K a r j a l a n r a h v a h a n l e h t i 49 (1189) Talvikuun 18. päivy 2013 ÔÔ Tämän päivän muamankieli s. 2 Karjalan kielen opastajat tuaste kerryttih yhteh pagizemah karjalan kielen tilas konferensies Tämän päivän karjalan kielen opastandu Karjalan tazavallas. s. 2 ÔÔ Karjalazien huolii Mennyt nedälil Karjalazien VII kerähmön vallittuloin nevvostolazet kerävyttih yhteh šeikuimah omua tuliedu ruaduo, pidämäh paginua karjalazien huolis da probliemois. ÔÔ Uuttu da endisty ystäviä Ropivos s. 3 Ropivo oli niilöi suurii jälgimäzii pidoloi, kudaman Nuori Karjala pidi omassah merkivuvven aigah. Tänävuon se piettih FM-kluubas. ÔÔ s. 4 Võruspäi Vieljärvele Eestis Võru-linnas piettih enzimäine seminuaru Vähembistökielien elävytys da taido yhtehizen Helsinkin yliopiston da Nuoren Karjalan projektan hantuzis. Emmo ehtinyh ni tostuakseh, kui Ol ga Ognevan da Nadežda Bukinan pastetut šipainiekat oli myödy. Niilöin myöndäs Karjalan Kielen Koin hyväkse suadih puolitostu tuhattu rubl ua. Kuva: Kirill Ognev Kauppua karjalakse!»»karjalan kieli enzi kerdua kuului Petroskoin suurimas Vintažnii tseh -kauppukohtas, kudamas karjalazet aktivistat, Nuori Karjala da Kanzallizien kul tuuroin keskus opastettih rahvastu pidämäh kauppua karjalakse da myödih karjalastu šipainiekkua Karjalan Kielen Koin hyväkse. Sivu 3 Hyvät lugijat! Uuttu vuottu vaste tahtozimmo kuččuo teidy meijän toimitukseh. Čuajustolan tagan voizimmo pidiä paginua loppujan vuvven tuloksis da nouzijan vuvven pluanois, yhtehizes Oma Mua -lehtes da karjalan kielen tulies aijas. Vuotammo teidy 20. talvikuudu 14.00 čuasun aigah Titovan pihale, 3, perti 103.
2 «Oma Mua»»» tazavaldu»»karjalan kielen vuozi Tämän päivän muamankieli Hillon Anni Mennyt tossargen, 12. talvikuudu, karjalan kielen opastajat tuaste kerryttih yhteh pagizemah karjalan kielen tilas. Sinä piän Jatko-opastuksen instituutas piettih konferensii Tämän päivän karjalan kielen opastandu Karjalan tazavallas Konferensien luadijoinnu oldih Karjalan Opastusministerstvu da Opastajien jatko-opastuksen instituuttu. Konferensii piettih karjalan kielen vuvven hantuzis, sendäh paginalegi oli otettu karjalan kielen opastandu. Sit, kui tämä ruado menöy meil, tarkah saneli Opastusministerstvan ruadai Natalja Vasiljeva. Hänen sanoin mugah ni yhty ei pienene karjalan kielen opastujua, semmite niidy piirii dai školuagi, kus lapsii harjaitetah karjalan kieleh, vai liženöy. Tänäpäi kymmenes piiris lapsile opastetah karjalua. Lahdenpohju da Sortaval ollah uvvet kohtat, kus ruvettih opastamah karjalua da suomie. Kaikkiedah karjalan kieldy opastuu 2 470 lastu 22 školas, niilöih kuulutah kaikin, ket opastutah urokoil dai fakul tatiivoil. Opastajua on 41, niilöis 27 opastetah liygii. Natalja Vasiljeva kiitti karjalan kielen opastajii, se heijän hyvyös karjalan kielen opastandu on korgiel tazol da sidä ei vähene. Opastusministerstvan ruadai löyhki, ku jo tulien vuvven talvel da keviäl hyö työtäh školih uvvet opastuskirjat. Tämän vuvven aloh piästetäh läs kymmendy kielen opastukses tarvittavua kirjua da tetrattii. Mainičči Natalja Vasiljeva probliemoisgi. Vähenöy urokoin miäry alguškolas monis školis, a se hyvin nägyy Anuksen piiris, karjalan kili on siirrytty urokas fakul tatiivah. Anuksen piirin opastuksen ozaston ruadajat sih sanottih, ku se ni vouse ei ole tiel opastundale, kui se oli urokku, muga on. Tottu sanuo vai ei ole vältämätöi, pidi toinah heile segi ližätä. Hyvä puoli anukselazien mieles on segi, ku lapsile fakul tatiivoil ei panna arvosanoi, eiga puaksuh vahnembis tuli kuulta: Tuaste minuu lapsi sai kolmozen karjalan kieles. Ga opastukkah, kehtakkah, kaihäi ičes kiini on. Eihäi karjalan kieli ole toizii pahembi, kudamah nygöi ni vägie ei pie panna opastujes. Puaksuh anukselazis kuulet sengi, ku vahnembat tänäpäi ei voija auttua lastu karjalan kieles, sit mi on annettu kodih ruattavakse. Sendäh i kieldävytäh hyö karjalan kielen opastundas, sanotah ku sidä ei pie. Vikse kaikis toizis urokois nämä vahnembat ollah mielevembät, maltetahgo ang lien kieldy, tietähgo fiiziekas da hiimies kaiken. Kui sanotah, ken tahtou ruadau se ruadaugi, a ken ei tahto vigua eččiy. Tämä jäi mieleh konferensien jälles. Muite ga ruado sil oli juattu: ezmäi oldih plenuaruistundot, sit rahvas voidih kävvä kaččomah eri masterkluassoi, kudamis karjalan kielen opastajat ozutettih omua neruo. Pedagougukolledžan karjalan kielen opastai Tatjana Baranova ozuttau, kui hyö ruatah urokoil. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Lyydiläzet ruvettih opastamah lapsile kieldy luagerilois Suomen Lyydiläzen seuran kannatuksel. Karjalazien huolii»»mennyt nedälil Karjalazien VII kerähmön vallittuloin nevvostolazet kerävyttih yhteh šeikuimah omua tuliedu ruaduo Nina Jakovleva Sortavalan, Kostamuksen, Petroskoin, Anuksen, Kalevalan, Kondupohjan piirilöin edustajat kolmen čuasun aloh piettih paginua karjalazien huolis da probliemois. Nevvoston piälikkö Tatjana Klejerova saneli istundoh tulluzile Saranskas pietys Ven an suomelas-ugrilazien kerähmös. Tatjana Sem onovna täs korgies pivos pidi paginua karjalazien puoles. Eräs tärgei kyzymys, kuduadu šeikuittih istundos, oli Suomelas-ugrilazien konsul tatiivizeh komitiettah valličendat. Mustoitan, ku Konsul tatiivine komitiettu on ruadoelin, kudai ruadau Muailman Kongresoin välis. Niidyhäi pietäh kerran nelläs vuvves. Karjalazii Konsul tatiivizes komitietas edustau Tatjana Klejerova. Toizekse ruadajakse täh komitiettah häi kehoitti anukselazen Vladimir Lukinan. Uuzi vallittuloin nevvostoh kuului ristikanzu, Zakonoinhyväksyndykerähmön deputuattu Anna Pozdn akova, Lukinan kan di duatannu moittimata kehoitti, ku nuoriigi pidäs Konsul tatiivizeh komitiettah. Ruadanuzien rahvahien kogemustu on piettävy kunnivos, väitti nev vostolaine Aleksandr Titov. Iänestäjes kai nevvostolazet oldih Vladimir Lukinan puoles. Nevvostolazii huolestuttau sotsiualu-ekonoumine tilandeh Karjalas, b udžietan vähys, Karjalas ruadajien zavodoin veroloin maksamine toizih Ven an alovehih. Eräs nevvostolaine Vladimir Stepanov kehoitti vastavuo Karjalan tazavallan eri aloin ministroin da Zakonoinhyväksyndykerähmön deputuatoin kel, ku vois silmy silmäl šeikuija terävii kyzymyksii. Lyydiläzile pidäs oma kirjaimikko Vie eräs istundos paginale otettu kyzymys oli lyydiläzis. Nevvostolazet Natalja Česnokova da Lidija Konovalova ollah huolestuksis lyydiläzien tulies aijas. Myö rubeimmo opastamah lapsile kieldy luagerilois da školas, ga meil ei ole Halličuksen hyväksyttyy kirjaimikkuo. Meil parembi pädis vepsänkieline kirjaimikko, pidäy varmuttu Natalja Česnokova. Suomen puolelpäi meidy auttajat lujah sanottih, ku eihäi lähi aigua rodei lyydiläzih niškoi hyväksyttyy kirjaimikkuo, hyö iäres otetah meilpäi kai omat, Suomes painetut kirjat. A myö sit annammo suudoh meijän puolen herroih, ku lyydiläzii vuarretah, väitti Vuvvennu 2012 Muailman Suomelas-ugrilazien VII kongresas lyydiläzet Natalja Česnokova da Miikul Pahomov kiännyttih deleguatoin puoleh, ku lyydiläzet sanottas eri kanzakse. Lidija Konovalova. Karjalan Tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan piälikkö Irma Mullonen oppi sellittiä, ku lyydiläzet kielineroloih huolimata, ollah karjalazet, hos vepsänkieline vaikutus heih on äijiä suurembi, migu, sanommo, liygiläzih. Abei on lyydiläzil, ku vuvvennu 2007 hyväksytty karjalan kielen kirjaimikko on tarkoitettu vaigu liygiläzile da vienalazile. Ni yhty sanua sie ei ole mainittu lyydiläzih näh. Nevvostolazetgi oppittih vagaittua kiihtynyzii lyydiläzii, ku ilmaigi hyväksyttyy kirjaimikkuo voibi opastua kieldy. Roikkahgi hyväksytty lyydiläzile pädii kirjaimikko huomei, huomenenjälles heile niken ei luaji opastuskniigoi lyydikse. Ku liygiläzet da vienalazet, kudamien murdehet kehitytäh jo piäl kahtenkymmenen vuv ven, vie niilöi ei nähty. Nevvostolazet piätettih, ku tämä kyzymys on otettavu paginale Termistökomissien istundol. Yhtehine Oma Mua -lehti Karjalazien VII kerähmön vallittuloin istundos Karjalan Rahvahan Liiton ruavos saneli sen piälikkö Jelena Migunova. Inehmine kerdoi mennytvuodehizis projektois da liiton tulies ruavos. Oma Muan piätoimittai Natalja Sinitskaja saneli Oman Muan da Vienan Karjalan yhtistämizes. Nevvostolazet oldih yhty mieldy, ku suurembaine yhtistetty lehti lujoittau karjalan rahvahan da se on oigei piätös. Vallittuloin nevvoston piälikkö Tatjana Klejerova kehoittii kaikkii nevvostolazii kävvä pidoloih da viettoloih, kuduat koskutah karjalazih. Sit, kui aktiivizesti myö yhtymmö ruadoh, rippuu se, kui loitokse myö piäzemmö.
»»yhteiskundu «Oma Mua» 3 Uuttu da endisty ystäviä Ropivos»» Nuori Karjala pidi mennyt piätteniččän, 13. talvikuudu, jogavuodizen Ropivo-illačun, kudamah tuli liiton endisty ystäviä dai uuttugi Jelena Filippova Ropivo oli niilöi suurii jälgimäzii pidoloi, kudaman Nuori Karjala pidi omassah merkivuvven aigah. Tänävuon liitto täytti kaksikymmen vuottu da vuozipäivän pruazniekkupivot oldih vuvven allus. Olemmo jo harjavunnuh sih, ku vuvven lopus nuorikarjalazet kerätäh rahvastu Ropivo-illaččuh. Täl kerdua pidäy sanuo, illaččuh tuli liiton endisty ystäviä da oli äijy uuttugi. Illačun aigah liittolazekse kirjuttihes yksitostu hengie. Kaikin yhtes piettih iluo, pajatettih, tansittih, yhtyttih kilboih da kižoih. Illačun ižändänny, pruazniekan vedäjänny oli Karjala-ansamblin johtai Andrei Anisimov yhtes oman joukonke. Hyö ei annettu rahvahale lauččoi painua, työnnytettih kižoih da tansiloih. Tuldih Ropivoh pajattamah meigäläzele rahvahale hyvin tutut pajojoukot: Sattuma, Noid, Šipovnik da Koromislo, kudai on Jar-hmel joukon jatkai. Kaksi jälgi- Ropivos rahvastu veseldytti vepsäläine Noid. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Karjala-ansambli sinä piän oli illačun vedäjänny, sendäh suuret passibot heile. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Karjalaine Pavel Ignašov kirjuttihes liittolazekse. Illačun piän Nuoreh Karjalah tuli 11 uuttu liittolastu. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua mäzekse mainittuu pajatettih illačus ilmai, muga kannatettih Karjalan Kielen Koin nostandua. Sattuma da Noidhäi sen sijah oldih Priäžän illačus kannattamas Karjalan Kielen Kodii. Ropivos kerättih kaksituhattu rubl ua Karjalan Kielen Koin nostamizekse.»» Ropivon jälles Alina Čuburova, NK:n piälikkö: Hyvin-pahoi ga Ropivoh tänävuon tuli läs sadua hengie. Eräs illaččuh tulluzis sanoi: tänävuon oli ylen äijy karjalazele kul tuurale omistettuu piduo da tapahtumua. Vikse sendäh, ku karjalan kielen vuozi on menemäs dai sendäh, ku pietäh aktsieloi Karjalan Kielen Koin hyväkse. Minul ammui jo mieles pyöriy se, ku rahvas ollah rounoku väzytty kanzallizes kul tuuras, heil ei ole mostu kiinnostustu sih. Da NIKEN, sanozin vie kerran NIKEN ei voi minule sellittiä, midä pidäy tämän päivän kul tuuran käyttäjäl. Tänäpäi olen kiindies ruavos Karjalan kul tuuruministerstvan ruadajienke, puaksuh kyzyn heil, mindäh rahvas kylis ruvettih muga vähän käymäh kul tuurutaloin pidoloih, konzu se kul tuurutaloi kyläs on ainavo kohtu kus pietäh midägi kul tuurutapahtumua dai net ollah ilmazet. Ga hyögi ei voija minule oigieh nevvuo, kui olis kehittiä rahvastu tulemah. Igävy tottu! Pidäy sanuo, Ropivo-illačču ei olluh pahimii pidoloi. Muuzikku oli korgiedu luaduu (kaikin pandih merkile se), muzikantat ruattih ylen hyvin. Se tärgei on, sendäh ku sit rippuu kui tulluot otetah vastah pido. Tässäh minule kirjutetah da soitetah, kiitetäh Ropivos. Kyzytäh vie järjestämäh sidä. Ga myö järjestäjinny olles näimmö sengi, ku seiččemes vuvves rahvas toinah on vähäzel terstavuttu moizeh formuattah. Pidäy eččie midägi uuttu piendäh. Kylmykuun allus pagizin Natalja Jermolinanke, Vintažnii tseh -kauppukohtan piälimäzen järjestäjänke. Duumaičimmo yhtes pidiä Ropivon da čöndžöibazarin. Ga aigua duumaija oli vähä dai varaitti tottu sanuo pidiä kai vilulois huonuksis. Nygöi duumaičen tyhjiä varain, sendäh ku karjalan kielen čuassu čöndžöibazaril, kudaman 14. talvikuudu luadi Nuori Karjala da Kanzallizien kul tuuroin keskus, meni ylen hyvin. Rahvastu oli YLEN äijy, hyö mielihyväl tansittih karjalazii tansiloi, kaikin yhtes pajatettih Petroskoi-pajuo, a Ol ga Ognevan pastetut šipainiekat ostettih 20 minuuttah. Se ylen äijäl miellytti. Sit pidäy muuttua meijängi formuattu, kieldävyö virralližuos da kaikes toizes. Ku täydynöy vai vägie, tulien vuon tahtozimmo oppie luadie midägi uuttu. Toinah pidäy kuččuo toizet joukotgi, suomelas-ugrilazis tazavallois, Suomes da Eestisgi. Omii mielii kirjutakkua Kauppua karjalakse! Jelena Filippova Moizii voibi sanuo čöndžöibazariloi pietäh nelli kerdua vuvves dai jo monien vuozien aloh. Ga karjalan kieldy niilöis vikse kuului enzi kerdua. Passibo sendäh suuri Natalja Jermolinale, čöndžöibazarin järjestäjäle, kudai iče kehitti karjalazii tulemah. Suovattan, 14. talvikuudu, kogonazen čuasun aigah čöndžöibazaril paistih karjalakse. Karjalazet aktivistat, Ol ga Ogneva, Alina Čuburova da Jelena Filippova lavalpäi kehitettih rahvastu pidämäh kauppua karjalakse dai iče ozutettih kui se pidäy luadie. Joga myöndystolale oli annettu lappustu Kauppu da laukku -sanastonke, kui pidäy myöjäl ottua vastah ostai karjalakse da midä ostajal pidäy sanuo sežo. Ken kehtai, ga sit luadi sidä. Karjalazil aktivistoil oli oma ruado čöndžöibazaril. Hyö opittih kerätä dengua Karjalan Kielen Koin nostamizekse. Ol ga Ogneva perehenke pastoi šipainiekkua da möi niidy karjalan kielen hyväkse. Ol gan pieni poigah L oša sežo autoi muamua, ajeli enzimäzen kuoren. Ol ga uskoitti, karjalazet šipainiekat oldih tiedovoitut, ken syönnöy, ga kerras rubieu pagizemah karjalakse. Emmo ehtinyh ni tostuakseh, kui kai šipainiekat oli myödy. Niilöin myöndäs Karjalan Kielen Koin hyväkse suadih puolitostu tuhattu rubl ua. Ei jiädy bokkah ni Soglasije-joukon naizet, kudamat jo äijän on luajittu Vieljärven koin hyväkse. Heijän kerätyt kaksituhattu kaksisadua rubl ua rodih vie yksi hyvä ližävö yhtehizeh kattilah. Tämän karjalan kielen čuasun aigah jogahine sai opastuogi tansimah karjalazii tansiloi yhtes Karjala-ansamblinke. Loppih kai yhtehizeh Ongo Petroskoi kaunis linnaine -pajoh. Sih niškoi rahvahale oli juattu pajon tekstat. Toinah oigies olen, ku sanonen: ei tänäpäi karjalan kieli kuulu piälinnan laukois. Se kylis vie on karjalastu da karjalakse pagizijua myöjiä. En uskos, ku ei lövvy Petroskoil ni yhty karjalakse maltajua myöjiä, dai ostajuagi pagizijua, tiettäväine, löydys. Ga täs iče olemmo viärät, emmo ainos jiävi omua kieldy, emmo kehtua paista karjalakse. Kehtata pidäs, niken meis tuači, nigo ven alazet, nigo toizet rahvas, ei ruveta sidä ruadamah. Ičel suovattan čöndžöibazaril olles oli hyviä mieldy. Karjalan kielihäi midä enämbäl, midä enämbis kohtis kuuluu, ga se parembi on. Toizekse, ihastuin, konzu bazarile tulluzien rahvahien joukos oli niidy, ket ellendettih sinuu karjalakse, iče maltettih kudamidä sanuo dai lugiegi. Ylen ravieh lugiettih sidä, midä oli kirjutettu karjalankielizih poštukartočkoih. Erähät ostettih paginsanakirjat karjalakse da kyzyttih karjalan kielen opastukses, tahtotah tulla opastuo karjalan kieldy kursiloile. Toizekse, ihastuin, konzu bazarile tulluzien rahvahien joukos oli niidy, ket ellendettih sinuu karjalakse, iče maltettih kudamidä sanuo dai lugiegi. Karjalan kielen čuassuu alguh pannuot Alina Čuburova da Jelena Filippova kehitettih rahvastu pidämäh kauppua karjalakse da iče ozutettih, kui se pidäy luadie. Kuva: Kirill Ognev
4 «Oma Mua»»» suomelas-ugrilazet Võruspäi Vieljär»»Eestis Võru-linnas piettih enzimäine seminuaru yhtehizen Helsinkin yliopisto Tuliel kerdua projektan rahvas vastavutah Vieljärves, kus luajitah kogonaine ka Eestilaine kirjuttai Arvo Valton ezitti kongresal kniigan Jamal minä. Kuva: Nikolai Abramov Kirjuttajat piettih paginua lapsih näh Valerii Sidorkin Kylmykuus Salehard-linnas piettih Suomelas-ugrilazien kirjuttajien XII kongressu. Sen ruadoh yhtyi 60 deleguattua Ven an kaheksas alovehespäi sežo Suomes, Vengries da Eestispäi. Karjalua kongresas ezitti vepsäläine runoilii, kiändäi, lehtimies Nikolai Abramov. Tämä kongressu oli omistettu lapsien literatuurale, sanou Abramov. paginua piettih sih nähte, kui opastetah lapsii muamankieleh, mittumua lapsien julgavuo on ilmestynnyh jälgiaigua suomelas-ugrilazil kielil. Nikolai Abramov kuuluu Suomelas-ugrilazien kirjuttajien assotsiatsien johtokundah. Kongresal vallittih uuzi Assotsiatsien piälikkö. Suomelazen Kari Sallamaan sijah tuli vengrieläine Janoš Pustai. Kongressu kannatti mielen luadie Internettah suomelas-ugrilaine lapsien DG-kirjasto. Perussuomelazet tahtotah jagua Suomi Valentina Mironova Olli Immonen on Suomen parluamentan deputuattu da Suomen Sisu -järjestön piälikkö. Suomen parluamentan Perussuomelazet-puoloveheh kuului Olli Immonen ehoittau kirjuttua rahvastu etnisty merkii myö. Immonen ehoittau joga viijes vuozi lugie rahvastu Suomes muga, ku suas ellendiä mittumua etnisty joukkuo muas on. Deputuatan mieles rahvastu pidäy jagua muga: Suomen suomelaine, Suomen ruoččilaine, saamelaine, čigan, toizet jevrouppalazet, afrikkalaine, azielaine, erilastu etnisty roduu, toizet. Moizen luvun tarkoituksennu on kaččuo äijygo Suomes on immigrantua. Nygöi immigrantakse Suomes sanotah sidä ristikanzua, kuduan mollembat vahnembat roittihes muan ulgopuolel. Kanzallistu sportua kannatetah Tatjana Vasiljeva Ven an federatsien Valdivolline Duumu hyväksyi zakonan Voimistelus da sportas Ven an Federatsies. Zakon koskou kanzallizien sportulajiloin kehittämisty. Kandu- da vähembistörahvahien Assotsiatsien prezidentu Grigorii Ledkov on sidä mieldy, ku tämä zakon on tärgei kandurahvahile. Ledkov lujoitti, ku tämä zakon andau mahtou nostua korgiembale tazole kanzallizien sportulajiloin stuatussua, ku se suau varua omah kehitykseh Ven an b udžietaspäi. Zakon avvuttau kanzallistu sportua kehitettäjile yhteiskunnallizile yhtymile, suaja valdivollistu akkreditatsiedu da suaja sportufederatsien stuatussua. Kanzallizien sportulajiloin luvettelo hyväksytäh Ven an Sportuministerstvas.»»Yhteisruado Jelena Filippova Vähembistökielien elävytys da taido suomelasugrilazes kontekstas -seminuaral oli pandu alguh uuzi Helsinkin yliopiston da Nuoren Karjalan projektu. Kannatustu sih suadih Suomen Kone-fondaspäi, kudai jälgiaigua rubei kannattamah projektoi, kudamis monikieližyön da taijon kehitykset oldas rinnakkai, yhty kehitettäs toizen vuoh da kauti. Seminuaru piettih kylmykuun puolivälis kolmen päivän aigah. Rahvastu sih tuli Suomes, Eestis dai monis Ven an suomelas-ugrilazis tazavalloispäi: Karjalas, Udmurties da Komispäi. Kaikin hyö omas muas ollah oman kanzan aktivistat da todevutetah kieli- da kul tuuruprojektoi. Tämän enzimäzen seminuaran tarkoitus oli juuri moine, ku rahvas saneltas omua neruo da sen jälles yhtes mietittäs, midä kaikkie vois luadie meijän kanzoin kielien kehittämizekse. Udmurtielazet iele astujat Löyhkettäviä toinah oli. Udmurties jo kaksikymmen vuottu peräkkäi lapsih niškoi järjestetäh luageriloi. Tazavaldu auttau, dengua luagerin järjestämizeh suajah Opastusministerstvaspäi. Lastu sih tulou äijy da opastutah hyö eri joukkolois. Sanakse, mennyt vuon Sobien dizainu -opastusjoukkoh pyrgijiä oli seiččie kerdua enämbi, migu voidih ottua. Tulou vie vallita da kilbailta. Hyvä puoli täs opastundas ei ole vai se, ku lapset mih vai ei opastuta da harjavuta, käzinerolois kirjutus- da lehtimiehen neroloih suate, ga kuultah kieldygi. Suuri vuitti luagerin ruadajis pagizou udmurtien kielel, kaikin sidä ellendetäh. Ollah kuulužat Udmurtien etnodiskot. Niilöin vuoh, a diskoloih tulou savoin hengin, voibi suaja ližiä dengua omah ruadoh, omien projektoin kehitändäh. Luvetella sidä, midä kaikkie on udmurtielazil, voibi hätki. Hyö ollah, voibi sanuo, meidy kaikkii iel. Ongo heil oma Jevroviidenien jyttyine pajokilbu, ongo omat model noit agenstvat, ongo tundietut aktiivizet bloggerat. Seminuaran rahvas Võrus. Karjalaspäi seminuarah yhtyttih Aleksei Tsikarev, Arto Rinne da Natalja Golubovskaja. Hyö Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua Emmogo ole tolkukkahat? Komi-perm atskois okruugan ruadolois mieleh painui eräs heijän azuttu flesh-mob. Karnavualan aigah komi-permil azet aktivistat kannettih ruuhtu, kudamah kirjutettu oli: komi-perm atskoi kieli. Tuolleh. Ei sudre, kačo, ni kannettu. Tämän aktsien jälles kaikis školis enzimäzes da toizes kluasas rodih vältämätöi komiperm atskoin kielen opastus. Tolkuu rodih. Komi-perm akoin ruavos saneli kuulužu aktivistu Svetlana Kol čurina. Häi äijän vuottu ruadau yhteiskunnallistu ruaduo, tiedäy da maltau sidä hyvin. Nevvottavua da hyviä hänel olis äijy. Svetlana paheksi, ku kaikin myö ruammo erikseh, kielimiehet ruatah omua ruaduo, kul tuuras omua, yhteiskunnallizet liitot omua. Yhtes pidäs ruadua, sit i valdivo rubieu toizin meih päi kaččomah. Ei ni yhteiskunnallizet liitot yhteh hiileh puhuta, eriže toine toizes ollah, mi sežo on vai tiel. Kummastuttau naistu myös se, konzu kyzyt aktivistoil libo laitoksil midä työ ruatto, sanotah: kieldy kehitetäh. Mibo se ollou? Tarkah pidäy vallita oman ruavon profili, sit ruado rodieu tietty, konkretnoi da tulokset nägyvis. Dai kai ruavot ei pidäs olla vai nygyaigazet, täh aigah pädijät, ga myös omal aigua ruatutgi, hätkestyndät nikelle nikonzu hyväkse ei oldu. Svetlana äijän on kaččonuh, kui ruatah Ven al Suomelas-ugrilazet keskukset. Häi panou merkile sen, ku nämmien keskuksien ruadopluanoih kirjutettulois tapahtumis enämbi migu puolet ollah festivualit. Heile jälles on suuri vuitti pruazniekkoi, konferensieloi da suomelas-ugrilazen kul tuuran päivii. Eigo kummastuta? Eigo toizii ruadotaboi ole olemas? Emmogo ole mielevät, keksijät, kreativnoit? kyzyi Svetlana kaikil. Tilan muutandakse Toine mainitun projektan ruado rodieu Karjalan kielen elävytysnedäli Vieljärvel. Se pietäh kevätkuun enzimäzel nedälil. Toinah silloi suau ozuttua uuttu, enne luadimattomuagi da ruadamattomua, sidä mi olis meijän kielen hyväkse. Hyviä kehoitus-
»»rajan tagua vele n da Nuoren Karjalan projektan hantuzis. rjalan kielen elävytysnedäli. «Oma Mua» 5 Janne Saarikiven mugah pidäy luadie semmostu, mi jiäs da juurdus Vieljärvele da toinah tuliel Vieljärven neruo vois käyttiä toizis suomelas-ugrilazis tazavallois. Võrulazet aktivistat Mariko Faster, Evar Saar da Sulev Iva. Kuva: Jelena Filippova, Om Mua saneltih Karjalas todevuttajas ECHO-projektas, Sattuman da Čičiliušku-tyttiteatran ruavos kielen kehittämizekse. Aapo Ilveksen pajuo vörykse pajatettih Jevroviidenies 2004. Kuva: Jelena Filippova, Oma Mua»»Kone-fondan ruado ÎÎ Uuttu Helsinkin yliopiston da Nuoren Karjalan projektua kannattau Suomes ruadai Konefondu. ÎÎ Mulloi keviäl Kone-fondu andoi kaksi miljardua euruo vähembistökielien da monikieližyön kannattamizeh. Kannatustu suadih läs 60 projektah. ÎÎ Kone-fondan uuzi kannatusala on Monikieližys da taido. Fondu tahtos ellendiä, midä projektua vois olla täl alal da löydiä hyvät, hyövyllizet praktiekat täs ruavos. Võrulazet aktivistat Võrun linnu on Eestin suves Võrun mual. Täl mual eletäh võrulazet, pieni Eestin kanzu, kui seto da tarto, kudamat sežo eletäh muan suves. Võrulastu jälgimäzen rahvahanluvun mugah, kudai piettih vuvvennu 2011, on 74 499 hengie. Võrukse pagizijua on äijiä vähembi. Vuvvennu 1995 oli perustettu Võrun instituuttu võrun kielen da kul tuuran kehittämizekse. Täs instituutas jo äijän vuottu ruatah Mariko Faster da Evar Saar. Mollembat ollah võrulazet, keskenäh da omien lapsienke hyö paistah võrukse. Võrun instituutan tärgei ruadoloi on kielen siirdämine lapsile. Pagize lapsenke omah kieleh on eräs heijän prinsipois da projektois. Võrun mual ruadau kielipezä, kudamas lapsienke paistah vaiku võrukse. Nellästostu päivykois kerran nedälis on kielikylypäivy, konzu päivän aigah sežo paistah võrukse. Tämän ližäkse instituuttu luadiu diskoi uinotuspajoloinke da jagau niidy lapsiensuandukodilois. Samal aigua levitetäh tieduo piendy bukliettua sit, kui voibi säilyttiä võrun kieldy da sanotah kaksikieližyös. Piäzöy ilmah myös kirjua da kiännösty lapsile. Võrulazet on luajittu myös da juattu nakleikkoi, kudamis luvet: Tiä voibi paista võrukse. Iče sanotah: net on helpo luadie, pidäy vai kirjuttua teks- Hätken aigua kaikis suomelas-ugrilazis kielis võru oli nelläs, kel Wikipedies oli enämbi kaikkie materjualua omal kielel. tu da muijalgi vois ruadua muga. Võrukse on oma Wikipediigi. Hätken aigua kaikis suomelas-ugrilazis kielis võru oli nelläs jälles Vengriedu, Suomie da Eestii, kel Wikipedies oli enämbi kaikkie materjualua omal kielel. Sanakse, 5 000 kirjutukses Wikipedies 4 000 kirjutti eräs matematiekan douhturi. Sulev Iva, kudai opastau võrun kieldy Tarton yliopistos, sanou ku kursuruavokse andau opastujile kirjuttua kaksi-kolme kirjutustu Wikipedieh võrukse.»»verdua: liygi suomi eesti võru kylä kylä kyla külä koiru koira koer pini koivu koivu kask kõiv Terveh! Terve! Tere! Tereh! Omii mielii kirjutakkua tu tämän nedälin pidämizekse kuulimmo jo seminuaras. Jäi vai vie kerran kai hyvin tolkuija, sellittiä da todevuttua. Sidä rubieu ruadamah projektan ruadojoukko. Projektan piälikön Helsinkin yliopiston professoran Janne Saarikiven mugah pidäy luadie semmostu, mi jiäs da juurdus Vieljärvele da toinah tuliel Vieljärven neruo vois käyttiä toizis suomelas-ugrilazis tazavallois. Projektan todevuttajat ei uneksita, ku suau kogonah muuttua tila, ga oppie sidä pidäy da potkastukset sih oldas lua jittavat. Võrulazet on piästetty ilmah nakleikkua vörykse, diskua lapsile. Kuva: Jelena Filippova, Oma mua
6 «Oma Mua»»» literatuuru Kuva: Jelena Migunova, Oma Mua Tämä kirjutt»»karjalaine kirjuttai Aleksan kirjuttai -arvonimen Mennyt vuon 2012 Jessoilas oli pietty runofestivuali Lennä runo karjalaine, sen alguhpanijoin joukos oligi Aleksandr Volkov (randimaine oigiel). Vahnembi velli»»talvikuun 25. päivänny tundietule karjalazele runoilijale Aleksandr Volkovale täydyy vuozii Toizin sanojen hänel jiäy vai 15 vuottu sadassah: onhäi eletty, ongi hyvin ruattu. Vähästy enämbi 15 vuottu on mennyh sit aijas, konzu tuttavuin Aleksandr Volkovan runohuoh. Enne 1997 vuottu hänel oli painettu da piästetty ilmah ven ankielisty runuo, a sit vuvves algajen rubei ilmestymäh hänen livvinkielizii runokniigazii enzimäine niilöis Pieni D essoilu. Sen lugiettuu tuli ilmizin, gu meil Karjalas, jälles Vladimir Brendojevua, rodih vie yksi tozikarjalaine runoseppy. Miellyin hänen runohuoh da monet runot kerras painuttih mieleh: Siniine, vihandu, harmai Ongo se kaunis da čoma, Ongo se kuldaine armas, Sydämen kibiessäh oma. Nämmä rivizet juohatetah ihan tovellizii Karjalan muan ololoi da sen värilöi: taivassinine järven-zirkalon pindu, järvien rynnäkkölöil harmaikarvazet puuhizet taloit da tagaveriän muapalstoin tagua kuohui vihandu meččy meijän karjalazien pyhä kohtu. Mustan Aleksandr Volkovan Omas Muas painetut Jouččenet sit runos häi sai enzimäzen palkindon nominatsies Paras runo karjalan kielel. On igiä Aleksandr Lukičal, ga syväin hänel on nuori da pehmei, gu hänen runohuos on ihan nuoren ristikanzan tunduo, sen voimmo nähtä Sen a, Sen aine -pajorunos: Sinä sebäilit mieles ainos piit, Mindäh tänäpäi nimii unohtiit? Älä pie minuu niittyheinänny, Kuldu Semoihut, Sen a, Sen aine. Jälgimäzen 15 vuvven virras Aleksandr Volkovan käzis on piässyh ilmah ei gu enämbi 15 kniigua kui karjalan kielel, mugai ven an kielel da eräs kirjutettu kahtel kielel. Oman kodirannan suvaiččii Sanuo vai yhtes Volkovan runohuos se roih ylen vähä sanottu. Aleksandr Volkov on olluh monis kanzoinvälizis, tazavallan dai rajonoin kielikerähmölöis sie ainos kuuluu Aleksandr Volkovan iäni muamankieleh näh: kui sidä kehittiä, kui sidä nostua korgiembale tazole. Mustelen kui häi paheksii dai ei vai häi yksi, konzu ei täydynyh vai yhty iändy karjalan kielen valdivostuatusan hyväksyndäh. Oli pahua mieldy, ga midäbo sil voit, ku meidy karjalastu omas tazavallas jiäy vuozi vuottu vähembi da vähembi. Aleksandr Lukič on syvästi tutkinuh D essoilan rahvahan hävitändiä kolhouzuaijas algajen. Pienes D essoilas häi kirjuttau syväinkivun kel: Erähät meidy vieritetäh: työ kaimaitto oman kielen. Täs voi nähtä: emmo myö kaimannuh meidy hävitettih. ristikanzannu da herrannu Pidäy vie mainita mittuine Volkov on ristikanzannu meijän riähkähizes elaijas. Sanotahhäi: ku tahtoneh tiijustua mittuine on ristikanzu, pane händy načal niekakse! Aleksandr Lukič on ruadanuh korgielois virgupordahis, palkittu monil medaliloil dai ordenoil, ga häi ainos pyzyy putin ristikanzannu, ei nostele neniä, kui erähät nygyaigazet herrat. Hänen kel voit paista ihan tavallizesti dai häi iče jo penziel olles voi ottuakseh paginale jogahizen halličuksen herran kel, olgah se piirin, libo tazavallan tazol. Äijän on nähnyh Volkov muailmua: Äijän eluo mie sain omua muadu en eččinyh vaigu Ei sie lämmitä turki ni šulku. Libo vie yksi rivine: Minä magiedu söin, minä korgiedu join Syöndy vierahas kois nälgäh vajehtua vois puaksuh nouzou se kurkoinnu kulkuh. Libo eräs sana samazes runos, kudai ozuttau muamah suvaičendua: Stolan vierahan sen minä vajehtazin muaman hiilavah piiraihuoh yhteh. Täs runos jälgimäzet rivit on vaihtettu vähäzel pajon muodoh, prostikkah sendäh Aleksandr Lukič tädä kirjuttajua, gu nuorembua vellie. En voi olla vie mainiččemattah Aleksandr Volkovan järjestäjän kygyy vuvvennu 1997 häi keräi karjalazien kirjuttajien yhtevyksen Karjalaine Sana. Enzi vuozin sih liittoh kuului piäle kymmenen karjalan kielel kirjuttajua, no erähät erottih liitospäi, toizet sirryttih toizele ilmale, ga yksikai kaikile pidäy sanuo passibot da kunnivo heile, gu hyö oldih enzimäzet karjalan kirjukielen alguhpanijoinnu. Aleksandr Volkov tässäh johtau tädä yhtevysty, sih kuulujua jäi vajai puolet allusalgajen verraten. Yksikai ruado jatkuu, pidäs vai sih suaja uuzii nuorii karjalan kielel kirjuttajii. Aleksandr Lukičan runohuos da hänen yhteiskunnallizes ruavos vois sanuo vie monii monii kerdomuksii. Täv vel sydämel kiitän händy suures ruavos karjalan kielen hyväkse, toivotan hänele eliä monii vuozii edehpäi, eliä da ihailla omua kodirandua, armastu Karjalua, Jessoilan kyliä, sen eläjii. Sinä olet ezimerkinny meile kaikile karjalažuon kehittäjile, minule sa olet gu vahnembi velli. Ozua da lykkyy sinule, Aleksandr Lukič. Pyzy iellehgi mittuine olet nygöi. Lopen sinun runozel, gu iče parembua en voinnuh keksie. Elaigu Yksikai tänpäi syömmö da juommo, Tulou huomei myö vastuammo sen! Terveh, elaigu! Linnu da luondo! Eigo kieldiä voi meidy niken. Syvästi kunnivoijen Suavan Iivan Tundiettu karjalaine kirjuttai da kiändäi, kudamua vie sanotah livvin runoniekakse, Aleksandr Lukič Volkov, täyttäy 85 vuottu talvikuun 25. päivänny. Aleksandr Volkov on Oman Muan toimituksen alalline gost u, ei nikonzu prähkä voimattomuttu, ainos iče kävyy ottamah lehtie toimitukseh, yhteltiedy tarattamah kuulumizii da, tiettäväine, andamah uuttu iččeh kirjutettuu libo kiännettyy runuo. Nedäli tagaperin Aleksandr Lukič toi toimitukseh hyvän viestin hänele annettih Rahvahan kirjuttajan arvonimi. Pidäy mainita, ku Volkov rodih enzimäzekse karjalakse kirjuttajakse, kudamale omistettih tämä arvonimi. Viizi vuottu tagaperin myö jo pagizutimmo vuozipäivyniekkua, silloi runoniekku oli täyttämäs 80 vuottu. Volkov saneli omas endizes ruavos meččyalal, kui ižändöičči Karelresursua da ruadoi Karellespromas. Aleksandr Volkov on ruadajien kyläläzien roduu: hänen lapsusaigu oli köyhy, školah lähti kois kuvottulois da laukkukuorivies kruasittulois štanilois. Halloissah käveli pal l ahin jalloin... Karjalazennu olles Volkov on hyvä kalastai, harjaitti sih ruadoh omii bunukkoigi. Volkovah nähte kai oli kirjutettu kogo Ven al tundietus Mečästäjien entsiklopedies. Suuren igäpalan Volkov ruadoi meččyalal, ruadajes ajeli kai Karjalan kylät. Miesty tänäpäigi hyvin tutah hänen endisty ruaduo möyte. Olis tämä igäpala vie suurembi, ga Minlesproman salvahuu Volkov lähti penziele, omua lähtendiä ruavospäi häi sellitti: Työ oletto uvvet ven alazet, a minä olen vahnu karjalaine, varrastua en malta Penziele lähtiettyy Aleksandr Volkov rubei ruadamah karjalan kielen da literatuuran hyväkse. Aleksandr Lukič oli Karjalan Rahvahan Liiton piälikönny, oli niilöin joukos, ket pandih algu Karjalazele sanale, Volkov on Karjalazien Kerähmölöin deleguatannu da oman rahvahan puolistajannu. Runoilemah Volkov rubei vie školas da tehnikumas opastujes, enzimäzen runon karjalakse kirjutti vuv vennu 1992. Vuv ven peräs piäzi ilmoih hänen enzimäine Pieni D essoilu -runokniigu ven akse. Kniigan piälimäzen runon Pieni D essoilu Volkov omisti omamualazile viäräh ammuttuloile mužikoile, kudamien joukos oli hänen tuat tahgi. On vaigei pidiä luguu Vol-
»»vuozipäivy «Oma Mua» 7 on kaikkien karjalazien ajien kunnivo dr Volkov pidäy omassah 85-vuozipäivän. Omua roindupäiviä vaste Volkov sai Karjalan Tazavallan Rahvahan Kuva: Ol ga Smotrova, Oma Mua»»Fakta ÎÎ Aleksandr Volkov on rodivunnuh 25. talvikuudu 1928. ÎÎ Loppi Petroskoin kooperativnoin tehnikuman (vuvvennu 1948) da Karjalan pedagougizen instituutan ven an kielen da literatuuran ozaston (vuvvennu 1959). ÎÎ On palkittu kunnivokirjazil, ordenoil da medaliloil. Sai Karjalan piämiehen Sampo -palkindon, kahteh kerdah oli vallittu Karjalan tazavallan vuvven laureatakse. ÎÎ Vuvves 2000 kuuluu Ven an Kirjuttajien Liittoh. ÎÎ Vuvves 2006 kuuluu Kanzoinvälizen suomelas-ugrilazien kirjuttajien Assotsiatsien johtokundah. ÎÎ Kuuluu Kanzallizen kirjaston tyves ruadajah Vladimir Visotskoin kluubah. ÎÎ Volkoval on piässyh ilmah kaksitostu runokogomustu da kolme antolougiedu (yhtes Armas Mišinanke). ÎÎ Johtau Karjalaine sana -liittuo vuvves 1998. ÎÎ Volkovan runuo on kiännetty 14 kielele, painettu suomelasugrilazis da ven ankielizis antolougielois da kerävökniigois. ÎÎ Vuvvennu 2013 Aleksandr Volkov sai Karjalan rahvahan kirjuttai -arvonimen. Aleksandr Volkov mielihyväl ozuttau perehal boumua da sanelou omis. Leskimiehel on tyttö da poigu, kaksi bunukkua da pruavobunukku. kovan kiännettylöile runoloile, niidy liženöy vuozi vuottu. Volkov jo moneh kerdah tovendi, ku karjalakse voibi kiändiä kudaitahto runo. A hänen iččeh kirjutettu Livvin virret -kniigu on kiännetty 14 kielele. Uuttu arvonimie koskijoih kyzymyksih Volkov vastai lyhyösti da varmah: Tämä on kaikkien karjalazien kirjuttajien kunnivo. Jo viittytostu vuottu olet Karjalazen sanan johtol. Midä liittoh kuuluu tänäpäi da kedä kirjuttajis azettazit enzimäzele sijale? Ei se liitto elä aktiivizesti tänäpäi. Sih pidäy suaja uuttu rahvastu. Enzimäine liittolazien ruado oli se, ku vuvvennu 1999 piästimmö ilmoih Omil pordahil -kniigan. Myö čakkaimmo toine tostu, kazvatimmo toine tostu kirjuttajikse. Čakata voibi, a kogo muailman rahvahien aigah pidäy kannattua da puolistua toine tostu. Meile ainos pidäy pyzyö yhtes, ku piäzis ilmoih kniigua omal kielel. Parahii kirjuttajii minun mieles on Vas a Veikki, ylen hyvä kirjuniekku on. Zinaida Dubinina on äijän ruadanuh karjalazen literatuuran hyväkse. Nygöi kehitän Ivan Savinua Ven an Kirjuttajien Liittoh, Savin kirjuttau Karjalan rahvahih niškoi, hänen kirjutustu painetah Omas Muas. Midä ezmäi ruadazit karjalazien hyväkse, ku sinul olis valdua sih niškoi? Aleksandr Volkovan 85- vuozipäiväkse piästettih ilmoih kaksi kniigua: Kak slovo naše otzov otsa da Mua Karjala. Enzimäzen kniigan luadijannu on iče Volkov, sih on kerätty kirjutustu runoniekkah nähte da händy koskijua dokumentua. Toizeh kniigah kuuluu runuo karjalakse, da niilöin kiännösty ven akse. Ezmäi minä suazin Karjalan halličukseh karjalazii. Ku virguniekat kiännyttäs rožin karjalazih rahvahihpäi. Ku Karjal kehittys, ku ei salvattas kombinuattoi, a nostettas uuzii. Yksi Kondupohjan kombinuattu andoi 2/3 gaziettubumuagua kogo Van al. Oli enne 15 meččyzavodua, nygöi omas ičes pidäy ostua meččiä myö olemmo varrastettu kanzu. Toizekse perustazin Suomelas-ugrilaizen školan. Sit, kudai meile on, opastutah vai suomen kieldy. Nimittumii toizii suomelas-ugrilazii kanzoi nygöi sie ei ole. Vie yhten dielon ruadazin andazin ilmai hyllättylöin kylien muat da pellot karjalazele fermerale anna ruadau midä tahtou, ezmäi ni veroloi en kyzys maksua. Anna kehittäs omua ruaduo hos viizi vuottu, a jo kehitettyy vai maksas verot. Yksikai net muat meččävytäh ruadamata. Pidäy elävyttiä kylät, Petroskois kieli ei rubie elämäh. Jäigo midä ruadamattah? Midä ruaduo on pluanois tuliekse aigua? Pluanoi tuliekse aigua minul onnuako jo myöhä on duumaija, nagrau Volkov. Minul tärgiembi nygöi on nähtä sidä tu liedu aigua joga päiviä Parembi endisty minä jo en kirjuta, a kirjuttamah pahembua en tahto. Iževskas terväh piäzöy ilmoih Rastavan tiähti -kniigu, kudaman kanzih on kerätty enne painettuloi runoloi. Kuibo sinule ozuttahes idei nostua Karjalan Kielen Kodi Vieljärven kyläh? Tämä on ylen hyvä idei, löyttih hyvä taba säilyttiä karjalan kieldy, moločat. Aleksandr Volkovua pagizutti Ol ga Smotrova
8 «Oma Mua» Muhahtai! Telefonas: Terveh, kuldaine, kusbo olet? Ga maguamas olen, a sinä kusbo? Buaras, sinun tagan istun.»»joudoaigu Uuttu vuottu vuottajes»»anuksen rahvahallizes muzeis avattih talvele da Uvvele vuvvele omistettu Meijän lapsusaijan kuuzi- ozuttelu Ol ga Kuzmina Keskel ozutteluzualua on korgei da näbei kuuzi, kuduadu čomendetah eri aigua luajitut bobazet. Nämmä vahnat kuuzen čomendukset sanellah muan histourieh näh: nevvostovallan aijas, syömizien vähyös, kukuruzan kazvattamizes, ristikanzan enzimäzes kosmossah lennos. Kaikis vahnimat bobazet ollah luajittu vuatas. Oli aigu, konzu kuustu čomendettih juablokoil, n amuloil da kartonas luajittuloil bobazil. St oklubobazii allettih luadie XIX vuozisuan loppupuoles. Kai ozutettavakse pandut bobazet kuulutah muzein fondoih. Bobazet meile tuodih Anuksen da kogo piirin eläjät. Kaikis vahnin bobaine on st oklahine kuldujäiččy, se luajittih 1900-luvul, sil aigua st olkubobazet oldih jygiet, sanelou Anuksen muzein ruadai Bobazien ližäkse ozuttelus voibi nähtä Uvven vuvven fotokuvii, vahnin niilöis oli luajittu vuvvennu 1956. Kuva: Ol ga Kuzmina, Oma Mua Ozuttelus suau tiijustua, muutuine moudu čomendua kuuzii da sellittiä lapsii, sego mittustu mebelii oli pertis eri aigua. Kuva: Ol ga Kuzmina, Oma Mua L udmila Tuttureva. Täl bobazel čomendettih Rastavan kuustu, sendäh gu vuodessah 1936 Uuttu vuottu, kui myö vietämmö sidä nygöi, ei pietty. Vuvvennu 1925 pruazniekan pidämine oli kielletty. Vuvves 1936 Stalinan käskyn mugah rahvas ruvettih pidämäh Uuttu vuottu da čomendamah omii pertilöi kuuzil, sellittäy muzein ruadai. Bobazien ližäkse ozuttelus voibi nähtä Uvven vuvven fotokuvii, vahnin niilöis oli luajittu vuvvennu 1956. Nämmis fotokuvis nägyy, kui Uuttu vuottu piettih eri aigua, kui muutui moudu čomendua kuuzii da sellittiä lapsii sego mittustu meebelii oli pertis. Tämän ozuttelun avul vahnembi sugupolvi voi mustella omua lapsusaigua, lapset voijah Oli aigu, konzu kuustu čomendettih juablokoil, n amuloil da kartonas luajittuloil bobazil. tiijustua, kui heijän vahnembat, buabat da died oit piettih Uuttu vuottu, ekskursien ližäkse myö kižuammo lapsienke, pajatammo Uvven vuvven pajoloi, hyö taburetkal seizojes sanellah runoloi, lahjakse myö annammo heile magiedu kukkistu, kuduat myögi saimmo lapsinnu olles, muheloittau muzein ruadai L udmila Tuttureva. Gu lapsile olis kebjiembi kuvitella sidä aigua, muzein ruadajat ozutettavakse pandih linnan da kylän perti-interjerat. Lapset hämmästytäh, konzu kyläläzes pertis ei voija löydiä televiizorua, sen sijas sie on ruadivo. Sidä myöte vuvvennu 1937 Mihail Kalinin enzi kerdua hyvitteli rahvastu Uvven vuvvenke. Sen ližäkse muzeis säilyi suuri Pakkasukkoloin kollektsii, kerätä niilöi allettih, konzu Anukses ruvettih pidämäh Pakkazien kižoi. Nygöi Anuksen muzein ruadajat jo ruvettih varustamahes muzein merkipäiväh. Pakkaskuun lopus se täyttäy 55 vuottu. Merkipäiväkse muzeis avatah Puuhine histourii- ozuttelu. Se rubieu ruadamah pakkaskuun 15. päivässäh. Muzein ruadajat uskotah, gu se tuou iluo rahvahal Uvven vuvven da Rastavan pruazniekoikse.»»midä? konzu? kus? 20/ 12 14.00 22/ 12 19.00 24/ 12 27/ 12 14.00 16.00 Oma Mua-lehten toimitus Titovan piha, 3 78-05-10 Vastavus lugijoinke Priäžän kylä Elämä -etnokutuurine keskus Sovetskaja piha, 75 89643178035, 8(81456)31171 Aleksandr Volkovan 85-vuozipäiväle omistettu illačču Kanzallizien kul tuuroin keskus Leninan lagevo, 2 8911-404-60-08 Uvven vuvven ezitys Tapahtumu lammilluo 25/ 12 Kanzallizien kul tuuroin keskus Leninan lagevo, 2 Aleksandr Volkovan 85-vuozipäiväle omistettu illačču 27/ 12 Elämä-etnokul tuurine 18.00 keskus Priäžän kylä Sovetskaja piha, 75 8(81456)31171 Lumut-etnoillačču»»Hyvittelemmö! Talvikuun allus on L udmila R appijevan roindupäivy. Hyvittelemmö inehmisty roindupäivän kel da toivotammo hyviä lykkyy, lujua tervehytty da perehsobuu. Omamualazet»»Siänennustus Petroskoi Anus Priäžy Suojärvi Sortavala Pitkyrandu yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy yö päivy 19 /12-6 -3-4 -1-6 -3-8 -4-3 -1-3 -1 20 /12-3 -1-2 -1-3 -1-2 -1 0 0-1 0 21 /12-1 -1 +1 0-1 -1-2 -1 0 0 0 0 22 /12 0 +2 +1 +3 0 +2 0 +1 +1 +3 +1 +2 23 /12 +1-2 +2 0 +1-2 0-1 +1 0 +1 0 24 /12-3 -7 0-1 -3-6 -4-8 -2-4 -2-4 25 /12-14 -16-9 -9-15 -16-17 -20-9 -8-11 -11 On otettu: www.gismeteo.ru haldivoiččijat: Karjalan rahvahan lehti Alustettu kezäkuus 1990 Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmö, Karjalan tazavallan halličus, Karjalan Rahvahan Liitto da Julguamo Periodika Piätoimittai Natalja Sinitskaja Julguamon da toimituksen adressi: Titovan piha 3, 185035 Petroskoi, Karjalan Tazavaldu ÎÎ Tel: (814-2) 78-05-10 ÎÎ E-mail: omamua@mail.ru Internet: ilmahpiästäi: ÎÎ Valdivolline Periodika-b udžettulaitos ÎÎ Painettu Verso-painamos 185031 Petroskoi, Varkauksen randu-uuličču, 1a ÎÎ Kirjoile pani Ven an Federatsien kirjupainoalan komitiettu ÎÎ Registrunoumeru 0110927 Indeksu 51894 ÎÎ Painettavakse on allekirjutettu 12.00 čuasu 17.12.2013 ÎÎ Painandulugumiäry 700 ÎÎ Tiluandu 1211 ÎÎ Hindu 15 rubl ua Redizainu Fenomen-mediajoukko (Piiteri) www.design-smi.ru