SOSIAALIPOLITIIKKA Tutkimuksen ja opetuksen painopisteet Sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet sosiaalipoliittista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin sekä tieteellisiin jatko-opintoihin. Tavoitteena on ammattitaitoisen henkilökunnan kouluttaminen julkisyhteisöjen, yritysten ja järjestöjen hallinnon, suunnittelun, koulutuksen ja tutkimuksen tehtäviin. Opetuksessa tämä merkitsee itsenäisen, kriittisen ajattelun, ongelmien ratkaisukyvyn ja yhteistyökyvyn korostamista. Kaikissa moderneissa yhteiskunnissa sairaus, työttömyys, vanhuus ja muut elämään liittyvät riskit aiheuttavat toimeentulon epävarmuutta. Niin riskit kuin ihmisten tarpeetkin muuttuvat yhteiskunnan muutoksen myötä. Globalisoitumisen ja Euroopan yhdentymiskehityksen kansallisvaltioille aiheuttamat haasteet, työelämän ongelmat ja työttömyys, köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen sekä väestön vanheneminen ovat esimerkkejä ajankohtaisista kysymyksistä, joihin sosiaalipolitiikka niin tieteenä kuin käytännön toimintanakin etsii ratkaisuja. Kysymysten ratkaisussa sekä taloudelliset että moraaliset tekijät ovat tärkeitä. Yleisellä tasolla sosiaalipolitiikan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle teoreettiset valmiudet ymmärtää yhteiskunnan rakenteita, toimintaa, muutoksia ja muutosten syitä perehdyttämällä opiskelijat 1. keskeisiin yhteiskuntateorioihin 2. yhteiskunnallisten instituutioiden kehittymiseen ja toimintaan eri maissa 3. hyvinvointivaltiomalleihin, niiden kehitykseen ja kehityssyihin Yleisvalmiuksien ohella opetusta järjestetään erityisesti niillä sosiaalipolitiikan erityisaloilla, joille Turun yliopiston sosiaalipolitiikka oppiaineen oma tutkimus ja opettajien asiantuntemus ovat suuntautuneet. Sosiaaliturvajärjestelmät ja niiden yhteiskuntapoliittisten vaikutusten arviointi muodostaa oppiaineen koulutuksen ja tutkimuksen painopistealueen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten eri sosiaalipoliittiset ratkaisut vaikuttavat palveluiden saatavuuteen, tulonjakoon, köyhyyteen ja hyvinvointivaltion kannatusperustaan. Sosiaalipoliittiset ratkaisut ovat yhä enenevässä määrin kansainvälisiä. Siksi kansainväliset vertailut ja niihin liittyvät metodiset valmiudet ovat keskeisellä sijalla sekä laitoksen tutkimustoiminnassa että opetuksessa. Opetuksen erityistavoitteena on 4. perehdyttää opiskelija eri sosiaalipoliittisiin järjestelmiin ja niiden vaikutuksiin 5. antaa työelämässä tarvittavat käytännölliset sosiaalipoliittiset valmiudet 6. antaa opiskelijoille tieteelliseen tutkimukseen ja jatkokoulutukseen liittyvät perusvalmiudet Ammatilliset valmiudet Sosiaalipolitiikan antamia valmiuksia voidaan soveltaa hyvin monilla yhteiskunnallisen toiminnan alueilla niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Hankitut valmiudet soveltuvat julkisen hallinnon ja muiden organisaatioiden mm. järjestöjen ja yritysten hallinto-, suunnittelu-, tutkimus- ja koulutustehtäviin. Sosiaali-, työvoima- ja henkilöstöhallinto ovat tyypillisiä sosiaalipolitiikan hallinnollisia sovelluksia. Suunnittelua ja päätöksentekoa koskevia valmiuksia tarvitaan nykyisin yhä useammilla aloilla.
Sosiaalipolitiikan opiskelijoita on sijoittunut tutkimustehtäviin korkeakouluihin ja eri tutkimuslaitoksiin sekä hallinnollisiin asiantuntijatehtäviin. Korkeakoululaitoksen ohella sosiaalipolitiikan oppiaineesta valmistuneita on sijoittunut runsaasti ammattikorkeakouluihin ja erilaisiin keskiasteen opetustehtäviin. Työllisyystilanne Tutkimukset ja korkeakoulutilastot Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista osoittavat, että sosiaalipolitiikkaa pääaineenaan opiskelleet ovat sijoittuneet työmarkkinoille hyvin. Lisäksi lähivuosina tapahtuva nopea eläkkeelle siirtyminen entisestään parantaa työllisyystilannetta. Sosiaalipolitiikasta valmistuneita työskentelee paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä, niin julkishallinnossa, yrityksissä kuin sosiaalialan järjestöissäkin. Merkittäviä työllistäjiä ovat kunnat, järjestöt, vakuutusyhtiöt, kansaneläkelaitos, valtion keskushallinto sekä tutkimuslaitokset ja yliopistot. HOPS opiskelijan ohjauksen välineenä sosiaalipolitiikan laitoksella Henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tavoitteena on tukea pääaineopiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä. HOPSin lähtökohtana ovat sosiaalipolitiikan tutkintovaatimukset, joiden pohjalta opiskelija suunnittelee opintojensa etenemistä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat kutsutaan HOPSkeskusteluun neuvonta-assistentin kanssa ensimmäisen opintovuoden aikana. Opintojen myöhemmissä vaiheissa HOPS-ohjausta annetaan opiskelijan omien tarpeiden mukaan. HOPS-keskustelun pohjana toimii HOPS-lomake, joka löytyy oheisen linkin kautta http://www.soc.utu.fi/laitokset/sosiaalipolitiikka/opiskelu/hops.html KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE (180 OP) 1. Sosiaalipolitiikan perusopinnot (yhteiset sosiaalityön kanssa) 25 op 2. Sosiaalipolitiikan aineopinnot 51 op Kandidaatin tutkielma 10 op 3. Tiedekunnan yhteiset opinnot 16 op - filosofiaopinnot (6 op) - tilastomenetelmien peruskurssi (8 op) - SPSS ohjelmistokurssi (2 op) 4. Kieliopinnot 15 op 5. Sivuaineopinnot 63 op MAISTERIN TUTKINNON RAKENNE (120 OP) 1. Sosiaalipolitiikan syventävät opinnot 43 op Pro gradu tutkielma 40 op 2. Sivuaineopinnot 37 op Sivuaineiden opinnot Sosiaalipolitiikan yleiseen linjaan sisältyy sivuaineiden opintoja yhteensä vähintään 100 opintopistettä. Sivuaineet voidaan valita vapaasti, suositeltavimpia ovat
yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan aineet. Sivuaineiksi on suoritettava kahdet perusopinnot (25 op) tai vastaavat opintokokonaisuudet (25 op) (ks. tiedekunnan ohjeet). Vaihtoehtoisia sivuaineita voivat olla myös taloussosiologia (TuKKK), oikeustieteellisen tiedekunnan opinnot, kasvatustiede, erityispedagogiikka, aikuiskasvatus, kulttuurimaantiede, hoitotiede, mediatutkimus, Åbo Akademin valtiotieteellisen tiedekunnan aineet tai anomuksesta jokin muu tieteenala. Opintooppaan lopusta löytyy myös muita sivuainekokonaisuuksia. OHJEELLINEN OPINTOJEN SUORITUSJÄRJESTYS KANDIDAATIN TUTKINTO SOSIAALIPOLITIIKKA 1. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. P.1 Johdatus sosiaalipolitiikan ja P.3 Talous- ja sosiaalipolitiikka 6 op sosiaalityön perusteisiin 7 op Periodi 2. Periodi 4. P.2 Yhteiskunnan muutos, sosiaaliset ongelmat ja sosiaalipolitiikka 6 op P.4 Sosiaalipolitiikan kansalliset ja kansainväliset haasteet 6 op Yhteensä: 13 op Yhteensä: 12 op 2. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. A.1.1 Riskit, instituutiot ja hyvinvointi 6 op A.1.3 Sosiaalipolitiikan kannatusperusta 4 op A.3.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen A.1.5 Sosiaalipolitiikka ja talous II 6 op alku 3 op Periodi 2. Periodi 4. A.3.1 Johdatus sosiaalitutkimukseen A.3.2 Survey-tutkimuksen perusteet 4 op loppu 2 op A.3.4 Laadullinen tutkimus 5 op A.2 Sosiaalioikeus 5 op Yhteensä: 16 op Yhteensä: 19 op 3. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. A.1.2 Sosiaalipolitiikan klassikot I 3 op A.3.5 Projektit ja arviointi alku 3 op A.3.3 Sosiaalitilastollinen tutkimus 4op A.3.6 Kandidaattiseminaari jatkuu 3 op A.3.6 Kandidaattiseminaari alku 2 op Periodi 2. Periodi 4. A.1.4 Sosiaalipolitiikkaa koskeva A.3.5 Projektit ja arviointi loppu 2 op päätöksenteko 3 op A.3.6 Kandidaattiseminaari jatkuu 2 op A.3.6 Kandidaattiseminaari loppu 3 op Yhteensä: 14 op Yhteensä: 12 op Yhteensä: 86 op
MAISTERIN TUTKINTO SOSIAALIPOLITIIKKA 4. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. S.1 Sosiaalipolitiikan teoria II 5 op S.3 Sosiaalipolitiikan erityisalat 3 op S.2 Sosiaalipolitiikan käytäntöön S.4 Sosiaalipolitiikan klassikot 4 op orientoituminen 9 op S.5.1.3 Vertaileva tutkimus (V) 5 op Periodi 2. Periodi 4. S.1 Sosiaalipolitiikan teoria II 5 op S.5.1.2 Laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät (V) 5 op S.5.1.1 Monimuuttujamenetelmät (P) 5 op Yhteensä: 29 op Yhteensä: 7 op 5. OPINTOVUOSI Syksy Kevät Periodi 1. Periodi 3. S.5.3 Pro gradu -seminaari alku 1 op S.5.3 Pro gradu -seminaari jatkuu 2 op S.5.4 Pro gradu -tutkielma alku 4 op S.5.4 Pro gradu -tutkielma jatkuu 13 op Periodi 2. Periodi 4. S.5.3 Pro gradu -seminaari jatkuu 2 op S.5.3 Pro gradu -seminaari loppu 2 op S.5.4 Pro gradu -tutkielma jatkuu 10 op S.5.4 Pro gradu -tutkielma loppu 13 op Yhteensä: 17 op Yhteensä: 30 op Yhteensä: 83 op PERUSOPINNOT 25 OP P.1 JOHDATUS SOSIAALIPOLITIIKAN JA SOSIAALITYÖN PERUSTEISIIN (P) 7 OP Introduction to Social Policy and Social Work SOSP6000 (sosiaalipolitiikan kirja), SOSP76003 (sosiaalityön kirja) SOSP6001 (sosiaalipolitiikan luento), SOSP6004 (sosiaalityön luento) SOSP6002 (reader) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tieteellisen tutkimuksen alat ja painopistesuunnat sekä hallitsee sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön peruskäsitteistön. Opintojaksolla tutustutaan sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön historialliseen kehitykseen, sosiaalipoliittisten järjestelmien pääpiirteisiin sekä sosiaalisen toiminnan kytkeytymiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Opetus- ja opiskelumuodot: Kirjallisuus ja luento (30 h) + 10 h workshop sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön pääaineopiskelijoille. Sivuaineopiskelijat suorittavat workshopin sijasta erikseen tentittävän teoksen. Kuulusteluja järjestetään syyslukukaudella kolme kertaa: luennon päätteeksi ja 2 rästitenttiä (marraskuun ja joulukuun tiedekunnan tenttipäivinä). Lisäksi kuulusteluja järjestetään tiedekunnan kesätenttipäivinä. Suoritustavat: Luentokuulustelu, jonka yhteydessä tentitään alla olevat teokset.
Karisto, Takala ja Haapola: Matkalla nykyaikaan, sivut 1-220 Raunio: Olennainen sosiaalityössä Sivuaineopiskelijat: Särkelä, Eronen (toim.): Perusturvan pulmat ja uudistamisen vaihtoehdot Arvostelu: Sosiaalipolitiikan kirja ja luento arvostellaan yhtenä kokonaisuutena, sosiaalityön kirja ja luento arvostellaan yhtenä kokonaisuutena ja sivuaineopiskelijoiden erikseen tentittävä teos yhtenä kokonaisuutena asteikolla 1-5. Workshop-työskentely arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuulliset opettajat: Veli-Matti Ritakallio ja Katja Forssén P.2 YHTEISKUNNAN MUUTOS, SOSIAALISET ONGELMAT JA SOSIAALIPOLITIIKKA (P) 6 OP Change in Society, Social Policy and Problems SOSP6005 (kirjat, sosiaalityön assistentti), SOSP6006 (luento, Leo Nyqvist) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen yhteiskunnan muutoksen keskeiset piirteet, sosiaalipolitiikan kehityksen ja sosiaalipolitiikan liittymisen yhteiskuntaan. Samoin hän on perehtynyt väestöön ja yhteiskunnalliseen muutokseen liittyviin kysymyksiin. Opiskelijat perehtyvät lisäksi keskeisiin sosiaalisten ongelmien määrittelytapoihin ja interventiopoliittisiin näkökulmiin. Opetus- ja opiskelumuodot: A) Pääaineopiskelijat: Opintojaksoon kuuluu Sosiaaliset ongelmat ja interventiokäytännöt -luento (16 h). Opiskelijat suorittavat osan opintojaksosta internetympäristössä. Kirjallisuuskuulustelun sijasta kurssin kirjallisuus toimii pääaineopiskelijoille oheislukemistona, jota käytetään mm. verkosta saatavan aineiston ohella ja verkon kautta suoritettavien kirjallisten töiden lähdemateriaalina. Näiden töiden suorittamisessa toimivat apuna ns. tutoropettajat, jotka ovat opinnoissaan pidemmälle edenneitä opiskelijoita. Kurssiin sisältyy kaikille yhteinen luento-osuus 16 h. Luento-osuutta ja oheismateriaalia ei tentitä perinteiseen tapaan, vaan suoritus tapahtuu annettujen tehtävien pohjalta verkon kautta. Toimintaajatuksena on opitun tietoaineksen ja hankitun lähdemateriaalin soveltaminen verkkotehtävissä. B) Sivuaineopiskelijat suorittavat opintojakson luennot ja kirjallisuuden. Suoritustavat: A) Pääaineopiskelijat: Verkkotehtävät ja -keskustelut vastuu- ja tutoropettajien ohjaamana. Oheislukemiston lisäksi opiskelijat tutustuvat verkon kautta myös muuhun lähdeaineistoon ja soveltavat sitä annettuihin tehtäviin. Kurssi suoritetaan kokonaan verkkotehtävinä. B) Sivuaineopiskelijat: Sosnetin Sosiaaliturvan historia -verkkokurssi. Lisäksi opiskelijat suorittavat Sosiaaliset ongelmat ja interventiokäytännöt -luennon (16 h) luentokuulusteluna ja pääaineopiskelijoiden oheislukemiston erillisenä kirjallisuuskuulusteluna. Pääaineopiskelijoiden oheislukemisto: Julkunen: Kuka vastaa? Hyvinvointivaltion rajat ja julkinen vastuu Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät - Kuka sai ja kuka jäi ilman? Sivut 17-30, 65-99 ja 122-140 Anttonen ja Sipilä: Suomalaista sosiaalipolitiikkaa Arvostelu: Pääaineopiskelijat: kurssin osat arvostellaan kokonaisuutena asteikolla 1-5. Sivuaineopiskelijat: kirjallisuus ja luennot arvostellaan erikseen asteikolla 1-5 ja verkkokurssi asteikolla hyväksytty hylätty.
Vastuulliset opettajat: Leo Nyqvist, Ismo Söderling ja Mia Hakovirta P.3 TALOUS- JA SOSIAALIPOLITIIKKA (P) 6 OP Economics and Social Policy SOSP6015 Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään yleisesti yksityisten markkinoiden ja julkisen talouden välisiin suhteisiin. Kurssin käytyään opiskelija tuntee hyvinvointivaltion rahoituksellista perustaa koskevan keskustelun. Kurssilla tarkastellaan talouspolitiikan ja sosiaalipolitiikan välistä suhdetta, sosiaalipolitiikan merkitystä taloudellisena investointina, sosiaalipoliittisia tulonsiirtojärjestelmiä ja niiden kannustinvaikutuksia sekä verotuksen roolia hyvinvointivaltiollisesta näkökulmasta. Opetus- ja opiskelumuodot: Kurssi suoritetaan monimuoto-opetuksena, joka koostuu luennoista, opintoryhmätyöskentelystä tutorien ohjauksessa sekä itseopiskelusta (oheismateriaaliin tutustuminen ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen). Kontaktiopetuksen kesto on 34 h, josta luentoja 18 h ja opintoryhmätyöskentelyä 16 h. Suoritustavat: Opintojakso suoritetaan monimuoto-opetuksena, joten ennakkoon ilmoittautuminen on välttämätöntä. Kurssin hyväksytty arvosana edellyttää aktiivista osallistumista opintoryhmätyöskentelyyn. Arvostelu: Oppimispäiväkirja (3 op) ja työryhmien työpaperit (3 op) arvostellaan kokonaisuutena asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: sosiaalipolitiikan assistentti P.4 SOSIAALIPOLITIIKAN PAIKALLISET, KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET HAASTEET (P) 6 OP SOSP6019 (kirjat), SOSP6020 (luento) Tavoitteet ja sisältö: Jakson tavoitteena on tutustua niihin prosesseihin, jotka yhtäältä vaativat lisääntyvää sosiaalipoliittista toimintaa, mutta jotka samalla muuttavat sosiaalipolitiikan toimintaedellytyksiä. Tarkasteluskaala ulottuu suomalaisista paikallistason haasteista aina globaaleihin ongelmiin. Jakson keskiössä ovat mm. kuntien rooli sosiaalipolitiikan toteuttajana, väestömuutokset, väestön vanheneminen, rikkaiden ja köyhien maiden väliset suhteet, Euroopan unioni, talouden globalisaatio ja post-kommunististen transitiomaiden ongelmat. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 24 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Luentokuulustelu ja kirjallisuuskuulustelu erikseen Moisio, Karvonen, Simpura ja Heikkilä (toim): Suomalaisten hyvinvointi 2008, sivut 28-37, 148-161 ja 232-292 Mikhalev: Inequality and Social Structure during the Transition, sivut 1-152 Taylor-Gooby: New Risks, New Welfare the Transformation of the European Welfare State, sivut 1-28 ja 83-110 George ja Wilding: Globalization and Human Welfare, sivut: 26-45 ja 113-211 Arvostelu: Luennot (2 op) ja kirjallisuus (4 op) arvostellaan erikseen, molemmat asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: sosiaalipolitiikan assistentti AINEOPINNOT 61 OP
A.1 SOSIAALIPOLITIIKAN TEORIA I 22 OP A.1.1 RISKIT, INSTITUUTIOT JA HYVINVOINTI (P) 6 OP Social Risks, Institutions and Well-being SOSP6024 (osa I), SOSP6025 (osa II) SOSP6026 (kaikki kirjat), SOSP6027 (luento) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakso laajentaa opiskelijan tietoja sosiaalipoliittisten järjestelmien luonteesta ja kehityksestä sekä niitä koskevan tutkimuksen suuntauksista. Opintojaksossa tutustutaan kansainvälisillä vertailuilla siihen, kuinka sosiaalisia riskejä on eri tyyppisissä hyvinvointivaltioissa pyritty ratkaisemaan, ja minkälaisia seurauksia eri järjestelmien toiminnalla on kansalaisten hyvinvointiin. Hyvinvointivaltiomallien näkökulmasta syvennetään myös opiskelijan tietoja sosiaalipolitiikan peruskäsitteistä ja niiden erilaisista tulkinnoista. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot ja niihin liittyvät harjoitukset yhteensä 24 h sekä kirjatentti (kirjallisuuden voi suorittaa kahdessa osassa). Osa I: Castles: Comparative public policy Kangas ja Palme: Social policy and economic development in the Nordic countries Osa II: Castles: The Future of the Welfare State. Crisis Myths, Crisis Realities Pierson: Dismantling the welfare state Arvostelu: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan erikseen asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Heikki Ervasti A.1.2 SOSIAALIPOLITIIKAN KLASSIKOT I (P) 3 OP Classics of Social Policy SOSP6032 (kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa yleiskatsaus sosiaalipolitiikan ja hyvinvointivaltion keskeisimpiin aihealueisiin tutustumalla sekä perinteisten että modernien hyvinvointitutkimuksen klassikoiden tuotantoon. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Suoritustavat: Kirjallisuuskuulustelu Saari (toim.): Hyvinvointivaltio Suomen mallia analysoimassa, sivut 1-122, 148-204 ja 227-484 Sosiaalipolitiikan käsite ja suomalaisen sosiaalipolitiikan klassikot I ja Sosiaalipolitiikan käsite ja suomalaisen sosiaalipolitiikan klassikot II (molemmat saatavilla laitokselta) Arvostelu: Kirjallisuuskuulustelu arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: jatko-opiskelija A.1.3 SOSIAALIPOLITIIKAN KANNATUSPERUSTA (P) 4 OP Social Policy Incentives SOSP6036 (kirjat), SOSP6037 (luento) Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija sosiaalipolitiikan kannatusperustaa koskeviin keskeisiin teorioihin,
kannatusperustaa koskevan tutkimuksen erityisongelmiin ja keskeisiin tutkimustuloksiin. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 24 h ja kirjallisuus Kirjallisuus (kaksi seuraavista): Ervasti et al. (toim.): Nordic Social Attitudes in a European Perspective Kumlin: The Personal and the Political Larsen: The Institutional Logic of Welfare Attitudes Svallfors: The Political Sociology of the Welfare State Arvostelu: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan erikseen asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Heikki Ervasti A.1.4 SOSIAALIPOLITIIKKAA KOSKEVA PÄÄTÖKSENTEKO (P) 3 OP Decision-Making on Social Policy SOSP6041 (kirjat), SOSP6042 (luento) Tavoitteet ja sisältö: Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijoiden tietämystä sosiaalipolitiikkaan liittyvästä päätöksenteosta. Näkökulma on sekä teoreettinen että käytännöllinen. Kirjallisuudessa perehdytään sosiaalipolitiikan kannalta relevantteihin päätöksentekoa ja poliittista prosessia käsitteleviin teorioihin sekä suomalaiseen poliittiseen järjestelmään. Luennolla tarkastellaan sosiaalipolitiikkaa koskevan päätöksenteon ja toimeenpanon kannalta tärkeitä organisaatioita ja instituutioita, niiden tehtäviä ja toimintatapoja Suomessa. Harjoituksissa perehdytään päätöksenteon käytäntöön tarkastelemalla keskeisten sosiaalipolitiikan uudistusten etenemistä päätöksentekojärjestelmässä. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Opetus ja opiskelumuodot: Luento 14 h ja harjoitus 6 h sekä kirjallisuus Suoritustavat: Pääaineopiskelijat: Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä kirjallisuuskuulustelu. Sivuaineopiskelijat: Harjoitukset suoritetaan erillisillä tehtävillä. Kirjallisuuskuulustelu sisältyy myös sivuaineopiskelijoiden opintoihin. Paloheimo ja Wiberg: Politiikan perusteet, sivut 15-382 Arvostelu: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan erikseen asteikolla 1-5, harjoitukset arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen opettaja: Susan Kuivalainen A.1.5 SOSIAALIPOLITIIKKA JA TALOUS II (P) 6 OP Social Policy and Economy Tavoitteet ja sisältö: Opintojaksolla perehdytään hyvinvointijärjestelmien sosiaalitaloudelliseen arviointimalliin. Miten erilaiset hyvinvointijärjestelmät toimivat järjestelminä, ja miten erilaiset hyvinvointijärjestelmät toimivat hyvinvoinnin tuottajina? Keskiössä on järjestelmien tehokkuus, kannustavuus, hallinnollinen sujuvuus, selkeys ja väärinkäytösten mahdollisuudet sekä uudelleenjako, tuloerot ja köyhyys. Miten erilaiset etuusjärjestelmät pärjäävät suhteessa toisiinsa, ja miten yksityiset ja julkiset järjestelyt toimivat? Opintojakson kuluessa perinteisiä hyvinvointivaltiokriittisiä kantoja puntaroidaan olemassa olevan kansainvälisen tietopohjan avulla. Pohjana on Suomen järjestelmä, jota verrataan muihin maihin ja järjestelmiin. Onko Suomen hyvinvointivaltio kallis? Onko Suomen
hyvinvointivaltio vääriin asioihin kannustava? Onko Suomen hyvinvointivaltio monimutkainen? Onko Suomen hyvinvointivaltio byrokraattinen ja hallinnollisesti raskas? Onko Suomen hyvinvointivaltio altis väärinkäytöksille? Haittaako Suomen hyvinvointivaltio kilpailukykyämme? Panemalla asiat tosiseikkoihin perustuvaan vertailuun saadaan järjestelmistä ja niiden pulmista hallitumpi ja jäsentyneempi kuva. Tähän systemaattisen empiirisen arvioinnin taitoon kurssin kuluessa pyritään. Edellä sanottu edellyttää perehtymistä sosiaalimenojen käsitteeseen ja erilaisiin brutto- ja nettoperusteisiin tilastointitapoihin sekä sosiaalimenojen tasoon, rakenteeseen ja rahoitusmalleihin. Opintojakson toisessa pääosiossa perehdytään siihen, miten erilaiset hyvinvointijärjestelmät toimivat hyvinvointituotosten näkökulmasta. Keskiössä on köyhyys, saavutetun kulutustason turva riskien kohdatessa sekä sosiaalinen integraatio. Opintojaksolla perehdytään tulojen uudelleenjaon prosessin ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiin. Keskeisenä aiheena on tulonsiirtojen (sosiaaliturvaetuuksien ja verotuksen) vertikaalisesti ja horisontaalisesti tasaavat vaikutukset. Erityisesti perehdytään tuloerojen ja köyhyyden mittaamisen problematiikkaan sekä kansainvälisten vertailujen tuloksiin. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luento 28 h ja kirjallisuus. Luennot ja kirjallisuus tentitään yhdessä. Adema: Net Social Expenditure, 2005 edition Barr: Economics of the Welfare State, sivut 4-14 Bradshaw & Ritakallio: Poverty in the EU Fritzell & Ritakallio: Societal Shifts and the Changed Patterns of Poverty Arvostelu: Luennot ja kirjallisuus arvostellaan yhdessä asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Veli-Matti Ritakallio A.2 SOSIAALIOIKEUS (P) 5 OP Social Legislation SOSP6050 (Oikeusjärjestys-luento), SOSP6051 (Toimeentuloturva-luento), SOSP6052 (kirjat) Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot A) Oikeusjärjestys Sisältö ja tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille käsitys Suomen oikeusjärjestyksestä, sosiaalioikeudellisista lähtökohdista ja lainkäyttöön liittyvästä peruskäsitteistöstä. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 10 h Suoritustapa: Luentokuulustelu. A-osuuden voi korvata tiedekunnan järjestämällä Johdatus oikeustieteeseen kurssilla. B) Toimeentuloturvaetuuksiin liittyvä lainsäädäntö Sisältö ja tavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille yleiskäsitys suomalaisen toimeentuloturvajärjestelmän systemaattisista peruspiirteistä ja lainsäädännön soveltamisesta erilaisissa toimeentuloturvatapahtumissa. Opetus- ja opiskelumuodot: Ohjeistettu ryhmätyö opintomonisteen pohjalta 20 h. Ryhmätöiden ohjattu käsittely opettajan johdolla. (Prof. Seppo Koskinen) Oheislukemisto: Kansaneläkelaki, Sairausvakuutuslaki, Työntekijäin eläkelaki, Tapaturmavakuutuslaki, Asumistukilaki ja Laki toimeentulotuesta C) Sosiaalioikeutta ja hallintomenettelyä koskeva kirjallisuus
Sisältö ja tavoitteet: Kirjallisuuden avulla opiskelijat muodostavat kokonaiskäsityksen sosiaalioikeudellisesta normistosta, hallintomenettelyn rakentumisesta ja lainsäädännön taustalla olevista periaatteista. Sivuaineopiskelijat suorittavat kurssista vain kohdan C (yht. 3 op) Suoritustapa: Kirjallisuuskuulustelu Kulla: Hallintomenettelyn perusteet (uusin painos 2008) Tuori: Sosiaalioikeus (luvut I, II, IV, V, VI, VIII, X ja XI) (uusin painos) Arvostelu: A-kohta arvostellaan asteikolla 1-5, B-kohdan ryhmätyö arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty ja C-kohta asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Leo Nyqvist A.3 TUTKIELMAN TEKOON HARJAANNUTTAMINEN 33 OP A.3.1 JOHDATUS SOSIAALITUTKIMUKSEEN (P) 5 OP Introduction to Research in Social Policy SOSP6058 (luennot, sivuaine) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt sosiaalipoliittisen tutkimuksen perusteisiin, ongelma-asetteluun ja tutkimusmenetelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija kykenee hahmottamaan eri tutkimustapoja niiden yhteiskuntateoreettisissa yhteyksissä. Kurssilla perehdytään tutkimuksen jäsentämiseen ja tutkimusmenetelmiin sekä harjoitellaan käytännössä tutkimustehtävän ideointia. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Ajoitus: Opintojakson suorittamista suositellaan 2. lukuvuoden syksyllä. Opetus- ja opiskelumuodot: Pääaineopiskelijat Luennot 18 h, harjoitukset 16 h, kirjaston tiedonhakukurssi 2 h sekä seminaarityö ja siihen liittyvät seminaari-istunnot. Sivuaineopiskelijat Luennot 18 h (2 op) Oheiskirjallisuus: Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara: Tutki ja kirjoita, sivut 13-218 Kuula: Tutkimusetiikka Ritakallio: Johdatus sosiaalipoliittiseen tutkimukseen Uusitalo: Tiede, tutkimus ja tutkielma Arvostelu: pääaineopiskelijat: luentotentti (2 op) ja seminaarityö (3 op) arvostellaan erikseen asteikolla 1-5, sivuaineopiskelijat: luentotentti arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuulliset opettajat: Veli-Matti Ritakallio ja Ilpo Airio (luennot) ja assistentit (harjoitukset) A.3.2 SURVEY-TUTKIMUKSEN PERUSTEET (P) 4 OP Introduction to Survey Research Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on johdattaa opiskelija sosiaalipoliittisesti orientoituneen survey-tutkimuksen lähtökohtiin, menetelmiin ja tekemiseen. Kurssilla käydään läpi hyvinvointitutkimuksen teoriaperustaa ja sen operationalisointia sekä erilaisia aineistonkeruun ja otantaperusteiden menetelmiä. Kurssiin sisältyvissä harjoituksissa perehdytään kyselylomakkeen tekemiseen,
aineiston keruuseen ja aineiston käyttöönottamiseen. Lisäksi tutustutaan surveyaineistoihin kuvailevien analyysimenetelmien avulla. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot, tilastomenetelmien peruskurssi ja SPSS-kurssi Suoritustavat: Luennot 4 h, ohjatut harjoitukset 20 h, oheiskirjallisuus ja tentti Oheiskirjallisuus: Alkula, Pöntinen & Ylöstalo: Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät, sivut 66-215 Metsämuuronen: SPSS aloittelevan tutkijan käytössä Toivonen: Empiirinen sosiaalitutkimus, sivut 168-207 Arvostelu: Tietokoneella tehtävä tentti arvostellaan asteikolla 1-5 Vastuulliset opettajat: Henna Isoniemi (luennot + harjoitukset) A.3.3 SOSIAALITILASTOLLINEN TUTKIMUS (P) 4 OP Social Statistical Research Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sosiaalitilastollisen tutkimuksen teoriaan ja käytäntöön niin, että opiskelija saa käytännön valmiuden sosiaalitilastollisen tutkimuksen harjoittamiseen. Kurssilla harjoitetaan tilastojen käyttöä sekä graafisten esitysten tekemistä, tulkintaa ja raportointia. Kurssin jälkeen opiskelija pystyy itsenäisesti soveltamaan tilastollista tietoa ja esittämään tilastollista tietoa yhdenvertaisesti kuvioiden ja taulukoiden muodossa. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 6 h, ohjatut harjoitukset 16 h ja oheiskirjallisuus. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja harjoituksiin sekä harjoitustyö. Oheiskirjallisuus: Paananen, Juntto ja Sauli: Faktajuttu: tilastollisen sosiaalitutkimuksen käytännöt Arvostelu: Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö arvostellaan yhtenä kokonaisuutena asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Yliassistentti A.3.4 LAADULLINEN TUTKIMUS (P) 5 OP Qualitative Research SOSP6071 (kirjat), SOSP6072 (luento, voidaan suorittaa loppuvuoden aikana yleisinä tenttipäivinä) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijat laadulliseen tutkimukseen niin, että opiskelijat saavat käytännön valmiuden laadullisen sosiaalitutkimuksen tekemiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, minkälaisten sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuskohteiden ja -kysymysten kohdalla laadulliset tutkimusmenetelmät sopivat käytettäviksi. Kurssin praktikum-osio rakentuu sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuskysymyksiin liittyvistä eri lähestymistapoja soveltavista harjoitustöistä. Praktikum-osioon liittyy harjoitustyön raportointi ja esittely seminaarissa. Opetus ja opiskelumuodot: Luennot 12 h, seminaarityöskentelyä 18 h ja kirjallisuus Suoritustavat: Luentokuulustelu, kirjallisuuskuulustelu ja praktikum-työ
Eskola ja Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen Kvale: Den kvalitativa forskningsintervjun tai englanniksi Interviews. An Introduction to Qualitative Research Interviewing Arvostelu: Luennot, kirjallisuus ja praktikum-työ arvostellaan erikseen asteikolla 1-5. Vastuulliset opettajat: Leo Nyqvist ja assistentit A.3.5 PROJEKTIT JA ARVIOINTI (P) 5 OP Projects Planning and Evaluation SOSP6077 (kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakso perehdyttää projektityöskentelyn ja projektien arvioinnin perusteisiin. Opiskelijat käyvät kurssilla läpi projektityön vaiheita ja arviointia luentojen, kirjallisuuden ja käytännön kautta. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan perusopinnot ja menetelmäopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot ja seminaari 24 h ja harjoitustyö sekä kirjallisuus. Suoritustavat: Luennot, seminaarin ja harjoitustyön voi korvata Humanistisen tiedekunnan tarjoamalla Projektijohtamisen (3 op) kurssilla, jolloin opiskelija suorittaa vain kirjallisuuskuulustelun (2 op). Pääaineopiskelijat: osallistuminen luennoille, seminaariin ja harjoitustyöskentelyyn (3 op) sekä kirjallisuuskuulustelu (2 op). Sivuaineopiskelijat: sivuaineopiskelijat suorittavat pelkästään kirjallisuuskuulustelun (2 op). Sivuaineopiskelijoiden kirjallisuuskuulustelun vastaanottaa sosiaalityön assistentti. Robson: Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille Ruuska: Pidä projekti hallinnassa. Suunnittelu, menetelmät, vuorovaikutus Arvostelu: Kirjallisuuskuulustelu ja harjoitustyö arvostellaan erikseen asteikolla 1-5 Vastuulliset opettajat: Heikki Suhonen (sivuaineopiskelijoiden kirjallisuuskuulustelun vastaanottaa sosiaalityön assistentti) A.3.6 KANDIDAATTISEMINAARI JA KANDIDAATIN TUTKIELMA (P) 10 OP Bachelors s Seminar and Thesis SOSP6081 (kypsyysnäyte) Tavoitteet ja sisältö: Kandidaattiseminaarin tavoitteena on perehdyttää ja harjoituttaa opiskelijaa itsenäisen tieteellisen kirjallisen esityksen tekemiseen ja suulliseen esitykseen sekä tieteellisten keskusteluvalmiuksien kehittämiseen. Pakolliset edeltävät opinnot: A.3.1 sekä vähintään yksi seuraavista: A.3.2, A.3.3 tai A.3.4. Opetus- ja opiskelutavat: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, yksilökohtaiseen ohjaukseen osallistuminen, itsenäisen tutkielman tekeminen ja sen esittäminen sekä opponointi. Suoritustavat: Seminaarityöskentely kahden lukukauden ajan, jonka yhteydessä laaditaan seminaaripapereita ja kandidaatintutkielma sekä kirjoitetaan harjoitusaine ja kypsyysnäyte. Oheislukemisto:
Airio ym.: Kandityötä kirjoitettaessa. Ohjeita sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön opiskelijoille Arvostelu: Seminaarityö arvostellaan asteikolla 1-5, harjoitusaine ja kypsyysnäyte arvostellaan sekä kieliasultaan että sisällöltään asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuulliset opettajat: Yliassistentti ja assistentit SYVENTÄVÄT OPINNOT 83 OP S.1 SOSIAALIPOLITIIKAN TEORIA II (P) 10 OP Theoretical Basis of Social Policy II SOSP6085 (A-osa), SOSP6086 (B-osa), SOSP6087 (kaikki kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt sosiaalipoliittisesti relevantteihin yhteiskuntateorioihin ja kykenee tästä perspektiivistä arvioimaan ajankohtaista sosiaalipoliittista keskustelua. Keskeisiä näkökulmia kurssilla ovat yhteiskunnan ja sosiaalipolitiikan järjestelmien muutos sekä näiden heijastuminen kansalaisten hyvinvointiin. Jakso jakautuu kahteen osioon. Ensimmäisessä painopiste sosiaalipolitiikan ja talouden välisessä problematiikassa sekä hyvinvointivaltioiden muutoksessa. Toisen osion teemana on hyvinvointi ja uudet sosiaaliset riskit. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan aineopinnot Suoritustavat: Seminaari 15 h + 15 h ja kirjallisuuskuulustelu, joka suoritetaan yleisenä tenttipäivänä. Kumpaankin seminaariin sisältyy johdatteleva luento aiheeseen. A) Talous ja sosiaalipolitiikka Barr: The Welfare State as Piggy Bank Goodin ym.: The Real Worlds of Welfare Capitalism B) Hyvinvointi ja uudet sosiaaliset riskit Mkandawire: Social policy in a development context Pierson (toim.): The New Politics of the Welfare State Taylor-Gooby: New Risks, New Welfare Arvostelu: Kirjallisuuskuulustelut arvostellaan erikseen asteikolla 1-5 ja seminaari asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen opettaja: Veli-Matti Ritakallio S.2 SOSIAALIPOLITIIKAN KÄYTÄNTÖÖN ORIENTOITUMINEN (P) 9 OP Work Experience, Practical Training SOSP6092 Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle työelämän kokemusta, jolla hän voi punnita omaa osaamistaan, tietojaan ja taitojaan suhteessa työelämän vaatimuksiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla tulee olla käsitys sosiaalipolitiikka alan keskeisimmistä toimijoista sekä näiden toimintaan kohdistuvista haasteista ja mahdollisuuksista. Oleellista on, että opiskelija hahmottaa sosiaalipolitiikka alan työllisyysnäkymät ja miettii omaa sijoittumistaan työelämään. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan aineopinnot
Opetus- ja opiskelumuodot: Kurssin suoritus edellyttää kolmen kuukauden työharjoittelun suorittamista ja seminaariin osallistumista sekä tutoropettajana toimimista joko kurssilla P.2 Yhteiskunnan muutos, sosiaaliset ongelmat ja sosiaalipolitiikka tai P.3 Talous- ja sosiaalipolitiikka. Suoritustavat: Opiskelija suorittaa ensin kolme kuukautta kestävän työharjoittelun. Harjoittelun voi suorittaa joko tiedekunnan järjestämissä valtiohallinnon harjoittelupaikoissa (haku on helmikuussa) tai avoimilta työmarkkinoilta itse etsimässä harjoittelupaikassa. Työharjoittelun jälkeen opiskelija osallistuu seminaariin, joka järjestetään syksyllä. Seminaarissa opiskelija esittää kirjallisen työraportin, jonka kirjoittamiseen opiskelija saa ohjeet ensimmäisellä seminaarikerralla. Muut kuin tiedekunnan järjestämät valtiohallinnon harjoittelupaikat on käytävä hyväksyttämässä etukäteen vastuullisella opettajalla. Kurssiin kuuluva tutoropettajana toimiminen suoritetaan joko kurssilla P.2 (järjestetään syksyllä) tai P.3 (järjestetään keväällä). Tutoropettajan tehtävänä on osallistua näiden kurssien pienryhmäopetukseen. Tarkempia tietoja tutoropettajana toimimisesta saa kurssien S.2, P.2 ja P.3 vastuullisilta opettajilta. Arvostelu: Työharjoittelu + seminaari (7 op) ja tutorointi (2 op) arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen opettaja: Sosiaalipolitiikan assistentti S.3 SOSIAALIPOLITIIKAN ERITYISALAT (P) 3 OP Special Fields in Social Policy SOSP6098 (kirjat) Tavoitteet ja sisältö: Opintojakson tavoitteena on syventää opiskelijan tietämystä valitsemastaan sosiaalipolitiikan erityisalasta. Suoritustavat: A) Kirjallisuuskuulustelu. Laitoksen internetsivuilla (opiskelu materiaalit) on erityisaloittain kirjallisuus ja tentin vastaanottaja. Opiskelijan kanssa voidaan sopia myös yksilökohtaisesti pro gradu -tutkielman aihealueeseen liittyvästä erityisalasta. B) Kurssin S.3. voi suorittaa myös alla esitetyllä kokonaisuudella Terveyden eriarvoisuus. Arvostelu: Kirjallisuuskuulustelu arvostellaan asteikolla 1-5 Vastuullinen opettaja: Veli-Matti Ritakallio S.3.1 TERVEYDEN ERIARVOISUUS (V) 3 OP Health inequality Sisältö ja tavoitteet: Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat väestöryhmien välisen terveyden eriarvoisuuden ilmiöön ja sen mittaamiseen sekä terveyserojen ja muun yhteiskunnallisen eriarvoisuuden välisiin kytkentöihin. Aluksi esitellään sosiaalisen aseman ja terveyden määrittämisen ja mittaamisen tapoja sekä eri indikaattoreita käyttäen todettujen terveyserojen esiintymistä Suomessa ja muualla. Tämän jälkeen tarkastellaan tärkeimpiä erojen muodostumiselle esitettyjä selitysmalleja sekä näitä malleja soveltavaa tutkimusta etsittäessä eroihin yhteydessä olevia yksilöllisiä ja yhteiskuntarakenteeseen liittyviä tekijöitä. Tutkimustoiminnan esittelyn kautta siirrytään keskustelemaan niistä teoreettisista ja metodologisista haasteista, joita terveyserotutkimukseen sen nykyvaiheessa kohdistuu. Tarkastellaan myös erojen kaventamisen keinoja ja esteitä sekä toteutuneita erojen vähentämisohjelmia ja menetelmiä, joilla ohjelmien
vaikuttavuutta voidaan arvioida. Lopuksi keskustellaan sosiaali- ja terveyspoliittisista keinoista terveyserojen vähentämiseksi. Pakolliset edeltävät opinnot: Sosiaalipolitiikan aineopinnot Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot (12 h) Suoritustavat: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu, tentitään yhtäaikaisesti. 2 kirjaa seuraavista Bartley, M.: (2004). Health Inequality: An Introduction to Concepts, Theories, and Methods. Cambridge: Polity Press. Fritzell, J. ja Lundberg, O. (toim.): (2007). Health inequalities and welfare resources. Continuity and change in Sweden. Bristol: Policy Press. Kangas, I., Keskimäki, I., Koskinen, S., Manderbacka, K., Lahelma, E., Prättälä, R. ja Sihto, M. (toim.):. (2001). Kohti terveyden tasa-arvoa. Helsinki: Edita. Marmot, M. ja Wilkinson, RG. (toim.): ( 1999). Social Determinants of Health. Oxford: Oxford University Press. Palosuo, H., Koskinen, S., Lahelma, E., Prättälä, R., Martelin, T., Ostamo, A., Keskimäki, I., Sihto, M., Takala, K., Hyvönen, E. ja Linnanmäki, E. (toim.): (2007). Terveyden eriarvoisuus Suomessa. Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980-2005. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 2007: 23. Helsinki: Yliopistopaino. Arvostelu: Luento- ja kirjallisuuskuulustelu arvostellaan yhdessä asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Leena Koivusilta S.4 SOSIAALIPOLITIIKAN KLASSIKOT II (P) 4 OP Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla perehdytään sosiaalipolitiikan tunnetuimpien klassikoiden alkuperäistuotantoon. Opetus- ja opiskelumuodot: Kirjallisuusseminaari ja klassikkoessee Suoritustavat: Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista seminaareihin. Arvosana määräytyy seminaariesitysten ja esseen pohjalta. Vaihtoehtoisesti kirjallisuusseminaarin voi korvata kirjallisuuskuulustelulla: Esping-Andersen: The three worlds of welfare capitalism Ringen: Possibility of Politics Titmuss: Social policy: An introduction Arvostelu: Kirjallisuusseminaari/-kuulustelu (2 op) arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty ja essee (2 op) arvostellaan asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Yliassistentti S.5 TUTKIMUSOTTEEN SYVENTÄMINEN 56 OP S.5.1 METODIOPINNOT 10 OP Kurssin S.5.1.1 lisäksi on suoritettava joko S.5.1.2 tai S.5.1.3. Molempien valinnaisten kurssien suorittamista suositellaan. S.5.1.1 MONIMUUTTUJAMENETELMÄT (P) 5 OP Multivariate Methods Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla perehdytään sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa tarvittaviin keskeisiin monimuuttujamenetelmiin, kuten faktori-, regressio- ja varianssianalyysiin sekä logistiseen regressioon. Opetus- ja opiskelumuodot: Harjoitukset 24 h, kirjallisuus ja harjoitustyö
Suoritustapa: Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista harjoituksiin. Läsnäolo harjoituksissa on pakollista. Ervasti: Johdatus monimuuttujamenetelmiin de Vaus: Surveys in Social Research Jokivuori ja Hietala: Määrällisiä tarinoita Sekä muu erikseen mainittava kirjallisuus Arvostelu: Harjoitukset, kirjallisuus ja harjoitustyö arvostellaan yhtenä kokonaisuutena asteikolla 1-5. Vastuullinen opettaja: Heikki Ervasti S.5.1.2 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN ANALYYSIMENETELMÄT (V) 5 OP Qualitative Research Methods Tavoitteet ja sisältö: Kurssilla perehdytään tarkemmin joihinkin yleisimmin käytettyihin laadullisen analyysin menetelmiin. Kurssi sisältää lisäksi tietokoneavusteisen analyysin harjoittelun tietokoneohjelman avulla. Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 13+3h, tietokoneavusteinen analyysiharjoitus (sisältää 3h johdantoluennot) ja kirjallisuus (2 kirjaa). Suoritustapa: Oppimispäiväkirjan ja kirjallisuuden pohjalta kirjoitettava essee ja harjoitusraportti. Jokinen et al: Diskurssianalyysin aakkoset Jokinen et al: Diskurssianalyysi liikkeessä Palonen & Summa: Pelkkää retoriikkaa Ruusuvuori & Tiittula: Haastattelu Silverman: Interpreting qualitative data Arvostelu: Essee ja harjoitusraportti arvostellaan omina kokonaisuuksinaan asteikolla 1-5. Vastuulliset opettajat: Leo Nyqvist ja Minna Rantalaiho S.5.1.3 VERTAILEVA TUTKIMUS (V) 5 OP Comparative Microlevel Welfare Research Tavoitteet ja sisältö: Jakson tavoitteena on perehdyttää opiskelijat vertailevan tutkimuksen teorioihin ja käytäntöihin. Luennoilla paneudutaan kansainvälisten vertailujen mahdollisuuksiin ja tyypillisiin tutkimusasetelmiin. Käsiteltäviä asioita ovat mm. maiden taipumus ryhmittyä maaryhmiksi ja hyvinvointimallien vaikuttavuuden empiirinen arviointi mikrodatoilla. Kurssin aikana perehdytään menetelmien lähtökohtiin, soveltuvuuteen ja keskeisimpiin menetelmiä käyttäneisiin tutkimuksiin. Kurssin suoritettuaan opiskelijat tuntevat keskeiset kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset lähestymistavat vertailevassa tutkimuksessa. Harjoituksissa opetellaan mm.: - tuloero-, köyhyys- ja uudelleenjaon vaikuttavuusvertailua - kansainvälisiä hyvinvointi-, elinolo- ja asennevertailuja - malliperhemenetelmän käyttöä vertailevassa tutkimuksessa Opetus- ja opiskelumuodot: Luennot 6 h ja harjoitukset 12 h Suoritustavat: Luennot, harjoitustehtävät ja harjoitustyö/essee. Kurssin hyväksytty suorittaminen edellyttää osallistumista harjoituksiin.
Oheiskirjallisuus: Clasen (toim.): Comparative Social Policy Kennett: Comparative social policy Hantrais ja Mangen (toim.): Cross-national research methods in the social sciences Landman (toim.): Issues and methods in comparative politics Ragin: The Comparative Method Sekä harjoituksissa jaettava materiaali Arvostelu: Luennot ja harjoitustyö arvostellaan kokonaisuutena asteikolla 1-5. Vastuulliset opettajat: Heikki Ervasti ja Susan Kuivalainen S.5.2 HARJOITUSAINE (P) 3 OP Preliminary Essay Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on syventää opiskelijan kykyä kirjoittaa tieteellisiä artikkeleita ja käyttää suomenkieltä (ks. opinto-oppaan tutkintoja koskevat yleiset määräykset/harjoitusaineet) Pakolliset edeltävät opinnot: Aineopinnot ja yleisopintojen kirjallisen viestinnän - kurssi Opetus- ja opiskelumuodot: Itsenäinen työskentely kirjallisuutta hyväksikäyttäen Suoritustapa: Harjoitusaine. Opintojakso tulisi suorittaa samanaikaisesti pro gradu -seminaarin kanssa. Arvostelu: Harjoitusaine arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen opettaja: Pro gradu -tutkielman ohjaaja S.5.3 PRO GRADU -SEMINAARI (P) 4 OP Thesis Seminar Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tieteelliseen ajatteluun ja esitystapaan sekä edistää ja tukea pro gradu -tutkielman tekoa. Seminaari kestää kaksi lukukautta, joista kumpanakin opiskelija laatii seminaariesitelmiä. Esitelmät liittyvät pro gradu -tutkielman aiheeseen siten, että ne sisältävät ongelman esittelyn sekä tutkielman kysymyksenasettelun ja lähestymistavan vaihtoehtoja (tutkimussuunnitelman) sekä valmiin tutkielman ydinkohdat. Kukin opiskelija toimii seminaarissa kahdesti opponenttina ja osallistuu aktiivisesti keskusteluun. Opetus- ja opiskelumuodot: Aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn ja perehtyminen tutkielman aihealuetta käsittelevään kirjallisuuteen. Suoritustavat: Ensimmäisellä lukukaudella tutkimussuunnitelman kirjallinen ja suullinen esitys ja opponointi. Toisen lukukauden päätteeksi valmiin tutkielman tulosten kirjallinen ja suullinen esitys sekä opponointi. Arvostelu: Seminaarityöskentely arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuulliset opettajat: Professorit S.5.4 PRO GRADU -TUTKIELMA (P) 40 OP Master s Thesis SOSP6125 (kypsyysnäyte) Tavoitteet ja sisältö: Tutkielman tavoitteena on osoittaa opiskelijan tieteellistä kypsyyttä ja hänen taitoaan ilmaista ajatuksiaan kirjallisesti tieteellisessä esityksessä hyvää äidinkieltä käyttäen. Kypsyytensä opiskelija osoittaa tehtävän
asettelussa ja tutkimuksen suunnittelussa, tutkimusmenetelmien ja aiheeseen liittyvien teorioiden hallinnassa ajattelutavan kriittisyydessä ja johdonmukaisuudessa sekä tieteellisten menettelytapojen noudattamisessa. Opetus- ja opiskelumuodot: Tutkielman laadinta vastuullisen opettajan ohjauksessa. Suoritustavat: Pro gradu -tutkielma ja kypsyysnäyte Arvostelu: Pro gradu tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur laudatur, kypsyysnäyte arvostellaan asteikolla hyväksytty hylätty. Vastuullinen ohjaaja: Pro gradu -tutkielman ohjaaja KANSAINVÄLISET OPINNOT JA OPISKELIJAVAIHTO Opiskelija ja -opettajavaihto ja opiskelu ulkomailla sekä osallistuminen kansainvälisiin koulutusohjelmiin, kursseihin ja projekteihin on oleellinen osa sosiaalipolitiikan opiskelua. Laitoksen tavoitteena on, että opiskelijat saavat mahdollisimman paljon kansainvälistä kokemusta opintojensa aikana. Suosituksena on, että jokaisen opiskelijan opintoihin sisältyy kansainvälisiä opintoja. Euroopan yhteisön SOCRATES-ohjelman ERASMUS-vaihto-ohjelmassa sosiaalipolitiikan laitoksella on vaihtosuhteet seuraaviin yliopistoihin: Bathin yliopisto Englannissa, Katholieke Universiteit Leuven Belgiassa, Tarton yliopisto Virossa, Institut Régional du Travail Social de Lorraine Ranskassa sekä Universidad Complutense de Madrid ja Pombeu Fabra Barcelona yliopistot Espanjassa. Nord Lys -vaihdon kautta tai erillisellä stipendillä pääsee opiskeluvaihtoon pohjoismaisiin yliopistoihin. Erillisillä sopimuksilla on mahdollista päästä myös EU-maiden ulkopuolelle. Vaihto-opiskelu kestää yleensä 3-9 kuukautta, mutta myös lyhytkursseja mm. kansainvälisten kesäkoulujen muodossa on tarjolla. Lisätietoa saa Kansainvälisten asioiden palvelupisteestä. Vaihtoa suositellaan toisen opiskeluvuoden jälkeen. Myös pro gradu -vaiheen opintoja voi suorittaa ulkomailla. Vaihto-opiskelusta laaditaan erillinen opintosuunnitelma, jonka mukaan ulkomailla suoritetut opinnot luetaan hyväksi kotiyliopiston tutkintoon. Myös harjoittelu on mahdollista suorittaa ulkomailla. Kansainväliset opinnot kuuluvat myös jatko-opiskelijoille, joille on Erasmus vaihtopaikka Bathin yliopistoon. Laitos on myös Turussa mukana järjestämässä kansainvälistä kurssitarjontaa mm. monikulttuurisuuteen, marginalisoitumiseen, sosiaalityöhön ja hyvinvointitutkimukseen liittyen. Myös laitoksen omat, perustasonkin opiskelijat voivat osallistua näille kursseille. Kansainvälisyyttä on myös osallistuminen tiedekunnan muiden laitosten ja turkulaisten korkeakoulujen tarjoamaan kansainväliseen opetukseen ja ulkomaisten vaihto-opettajien ja asiantuntijoiden pitämille kursseille ja luennoille. Sosiaalipolitiikan laitoksella on käytössä ns. vierailuluentojen opintosuorituspassi, johon koottujen merkintöjen ja mahdollisesti vaadittavien luentopäiväkirjojen perusteella saa korvaavuuksia erikseen sovittavista opintojaksoista. Lisätietoa kansainvälisistä opinnoista saa laitoksen kansainvälisten asioiden yhdyshenkilö Henna Isoniemeltä, tiedekunnan kansainvälisten asioiden suunnittelija Tarja Virralta ja kansainvälisten asioiden palvelupisteestä. SOSIAALIPOLITIIKKA SIVUAINEENA Sosiaalipolitiikan opintoja voidaan suorittaa sivuaineena seuraavina opintokokonaisuuksina:
SUPPEAT SIVUAINEET 25 op - sosiaalipolitiikan perusopinnot LAAJAT SIVUAINEET 60 op - sosiaalipolitiikan perusopintojen lisäksi seuraavat opintojaksot: A.1 (22 op), A.2 C kohta (3 op), A.3.1 (2 op), A.3.5 (2 op) ja S.3 (6 op). SYVENTÄVIIN OPINTOIHIN jatkavat sivuaineopiskelijat suorittavat kaikki aineopintoihin kuuluvat opintojaksot pääainevaatimusten mukaan. OPETUSOHJELMA Opetusohjelman paperiversion saa laitoksen toimistolta. Ohjelma myös nettisivuilla http://www.soc.utu.fi/sospol. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Tiedekunnassa suoritettavia valtiotieteiden lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja koskevat yleiset vaatimukset on esitetty opinto-oppaan alussa. Opiskelijakohtaisista oman erikoisalan jatko- ja menetelmäopinnoista (kohdat 3 ja 4) ja niiden suorittamisesta sovitaan jatko-opinnoista vastaavan professorin kanssa. Sosiaalipolitiikan jatkokoulutuksessa kiinnitetään huomiota jatko-opiskelijoiden teoreettisiin ja menetelmällisiin valmiuksiin suoriutua opinnäytteen edellyttämästä tutkimustehtävästä. Jatkotutkintovaatimuksissa edellytetään opiskelijan osallistuvan laitoksen järjestämiin jatkokoulutusseminaareihin, joissa raportoidaan oman työn etenemistä. Lisäksi jatkokoulutettavan edellytetään osallistuvan laitoksen järjestämiin intensiivikursseille, perehtyvän yhteiskuntatieteiden yleisiin menetelmiin sekä oman alansa ja aihealueensa erityismenetelmiin. Kyseisiä opintokokonaisuuksia voidaan suorittaa joko oman laitoksen kursseilla, Turun korkeakoulujen yhteisillä kursseilla, alan valtakunnallisen jatkokoulutuksen puitteissa alan tutkijakoulujen kursseilla tai ulkomaisissa korkeakouluissa. Suositeltavaa on, että ainakin osa jatko-opinnoista suoritetaan laitoksen omissa vaihto-opinnoissa tai muilla kansainvälisillä jatkokoulutuskursseilla, joista tietoa on saatavilla laitoksen ilmoitustauluilta, kansainvälisten asioiden assistentilta ja professoreilta. Osa suorituksista voidaan korvata myös jatkotutkintoja tukevilla muilla opinnoilla (kts. tiedekunnan jatkotutkintovaatimukset). Opintosuoritukset kirjataan laitoksella ylläpidettävään opintosuoritusrekisteriin. Edellytyksenä jatkotutkintojen suorittamiselle on vähintään hyvin arvosanoin suoritetut syventävät opinnot sekä vähintään mainesanalla cum laude approbatur pro gradu tutkielma tai vastaavat muut näytöt jatkokoulutuskelpoisuudesta. Hyväksyminen suorittamaan sosiaalipolitiikan jatkotutkintoja etenee kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa hakija toimittaa jatkokoulutuksesta vastaaville professoreille CV:nsä (lyhyt ansioluettelo), alustavan tutkimus- ja aikataulusuunnitelman sekä selvityksen tutkimuksen suorittamisen edellytyksistä. Näiden pohjalta hakija, jatkotutkinnoista vastaava professori ja työn ohjaaja käyvät yksityiskohtaisen keskustelun tutkimuksen suorittamisesta. Tämän keskustelun pohjalta hakija laatii varsinaisen tutkimussuunnitelman, joka käsitellään laitoksen yleisessä tutkimusseminaarissa. Seminaarikäsittelyssä hyväksytty suunnitelma voidaan lähettää edelleen tiedekuntaan vahvistettavaksi. Vastuulliset opettajat: Professorit