1 LAUSUNTOPYYNTÖ KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ SEKÄ KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVISTÄ MUISTA UUDISTUKSISTA Valtiovarainministeriö pyytää tällä lausuntomenettelyllä kuntanne lausuntoa kahdesta asiakokonaisuudesta: I. Kunnallishallinnon virkamiestyöryhmän selvitys II. Muut kuntauudistukseen liittyvät uudistukset Lausunnonantajien suuren määrän johdosta lausuntokierros toteutetaan tämän sähköisen lomakkeen avulla. Lausunnot tulee antaa viimeistään perjantaina 13.4.2012 klo 16.00 mennessä. Voitte tarvittaessa keskeyttää vastaamisen jokaisen sivun lopussa olevalla "Keskeytä" painikkeella ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Ohjeet vastaamisen jatkamiseen saatte painikkeen painamisen jälkeen. ******************************************************************************** *********************** Taustakysymykset 626 Pyhäjärvi Pohjois-Pohjanmaa Yhteyshenkilö: Tita Rinnevaara, kaupunginjohtaja, tita.rinnevaara@pyhäjärvi.fi, puh. 044 445 7701 Lomakkeen täyttäjä: Tita Rinnevaara, kaupunginjohtaja, tita.rinnevaara@pyhajarvi.fi puh. 044 445 7701 OSA I. KUNNAN LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE - TYÖRYHMÄN RAPORTISTA 1. Osio: Työryhmän analyysi kunta- ja palvelurakenteen kehittämistarpeista ja tavoitteista Työryhmä on selvityksen 4. luvussa kuvannut uudistuksen tarvetta ja tavoitteita. 1. Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Lähtökohta uudistukselle on ymmärrettävä mutta keino, millä huoltosuhteen muutokseen varaudutaan, tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti. Kaikki kansalaisille tarjottavat palvelut (Kela, Työvoimahallinto, Oikeusapu, Verotoimisto, erikoissairaanhoito, jne.) tulee järjestää samanaikaisesti Vain rajojen muuttaminen ei takaa väestölle eikä Suomelle vakaata talouden tasapainoa palveluiden järjestämiseksi. Suomi on EU:ssa ja mukana globaalissa kehityksessä mutta raportti rajaa kunnat edelleen maakuntarajoihin, jotka ovat rajoilla sijaitseville kunnille melkoinen haaste jo tälläkin hetkellä. Rakenteita uudistettaessa on pidettävä huolta ihmisten palvelujen saatavuudesta ja laadusta tasapuolisesti mahdollisimman läheltä asuinpaikkaa. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet on turvattava ja lähidemokratia palautettava. Kustannustehokkuudesta tulee huolehtia eikä ole näyttöä siitä, että pinta-alaltaan laajojen, hajaasutettujen kuntien yhdistämisestä syntyy kustannussäästöjä..
2 Pyhäjärven kaupunki katsoo, että Pyhäjärven kaupunki säilyy uudistuksessa perustuen logistiseen sijaintiinsa (E75- Botnian -käytävä valtatie 27 risteysalueella) ainoana taloudellisesti vakaana kaupunkina Pohjois-Pohjanmaalla. Pyhäjärven kaupunki on Pohjois-Pohjanmaan yksi selviytyjäkunnista. 2. Osio: Työryhmän tarkastelunäkökulmat sekä kuntaliitostarpeen arviointi 1. Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestörakenne, väestön määrä ja ajantasainen ennuste kehityksestä on oleellinen tarkastelunäkökulma kuntien elinvoimaisuutta tarkasteltaessa silloin, kun se perustuu luotettaviin tietoihin. Tehdyssä selvityksessä on pitäydytty vain ja ainoastaan olemassa olevaan tilanteeseen eikä tarkastelussa ole otettu huomioon mm. niitä muutoksia, joita kunnissa on tapahtunut lähiaikoina. Mm. Pyhäjärven kaupungissa raportin mukainen väestökehitys eikä väestörakenne eivät todennäköisesti tule pitämään paikkaansa, sillä mm. pienten lasten määrä on ollut kasvussa ja esim. vuonna 2011 yli 75- vuotiaiden määrä on ollut laskussa. Kaupungin väkilukuun tulee myös vaikuttamaan E75-valtatien (Botnian -käytävä) varteen vuonna 2011 vahvistettu teollisuuskaava, jossa on >30 erikokoista tonttia. Nyt on tiedossa neljän uuden teollisuushallin rakentaminen ja runsaan 50 uuden työpaikan syntyminen lähi vuosien kuluessa. Pyhäjärven työttömyysprosentti on myös laskenut huomattavasti viime vuosien aikana johtuen kaupungissa tehdyistä toimenpiteistä. TYÖTTÖMYYSASTE VUOSINA 2007 2011 TUNNUSLUKU / MITTARI 2007 2008 2009 2010 2011 työttömyys % Pyhäjärvi 31.12. 13,5 14,3 17,6 14,5 11,3 työttömyys % Pohjois-Pohjanmaa 31.12. 10,3 11,2 13,2 11,9 11,6 työttömyys % Koko maa 31.12. 6,4 6,1 7,9 7,9 7,4 Haapa -järvi Keitele Kiuruvesi Kärsämäki Pielavesi Pihtipudas Pyhäjärvi Pyhäntä Reisjärvi Vieremä Viitasaari Asukasluvut 31.12.2010 7 639 2 542 9 157 2 872 5 087 4 563 5 946 1 633 2 973 3 982 7 174 Asukasluvut 31.12.2009 7 714 2 563 9 318 2 918 5 147 4 613 6 001 1 648 3 020 3 985 7 195 As.luv.muut. 09-10 / hlö -75-21 -161-46 -60-50 -55-15 -47-3 -21 As.luv.muut.09-10/ % -1,0-0,8-1,7-1,6-1,2-1,1-0,9-0,9-1,6-0,1-0,3
3 Yllä olevan taulukon mukaan Pyhäjärven olemassa olevatkaan ennusteet eivät poikkea muiden kuntien väestöennusteista. Kuitenkin suppeahko ja jo tiedossa olevien kehitysnäkymien huomioimatta jättäminen arvioinnista vaikuttaa kaikkiin tarkastelunäkökulmiin. Pyhäjärven osalta väestökehitykseen ja väestörakenteeseen vaikuttaa oleellisesti suunnitelmat syvälle maan alle sijoitettavasta jättimäisestä neutriinoilmaisimesta ja sen edellyttämästä tutkimuslaboratorion perustamisesta Eurooppaan. CERNillä on LAGUNA-LBNO -hankkeessa keskeinen rooli, ja sen tutkijat suunnittelevat parhaillaan merkittävällä rahoituksella pitkän kantaman neutriinosuihkulinjan toteuttamista CERN:stä Pyhäjärvelle. LAGUNA hankkeen ilmaisimen sijoituspaikan osalta Ranska sijoituspaikkana ei ole sopiva tieteellisesti eikä teknisesti, jolloin Suomi ja Pyhäjärvellä sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on ainoa sijoituspaikka ilmaisimelle. LAGUNA-konsortio tekee alustavan päätöksen ilmaisinten sijoituspaikasta ja kokoonpanosta kesällä 2012 syksyn 2012 ja talven 2013 aikana uusittavaa CERN:in tutkimusstrategiaa varten. Lopullinen esitys laitteistoista, sijoituspaikasta ja rakentamisesta tehdään viimeistään 2014. Rakentamisvaihe kestää alustavien arvioiden mukaan noin kymmenen vuotta ja toimintavaihe 30-50 vuotta. LAGUNAn sijoittaminen Pyhäsalmen kaivokseen houkutellee paikalle myös muita tieteellisiä kokeita, jotka toisivat maahamme lisää kansainvälistä tutkimusrahoitusta, teknistä ja tieteellistä huippuluokan erityisosaamista ja tutkijaryhmiä ympäri maailmaa. Taloustarkastelu näkökulmien osalta? Raportin taloustarkastelu ei kuvaa selkeästi seutukunnan nykyistä tilannetta. Raportissa ehdotetaan alueen keskuspaikaksi kaupunkia, joka on ollut alueselvityksessä, saanut viisi kertaa harkinnanvaraista valtionosuutta ja joka on maamme taloudellisesti heikompien kuntien joukossa.
4 Mikäli valtionosuudet merkittävästi laskisivat, Pyhäjärven kaupunki on ainoa kunta, joka tästäkin huolimatta kykenee tarjoamaan palvelut asukkailleen. Pyhäjärven kaupunki olisi myös kyennyt laskemaan veroprosenttiaan mutta valtuuston päätöksellä kuntalaisten hyvinvointipalveluja lisättiin. Omavaraisuusaste Pyhäjärven ympäristökunnissa Tunnusluku ilmaisee kunnan vakavaraisuuden, alijäämän sietokyvyn ja mahdollisuudesta selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä.. Omavaraisuusasteena 70 % tasoa pidetään hyvänä tasona. Pyhäjärven omavaraisuusaste oli 31.12. 2011 78,8 %. Verotulot Pyhäjärven ympäristökunnissa vuosina 2009 2010
5 Seuraavassa taulukossa on selvennetty verotulojen määrää asukasta kohti v. 2009 ja v. 2010 lähikunnissa. Lainamäärä Pyhäjärven ympäristökunnissa vuosina 2007-2010 Kuntakonsernin omavaraisuus-% vuonna 2010 lähikunnissa
6 Kuntakonsernin lainakanta / asukas vuonna 2010 lähikunnissa Pyhäjärven kaupungin lainakanta vuosina 2006 2011 TUNNUSLUKU / MITTARI 2006 2007 2008 2009 2010 2011 lainakanta 9 507 8 301 5 283 5 595 4 129 3 011
7 lainakanta / asukas 1 523 1 355 868 932 694 511 omavaraisuusaste 60,4 64,1 72,2 72,1 76,9 78,8
8 Yhdyskuntarakenne tarkastelun osalta? Kuten tehdyssä raportissa on mainittukin, maakunnan keskeinen tieverkko muodostuu valtatiestä 4, joka yhdistää Oulun Pyhäjärven kautta Etelä-Suomeen ja Perämeren rannikkoa pitkin Kemiin ja Rovaniemelle. Valtatie 4 (E75) ollaan nostamassa kansainvälisesti merkittävään asemaan (Botnian käytävä), joten Pyhäjärven kaupungin asema korostuu jo pelkästään logistisen sijaintinsa takia ja edelleen Pyhäjärven kaupungin asemaa tukee sen vakaa taloudellinen tilanne sekä vahva elinkeinoelämän kehittyminen viimeisen kahden vuoden aikana (kts. mm. työttömyyden oleellinen aleneminen). Maakunnan eteläosan poikittaisyhteyksiä hoitavat Kalajokivartta seuraava valtatie 27, joka yhdistää vahvat keskukset Kalajoelta Ylivieskan ja Nivalan kautta Pyhäjärvelle ja edelleen Iisalmeen. Raportissa on virheellisesti mainittu, että valtatie 27 kulkisi Kokkolan ja Kajaanin välillä. Valtatie 28 Pyhäjärven pohjoispuolella sijaitsee Kokkolan ja Kajaanin välillä ja yhdistää maakunnan eteläosissa Sievin, Nivalan, Kärsämäen ja Pyhännän kunnat toisiinsa. Lähde: www.liikennevirasto.fi/tilastot. (Pohjois-Pohjanmaa 2010 (pdf, 5 Mt)) Yllä olevat kartat kertovat liikennemäärät Pyhäjärven ja Haapajärven kaupunkikeskuksissa. Laskelmien mukaan Pyhäjärven kaupungin taajamassa liikennemäärä on 6 300 ja Haapajärven taajamassa 4 800. Liikennemäärä on kokonaisuudessaan vilkkaampaa Pyhäjärvellä. Samoin kartasta ilmenee Haapajärven ja Nivalan kaupunkien välinen liikenne. Muilta osin liikenne Haapajärveltä Pyhäjärvelle ja Kärsämäelle on harvaa. Reisjärven ja Haapajärven välinen liikenne taas on hieman vilkkaampaa. Seuraavalla sivulla oleva Liikenneviraston liikennemäärätilasto vuodelta 2010 todentaa liikennemäärät Pyhäjärven kaupungin kohdalla ja sen ympäristössä. Kartasta ilmenee etelä-pohjois suunnassa valtatie 4:n (E75) runsas liikenne ja se, miten Pyhäjärven kaupungin sijainti on optimaalinen kulkuyhteyksien suhteen. Myös raskaan liikenteen määrät ovat merkittävät Pyhäjärven kaupungissa.
9
10 Raskaan liikenteen liikennemäärät Pohjois-Pohjanmaa vuonna 2010 (http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikennevirasto/tilastot/liikennemaarat/liikennemaarakartat:)
Yllä oleva ELY-keskuksen joukkoliikenne kartta osoittaa Pyhäjärven kaupungin keskeisen sijainnin ja sinne olevat hyvät julkiset liikenneyhteydet. 11
12 Kuntakoot: Pyhäjärvi Pihtipudas Pyhäntä Kärsämäki Kiuruvesi Haapajärvi 1 495 km² 1 248 km² 847 km² 700 km² 1 422 km² 789 km² Pyhäjärven kaupunki laajoine vesialueineen (148,48 km²) tarjoaa laadukkaat palvelut sekä asuin- ja työssäkäynti -olosuhteet. Pyhäjärven asukasmäärä lähes kaksinkertaistuu touko syyskuun aikana kesäasukkaiden johdosta. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Kuntakeskusten väliset etäisyydet
13 Pyhäjärvi Pihtipudas Pyhäjärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Kiuruvesi Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäjärvi Haapajärvi Pyhäjärvi Reisjärvi Pyhäjärvi Nivala Pyhäjärvi Ylivieska Pyhäjärvi Oulainen Pyhäjärvi Haapavesi Pihtipudas Kärsämäki Pihtipudas Kiuruvesi Kärsämäki Kiuruvesi Oulainen Kiuruvesi Pyhäntä Pihtipudas 46 km (E75) 39 km (E75) 35 km (vt27) 72 km (E75 ja vt28) 37 km (vt27) 65 km (vt27 ja kt58) 65 km (vt27) 92 km (vt27) 101 km (E75, vt28 ja kt786) 70 km (E75, vt28 ja kt786) 80 km (E75) 81 km (E75 ja vt27) 72 km (E75 ja vt27) 135 km(vt27,e75,vt28,kt786) 113 km (E75 ja vt28) Edellisellä sivulla oleva ELY-keskuksen kartta selventää joukkoliikenteen tavoitettavuutta Pohjois- Pohjanmaan alueella. Kartasta ilmenee myös, miten erinomaiset ovat valtatie 4 (E75 Botnian käytävä) joukkoliikenneyhteydet. Näin ei ole suunnitellun keskuspaikan osalta. Pyhäjärven asukkaiden asiointi suuntautuu pääosin kaupungin itäpuolelle (kaupungin tekemä selvitys, 155 vastausta, helmikuu 2012). Työvoimahallinnon tekemä selvitys työssäkäyntialueista vuonna 2011 perustui vain Pohjois-Pohjanmaan sisällä oleviin kuntiin ja tässä selvityksessä jäi selvittämättä maakuntarajojen ulkopuolelle suuntautuvat työssäkäyntialueet. Kuten aikaisemmin on mainittu, CERNissä suunnitellaan parhaillaan LAGUNA hankkeen toteuttamista Pyhäjärvelle. Hankkeen merkitys Pyhäjärvelle ja seutukunnalle on merkittävä. Kuitenkin on muistettava, että kuten Olkiluodon lähellä olevissa kunnissa on selvitetty, vaikutus on suurinta 30 km säteellä ko. kohteesta. Suurin vaikutus infrastruktuuriin tulee olemaan Pyhäjärven kaupungissa sekä nelostien varrella ja hyvien liikenneyhteyksien päässä oleviin kuntiin. Työpaikkaomavaraisuus on lisääntynyt Pyhäjärvellä ja on edelleen nousemassa lähivuosina tehtyjen toimenpiteiden ansiosta. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Pyhäjärven kaupunki on vuosien ajan panostanut ennaltaehkäisyyn ja tätä kautta erikoissairaanhoidon kustannusten alenemiseen. Yhteistyö eri tahojen kanssa on välttämätöntä mutta lähtökohtana tulee olla, että valtaosa peruspalveluista on lähipalvelua. Palvelujen keskittäminen ei tuo säästöä kustannuksissa. Pitkät välimatkat heikentävät peruspalvelujen saatavuutta sekä aiheuttavat laatutason laskua ja kustannusten nousua. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan piristyminen Pyhäjärvellä näkyy mm. uusien yritysten voimakkaalla kasvulla ja huomattavalla työttömyysprosentin laskulla.
14 Pyhäjärven kaupunki on aktiivisesti vaikuttanut elinkeinoelämän kehittämiseen. Mm. E75-valtatien (Botnian -käytävä) varteen on vuonna 2011 vahvistettu teollisuuskaava, jossa on >30 erikokoista tonttia. Uusien teollisuushallien rakentaminen sekä työpaikkojen lisääntyminen vaikuttaa myös palvelurakenteen kehittymiseen. Aloittaneet yritykset suhteessa lopettaneisiin yrityksiin 2005-2010 180 Aloittaneet / lopettaneet, % 170 160 150 140 130 120 110 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosi Maakunnat Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi Koko maa Vuoden 2010 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Yritykset SeutuNet Rautatieliikenteen tavaravirtojen kuljetussuorite 2004-2010 3 000 Tonnikilometrit (miljoonaa) Osuus (%) koko maasta 30 2 500 25 2 000 20 1 500 15 1 000 10 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosi Tonnikilometriä Osuus koko maasta Lähde: Liikennevirasto Yhteenlasketut rataosuudet: Oulu - Kemi, Oulu - Kontiomäki, Kontiomäki - Vartius, Oulu - Tuomioja, Raahe - Tuomioja, Ylivieska - Tuomioja, Ylivieska - Kokkola, Ylivieska - Haapajärvi, Haapajärvi - Pyhäsalmi, Pyhäsalmi - Iisalmi Tonnikilometri = tavaratonnin kilometrin pituinen kuljetusmatka SeutuNet Iisalmen ja Ylivieskan radan sähköistämisestä on jo tehty päätös ja tämä tulee nostamaan edelleen radan käyttöastetta ja edesautamaan elinkeinoelämän kehittymistä.
15 Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Raportissa ei ole lainkaan huomioitu sitä kehitystä, jota kunnissa on tapahtunut parin viimeisen vuoden aikana. Mm. harkinnanvaraiset valtionosuudet ovat vääristäneet kuvaa kunnan todellisesta tilanteesta. Samoin saattaa olla, että kunnan perimä veroprosentti ei vastaa sitä tarvetta, mitä todellinen tilanne vaatii. Kuntakeskusten määrittäminen tulee perustua toiminnallisuuteen, taloudellisuuteen ja logistiseen sijaintiin. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? (vastausvaihtoehdot: kyllä, ei) Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? EI Taloustarkastelunäkökulmien osalta? EI Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? EI EI Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? EI Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? EI Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? EI 3. Mikäli vastasitte edelliseen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Väestörakenne-ennuste ei vastaa arviota tulevasta kehityksestä. Kansainvälistä maanalaisen fysiikan tutkimuskeskusta ja sen vaikutuksia ei ole lainkaan otettu huomioon. Elinkeinoelämän kehitys ja sen kääntyminen jyrkkään nousuun sekä uusien yritysten vaikutus ja työttömyyden voimakas aleneminen on jätetty huomioimatta. Logistinen sijainti Botnian käytävällä, kahden valtatien risteyksessä on merkittävä. Iisalmen ja Ylivieskan välisen rataosuuden sähköistäminen tuo elinvoimaisuutta ja se antaa myös mahdollisuuden elinkeinoelämän kehittymiselle sekä työssäkäyntialueiden muuttumiseen. Työssäkäyntialueella suunta muuttuu oleellisesti maanalaisen fysiikan tutkimuskeskuksen myötä. Pyhäjärvi on jo tällä hetkellä taloudellisesti vahva ja mikäli valtionosuudet merkittävästi laskisivat, Pyhäjärven kaupunki on seutukunnassa ainoa kunta, joka tästäkin huolimatta kykenee tarjoamaan palvelut asukkailleen. Vastauksen alkuosassa on selvitetty perusteita Pyhäjärven kaupungin analyysia tilanteesta.
16 4. Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Lähtökohta uudistukselle on ymmärrettävä mutta keino, millä huoltosuhteen muutokseen varaudutaan, tulee suunnitella kokonaisvaltaisesti. Kaikki kansalaisille tarjottavat palvelut (Kela, Työvoimahallinto, Oikeusapu, Verotoimisto, erikoissairaanhoito, jne.) tulee järjestää samanaikaisesti. Vain rajojen muuttaminen ei takaa väestölle eikä Suomelle vakaata talouden tasapainoa palveluiden järjestämiseksi. Suomi on EU:ssa ja mukana globaalissa kehityksessä mutta raportti rajaa kunnat edelleen maakuntarajoihin, jotka ovat rajoilla sijaitseville kunnille melkoinen haaste jo tälläkin hetkellä. Rakenteita uudistettaessa on pidettävä huolta ihmisten palvelujen saatavuudesta ja laadusta tasapuolisesti mahdollisimman läheltä asuinpaikkaa. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet on turvattava ja lähidemokratia palautettava. Kustannustehokkuudesta tulee huolehtia eikä ole näyttöä siitä, että pinta-alaltaan laajojen, hajaasutettujen kuntien yhdistämisestä syntyy kustannussäästöjä. 3 Osio: Kuntaliitoksen toteuttaminen kuntien oman selvityksen perusteella tai työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen perusteella Tässä osiossa esitetyt kysymykset liittyvät mahdollisen kuntaliitoksen tekemisen vaihtoehtoihin sekä aluerajauksiin. 1. Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Työryhmä on esittänyt, että alueellisen kuntarakenneselvityksen pohjalta käynnistettäisiin kuntajakolaissa (1698/2009) 4. luvussa tarkoitettu ministeriön kustannuksella tehtävä erityinen kuntajakoselvitys kullakin ehdotetulla alueella. 2. Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys: Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? 3. Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? EI Jos edelliseen kysymykseen vastataan KYLLÄ, aukeaa seuraava kysymys:
17 Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 4. Osio: Kuntarakenneuudistuksen toteuttamiskeinoista ja aikataulusta 1. Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Nykyjärjestelmässä harkinnanvaraiset valtionosuudet ovat vääristäneet kuntien välistä tilanne jo vuosikymmenien ajan. Harkinnanvaraista tukea saaneiden kuntien paikallinen päätöksenteko organisaatio ja kontrolloimaton järjestelmä ovat mahdollistaneet avustusten turvin rakennettavat investoinnit (useissa harkinnanvaraista valtionosuutta saaneissa kunnissa investoinnit on kohdennettu uusien, ei lakisääteisten palveluiden tuottamiseen, kuten lämmitetty jalkapallokenttä). Tuki eri muodoissa on asiallista silloin, kun se kohdennetaan kuntalaisten peruspalveluihin ja Kuntalain mukaisiin palveluihin mutta todellinen tilanne ei vastaa Kuntalain henkeä. On käsittämätöntä, että hyvin toimeentulevia kunta rangaistaan vastuuntuntoisesta päätöksenteosta. Harkinnanvaraisia valtionavustuksia myönnettäessä ne tulee suunnata äkillisiin ja suuriin muutostarpeisiin. Ei huonosti hoidetun talouden paikkaamiseen kuten keskuspaikaksi esitetty kaupunki on tehnyt. Kuntien itse käynnistämä selvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? 2. Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Vuoden 2013 alusta lukien Vuoden 2014 alusta lukien Vuoden 2015 alusta lukien Vuoden 2016 alusta lukien Vuoden 2017 alusta lukien 3. Perustelunne aikataululle Ei ole tarvetta liittää Pyhäjärven kaupunkia muualle, sillä kaupungin sijainti on logistisesti optimaalinen. Pyhäjärven kaupunki on seutukunnassa ainoa kunta, joka taloudellisista leikkauksista huolimatta kykenee tarjoamaan palvelut asukkailleen. 5. Osio: Muutostuki 1. Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Maakuntarajojen poistaminen on edellytys toimivalle yhteistyölle.
18 6. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Maakuntarajojen poistaminen on edellytys toimivalle yhteistyölle. Yhteistyöllä eri toimijoiden ja organisaatioiden välillä saavutetaan laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti. Pelkästään rajojen siirtämisellä ei kyetä vastaamaan huoltosuhteen muutoksesta johtuviin palvelutarpeen lisääntymiseen. Infrastruktuurin rakentaminen ja sen ylläpitäminen aiheuttaa entistä enemmän kustannuksia eikä rajojen siirtämisellä kyetä muuttamaan eläkkeellä olevan väestön asuinpaikkoja. Mitä harvempi asuu alueella sen kalliimpaa on infrastruktuurin ylläpito. Alla listattu alueella toimivat liikelaitokset, joiden toiminta jatkuu joka tapauksessa riippumatta siitä, missä kuntarajat sijaitsevat. - Pyhäjärvi, Vesi- ja viemärilaitos, kunnallinen liikelaitos sekä kaukolämpölaitos - Haapajärven Vesi Oy, kaupunki ja Osuuspankki omistajina. Kaukolämpölaitos: Haapajärven Lämpö Oy, Kaupunki, Hasa ja Tiivi omistajina. - Pihtipudas, Vesi- ja viemärilaitos: Kunnan oma, teknisen lautakunnan alainen Kaukolämpölaitos: Verkosto kunnan oma, ostavat lämpötuotannon yksityiseltä lämpöyhtiöltä. - Kiuruvesi, Vesi- ja viemärilaitos: Eriytetty Liikelaitos, ostavat veden tukkuvesiyhtiöltä. - (Yläsavon vesi) Kaukolämpölaitos: Savon voima Oy - Kärsämäki, Vesi- ja viemärilaitos: Kärsämäen Vesihuolto Oy, kunnan omistama. Kaukolämpölaitos: Vattenfall Oy - Reisjärvi, Vesilaitos: vesiosuuskunta, monta eri omistajaa Viemärilaitos: kunnan oma, teknisen lautakunnan alainen Kaukolämpölaitos: Kunnan oma, teknisen lautakunnan alainen. - Viitasaari, Kaukolämpölaitos: Viitasaaren Lämpö Oy, kunnan omistama Vesi- ja viemärilaitos: Kaupungin oma nyt, yhtiöitetään v 2012 aikana Viitasaaren Lämpö Oy:n kanssa. - Vieremä, Vesi, Viemäri ja Kaukolämpö ovat Vieremän Lämpö ja Vesi Oy, kunnan omistama. - Keitele, Kaukolämpö: Savon Voima Oy Vesi- ja viemärilaitos: Kunnallinen Liikelaitos. - Pyhäntä, Vesilaitos: Pyhännän Vesi Oy 30 % osuudella kunta omistajana Viemärilaitos: Kunnan oma viemäriverkko taajamassa liikelaitoksena. Siirtoviemärit pumppaamoineen ja puhdistamoineen kuntien omistama Siikalatvan keskuspuhdistamo Oy. Kaukolämpö: Ostopalveluna energia, verkosto oma Rakenneuudistus Pohjois-Pohjanmaalla aiheuttaa elinkeinoelämän ja työpaikkojen menetyksiä.
19 OSA II. KUNNAN NÄKEMYKSIÄ MUIHIN KUNTAUUDISTUKSEEN LIITTYVIIN HANKKEISIIN 1. Osio: Kuntalain kokonaisuudistus 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kunnille ei voi määrätä uusia velvoitteita ilman lisärahoitusta. 2. Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? 2. Osio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 1. Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Harkinnanvaraisia valtionavustuksia myönnettäessä ne tulee suunnata äkillisiin ja suuriin muutostarpeisiin. Ei huonosti hoidetun talouden paikkaamiseen. Erikoissairaanhoito tulee uudelleen organisoida ja painopiste siirtää ennaltaehkäisyyn. Kansanterveyslain henki ei ole milloinkaan toteutunut. 3. Osio: Kuntien tehtävien arviointi Valtiovarainministeriö on asettanut 23.11.2011 työryhmän, jonka tehtävänä on osana kuntauudistusta määrittää uusien kuntien tehtävät sekä arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien nykyisiä tehtäviä ja velvoitteita. Työryhmä kartoittaa kuntien tehtävät kokonaisuutena ja niiden järjestämistä koskevat velvoitteet. Kartoitus käynnistetään keväällä 2012 ja sen perusteella laaditaan analyysi vuoden 2012 loppuun mennessä. 1. Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Valtiovalta on koko ajan siirtänyt velvollisuuksia kuntien hoidettavaksi ja kustannettavaksi. Ristiriidassa voimassa olevan tilanteen kanssa. Valtion ja kuntien tehtävänjako Erikoissairaanhoidon kokonaisvaltainen järjestäminen. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä
20 4. Osio: Lisänäkemyksiä 1. Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Selvitykset alla seutukunnan vapaa-ajan palveluista, vapaasta sivistystyöstä ja toisen asteen opetus- ja korkeakouluopetuksesta. Pyhäjärven kaupungin palvelut ovat alueen parhaimpia.
21
22
23 LAGUNA-tutkimuskeskuksen alueelliset vaikutukset Rakentamisvaihe 2015-2025: Rakentamisen aikainen kustannusvaikutus 280-430 milj. Rakentamisvaiheen suora työllisyys Rakentamiseen liittyvä välillinen työllisyys 1 600-2 500 henkilötyövuotta 1 100-1 700 henkilötyövuotta. Rakentamiseen välittömästi työllistyvien määrä riippuen rakentamisvaiheesta 100-400 hlöä / vuosi Toiminnan aikaiset vaikutukset 2025- : - Pysyvästi henkilöstö n. 50 hlöä - Välillinen työllistävä vaikutus 2-5 kertainen - Vierailevat tutkijat 250-400 hlöä (1 vko 2 kk) - Lyhyemmät vierailut 1 500-3 000 hlöä / vuosi - Vierailu- tai tiedekeskus 10 000 30 000 kävijää / vuosi - Tutkimuskeskuksen käyttäjien majoitustarvearvio 6 000 9 000 yöpymisvrk / vuosi Muut vaikutukset: - Vaikutus alueen väestömäärään sekä väestön ikä- ja koulutusrakenteeseen. - Vieraskieliset peruspalvelut, esim. päivähoito-, koulutus-, terveydenhoitopalvelut. - Alueen saavutettavuuden parantaminen (monipuoliset liikenneyhteydet ja palvelut: taksitoiminta, linja-autoyhteydet, rautatie ja lentoasemat) - Asuntojen tarve rakentamisen aikana 100-200 henkilölle ja toiminnan aikana noin 40 henkilölle perheineen. - Kokous-, majoitus- ym. tilat - Alueelle saapuville kansainvälisille työntekijöille ja vieraille informaatio- ja palvelupisteitä. - Maankäytölliset vaikutukset (kaavoitus-, tila- ja tonttiasiat, lupaprosessit)
24 - Kaivosalueen kehittäminen, tilojen varaaminen erilaisille toiminnoille. - Vaikutukset alueen eri toimialojen yritystoimintaan. - Monikulttuurisuuden kehittyminen. - Kansainvälisyyden vaikutus alueen imagoon, näkyvyyteen, kontakteihin ja yhteistyöhön. Kansainvälisyyden voidaan olettaa lisäävän alueelle kohdistuvaa ulkopuolista rahoitusta ja lisäävän alueen yritysten kansainvälisyyttä. - Lähde: LAGUNA Pyhäjärvi. Aluevaikutusten arviointi 20.10.2011. Oulun Eteläisen Instituutti. YHTEENVETO Pyhäjärven kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto linjasivat päätöksissään, että Pyhäjärven kaupunki säilyy kuntauudistuksessa, perustuen logistiseen sijaintiinsa (E75- Botnian -käytävä valtatie 27 risteysalueella) ainoana Pohjois-Pohjanmaan taloudellisesti vakaana kaupunkina. Pyhäjärven kaupunki on Pohjois-Pohjanmaan yksi selviytyjäkunnista.