s. 1 / 6 Alue 110210 Vallikallio I Asemakaavan muutos Asianumero 4387/10.02.03/2015 25.1.2016 Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin 51041 autopaikkojen sekä liike- ja toimistorakennusten käyttötarkoitus (LPA-K) autopaikkojen sekä asuinkerrostalojen korttelialueeksi (LPA-AK) osoitteessa Ajurinkuja 1. Kuva: suunnittelualueen sijainti opaskarttapohjalla. Kuva: alustava suunnittelualueen rajaus ortoilmakuvapohjalla Espoo kaupunki 2013.
s. 2 / 6 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Leppävaarassa Vallikallion alueella Ajurinkadun ja Lintuvaarantien risteyksessä osoitteessa Ajurinkuja 1. Se käsittää korttelin 51041 tontin 2. päätie, pääkatu tai alueellinen kokoojakatu (Lintuvaarantie). Alueen nykytilanne Kaavamuutosalueen tontin pinta-ala on 1524 m 2. Alueella sijaitsee nykyisin vuonna 1991 valmistuneet liike- ja toimisto- sekä autopaikoitusrakennukset. Autopaikoitusrakennuksessa sijaitsevat koko korttelin asuinkerrostalojen autopaikat. Suunnittelualuetta ympäröivä rakennuskanta koostuu asuinkerrostaloista. Leppävaaran kirkko sijaitsee lähellä, Lintuvaarantien toisella puolella. Ajo tontille on Ajurinkadun ja Ajurinkujan kautta. Maanomistus Korttelin 51041 tontin 2 omistaa Kiinteistö Oy Vallikallion Toimistotalo c/o Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy. Ympäröivät katualueet omistaa Espoon kaupunki. Kaavoitustilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu YM 30.10.2014) alueen läheisyyteen on merkitty kulttuuriympäristön kannalta tärkeät alueet (RKY 2009). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava (lainvoimainen KHO 8.10.2012) ja 3. vaihemaakuntakaava (lainvoimainen KHO 1.4.2014) eivät koske kaavoitettavaa aluetta Vallikalliossa. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (1/2016) Espoon kaupunki. Alueella on voimassa Vallikallio I asemakaavan muutos (lainvoimainen 22.8.1990). Kortteli 51041 tontti 2 on siinä osoitettu autopaikkojen sekä liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (LPA-K). Rakennusoikeutta kerrosalaneliömetreinä on kaavassa osoitettu 1550 k-m 2, josta ehdottomasti myymälätiloihin tarkoitettua rakennusoikeutta on 150 k-m 2. Liike- ja toimistorakennuksen suurin sallittu kerrosluku on osin I (yksi) ja osin ½ IV (neljä). Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kaavssa lukumäärältään mainittujen kerrosten alapuolella olevasta tilasta kerrosluvun estämättä käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Autopaikoitusrakennuksen päällekkäisten pysäköintitasojen enimmäismäärä on II (kaksi). Koko korttelin 51041 paikoitus on osoitettu suunnittelualueen tontille. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 1/2014 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu asuntoalueeksi (A). Aluetta sivuaa yksiajoratainen Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (1/2016) Espoo kaupunki.
s. 3 / 6 Aloite ja perittävät maksut Asemakaavan muutosta on 8.10.2015 hakenut korttelin 51041 tontin 2 maanomistaja Kiinteistö Oy Vallikallion toimistotalo c/o Rakennusyhtiö Hartela. Hakija maksaa kaavanmuutoksen laatimiskustannukset (MRL 59 ). Sopimukset Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen (MRL 91b ) tai muun toteuttamissopimuksen laatimista. Maankäyttösopimusneuvottelut hoitaa tonttiyksikkö. MITÄ JA MITEN SUUNNITELLAAN? Tavoitteet Tavoitteena on saneerata ja elävöittää lähes tyhjillään oleva toimistorakennus muuttamalla se asunnoiksi. Katutason liiketilojen käyttötarkoitus on tarkoitus säilyä ennallaan sekä tontilla sijaitseva paikoitusrakennus. Rakennusmassan koko ei muutu ja kulkuyhteydet säilyvät ennallaan. Kaavanmuutos lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan Lintulaaksontien melu- ja ilmanlaatuvaikutukset. Suunnitelman kuvaus Suunnitelman tavoitteena on muuttaa toimisto- ja liikerakennus asuin- ja liikerakennukseksi. Toimistotilat ovat olleet vuosia tyhjillään ja niille on etsitty nykyisen kaavan mukaista käyttöä, siinä onnistumatta. Tontti sijaitsee asuinkortteleiden vieressä, hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen lähellä. Toimitilojen muuttamien asuinkäyttöön on luonteva ratkaisu ja onnistuu nykyisen rakennusoikeuden puitteissa. Rakennuksen runko ja julkisivujen nykyinen ikkunaaukotus mahdollistaa käyttötarkoituksen muutoksen vähäeleisesti. Julkisivuun lisätään kevyet parvekkeet, aukotus säilyy pääosin ennallaan. Rakennukseen liittyvä kansipiha on nyt kokonaan paikoitusalueena. Se muutetaan asuinrakennuksen piha-alueeksi leikkija oleskelualueineen. Pihakannelle on mahdollista lisätä viher- ja istutusalueita. Pihakannelle rakennetaan tarvittavat luiskat, jotta piha-alueelle pääsy on esteetön. Autopaikkojen määrä ja polkupyöräpysäköinti mitoitetaan alueen uuden pysäköntinormin mukaiseksi, jolloin nykyiset autopaikat ovat riittävät, vaikka pihakannen autopaikat poistuvat. Rakennuksessa oleva liiketila säilyy. Suunnitelman kokonaisrakennusoikeus on noin 1400 k-m 2. Kuvamateriaalia suunnitelmasta on tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa. Suunnittelun toteuttaminen Asemakaavakartta laaditaan kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen merkittävimmät vaikutukset. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon, maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat kortteli 51041 ja sen lähiympäristö. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia alueen kaavoituksen yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä kullekin aihepiirille tarkoituksenmukaisin menetelmin.
s. 4 / 6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat, maanomistajat, hallintaoikeuden omistajat, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, yrittäjät ja muut tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä lisäksi viranomaiset. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. (MRL 63 ) Asemakaavatyö on käynnistynyt tämän osallistumisja arviointisuunnitelman laatimisella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaupungin esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksenperiaatteet ja tavat. Osallisilla on mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Mielipiteet (MRA 30 ) Osalliset voivat osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteensä suunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 22.2.2016 22.3.2016. Kirjallisia mielipiteitä voi jättää 22.3.2016 klo 15.45 mennessä osoitteella: Kaupungin kirjaamo, PL 1, 02070 ESPOON KAUPUNKI tai sähköpostiosoitteella: kirjaamo@espoo.fi. Kirjaamon käyntiosoite on Siltakatu 11, kauppakeskus Entresse. Kaavan nimi, alue- ja asianumero (Vallikallio I, 110210, 4387/2016) on mainittava. Saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Kaavaehdotus (MRL 65 ja MRA 27 ) Kaupunkisuunnittelukeskus laatii suunnitelmien ja selvitysten pohjalta kaavaehdotuksen. Tavoitteena on, että se käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa keväällä 2016. Kaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutus tulee toimittaa kirjallisena nähtävilläolokuulutuksessa mainitulla tavalla ja aikataululla. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kaavaehdotuksen sekä siitä saadut muistutukset ja lausunnot. Käsittelyn jälkeen lähetetään kaupungin kannanotto muistutuksiin kunkin muistutuksen ensimmäiselle osoitteensa ilmoittaneelle allekirjoittajalle. Jos kaavaehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Lautakunnan puoltama kaavaehdotus lähetetään kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginhallitus. Hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiedottaminen Nähtävilläoloista ja mahdollisista tiedotus- ja keskustelutilaisuuksista kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Lisäksi kaava-alueen ja lähinaapuruston maanomistajille sekä asukasyhdistykselle lähetetään kirje. Kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kirjeitse niille muistuttajille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaava-aineiston virallinen nähtävilläolopaikka on Espoon teknisen ja ympäristötoimen asiakaspalvelu (käyntiosoite: Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus). Eri kaavavaiheissa aineistoa on esillä myös Leppävaaran yhteispalvelupisteessä (Kauppakeskus Sello / Sellon kirjasto, Leppävaarankatu 9) ja kaupungin verkkosivuilla: www.espoo.fi/kaavoitus. Lisätietoja Hankkeeseen liittyen voi ottaa yhteyttä koko kaavoitusprosessin ajan: Sari Metsälä, p. 046 8772 772 Ross Snell (liikennesuunnittelu), p. 043 8255 542 Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@espoo.fi Lyhenteet: MRL = maankäyttö- ja rakennuslaki MRA = maankäyttö- ja rakennusasetus Päiväys ja allekirjoitus Espoossa, 25.1.2016 Ossi Keränen Ossi Keränen Asemakaavapäällikkö
s. 5 / 6 KUVIA SUUNNITELMASTA Kuva: Piha. L Arkkitehdit Oy. Kuva: 1. Kerros. L Arkkitehdit Oy.
s. 6 / 6 Kuva: Leikkauspiirustukset. L Arkkitehdit Oy. Kuva: Näkymä Lintuvaarantieltä etelään. L Arkkitehdit Oy.