OPPITUNNIN KUVAUS JA OHJEET Copyright: 2014 SPEK, Tekstit: Eevi-Kaisa Yrjölä, Ulkoasu: HUVILA Brand & Design, ISBN: 978-951-797-483-7, Kopiointirajoitus: Tämän sähköisen oppimateriaalin kopioiminen ja jakaminen opetustarkoituksiin on sallittu. Teoksen muuttaminen tai käyttäminen kaupalliseen tarkoitukseen on ehdottomasti kielletty.
ENNEN OPPITUNTIA Ennen oppituntia kouluttajan kannattaa lukea oppilaan aineisto. Se jakaantuu kolmeen osioon: onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn, toimintaan onnettomuudessa ja onnettomuuden seurauksien rajoittamiseen. Tämä pelastuslaitoksen NOUHÄTÄ!-kouluttajalle tarkoitettu ohje sisältää vain tärkeimmät asiat kustakin asiakokonaisuudesta, koska aikaa teoriatunnin pitämiselle on vain yksi oppitunti. Oppituntiin liittyy 30 diaa. Jokaisen dian opetusvihjeet löytyvät myöhemmin tästä ohjeesta. Oppitunnin voi pitää seuraamalla näitä ohjeita tai kokoamalla oman koulutusaineiston. On kuitenkin toivottavaa, että opetuksessa noudatetaan samoja teemoja kuin oppilaan aineistossa. Opetusvihjeitä saa opettajan sähköisestä aineistosta. Lisämateriaalina voi hyvin käyttää pelastuslaitoksen omia videoita, kuvia, julkaisuja jne. Olisi suositeltavaa, että oppilaille pidettäisiin teoriatunnin lisäksi yksi oppitunti käytännön harjoitusta, jossa opetetaan alkusammutusta ja ensiapua. Jokainen kuitenkin toteuttaa NOUHÄTÄ!-opetuksen omien mahdollisuuksiensa mukaan. OPPITUNNIN KULKU TARVIKKEET: Tunnille tarvitaan toimiva nettiyhteys ja valkotaulu tai Smart Board. Oppitunnilla katsellaan valokuvia ja videoita internetistä. Ennen oppitunnin alkua kannattaa kokeilla, että diassa olevat videot toimivat. 1. ONNETTOMUUDET VOI ITSE EHKÄISTÄ PIIPPAAKO SINULLA? Palovaroitin ja vaarallinen savu DIA 1: Kartoitetaan oppilaiden ennakkokäsityksiä aiheesta. Kouluttaja kyselee diasta yksitellen esiin tulevia kysymyksiä. Hän voi myös pyytää oppilaita esittämään itse kysymyksiä. Joskus ryhmässä on vaikeaa saada keskustelua aikaan. Silloin kouluttaja voi itse johtaa keskustelua ja kertoa oppilaille kysymyksiin liittyen seuraavia asioita: Onko kotonasi palovaroittimia ja onko niitä testattu joka kuukausi? Kysele, löytyykö oppilaiden kotoa palovaroittimia ja onko niitä testattu kuukausittain. Oppilaille voi kertoa, että hyvä muistisääntö on testata palovaroitin joka kuukauden 11. päivä ja vaihtaa paristo virallisena pohjoismaisena palovaroitinpäivänä 1.12., jolloin myös tiedotusvälineet muistuttavat asiasta. Miksi palovaroitin ohjeistetaan kiinnittämään kattoon? Keskustelkaa myös siitä, miten savu käyttäytyy. Pohtikaa, miksi palovaroittimet ohjeistetaan kiinnittämään kattoon, eikä esimerkiksi seinälle. Ilmaa kevyemmät savukaasut nousevat ylöspäin, ja siksi palovaroitin tunnistaa savun nopeammin katosta. Palovaroittimen käyttöohjeet kannattaa myös aina lukea. Arvaatko, mistä sähkölaitteesta syttyy eniten tulipaloja?
Kouluttaja pyytää oppilaita arvaamaan, mistä kodin sähkölaitteista syttyy eniten tulipaloja. Eniten tulipaloja aiheuttaa liesi tai uuni. Laitteissa ei yleensä ole mitään vikaa, vaan tulipalot johtuvat ihmisten omasta toiminnasta tai erehdyksistä: he voivat unohtaa lieden päälle tai jättää vahingossa ruoan kuumenemaan liedelle. Erikoista ei ole sekään, että kotieläin kääntää vahingossa laitteen päälle. Miksi tulipaloissa kuolee enimmäkseen ikääntyneitä ihmisiä? Pohtikaa lopuksi, miksi suurin osa tulipaloissa kuolleista on ikääntyneitä, yli 60-vuotiaita. Kouluttaja kertoo, että heidän liikuntakykynsä on usein rajoittunut. Ikääntyneet voivat olla huonokuntoisia tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena, jolloin he eivät herää palovaroittimen ääneen eivätkä ehdi ulos ajoissa. Ikääntyneet eivät myöskään välttämättä kuule palovaroittimen ääntä. Tiedätkö, mitä pitää tehdä, jos kotona syttyy tulipalo? Tuli on voimakas elementti ja synnyttää ihmisissä suuria tunteita. Joidenkin nuorten ja aikuistenkin mielestä ajatus tulipalon syttymisestä tuntuu pelottavalta. Tietoa lisäämällä ja aiheesta keskustelemalla pelkoja voi lieventää. Oikeanlainen ohjaus vaikuttaa myönteisesti. Kun ihmiset oppivat toimimaan ja reagoimaan onnettomuustilanteissa, he saavat lisää itsevarmuutta. Se puolestaan vahvistaa tunnetta, että hallitsee tilanteen. Tämä pätee kaikkiin onnettomuustilanteisiin: tiedon lisääntyminen madaltaa kynnystä ryhtyä auttamaan hätätilanteessa. Ryhmältä voi tiedustella, mitä he tekisivät tulipalotilanteessa, ja ovatko he keskustelleet asiasta kotona perheensä kanssa. Muistatko, mikä on hätänumero? Kerratkaa hätänumero. Kouluttaja muistuttaa, että sama numero toimii kaikissa EU-maissa, eikä numeroon soittaminen maksa mitään. Hätäkeskuspäivystäjä neuvoo hätäpuhelun soittajaa siihen saakka, kun ammattiapu ehtii onnettomuuspaikalle. Keskustelkaa siitä, onko kukaan joutunut soittamaan hätänumeroon ja miten puhelun soittaminen sujui. Tiedätkö, mitä alkusammutus tarkoittaa ja milloin sitä tarvitaan? Kouluttaja kertoo, että alkusammutus tarkoittaa tulipalon alun sammuttamista. Se ei välttämättä ole kaikille tuttu asia. Alkusammutustaidot kuuluvat kansalaistaitoihin. Sekä nuorten että aikuisten tulisi säännöllisesti harjoitella alkusammutustaitoja, sillä jo pelastuslain nojalla jokaisella on velvollisuus rajoittaa vahinkoja onnettomuudessa kykyjensä mukaisesti. Esimerkiksi pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat ja pelastusalan järjestöt järjestävät alkusammutuskoulutusta, johon kaikki aiheesta kiinnostuneet henkilöt voivat ilmoittautua mukaan. Tiedätkö, mikä on yleinen vaaramerkki? Kouluttaja kertoo, että ihmisiä uhkaavan yllättävän vaaran varalta on olemassa varoitusjärjestelmä. Kaupungeissa talojen katoilla näkee sireenejä, joilla voidaan varoittaa nopeasti ulkona olevia ihmisiä. Keskustelkaa, onko kukaan kuullut sireenin ääntä. Myöhemmin tällä oppitunnilla kuunnellaan yleisen vaaramerkin ääni.
Vaaramerkillä varoitetaan ulkona olevia ihmisiä heitä uhkaavasta välittömästä vaarasta, jotta he ymmärtäisivät suojautua sisätiloihin. Viranomaiset antavat ihmisille lisäohjeita radion kautta. Suomessa on viime vuosina tapahtunut erilaisia lievempiä poikkeuksellisia tilanteita, kuten myrskyjä, pitkiä sähkökatkoksia ja tulvia. Viranomaiset antavat silloin asukkaille tiedotusvälineiden kautta ohjeita, mutta varsinaista vaaramerkkiä ei välttämättä aina tarvita eikä sitä silloin anneta. Onko kotipaikkakunnallasi tapahtunut suuronnettomuuksia tai häiriötilanteita? Kaikkien on hyvä tietää, mistä saa tietoa ja miten kotona voi varautua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Myrskyt ja tulvat ovat viime vuosina yleistyneet Suomessa. Ihmisten pitäisi osata toimia oikein myös silloin, kun tiellä kaatuu vaarallista ainetta kuljettava säiliöauto tai kun ydinvoimalassa tapahtuu onnettomuus. Varsinkin viimeksi mainittu on hyvin harvinainen tilanne. Miettikää, onko kotipaikkakunnallanne tai sen lähistöllä tapahtunut suuronnettomuuksia tai niin kutsuttuja häiriötilanteita. DIA 2: Katsokaa kuvaa. Kouluttaja kertoo oppilaille vaarallisesta savusta: Palavassa asunnossa on pimeää, kuumaa ja se on täynnä hengenvaarallista savua. Yksikin hengenveto riittää tainnuttamaan ihmisen niin, että hän ei enää pysty itse pelastautumaan. Savuisessa huoneistossa pitää liikkua lähellä lattianrajaa, koska savu nousee ylöspäin. Sitä syntyy, kun kodin tekstiilit, muovit ja kalusteet palavat. Tämä on paljon myrkyllisempää kuin savu jota syntyy, kun nuotiossa poltetaan puita. Ja kun palo on sisällä asunnossa, savu ei pääse haihtumaan taivaan tuuliin, kuten nuotiolla, vaan täyttää nopeasti koko asunnon. Kouluttaja pyytää oppilaita kuvittelemaan, miltä huoneessa liikkuminen tuntuu. Hän kertoo, että savu pimentää koko huoneen niin, että ihmisen suuntavaisto katoaa. Siksi liikkuminen on vaikeaa. Kun poistumista on harjoitellut ennalta, se on hätätilanteessa helpompaa. DIA 3: Katsokaa VTT:n video huoneistopalon kehityksestä. Ennen videon alkua kouluttaja pyytää oppilaita kiinnittämään huomiota kuluvaan aikaan ja siihen, mitä milläkin hetkellä tapahtuu. Videon katselemisen jälkeen kouluttaja kyselee oppilailta alla olevia kysymyksiä. Ne tulevat diaan esiin yksi kerrallaan. Videon voi tarvittaessa katsella uudelleen. Mistä tulipalo sai alkunsa? (sohvan päälle jätetystä tupakasta) Millä hetkellä palovaroitin hälyttää? (50 s) Milloin huoneesta ehtisi vielä poistua turvallisesti? (1 min 30 s) Milloin näkyvyys pään korkeudella on vielä kohtalainen? (2 min) Miten savu käyttäytyy? (kertyy ensin huoneen yläosaan ja täyttää vähitellen koko huoneen) Milloin poistuminen ei enää olisi turvallista? (4 min) Milloin kaikkien huonekalujen pinnat syttyvät? (4 min 50 s) Milloin koko huone lieskahtaa? (6 min)
DIA 4: Katsokaa kuvaa palovaroittimesta. Kouluttaja kertaa, miksi toimiva palovaroitin on tärkeä: Se hälyttää mahdollisimman nopeasti. Se herättää nukkuvat. Se antaa kallisarvoista aikaa pelastautua, ennen kuin savua on liikaa. TUTTU YMPÄRISTÖ YLLÄTTÄÄ Kodin vaaranpaikkojen kartoittaminen DIA 5: Katsokaa diagrammia suomalaisten tapaturmista ja tutkikaa lukuja. Suomalaisille sattuu vuoden aikana lähes 1 100 000 tapaturmaa. Runsas 70 % on koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Valtaosa kodin tapaturmista on liukastumisia, putoamisia, kaatumisia tai tulipaloja. Oppilaat katselevat diojen 6 21 kuvia hetken. Sen jälkeen kouluttaja pyytää heitä kiinnittämään huomiota siihen, miten pienillä korjauksilla voi vaikuttaa kodin turvallisuuteen. Etsikää kuvasta vaaranpaikat. Pohtikaa sen jälkeen, mitä on tapahtunut ja miten piilevän vaaran voi tai olisi voinut ennaltaehkäistä. DIA 6: Risteilevät sähköjohdot voi sitoa kasaan esimerkiksi nippusiteillä ja nostaa pois lattialta. Se helpottaa myös siivousta. Tarkista, että sähköjohdot ovat poissa tieltä ja niihin ei voi kompastua. Johtojen sekaan kertyvä pöly lisää tulipalon vaaraa. DIA 7: Siisteys on tärkeää paitsi yleisen viihtyvyyden, myös turvallisuuden kannalta. Sotkuisessa asunnossa tapahtuu helpommin liukastumisia tai kompastumisia. Lattialla lojuva ylimääräinen tavara tekee myös tulipalosta voimakkaamman ja tuhoisamman, kun ylimääräisestä tavarasta kehittyy savukaasuja niiden palaessa. Liedellä tai sen lähellä ei saa pitää tavaraa. DIA 8: Keittiön siisteys on tärkeää kodin paloturvallisuuden kannalta. Liedellä tai sen lähiympäristössä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Hellan levy voi mennä vahingossa päälle, jolloin lieden päällä makaava muoviastia, kahvinkeitin sekä lautasliinat saavat helposti aikaan tulipalon. DIA 9: Kynttilöiden ympärillä on oltava riittävästi turvaetäisyyttä, varsinkin palaviin tekstiileihin. Kynttilä laitetaan tukevalle alustalle, josta se ei pääse kaatumaan. Kynttilä saattaa kaatua, kun sen ohi kuljetaan. Myös kotieläimet voivat heilauttaa kynttilän kumoon vaikkapa hännällään. Kuvan tapauksessa ulko-oven avaaminen voi heilauttaa verhon suoraan kynttilän liekkiin. DIA 10: Keittiössä kuuman lieden lähellä ei saa pitää mitään helposti palavaa tavaraa. Tässä esimerkki siitä, mitä voi käydä. DIA 11: Keittiössä kuuman lieden lähellä ei saa pitää mitään helposti palavaa tavaraa. Pannulaput ja muut tekstiilit säilytetään laatikossa, kaukana liedestä. Pannulappuja ei kannata sijoittaa hellan yläpuolelle koukkuihin, vaikka se onkin kätevää. DIA 12: Lasten vaatekaapissa on säilytetty ilotulitteita, jotka ovat räjähtäneet. Ilotulitteita ei saa säilyttää sisätiloissa. Ne on pidettävä lasten ulottumattomissa.
Ylipäätään minkäänlaisten helposti palavien materiaalien säilyttäminen vaatekaapissa ei ole suositeltavaa. DIA 13: Suljettu tuhkakuppi voi syttyä palamaan ja räjähtää kuumuuden takia. Näin tulipalo voi levitä ympäristöön. Tuhkakuppi voi myös helposti pudota huteralta alustalta ja siellä kytevä tupakka voi saada aikaan rakennuspalon. DIAT 14 15: Näin lähelle puurakennusta laitettu tuhkakuppi voi kuumentuessaan sytyttää talon rakenteet palamaan ja aiheuttaa suurenkin tulipalon. DIA 16: Itse tehdyt kynttilänaluset ja tuikut voivat olla kauniita mutta joskus hyvin vaarallisia. Tuikku sytyttää puun helposti kuumentuessaan palamaan. Kaupoissa näkee paljon kauniita mutta vaarallisia kynttilöitä. Kynttilässä ei saisi olla mitään helposti palavaa materiaalia, ja tuikkujen välillä täytyy olla noin 5 cm turvaetäisyyttä toisiinsa. Ennen kuin kynttilän sytyttää, kannattaa miettiä, onko se turvallinen. DIAT 17 18: Sähkölaitteista syttyy eniten tulipaloja. Eniten tulipaloja aiheuttaa liesi tai uuni. Tulipaloja aiheuttavat paljon myös valaisin, pyykinpesukone, televisio, kylmälaite ja astianpesukone. Päälle jäänyt hellan levy ja levylle jätetty ruoka aiheuttavat myös paljon tulipaloja. DIA 19: Löylyhuoneen käyttö muuhun kuin kylpemiseen aiheuttaa palovaaran. Kiukaalle ei saa hetkeksikään laskea mitään, jotta vahinkoa ei pääse tapahtumaan. Esimerkiksi sähkökiukaalle väliaikaisesti laskettu ja unohdettu muovinen vati on aiheuttanut palon, kun sauna kytkettiin päälle. Pyykkejä ei saa ripustaa kiukaan ylle kuivumaan! Ne voivat tipahtaa kiukaalle ja muoviset pyykkinarut, pyykkipojat ja vaateripustimet venyvät ja sulavat lämmössä. Lauteiltakin pyykkiteline voi kaatua kiukaalle. Pyykit pitää palovaaran takia kuivattaa kokonaan muualla kuin löylyhuoneessa. DIA 20: Liedelle tai uuniin kuumenemaan unohtunut ruoka aiheuttaa paljon tulipaloja. Ruoka savuaa voimakkaasti ennen syttymistä. Savu on hengenvaarallista ja tainnuttaa ihmisen muutamassa minuutissa. Riskiä lisäävät lieden ympärillä säilytettävät pannulaput, muoviset astiat, talouspaperi ja muu syttyvä tavara, jotka savuavat hengenvaarallisesti ja nopeuttavat tulipalon kehittymistä. DIA 21: Liesissä on harvoin sellaisia teknisiä vikoja, joiden vuoksi palo syttyy. Liesipalot syttyvät tavallisimmin siksi, että keittolevy tai uuni on syystä tai toisesta jäänyt vahingossa päälle. Syitä vahinkoon on monia: joskus liesi unohtuu päälle, joskus esimerkiksi lapsi kytkee lieden aikuisten huomaamatta. Myös kotieläimet voivat aiheuttaa liesipalon. Koira voi ruokaa tavoitellessaan hyppiä liettä vasten niin, että virtanappulat kääntyvät ja liesi kytkeytyy päälle tai kuumemmaksi kuin on tarkoitettu. Vanhoissa liesissä kytkimet saattavat kääntyä niin herkästi, että kissakin pystyy kynsimään levyn päälle ja aiheuttamaan asuntopalon. Liesi kannattaa ehdottomasti suojata eläinten ja lasten varalta. Valitsimien ja keittotason eteen voi kiinnittää suojuksen, joka estää tahattoman levyn päälle kytkemisen ja ruokien vetämisen alas levyltä. Turvallisuutta lisäävät myös kaksitoimiset kytkimet, joita täytyy ensin vetää, ennen kuin niitä voi kääntää.
LIIKUNNAN ILOA VAI PÄÄTÖNTÄ MENOA? Vapaa-ajan tapaturmien välttäminen DIA 22: Katsokaa diagrammia. 14-vuotiaille sattuu eniten sairaalahoitoa vaativia tapaturmia liikunta- ja urheilutilanteissa. Luultavasti moni oppilaista onkin loukannut itsensä liikunnassa. Kouluttaja kyselee oppilailta, minkälaisia tapaturmia heille on sattunut liikuntaharrastuksissa. Pohtikaa, olisiko niitä jotenkin voinut välttää. (VASTAUS: Esimerkiksi lämmittelemällä ja verryttelemällä ennen liikuntasuoritusta, olisivatko suojat voineet olla parempia? jne.) 2. TOSITILANTEESSA EI HÄTÄILLÄ 1. TULIPALOSSA ON KYSE MINUU- TEISTA DIA 23: Diassa on kysymyksiä aiheeseen liittyen. Ne tulevat esiin yksitellen. Huomaat, että kotonasi on syttynyt tulipalo. Mitä teet ensimmäiseksi? (VASTAUS: Jos palonalku on pieni, yritetään alkusammutusta sopivalla välineellä. Kouluttaja kertoo oppilaille, että jos palo on raju, on parempi pelastaa vaarassa olevat ja poistua rakennuksesta välittömästi.) Mitä teet, jos alkusammutus ei tehoa? (VASTAUS: Jos palo ei sammu nopeasti, esim. 30 sekunnin sisällä, varoitetaan vaarassa olevia ja herätetään nukkuvat. Poistutaan asunnosta.) Miten liikut savuisessa huoneistossa? (VASTAUS: Ryömimällä tai konttaamalla, koska savu nousee ylöspäin.) Mitä pitää muistaa asunnosta poistuttaessa? (VASTAUS: Suljetaan avonaiset ikkunat ja ulko-ovi perässä, jos sen voi tehdä helposti. Sulkeminen rajoittaa tulipalon ja savun leviämistä.) Kun poistutaan, käytetäänkö portaita vai hissiä? (VASTAUS: Tulipalosta poistutaan portaita pitkin. Hissin käyttö on tulipalossa ja muissa poikkeustilanteissa kielletty, koska se voi pysähtyä kerrosten väliin.) Mistä teet hätäilmoituksen? (VASTAUS: Hätäilmoitus tehdään turvallisesta paikasta, yleensä kokoontumispaikalta.)
DIA 24: Katsokaa VTT:n video Savun leviäminen kerrostalon portaikossa. Kouluttaja korostaa videon katselemisen jälkeen näitä asioita: Jos asunto palaa kerrostalossa, sieltä voi levitä savua porraskäytävään. Jos porraskäytävässä näkyy savua tai haisee savulta, muiden huoneistojen asukkaiden on turvallisempaa pysyä omissa asunnoissaan ja pitää ovet tiiviisti kiinni porraskäytävään. Savuiseen porraskäytävään ei saa mennä, sillä savu tappaa! DIA 25: Katsokaa kuvaa vihreästä poistumisreitistä. Diassa on kysymyksiä kuvaan liittyen. Ne tulevat esiin yksitellen. Katso ympärillesi. Löytyykö opasteita siitä tilasta, jossa olet? Mitä nämä vihreät opasteet tarkoittavat? (VASTAUS: Poistumisreitit on merkitty niillä. Hätätilanteessa opasteita seuraamalla pääsee ulos. Opasteet loistavat, jotta ihmiset näkevät ne myös pimeässä tai savuisessa tilassa. Poistumisopasteita on erilaisia riippuen rakennuksen iästä.) Missä olet nähnyt niitä? (VASTAUS: Julkisissa tiloissa, kuten koulussa, kauppakeskuksissa, leffateatterissa jne.) Pitääkö kotonakin olla tällaiset opasteet? (VASTAUS: Vain julkisissa paikoissa pitää olla poistumisopasteet, mutta kotoakin täytyy olla kaksi tietä turvaan. Jos kotona ei voi käyttää varsinaista ulko-ovea, varatie voi olla ikkuna, parveke tai takaovi.) 2. AUTTAMINEN ON VELVOLLISUUTESI DIA 26: Kouluttaja kertoo, että jokaisella on auttamisvelvollisuus, jos saapuu ensimmäisenä onnettomuuspaikalle. Auttamatta jättäminen on aina väärin, mutta omaa turvallisuutta ei saa vaarantaa. Keskustelkaa seuraavasta tilanteesta: Auto ja moottoripyöräilijä törmäävät toisiinsa maantiellä. Satut ensimmäisenä paikalle. Miettikää, miten toimisitte tilanteessa. Ensimmäisenä kannattaa tehdä tilannearvio, mitä on tapahtunut. Kouluttaja painottaa, että toimintajärjestys yleensä vaihtelee onnettomuudesta ja tilanteesta riippuen. Joskus on ensin estettävä lisäonnettomuudet ja joskus taas on parempi soittaa hätäpuhelu heti tilannearvion jälkeen. Jos paikalla on monta auttajaa, yksi voi soittaa hätäpuhelun heti. Toiset voivat sillä välin estää lisäonnettomuudet. Yleiset toimintaohjeet tulevat esille diaan yksi kerrallaan.
3. KIIREELLISESSÄ TILANTEESSA SOITA 112 DIA 27: Katsokaa Hätäkeskuslaitoksen videot. Niistä selviää, minkälaiset soitot eivät kuulu hätänumeroon. Kouluttaja muistuttaa oppilaita, että hätänumeroon soitetaan vain oikeissa, kiireellisissä hätätilanteissa. Kouluttaja kyselee oppilailta tai ottaa esille muutamia esimerkkitilanteita, joissa mietitään yhdessä, kuuluuko niissä soittaa hätänumeroon vai ei. Hätäkeskuspäivystäjä neuvoo soittajaa, kunnes ammattiapu saapuu paikalle. Myös oppilaan aineistossa on tietoa hätäpuhelusta. 4. YLEINEN VAARAMERKKI DIA 28: Kuunnellaan yleinen vaaramerkki ja katsotaan dian kuvaa. Vaaramerkki varoittaa ulkona olevia ihmisiä uhkaavasta, välittömästä vaarasta. Se tarkoittaa, että pitää heti suojautua sisätiloihin ja toimia radiosta tai televisiosta annettavien ohjeiden mukaan. DIA 29: Kuunnellaan kokeilumerkin ääni. Väestöhälytinjärjestelmää pidetään yllä tositilanteiden varalta, ja järjestelmän toimivuutta testataan säännöllisesti soittamalla kokeilumerkki. Keskustelkaa siitä, onko kukaan kuullut kokeilumerkkiä. Kokeilumerkki on yhtämittainen tasainen hälyttimen ääni, joka kestää seitsemän sekuntia. Kokeilumerkki ei edellytä ihmisiltä toimenpiteitä. DIA 30: Kuunnellaan vaara ohi -merkki ja katsotaan dian kuvaa. Vaara ohi -merkki on pitkä yhtämittainen tasainen ääni, joka kestää yhden minuutin. Se tarkoittaa yleistä vaaramerkkiä koskevan varoituksen purkamista.