HE 178/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia. Sähköverotuksen rakennetta muutettaisiin siten, että teollisuuden, kaivostoiminnan ja maatalouden lisäksi myös konesaleissa kulutetusta sähköstä kannettaisiin alennettu, sähköveroluokan II mukainen vero. Alennuksen saamiseksi konesalitoiminnan tulisi olla toiminnanharjoittajan pääasiallista liiketoimintaa ja lisäksi konesalin kokonaistehon tulisi olla vähintään viisi megawattia. Konesalitoiminnan kasvun laajuudesta riippuen muutos tarkoittaisi arviolta 10 miljoonan euron suuruista vuotuista sähköverotukea konesaleille tuen voimassaolon ensimmäisinä vuosina. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta edellyttäen, että komissio hyväksyy sen valtiontukimenettelyssä. 296788
2 HE 178/2013 vp SISÄLLYS ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ... 1 SISÄLLYS... 2 YLEISPERUSTELUT...3 1 NYKYTILA... 3 1.1 Kansallinen lainsäädäntö... 3 1.2 EU:n lainsäädäntö ja Ruotsin sähköverotus... 3 2 ESITYKSEN TAVOITTEET JA EHDOTETUT MUUTOKSET... 4 3 ESITYKSEN VAIKUTUKSET... 5 3.1 Taloudelliset vaikutukset... 5 3.2 Ympäristövaikutukset... 5 3.3 Vaikutukset viranomaisten toimintaan... 6 3.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset... 6 4 ASIAN VALMISTELU... 6 5 RIIPPUVUUS MUISTA ESITYKSISTÄ... 6 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT... 6 1 LAKIEHDOTUKSEN PERUSTELUT... 6 2 VOIMAANTULO... 7 LAKIEHDOTUS... 8 Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 ja 4 :n ja muuttamisesta... 8 LIITE... 9 RINNAKKAISTEKSTI... 9 Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 ja 4 :n ja muuttamisesta... 9
HE 178/2013 vp 3 YLEISPERUSTELUT 1 Nykytila 1.1 Kansallinen lainsäädäntö Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996), jäljempänä sähköverolaki, mukaan sähköstä kannetaan fiskaalista energiaveroa. Sähköveroa kannetaan kaikesta sähköstä sen tuotantotapaan katsomatta eikä vero siten perustu sähkön tuottamiseen käytettyjen polttoaineiden hiilitai energiasisältöön. Sähköstä kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä huoltovarmuusmaksua 0,013 senttiä kilowattitunnilta. Sähkön verotasoista säädetään sähköverolain liitteen verotaulukossa 2. Vero on porrastettu kahteen veroluokkaan. Veroluokan I vero on 1,69 senttiä ja veroluokan II 0,69 senttiä kilowattitunnilta. Valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen liittyen hallitus on antanut esityksen (HE 110/2013 vp), jonka mukaan veroluokan I vero nousisi 1,89 senttiin kilowattitunnilta vuoden 2014 alusta. Veroluokan I veroa kannetaan esimerkiksi kotitalouksissa, palvelutoiminnoissa, julkisella sektorilla, maa- ja metsätaloudessa ja rakentamisessa käytetystä sähköstä. Sähköverolain 4 :n 2 momentin mukaan alemman veroluokan II veron piiriin kuuluu teollisuudessa käytetty sähkö. Teollisuudella tarkoitetaan sähköverolaissa mineraalien kaivuuta sekä tavaran valmistusta ja jalostusta. Lisäksi teollisuuteen rinnastetaan sähköverotuksessa ammattimainen kasvihuoneviljely. Yksityiskohtaisemmin teollisuus eli varsinainen tavaran valmistus ja jalostus on määritelty Tilastokeskuksen vuoden 1995 vahvistaman toimialaluokituksen mukaisesti. Veroporrastuksen käyttöönoton peruste vuonna 1997 oli se, että kansainvälisessä kilpailutilanteessa toimivan vientiteollisuuden kilpailukyky oli heikentynyt Suomessa sähköveroa korotettaessa. Sähköstä suoritetaan vero siinä vaiheessa, kun se luovutetaan sähköverkosta kulutukseen. Tällöin sähköverovelvollinen on verkonhaltija, joka luovuttaa sähkön kuluttajalle joko veroluokan I tai II verolla. Sähkön toimittamiseksi alennetulla veroluokalla sähkön käyttäjän on annettava verkonhaltijalle kirjallinen vakuutus kuulumisestaan veroluokkaan II. Sähköverolain 4 :n 2 momentin mukaan alennetun veroluokan sähkö on lisäksi voitava erikseen mitata toimitettaessa sitä kulutuspaikalle. Sähkön alennettu verokanta tarkoittaa nykyisillä verotasoilla noin 380 miljoonan ja vuodesta 2014 lähtien noin 465 miljoonan euron suuruista verotukea teollisuudelle muihin sähkön käyttäjiin verrattuna. 1.2 EU:n lainsäädäntö ja Ruotsin sähköverotus Energiaverotuksesta säädetään energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/96/EY, jäljempänä energiaverodirektiivi. Se mahdollistaa elinkeinotoiminnassa käytetyn energian verotuksen alentamisen verrattuna kotitalouksiin. Alennuksen käyttöönoton edellytyksenä on, että energiaverodirektiivin vähimmäisverotasoja noudatetaan. Energiaverodirektiivin mukainen vähimmäisverotaso elinkeinotoiminnassa kulutetulle sähkölle on 0,05 senttiä kilowattitunnilta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan määräykset rajoittavat valtion tukitoimenpiteiden, kuten suorien tukien tai veronpalautusten käyttöä talouspolitiikan välineenä. Vaikka energiaverodirektiivi mahdollistaa edellä kuvatulla tavalla elinkeinoelämän tukemisen esimerkiksi alentamalla sähköveron tasoa kotitalouksiin verrattuna, tulevat elinkenoelämään kohdistuvat tukitoimet arvioitaviksi EU:n valtiontukea ja verosyrjintää koskevien määräysten perusteella. Pääsäännön mukaan valtion tueksi katsottavat toimenpiteet on ilmoitettava komissiolle ennen niiden käyttöönottoa. Ennakkoilmoitusmenettelyn tarkoituksena on varmistaa tukien soveltuvuus yhteismarkkinoille eikä tukitoimenpidettä voida ottaa käyttöön, ennen kuin komissio on hyväksynyt tukijärjestelmän. Eräissä valtiontukitapauksissa mahdollisuutena on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi pe-
4 HE 178/2013 vp rustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008, (yleinen ryhmäpoikkeusasetus), jäljempänä ryhmäpoikkeusasetus, mukainen yksinkertaistettu menettely. Asetuksen 25 artiklan mukaan ympäristöverojen alennusten muodossa toteutettavat ympäristönsuojelutukiohjelmat, jotka täyttävät energiaverodirektiivin edellytykset, ovat yhteismarkkinoille soveltuvia. Ne vapautetaan edellä mainitusta ennakkoilmoitusvaatimuksesta, jos tukea saavat maksavat veroa vähintään energiaverodirektiivissä vahvistetun vähimmäistason. Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan kuuluvat tuet ovat valtiontukea, joista ilmoitetaan ja raportoidaan jälkikäteen vuosittain komissiolle. Tällainen tukiohjelma voi olla voimassa enintään10 vuotta. Ruotsissa konesalitoimintaa käsitellään samalla tavalla kuin Suomessa palvelusektorin toimintana eikä se siten ole oikeutettu esimerkiksi teollisuuden käyttämään sähköön sovellettuun alempaan verokantaan. Valuuttakurssista riippuen Ruotsissa konesaleissa kulutetun sähkön vero on tällä hetkellä noin 0,5 senttiä kilowattitunnilta korkeampi kuin Suomessa. Ehdotetun konesalien sähköveronalennuksen mukaisesti ero tulisi olemaan noin 1,5 senttiä kilowattitunnilta Suomen hyväksi edellyttäen, ettei Ruotsi ota käyttöön konesaleihin kohdistuvia veronalennustoimenpiteitä. 2 Esityksen tavoitteet ja ehdotetut muutokset Esityksessä ehdotetaan, että konesalien käyttämän sähkön vero alennettaisiin sähköveroluokan II veron tasolle. Konesalitoiminta on kansainvälistä uutta liiketoimintaa, jossa alan markkinoille ovat voimakkaasti pyrkimässä myös amerikkalaiset, venäläiset ja aasialaiset toimijat. Ala nähdään merkittävänä kasvualustana informaatio-, viestintä- ja teknologiasektorin, jäljempänä ICT-sektori, kehittymiselle. Jos eurooppalaiset toimijat haluavat olla mukana hyödyntämässä näitä liiketoimintamahdollisuuksia, on alan toimijoille tarjottava kansainväliseen kilpailuun nähden tasavertaiset toimintamahdollisuudet. Sähkön hinta on tällä toimialalla keskeinen tekijä. Konesaleissa energiaa tarvitaan erityisesti jäähdytykseen, joten Suomen viileä ilmasto antaa mahdollisuuden energiatehokkaisiin ratkaisuihin erityisesti suuryksiköissä. Suuret yksiköt mahdollistavat laadukkaammat tekniset ratkaisut. Keskittäminen vähentää myös energian (sähkön) hävikkiä, koska sähkön konversiopisteet (jännitetaso ja muuntajat) ja varavoimalaitteistot yhdistyvät. Konesalitoiminta on hyvin energiaintensiivistä, sillä noin puolet sen kustannuksista muodostuu sähkön hinnasta. Alempi sähköverokanta kannustaisi monia Suomessa toimivia yrityksiä kehittämään toimintaansa ja perustamaan konesaleja toimintaympäristöön, jossa kokonaisedellytykset konesalitoiminnan harjoittamiselle ovat hyvät. ICT-sektori on Suomessa voimakkaassa rakennemuutoksessa. Suomen hallitus pyrkii vahvistamaan toimialaa ja sen työllistämismahdollisuuksia monin tavoin. Yhtenä toimenpiteenä on digitaalisen talouden perusinfrastruktuurina toimivien konesalien liiketoimintaympäristön kohentaminen. Konesalien sähköveron alentaminen veroluokkaan II edistäisi Suomessa toimivien konesaliyritysten mahdollisuutta laajentaa konesalitoimintoja sekä edesauttaisi uusien konesalitoimijoiden sijoittumista Suomeen. Lisääntyneet investoinnit konesalitoimintaan voisivat myös lisätä rakennusalan sekä teknisiä palveluita tarjoavien pienten ja keskisuurten yritysten työllisyyttä. Veronalennuksen eräänä tavoitteena on edistää kehitystä, joka johtaa kohti konesalien parempaa energiatehokkuutta ja pienempää hiilijalanjälkeä. Siten olisi perusteltua tukea suurien yksikkökokojen muodostusta ja kohdentaa verovaikutus vain konesaliliiketoimintaa päätoimenaan harjoittaville yrityksille. Tämä edistäisi konesalitoiminnan keskittämistä suuriin yksiköihin. MarketVisio Gartnerin tekemän Konesalit Suomessa 2012 -tutkimuksen mukaan Suomessa on noin 2 800 konesaliksi laskettavaa tilaa. Näistä yli viiden megawatin suuruisia saleja on viisi sekä 1,25 5 megawatin tehoisia saleja 23 kappaletta, 0,35 megawatin saleja 92 kappaletta ja alle 0,1 megawatin noin 2 700 kappaletta. Konesalien yhteenlasketun sähkönkulutuksen arvioidaan olevan vajaat 90 000 kilowattia vuonna 2013. Tällä
HE 178/2013 vp 5 hetkellä yli viiden megawatin tehoisten konesalien arvioidaan kuluttavan yli puolet konesalien yhteenlasketusta sähkönkulutuksesta. Tulevaisuudessa isojen toimijoiden osuuden kokonaiskulutuksesta arvioidaan kasvavan entisestään. Esityksessä ehdotetaan, että sähköveroluokan II verolla sähköä voisivat hankkia kokonaisteholtaan vain yli viiden megawatin suuruiset konesalit. Tämän tehoiset konesalit ovat selkeästi sellaisten toimijoiden, jotka tuottavat konesali- ja IT-palveluitaan asiakkailleen yhtenä pääliiketoimintanaan. Käytännössä verotuki kohdistuisi kansainvälisesti toimiviin suuriin toimijoihin, joiden toimintaedellytyksiä veronalennus parantaisi. Ehdotettu viiden megawatin tehoraja rajaisi selkeästi veroalennuksen ulkopuolelle pienet ja yritysten omaan käyttöön tarkoitetut sisäiset konesalit, jotka eivät yleensä ole energiatehokkuudeltaan suurempien konesalien tasolla. Pienten konesalien sulkeminen veronalennuksen ulkopuolelle olisi myös hallinnollisesti perusteltua käytännön soveltamistilanteiden monimutkaisuuden takia. Verotusta varten olisi hankalaa luotettavasti selvittää, kuinka paljon erilaisissa kiinteistöissä on käytetty sähköä pelkästään konesalitoimintaan. Verotuen rajaaminen ehdotetulla tavalla on perusteltua sekä verovelvollisina toimivien sähköverkkoyhtiöiden että viranomaisten hallinnollisen työn vähentämiseksi. 3 Esityksen vaikutukset 3.1 Taloudelliset vaikutukset Ehdotetun sähköverotuen määrä olisi 1,2 senttiä kilowattitunnilta vuoden 2014 alusta. Vuonna 2014 konesalien käyttämän sähköveron alentaminen vähentäisi valtion vuotuisia sähköverotuloja noin 10 miljoonalla eurolla, koska alennus koskisi käytännössä nykyistä konesalikapasiteettia (80 megawattia). Vuonna 2014 sähköverokertymäksi arvioidaan kaikkiaan hieman yli 900 miljoonaa euroa. Mahdollisten uusien konesalien käyttöönoton myötä ja konesalitoiminnan kasvun laajuudesta (arviolta 180 280 megawattia) riippuen konesalien käyttämän sähköveron alentaminen veroluokan II tasolle vähentäisi valtion vuotuisia sähköverotuloja jatkossa arviolta noin 19 30 miljoonaa euroa. Elinkeinoelämän saama sähköverotuen määrä kasvaisi noin 480 500 miljoonaan euroon vuodessa. Esityksessä tarkoitetut konesalit saisivat käyttämästään sähköstä vastaavan 1,2 sentin suuruisen verotuen kilowattitunnilta. Konesaliyritykselle, jonka kokonaisteho on esimerkiksi 10 megawattia, ehdotettu 1,2 sentin veronalennus merkitsisi noin yhden miljoonan euron suuruista verotukea vuodessa. 3.2 Ympäristövaikutukset Alennetun sähköveroluokan laajentaminen konesalien käyttämään sähköön ja siten niiden verorasituksen alentuminen vähentäisi energiaverotuksen ohjaustehoa energiatehokkuuteen ja energian säästöön kannustamisessa päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Muutoksen seurauksena ympäristön kannalta haitallisten verotukien määrä kasvaisi. Toisaalta ehdotetun veronalennuksen rajoittaminen suuriin, yli viiden megawatin tehoisiin konesaleihin turvaisi energiatehokkuustavoitteiden edistämistä, sillä suuremman kokoluokan yksiköissä saavutetaan käytännössä korkeampi energiatehokkuuden taso. Suomi on monissa energiansäästötoimissa ja energiankäytön tehokkuudessa kansainvälisesti johtavia maita, joten soveltamalla energiatehokkuusosaamista konesaleihin saavutetaan aiempaa ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Euroopassa tapahtuva konesalitoiminta edistää energiatehokkuustavoitteiden saavuttamista ja vähentää myös globaalisti hiilidioksidipäästöjä eurooppalaisen korkeamman ympäristönsuojeluntason ja -vaatimusten mukaisesti. Konesalit ovat erittäin sähköintensiivisiä. Uusien laitosten sähkön lisätarve vuodessa vaihtelisi luokassa 1,5 3 terawattituntia riippuen siitä kuinka monta uutta konesalia Suomeen sijoittuisi. Arvioitu sähkönkulutus vastaa kahden tai kolmen suurehkon paperitehtaan vuotuista sähkönkulutusta. Kasvaneen sähkönkulutuksen päästövaikutukset ovat kuitenkin vähäiset, koska sähkönkulutuksen lisäys on yhteisillä pohjois-
6 HE 178/2013 vp maisilla sähkömarkkinoilla marginaalinen. Päästötöntä uutta sähkön tuotantokapasiteettia on tulevina vuosina syntymässä runsaasti Suomeen ja muihin Pohjoismaihin. Uusiutuvien energialähteiden tavoitteita konesalien energiankulutus jonkin verran kiristäisi, mutta ei vaarantaisi Suomen energiaalalle suunniteltujen, vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamista. 3.3 Vaikutukset viranomaisten toimintaan Suomessa voisi lähivuosina olla arviolta 10 20 verotuen piiriin kuuluvaa konesalia. Konesalien veronalennus lisäisi verotukea saavien yritysten määrää ja aiheuttaisi siten jonkin verran hallinnollisia kuluja ja kertaluontoisia tietojärjestelmäkustannuksia. 3.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset Ehdotettu toimenpide lisäisi Suomen houkuttelevuutta konesalien sijoituskohteena ja siten osaltaan toimisi yhtenä kanavana Suomen teollisen rakenteen uudistamisessa ja uusien liiketoimintamallien perustana. Lisäksi uudet konesalit olisivat merkittäviä rakennusinvestointeja ja rakennusaikana niillä olisi myös huomattavia työllisyysvaikutuksia. Varsinaisen konesalitoiminnan aikana työllistämisvaikutus olisi suhteellisen vähäinen ja kohdistuisi lähinnä laitoksen huoltoon, ylläpitoon ja valvontaan liittyviin tehtäviin. Ehdotettu veromuutos keventäisi päästökaupan ulkopuolisen sektorin verotusta ja lisäisi sen sähkön kulutusta. Suomessa voisi lähivuosina olla arviolta 10 20 verotuen piiriin kuuluvaa konesalia. 4 Asian valmistelu Esityksen ehdotukset perustuvat talouspoliittisen ministerivaliokunnan keväällä 2013 tekemiin linjauksiin. Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja Tullin kanssa. Ehdotetusta verotuesta on annettu komission hyväksyttäväksi valtiontuki-ilmoitus. Asian käsittely on komissiossa vielä kesken. 5 Riippuvuus muista esityksistä Esitys liittyy valtion vuoden 2014 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1 Lakiehdotuksen perustelut 2. Pykälässä säädetään sähköverolaissa käytetyistä määritelmistä. Pykälään lisättäisiin alennettuun sähköveroon oikeutetun konesalin määritelmä. Konesalilla tarkoitettaisiin laitetilaa, jossa sijaitsee IT-laitteita sekä niiden vara- ja suojausjärjestelmiä. ITlaitteisto koostuu palvelimista, tallennusjärjestelmistä ja tietoliikennelaitteista. ITlaitteiden tehtävät liittyvät tietoliikenne-, varmistus- ja tallennuskapasiteettipalveluihin. Konesalitoiminnan tulisi olla toiminnanharjoittajan pääasiallista liiketoimintaa tai konesalitoiminnan pitäisi liittyä olennaisesti toiminnanharjoittajan pääasialliseen liiketoimintaan. Konesalin käytössä olevan kokonaistehon tulisi olla vähintään viisi megawattia. Konesalin kokonaisteholla ei siis tarkoitettaisi konesalin suunniteltua, potentiaalista tehoa, jota ei tosiasiallisesti käytetä konesalitoiminnassa. Konesalin kokonaistehoon laskettaisiin varsinaisten palvelinten tehon lisäksi konesalissa olevien palvelinten toimintaa välittömästi palvelevien laitteiden ja laitteistojen yhteenlaskettu teho. Palvelinten toimintaa välittömästi palvelevia laitteistoja ovat esimerkiksi konesalissa olevat jäähdytyslaitteet ja niiden pumput, valaisimet ja turvalaitteet. Myös muu varsinaisen konesalin tarvitsema sähköteho luettaisiin kokonaistehoon. Konesalitoiminnan harjoittajan olisi pystyttävä tarvittaessa esittämään Tullille luotettava selvitys konesalin käytössä olevasta kokonaistehosta. Alempaa veroluokkaa ei sovellettaisi konesalitoimintaan, joka olisi yrityksen pääasialliseen liiketoimintaan nähden vain tukitoi-
HE 178/2013 vp 7 minto, vaikka kyseisen yrityksen konesalin kokonaisteho ylittäisi viisi megawattia. Esimerkiksi kaupan alalla sekä rahoituspalveluja tarjoavilla yrityksillä on niiden omaan käyttöön tarkoitettuja konesaleja, jotka yleensä ovat kooltaan tätä pienempiä. Rajauksella halutaan korostaa toiminnan teolliseen toimintaan verrattavissa olevaa luonnetta ja sen kasvu- ja kehittymismahdollisuuksia omana itsenäisenä toimialanaan. Tyypillistä konesalitoimintaa olisivat esimerkiksi pilvipalveluina kuluttajille tuotetut dokumenttien hallinta-, sähköposti- ja etätietokantapalvelut (kuten kuvat, videot ja kartat) sekä yrityksille tarjotut erilaiset asiakashallintajärjestelmäratkaisut. Konesalipalveluiden tuottaminen voisi olla yrityskohtaista tai niin sanotun yhteiskeskusmallin mukaista, jolloin yhteiskeskustoimija tarjoaa asiakkailleen keskitetysti kustannus- ja ekotehokkaan konesalitoimintaympäristön. 4. Pykälässä säädetään sovellettavista verotasoista. Pykälän 2 momentissa säädetään niistä toiminnoista, joihin sähköä voidaan hankkia ja käyttää verotaulukon 2 veroluokan II mukaisesti. Esityksessä ehdotetaan näihin alennettuun verotasoon oikeutettujen toimintojen ryhmään lisättäväksi konesalit. Sähköveroluokkaa II sovellettaisiin konesalien laitetilassa varsinaisten palvelimien sekä palvelimen toimintaa välittömästi palvelevien laitteiden ja laitteistojen käyttämään sähköön. Siten myös esimerkiksi laitetilassa tapahtuvan jäähdytyksen kuluttama sähkö olisi alennetun verokannan piirissä. Muilta osin sähkön verotukseen ei tässä esityksessä ehdoteta muutoksia. 2 Voimaantulo Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2014 alusta edellyttäen, että komission valtiontukikäsittely on päättynyt. Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
8 HE 178/2013 vp Lakiehdotus Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 ja 4 :n ja muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 4 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1400/2010, ja lisätään 2 :ään, sellaisena kuin se on laissa 1306/2007, uusi 6 a kohta, seuraavasti: 2 Tässä laissa tarkoitetaan: 6 a) konesalilla kokonaisteholtaan yli viiden megawatin laitetilaa, jossa yritys harjoittaa tietopalvelutoimintaa, tietojenkäsittelyä, palvelintilan vuokrausta ja siihen liittyviä palveluja pääasiallisena elinkeinotoimintanaan; Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2013 4 Verotaulukon 2 veroluokan II veroa suoritetaan sähköstä, joka käytetään teollisuudessa tai konesalissa ja joka voidaan sinne toimitettaessa erikseen mitata. Muusta sähköstä veroa on suoritettava veroluokan I mukaisesti. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. Pääministeri JYRKI KATAINEN Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
HE 178/2013 vp 9 Liite Rinnakkaisteksti Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 ja 4 :n ja muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 4 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1400/2010, ja lisätään 2 :ään, sellaisena kuin se on laissa 1306/2007, uusi 6 a kohta, seuraavasti: Voimassa oleva laki 2 Tässä laissa tarkoitetaan: 4 Verotaulukon 2 veroluokan II veroa suoritetaan sähköstä, joka käytetään teollisuudessa ja joka voidaan sinne toimitettaessa erikseen mitata. Muusta sähköstä veroa on suoritettava veroluokan I mukaisesti. Ehdotus 2 Tässä laissa tarkoitetaan: 6 a) konesalilla kokonaisteholtaan yli viiden megawatin laitetilaa, jossa yritys harjoittaa tietopalvelutoimintaa, tietojenkäsittelyä, palvelintilan vuokrausta ja siihen liittyviä palveluja pääasiallisena elinkeinotoimintanaan; 4 Verotaulukon 2 veroluokan II veroa suoritetaan sähköstä, joka käytetään teollisuudessa tai konesalissa ja joka voidaan sinne toimitettaessa erikseen mitata. Muusta sähköstä veroa on suoritettava veroluokan I mukaisesti. Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.