ESPOO BASKET TEAM RY SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, kieli ja perustamisaika 2 Seuran tarkoitus Yhdistyksen nimi on Espoo Basket Team ry. Yhdistyksen kotipaikka ja toiminta-alue on Espoon kaupunki. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seuran kieli on suomi. Seura aloitti toimintansa 1.5.1993. Seuran tarkoituksena on lisätä yleistä hyvinvointia kannustamalla liikunnalliseen, terveeseen elämäntapaan, edesauttaa siihen liittyvää kansalaistoimintaa ja erityisesti tarkoituksena on tarjota mahdollisuus koripallon harrastamiseen eri rooleissa, niin terveysliikunta-, harraste-, kilpa- ja huippu-urheilutasoilla. Seuran tarkoituksena ei ole voiton taikka muun taloudellisen ansion hankkiminen. 3 Tarkoituksen toteuttaminen Mainittua tarkoitusta seura toteuttaa: 1. järjestämällä jäsenilleen urheilu- ja muita liikunnallisia harjoituksia, koulutustilaisuuksia ja kilpailuja, liikunnan ja henkisten harrastusten alaan kuuluvia näytöksiä, juhlia, kerhotilaisuuksia sekä suullisten ja kirjallisten esitysten avulla valistaa heitä seuran tarkoitukseen liittyvissä kysymyksissä; 2. kiinnittämällä ehdotusten, anomusten ynnä muiden aloitteiden kautta toiminta-alueensa viranomaisten asiainomaisten elinten huomiota sekä omatoimisesti pyrkien liikuntatoiminnan kehittämiseen ja sille tarpeellisten harjoituspaikkojen ja välineiden hankkimiseen sekä muiden edellytysten luomiseen; 3. harjoittamalla julkaisutoimintaa; 4. edistämällä liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemalla kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Toiminnan tukemiseksi seura voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä sekä hankkia varoja aatteellisen toimintansa tukemiseksi järjestäen huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus-, kirjapaino- ja monistustoimintaa sekä ravintola-, kioski- ja kahvilatoimintaa sekä välittäen jäsenilleen urheiluvälineitä ja urheiluasusteita. 4 Seura jäsenenä 5 Seuran jäsenet Seura noudattaa Suomen Koripalloliiton sääntöjä ja määräyksiä. Seuran varsinaisiksi jäseniksi voidaan ottaa henkilöitä ja yhteisöjä, jotka sitoutuvat noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Jäseniksi hyväksymisestä päättää hallitus. Hallituksen päätöksellä jäsen voidaan hyväksyä ainaisjäseneksi 9 :ssä mainituilla edellytyksillä. Kunniapuheenjohtajaksi voidaan yhdistyksen kokouksen päätöksellä kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen.
6 Seurasta eroaminen Kannattajajäseniksi voi seuran hallitus hyväksyä henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka tukevat seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattaja jäsenmaksun. Kannattajajäsenellä ei ole äänioikeutta seuran kokouksissa. Jäsen, joka haluaa erota seurasta, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen seuran hallitukselle tai puheenjohtajalle tai ilmoittakoon siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty. Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan toimintavuoden loppuun asti. 7 Jäsenen eronneeksi katsominen Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi seurasta, jos jäsen on jättänyt kuusi kuukautta sitten erääntyneen jäsenmaksun maksamatta. 8 Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet Hallitus voi erottaa seurasta jäsenen, jos hän: laiminlyö jäsenmaksunsa suorittamisen toimii seuran sääntöjen vastaisesti rikkoo lakeja tai esiintyy urheiluhengen vastaisesti toimii seuran tai Suomen Koripalloliiton tarkoitusperien vastaisesti Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa WADA:n ja Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä. Dopingrikkomuksia ovat: Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys Kieltäytyminen dopingtestistä Dopingvalvonnan välttely ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti Dopingtestin manipulointi Dopingaineiden hallussapito Dopingaineiden ja menetelmien levittäminen Dopingin edistäminen Dopingrikkomuksesta voidaan määrätä seuraamuksena: Kilpailutuloksen mitätöinti Urheilutapahtuman tulosten hylkääminen Urheilun toimintakielto Kirjallinen varoitus Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle. Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on: 1. Urheilulle vieraiden aineiden käyttö Huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen Julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena Tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin
9 Jäsenmaksu 2. Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa Väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntökikkailu 3. Urheiluhuijaus Kilpailutilan tai -välineiden manipulointi Tuloksista etukäteen sopiminen 4. Vedonlyönti Vedonlyönti omasta kilpailusta 5. Lahjonta Tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi 6. Sukupuolinen häirintä Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto. Hallitus päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä. Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla. Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä. Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja. Jäseniltä kannettavien jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää seuran kevätkokous vuosittain. Jäsenmaksu on määrättävä vuosittain kiinteänä summana. Hallituksella on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta tai nimetä jäsen ainaisjäseneksi: jos, hän on suorittanut kertakaikkisena suorituksena 10 vuoden jäsenmaksut; tai tehnyt seuralle huomattavia palveluksia; tai muiden urheilullisten taikka taloudellisten syiden takia. Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuudesta. 10 Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään huhtitoukokuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen kokouksiin on julkaistava vähintään yhtä viikkoa ennen kokousta Espoon Basket Teamin ylläpitämillä www-sivuilla. Asioista, joita seuran jäsenet haluavat varsinaisessa tai ylimääräisessä kokouksessa käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viisi päivää ennen kokousta.
11 Kevät- ja syyskokous Kevät kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja sihteeri kaksi pöytäkirjantarkastajaa ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys 6. Vahvistetaan jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus seuraavalle toiminta kaudelle 7. Vahvistetaan hallituksen seuraavaa toimintakautta varten laatima toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä yleissuunnitelma seuraavien vuosien toimintaa varten 8. Valitaan täysi-ikäisten jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja seuraavalle toimintakaudelle 9. Vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä ja valitaan tämän päätöksen mukaisesti täysiikäisten jäsenten joukosta hallituksen jäsenet seuraavalle toimintakaudelle 10. Valitaan yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tarkastamaan seuran tilejä ja hallintoa seuraavalle toimintakaudelle 11. Käsitellään hallituksen esittämät tai jäsenten 10 :n mukaisesti vireille panemat asiat 12. Kokouksen päättäminen Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja sihteeri kaksi pöytäkirjantarkastajaa ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut jäsenet 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys 6. Esitetään vahvistettavaksi hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös 7. Esitetään tilintarkastajien lausunto 8. Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille 9. vastuuvelvollisille 10. Käsitellään hallituksen esittämät tai jäsenten 10 :n mukaisesti vireille panemat muut asiat 11. Kokouksen päättäminen 12 Seuran ylimääräinen kokous 13 Pöytäkirja Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun, vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen ilmoittaen käsiteltäviksi halutut asiat. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava ne asiat, jotka ovat antaneet aihetta kokouksen koollekutsumiseen. Kutsu ylimääräiseen kokoukseen tapahtuu samalla tavalla kuin varsinaiseen kokoukseen. Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat edellä mainituin tavoin siitä tehneet esityksen. Seuran ja sen hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat ovat kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen pöytäkirjantarkastajien tarkastettava. Hallituksen pöytäkirjat tarkastetaan heti tai seuraavassa
14 Äänestys 15 Seuran hallinto kokouksessa. Kaikista kokouksien pöytäkirjoista tulee toimittaa jäljennökset seuran puheenjohtajalle. Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä. Jokaisella kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella, viisitoista vuotta täyttäneellä jäsenellä, kannattaja jäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. Seuran toimintaa ja taloutta johtaa sekä seuraa edustaa seuran kokouksen valitsema hallitus. Hallitukseen kuuluu yhdeksi toimintakaudeksi valittu puheenjohtaja ja 4-8 jäsentä. Hallitus valitsee jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä taloudenhoitajan. Sihteeri ja taloudenhoitaja voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajansa kutsusta tai jos puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Hallituksen tehtävänä on erityisesti: 1. Panna täytäntöön seuran kokousten päätökset 2. Johtaa ja valvoa seuran toimintaa sekä tehdä aloitteita seuran toiminnan kehittämiseksi 3. Pitää jäsenluetteloa 4. Vastata seuran taloudesta 5. Laatia ja esittää vuosikokoukselle sen vahvistettavaksi seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 6. Laatia ja esittää seurankokoukselle sen hyväksyttäväksi seuraavan toimintakauden toimintasuunnitelma sekä yleissuunnitelma seuraavien kausien toimintaa varten 7. Kutsua koolle seuran kokous sekä valmistella varsinaiselle kokoukselle ja ylimääräiselle kokoukselle esitettävät asiat 8. Toimittaa tarpeelliset tiedot seuran jäsenille 9. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista 10. Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan 11. Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukausi ennen syyskokousta 12. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä 13. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii 14. Nimetä tarpeellisiksi katsomansa valiokunnat valmistelemaan ja hoitamaan edellä mainittuja tehtäviä
16 Tilivuosi Seuran toimintakausi ja tilivuosi on toukokuun 1. päivästä huhtikuun 30. päivään. 17 Nimenkirjoittajat 18 Sääntöjen muuttaminen 19 Seuran purkaminen Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yksin. Seuran hallitus voi myöntää nimenkirjoitusoikeuden myös muulle nimeämälleen täysi-ikäiselle henkilölle. Näiden sääntöjen muuttaminen edellyttää, että seuran kokouksessa vähintään 2/3 annetuista äänistä kannattaa sääntöjen muuttamista. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta. Seuran purkamista koskeva päätös on tehtävä 3/4 ääntenenemmistöllä kahdessa perättäisessä vähintään kuukauden väliajoin pidettävissä seuran kokouksissa. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta. Jos seura purkautuu, varat käytetään koripalloharrastuksen edistämiseen seuran kokouksen päätöksen mukaisesti. Hallituksen on ilmoitettava yhdistyksen purkamisesta yhdistysrekisteriin.