SÄTEILYTURVAKESKUS YVL C.1 1 (20) Ohjeluonnos 2 22.9.2010 YVL C.1 YDINLAITOKSEN RAKENTEELLINEN SÄTEILYTURVALLISUUS JA SÄTEILY- MITTAUKSET 1 JOHDANTO 3 2 SOVELTAMISALA 3 3 YDINLAITOKSEN RAKENTEELLINEN SÄTEILYTURVALLISUUS 4 4 SÄTEILYTURVALLISUUS YDINLAITOKSEN TILASUUNNITTELUSSA 5 Säteilylähteet ja -suojaus 5 Huonetilat ja kulkureitit 6 Valvonta-alueen raja 7 Laitteiden dekontaminointitilat 7 Onnettomuustilanteiden huomiointi suunnittelussa 8 5 SÄTEILYTURVALLISUUS YDINLAITOKSEN JÄRJESTELMÄSUUNNITTELUSSA 9 Materiaalivalinnat 9 Järjestelmien sijoittelu 9 Radioaktiivisten aineiden kertyminen ja järjestelmien dekontaminointi10 Jätevesien, hartsien ja konsentraattien käsittely 10 Huoltotyöt ja tarkastukset 10 6 YDINVOIMALAITOKSEN SÄTEILYMITTAUSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET 11 Säteilymittausjärjestelmien yleiset vaatimukset 11 Kiinteästi asennetut ulkoisen säteilyn mittaukset 12 Kiinteästi asennetut ja siirrettävät iiman aktiivisuuskonsentraation mittaukset 12 Kiinteästi asennetut prosessien säteilymittaukset 13 Kiinteästi asennetut radioaktiivisten päästöjen mittaukset 13 Siirrettävät säteilymittauslaitteet 13 Laboratoriossa sijaitsevat aktiivisuusmittauslaitteet 14 Säteilymittauslaitteiden ominaisuudet 14 Säteilymittausjärjestelmiä ja -laitteita koskevat suunnitelmat 15 7 SÄTEILYMITTAUSJÄRJESTELMIEN JA -LAITTEIDEN VALMISTUS, ASENNUS JA KÄYT- TÖÖNOTTO 16 8 SÄTEILYMITTAUSJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖ, MÄÄRÄAIKAISKOKEET JA KUNNOSSAPITO 17 9 VIRANOMAISVALVONTA 18 10 VIITTEET 19
SÄTEILYTURVAKESKUS 2 Valtuutusperusteet Ydinenergialain (990/1987) 7r mukaan Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. Soveltamissäännöt YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7a :ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergialain 7r kolmannen momentin mukaan Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän lain mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä. Uusien ydinlaitosten osalta tämä ohje on voimassa x.x.20xx alkaen toistaiseksi. Näiden osalta ohje kumoaa 26.9.2003 annetun ohjeen YVL 7.18 ja 13.7.2004 annetun ohjeen YVL 7.11. Rakenteilla olevilla ja käyvillä ydinlaitoksilla tämä ohje saatetaan voimaan erillisellä STUKin päätöksellä.
SÄTEILYTURVAKESKUS 3 1 Johdanto 2 Soveltamisala 101 Ydinenergialain (990/1987) mukaan ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Vastaavasti ydinlaitoksen suunnittelussa on huolehdittava työntekijöiden ja ympäristön säteilyturvallisuudesta. Tavoitteena on, että työntekijöiden säteilyannokset voidaan pitää niin pieninä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista ja että asetettuja annosrajoja ei ylitetä. Yksilön säteilyaltistusta koskevat enimmäisarvot esitetään säteilylain (592/1991) nojalla annetussa asetuksessa (1512/1991). 102 Valtioneuvoston asetuksessa (733/2008) esitetään ydinvoimalaitosten turvallisuutta koskevat yleiset määräykset. Asetuksen 3. luvussa esitetään säteilyaltistusta ja radioaktiivisten aineiden päästöjä koskevat määräykset sekä asetuksen 27 :ssä säteilymittauksia ja radioaktiivisten päästöjen valvontaa koskevat määräykset. 103 Ydinlaitoksella työntekijöiden säteilyannosten suuruuteen voidaan vaikuttaa mm. tilojen ja järjestelmien suunnittelulla sekä käytön työtapojen suunnittelulla. 104 Ydinlaitoksen ja sen ympäristön säteilyturvallisuuden varmistamisessa käytetään hyväksi kiinteästi asennettuja ja siirrettäviä säteilymittausjärjestelmiä ja -laitteita. Niillä mitataan säteilyannosnopeutta ja säteilyannosta laitoksen tiloissa sekä valvotaan radioaktiivisten aineiden määrää järjestelmissä ja radioaktiivisten aineiden päästöjä. 201 Tätä ohjetta sovelletaan ydinlaitoksen rakenteellisen säteilyturvallisuuden ja säteilymittausjärjestelmien suunnitteluun. Ohjeessa esitetään ydinlaitoksen suunnittelussa huomioon otettavat säteilyturvallisuuteen liittyvät yksityiskohtaiset rakenteelliset periaatteet. Tässä ohjeessa esitetään vaatimuksia myös ydinvoimalaitoksen kiinteästi asennettujen säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden sekä siirrettävien säteilymittauslaitteiden suunnittelusta, valmistuksesta, kelpoistamisesta, käyttöönotosta laitoksella ja käytöstä sekä kuvataan näitä asioita koskevaa viranomaisvalvontaa. Ohjeessa esitettyjä säteilymittausjärjestelmiä koskevia periaatteita voidaan soveltaa myös muissa ydinlaitoksissa. Ohjeessa esitettyjä suunnitteluperiaatteita on käytettävä myös ydinlaitoksen muutostöiden suunnittelussa. 202 Ohjeessa YVL A.1 käsitellään yksityiskohtaisesti ydinvoimalaitoksen rakentamis- ja käyttölupamenettelyä sekä Säteilyturvakeskuksen valvontaa. Ydinlaitoksen ja sen järjestelmien suunnittelua koskevat yleiset turvallisuusperiaatteet sekä vaatimukset suunnitteluprosessista ja -organisaatiosta esitetään ohjeessa YVL B.1. Ydinvoimalaitoksen käyttöönottoa ja siihen liittyviä menettelyjä käsitellään ohjeessa YVL A.5. 203 Ydinlaitoksen matala- ja keskiaktiivisten jätteiden käsittelyä ja varastointia sekä ydinlaitoksen käytöstäpoistoa koskevat vaatimukset esitetään ohjeessa YVL D.4. Ydinlaitoksen ympäristön säteilyaltistuksen ja radioaktiivisten aineiden päästöjen
SÄTEILYTURVAKESKUS 4 rajoittamista ja mittaamista käsitellään ohjeessa YVL C.3, ympäristön säteilyvalvontaa ohjeessa YVL C.4 sekä ydinlaitoksen työntekijöiden säteilysuojelua ja säteilyaltistuksen seurantaa laitosten käytön aikana ohjeessa YVL C.2. Vesikemiaa, puhdistusjärjestelmien suunnittelua ja primäärijäähdytteen radioaktiivisuuden valvonnalle asetettuja vaatimuksia käsitellään ohjeessa YVL B.5. 204 Säteilymittausjärjestelmiä ja -laitteita koskevat myös seuraavien ohjeiden vaatimukset: YVL B.1 Ydinlaitoksen turvallisuusjärjestelmien suunnittelu, YVL B.2 Ydinlaitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden luokittelu ja YVL E.7 Ydinlaitoksen sähkö- ja automaatiolaitteet. 3 Ydinlaitoksen rakenteellinen säteilyturvallisuus 301 Säteilylain (592/1991) 2 :n mukaisesti ydinlaitoksen käytöstä aiheutuva säteilyaltistus on pidettävä niin pienenä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista (optimointiperiaate) eikä työntekijöiden säteilyaltistus saa ylittää säteilyasetuksella vahvistettuja enimmäisarvoja (yksilönsuojaperiaate). Lisäksi ydinlaitoksen käytöstä väestön yksilölle aiheutuvan säteilyaltistuksen enimmäisarvot säädetään valtioneuvoston asetuksessa (733/2008). Raja-arvojen alittaminen ei riitä perusteluksi sille, että jokin työntekijöiden tai väestön säteilyannosta olennaisesti vähentävä ratkaisu jätettäisiin toteuttamatta. 302 Ydinlaitoksen alustavassa ja lopullisessa turvallisuusselosteessa tai siihen liittyvässä aihekohtaisessa raportissa on esitettävä yhteenvetoselvitys tärkeimmistä säteilysuojelun ratkaisuista, joilla ALARA-vaatimus ydinlaitoksella toteutetaan. Yhteenvetoselvityksessä on myös esitettävä, miten tämän ohjeen lukujen 4 ja 5 mukaiset vaatimukset toteutetaan tai on toteutettu ydinlaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa. 303 Ydinlaitoksen suunnittelun kaikissa vaiheissa on oltava käytettävissä riittävästi säteilysuojelun, -mittausten ja -fysiikan asiantuntemusta. Alustavassa turvallisuusselosteessa tai sen yhteydessä toimitettavassa erillisessä selvityksessä on esitettävä menettely, miten rakenteellista säteilyturvallisuutta koskevat vaatimukset huomioidaan ydinlaitoksen suunnitteluprosessin eri vaiheissa. Lisäksi selvityksessä on esitettävä suunnitelma, miten säteilyturvallisuuden asiantuntijat osallistuvat eri suunnitteluvaiheiden katselmointeihin ja säteilysuojelun toteutukseen vaikuttavien päätösten tekoon. Myös suunnitteluun osallistuvat säteilyturvallisuusasiantuntijat ja heidän pätevyytensä sekä käytössä olevat työkalut ja laskentamenetelmät on esitettävä selvityksessä. 304 Säteilyturvallisuusnäkökohtien huomioimisessa ydinlaitoksen suunnittelussa on käytettävä hyväksi vastaavantyyppisiltä ydinlaitoksilta kerättyjä käyttökokemuksia. 305 Suunnittelussa on otettava huomioon normaalit käyttötilanteet mukaan lukien huoltoseisokit, käyttöhäiriöt, mahdolliset onnettomuudet ja laitoksen käytöstäpoisto.
SÄTEILYTURVAKESKUS 5 Monet käytöstäpoiston kannalta hyödylliset ratkaisut ovat tärkeitä myös laitoksen käytönaikaisen säteilysuojelun ja jätehuollon kannalta. Tällaisia suunnittelussa huomioon otettavia asioita ovat esimerkiksi rakennemateriaalien valinnat siten, että aktivoituminen on vähäistä aktivoituneiden korroosiotuotteiden leviäminen on pientä pinnat ovat hyvin puhdistettavissa (dekontaminoitavissa). Laitoksen suurten korjausten ja käytöstäpoiston kannalta tärkeää on myös se, että laitoksen tilaratkaisuja suunniteltaessa otetaan huomioon muun muassa suurten komponenttien poistamisen helpottaminen aktivoituneiden komponenttien käsittelyn helpottaminen järjestelmien dekontaminoinnin mahdollistaminen. 306 Ydinvoimalaitoksen suunnittelussa ja toteutuksessa on laskelmin varmistettava, että suunnitelluissa ja odotettavissa olevissa toistuvissa töissä laitosyksikön työntekijöiden kollektiivinen vuosiannos ei laitoksen normaalikäytön aikana ylitä arvoa 0,5 mansv yhden GW:n nettosähkötehoa kohti keskiarvoistettuna laitoksen suunnitellun käyttöiän yli. Kollektiivisen säteilyannoksen suunnittelutavoite on perusteltava käytössä olevien vastaavantyyppisten ydinvoimalaitosyksiköiden käyttökokemuksilla. 307 Jotta säteilyaltistus voidaan pitää riittävän pienenä, on suunnittelun eri vaiheissa tarkasteltava ja optimoitava kollektiivisia säteilyannoksia sekä työkohteittain että työntekijäryhmittäin. Kollektiivisten säteilyannosten lisäksi on asetettava suunnittelutavoite työntekijöiden henkilökohtaisille enimmäissäteilyannoksille. Sekä alustavan että lopullisen turvallisuusselosteen yhteydessä Säteilyturvakeskukselle on toimitettava hyväksyttäväksi selvitys, jossa arvioidaan laitoksen käytöstä työntekijöille aiheutuvaa säteilyannosta. Arvioinnissa on otettava huomioon ne yksittäiset säteilyannoksia aiheuttavat toimenpiteet, joista ennakoidaan kertyvän vuodessa yli 0,01 mansv:n suuruinen kollektiivinen säteilyannos. Säteilyannosarviot on myös jaoteltava toimenpiteittäin (säteilysuojelu, käyttö-, huolto- ja korjaustoimenpiteet, määräaikaistarkastukset, polttoaineen käsittely sekä jätteiden käsittely) tai työntekijäryhmittäin. Selvityksestä on käytävä ilmi työkohteen annosnopeudet, työskentelyaika ja työntekijämäärä sekä toimenpiteen toistuvuus. Turvallisuusselosteessa on esitettävä yhteenveto annosarviosta sekä ennakoitavista annoksia aiheuttavista tekijöistä. 4 Säteilyturvallisuus ydinlaitoksen tilasuunnittelussa Säteilylähteet ja -suojaus 401 Suunnitteluvaiheessa on arvioitava ydinlaitoksen normaalin käytön aikaisten säteilylähteiden sijainti ja aktiivisuusmäärät. Säteilylähteitä ovat esimerkiksi reaktori ja useat reaktoriin liittyvät järjestelmät, käytetty polttoaine sekä radioaktiiviset jätteet.
SÄTEILYTURVAKESKUS 6 402 Säteilysuojaukset on suunniteltava riittävin varmuusmarginaalein. Erityistä huomiota on kiinnitettävä käytetyn polttoaineen sekä reaktorista poistettavien osien siirtoihin ja varastointiin sekä niihin tiloihin, joissa työskennellään jatkuvasti. Säteilysuojien suunnitteluun liittyvissä arvioissa ja analyyseissä on otettava huomioon säteilyn siroaminen (ml. skyshine-säteily), radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen sekä suojien läpiviennit ja aukot. Huonetilojen suunnittelussa on käytettävä labyrinttirakenteita, joilla estetään suora säteily esimerkiksi ovien läpi. Säteilysuojauslaskennasta ja laskentamenetelmistä on toimitettava Säteilyturvakeskukselle hyväksyttäväksi selvitys sekä alustavan että lopullisen turvallisuusselosteen yhteydessä. Reaktorin ja sen rakenteiden sekä reaktoria ympäröivän säteilysuojan mallintaminen säteilysuojauslaskennassa ja laskennalliset säteilyannosnopeudet tehoajon aikana on esitettävä selvityksessä. 403 Työskentelyyn käytettävässä huonetilassa olevat kohteet, jotka sisältävät merkittävässä määrin radioaktiivisia aineita, on suojattava kiinteillä säteilysuojilla. Jos kohdetta ei voida suojata kiinteillä suojilla, on tilojen mitoituksessa ja rakenteissa varauduttava siirrettävien suojien käyttöön. Nämä on suunniteltava nopeasti asennettaviksi ja purettaviksi. Mahdolliset suojien asennuksen tiellä olevat laitteet on voitava nopeasti poistaa ja asentaa uudelleen. Radioaktiivisia nesteitä tai korroosiotuotteita sisältävät putkistot on tarvittaessa suojattava esim. betonikouruilla. Niissä tiloissa, joihin säteilysuojia voidaan joutua rakentamaan, rakenteet on suunniteltava kestämään säteilysuojien aiheuttama kuormitus. Huonetilat ja kulkureitit 404 Ne ydinlaitoksen tilat, joissa joudutaan työskentelemään säännöllisesti, on suunniteltava siten, että ulkoisen säteilyn annosnopeus ja todennäköisyys radioaktiivisten aineiden joutumiselle kehon sisään on pieni. 405 Huonetilat on luokiteltava suunnitteluvaiheessa todennäköisen annosnopeuden, pintakontaminaation (aktiivisuuskatteen) ja ilman radionuklidikonsentraation perusteella vähintään kolmeen vyöhykkeeseen, jotka yhdessä muodostavat valvontaalueen. Vyöhykejaon periaatteet on esitetty ohjeessa YVL C.2. 406 Ilmastointijärjestelmien suunnittelun yhtenä tavoitteena on puhtaan ilman järjestäminen kaikkiin huonetiloihin. Ilman on pääsääntöisesti laitoksen normaalikäytön aikana oltava niin puhdasta, ettei hengityssuojaimia tarvitse käyttää. 407 Ilmastointijärjestelmä on suunniteltava siten, että mahdollisen ilmassa esiintyvän radioaktiivisuuden alkuperä voidaan selvittää (mm. varustamalla ilmastoinnin poistokanavat tarkoituksenmukaisin näytteenottopistein). 408 Sellaisissa huonetiloissa, joissa on radioaktiivista nestettä sisältäviä järjestelmiä, on oltava lattiakaivojärjestelmä. Tilat on suunniteltava siten, että kynnyksillä, lattiakouruilla ja -kallistuksilla pystytään johtamaan vuodot hallitusti aktiivisille nesteille tarkoitettuihin järjestelmiin. Lattiaviemäröinti on suunniteltava siten, että
SÄTEILYTURVAKESKUS 7 huonetilojen lattioille ei aiheudu tulvimista. Lattiakaivojärjestelmän suunnittelussa on otettava huomioon huonetilojen lämpötila- ja painevaihtelut. Lattiakaivot on varustettava hälyttävillä pintavahdeilla. 409 Niissä huonetiloissa, joihin voi vuotaa radioaktiivisia nesteitä, lattioiden ja seinien on oltava vesitiiviitä yli sen korkeuden, johon mitoituksen perusteeksi katsottava nestepinnan nousu voi ulottua. Lattia- ja seinäpintojen on oltava helposti puhdistettavissa. Pinnoitteet on valittava niin, että ne mahdollistavat ja kestävät suunnitellut dekontaminointitoimenpiteet. 410 Tilojen suunnittelussa on huomioitava töitä helpottavat ja nopeuttavat ja siten säteilyannoksia vähentävät järjestelyt, kuten paineilman, veden ja sähkön jakelun läheisyys ja käytettävyys sekä työskentelytilojen valaistus. Työskentelytiloihin ja käytäville on järjestettävä varavalaistus sähkönmenetyksen varalta. 411 Kuulutusten ja hälytysviestien on tavoitettava työntekijät. Laitoksella on käytettävä lisäksi optisia hälytyslaitteita, jos tilakohtainen melutaso tai työkohteissa mahdollisesti käytettävät suojavarusteet estävät hälytysviestien kuuluvuuden. 412 Valvonta-alueen henkilö- ja tavaraliikenteelle varatut kulkutiet on suunniteltava siten, että työntekijän säteilyaltistus niitä käytettäessä on pieni. Säteilysuojelunäkökohdat on otettava huomioon myös suunniteltaessa poistumisreittejä onnettomuustilanteiden varalle. Kulkureitit on mitoitettava siten, että säteilysuojavarusteisiin pukeutunut henkilö pystyy liikkumaan laitoksessa helposti. Aktivoituneiden tai kontaminoituneiden esineiden koneelliseen kuljettamiseen on varauduttava mitoittamalla kuljetusreitit riittävän tilaviksi, vahvoiksi ja esteettömiksi. Valvonta-alueen raja 413 Valvonta-alueen rajalle on järjestettävä työntekijöiden ja työkalujen radioaktiivisen kontaminaation valvonta. Työntekijöiden kehon ja vaatteiden sekä työkalujen mittauslaitteet on sijoitettava tiloihin, joissa taustasäteily pysyy pienenä kaikissa laitoksen käyttötiloissa ja onnettomuuksissa. Annosvalvontaan käytettävät dosimetrit on sijoitettava tiloihin, jossa taustasäteily pysyy pienenä. 414 Valvonta-alueelle tai tarkkailualueelle ennen henkilömonitoreja on sijoitettava henkilöiden dekontaminointitila. Loukkaantuneiden henkilöiden ensiaputoimiin ja dekontaminointiin on varattava tilat ja laitteet. 415 Varuste- ja sosiaalitilojen sekä henkilökulun mitoituksessa on otettava huomioon työntekijöiden suuri määrä huoltoseisokkien aikana. Laitteiden dekontaminointitilat 416 Ydinlaitoksella on oltava tilat aktivoituneiden tai kontaminoituneiden laitteiden ja niiden osien varastointiin, dekontaminointiin, korjaamiseen ja huoltamiseen. Dekontaminointitiloihin on voitava sijoittaa kaikki dekontaminointiin olennaisesti
SÄTEILYTURVAKESKUS 8 kuuluvat järjestelmät ja laitteet. Lisäksi voimakkaasti aktivoituneiden ja kontaminoituneiden laitteiden dekontaminointi on voitava järjestää erillisiin suojattuihin tiloihin. 417 Puhdistettavia laitteita ja esineitä on tarvittaessa pystyttävä käsittelemään kauko-ohjatusti ja suojatusti. 418 Dekontaminointia tarvitsevat laitteet on tunnistettava laitoksen suunnittelun yhteydessä. Niiden kuljetus on suunniteltava siten, ettei laitteen irrottamisesta ja siirtämisestä dekontaminointiin aiheudu työntekijöille merkittäviä säteilyannoksia. Onnettomuustilanteiden huomiointi suunnittelussa 419 Tilasuunnittelussa ja -ratkaisuissa on varauduttava siihen, että sekä oletettujen että vakavien onnettomuuksien aikana ja niiden jälkeen voidaan ydinlaitoksella tehdä tarvittavat käyttö-, huolto- ja korjaustoimenpiteet. Suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon valmiusjärjestelyiden vaatimat toiminnot. 420 Ydinlaitoksen suunnitteluvaiheessa on arvioitava onnettomuuden aikana vapautuvien radioaktiivisten aineiden aktiivisuusmäärä, sijainti ja kulkeutumisreitit sekä säteilyannosnopeudet laitoksella. Säteilysuojien suunnittelussa on huomioitava säteilyn siroaminen sekä suojien läpiviennit ja aukot. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin tiloihin, joissa on pystyttävä oleskelemaan jatkuvasti tai joissa voidaan joutua käymään onnettomuuden aikana tai sen jälkeen. Näitä ovat esimerkiksi päävalvomo, varaohjauspaikat, paikalliset ohjauskeskukset, näytteenottotilat, laboratorio, valmiuskeskus sekä näihin liittyvät kulkureitit. Luoksepäästävyystarkastelu on tehtävä myös laitoksen hätätilanne- ja valmiusohjeita laadittaessa. 421 Ilman aktiivisuuden leviämistä on rajoitettava sellaisilla alueilla, joiden on oltava luoksepäästäviä onnettomuuksien aikana. Aktiivisuuden leviämisriski ja mahdolliset vaikutukset tilojen luoksepäästävyyteen on kuvattava onnettomuustilanteissa käytettävissä ohjeissa. 422 Onnettomuuden hallinta- ja valmiustoimenpiteissä saatavat säteilyannokset on arvioitava laitoksen suunnitteluvaiheessa, ja ne eivät saa ylittää normaaleja säteilytyöntekijöiden annosrajoja. Todellisessa onnettomuustilanteessa annosrajat on mahdollista ylittää säteilyasetuksen (1512/1991) 8 mukaisesti (välittömät toimenpiteet säteilyvaaran rajoittamiseksi ja säteilylähteen hallintaan saamiseksi sekä ihmishenkien pelastaminen). 423 Suunnittelussa on lisäksi osoitettava laitosalueella paikat, joissa annosnopeus onnettomuuden aikana pysyy alhaisena. Näitä paikkoja voidaan käyttää työntekijöiden kokoontumis- ja kontaminaation mittauspaikkoina. 424 Onnettomuustilanteiden säteilyturvallisuutta koskeva selvitys sisältäen kuvauksen laskentamenetelmistä ja -tuloksista on toimitettava Säteilyturvakeskukselle hyväksyttäväksi sekä alustavan että lopullisen turvallisuusselosteen yhteydessä.
SÄTEILYTURVAKESKUS 9 5 Säteilyturvallisuus ydinlaitoksen järjestelmäsuunnittelussa Materiaalivalinnat 501 Radioaktiivisten aineiden syntymistä ja leviämistä ydinlaitoksella on rajoitettava. Työntekijöiden säteilyannoksiin merkittävästi vaikuttavien aineiden korroosio, aktivoituminen ja kulkeutuminen on pidettävä pienenä rakennemateriaalien ja -ratkaisujen valinnalla ja pintakäsittelyllä sekä vesikemian ja puhdistusjärjestelmien suunnittelulla. 502 Huomiota on kiinnitettävä ydinvoimalaitoksen primääripiiriin kuuluvien jäähdytteen kanssa kosketuksissa olevien laitteiden, järjestelmien, hitsaussaumojen rakenneaineiden ja tiivisteiden valintaan. Käyttämällä sellaisia rakenneaineita, joiden nikkeli-, koboltti-, hopea- ja antimonipitoisuus on vähäinen, voidaan välttää erityisesti aktivoitumistuotteiden 58 Co, 60 Co, 110m Ag ja 124 Sb syntymistä. Rakenneaineiden valinnassa on sovellettava säteilysuojelun optimointiperiaatetta ja erityistä huomiota on kiinnitettävä reaktorin sydänalueen rakenteisiin. Rakenneaineiden valinnassa ja laitteiden rakenneratkaisuissa on otettava huomioon korroosiokestävyys ja laitteiden dekontaminoitavuus. Materiaalivalinnan perusteet on esitettävä sekä alustavassa että lopullisessa turvallisuusselosteessa ja materiaalivalintoja koskevat yksityiskohtaiset tiedot on esitettävä laitteiden ja rakenteiden rakennesuunnitelmissa. Järjestelmien sijoittelu 503 Radioaktiivisia aineita sisältävät järjestelmien osat ja laitteet on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava huonetiloihin siten, etteivät ne aiheuta tarpeetonta säteilyaltistusta työntekijöille laitosta käytettäessä, tarkastettaessa, huollettaessa tai korjattaessa. Merkittävästi radioaktiivisia aineita sisältävät järjestelmien osat on ensisijaisesti sijoitettava omiin huonetiloihinsa. Radioaktiivisia nesteitä sisältävät putkilinjat on sijoitettava erilleen puhtaista putkilinjoista ja riittävän etäälle huoltoa vaativista kohteista. 504 Järjestelmät ja laitteet on suunniteltava ja sijoitettava siten, että korkeassa annosnopeudessa tehtävien työvaiheiden määrä jää vähäiseksi ja kestoltaan lyhyeksi. Säätö-, mittaus-, valvonta- ja apulaitteet on sijoitettava radioaktiivisia aineita sisältävästä laitteesta erilleen joko eri huoneeseen tai suojattuun tilaan. Laitteille ja järjestelmille varattavan tilan suunnittelussa ja mitoituksessa on otettava huomioon tarvittavat testaukset, huollot, mittaukset, tarkastukset ja korjaukset. 505 Näytteenottolinjojen näytteenottopisteet on sijoitettava kootusti ilmastoituihin ja viemäröityihin kaappeihin.
SÄTEILYTURVAKESKUS 10 Radioaktiivisten aineiden kertyminen ja järjestelmien dekontaminointi 506 Laitteet ja niiden osat on suunniteltava niin, ettei niihin tarkoituksettomasti keräänny radioaktiivisia aineita. Laitteiden ja järjestelmien pintamateriaaleilla on vähennettävä kontaminoitumista. Radioaktiivisia aineita sisältävien hiukkasten hallitsematon kertyminen putkilinjoihin on estettävä nestevirtauksen ja kemian suunnitteluratkaisuilla. Radioaktiivisten aineiden kertyminen yksittäisiin laitteisiin ja järjestelmiin on ennakoitava siten, että kertymäkohdat ovat suojattavissa ja tarvittaessa huuhdeltavissa. 507 Ydinvoimalaitoksen reaktoripiiri on voitava dekontaminoida. Sellaisiin järjestelmiin ja putkistoihin, joissa voi olla radioaktiivisia nesteitä, on voitava liittää tarvittavat huuhtelu- ja dekontaminointilaitteet. 508 Putkilinjat on suunniteltava niin, että ilmaus- ja vesityslinjoja tarvitaan vähän. Vesitys on johdettava lattiakaivoon tai suljettuun järjestelmään. 509 Kiehutusvesireaktorilla höyryn kuivaus on suunniteltava sellaiseksi, että turpiinilaitoksen järjestelmien annosnopeudet ja pintakontaminaatio pysyvät pieninä. Jätevesien, hartsien ja konsentraattien käsittely 510 Jätevedet on pystyttävä jaottelemaan alkuperän ja koostumuksensa mukaisesti. 511 Hartsien ja haihdutuskonsentraattien kertymistä jätteenkäsittelyjärjestelmien putkistoihin ja laitteisiin sekä kiteytymistä ja sakkautumista säiliöihin on vähennettävä rakenteellisilla ratkaisuilla. 512 Jätteenkäsittelyjärjestelmien suunnittelussa on varauduttava vuotoihin ja vuodot on havaittava nopeasti. Järjestelmien säiliöissä on oltava pintahälytykset ja ylitäytön estävä automatiikka. Todennäköisyys hartsien ja konsentraattien hallitsemattomaan pääsyyn säiliöistä on oltava pieni. 513 Radioaktiivisia aineita sisältävien säiliöiden tuuletus on järjestettävä radioaktiivisten kaasujen käsittelyjärjestelmään. 514 Suodattimien vastavirtahuuhtelu, pesu, regenerointi ja massan tyhjennys on pystyttävä tekemään kauko-ohjatusti ja suojatusti. Huoltotyöt ja tarkastukset 515 Putkilinjat on suunniteltava siten, että niissä on mahdollisimman vähän tarkastettavia hitsausliitoksia ja että hitsausliitokset sijoittuvat helposti tarkastettaviin paikkoihin. 516 Aktivoituvien ja kontaminoituvien laitteiden (mm. pumput, venttiilit, sähkö- ja automaatiolaitteet) sekä niiden osien huoltotarpeen on oltava vähäinen.
SÄTEILYTURVAKESKUS 11 517 Säiliöiden, altaiden ja lämmönvaihtimien huoltoluukkujen on oltava niin suuret, että säteilysuojavarusteisiin pukeutunut työntekijä pääsee helposti huollettavaan kohteeseen. 518 Säteilyaltistusta aiheuttava laitteiden asentaminen, kokoaminen ja purkaminen on suositeltavaa kuvata, jolloin myöhemmin tehtävät työt on helpompi suunnitella ja toteuttaa. Myös suljettujen tilojen laitteet ja niiden sijainti on tallennettava kuvin, jolloin myöhempien töiden yhteydessä ei kulu aikaa työkohteen etsimiseen. Kaikki laitteet ja järjestelmät on merkittävä selvästi ja yksikäsitteisesti. 519 Radioaktiivisia aineita sisältävien järjestelmien sellaiset lämpöeristeet, jotka ovat huolto- ja määräaikaistarkastuskohteiden ympärillä, on voitava helposti ja nopeasti poistaa ja asentaa uudelleen. Lämpöeristeissä on käytettävä sellaisia materiaaleja ja rakenteita, joihin kontaminaatio ei pääse helposti tunkeutumaan tai tarttumaan. 6 Ydinvoimalaitoksen säteilymittausjärjestelmät ja -laitteet Säteilymittausjärjestelmien yleiset vaatimukset 601 Ydinvoimalaitoksessa on oltava kiinteästi asennettuja säteilymittausjärjestelmiä valvonta-alueen ulkoisen annosnopeuden, ilman aktiivisuuden, järjestelmissä olevien radioaktiivisten aineiden, päästöjen, ydinlaitosjätteiden ja laitosalueen ympäristön ulkoisen annosnopeuden mittaukseen. Kiinteästi asennettuja mittausjärjestelmiä täydentämässä ydinvoimalaitoksella on oltava siirrettäviä tai paikallisesti asennettuja mittauslaitteita. Lisäksi on oltava laboratoriotilat ja -laitteet radioaktiivisten näytteiden analysointia varten sekä henkilökohtaiseen annosvalvontaan tarvittava laitteisto. 602 Onnettomuuksien seurantaa ja hallintaa varten ydinvoimalaitokseen on suunniteltava säteilymittaus- ja valvontainstrumentointi, jonka avulla käyttöhenkilökunta saa riittävästi tietoa tilanteen arvioimiseksi sekä toimenpiteiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Onnettomuuksissa on voitava suorittaa ainakin - suojarakennuksen annosnopeuden mittaus - primäärijäähdytteessä olevien radioaktiivisten aineiden näytteenotto ja pitoisuuksien määritys - suojarakennuksen kaasutilassa ja vedessä olevien radioaktiivisten aineiden näytteenotto ja pitoisuuksien määritys - radioaktiivisten aineiden päästön jatkuvatoiminen mittaus sekä näytteenotto ilmastointipiipusta ja pitoisuuksien määritys - annosnopeuden mittaus voimalaitosalueella ja sen suojavyöhykkeellä. 603 Käytöstäpoiston aikana säteilymittausjärjestelmän laajuus ja suunnitteluperusteet on tarkistettava ennen jokaista käytöstäpoistosuunnitelmassa esitettyä laajempaa toteutusvaihetta.
SÄTEILYTURVAKESKUS 12 604 Radioaktiivisten aineiden päästöjen mittaamiseen sekä onnettomuuksien seurantaan ja hallintaan tarkoitettujen jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien on toimittava yksittäisvikautumisen sattuessa. Yksittäisvikakriteeriä on sovellettava myös reaktorihallin ulkoisen annosnopeuden mittauksiin sekä sellaisten säteilymittausten suunnittelussa, joilla on työntekijöiden säteilyannosta rajoittava ohjaustoiminto (esimerkiksi ydinpolttoaineen siirtokoneen säteilymittaus). 605 Ydinvoimalaitoksen kiinteästi asennettujen, turvallisuusluokiteltujen säteilymittausjärjestelmien sähkönsyöttö on varmennettava. Varmennuksen perusteet ja toteutus on esitettävä kustakin mittauslaitteesta ja siihen liittyvästä toiminnasta. Kiinteästi asennetut ulkoisen säteilyn mittaukset 606 Kiinteästi asennettuja ulkoisen säteilyn valvontajärjestelmän mittauslaitteita on oltava valvonta-alueella erityisesti sellaisissa luoksepäästävissä tiloissa, joissa laitoksen käyttötilan muutokset tai muut tapahtumat voivat aiheuttaa paikallisen annosnopeuden olennaisen kasvun. Mittauslaitteita on kevytvesireaktorilaitoksissa sijoitettava ainakin seuraaviin tiloihin: - reaktorisuojarakennukseen - reaktorihalliin - käytetyn polttoaineen varastoihin sekä polttoaineen siirtokoneeseen - radioaktiivisten jätteiden käsittely- ja varastointitiloihin - dekontaminointitiloihin. 607 Vakavan onnettomuuden aikana toimimaan tarkoitettujen suojarakennuksen ulkoisen annosnopeuden mittauslaitteiden on pystyttävä näyttämään annosnopeus, joka aiheutuu, kun merkittävä osa reaktorisydämen radioaktiivisista aineista vapautuu suojarakennukseen. Mittausalueen riittävyys on erikseen osoitettava vaatimusmäärittelyyn liitettävällä analyysillä. Kiinteästi asennetut ja siirrettävät ilman aktiivisuuskonsentraation mittaukset 608 Ilman aktiivisuus on määritettävä sellaisissa valvonta-alueen luoksepäästävissä tiloissa, joiden ilmassa voi esiintyä käytön ja seisokin aikana työntekijöiden säteilyannosten kannalta merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita. Määritys voi perustua jatkuvasti mittaaviin kiinteästi asennettuihin tai siirrettäviin mittauslaitteisiin tai kerätyn näytteen analysointiin laboratoriossa. Painevesireaktorin suojarakennuksessa ilman aktiivisuuskonsentraatio on kyettävä mittaamaan jatkuvasti. 609 Ilman aktiivisuuskonsentraation mittaus on tehtävä siten, että näytteenotto on mahdollisimman edustava paikallisista pitoisuuseroista huolimatta. Lisäksi mittauslaitteet on sijoitettava tai näyte kerättävä siten, ettei merkittävä ilman aktiivisuuskonsentraatio jää havaitsematta. Mahdollisten aktiivisuuslähteiden sijainti sekä tilan ilmastointi on otettava huomioon. 610 Mikäli havaittavalla aktiivisuuskonsentraatiolla voi olla merkitystä työntekijöiden säteilyturvallisuuteen tai ympäristöpäästöihin, on mittauslaite mahdollisuuksien
SÄTEILYTURVAKESKUS 13 mukaan varustettava ilmastointijärjestelmien ohjaustoiminnolla (esimerkiksi suodatuksen käynnistys). 611 Suojarakennuksen kaasutilan radionuklidikonsentraatiot on pystyttävä arvioimaan näytteenoton tai muun menetelmän perusteella myös vakavien onnettomuuksien aikana. Suojarakennuksen kaasutilan näytteenottoon perustuvien mittauslaitteiden jodi-isotooppien ja hiukkasmaisten radioaktiivisten aineiden pitoisuuksien mittausalueen on ulotuttava vähintään arvoon 10 15 Bq/m³ tai erikseen osoitettava mittausalueen riittävyys. Näytteenoton sijaintipaikat on perusteltava. Kiinteästi asennetut prosessin säteilymittaukset 612 Ydinvoimalaitoksen järjestelmissä on oltava kiinteästi asennettuja säteilymittauslaitteita, joilla tarkkaillaan nesteiden ja kaasujen radioaktiivisuutta. Mittaustiedot ovat tarpeen, jotta mahdolliset polttoainevauriot ja radioaktiivisten aineiden vuodot voidaan havaita ja niitä voidaan valvoa. Mittauksilla voidaan myös valvoa järjestelmien käyttötilaa. 613 Kiinteästi asennetuilla säteilymittauslaitteilla on tarkkailtava ainakin painevesireaktorin primäärijäähdytteen sekä kiehutusvesireaktorin tuorehöyryn aktiivisuutta. Mittauslaitteita on oltava myös radioaktiivisten kaasujen käsittelyjärjestelmässä ja painevesilaitoksen primäärijäähdytteen puhdistusjärjestelmässä. Säteilymittauslaitteita on sijoitettava lisäksi sellaisiin höyry- ja vesipiireihin, jotka voivat kontaminoitua radioaktiivisia aineita sisältävien piirien vuotojen seurauksena. Painevesilaitoksissa primääri-sekundäärivuodon nopeaa havaitsemista varten on oltava kiinteästi asennettu säteilymittausjärjestelmä. Painevesilaitoksessa on lisäksi valvottava höyrystimien ulospuhallusjärjestelmän ja lauhduttimen poistokaasujärjestelmän radioaktiivisten aineiden määriä. Kiehutusvesilaitoksella on tarkkailtava turpiinin lauhduttimen poistokaasujen aktiivisuutta. Kiinteästi asennetut radioaktiivisten päästöjen mittaukset 614 Merkittäviä radioaktiivisten aineiden päästöreittejä ilmaan ja veteen on seurattava säteilymittausjärjestelmillä, jotka ovat kiinteästi asennettuja ja jatkuvatoimisia. Radioaktiivisten aineiden päästöjen valvontaa käsitellään tarkemmin ohjeessa YVL C.3. Siirrettävät säteilymittauslaitteet 615 Ydinvoimalaitoksella on oltava kannettavia laitteita, joilla mitataan gammasäteilyn annosnopeutta työkohteissa ja laitoksen tiloissa. Osan mittauslaitteista on oltava teleskooppivarrella varustettuja, jotta niillä voidaan tehdä mittauksia etäämpää säteilevästä kohteesta. Onnettomuuden aikana tehtäviä mittauksia varten on oltava riittävästi sellaisia siirrettäviä ulkoisen säteilyn mittauslaitteita, joiden mittausalueen yläraja on vähintään 10 Gy/h (Sv/h).
SÄTEILYTURVAKESKUS 14 616 Neutronisäteilyn mittauslaitteita on oltava sellaisia tiloja ja tilanteita varten, joissa saattaa esiintyä neutronisäteilyä (mukaan lukien käytetyn polttoaineen siirrot). 617 Siirrettäviä ilman radioaktiivisuuden mittalaitteita on käytettävä sellaisissa työkohteissa, joissa kiinteästi asennettu mittauslaitteisto ei anna edustavaa tulosta. 618 Ydinvoimalaitoksella on oltava siirrettäviä pintakontaminaation (ensisijaisesti beta- mutta myös alfasäteilyn) mittaus- ja näytteenkeräyslaitteita eri käyttötilanteita varten. 619 Valvonta-alueen poistumisreiteillä on oltava mittauslaitteisto, jolla tarkistetaan valvonta-alueelta poistuvan henkilön työvälineiden, suojavaatetuksen ja ihon puhtaus. 620 Ydinvoimalaitoksella on oltava sisäisen kontaminaation mittauslaite, jolla kyetään havaitsemaan ihmiskehoon joutuneet radioaktiiviset aineet. Laboratoriossa sijaitsevat aktiivisuusmittauslaitteet 621 Laboratoriossa on oltava kehittyneet analyysi- ja mittauslaitteistot ja tärkeimpien parametrien mittaamiseen ja analysointiin varalaitteistot. Aktiivisuusmittauslaitteistot on oltava alfa-, beta- ja gammasäteilyn kokonaisaktiivisuuden mittaamiseen ja nuklidikohtaisten aktiivisuuspitoisuuksien määrittämiseen sekä normaaleissa käyttötilanteissa että onnettomuustilanteissa. 622 Aktiivisuusanalyysejä varten on oltava tehokkaat ja validoidut kemialliset erotusmenetelmät ja gammamittauksia varten riittävä määrä erilaisia kalibroituja mittausgeometrioita. 623 Laboratoriossa sijaitsevien aktiivisuusmittalaitteiden sähkönsyöttö on varmennettava. Säteilymittauslaitteiden ominaisuudet 624 Luvanhaltijan on esitettävä säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden suunnittelussa noudatettavat standardit. Viitteisiin on koottu julkaisuhetkellä voimassa olevia säteilymittausstandardeja. Tässä luvussa esitetään keskeisiä vaatimuksia säteilymittauslaitteiden ominaisuuksista. 625 Säteilymittauslaitteiden on pystyttävä mittaamaan koko sillä alueella, jolla mitattava suure voi vaihdella käyttötilanteissa tai onnettomuuksissa. 626 Mittauslaitteen on kyettävä säilyttämään osoitus sellaisessakin tilanteessa, jossa mittausalueen enimmäisarvo ylittyy.
SÄTEILYTURVAKESKUS 15 627 Ulkoisen gammasäteilyn mittalaitteiden vasteen on täytettävä standardien määrittelemät vaatimukset sekä kalibrointisäteilyllä että säteilyn energian funktiona, ainakin kun säteilyn energia on 80 kev 1,5 MeV. 628 Mittauslaitteiston osoituksen on seurattava mitattavan kohteen aktiivisuus- tai annosnopeusarvoja suunnittelussa käytettävien standardien vaatimusten mukaisesti. 629 Mikäli 16 N on pääasiallinen säteilyn lähde, vaste korkeaenergiselle gammasäteilylle on tunnettava. Jos mittauskohteessa voi esiintyä myös muuta kuin gammasäteilyä (beta, neutronit), niiden vaste ja vaikutus mittaukseen on tunnettava sekä otettava huomioon. Tämän lisäksi erillisen mittauksen tarve on selvitettävä. 630 Aktiivisuuspitoisuuden ja pintakontaminaation mittaamiseen tarkoitettujen laitteiden vaste odotettavissa olevilla nuklidikoostumuksilla on tunnettava. Mittauslaitteen on kyettävä havaitsemaan normaalin taustasäteilyn muutokset, ja mittausalueiden on lisäksi ylitettävä valvonta-alueen ylimmän luokan kontaminaation raja-arvot vähintään tekijällä kymmenen. 631 Työntekijöiden säteilyaltistuksen reaaliaikaisten mittauslaitteiden on syväannoksen energiavasteen ja mittaustarkkuuden suhteen täytettävä ne suunnittelussa käytettävien standardien vaatimukset, jotka koskevat ulkoisen gammasäteilyn mittalaitteita. 632 Kiinteästi asennettujen mittauslaitteiden säteilymittaustiedot on käyttötarkoituksen mukaan esitettävä kootusti laitoksen valvomossa. Mittaustulokset on myös tallennettava. Laitoksella voi kuitenkin olla kiinteästi asennettuja aktiivisuusanalysaattoreita, joiden mittaustietoja ei ole tarpeen esittää valvomossa. Tällaisia laitteita ovat analysaattorit, joilla saadaan rinnakkaista tietoa laboratoriossa sijaitsevien analysaattorien kanssa. 633 Kiinteästi asennetuissa säteilymittauslaitteissa on yleensä oltava paikalliset hälyttimet, jotka ilmaisevat laitteiden epäkuntoisuuden ja hälytysrajan ylittymisen. Hälytyksen on välityttävä myös valvomoon tai erilliseen valvontakeskukseen. Hälytysrajojen ja muiden laitteiston asetusten toteutus on suunniteltava siten, että niiden muutoksia voi tehdä vain niihin valtuutetut henkilöt eikä hälytys lopu ilman käyttötoimenpiteitä. Säteilymittausjärjestelmiä ja -laitteita koskevat suunnitelmat 634 Ohjeissa YVL B.1 ja YVL E.7 esitetään yleiset vaatimukset automaatiojärjestelmien ja -laitteiden suunnitelmien sisällöstä ja toimittamisesta Säteilyturvakeskukselle. Kuitenkin kaikkien turvallisuusluokkiin 2 ja 3 kuuluvien säteilymittauslaitteiden soveltuvuusarviot on toimitettava Säteilyturvakeskukselle hyväksyttäviksi ja niiden liitteet tiedoksi. 635 Mikäli kannettava tai siirrettävä säteilysuojelutarkoituksessa käytettävä mittauslaite tai laboratoriossa sijaitseva tai laboratorion hallinnoima aktiivisuusmittaus-
SÄTEILYTURVAKESKUS 16 laite ei kuulu laitoksen turvallisuusluokiteltuihin laitteisiin, sitä koskeva ennakkotarkastusaineisto ja soveltuvuusarvio on toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi. Laitteet voivat muodostaa kokonaisuuden, joka voidaan käsittää järjestelmänä. Laitteisiin tai laitekokonaisuuksiin kuuluvien ohjelmistojen analyysimenetelmät ja tiedonkäsittely tulee myös kuvata toimitetuissa asiakirjoissa. 7 Säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden valmistus, asennus ja käyttöönotto 701 Ydinvoimalaitoksen säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden vaatimustenmukaisuus on osoitettava tyyppitesteissä, valmistuksen yhteydessä tehtävissä tarkastuksissa ja kokeissa sekä laitospaikalla tehtävässä vastaanottotarkastuksessa, asennustarkastuksessa ja koekäytössä sekä käyttöönottotarkastuksessa. Turvallisuusluokkaan 2 ja turvallisuusluokan 3 keskeiseen onnettomuusinstrumentointiin kuuluvilla säteilymittauslaitteilla on lisäksi oltava tyyppihyväksyntä. 702 Luvanhaltijan on valvottava laitteiden valmistusta ja valmistuksen aikaista laadunhallintaa. Luvanhaltijan on tehtävä omat vastaanotto-, asennus- ja käyttöönottotarkastukset säteilymittauslaitteille. 703 Säteilyturvakeskukselle on varattava mahdollisuus tarkastaa säteilymittausjärjestelmien ja laitteiden valmistusta ja valmistuksen aikaista laadunhallintaa. Valmistuksen aikaiset koeohjelmat ja kokeiden tulokset on toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi. 704 Säteilymittauslaitteiden asennustarkastuksen on sisällettävä asennusten, kytkentöjen ja toimilaitteiden tarkastuksen ja testin. Myös mittauksiin liittyvien virtauskanavien ja liitosten tiiviys on tarkastettava. 705 Säteilyturvakeskukselle on toimitettava ohjeen YVL A.5 mukaisesti hyväksyttäväksi turvallisuusluokkien 2 ja 3 sekä tiedoksi luokan EYT säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden koekäyttöohjelmat ja koekäytön tulosraportit. 706 Koekäytössä on osoitettava, että hälytykset sekä hälytysrajat toimivat. 707 Taustasäteilyn määrä ja mahdollinen häiriövaikutus mittauksiin on todennettava koekäytön yhteydessä. 708 Kiinteästi asennetun mittauskanavan kalibrointi on tarkistettava koekäytön yhteydessä sopivaa säteilylähdettä tai radioaktiivista ainetta käyttäen. Suojarakennuksen ulkoisen säteilyn mittaamiseen tarkoitetut mittauslaitteet on kalibroitava koko mittausalueellaan. Siirrettävät suuren annosnopeuden mittaamiseen tarkoitetut gammasäteilyn mittauslaitteet on kalibroitava koko käyttöalueellaan Säteilyturvakeskuksen hyväksymässä laboratoriossa ennen kuin ne otetaan käyttöön. 709 Kiinteästi asennetun säteilymittausilmaisimen vaste on määriteltävä todellisessa mittausgeometriassa. Jos radioaktiivinen kalibrointilähde tai mittausgeometria
SÄTEILYTURVAKESKUS 17 poikkeaa mittauslaitteiston käyttötilanteesta, kalibrointimittaustulosten ja käyttömittaustulosten välinen vastaavuus on arvioitava ja tiedot tallennettava. 710 Päästömittausjärjestelmien koekäytön aikana on tehtävä kattavat toiminnan osoittavat kokeet, joihin kuuluvat myös merkkiainekokeet näytteenoton edustavuuden osoittamiseksi. 711 Neutronisäteilyn mittaamiseen tarkoitettujen laitteiden toiminnan lineaarisuus on tarkastettava ennen käyttöönottoa. Kutakin tyyppiä edustava laite on toimitettava kalibroitavaksi Säteilyturvakeskuksen hyväksymään laboratorioon. 712 Pintakontaminaation määritykseen käytettävien mittauslaitteiden toiminta on tarkastettava laitoksen radionuklidien säteilyenergian jakautumaa vastaavilla betasäteilyn pintalähteillä. Laitoksella on oltava sellainen testilähde, joka vastaa valvonta-alueen alimman luokan pintakontaminaation betasäteilyn raja-arvoa. 713 Aktiivisuusanalysaattoreilla tehtävissä mittauksissa käytettävät menetelmät on validoitava ennen analysaattoreiden käyttöönottoa. 8 Säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden käyttö, määräaikaiskokeet ja kunnossapito 801 Säteilymittausjärjestelmille ja -laitteille on laadittava käyttöohjeet. Käyttöohjeiden on katettava normaalit käyttötilat ja onnettomuudet. Säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden keskeiset käyttöohjeet on toimitettava Säteilyturvakeskukselle tiedoksi. 802 Säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden kuntoa on valvottava säännöllisesti ydinvoimalaitoksen käytön aikana. Tätä tarkoitusta varten on säteilymittausjärjestelmille ja -laitteille laadittava ennakkohuolto-, kunnonvalvonta- ja määräaikaiskoeohjelmat. 803 Ydinvoimalaitoksen turvallisuusteknisissä käyttöehdoissa on esitettävä vaatimukset turvallisuuden kannalta tärkeiden säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden käyttökuntoisuudesta ja määräaikaiskokeista. 804 Ennakkohuolto-ohjelmassa on esitettävä sellaiset säteilymittausjärjestelmiin ja -laitteisiin kohdistuvat huoltotoimenpiteet, joilla varmistetaan, että järjestelmät ja laitteet toimivat luotettavasti ja suunnitelmien mukaisesti. Kunnonvalvonnalla on varmistuttuva siitä, että laitteiden yleinen toimintakunto säilyy ja esimerkiksi mittausolosuhteet säilyvät mittauspaikoilla suunnitelmien mukaisina. 805 Määräaikaiskoeohjelmassa on esitettävä järjestelmä- ja laitekohtaisesti ne toimintakokeet, joilla säännöllisin aikavälein todennetaan järjestelmien ja laitteiden suunnitelmien mukainen toiminta. Ohjelmassa on esitettävä kokeiden suoritustaajuudet tai ne laitoksen käyttötilat, joissa kokeet ovat tarpeen. Koemenettelyt ja kokeiden hyväksymiskriteerit on määriteltävä ohjeissa. Säteilymittausjärjestelmien määräaikaistarkastusohjeet on toimitettava Säteilyturvakeskuskelle tiedoksi.
SÄTEILYTURVAKESKUS 18 9 Viranomaisvalvonta 806 Käyttökokemuksia on arvioitava säännöllisesti laitteiden mahdollisten tyyppivikojen ja heikkouksien tunnistamiseksi. Säteilymittaustekniikan kehitystä on seurattava ja tarvittaessa toteutettava kehityksen mahdollistamat perustellut muutokset. 901 Ydinlaitoksen rakentamis- ja käyttölupavaiheissa Säteilyturvakeskus tarkastaa alustavasta ja lopullisesta turvallisuusselosteesta ja niiden yhteydessä toimitetuista erillisselvityksistä tämän ohjeen lukujen 3-6 mukaisten vaatimusten täyttymisen. Rakentamisen aikana Säteilyturvakeskus tarkastaa lukujen 3-6 mukaisten vaatimusten täyttymisen järjestelmäkuvauksista ja luvun 6 mukaisten vaatimusten täyttymisen säteilymittauslaitteiden soveltuvuusarvioista. Ydinlaitoksen käytön aikana Säteilyturvakeskus tarkastaa lukujen 3-6 mukaisten vaatimusten täyttymisen laitos- tai järjestelmämuutoksista tehtävistä periaatesuunnitelmista, ennakkotarkastusaineistoista ja lopullisen turvallisuusselosteen päivityksistä. 902 Säteilyturvakeskus tekee säteilysuojelujärjestelyihin kohdentuvan käyttöönottotarkastuksen uuden ydinlaitoksen valvonta-alueen käyttöönottovaiheessa. Säteilyturvakeskus tekee harkintansa mukaan säteilysuojelujärjestelyihin kohdentuvan käyttöönottotarkastuksen myös käyvän laitoksen valvonta-alueen muutoksen yhteydessä. Käyttöönottotarkastuksessa käydään läpi soveltuvin osin tässä ohjeessa ja ohjeessa YVL C.2 esitettyjen vaatimusten toteutuminen. 903 Säteilyturvakeskus valvoo harkintansa mukaan ydinvoimalaitoksen käyttöönotossa pientehokokeiden ja tehokokeiden aikana suoritettavia neutroni- ja gammasäteilyn mittauksia reaktorin, primääripiirin ja muiden pääsäteilylähteiden läheisyydessä sekä valvonta-alueen huonetilojen luokituksen tarkistusmittauksia. 904 Säteilyturvakeskus valvoo harkintansa mukaan säteilymittausjärjestelmien ja -laitteiden valmistusta ja valmistuksen aikaista laadunhallintaa sekä asennuksia ja koekäyttöjä laitoksella. 905 Säteilyturvakeskus tekee harkintansa mukaan käyttöönottotarkastuksen turvallisuusluokkien 2 ja 3 säteilymittausjärjestelmille. 906 Säteilyturvakeskus tarkastaa laboratorion aktiivisuusanalysaattoreiden validointiraportit käytön tarkastusohjelman tarkastuksen yhteydessä. 907 Säteilyturvakeskus valvoo ydinlaitoksen käytön aikana säteilymittausjärjestelmiä ja -laitteita arvioimalla luvanhaltijan toimintaa ja menettelytapojen tehokkuutta, joilla luvanhaltija varmistaa järjestelmien ja laitteiden luotettavan ja oikean toiminnan. Luvanhaltijan toimintaa arvioidaan käytön tarkastusohjelman mukaisissa tarkastuksissa ja tarvittaessa myös muissa tarkastuksissa sekä korjaus- ja muutostöiden tarkastusten yhteydessä.
SÄTEILYTURVAKESKUS 19 10 Viitteet 908 Säteilyturvakeskus valvoo säteilymittausjärjestelmiin ja -laitteisiin kohdistuvia täydennyksiä, lisäyksiä ja muutoksia samassa laajuudessa kuin niiden alkuperäistä toteutusta. 1. Radiation Protection Aspects of Design for Nuclear Power Plants, Safety Guide, Safety Standards Series No. NS-G-1.13, IAEA, 2005. 2. Radiation protection instrumentation Installed dose ratemeters, warning assemblies and monitors X and gamma radiation of energy between 50 kev and 7 MeV, Publication IEC 60532 (1992-08), International Electrotechnical Commission, 1992. 3. Equipment for continuous monitoring of radioactivity in gaseous effluents Parts 1 5, Publication IEC 60761-1 (2002-1), International Electrotechnical Commission, 2002. 4. Nuclear power plants - Instrumentation important to safety - Equipment for continuous in-line or on-line monitoring of radioactivity in process streams for normal and incident conditions, Publication IEC 60768 (2009-04), International Electrotechnical Commission, 2009. 5. Radiation protection instrumentation - Ambient and/or directional dose equivalent (rate) meters and/or monitors for beta, X and gamma radiation - Part 1: Portable workplace and environmental meters and monitors, Publication IEC 60846-1 (2009-04) TC/SC 45B International Electrotechnical Commission, 2009. 6. Radiation protection instrumentation - Ambient and/or directional dose equivalent (rate) meters and/or monitors for beta, X and gamma radiation - Part 2: High range beta and photon dose and dose rate portable instruments for emergency radiation protection purposes, IEC 60846-2, (2007-07) TC/SC 45B International Electrotechnical Commission, 2007. 7. Instrumentation and control systems important to safety - Software aspects for computer-based systems performing category A functions, Publication IEC 60880 (2006-05), International Electrotechnical Commission, 2006. 8. Portable, transportable or installed X or gamma radiation ratemeters for environmental monitoring - Part 1: Ratemeters, Publication IEC 61017-1 (1991-04), International Electrotechnical Commission, 1991. 9. Radiation protection instrumentation - Portable, transportable or installed equipment to measure X or gamma radiation for environmental monitoring - Part 2: Integrating assemblies, Publication IEC 61017-2 (1994-01), International Electrotechnical Commission, 1994. 10. High range beta and photon dose and dose rate portable instruments for emergency radiation protection purposes, Publication IEC 61018 (1991-09), International Electrotechnical Commission, 1991. 11. Design, location and application criteria for installed area gamma radiation dose rate monitoring equipment for use in nuclear power plants during normal operation and anticipated operational occurences, Publication IEC 61031 (1990-07), International Electrotechnical Commission, 1990. 12. Nuclear power plants - Instrumentation important to safety - Radiation monitoring for accident and post-accident conditions Parts 1 4 Publication IEC 60951 (2009-06), International Electrotechnical Commission, 2009. 13. Radiation protection instrumentation in nuclear facilities - Centralized systems for continuous monitoring of radiation and/or levels of radioactivity - Part 1: General requirements, IEC 61559-1 Edition 1.0 (2009-05) TC/SC 45B International Electrotechnical Commission, 2009. 14. Radiation in nuclear facilities - Centralized systems for continuous monitoring of radiation and/or levels of radioactivity - Part 2: Requirements for discharge, environmental, accident, or post-