Höyrykattilat Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä

Samankaltaiset tiedostot
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

Höyrykattilat Kattilatyypit, vesihöyrypiirin ratkaisut, Tuomo Pimiä

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikan koulutusohjelma / Automaatio- ja prosessitekniikka

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Exercise 1. (session: )

OMAKOTITALOKOHTAISEN MIKRO-CHP-LAITOKSEN HÖYRYKATTILA

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

LEIJUKERROSKATTILA K3:N MINIMIKUORMA

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

Joni Koivu UREASUUTTIMIEN OPTIMAALISTEN KORKEUSASEMIEN MÄÄRITYS K3-KATTILAAN

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.

VESIPUTKIKATTILAN SUUN- NITTELUPROSESSIN KEHI- TYS JA TEHOSTAMINEN

KAAKKOISSUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikan koulutusohjelma / Käyttö ja käynnissäpito PRIMÄÄRI-ILMALUVON MITOITUS KONTIOSUON LÄMPÖKESKUKSELLE

Luento 4. Voimalaitosteknologiat

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOKSEN POLTTOAINEEN SYÖTÖN OPTIMOINTI

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

SAVUKAASUN TILAVUUSVIRRAN JATKUVATOIMINEN MÄÄRITTÄMINEN

Oppimateriaali. Tampereen ammattikorkeakoulu Kemiantekniikan koulutusohjelma Jere Timonen. Opinnäytetyö

LEIJUPETIKATTILAN TUKIKEHIEN SUUNNITTELUN AUTOMATISOINTI

MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Energiatekniikka / Voimalaitoksen käynnissäpito. Esa Hildén. Kattilan hyötysuhteen määrittäminen

Aleksi Kuusiniemi NAISTENLAHDEN VOIMALAITOKSEN KATTILA 2 PAINELAITTEIDEN ELINIKÄTUTKIMUS

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Kai Kärenlampi HÖYRYKATTILOIDEN LÄMPÖTEKNINEN SUUNNITTELU

MEMBRANESEINÄN OHITUSPIIRUSTUSTEN OHJEISTUS

Arto Latvala KATTILA 3:N SÄILÖNTÄ

f) p, v -piirros 2. V3likoe klo

1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...

GT GT 1200 GTU GTU 1200

Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA

Työpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Arttu Tamminen. SEINÄJOEN VOIMALAITOKSEN EBL-AJOMALLI Kannattavimman ajopisteen määrittäminen

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Teollisuuden energiatekniikka Peruskaavat ja käsitteet. Versio 2011

ENERGIATUTKIMUSKESKUS

CFB-kattilan elinikäselvitys

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

TUOTELUETTELO. Vesikiertotakat.

HOXTER gmbh,kirchgasse 1, Hersbruck Tel.: SIVU 2

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

Lämpökeskuskokonaisuus

BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA

Äänevoiman varakattiloiden suorituskyky Äänekosken teollisuusintegraatissa

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa

Rene Eskola APUJÄÄHDYTYKSEN KANNATTAVUUS SÄHKÖNTUOTANNOSSA

Liite F: laskuesimerkkejä

Leijukerroskattilan kuormitustason vaikutus hyötysuhteeseen

Harjoitus 6. Putkisto- ja instrumentointikaavio

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut ).

Prosessihöyrykattilan ylöslämmityksen energiatehokkuus

1 Johdanto Yhteistuotantovoimalaitokseen liittyviä määritelmiä Keravan biovoimalaitos Tehtävänanto... 5 Kirjallisuutta...

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Peruslaskutehtävät fy2 lämpöoppi kurssille

Kandidaatintyö: Lämmöntalteenottokattilan lämpötekninen mitoitus. Thermal design of a heat recovery steam generator

ENERGIATEHOKAS PUULÄMMITYS

Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

MATIAS HYTTI VOIMALAITOKSEN KÄYTÖNAIKAISEN OPTIMOINNIN ONLINE- SEURANTATYÖKALUN SUUNNITTELEMINEN. Diplomityö

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

Hyötysuhdelaskenta Keravan Energian biovoimalaitokselle

LUKU 10 HÖYRY- JA YHDISTETYT KIERTOPROSESSIT

Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö Hannu Kauranen

Leijupolttoteknologia: vihreää energiaa

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Energiansäästö viljankuivauksessa

Veden ja höyryn termodynaamiset ominaisuudet IAPWS-IF97. Funktiolohkot Siemens PLC

DER KAMINSPEZIALIST FIN

Energiatehokkuuden analysointi

VAPON TURVEPELLETIN KÄYTTÖKOE KAUKOLÄMPÖ OY:LLÄ

Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan

HAKE TP KOKU - Tankopurkainjärjestelmät kw - Kuivatuhkaus - Kolakuljetin

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Höyry- ja lauhdejärjestelmien käytännön esimerkkejä. Jouni Vainio Spirax Sarco Engineering plc

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

Kirjoittaja: tutkija Jyrki Kouki, TTS tutkimus

TULIKIVI Green tuoteperhe. Onni Ovaskainen

LÄMPÖPUMPPUJÄRJESTELMÄT INTEGROIDUSSA KYLMÄ- JA LÄMPÖTEHON TUOTOSSA

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Höyrykattiloiden kuumankestävät materiaalit

KONEPAJAN TUOTANNON LAYOUT-MUUTOKSET

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikka / Energia- ja ympäristötekniikka LÄMMINVESIKATTILAN LÄMPÖTEKNINEN SUUNNITTELU

Ilman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA

Raportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016

Kurkistus soodakattilan liekkeihin

Transkriptio:

Höyrykattilat 2015 Lämmönsiirtimet, Tuomo Pimiä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Lämpöpintojensijoittelu kattilaan KnowEnergy KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Lämmönsiirtimien sijoittelu Attemperator = Desuperheater = spray water=ruisku http://www.babcock.com/prod ucts/boilers/swup_specs.html Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 3

Lämmönjakautuminen kattilan erilämmönsiirtimien kesken Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 4

Kattilassa vallitsevat lämpötilatasot KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Syöttöveden esilämmitys Syöttöveden esilämmittimen tehtävä on lämmittää syöttövettä ennen keittoputkistoa. Syöttöveden esilämmittimet voidaan jakaa toimintatapansa puolesta: - höyrystämättömiin - höyrystäviin Syöttöveden esilämmittimet voidaan jakaa raaka-aineen mukaan - valurautaesilämmittimiin - teräsputkiesilämmittimiin KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Veden esilämmittimissä käytettyjä putkirakenteita KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi 7 5.2.201 6 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Sileistä putkista valmistettuja veden esilämmittimiä KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi 8 5.2.201 6 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Keittoputkiston kehitysvaiheet Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 9

Kattilan seinä Tyypillinen vesiputki kattilan seinärakenne www.spiraxsarco.com Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 10

Höyrystimen rakenne KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi 11 5.2.201 6 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Tulistimet Tulistimet voidaan sijoitustapansa mukaan jakaa konvektiotulistimiin säteilytulistimiin verhotulistimiin yhdistelmätulistimiin Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 12

Tulistimien sijoittelu KnowEnergy Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 13

Tulistin Mussalo Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 14

Tulistin Steka Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 15

Verhotulistimet Verhotulistimet on suunniteltu jäähdyttämään savukaasuja nopeasti ennen kuin ne menevät takavetoon. Verhotulistin on myös säteily tyyppinen. Nopealla jäähdytyksellä saadaan esimerkiksi sulanutta tuhkaa jäähdytettyä niin paljoon että se ei tartu takavedon lämmönsiirtopintoihin. Verhotulistin koostuu useista levymäisistä putkipaketeista. Nämä levymäiset paketit jakavat savukaasukanavan useampaan solaan. Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 16

Konvektiotulistin Konvektiotulistimet on sijoitettu takavetoon joten ne eivät ole suoraan tulipesässä. Lämmönsiito tapahtuu johtumalla ohivirtaavista savukaasuista. Konvektiotulistimet voivat olla joko tulistimia tai välitulistimia. KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Säteilytulistin Säteilytulistin sijaitsee tulipesän yläosassa ja lämpöenergia siirtyy siihen pääosin liekeistä säteilemällä Säteilytulistin on hyvin usein seinätulistin Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 18

Esimerkki Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 19

Esimerkki Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 20

Esimerkki OUT läpivirtauskattila Benson Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 21

Yhdistelmätulistin Yhdistelmätulistin on osittain tulipesässä ja osittain takavedossa. Siksi se toimii osittain konvektiotulistimen tavoin ja osittain säteilytulistimen tavoin. Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 22

Hiekkatulistin Hiekkatulistimet on sijoitettu joko kattilan alaosaan pedin viereen tai erottimen alapuolelle. Pää ideana on se, että lämmönsiirto on pahempi kuin savukaasuista. Lämpötila on myös alhaisempi kuin muissa tulistimissa joten sulaneesta tuhkasta tai alkaleista ei ole haittaa. Myöskin jatkuvasti ohivirtaavan hiekan pesu vaikutus pitää tulistin putket puhtaana. Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 23

Hiekkatulistin Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 24

Ruisku, höyryn jäähdyttimet Ruiskutusvettä käytetään höyryn jäähdyttämiseen = lämpötilan hallintaan Veden höyrystyminen jäähdyttää höyryä, höyrynmassavirta lisääntyy ruiskutettavalla veden määrällä. Vesi ruiskutetaan ennen tulistinta jotta tulistimen materiaalilämpötila ei ylittyisi. Vaikka tarkoitus onkin säätää tulistimen jälkeistä lämpötilaa. Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 25

Tulistimien kannatus Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 26

Tulististinputkien materiaaleja materiaali C Si Mn P S Ni Cr Mo Seostamaton St 44 (SFS1100) 0,2 0,15-0,55 0.40-1.2 <0,05 <0,05 - - - Niukkaseost. 15Mo3 0,12-0,20 0,15-0,35 0,50-0,80 <0,04 <0,04 - <0,3 0 0,25-0,35 Niukkaseost. 13CrMo44 0,10-0,18 0,15-0,35 0,40-0,70 <0,04 <0,04-0,7 0-1,00 0,40-0,50 Niukkaseost. 10CrMo910 <0,15 0,15-0,5 0,40-0,60 <0,04 <0,04-2,0-2,5 0,9-1,10 Runsasseo st. martens. X20CrMoV1 21 0,17-0,23 <0,5 <1,0 <0,03 <0,03 0,3-0,8 10,0-12,5 0,8-1,2 Runsasseo st. austenn. X6CrNi- Mo1713 0,04 0,75 2,0 <0,03 <0.03 12-14 16,0-18,0 2,0-2,5 KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi 27 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Virumislujuus Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 28

Tulistimen materiaaleja FWE Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 29

Ilmanesilämmittimet (LUVO, Luftvorwärmer) Palamisilman esilämmityksen avulla: tehostetaan polttoaineen syttymistä nopeutetaan palamista Käytetyt palamisilman lämpötilat ovat polttoaineesta ja polttotavasta riippuen 100-400 C Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 30

Ilmanesilämmittimet Käytetyt ilman esilämmittimet voidaan toimintaperiaatteen mukaan jakaa: Rekuperatiivisiin esilämmittimiin Regeneratiivisiin esilämmittimiin Höyrylämmittimiin Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 31

Rekuperatiiviset esilämmittimet Käytetyn rakennemateriaalin mukaan voidaan rekuperatiiviset esilämmittimet jakaa: teräsputkilämmittimiin valurautalämmittimiin lasiputkilämmittimiin Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 32

Ilman esilämmitin (rekuperatiivinen) KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi 33 5.2.201 6 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

LUVO recuperative http://commons.wikimedia.org/wiki/file:rippenrohre_d ampfluvo_biomasseheizkraftwerk_steyr.jpeg Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 34

LUVO:n putkia, lasi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 35

Valurautainen veden esilämmitin KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi 36 5.2.201 6 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Regeneratiivinen (varaava) vedenesilämmitin KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi 37 5.2.201 6 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Regeneratiivisen luvon kennot metalli ja keraaminen Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 38

LUVO regenerative http://de.wikipedia.org/wiki/datei:luvo.png Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 39

LUVO regenerative Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi KyAMK Yksikön nimi 40

Höyryluvo KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi 41 5.2.201 6 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

LÄMMÖNSIIRTIMIEN ENERGIATASELASKUESIMERKKI teht 1 Kattilaan tulevan syöttöveden lämpötila on 200 o C. Kattilalla tuotetaan tulistettua höyryä 100 kg/s, jonka lämpötila on 500 o C ja paine 150 bar. Polttoaineena on 50 % kostea turve, jonka lämpöarvo on 9,2 MJ/kg. Kattilan hyötysuhde on 90 %. Laske kattilan a) teho b) polttoaineen kulutus. KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 42

Kattilan hyötytehon laskenta Kattilan hyötyteho h 2 = 3310 kj/kg (vesihöyryn h,s-diagrammista p = 150 bar, t=500 o C) h 1 = 850 kj/kg ( höyrytaulukko t = 200 o C) kg kj 100 s kg 3310 850 MW hyöty 246 KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 43

Polttoainevirta hyöty tuotu m H m tuotu pa u 246 hyöty pa 29, 7 H u 9,2 0,9 kg s KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 44

Tehtävä 2 Laske tehtävän 1. kattilan ilman tarve (massavirta) syntyvien savukaasujen määrä (massavirta) kun polton ilmakerroin on 1.2. KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 45

Palamisilmavirta a) Palamisilmantarve voidaan laskea kaavalla (kts. luku 4.2) m i m pa m m iteor pa m m iteor pa kg kg i 3,43 (taulukko 4.6) pa m i 29,7 3,431,2 122 kg s KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 46

Syntyvien savukaasujen määrä a) syntyvien savukaasujen määrä voidaan laskea kaavalla (kts. luku 4.2). ii. mskteor miteor m sk m pa 1 mpa mpa.. mskteor kgsk 4,40 m kg Ilmaylimäärä. pa.,7 4,4 1,2 1 3,43 pa m sk 29 151 kg s KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 47

Tehtävä 3 Laske kattilan lämmönsiirtimien ilman esilämmittimen veden esilämmittimen höyrystimien tulistimien tehot, kun ilman esilämmittimessä ilma lämmitetään 25 o C:sta 200 o C:een. Ilman ominaislämpö on 1,0 kj/kgk. Veden esilämmittimessä vesi lämmitetään 300 o C. KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 48

Ilman esilämmittimen teho a) Ilman esilämmittimen teho LUVO mi cpi t2 t i m i 122 c pi 1, 0 t 2 o 200 ti 25 o C kg s kj kgk C kg kj 122 1,0 s kgk 300 25K 21, MW LUVO 4 KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 49

Veden esilämmittimen teho a) Veden esilämmittimen teho EKO m v h 2 h 1 h 2 = 1330 kj/kg (höyrytaulukko t = 300 o C) h 1 = 850 kj/kg (höyrytaulukko t = 200 o C) kg kj EKO 100 1330 850 48MW s kg KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 50

Höyrystimen teho a) Höyrystimen teho (kylläinen vesi muuttuu kylläiseksi höyryksi) HÖYR m v h 2 h 1 h 2 = 2610 kj/kg (höyrytaulukko kylläinen höyry t = 342 o C, p = 150 bar) h 1 = 1330 kj/kg (höyrytaulukko veden esilämmittimeltä tuleva vesi t = 300 o C) kg kj 100 s kg 2610 1330 MW HÖYR 128 KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 51

Tulistimen teho a) Tulistimen teho (höyry lämpenee 342 o C:sta 500 o C:een) m v h 2 h 1 h 2 = 3310 kj/kg h 1 = 2610 kj/kg (vesihöyryn h,s-diagrammi t = 500 o C, p = 150 bar) ( höyrytaulukko kylläinen höyry t =342 o C p=150 bar) kg kj 100 s kg 3310 2610 70MW KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 52

Yhteenveto Lämmönsiirtimien tehot - EKO 48 MW - HÖYR 128 MW - TUL 70 MW - HYÖTY 246 MW - LUVO 21,4 MW eli ilman esilämmitin on kattilan sisäinen lämmönsiirrin ja sen tehoa ei lasketa kattilan hyötytehoon. KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 53

Esimerkki 4 Laske savukaasujen lämpötilat lämmönsiirtimien välissä ilman esilämmittimen ja veden esilämmittimen välissä veden esilämmittimen ja tulistimen välissä tulistimen ja höyrystyminen välissä kun savukaasun loppulämpötila on 150C ja savukaasujen ominaislämpö on 1,2 kj/kgk KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 54

Savukaasun lämpötila Savukaasun lämpötila ennen lämmönsiirrintä voidaan laskea kaavalla m t ennen sk m c sk psk c t psk ennen t t jälkeen jälkeen KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 55

Lämpötila Luvon ja ekon välissä (luvon teho 21,4MW) 21400kW o o o tennen 150 C 118 C 150 C 268 kg kj 151 1,2 o s kg C o C KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 56

Lämpötila Ekon ja tulistimen välissä (ekon teho 48MW) KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 57

Lämpötila tulistimen ja höyrystimen välissä Tulipesän loppulämpötila Tulistimen teho 70 MW KyAMK Yksikön nimi Kymenlaakson 5.2.2016 ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi 58

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi