Etelä-Suomi Päätös Nro 87/2013/1 Dnro ESAVI/280/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 2.5.2013 ASIA Pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamista läjitysaltaaseen koskevan ympäristöluvan (päätös nro 121/2011/1) muuttaminen, Pori LUVAN HAKIJA Technip Offshore Finland Oy Reposaaren maantie 170 28880 PORI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ruoppausmassojen läjitysalue sijaitsee Porin kaupungin 65. kaupunginosassa eli Mäntyluodossa korttelissa 4 sijaitsevalla tontilla nro 1 (kiinteistötunnus 609-65-4-1). Kiinteistön omistaa Technip Offshore Finland Oy. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 11.12.2012. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentin kohta 4 Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) mukaan. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
2 LÄJITYSALTAASEEN LIITTYVÄT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Läjitysaluetta koskevat aiemmat vesilain mukaiset luvat Vesilain (264/1961) mukainen päätös Aker Mäntyluoto Oy:lle kulkuväylän syventämiseen ja leventämiseen ruoppaamalla ja ruoppausmassojen läjittämiseen Mäntyluodon satama-alueella Porin kaupungin Yyterin kylässä hakemukseen liitetyn hakemussuunnitelman mukaisesti (Länsi-Suomen vesioikeus nro 61/1997/2, 24.10.1997). Vesilain mukainen päätös Porin kaupungille Mäntyluodon Kallonlahden satamalaajennuksen laiturien rakentamiseen, satama-altaan ruoppaamiseen, täyttötöiden tekemiseen, hiekan ottamiseen merestä ja ruoppausmassojen läjitykseen piirrosten nro PS-7757 ja PS-7762 mukaisesti ja muutoin suunnitelmassa esitetyllä tavalla (Länsi-Suomen vesioikeus nro 10/1998/2, 11.3.1998). Vesilain mukainen päätös Aker Mäntyluoto Oy:lle kulkuväylän syventämiseen ja ruoppausmassojen läjittämiseen Mäntyluoto -nimisen tilan RN:o 1:686 ja 65. kaupunginosassa 4. korttelissa sijaitsevan tontin 1 alueille (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 69/2000/2, 27.11.2000). Vesilain mukainen päätös Porin kaupungille Reposaaren kalasataman satama-altaan ruoppaamiseen, laiturin ja aallonmurtajan rakentamiseen, Mäntyluodon Kallonlahden laiturilaajennukseen ja Kallonlahden kääntöaltaan rakentamiseen ja merihiekan ottamiseen (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 28/2001/2, 28.5.2001). Edellä lueteltujen päätösten perusteella nyt puheena olevaan läjitysaltaaseen on läjitetty jo aiemmin useampaan otteeseen haitta-ainepitoisuuksiltaan ja ominaisuuksiltaan pitkälti samanlaisia ja samoilta alueilta peräisin olevia imuruopattuja pintasedimenttejä yhteensä noin 700 000 m 3 ktr. Vesilain mukainen päätös Merenkulkulaitokselle ja Porin kaupungille mm. Porin Mäntyluodon väylän ja satama-altaan ruoppaukseen, ruoppausmassojen läjittämiseen, merialueen täyttöön ja uuden laiturin rakentamiseen (Länsi-Suomen ympäristölupavirasto nro 96/2009/2, 30.11.2009). Päätöksen perusteella läjitysaltaaseen on läjitetty ja tullaan vielä läjittämään Mäntyluodon satama-altaasta ruopattavia haitallisia aineita sisältäviä koheesiomaita yhteensä 320 000 m 3 ktr. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 19.10.2011 antamallaan päätöksellä nro 217/2011/4 myöntänyt Technip Offshore Finland Oy:lle luvan vesialueen ruoppauksiin ja vesialueen täyttöön. Ruoppausmassojen kokonaismäärä saa olla enintään noin 105 000 m 3 ktr. Telakan tontin pohjoisreunan vesialuetta saadaan täyttää noin 25 000 m 2 ja täyttö saadaan ulottaa tasolle N 60 +0,5 m. Luvan mukaista ruoppausta ei tulla toteuttamaan.
3 Läjitysaluetta koskevat aiemmat ympäristönsuojelulain mukaiset luvat Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupapäätös Technip Offshore Finland Oy:n Mäntyluodon telakan toiminnalle (Lounais-Suomen ympäristökeskus nro 126 YLO, 15.12.2004). Päätöksessä on annettu ruoppausmassojen läjitysaluetta koskeva määräys (nro 16) saattaa läjitysalue sellaiseen kuntoon, että siitä irtoavan pölyn synty ja leviäminen ympäristöön estetään. Asiaa koskeva suunnitelma tuli esittää Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut 30.11.2009 lupapäätöksen nro 97/2009/2 Porin kaupungille. Ympäristölupapäätös koskee Mäntyluodon satama-altaasta ruopattujen pilaantuneiden koheesiomaiden sijoittamista Technip Offshore Finland Oy:n telakan alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 19.10.2011 antamallaan päätöksellä nro 121/2011/1 myöntänyt Technip Offshore Finland Oy:lle ympäristönsuojelulain mukaisen luvan pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseen läjitysaltaaseen. Lupamääräyksen 1) mukaan läjitysaltaaseen saa sijoittaa aluehallintoviraston päätöksen nro 217/2011/4, 19.10.2011 mukaisesti telakan edustan vesialueen ruoppauksesta syntyvää täyttöön ja meriläjitykseen kelpaamatonta pääasiassa raskasmetalleilla pilaantunutta pehmeää ruoppausmassaa noin 70 000 m 3 ktr. Kaavoitus Ympäristöministeriön 11.1.1999 vahvistamassa (lainvoimainen 4.4.2001) seutukaavassa ("Satakunnan seutukaava 5") ja Porin kaupunginvaltuuston 6.3.2000 hyväksymässä osayleiskaavassa ("Meri-Porin osayleiskaava 1999") Technip Offshore Finland Oy:n telakan alue ruoppausmassojen läjitysalue mukaan lukien on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Valmisteilla oleva Satakunnan Seutukaava 5:n korvaava Satakunnan ensimmäinen kokonaismaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 17.12.2009 ja lähetetty ympäristöministeriön vahvistettavaksi 11.3.2010. Kaavasta on valitettu. Ruoppausmassojen läjitysalue on maakuntakaavassa merkitty teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi (T). Ajantasaisessa (27.2.2007) asemakaavassa Technip Offshore Finland Oy:n telakan alue ruoppausmassojen läjitysalue mukaan lukien on merkitty teollisuusrakennusten kortteli-alueeksi (TT-2). Alueen merkintää täsmentävä kaavamääräys on "Korttelialueelle saa rakentaa teollisuusrakennuksia sekä niiden toimintaa varten tarpeellisia toimisto-, huolto- ja varastorakennuksia ja toiminnan kannalta välttämättömiä hälytys- ja huoltohenkilökunnan asuntoja. Korttelialueen tonteilla tulee olla vähintään yksi autopaikka kerrosalan kutakin 200 m 2 kohden, kuitenkin vähintään yksi autopaikka kolmea tontilla samanaikaisesti työskentelevää henkilöä kohden. Rakennuslautakunta voi myöntää enintään 50 %:n lievennyksen lukumäärästä määräajaksi, kuitenkin enintään 5 vuodeksi kerrallaan. Istutettavaksi mää-
rättyjen tontinosien lisäksi on kullekin tontille istutettava rakentamisen yhteydessä vähintään 10 m 2 viheriötä kutakin 100 m 2 kohti. 4 HAKEMUS Yleistä Hakemuksen mukaisesti toimintana on Porin Mäntyluodossa sijaitsevan Technip Offshore Finland Oy:n telakan edustan vesialueen syventämiseen liittyvien pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittaminen läjitysaltaaseen. Suunnitelma Technip Offshore Finland Oy:n Porin Mäntyluodossa sijaitsevan telakan edustan ruopattavan alueen laajuus on muuttunut. Uuden suunnitelman mukaan telakan edustan vesialueen ja väylän syvennyshankkeessa alueelta ruopataan massoja yhteensä 250 000 m 3 ktr, josta arviolta 200 000 m 3 ktr on imuruoppausmassoja ja 50 000 m 3 ktr moreenia ja louhetta. Tehtyjen selvitysten perusteella imuruoppausmassat eivät sovellu mereen läjitettäväksi. Massat sijoitetaan tiiviillä moreenipadolla eristettyyn läjitysaltaaseen telakan alueelle. Tontille on läjitetty meriläjitykseen sopimattomia ruoppausmassoja ennen tätä hanketta yhteensä noin 750 000 m 3 ktr. Tehtyjen mittausten mukaan altaan kapasiteetti on vielä noin 300 000 m 3 ktr. Tässä hankkeessa läjitettäviä massoja on noin 200 000 m 3 ktr. Läjitysaltaan reunapenger on vahvistettu moreenista rakennetuin vastapenkerein ja sen vakavuus on arvioitu Porin kaupungin ruoppaushankkeen yhteydessä. Reunapenkereen yläharjan suunnittelukorkeus on N 60 +4,90 m ja ylivuotokynnys N 60 +4,50 m, joita vastaavat N2000 -järjestelmän korkeudet ovat +5,27 m ja +4,87 m. Penkereen luiskan kaltevuus on ulkoreunaltaan 1:2 ja sisäreunaltaan 1:3. Välipenger on rakennettu ympäröivästä materiaalista noin tasoon N 60 +5,0 m, harjan leveytenä vähintään 1 m. Välipenkereen luiskien kaltevuudet ovat 1:5. Kesällä 2012 tehdyissä mittauksissa reunapenkereen harjan todettiin olevan kauttaaltaan tason N2000 +5,00 m yläpuolella. Vesipinnan maksimikorkeus on N2000 +5,00 m, jolloin täytön maksimikorkeus altaan sisäpuolella saa keskimäärin olla noin tasolla N2000 +4,40 m. Nyt imuruopattavat massat sisältävät lähinnä savea ja silttiä. Ruoppausmassat syötetään läjitysalueelle koillisosasta merenpuolelta penkereen reunan yli. Läjitysalueen vanha pohjois-eteläsuuntainen välipenger toimii pohjapatona. Sen itäpuolelle on tehty uusi luode-kaakko-suuntainen välipenger. Pintavedet ohjautuvat itäiseltä alueelta vanhan penkereen yli länsialueelle. Läjitysalueen ylivuotovedet johdetaan läjitysalueen länsiosasta aiempaan tapaan penkereen yli mereen. Reunapenkereet ja ylivuotokohta suunnitellaan niin, että altaassa saavutetaan riittävä viipymä. Vähimmäisajaksi arvioidaan 24 h. Tällöin päästään
kokemusten mukaan keskimääräisesti alle 100 mg/l kiintoainepitoisuuksiin ylivuotovedessä. Arvio hankkeen vaikutuksista Sedimentin laatu Pohjasedimentistä otettiin näytteitä telakan edustalta joulukuussa 2009 (P1-P3) ja väylältä heinäkuussa 2012 (P11-P16). Näytteitä otettiin niin syvältä kuin käsin painamalla saatiin eli 0 0,3 m:n syvyydestä kaikista pisteistä ja syvyysväliltä 0,3 0,8 m lukuun ottamatta pisteitä P1 ja P3. Pisteestä P12 saatiin näyte lisäksi syvyysväliltä 0,8 1,0 m. Näytteenotto lopetettiin tiiviin silttikerroksen tai kivisen moreenikerroksen pintaan, josta ei saatu otettua näytettä. Pisteen P2 aivan meren pohjan pinnasta (0 0,2 m) otetun näytteen kuparipitoisuus oli koholla (180 mg/kg) ylittäen pima-asetuksen (Vna 214/2007) alemman ohjearvon. Arseenipitoisuudet olivat lisäksi niukasti yli kynnysarvon pisteissä P2 ja P3. Muuten näytteiden metallipitoisuustaso oli alhainen. Pisteiden P1 ja P3 näytteiden pitoisuustaso vastasi luonnollisia tausta-arvoja. Pisteen P12 syvyydeltä 0,8 1 m otetun näytteen kuparipitoisuus oli 560 mg/kg ylittäen ylemmän ohjearvon. Ylempänä syvyydeltä 0,3 0,8 otetun näytteen pitoisuus oli 180 mg/kg. Myös pisteissä P13, P15 ja P16 aivan meren pohjan pinnasta otettujen näytteiden pitoisuudet (180 190 mg/kg) ylittivät alemman ohjearvotason. Lisäksi kynnysarvotaso ylittyi pisteissä P11 ja P13. Arseenipitoisuudet olivat kaikissa otetuissa näytteissä yli kynnysarvon 5 mg/kg suurimman pitoisuuden ollessa 35 mg/kg pisteen P12 syvimmästä pisteestä. Edellä mainitun näytteen sinkkipitoisuus oli 250 mg/kg ylittäen alemman ohjearvotason. Vuonna 2009 tutkituissa näytteissä pisteistä P1, P2 ja P3 havaittiin hyvin pieniä pitoisuuksia (0,002 0,018 mg/kg) tribytyylitinaa. Trifenyylitinan pitoisuudet olivat alle määritysrajan 0,001 mg/kg. Pitoisuudet ovat reilusti alle kynnysarvotason. Vuonna 2012 tutkituissa kahdeksassa näytteessä pitoisuustaso vaihteli 0,005 0,007 mg/kg. Trifenyylitinan pitoisuudet olivat alle määritysrajan 0,005 mg/kg. Pitoisuudet ovat reilusti alle kynnysarvotason. Vuonna 2009 tutkituissa pisteen P2 näytteissä ei juurikaan havaittu PAHyhdisteitä. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuustaso (0,01 0,04 mg/kg) oli korkeimmillaankin vain hieman yli määritysrajan. Vuonna 2012 kaikkien tutkittujen näytteiden yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat pieniä ja pääsääntöisesti alle määritysrajan 0,01 mg/kg. Suurimmat havaitut pitoisuudet olivat 0,01 0,003 mg/kg. Kaikkien vuosina 2009 ja 2012 tutkittujen näytteiden PCB-yhdisteiden kokonaispitoisuus oli alle määritysrajan 0,01 mg/kg. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet jäivät alle määritysrajan 0,001 0,002 mg/kg. Näytteistä P2 (0 0,2 m), P12 (0,8 1 m) sekä P16 (0 0,3 m) tehtiin kaatopaikkakelpoisuustestaus 1- tai 2-vaiheisena ravistelutestinä liukoisuussuh- 5
teessa L/S=10 massojen läjityskelpoisuuden sekä ylivuotoveden ympäristöriskin arviointia varten. Kaikki liukoisuudelle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetut raja-arvot alittuivat paitsi kloridipitoisuus, joka oli näytteessä P2 4 700 mg/kg, näytteessä P12 3 000 mg/kg ja näytteessä P16 3 500 mg/kg. Myös fenoli-indeksit ylittivät raja-arvon ollen välillä 2,6 7 mg/kg. Kloridin suuri pitoisuus selittyy meriveden vaikutuksesta. Kokonaispitoisuuden perusteella arvioitavien yhdisteiden osalta PAHyhdisteitä havaittiin pisteen P2 näytteessä 1,4 mg/kg ja pisteen P12 näytteessä 1 mg/kg, mitkä ovat kuitenkin selvästi alle pima-asetuksen kynnysarvon 15 mg/kg ja myös selvästi alle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 40 mg/kg. Yksittäisistä PAH-yhdisteistä suurin pitoisuus oli pisteessä P2 bentso(b)fluoranteenilla (0,24 mg/kg), mikä sekin on selvästi alle kynnysarvon 1 mg/kg. Orgaanisen hiilen (TOC), oksygenaattien (BTEX), mineraaliöljyjen ja PCB-yhdisteiden pitoisuudet jäivät selvästi alle pysyvän jätteen kaatopaikalle asetettujen raja-arvojen. Ruoppausmassan läjittämisen aiheuttaman riskin arviointi Havaitut haitta-aineet Sedimentistä otetuissa näytepisteissä P2, P12, P13, P15 ja P15 havaittiin kohonneet pitoisuudet kuparia. Kuparin pitoisuus ylitti pisteessä P12 pimaasetuksen ylemmän ohjearvon ja muissa pisteissä alemman ohje-arvon. Lisäksi pisteessä P12 alempi ohjearvo ylittyi sinkin osalta. Ruoppausmassan meriläjityskelpoisuutta arvioitiin ympäristöministeriön "Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen 19.5.2004" mukaan. Taso 2 ylittyi kuparin osalta pisteissä P2, P3, P11, P12, P13, P14, P14, P15 ja P16 sekä nikkelin osalta pisteissä P12, P14 ja P16. Taso 1 ylittyi kuparin osalta pisteessä P1, nikkelin osalta pisteissä P2, P3, P11, P13 ja P15, sinkin osalta pisteissä P2, P12, P14, P15 ja P16, kadmiumin osalta pisteissä P2, P12, P14 ja P16, arseenin osalta pisteessä P12, kromin osalta pisteissä P12, P14 ja P16, elohopean osalta pisteissä P11, P12, P14, P15 ja P16 sekä TBT:n osalta kaikissa tutkimuspisteissä. Ruopattavaa sedimenttiä voidaan pitää lievästi pilaantuneena kohonneen kuparipitoisuuden vuoksi. Ylivuotoveden aiheuttama pilaantumisriski Ruoppausmassassa on paikoin kuparipitoisuuksia, jotka sinällään aiheuttavat ympäristön pilaantumisriskin. Pitoisuustaso nyt ruopattavalla alueella on kuitenkin hyvin pieni. Kiintoaines laskeutuu purkupaikan läheisyyteen, mutta kulkeutuu pohjavirran mukana kauaksikin. Mikäli kiintoainemäärä ylivuotovedessä pysyy alhaisena (100 mg/l), on kiintoaineksen kokonaismäärä vielä kohtalaisen pieni ja sitä kautta myös haitta-ainemäärät ovat hyvin pieniä. Haitta-aineet eivät liukene merkittävästi kiintoaineesta. Tehdyn liukoisuustestin perusteella kiintoaineesta ei liukene veteen juurikaan metalleja, joten itse ylivuotovesi ei aiheuta riskiä ympäristölle. Metallipitoisuuksia tulee kuitenkin tarkkailla ruoppaustyön aikana. 6
Ruoppausmaiden läjitys- ja kaatopaikkakelpoisuus Imuruoppaamalla pohjasta irti saatavaa maa-ainesta ei saa läjittää merialueelle. Tehdyn liukoisuustestin perusteella raskasmetalleja sisältävää, imuruoppauksella poistettavaa maa-ainesta voidaan sijoittaa maankaatopaikan luonteiselle läjitysalueelle Kirrinsantaan. Haitta-ainepitoista maaainesta on tasolle MW 2012 13,0 m - 11,2 m ruopattavalla väylän alueella 180 000 m 3 ktr. Pitoisuustaso on kyseisen kohdan ruopattavassa maamassassa pienempi, kuin Porin Sataman ruoppaushankkeesta läjitysalueelle sijoitettavan ruopattavan maa-aineksen. Liukoisuus on hyvin pieni, ja pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoittamisen ehdotkin toteutuvat pääsääntöisesti. 7 Tarkkailu Imuruoppausmassojen läjitysaltaan ylivuotokohdasta otetaan vesinäytteet kuukausittain vesistötarkkailun kanssa samaan aikaan. Pitoisuustarkkailu lopetetaan noin kuukauden kuluttua läjityksen lopettamisesta. Näytteistä määritetään kupari, kadmium, sinkki, nikkeli ja lyijy. Kiintoaineen määrä ylivuotovedessä mitataan läjityksen ollessa käynnissä kerran vuorokaudessa. Kiintoaineksen haitallisen pitoisuuden arvioinnissa tavoitteena on, ettei meriveden laatua heikennetä merkittävästi. Mikäli viipymä purkualtaassa on yli 24 h, päästään helposti alle 100 mg/l kiintoainepitoisuuksiin ylivuotovedessä, mikä on onnistunut myös aikaisemmissa ruoppaustöissä. Kiintoaineksen keskimääräiselle pitoisuudelle ehdotetaan arvoa 100 mg/l. Tilapäinen yksittäinen pitoisuus saa olla enintään 200 mg/l. Metallipitoisuuksien tavoitearvot ylivuotovedessä ovat seuraavat: Alkuaine Cu Ni Pb Cd Zn Enimmäispitoisuus 7,5 g/l 380 g/l 9,2 g/l 1 g/l 87,5 g/l Tarkkailuohjelma tarkistetaan ympäristölupaehtojen mukaisesti. Tarkennetut tarkkailuohjelmat toimitetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Tarkkailun tulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua lupaehtoja valvoville viranomaisille. Tarkkailutuloksista laaditaan valvontaohjeen mukainen yhteenvetoraportti, jossa tarkastellaan töiden aiheuttamia vesistövaikutuksia ja mahdollisia haittoja. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Porin kaupungin ilmoitus-
taululla 16.1. 15.2.2013. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. 8 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Porin kaupungin ympäristöterveydenhuollolta ja Porin kaupungilta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan katsonut, että ruoppausmassojen sijoittamisessa voidaan noudattaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöstä nro 121/2011/1 muuttaen lupamääräystä 1 ruopattavien massojen ja niiden määrän osalta vastaamaan annettavaa uutta vesilain mukaista lupapäätöstä (dnro ESAVI/153/04.09/2012). Porin ympäristölautakunta on lausunnossaan todennut, että hanke sijoittuu vesialueelle, jolla on suoritettu erilaisia vesialueen syventämisiä säännöllisesti vuodesta 1998 alkaen. Alue on luonteeltaan teollisuus- ja satama-aluetta. Imuruoppausmassat läjitetään hakijan alueella sijaitsevaan läjitysaltaaseen. Aikaisemmin toteutettujen imuruoppausmassojen läjitysten yhteydessä ylivuotoveden kiintoainepitoisuus on vaihdellut voimakkaasti. Vuonna 2001 toteutetun ruoppauksen yhteydessä ylivuotoveden kiintoainepitoisuus oli suurimmillaan noin 500 mg/l. Tarkkailusta raportoineen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n mukaan ylivuotoallas ei toiminut kovin hyvin. Luvan saajan tuleekin laatia suunnitelma toimenpiteistä tilanteessa, jossa ylivuotoveden kiintoainepitoisuus nousee yli 100 mg/l:ssa. Hakemuksen mukaan läjitysaltaaseen mahtuu penkereitä korottamatta ruoppausmassoja vielä noin 300 000 m 3 ktr. Ympäristölautakunnalla ei ollut huomautettavaa hakijan esitykseen sijoitettavien ruoppausmassojen määrän korottamiseksi. Muistutukset ja mielipiteet Asiasta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu asiaa koskevista lausunnoista aluehallintovirastossa 20.2.2013 päivätyllä kirjeellä. Hakija on todennut vastineessaan 13.3.2013, että telakan läjitysaltaasta purkautuvien ylivuotovesien kiintoainesmäärä saadaan pysymään alle arvon 100 mg/l, mikäli viipymä on yli 24 tuntia. Telakan ja Porin Sataman ruoppaushankkeissa vuosina 2001 ja 2002 ylivuotovesien laatua seurattiin kerran vuorokaudessa tapahtuvalla näytteenotolla. Vuoden 2001 tarkkailussa kiintoainespitoisuudet olivat suuria
(paljon yli 100 mg/l olevia tuloksia), ja perustellusti seurantaraportissa todettiin altaan toimineen huonosti. Vuonna 2002 altaan ylivuotokohtaa muutettiin ja veden kiertoaikaa (viipymää) pidennettiin, jolloin tulokset paranivat niin, että kaikki kiintoainepitoisuudet olivat alle 100 mg/l suurimman pitoisuuden ollessa 66 mg/l. Toisin sanoen altaaseen on mahdollista saada sellainen viipymä, että kiintoainesta saadaan laskeutettua riittävästi. Läjitysaltaaseen on sen jälkeen läjitetty vuonna 2011 Porin Sataman satama-altaan syventämisessä syntyneet imuruoppausmassat. Viipymän ja laskeutumisen tehostamiseksi rakennettiin tuolloin alueen keskelle uusi ohjauspato, jota hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan myös uudessa läjityksessä. Purkukohtaa joudutaan mahdollisesti muuttamaan aikaisemmasta. Vuoden 2011 ylivuotoveden laadun tarkkailutuloksia ei ole ollut käytettävissä. Lopullinen allasalueen suunnittelu tehdään vuoden 2013 aikana, jolloin arvioidaan lopullisesti tarvittavan viipymän aikaansaamiseksi tarvittavat rakenteet. Tarkkailusta toimitetaan valvovalle viranomaiselle lopullinen tarkkailuohjelmaehdotus, jossa otetaan huomioon lupapäätöksessä esitetyt vaatimukset. Mikäli ylivuotoveden kiintoainespitoisuus on ruoppaustyön aikana toistuvasti yli 100 mg/l, ruoppaustyö keskeytetään väliaikaisesti, jolloin virtaama altaassa pienenee ja viipymä suurenee. Työt voidaan aloittaa kiintoainepitoisuuden ollessa hyväksyttävällä tasolla kuitenkin niin, että altaaseen pumpattavan ruoppauslietteen määrää pienennetään aikaisemmasta. Kalastajien haittoja hakija on valmis korvaamaan hakemuksessa ja lupapäätöksessä esitettävällä tavalla. 9 MERKINTÄ Aluehallintovirasto on 2.5.2013 antamallaan päätöksellä nro 78/2013/2 (diaarinumero ESAVI/153/04.09/2012) myöntänyt Technip Offshore Finland Oy:lle luvan telakan edusta vesialueen ja väylän ruoppauksiin ja vesialueen täyttöön. Tätä lupa-asiaa käsiteltäessä on ollut käytettävissä edellä mainitun asian (ESAVI/153/04.09/2012) hakemusasiakirjat. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa aluehallintoviraston Technip Offshore Finland Oy:lle 19.10.2011 antaman päätöksen nro 121/2011/1 lupamääräyksen 1) kuulumaan seuraavasti: 1. Läjitysaltaaseen saa sijoittaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 78/2013/2, 2.5.2013 mukaisesti telakan edustan vesialueen ruoppauksesta syntyvää vesialueen täyttöön ja meriläjitykseen kelpaamatonta pääasiassa raskasmetalleilla pilaantunutta pehmeää ruoppausmassaa enintään noin 200 000 m 3 ktr.
Läjitysaltaan saa täyttää enintään korkeuteen N 60 +4,5 m tai ylivuotokynnyksen harjan korkeuteen. 10 RATKAISUN PERUSTELUT Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettua lupamääräystä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen ja annetun määräyksen mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Nyt ruoppausmassan läjitykseen myönnetty lupa sallii läjitysaltaan käyttämisen läjitykseen vastaavaksi ajaksi kuin vesilain mukaisessa telakan edustan vesialueen ja väylän ruoppaamiseen ja massojen sijoittamisen myönnetyssä lupapäätöksessä on määrätty hanke suoritetavaksi. Kyseisessä päätöksessä on määrätty työt suoritettavaksi olennaisilta osiltaan loppuun viiden vuoden kuluessa siitä lukien, kun päätös on saanut lainvoiman, uhalla että lupa muutoin raukeaa. Lupamääräys 1 Lupamääräyksen 1 muutos on tarpeen, koska päätöksen nro 121/2011/1 lupamääräys 1 koskee vain päätöksen nro 217/2011/4 mukaisia ruoppausmassoja ja muutetun hankkeen (dnro ESAVI/153/04.09/2012) imuruoppausmassojen määrä (noin 200 000 m 3 ktr) on huomattavasti suurempi kuin lupamääräyksessä on sallittu. Sedimentin läjittäminen tehdään läjitysaltaaseen, johon on jo 1990-luvun lopulta lähtien sijoitettu lähialueelta imuruopattuja massoja, jotka ovat olleet haitta-ainepitoisuuksiltaan ja ominaisuuksiltaan pitkälti samanlaisia kuin tässä hankkeessa. Läjitysaltaan kapasiteetti on noin 300 000 m 3 ktr, joten uuden vesilain mukaisen hankkeen imuruoppausmassat mahtuvat altaaseen. Läjitysalueen ylivuotovesien mukana mereen kulkeutuvan kiintoaineen ja kiintoaineen mukana kulkeutuvien haitallisten aineiden, lähinnä kuparin ja nikkelin määrän, arvioidaan hakemuksessa esitetyn selvityksen ja aiempiin läjityksiin liittyneen seurannan perusteella olevan suhteellisen vähäisiä ja vaikutusten vesistössä voidaan arvioida rajoittuvan pääasiassa purkupaikan läheisyyteen. Sedimentille tehdyn liukoisuustestin perusteella metallit
ovat kiintoaineessa niukkaliukoisessa muodossa eli ylivuotoveden metalleista ei aiheudu juurikaan riskiä ympäristölle. Ylivuotovesien kiintoainepitoisuudesta on annettu voimassa olevassa lupapäätöksessä määräys 6. 11 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESTETTYIHIN VAATIMUKSIIN Porin ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupapäätös on voimassa viiden vuoden ajan siitä lukien, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muilta osin toiminnassa on noudatettava Etelä-Suomen aluehallintoviraston 19.10.2011 myöntämässä ympäristöluvassa nro 121/2011/1 annettuja lupamääräyksiä SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 6, 28, 41 43, 45, 55 ja 58 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 ja 5 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15 ja 17 Valtioneuvoston asutus jätteistä (179/2012) liitteet 2 ja 4 Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 822 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 tonnia vuodessa, ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 8 220 euroa. Yksittäisen lupamää-
räyksen teknisluonteisesta muuttamisesta peritään maksu, jonka suuruus on 10 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. 12 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Technip Offshore Finland Oy Reposaaren maantie 170 28880 PORI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Porin kaupunki Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Porin kaupungin terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-153-280- 2012 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätös kuulutetaan Porin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liite Valitusosoitus Tapio Kovanen Päivi Jaara Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara (esittelija).
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.6.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 029 501 6000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.