuta ongelmajätettä, kaapeleita, tuubeja. Lasi Pahvi tyhjät lasipullot tyhjät lasipurkit Ei kristallia, posliinia, keramiikkaa, ikkuna- tai peililasia, hehkulamppuja, pullonkorkkeja, purkinkansia. Ei paperia, märkää tai likaista pahvia, folioituja pakkauksia, styroksia tai muovia. Energiajäte. paperi pakkausmuovi (ei PVC) likainen paperi ja pahvi muovi (ei PVC) puupakkaukset solumuovi styroksi Ei biojätettä, PVC-muovia (esim. putkia, letkuja, kansioita, muovitaskuja, piirtoheitinkalvoja, tekonahkaa, suihkuverhoja, muovikäsineitä, leluja), metallia, lasia, keramiikkaa, kyllästettyä puuta, ongelmajätettä 18

Kansainvälinen ruokajäte Kansainvälinen ruokajäte tarkoittaa aluksen ruokajätettä ja mitä tahansa sellaista jätettä, joka on ollut kosketuksissa ruoan tai ruokajätteen kanssa, kuten käärepapereita ja pakkausjätettä. Tällainen jäte tulee aluksella lajitella erikseen. Jos edellä mainittu ruokajäte joutuu muun jätteen sekaan, kaikki tämä jäte tulee asetuksen mukaan käsitellä 1. luokan kansainvälisen ruokajätteen tapaan. Jos EU:n ulkopuolella käyvä alus haluaa toimittaa kansainvälistä ruokajätettä Helsingin satamaan, tulee aluksen tehdä siitä ilmoitus vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Helsingin Satama järjestää tällöin kyseisen jätteen vastaanoton ja käsittelyn viranomaisten vaatimusten mukaisesti. Hinta sisältyy jätteiden käsittelymaksuun Muut vastaanotettavat jätelajit (lisäveloituksesta) Ongelmajäte Jos alus haluaa toimittaa ongelmajätettä Helsingin satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus ongelmajätteen lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Helsingin Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella. Metalliromu Jos alus haluaa toimittaa metalliromua Helsingin satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus metalliromun lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Helsingin Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella. Sähkö- ja elektroniikkajäte Jos alus haluaa toimittaa sähkö- ja elektroniikkajätettä Helsingin satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus sähkö- ja elektroniikkajätteen lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Helsingin Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella. Jätteenpolttotuhka ja pakokaasujen puhdistusjäte Jos alus haluaa toimittaa jätteenpolttotuhkaa tai pakokaasujen puhdistusjätettä Helsingin satamaan, sen täytyy tehdä ilmoitus kyseisen jätteen lajista ja määrästä vähintään 24 tuntia ennen saapumista. Helsingin Satama välittää aluksen tilauksen jätehuoltoyritykselle ja laskuttaa alusta syntyneiden kustannusten perusteella. Alusjätteiden toimituksesta vapautettu alus Jos alus on vapautettu alusjätteen pakollisesta toimituksesta ja ilmoitusvelvollisuudesta, tulee aluksen toimia seuraavasti. Vapautus täytyy anoa merenkulkuviranomaisilta. Helsingin Satamalle tulee ilmoittaa, että aluksella on vapautus. Jos varustamolla on omia jäteastioita satama-alueella, jokaisessa jäteastiassa tulee olla merkittynä käytetyn jätehuoltoyrityksen yhteystiedot. Ongelmajäte (pilssiöljy, kiinteä öljyinen jäte, akut ja paristot, maalit, liuottimet) tulee säilöä tiiviiseen, kannelliseen, lukittuun ja merkittyyn astiaan. Kaikki nestemäinen ongelmajäte tulee sijoittaa astiaan, jossa on joko korotetut reunat tai keräysjärjestelmä. Alue tulee pitää puhtaana. Kaikki jäteastiat tulee pitää puhtaana. 19