K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 25 (1114) Kezäkuun 27. päivy 2012 ÔÔ Mene, kalaine, ruakkukatiskazeh särvämmö kaksinastu rokkua. s. 3 ÔÔ Yhtehine ruado ozuttau parembii tuloksii s. 4 ÔÔ Sakari Linden: uuzi ristikanzu suomelas-ugrilazes liikkehes s. 4 Kai Vieljärven kalastajat vuotettih hyviä viestii, ga eibo kuultu sidä. Verkoloin piendy Vieljärvel on vie kielletty. Kuva: Kirill Ognev. Olisbo kalaine hyvä, ga syvälbo eläy ÔÔ Karjalazien kodirandualoveh suadu Suomeh s. 5»»Verkoloin piendy Vieljärven järvel on kielletty kogonah Ol ga Ogneva A nimidä hyviä viestii ei kuultu Vieljärven da Jyrgilän kalamiehet, kuduat 13. kezäkuudu kerryttih Vieljärven kul tuurutaloih vastavukseh Karjalan muada kalatalovusministerstvan ruadajienke. Verkoloin piendy Vieljärven järvel on kielletty kogonah, kalua ei sua suaha merdoil da katiskoil. Voibi vai ongittua, lykkie spinningua, vediä ustii motoral da purjehel, kerdah kahtu ustii yhty kalaniekkua kohti, pidiä prodol niekkua da pyydiä kalua liipil. Havvin pyvvändy on kielletty oraskuun 31. päivässäh, sellitti uvvet kalastussiännöt kalanvardoičuslaitoksen ruadai Petroskoilpäi Aleksandr Paukov. Uvvet kalastussiännöt, kudamien mugah kiellettih verkoloin piendy, Ven an luodehen kalatalovusbasseinah niškoi, Rahvahanke paistih kalanvardoiččijat Aleksandr Paukov da Juri Niskevič (hur.), Vieljärven kylähaldivon piälikö Viktor Jefremov (kesk.) da Karjalan muatalovusministerstvan ruadai Aleksandr Samoilenko. Kuva: Kirill Ognev. kunne kuuluu Karjalgi, otettih käyttöh kolme vuottu tagaperin, 10. talvikuudu 2008 Moskovas, Ven an Federatsien tazol. Ližäkse Vieljärvi rubei kuulumah Luadogujärven basseinah. Moizen piätöksen näit luadi Karelribvod. Ku ei kuulus, kui enne oli, ga Vieljärvel suas pidiä 50 metrii verkuo yhty hengie kohti Ven an Federatsien kalastuszakonan mugah. Enne olimmo kalastajat, nygöi zakonanrikkojat Ga yhtelläh nygöi ribnadzoran inspektorat kiškotah verkoloi da pannah kalastajile štruafuu. Kaksi vuottu tagaperin minuu tavattih ribnadzorat, konzu olin ustittamas kahtel spinningal. Sanottih, kahtu ustii vediä ei sua, voibi 50 metrii verkuo laskie. Pandih tuhat rubl ua štruafuu yhtes spinningas. Mulloi samazet miehet nähtih minuu verkuo kaččomas dai tuaste pandih tuhat rubl ua štruafuu. Sanottih: Verkuo pidiä ei sua, voibi ustittua kahtel spinningal, sanoi jyrgil čy Leonid Kuznetsov. ÎÎ Jatkuu 2. sivul ÔÔ Opastundukniigat ministroile s. 5 Karjalan piämies vastai kyzymyksih Kezäkuun 25. päivänny Karjalan tazavallan piämies Aleksandr Hudilainen pidi press-konferensien, kudual vastai lehtimiehien, TV:n toimittajien kyzymyksih. Sih näh midä lehtimiehet kyzyttih Karjalan piäliköl da midä huolestuttau Aleksandr Hudilastu suau lugie lehten tulies noumeras.
2»» tazavaldu Olisbo kalaine hyvä, ga syvälbo eläy Mene, ÍÍAlgu 1. sivul Samat kaupat ollah vähilleh kaikil miehil, ket kalastetah Vieljärvel. Egläi kaikin oldih kalastajat, nygöi ollah zakonanrikkojat, brakonjerat. Erähil ku otettih verkot, ga hyö jo ei ni ruohtita järvel kävvä, a ongen kel istuo eibo kaikin jovveta. kalal, palkat da penziethäi ei olla suuret. Myö olemmo kirjutannuh kaikkiel, ga ruadua nimidä emmo voi. Rahvas tullah meile da sanotah: Midäbo täs istutto, nimil etto voi meidy auttua! Eigo suas kuitahto löydiä kompromissua, ku paikallizet elä- jät voidas pidiä 50 metrii verkuo? kyzyi Vieljärven kylähaldivon piälikkö Viktor Jefremov. Pahakse mieldy nygözii zakonoi et muuta terväh. Karjalan mua- da kalatalohusministerstvan ruadai Aleksandr Samoilenko sellitti, kui hyö opi- Vieljärveläzet kalastajat ei tahtota olla zakonanrikkojinnu, ga ollah sidä mieldy, ku kieldiä pidäy yhtenjytyi kaikkii. Kuva: Kirill Ognev Luajikkua meil lugiettavakse kalastussiännöt ellendettäväl kielel, eiga emmo putilleh tiijä, midä suau, midä ei sua, kyzyi yksi vahnembua polvie olii mies. Kalastussiännöt ollah muatalohusministerstvan kodisivul internetas, oli petroskoilazien gostien vastavus. Ga yhtelläh hyö jätettih siännöt Vieljärven kylähaldivon administratsieh. Sie uskaldettih azuo koopii jogahizele, ken tullou kyzymäh. Helpol hyväksyttih, jygei on muuttua Tämä kalastuszakon on luajittu rahvastu vastah. Kalanpyvvändy on karjalazien, kyläs eläjien ilmanigäine eländytaba. Rahvas kyläl e l e t ä h»»vedeh jätettylöis verkolois vai pahuttu Kieldäkkiä nenne verkot kogonah! Nimidä hyvytty niis ei ole, eigo putin pulloloi panna, eigo midä, loittonsah ei nävy, kus on verko, sit petties voit ajua verkoh, motor tartuu verkon revittäy. A min vastah hyllättyy verkuo on järves, rähizi kerähmös eräs linnavilaine duaččuniekku. Älä ni novva, vedeh jätetyt huogehet kitaiskoit verkot luajitah pillua luonnole. Konzu verkuo ei nosteta aigoin aijal, sih tartuu vie kalua, kala-kulut hapatah, dai sih kohtah jo toizet kalat enämbiä ei tulla. Joga keziä järvespäi nostetah kymmenin hyllättylöin verkoloin hapannuon kalanke. Konzu mulloi vieljärveläzet miehet piädykauti puhtastettih järvie niilöis, ga nostettih 100 mostu verkuo. Minä ainos nostan järvespäi hyllättylöi verkoloi hapannuon kalanke. Ei sua ni sanoil sanuo, kui net kuaritah, kai oksenduttau. Jällespäi kai käit pezen valgiel viinal. Konzu ustii vien, ga puaksuh se moizeh verkoh tartuu. Toizet ku tartutanneh, ga usti leikatah da ielleh ajetah, a minä sen verkon randah lykkiän. Mučoi jo sanou minuu Vieljärven järven sanituarakse, sanoi jyrgil čy Leonid Kuznetsov. tah eistiä dieluo edehpäi: Myö sen ellendämmö, rahvas ijän on pyvvetty täs kalua, dai ruvetah yksikai pidämäh verkoloi. Sendäh valmistimmo ližävykset kalastussiändölöih, kudamien mugah rahvahal annettas valdu pyydiä kalua verkoloil. Meidy kannatti Alovehelline Luodeh- Ven an kalatalohusnevvosto. Nygöi meijän kehoitetut ližävykset ollah kačeltavannu Moskovas Valdivon kalatalohuon Uvvet kalastussiännöt, kudamien mugah kiellettih verkoloin piendy, Ven an luodehen kalatalohusbasseinah niškoi, kunne kuuluu Karjalgi, otettih käyttöh kolme vuottu tagaperin, 10. talvikuudu 2008 Moskovas, Ven an Federatsien tazol Joga keziä Vieljärven järvespäi nostetah kymmenii hyllättylöi verkoloi hapannuon kalanke. Kuva: Leonid Kuznetsov. vardoiččemizen tiedoinstituutas. Äski sit, konzu tämä instituuttu luadiu oman piätöksen, suau panna net ližävykset federualizeh zakonah. Se vedäy aigua, ičehäi tiijättö, kui hil l ah meijän muas luajitah da otetah käyttöh uuzii zakonoi. Aleksandr Samoilenko parembua nad ouhkua pidäy Ven an Federatsien zakonah Sportu- da eiammatillizeh kalastukseh näh, kudamua parahite ollah valmistamas Moskovas. Hänen sanoin mugah tämä zakon roih valmis tämän vuvven loppussah. Täs zakonas roih pygäl, kudaman mugah niil järvil da jogiloil, kudamat kogonah ollah yhten subjektan alovehel (kui Vieljärvi Karjalas O.O.) kalastussiändölöi rubieu hyväksymäh paikalline halličus (meil Karjalan halličus). Sit suau teriämbäh andua rahvahale valdu pidiä verkoloi. Kehtannet, ga eči tottu Moskovas Midä ruadua sinnesäh, kuni zakonat otetah käyttöh? Kalamiehii kehoitettih kirjuttua vallanpidäjile. Midä la enämbän eri kohtih kirjutatto, sidä teriämbi tolkuu suatto. Kalanvardoiččijan Aleksandr Paukovan mugah kirjuttua voijah prostoit rahvas dai yhteiskunnallizet yhtymykset (eigo hos net samazet karjalazien oigevuksii puolistajat Karjalan Rahvahan Liitto libo Itämerensuomelazien rahvahien liigu libo Karjalan Kongressu?). Ga tädägi tiedy vieljärveläzet kalaniekat on jo polgiettu. Kirjutin Ven an prezidentale verkoloin piendäh näh Vieljärvel, ga vastavuksen sain Piiterispäi, Ven an kalastusagensvan Luodeh-Ven an haldivospäi, sanoi Valeri Ivanov. Minule kirjutettih, hos verkoloin piendy Vieljärvel on kielletty, ga yhtelläh pyydiä kalua verkoloil suau, ku luadinet kalanpyvvändylaitoksen da registriiruičet sen. Jokse kalanpyvvändylaitos vähembäl tyhjendäy kalakandua järves, mi gu yksinäzet kalastajat? Emmo rubie zakonanrikkojikse, ga kieldiä pidäy yhtenjytyi kaikkii, jatkoi mies. - Eiga nygöi Petroskoilpäi eihäi lähtietä yhten verkon periä tänne, pannah kai yheksin verkoloin, eigo hyö pietä verkoloi sen periä, ku ei ole midä syvvä. ribnadzorat otetah verkoloi paikallizil kalastajil, ga rinnal olijat suurien herroin verkot kaiken talven oldih koskemattah. Dai Petroskoilpäi eihäi lähtietä yhten verkon periä tänne, pannah kai yheksin verkoloin, eigo hyö pietä verkoloi sen periä, ku ei ole midä syvvä. Vieljärvi on syöttänyh mondu polvie rahvastu dai syöttäy iellehgi, järvi on kalakas. Pidäs midä teriämbi muuttua kalastuszakonat, kudamat luajitah rahvastu vihaniekoikse. Yhtet puolistetah zakonua, toizet tahtotah eliä endizeh luaduh da laskie verkoloi. Rahvastu pidäy kunnivoija. Eiga kogo hommal voibi konzutah tulla paha loppu, sanoi kerähmön lopus Viktor Jefremov.
»»kalastus 3 kalaine, ruakkukatiskazeh särvämmö kaksinastu rokkua Minun tuatal, Nikolai Antonoval, äijiä kalua ei pie: huondeksel ahvenizet kartohkanke, murginakse havvinrokkua, ildazekse kurniekku. Ga minul vaigei on duumaija, kui häi 78. vuvvel luadiu oma talovuslaitos. Viijen hengen perehen kohtah kuukse pidäs kymmene kiluo kalua. Ongo se talovuskalastus? Kuva: Nataja Antonova Tovelline kalakurniekku voibi pastua vaigu suures päčis. Kuva:Natalja Sinitskaja, Oma Mua Natalja Antonova Oman kylän kalastajii kuunneltes, kummeksin Vieljärvel kalastandan siändölöi da opin kyskiekseh paginale meijänmualazen, nygöi petroskoilazen herran Karjalan tazavallan muada kalatalovusministran Grigorii Manuilovalluo. En rubie kielastamah, ku iče olen aiga kalastai, ga kalastu yhtelläh suvaičen. Kaikis enimäl kaloin piälöi, kažiloil kai ei ole näblimisty minun jälles, lähtietäh iäres pahas mieles. Maimukeitto vie eräs dielo: persun, lavrulehten kel, vie vähäine perlouhkua da laukkua Vaste keitetty da murginakse Vie lapsusaijas mustan. Tovelline kalakurniekku voibi pastua vaigu suures päčis. Kaikin tietäh, ku kala on järvilöin da jogiloin rannoil eläjien piälimäine syömine. Karjalazis se antropolougizesti juurdunuh, vereh imevynnyh. Tiedomiehet tovendettih, ku rahvas ruvetah vuardamah omua Tiedomiehet tovendettih, ku rahvas ruvetah vuardamah omua iččie da syömäh vähembän perindöllisty syömisty, se pahendau heijän tervehyön. Nimittumat sinteettizet da modifitsiiruitut syömizet ei voija olla meil kalan tilas. iččie da syömäh vähembän perindöllisty syömisty, se pahendau heijän tervehyön. Nimittumat sinteettizet da modifitsiiruitut syömizet ei voija olla meil kalan tilas. tiä kalastajes ollah kielletty kai verkot Tottugi, omamualaine minule kaiken hyvin da tolkulleh sellitti. Sendäh, ku Vieljärvi federuallizen zakonanan mugah kuuluu Päivänlaskupuolen kalatalovuoh, sendäh ku sit virdai Videlen jogi menöy Luadogah, kalastamizen täl järvel miärätäh moizet siännöt, kudamien mugah tiä kalastajes ollah kielletty kai verkot. Voibi suaha kalua ongeh, spinningah, čerpakal, ruakoin katiskal da toizil moizil vehkehil. Ku tahtonethäi ongittua verkoloil, paikalizile kalastajile tottutoven kehoitetah luadie omat talovuslaitokset. Minun mugah se on eräs muanittelu da irvistely. Sen sijah ku kontroliiruija tovellistu viärin käytändiä, kohendua pahat kohtat, suatetah meidy ihan pardahale. Minä ylen hyvin ellendän paikallizien eläjien huolen: enimät brakonierois olla tulolazet, vastuollizet ollah paikallizet rahvas. Toizekse, äijängo suat ongiruagah. Täydys hos kažiloil, libo muite aijanvietokse. Ruakkukatiskah suat kahtenkerdazeh rokkah. Ministralgi pahua mieldy Vie enämbäl minä kummeksin, ku nämmis dielolois piätetäh ei tazavallan herrat da ni paikallistu valdua ei kyzytä. Manuilov pidäy nad ouhkua, ku Ven al hyväksytäh zakonu Akvakul tuurah näh, kuduah miärätäh subjektoin oigevuot.kuva: Mikko Ollikainen Rahvahal semmite ei kyzytty, unohtettih kerras da kogonah, ku myö rounogu kehitämmö graždanskoidu yhteiskundua, ku ristikanzu rounoku yhtyy tärgielöin valdivovallan dieloloin sellittämizeh. Vie eräs federualuvaldivon hökötys. Grigorii Manuilov kerdoi, midä ruadau hänel piän al toimii ministerstvu. Nägyy, ku ministral sežo on pahua mieldy tämän problieman täh, ku häi roindua myöte da eläjes on kiini kalastukses. Tazavallan kalatalovusnevvosto valmisti muutokset Päivänlaskupuolen kalatalovuon siändölöih da työndi net federuallizeh agensvah. Sie istujat herrat meijän kirjutetut muutokset kačottih (ku Vieljärvi kuuluu toizeh akvatourieh da tiä vois panna verkot) kezäkuun keskivälis vastatth: net muutokset vie kačotah Valdivollizes järvida kalatalovuon tutkimusinstituutas. Ministran sanoin mugah sih voibi mennä puoli vuottu-vuozi. Kuduan prinsipan mugah meijän järvilöin juatah. Täh libo toizeh basseinah, ei sua ellendiä. Vikse täs olis mittuinetahto tutkimuspohjua, ga minule se ozuttahes piävyndähizekse. Sanommo, lähäl olii Siämärvi kuuluu Päivänlaskupuolen basseinah, sie jo suau laskie verkot. Paiči sidä Manuilov pidäy nad ouhkua, ku Ven al hyväksytäh zakonu Akvakul tuurah näh, kuduah miärätäh subjektoin oigevuot. Sit minä panen kundoh meijän järvet, uskaldan, sanoi lopus Manuilov. Vie ližäi, ku pidäy kylis lujoittua yhteiskunnallizien inspektoroin Lähäl olii Siämärvi kuuluu Päivänlaskupuolen basseinah, sie jo suau laskie verkot. roulii, ku hyö voidas puolistua omii järvilöi brakonierois. Paikallizil eläjil zakonoin mugah on suuret oigevuot. Kandueläjil, kuduat eletäh perindöllisty elostu, kačo, ollah hyvät da suuret oigevuot. Yhtelläh piätetäh meittäh da zakonoih vihjuamata, net zakonatgi ollah yksipuolizet da tovellizes elaijas loittozet»»karjalazien sananlaskut kalah näh ollah äijiä tarkembat migu monien meijän poliitiekoin piätökset ÎÎ Havvin piä on köyhän aittu, lahnan piä bohatan. ÎÎ Ongitetul kalal da pakičusmaijol et liho. ÎÎ Kiiškoin syödyy kiivastut. ÎÎ Myö vai omua ongitammo da viluu hengitämmö. ÎÎ Ei kaži kalan syöndiä heitä. ÎÎ Kalaine olis hyvä, ga syvälbo eläy. ÎÎ Kalamägi vastah!
4»» suomelas -ugrilazet Sakari Linden: uuzi ristikanzu suomelas-ugrilazes liikkehes Alina Čuburova Kezäkuun allus Sugukanzoin ystävät ry -järjestön uvvekse piälikökse vallittih Sakari Linden. Nuori mies sanoi, ku tahtou suurendua yheisruaduo karjalazien kanzallisjärjestölöinke. Vastavuimmo Sakarinke Helsinkis, kus Nuori Karjala da Sugukanzoin ystävät ry:n johtokunnan rahvas piettih istundo, kudamas sellitettih tuliedu yhteisruaduo. Silloi pagizutingi järjestön uuttu piälikkyö. Sakari, voitgo sanella vähäzen iččeh nähte? Kuulin, ku järjestön piälikönny tahtot kehittiä yhteisruaduo Karjalan järjestölöinke. Kuspäibo iče olet rodužin? Ollahgo sinul karjalazet juuret? Olen rodinuhes Turkus da kazvanuh Seinäjovel. Minul ei ole karjalazii juurii tuatto on Varzinas-Suomespäi, muamo on Suvi-Pohjanmualpäi. Kusbo sinä ruat? Vai opastut vie? Olen virgumiehenny Muahmuuttovirastos Helsinkis. Lopin Turkun yliopiston vuvvennu 2008, kus opastuin valdivontiedoloin spetsialistakse. Vuvvennu 2011 lopin Edinburgan yliopiston Šotlandies, kus opastuin kanzoinvälisty oigevuttu. Sakari Linden Vieljärvel karjalazien kel yhtes. Tämän matkan jälles kiinnostus sugukanzoih Sakaril sytyi vie enämbäl. Kuva on otettu facebookan sivuloil. Konzu suomelas-ugrilazet kielet da kul tuurat ruvettih sinuu kiinnostamah? Kiinnostuin nämmien kanzoin kielih da kul tuuroih, konzu opastuin kanzoinvälisty oigevuttu Šotlandies. Lopullizen potkastuksen sih minule andoi mennyt kezän matku Karjalan tazavaldah, Petroskoih da Vieljärveh, kus vastavuin karjalankielizienke. Sit vuvvennu 2011 ligakuus kävyin Tallinnah sugukanzoin päivile. Sie vastavuin suomelazienke, ket ruatah täl alal. Hyö kehitettih minuu ruadoh Sugukanzoin ystävih. Mibo liittoloi on Sugukanzoin ystävät ry? Sugukanzoin ystävät ry perustettih vuvvennu 1999 nimel Suomen sukukansayhdistysten liitto (Susu) ry. Tarkoitus oli kerätä yhteh suomelazii järjestölöi, kudamat ruatah sugukanzoin hyväkse. Vuvvennu 2004 järjestön nimi muutettih, se nimi järjestöl on tässäh. Tänäpäi se on liitto, kudaman tarkoituksennu on levittiä tieduo suomen sugukielis da sugukanzois. Järjestöl on yhteisruaduo monien suomelas-ugrilazienke. Ližiä voitto lugie www.sukukansat.mafun.org -saital. Mikse tulit järjestön piälikökse? Tulin järjestön piälikökse sendäh, ku omal ruavol da ezimerkil tahton kehittiä järjestön ruaduo. Jogo tiijät, midä kieli- da kul tuuruprojektua rubietto todevuttamah enzikse? Järjestön piälikönny tahton, ku suomelas-ugrilazis tiettäs enämbi Suomes, tahton kannattua heijän ruaduo heijän eländyalovehil. Tänävuon piästämmö ilmah julgavon saamelazis, heijän kieles da kul tuuras da piemmö ligakuus Helsinkis sugukanzoinpäivän tapahtuman, kudaman teemannu rodieu suomelas-ugrilazien kanzoin dizainu da muuzikku. Tuliel tahtozin todevuttua projektoi yhtes toizien suomelas-ugrilazien järjestölöinke, Nuoren Karjalankegi. Nuoren Karjalan nimes hyvittelen Sakarii da toivotan hänele lykkyy ruavos. Nuori Karjala on valmis yhtehizeh ruadoh. Yhtehine ruado ozuttau parembii tuloksii Ol ga Kuz mina Mi voi yhtistiä rahvastu? Tiettäväine, erilazet kiinnostukset, yhtehine ruado sego ongelmat. Nenga tundemattomat rahvas muvvostetah yhtehizen joukon, rodivutah erilazet järjestöt da liitot. Joga muas net ollah omat. Ruočin piälinnas Stokgol - mas olles minä tuttavuin Ruočinsuomelazih toimittajih. Heijän yhtistys ruadau vuvves 1988. Sil aigua Ruočis aktiivizesti kehitettih suomenkielisty mediedu: allettih oman ruavon TV- da ruadivo-toimitukset. Tänäpäi yhtistykses on 30 maksajua hengie. Net ollah suomenkielizien lehtilöin, internetan, ruadivon da TV:n ruadajat. Yhtehizen ruavon tavoittehekse hyö pandih suomen kielen da kul tuuran kehittämisty sego ammattineroloin parendamistu. Yhtistys järjestäy eri- lazii seminuaroi, opastusmatkoi, illaččuloi da pruazniekkoi. Yhtes kävväh kaččomah kui ruatah TV-, ruadivo- da lehtitoimitukset. Pietäh vastavuksii tundiettuloin žurnalistoin da kirjuttajienke. Ruavon tuloksis sego pluanois tuliekse aigua paistah vuozikerähmös. Tavan mugah sen aigah vallitah uuzi johtokundu. Omile vastavuksile kučutah erilazii gostii. Nengomannu gost annu olin minägi. Pagizimmo kaikes, hyö kyzeltih minuu meijän kanzalliskielizien lehtilöin, žurnualoin, TV- da ruadivotoimituksien ruavos, kniigois, kudualoi painetah meijän tazavallas, sego karjalan da suomen kieleh opastamizes. Äijäl heidy kiinnosti lapsien päivykodiloin, muga sanottuloin kielipezien ruado. Nygöi monet toimittajis tahtottas kävvä kaččomah niilöi omil silmil sego tarkembah tuttavuo metoudiekkah. Kolmečuassuhine pagin meni ylen terväh. Minun mieles se miellytti kaikkii. Myö opastuimmo toine toizes sego saimmo uuttu tieduo. Enämbäl kaikkie minuu hämmästytti se, gu Stokgol mas pietäh karjalan kielen kursiloigi. Kerran kahtes nedälis tavallizeh kniigulaukkah kerävytäh muga sanotut opastujat. Net ollah jo aiguzet rahvas, monil heis ollah karjalazet juuret. Sendähgi tahtotah hyö tiediä tuattoloin da died oloin kieldy sego perindölöi da taboi. Stolakniigannu heil on Oma mua -lehti. Kursilazet vuorotellen lugietah da kiännetäh kirjutuksii. Hyvänny abuniekannu pietäh Suomi-karjalastu sanakniigua. Keskenäh opitah paista vai karjalakse. Parandamah heijän kielineroloi kävväh ammattiopastajat meijän tazavallaspäi. Ruočinsuomelaine media-yhtistys ruadau vuvves 1988. Tänäpäi sih kuuluu suomenkielizien lehtilöin, internetan, ruadivon da TV:n ruadajua. Toimittai Kari Lumikero (oig.) ruadau yhtistykses ihan allus algajen. Pluanois tuliekse aigua on internet-sivun luadimine, kus kai olis karjalan kielel. Sinne voibi kirjuttua kai tiijot kursilazien perehis. Sen jälles net kai siirrytäh heijän lapsil da bunukoil. Sendäh gu ilmai omien juurien tiedämisty ristikanzal ei voi olla tuliedu aiguagi.
»»rajan tagua 5»»Rajantagazii uundizii Videokursat karjalakse Projektan yhtehizenny tavoittehennu on kehittiä nygöi muijal eläjii karjalazii muuttamah kodirandualovehele. Kuva: Martti Penttonen Martti Penttonen On pandu alguh lyhykkäzien videokursoin luajindu opastajat.net -saitale eri teemois. Enzimäzet kuuzi kursua ollah matemaatiekas, fiziekas da tiähtitiijos, ga tälle luadimizele ei ole rajua: kursua voi olla šipainiekan pastandas kvantufiiziekkah, matemaatiekas pajatandah da juriidiekas geneetiekkah. Kursoin malli on Ameriikas ylen popul arnoi Khan Academy (www.khanacademy.org), kudamah terväh suitui enämbi kolmietuhattu kursua. Videoloin formuattu on Youtuben tabaine, piduhuttu 5-20 minuuttua dai videon kogo ei ole enämbi 20 MB. Ezitystaba kui mielulaudu Internetas. Kymmenes minuutas et kergie ylen levielöi kogonazuksii sellittämäh, yhtelläh voit kerritä vaigiengi azien pohjah. Jo luajittulois videolois nevvotah, ezimerkikse, kui ennustua päiväzenpimendyksii dai čoitaija Äijypäivän päivymiäry. Karjalazien kodirandualoveh suadu Suomeh»»Kezäkuun 18. päivänny Suomen Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto da Karjalan Kielen Seura allekirjutettih sobimus Karjalazien kodirandualovehen perustamizes Pertti Lampi Tämä sobimus on ainavoluaduine da voibi sanuo histourielline. Enzimästy kerdua Suomen puolen karjalazet ruvetah yhtehizil väil lujendamah karjalazien identitiettua da karjalazien kul tuurua suomelazes yhteiskunnas. Tozissah kai tämä rubieu menemäh uvvenluaduzien projektoin da ruadoloin vuoh. Suomen Pohjois-Karjalah jälgiaigua on roinnuh karjalan kielen da kul tuuran tutkimuskeskus, Karjalan Kielen Seura ližäkse on luadinuh sit kielen da kul tuuran elav utandukeskuksen. Muutgi vägevät karjalazien keskukset kui Pohjois-Savo, Kainuu, piälinnan aloveh da nämmien mualoin karjalazet otetah yhtehizeh kodirandualovehen ruadoh. Muga Pohjois-Karjalah lähiaigua rodieu enneolematoi vägevy karjalasaloveh, kudamal jo tänäpäi on suuri yhteisruado Ven an karjalazien kel. Alovehel rodieu opastustu da kul tuururuaduo kaikkih igäjoukkoloih niškoi, rodieu myös äijy ližiä karjalazeh kul tuurah pohjavunnuttu ruaduo, mostu kui taidoaloin tuotandua, kul tuur utapahtumua, kul tuurumatkustandua Sobimuksen mugah kodirandualovehel rodieu nimilaudua, tiemerkii da infolaudua karjalan kielel. Kuva: jelena Filippova, Oma Mua da folklourah pohjavunnuttu piendy biznessua. Ližäkse uvetah opastamah dai tulou uuttu ammattii: lapsienkazvattajua, karjalan kielen opastajua, kiändäjiä, karjalankielisty giidua da matkanjohtajua. Projektan yhtehizenny tavoittehennu on kehittiä nygöi muijal eläjii karjalazii muuttamah kodirandualovehele. Semmite toivottas taidomiehien, käziruadoloin muasteriloin da muutan- biznesmiehien dua. Sobimuksen mugah kodirandualovehel rodieu nimilaudua, tiemerkii da infolaudua karjalan kielel. Internetasgi rodieu tieduo karjalakse. Onhäi se kai tärgei projektan kannalpäi kaččojen dai sendäh ku Pohjois-Karjala on vägevy karjalazien aloveh. Kai ruado rubieu menemäh hyväs yhteisellendykses suomen- da karjalankielizien keskes, kaikile vai sit uvves ruavos rodieu hyödyy. Pohjois-Karjala on vägevy karjalazien aloveh. Videokursoin luadijannu on Martti Penttonen. Videokursois sanakse voibi tiijustua, kui lugie, konzu on Äijypäivy da ennustua päiväzenpimendysty. Kuva: Martti Penttonen Opastundukniigat ministroile Martti Penttonen Karjalan Tazavallan piämies da kul tuuru- da opastusministrat suadih pakiettazet karjalankielizii opastundukniigoi, kaikkiedah 900 sivuu. Net ollah 1930-luvul Tveris da Karjalas jullattuloi eri opastusainehien opastundukniigoi. Suomen ministrat suahah yhtenjyttymät pakiettazet lähiaijal. Pakiettah liittyjäs kirjazes sanotah, ku Ven an da Suomen valdivolois da karjalazis rippuu, kehittyygo vai häviey karjalan kieli. 1930-luvun ezimerki ozuttau, ku äijängi voi luadie terväh, dai löydyy jengua da neruo, ku vai ollou motivatsiedu da tahtuo. Oli yksi vai kauzi, 1930-luvul, konzu karjal oli valdivonkielenny da školaopastustu kaikis ainehis annettih karjalan kielel. Nämmä kirjat ollah silloi luajitut. Net ollah tässäh mieldykiinnittäjät da opastajat. Ližäkse net ozutetah meile, ku silloi konzu on tahtuo, ongi aigua, jengua da neruo suureh kieliruadoh. Kuva: Martti Penttonen
6 Muhahtai! Varrastai tulou vierahah kodih varrastamah, a Varrastai pani käzipaikan kovan piäle, ku popugai»» joudoaigu sie kovas olii popugai sanou hänele: ei nimidä nägis. Popugai tuaste sanou: Keša kai nägöy! Minä en ole Keša, Keša on meijän ärei koiru! Goroskoppu heinykuukse Heinykuus vastavukkua omien dovarišoinke. Ostakkua mitah lahju omale mielespiettäväle. Oppikkua vägie kilvois. Bošit voijah libo mieldyö ristikanzah, kudamua hyö ei tundiettu enne, libo mennä yhteh endizen mielespiettävänke. Kois keittäkkiä magiedu syömisty, teijän lapsile da vahnembile se rodieu mieldy myöte, hyö ičegi mielihyväl autetah teidy täs ruavos. Häkit suajah enämbi jengua ruavos täs kuus. Älgiä ostakkua huogehii veššilöi kallehembal hinnal. Älgiä ni ostakkua hölyn pölyy. Muutokset teijän ruavos roitah parembah puoleh. Kaksozile pidäy puaksumbah käveltä pihal, hengittiä ilmua, eiga etto sua undu yölöil. Midä enämbän rubietto ruadamah, sidä vähembän rubietto väzymäh. Ruado tuou teile vai hyviä mieldy. Ruakoil on äijy vägie da äijy ruaduo täs kuus. Hyö voijah puuttuo hyväh virgah, kaččomattah sih, ku ei pätä sih. Olgua rauhas vai, sit kai rodieu hyvin ruavos. Ostakkua ičele uuttu sobua da kallehembua čomendustu. Leijonoile ei pie nikedä kielastua, parembi on kerras sanuo tottu. Älgiä huolehtikkua liijakse omii lapsii, anna hyö iče kačotah midä da kui pidäy ruadua. Huolehtikkua omua tervehytty: syögiä merisuolua, älgiä juogua viinua. Neidizile ei pie lähtie uudeh ruadokohtah: sie teile ei makseta äijiä ruavos, toinah rodieu hoppuugi uuzien ruadodovarišoinke. Älgiä syögiä äijiä magiedu. Huolehtikkua omua selgyrangua, se voi mennä viäräh. Viesoile autetah tuttavat rahvas opastus- da tutkimusruadolois. Älgiä vai iče kiirehtäkkiä toizile abuh, duumaikkua ezmäi, voittogo avvuttua vai etto. Älgiä abeikkua nikedä, eiga ičel rodieu pahua mieldy sendäh. Skorpionoile rodieu igävy. Hyö tahtottih kävvä äijih kohtih da ottua ozua äijis pidolois, ga matkua da piduo ei rodei äijiä. Ei pie lähtie matkah yksinäh, ottakkua keräl dovariššoi libo omahizii. Piššalimiehil on jenguhädä, sendäh ku ei ole ruaduo kylläl. Ku teijän ruadokohtas rodieu muutostu, sit voitto puuttuo parembah virgah. Teile ei tävvy protejinua da kal tsiedu, juogua maiduo tervehyökse. Vuorikozoil mieles on äijy ruaduo, ga hyö ei suaja kaikkii nämmii ruadoloi valmehekse heinykuus. Ei pie ostua, eigo myvvä omua kodii. Älgiä ni ostakkua uuzii laittehii kodiruadoloih niškoi, net roitah pädemättömät. Vezimiehet ollah čomat nävöl da lemmekkähät. Sih kaččomattah hyö ei vastata omua vastinehtu, sendäh ku iče ei tahtota sidä. Älgiä nostakkua nimidä jugiedu. Voitto satattua omua iččie veičel libo toizel teräväl brujal. Kalat ruvetah pidämäh iluo da ihalmoimah elaigua. Toinah kaloi ei piästetä ruavospäi lomale, ga myöhembi piäliköt kyzytäh prosken n ua kaloil sendäh. Ottakkua vastah kai lahjat, net pätäh teile tuliel. On valmistannuh Ol ga Smotrova»»Siänennustus Larisa Čirkova piäzi toizekse parahakse kahtes nominatsies. Kuva: Julija Veselova Kirjutakkua omal kielel! Natalja Sinitskaja Ven an valdivollizuon 1350-vuozipäiväkse järjestetyn kilvan voittajii palkittih Karjalan piämiehen tyves toimijan Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien nevvoston istundol. Kilbah yhtyi tazavallan lehtijen da ruadivon toimittajua. Karjal: ristikanzat da ozat nominatsies enzimäzele sijale piäzi Oma Mua-lehten toimittai Jelena Filippova. Häi oli palkittu kirjutukses Olemmo karjalazet da karjalankielizet. Täs joukos toizele sijale piäzi vepsäläine ruadivon toimittai Larisa Čirkova, kolmandele kalevalalaine Arina Sem onova da Kar- Ruadivon toimittajan Anna Usovan (hur.) ohjelmuseerii oli sanottu parahakse Minun oza -nominatsies. jalan Sanomat lehten toimittai Jevgenija Fofanova. Ruadivon toimittajan Anna Usovan ohjelmuseerii oli sanottu parahakse Minun oza -nominatsies. Toizen sijan täs nominatsies tuaste sai Larisa Čirkova, kolmandele sijale piäzi suomenkielizien Karjalan Sanomien toimittai Ilona Veikkolainen. Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu»»midä? konzu? kus? 25 /05 2 /09. Perindöllizien käzineroloin keskus Engel san piha, 5 78-55-29 Tatjana Jaškovan käziruadoloin ozuttelu 8 /06 2 /08 Vihod-mediakeskus K. Marksan prospektu, 14 76-14-41 Karelian Craft: uuzi kauzi ozuttelu 8 /06 1 /07 Kanzallizien kul tuuroin keskus Leninan lagevo, 2 78 20 48 Tyttilöin ozuttelu 7 /07 19.00 Kantele-taloi Karl Marksan piha, 6 76-02-11 Sirkka Rikkan musto-ildu»»kohendus Ô Ô Oman Muan 24. noumeras Viizi + Rembo = enzimäine sija -kirjutukses petties rodih hairahtus. Georgii Čuhrain sijah pidäy lugie Georgii Čugai. Kyzymmö sendäh andiekse lugijoil.»»hyvittelemmö! 8 /06 1 /07 Linnan ozutteluzuelu Leninan prospektu, 26 78 16 50 Kuvondahine eepossuozuttelu Petroskoilastu Oma Pajo-horan pajattajua L udmila Makarovna Gukkinua hyvittelemmö roindupäivänke! Toivotammo sinule, L udmila Makarovna, pitkiä igiä da tervehytty, ozua da lykkyy. Anna sinun iäni iellehgi čomendau horan pajatandua. Omapajolazet yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 28 /06 +11 +16 +9 +16 +11 +14 +10 +12 +10 +14 +10 +15 29 /06 +10 +18 +10 +16 +10 +10 +9 +18 +10 +19 +10 +20 30 /06 +10 +16 +9 +18 +11 +16 +10 +22 +10 +16 +9 +18 01 /07 +11 +22 +11 +20 +10 +22 +9 +21 +10 +18 +11 +19 02 /07 +10 +24 +11 +22 +9 +22 +11 +22 +10 +20 +10 +20 03 /07 +10 +22 +12 +24 +12 +23 +10 +23 +10 +20 +11 +22 04 /07 +11 +21 +11 +23 +10 +23 +11 +22 +11 +21 +10 +24 On otettu: www.gismeteo.ru haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Natalja Sinitskaja Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, 185035 Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) 78-05-10 ÎÎ E-mail:omamua@mail.ru Internet: http://omamua.ru ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-laitos ÎÎ Painettu Verso-painamos 185031 Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu Indeksu 51894 ÎÎ Registrunoumeru 0110927 ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu 12.00 ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 560 ÎÎ Hindu 10 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri) www.design-smi.ru
»»TV:n programmu 2. 9. heinykuudu 7 Ezmäinargi 02/ 07 Toinargi 03/ 07 Kolmaspäivy 04/ 07 Nelläspäivy 05/ 07 Piätteniččy 07/ 07 Suovattu 08/ 07 Pyhäpäivy 09/ 07 18.00, 23.30, 03.00 Н о в о с т и 16.15 Хочу знать с Михаилом 17.00 Детектор лжи 19.00 Давай поженимся! 21.30 Т/с «ЗОЯ» 22.30 Свобода и справедливость с Андреем Макаровым 23.50 Их Италия 00.45 Д/ф «Пионеры глубин» 01.45, 03.05 Х/ф «ЖИЛЕЦ» 03.40 Д/ф «Богдан Ступка. Тот еще перец» 09.00 С новым домом! 13.50, 16.45, 04.45 Дежурная часть 21.30 Т/с «СЕРДЦЕ НЕ КАМЕНЬ» 23.20 Д/с «Солдат империи» 00.15 Вести+ 00.35 Профилактика 01.45 Х/ф «ДЕТИ БЕЗ ПРИ- СМОТРА» 03.25 Анимационный фильм «Смертельная битва: Путешествие начинается» 04.15 Городок 07.00 Канал «Евроньюс» 10.00 Наблюдатель 11.15 Х/ф «ГРОЗА» 12.35 Д/ф «Жизнь кувырком. Алексей Ремизов» 13.15 Д/с «История произведений искусства», «Близнецы йоруба» 13.45 Михаил Ульянов. Театральная летопись 14.10 Острова 15.25 Живое дерево ремесел 15.40, 19.30, 23.00 Новости ША», 1 серия 16.40 Монолог в 4-х частях. Геннадий Полока 17.05 Симфонические произведения П.И.Чайковского. «Манфред». Исполняет БСО им.п.и.чайковского. Дирижер В.Федосеев 18.05 Опера на все времена: Дж.Пуччини. «Тоска» 18.35, 01.40 Д/с «Раскрытые тайны Рима» 19.45 Д/ф «Тихонов. Мгновения славы» 20.30 Х/ф «ОТЦЫ И ДЕТИ», 1 серия 21.15 Д/ф «Футбол нашего детства» 22.10 Д/с «Эволюция Европы. Рождение» 23.20 Д/с «Вселенная Вячеслава Иванова» 23.50 Кинескоп с Петром Шепотинником. 34 Московский Международный кинофестиваль 00.35 Документальная камера 01.15 Глаза в глаза с Аллой Сигаловой. Башкирские народные танцы 02.30 Д/с «История произведений искусства. Пастораль в Конли» Жана Мулена» 18.00, 23.30, 03.00 Новости 16.15 Хочу знать с Михаилом 17.00 Детектор лжи 19.00 Давай поженимся! 21.30 Т/с «ЗОЯ» 23.50 Их Италия 00.45, 03.05 Х/ф «АГОРА» 03.15 Х/ф «В ТЮРЬМУ!» 09.00 С новым домом! 13.50, 16.45, 04.45 Дежурная часть 21.30 Т/с «СЕРДЦЕ НЕ КАМЕНЬ» 23.20 Д/с «Солдат империи» 00.15 Вести+ 00.35 Профилактика 01.45 Честный детектив 02.15 Х/ф «КАК НА ЛАДО- НИ» 07.00 Канал «Евроньюс» 10.00 Наблюдатель 11.15 Х/ф «ГРОЗА» 12.35 Д/ф «Жизнь кувырком. Алексей Ремизов» 13.15 Д/с «История произведений искусства», «Близнецы йоруба» 13.45 Михаил Ульянов. Театральная летопись 14.10 Острова 15.25 Живое дерево ремесел 15.40, 19.30, 23.00 Новости ША», 2 серия 16.40 Монолог в 4-х частях. Геннадий Полока 17.05 Симфонические произведения П.И.Чайковского. «Манфред». Исполняет БСО им.п.и.чайковского. Дирижер В.Федосеев 18.05 Опера на все времена: Дж.Пуччини. «Тоска» 18.35, 01.40 Д/с «Раскрытые тайны Рима» 19.45 Д/ф «Тихонов. Мгновения славы» 20.30 Х/ф «ОТЦЫ И ДЕТИ», 2 серия 21.15 Д/ф «Футбол нашего детства» 22.10 Д/с «Эволюция Европы. Рождение» 23.20 Д/с «Вселенная Вячеслава Иванова» 23.50 Кинескоп с Петром Шепотинником. 34 Московский Международный кинофестиваль 00.35 Документальная камера 01.15 Глаза в глаза с Аллой Сигаловой. Башкирские народные танцы 02.30 Д/с «История произведений искусства. Пастораль в Конли» Жана Мулена» 18.00, 23.30, 03.00 Новости 16.15, 04.25 Хочу знать с Михаилом 17.00 Детектор лжи 19.00 Давай поженимся! 21.30 Т/с «ЗОЯ» 22.30 Человек и закон с Алексеем Пимановым 23.50 Их Италия 00.45 Х/ф «СЕСТРИЧКИ БЭН- ГЕР» 02.35, 03.05 Х/ф «ЖЕСТОКИЙ ЗАХВАТ» 09.00 С новым домом! 13.50, 16.45 Дежурная часть 21.30 Т/с «СЕРДЦЕ НЕ КАМЕНЬ» 23.20 Д/с «Солдат империи» 00.15 Вести+ 00.35 Профилактика 01.45 Х/ф «ВЫМОГАТЕЛЬ- СТВО» 03.50 Т/с «ЗАКОН И ПОРЯДОК» 10.00 Наблюдатель 11.15, 20.30 Х/ф «ОТЦЫ И ДЕТИ», 2, 3 серии 12.00 Сказки из глины и дерева. Богородская игрушка 12.10 Д/ф «Мой папа Семён Черток» 12.55 Д/с «Эволюция Европы. Ледниковый период» 13.45 Михаил Ульянов. Театральная летопись 14.10 Телеспектакль «Кафедра» 15.40, 19.30, 23.00 Новости ША», 3 серия 16.40 Монолог в 4-х частях. Геннадий Полока 17.05 Симфонические произведения П.И.Чайковского. «Гамлет» - музыка к трагедии У.Шекспира. Исполняет Российский национальный оркестр. Дирижер М.Плетнев 17.55 Д/ф «Жюль Верн» 18.05 Опера на все времена: В.А.Моцарт. «Дон Жуан» 18.35, 01.55 Д/с «Раскрытые тайны Рима» 19.45 Д/ф «Эпоха Аркадия Райкина» 21.15 Д/ф «Дворы нашего детства» 22.10 Д/с «Эволюция Европы. Покорение дикой природы» 23.20 Д/с «Вселенная Вячеслава Иванова» 23.50 Х/ф «ЦАРЕУБИЙЦА» 01.30 Глаза в глаза с Аллой Сигаловой. Еврейские народные танцы 02.50 Д/ф «Витус Беринг» 18.00, 23.30, 03.00 Новости 16.15 Хочу знать с Михаилом 17.00 Детектор лжи 19.00 Давай поженимся! 21.30 Т/с «ЗОЯ» 22.30 Д/ф «Бриллиантовое дело Зои Федоровой» 23.50 Их Италия 00.45 Х/ф «ОН, Я И ЕГО ДРУ- ЗЬЯ» 02.50, 03.05 Х/ф «МОЯ УЖАС- НАЯ НЯНЯ» 09.00 Свой взгляд 13.50, 16.45, 04.45 Дежурная часть 21.30 Т/с «СЕРДЦЕ НЕ КАМЕНЬ» 23.20 Д/с «Солдат империи» 00.15 Вести+ 00.35 Профилактика 01.40 Горячая десятка 02.50 Х/ф «ГЛАЗА УЖАСА» 10.00 Наблюдатель 11.15, 20.30 Х/ф «ОТЦЫ И ДЕТИ», 3, 4 серии 12.00 Сказки из глины и дерева. Дымковская игрушка 12.10 Д/ф «Код Орбели» 12.55 Д/с «Эволюция Европы. Покорение дикой природы» 13.45 Михаил Ульянов. Театральная летопись 14.10 Телеспектакль «Кафедра» 15.05 Д/ф «Алтайские кержаки» 15.30 Д/ф «Витус Беринг» 15.40, 19.30, 23.00 Новости ША», 4 серия 16.40 Монолог в 4-х частях. Геннадий Полока 17.05 Симфонические произведения П.И.Чайковского. Симфония 6 «Патетическая». Исполняет Симфонический оркестр Мариинского театра. Дирижер В.Гергиев 18.05 Опера на все времена: В.А.Моцарт. «Волшебная флейта» 18.35, 01.55 Д/с «Раскрытые тайны Рима» 19.45 Д/ф «Мария Миронова. Да, я царица!» 21.15 Д/ф «Дворы нашего детства» 22.10 Д/с «Эволюция Европы. Новое тысячелетие» 23.20 Д/с «Вселенная Вячеслава Иванова» 23.50 Х/ф «ПАЛАТА 6» 01.15 Глаза в глаза с Аллой Сигаловой. Испанские народные танцы 01.40 Д/ф «Пальмира. Королева пустыни» 02.50 Д/ф «Елена Блаватская» 18.00 Новости 16.15, 05.15 Хочу знать с Михаилом 17.00 Жди меня 19.00 Поле чудес 21.30 Фабрика звезд. Россия - Украина. Финал 23.10 Х/ф «БЕЗ МУЖЧИН» 01.40 Х/ф «АНАКОНДА - 2: ОХОТА ЗА КРОВАВОЙ ОРХИДЕЕЙ» 03.30 Х/ф «МАЛЬЧИК В ПО- ЛОСАТОЙ ПИЖАМЕ» 09.00 С новым домом! 13.50, 16.45 Дежурная часть 21.30 Кривое зеркало 23.25 Х/ф «ЕСЛИ БЫ Я ТЕБЯ ЛЮБИЛ...» 01.35 Х/ф «МАЖЕСТИК» 04.35 Городок 10.00, 15.40, 19.30, 23.30 Новости 10.20 Д/ф «Тайны Тобольского Кремля» 11.00 Д/ф «Пальмира. Королева пустыни» 11.15 Х/ф «ОТЦЫ И ДЕТИ», 4 серия 12.00 Д/ф «Когда погасли маяки. Анатолий Мариенгоф» 12.45 Д/с «Эволюция Европы. Новое тысячелетие» 13.35 Спектакль «Варшавская мелодия» ША», 5 и 6 серии 17.30 Опера на все времена: Р.Штраус. «Кавалер розы» 18.05 75 лет Владимиру Ашкенази. Ф.Шопен. 24 прелюдии. Концерт в Лугано 18.45 В вашем доме 19.45 Больше, чем любовь 20.30 Искатели. «В поисках сокровищ Царского Села» 21.15 Х/ф «ГРЭЙСИ» 22.35 Линия жизни 23.50 Х/ф «ГОРОД ЗЕРО» 01.30 А.Дворжак. Славянские танцы 01.55 Д/ф «Музыка в странах бамбука» 02.50 Д/ф «Леся Украинка» 06.00, 10.00, 12.00, 18.00 Новости 06.10 Х/ф «ОТЕЛЬ ДЛЯ СО- БАК» 08.20, 08.45 Мультфильм 09.00 Играй, гармонь любимая! 09.45 Слово пастыря 10.15 Смак 11.00 Д/ф «Бриллиантовое дело Зои Федоровой» 12.20 Т/с «ТЕНИ ИСЧЕЗАЮТ В ПОЛДЕНЬ» 15.05 Х/ф «РИТА» 16.55 Д/ф «Звезда на час» 18.20 КВН. Премьер-лига 19.55 Кто хочет стать миллионером? 21.20 Жестокие игры. Финал 23.00 Х/ф «ЛАРГО ВИНЧ» 01.00 Х/ф «БЛИЗОСТЬ» 03.00 Х/ф «ПРОЧИСТЬ МОЗ- ГИ!» 05.25 Хочу знать с Михаилом 05.05 Х/ф «ВОЛШЕБНАЯ СИЛА» 06.35 Сельское утро 07.05 Диалоги о животных 08.00, 11.00, 14.00 Вести 08.10, 11.10, 14.20 Вести- Москва 08.20 Военная программа Александра Сладкова 08.50 Субботник 09.30, 04.25 Городок 10.05 Д/ф «Нинель Мышкова. До и после «Гадюки» 11.10 11.55 Честный детектив 12.25, 14.30 Т/с «СДЕЛАНО В СССР» 17.00 Субботний вечер 18.55 Десять миллионов с Максимом Галкиным 20.00 Вести в субботу 20.45 Х/ф «ПОСЛЕДНИЙ КОРДОН - 2» 00.45 Х/ф «ПЕСОЧНЫЙ ДОЖДЬ» 02.45 Х/ф «СУП НА ОДНОГО» 10.00 Человек перед Богом. «Введение во Храм» 10.35 Х/ф «ДЕВУШКА С ГИ- ТАРОЙ» 12.00 Д/ф «Михаил Жаров» 12.40 Х/ф «КЫШ И ДВА- ПОРТФЕЛЯ» 14.00 Д/ф «80 лет со дня рождения Валентина Никулина. «Каждый выбирает для себя...» 14.40 Спектакль «На дне» 17.35 Д/ф «Музыка в странах бамбука» 18.30 Х/ф «ДОМ И ХОЗЯИН» 19.55 Острова 20.35 Рене Флеминг и Берлинский филармонический оркестр. «Ночь любви» в Вальдбюне-2010 22.45 Д/ф «Матадор» 00.45 Семь поколений рока. «Мое поколение»: рождение рока» 01.35 Мультфильм 01.55 Д/с «Поиски ягуара с Найджелом Марвином» 02.40 Д/ф «Гоа. Соборы в джунглях» Huomivo! 06.00, 10.00, 12.00 Новости 06.10 Х/ф «ОРЕЛ И РЕШКА» 08.05 Служу Отчизне! 08.40, 09.00 Мультфильм 09.15 Здоровье 10.15 Непутевые заметки 10.35 Пока все дома 11.25 Фазенда 12.15 Д/ф «Карен Шахназаров. Жизнь коротка!» 13.15 Х/ф «КУРЬЕР» 14.55 Т/с «ЛАПУШКИ» 19.00 Праздничный концерт «День семьи, любви и верности». Трансляция из Мурома 21.00 Воскресное Время 22.00 Мульт личности 22.30 Yesterday live 23.25 Т/с «ДЗЕН» 01.15 Х/ф «БАНЗАЙ, РЕЖИС- СЕР!» 03.15 Д/ф «Он вам врет!» 04.15 Хочу знать с Михаилом 05.15 Х/ф «ЛУНИ ТЮНЗ: СНОВА В ДЕЛЕ» 07.00 Х/ф «ВОСПИТАНИЕ ЖЕСТОКОСТИ У ЖЕН- ЩИН И СОБАК» 09.50 Сборная 2012 с Дмитрием Губерниевым 10.20. События недели 11.00, 14.00 Вести 11.10, 14.30 Т/с «СДЕЛАНО В СССР» 14.20 Вести-Москва 15.10 Смеяться разрешается 17.10 Рассмеши комика 17.55 Х/ф «БЕЛОЕ ПЛАТЬЕ» 20.00 Вести недели 21.05 Х/ф «СОВСЕМ ДРУГАЯ ЖИЗНЬ» 00.45 Х/ф «ЗИМНИЙ ВЕЧЕР В ГАГРАХ» 02.40 Х/ф «СКУБИ-ДУ - 2: МОНСТРЫ НА СВО- БОДЕ» 10.00 Обыкновенный концерт с Эдуардом Эфировым 10.35, 00.20 Х/ф «ШОФЁР ПОНЕВОЛЕ» 12.10 Легенды мирового кино 12.35, 01.50 Мультфильм 14.15 Д/с «Поиски ягуара с Найджелом Марвином» 15.00 Шедевры мирового музыкального театра 18.25, 01.55 Д/ф «Яды и отравители» 19.20 Х/ф «ЯДЫ, ИЛИ ВСЕ- МИРНАЯ ИСТОРИЯ ОТ- РАВЛЕНИЙ» 21.00 Д/ф «Женский взгляд на мужское кино» 21.45 Т/с «ИДИОТ» 23.30 Семь поколений рока. «Белый свет, белый жар»: арт-рок» 02.50 Д/ф «Пьер Симон Лаплас» Ô Ô Musta kaččuo Karjalan TV:n kanzalliskielizen toimituksen Omin silmin -ozutustu nellänpiän 3. heinykuudu Rossija 1 -kanualal 09.05 aigah. Ô Ô Joga päiviä paiči suovattua da pyhiäpäiviä samal kanualal 14.30 aigah ollah uudizet karjalan, vepsän da suomen kielel.
8»» pei, pei, pezästy»»runuo»» arbaituksii Tatjana Baranova Zinaida Dubinina Mille tulou kezä Kerran lapsil minä kyzyin: Mille tulou meijän kezä? Pihas tulou kukkazile, Tuhjos čihoin muarjazile, Mečäs kuuzen pihkale Da vie koivun lehtile. Kanabrole, juomoile Tulou kezäl suoloile. Päivypastos rajakol Hyvä duuhu mandžakos. Järves kalale da viele, Niityl heinäle da hiele. Tatjana Baranova Lähti vihmu hil l akkazin Kävelemäh pihua myö. Kastoi pihan, levon, kažin. Tahtoi astua heinikös. Kaččou rippuu taulukko: Ei sua heinii pollettua! Vihmu oli kuundelii, Heinät viettäh kuivettih. Mibo rodih? Rodih mi? Pluat t u kerras lyheni. Polvištanit kaijettih, Jallačit kai pienettih. Mis on viga? Ken sen arbuau? Ken täh kyzymykseh vastuau? Etgo sinä smeknie voi? Meijän lapsi kazvoi! Rouzukukkaine»»Kerdomus Tamara Ščerbakova Kukkuvagoine oli ylen čomasti navedittu. Vavon rajoi myö kukittih erivärizet orvokit, a keskel vaguo allettih kukkie ruskiet, keldazet rouzat. Net allettih kukkie ylen čomasti, buiteku kaikkii kučuttih lähembi. Kolmevuodehine An oi-tyttöine kiirehti kaččomah rouzii. Oijendi oigien käbäzen dai sormut puutui teräväh šiippah. Pöllästyi lapsi, rubei itkemäh, kyzyy: Miksebo abeičči minuu engoine čoma kukkaine? Oi, kuldaine muruine, älä itke, minä puhun sormuzeh, kibien ajan iäres. Ajat iäres kibien, a kunnebo se menöy? Anna pyöriy nurmie myöte, A sit suole kastumah, Päiväzeh päivittymäh, Kuuzen oksal rippumah. A An oin sormut kibies piäzemäh. Minun sormut jo parani, kerro miksebo rouzukukkaine sormii pystelöy? kyzyi tyttöine muamal. Rouzukukkaine on čoma da lembei, kaikin voijah sidä abeija, sendäh sen varres kazvetah terävät šiippazet. Nikel ei sua niidy käzil koske da katkata kukkazii. Anna net vagozel čomasti kukitah, kaikile iluo ozutetah, ken ei koske kukkazii, se ni šiippazeh ei puutu, sellitti muamo tyttärele. Häilyttäy piädy akkaine, Čoma ruskei paikkaine. Ken siiriči astuu, Kumardahes vastah. Olen kezän muruine. Varustakkua puzuine, Poimiččuine, rengine, Tulgua minuu keriämäh. Aiga neidine, pluat t u valgeihut. Pluat an heitti, Nyblät jiädih. (mandžoi) (mandžoi) ( tuomi) Pyöräkkö, pyöräkkö, Kuldaine bokku. Kuuzien tuakse vieröy, Huondeksessah uinuou. A gu nouzou muhahtah, Muailmu kai kajahtah. (päiväine) Meijän pieluksel on pitky händy, Pienet korvazet da silei karvu. Toiči pielus händiä viuhkuttau, Toiči vienol iänel pajuo pajattau. (kaži)»»sanaristikko»»luadikkua lapsienke yhtes Tiijätgo Vladimir Brendojevan runoloi lapsile? Ku et tiedäne, ga luve da vastua kyzymyksih. Kirjuta vastavukset sanaristikköh. 1. Mihbo runoilii kačoi aijan ragožes? 2. Sidä vähäsanastu opi ellendiä! 3. Misbo Lenal oli vigua Lenan huoli -runos? 4. Kedäbo runoilii sanoi pehmiekse käbäläkse? 5. Kenbo kaivau čyöttyö nurmel? 6. Kenesbo on pagin täs runos: Kel on sarvet kringelit, händy pieni bringeli..? 7. Sidä ei ole lumiukol. 8. Kedäbo viivitteli kisoi valgeinenä Ogrodal-runos? 9. Kellebo on pandu nimi Jošši? 10. Kenbo ulvou nälgiä? Kenbo oli jänölöin čupul? 11. Kenenbo pimies kaži nägi? 12. Kenenbo nämä sanat ollah? Terveh huondes! Uuzi huondes! Eulo hyödyy liijas muandas! 13. Kenbo kävyy ižändänke meččäh, hirven huuhtoh, kondien eččoh? 14. Kedäbo muamo sanou omakse turvakse, tuatan avukse, liipoilinduzekse, piäsköikse, kullakse, valgeipiähyökse, käbyzekse? On valmistannuh Ol ga Smotrova 1 2 3 4 8 7 5 6 11 9 10 13 12 14 Vezikorendoine Moizen luajilmuksen voijah luadie pikkarazet lapsetgi vahnembienke yhtes. Vezikorendon rungazekse pidäy ottua hienoine puun oksaine, siivikse pätäh niinipuun siemenet. Siivet rungazeh tartutakkua plastilinal. Ku himoitannou, siivet voibi čomendua läpettäjäl biiseral.