PORIN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E23868.10 Turku, 28.01.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 1 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT... 2 2.2 VÄESTÖENNUSTEET... 2 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ... 2 2.3.1. Maakuntakaavoitus... 2 2.3.2. Yleiskaavoitus... 3 2.3.3. Asemakaavoitus... 4 2.3.4. Ranta-asemakaavoitus... 4 2.3.5. Pohjavesialueet... 4 2.3.6. Natura-alueet... 5 3. VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET... 6 3.1 TAVOITTEET... 6 3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA PORISSA... 6 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET... 9 3.3.1. Rahoitus maksuilla... 10 3.3.2. Ulkopuolinen rahoitus... 10 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET... 11 3.5 ALUEELLISEN YHTEISTYÖN PERIAATTEET... 11 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET... 12 4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN... 12 5. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA... 12 5.1 VESIYHTYMÄT... 12 5.2 TALOUSVEDEN HANKINTA HAJA-ASUTUSALUEILLA... 13 5.3 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA... 14 5.4 HAJA-ASUTUSALUEIDEN LIETTEET... 14 5.5 HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUS... 15 6. HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET... 15 6.1 HAJA-ASUTUKSEN TALOUSVEDEN KEHITTÄMISTARPEET... 15 6.2 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KEHITTÄMISTARPEET... 15 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 16 7. NYKYTILA... 16 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO... 16 7.2 VEDENHANKINTA JA JAKELU... 16 7.2.1. Vedenottamot... 16 7.2.2. Vedenkulutus... 18 7.2.3. Vesijohtoverkosto... 20 7.2.4. Poikkeusolojen vedenhankinta... 20 7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI... 21 7.4 JÄTEVESIEN KÄSITTELY... 23 7.5 HULEVEDET... 25 7.6 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 25 7.6.1. Vesilaitos... 25 7.6.2. Viemärilaitos... 26 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
8. KEHITYSENNUSTEET... 26 8.1 VEDENHANKINTA JA JAKELU... 26 8.2 VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVESIEN KÄSITTELY... 26 9. KEHITTÄMISTARPEET... 27 C-OSA KOKO KUNNAN ALUE... 28 10. VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN... 28 11. KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 28 12. SUUNNITELMAN TOTEUTUS... 28 12.1 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN... 28 12.2 SUUNNITELMAN YLLÄPITO... 29 13. TIIVISTELMÄ... 29 LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Kehittämistoimenpiteet Asutuksen sijoittuminen KARTAT: Kartta 101 Yleiskartta (mk 1:80 000) Kartta 102 Toiminta-aluekartta (mk 1:80 000) 28.01.2011 / ARY 28.01.2011 / ARY 28.01.2011 / JOT VALMIS 20.01.2011 / ARY 20.01.2011 / ARY 20.01.2011 / JOT LUONNOS 09.12.2010 / ARY 09.12.2010 / ARY 09.12.2010 / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
PORIN KAUPUNKI 28.01.2011 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖ: E23868.10 1. JOHDANTO Porin kaupunki ja Noormarkun kunta liittyivät yhteen Porin kaupungiksi 1.1.2010. Tämän vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää yhdistyneen kaupungin vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto Porin Veden toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet on laadittu vuoteen 2030 saakka ja kehittämistoimenpiteet vuoteen 2020 saakka. Suunnitelmaa tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Porin kaupungin toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektivastaavana Kai Saralehto, pääsuunnittelijana Antti Ryynänen ja suunnittelijana Jonna Tuomiranta. Kehittämissuunnitelman valmistelua ohjaavan työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Porin Vedestä Ilkka Mikkola, Jouko Halminen ja Hannu Ruohomaa sekä Porin kaupungin ympäristövirastosta Jari Lagerroos ja Anne Vuohijoki, teknisestä palvelukeskuksesta Markku Mäkitalo ja kaupunkisuunnittelusta Risto Reipas. 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Porin kaupunki, johon Noormarkun kunta liittyi vuoden 2010 alussa. Porin kaupunki sijaitsee Satakunnan maakunnassa, Porin seutukunnassa sekä kuuluu Varsinais-Suomen ELY:n (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) ja Lounais-Suomen AVI:n (Aluehallintovirasto) toimialueisiin. Ympäristölupa-asioissa alue kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen toimialueeseen. Porin rajanaapureita ovat Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Siikainen ja Ulvila.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/31 Porin kaupungin kokonaispinta-ala on 1 704,10 km 2, josta maapinta-alaa on 833,99 km 2 ja vesipinta-alaa 870 km 2. Vesipinta-alasta 25,41 km 2 on makeaa vettä ja 844,70 km 2 merivettä. Pori sijaitsee Kokemäenjoen suulla. Tärkeimmät taajama-alueet ovat Porin ja Noormarkun keskustaajamat sekä Meri- Porin alue. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Tilastokeskuksen mukaan Porin väliluku oli 82 657 asukasta vuonna 2010. Viimeisten 20 vuoden aikana kaupungin väestömäärä on pysynyt ennallaan ja väestö on voimakkaasti keskittynyt taajamiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty väestömäärän kehitys. Taulukko 2.1 Porin väestömäärän kehitys v. 1990 2009 (mukaan lukien Noormarkku) 1990 1995 2000 2005 2009 Pori 82 631 83 001 82 317 82 266 82 657 Asuntokuntien lukumäärä oli vuonna 2009 yhteensä 41 538 (keskimäärin 2,0 henkeä/asuntokunta). Kesämökkejä Porissa oli vuonna 2009 yhteensä 4 075 kappaletta. Vuonna 2007 Porin kaupungin työpaikoista 70,3 % oli palvelualalla. Jalostuksen osuus oli 28,7 % ja alkutuotannon 1,0 %. Vuonna 2007 työpaikkojen määrä oli 34 782 kpl. 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Porin kaupungin väestömäärä tulee kasvamaan n. 1 500 hengellä vuoteen 2030 mennessä. Seuraavassa taulukossa on esitetty Porin väestöennuste vuoteen 2030. Taulukko 2.3. Porin väestöennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). 2010 2015 2020 2025 2030 Pori 82 789 83 375 83 788 84 147 84 319 Väestö keskittyy entistä enemmän taajamiin. Tämä johtuu alkutuotannon työpaikkojen vähenemisestä ja väestön ikääntymisestä samalla kun palvelut ja tuotantotoiminta keskittyvät kuntakeskuksiin. Samanaikaisesti taajamissa toteutetaan asumisrakenteen tiivistämistä. 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 2.3.1. Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Maakuntakaavaan sisällytetään valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisiksi periaatteiksi ja aluevarauksiksi sekä luodaan tulevaisuuden linjauksia koko maakuntaa koskevalle maankäytölle. Maakuntakaavassa osoi-
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/31 tetaan aluevarauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta on tarpeen. Maakuntakaavan laatii maakuntaliitto (Satakuntaliitto). Maakuntakaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Hyväksytyn maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaavan keskeisin oikeusvaikutus on, että se on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Satakunnan ensimmäinen kokonaismaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 17.12.2009. Maakuntakaava toimitetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi, jossa kaava saanee vahvistuspäätöksen reilussa vuodessa. Näin ollen vahvistuttuaan Satakunnan seutukaava 5 sekä muut maakunnan alueella olevat seutukaavojen osat kumoava Satakunnan maakuntakaava tullee vahvistetuksi vuonna 2011. Satakunnan maakuntakaavassa on otettu mukaan seuraavat Porin vesihuoltoa koskevat kohteet: Rakennettu vedenottamo, 5 kpl Rakennettu tekopohjavesilaitos, 1 kpl Pori Luvia yhdysvesijohto, rakennettu Pori Ulvila yhdysvesijohto, rakennettu Pori Pomarkku yhdysvesijohdon tarve Pori, Noormarkku Ulvila yhdysvesijohdon tarve Jätevedenpuhdistamo, 1 kpl Noormarkku Pori siirtoviemäri, rakennettu Ulvila Pori siirtoviemäri, rakennettu Luvia Pori siirtoviemäri, rakennettu Pomarkku Pori siirtoviemärin tarve 2.3.2. Yleiskaavoitus Yleiskaava on keskeinen kunnan alueiden käytön kehittämisväline. Se on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan alueiden käytön periaatteet kunnassa. Yleiskaavassa määritellään siis esim. rakennetaanko alueet pääasiassa kerros- vai pientaloalueina sekä missä sijaitsevat elinkeinotoiminnan alueet, virkistysalueet ja suojelualueet sekä millainen on liikenneverkon rakenne. Kun yleiskaava kattaa vain osan kunnan alueesta, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Porin kaupungin alueella on voimassa 11 yleiskaavaa. Kantakaupungin yleiskaava 2025, joka tarkistaa voimassa olevan Meri-Porin yleiskaavan, on tullut oikeusvaikutteisena lainvoimaiseksi alkuvuonna 2008. Tahkoluodon sataman ja sen ympäristön sekä Peittoon teollisuusalueen osayleiskaavat ovat vireillä. Vuoden 2010 alussa käynnistetään Noormarkku-Toukarin yleiskaavan laadinta. Toukarin alue on osa kantakaupungin tulvariskin hallintaa. Seuraavaksi on tarpeen käynnistää eteläisen Porin ja Yyterinniemen yleiskaavojen tarkistaminen. Porin ja Noormarkun kuntaliitos edesauttaa maankäytön tehokasta järjestämistä vyöhykkeillä Hyvelä-Söörmarkku ja Ruosniemi-Noormarkun keskusta.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/31 2.3.3. Asemakaavoitus Asemakaavoitettuja alueita ovat Porin kantakaupunki, Meri-Pori, Söörmarkku ja Noormarkun keskustaajama. Asemakaava-alueet on esitetty liitteenä olevilla kartoilla 101 ja 102. Lähivuosien asemakaavoituskohteet ovat seuraavat: Kaupunkikeskusta (Läntinen kantakaupungin osa) Itäinen kantakaupunki Pohjoinen kantakaupunki Läntinen kantakaupunki Meri-Pori Käynnistyneessä Kompakti kaupunki hankkeessa analysoidaan ja suunnitellaan lähiöiden avaamista ympäröivään kaupunkiin. Porin kantakaupunki tiivistyy ja 1960-70 luvuilla rakennetut kerrostaloalueet ovat olennainen osa rakennetta. Hankkeen alueita ovat itäisessä kantakaupungissa Impola, Sampola, Väinölä, pohjoisessa kantakaupungissa Pormestarinluoto ja Meri-Porissa Pihlava. Syksyllä 2009 Porin kaupunki on päässyt mukaan unkarilaisen ystävyyskaupungin Egerin johtamaan Euroopan Aluekehittämisrahaston URBACT-II ohjelmasta rahoituksen saaneeseen SURE-hankkeeseen. Eurooppalaisten kaupunkien yhteistyössä etsitään keinoja taantuvien kaupunkialueiden sosiaalis-taloudelliseen elvyttämiseen. 2.3.4. Ranta-asemakaavoitus Ranta-asemakaavoja on Porissa 48 kpl yhteispinta-alaltaan 1 825 ha. 2.3.5. Pohjavesialueet Porin alueella sijaitsee osittain tai kokonaan yhteensä yhdeksän luokiteltua pohjavesialuetta, joista seitsemän on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi alueeksi (luokka I). Luokan I pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on yhteensä 14,91 km 2, pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala yhteensä 6,22 km 2 ja teoreettinen antoisuus yhteensä 17 770 m 3 /d. Seuraavassa taulukossa on esitetty Porin alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat pohjavesialueet.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/31 Taulukko 2.4 Porin kaupungin alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat pohjavesialueet (Valtion ympäristöhallinto). Kokonaisantoisuus Pohjavesialue Alueluokka Kokonaispintaala [km 2 ] Muodostumisalue [km 2 ] [m 3 /d] Matalakoski I 2,17 0,84 700 Finpyy I 3,05 1,68 1 500 Keskusta II 0,47 0,19 160 Harjakangas I 2,81 1,31 1 000 Kaapola 2 II 0,36 0,18 150 Ulasoori- Vähärauma I 1,11-10 000 Ahlainen I 2,37 1,32 1 000 Karjaranta I - - 3 000 Lamppi I 3,4 1,07 570 Yhteensä 15,74 6,59 18 080 Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa 101. 2.3.6. Natura-alueet Porin kaupungin alueella sijaitsee osittain tai kokonaan kahdeksan Natura 2000 verkostoon kuuluvaa aluetta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Porin Naturaalueet, niiden pinta-alat ja Natura-verkostoon liittämisen peruste. Taulukko 2.5 Porin kaupungin alueella kokonaan tai osittain sijaitsevat Natura-alueet (Valtion ympäristöhallinto). Natura-alue Pinta-ala [ha] Peruste Pitkäsuo 448 SCI Poosjärvi 794 SPA Inhottujärvi 604 SPA Kokemäenjokisuisto 2 885 SCI, SPA Gummandooran saaristo 3 294 SCI, SPA Pooskerin saaristo 3 151 SCI, SPA Preiviikinlahti 5 552 SCI, SPA Kuuminaistenniemi 274 SCI SCI=(Sites Of Commynity Importance) luontodirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. SPA=(Special Protection Areas) lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon liitetty alue. Natura-alueet on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa 101.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/31 3. VESIHUOLLON TAVOITTEET JA PAINOPISTEET 3.1 TAVOITTEET Kunnassa vesihuoltopalveluissa pyritään seuraaviin tavoitteisiin: Jaettavan talousveden laatu on sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää Vedenjakelu toimii keskeytyksettä Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/as d Jäteveden viemäröinti ja -käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaa-ajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä on selkeä Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta. 3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA PORISSA 1. Vesihuoltolaitoksen talous Tärkein vesihuollon painopiste on vesihuoltolaitoksen taksojen pitäminen riittävällä tasolla palvelutasojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä omarahoitteisuuden takaamiseksi. Porin Vesi toimii kuntalain mukaisena liikelaitoksena, jonka kirjanpito on eriytetty kaupungin kirjanpidosta. Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella. Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman. 2. Verkoston saneeraus Toinen painopiste on turvata pysyvästi riittävä taso verkostojen ja laitosten saneerausinvestoinneille. Vuotovesien vähentämiseen ja verkostojen toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/31 3. Asemakaava-alueiden vesihuolto Vesihuoltolaitoksen kykenee toteuttamaan kaupungin kaavoitus- ja tonttituotantoohjelman edellyttämät vesihuoltoinvestoinnit, mukaan lukien kaavoitettavat kylätaajama-alueet. 4. Vesihuoltolaitoksen toiminnan lisääminen alueellisesti Vesihuollon yhteistyötä tiivistetään alueen kuntien välillä. Tavoitteena on kuntien alueellisen vesihuoltoyhtiön perustaminen. 5. Vedenjakelu toimii keskeytyksettä Vuotovesiprosentti on alle 10 % ja vesijohtovuotojen lukumäärä on alle 80 vuonna 2020. 6. Viemäriverkoston hyvä toimintakyky Vuotovesiprosentti on alle 25 % eikä yleisestä viemäristä aiheutuvia viemäritulvia esiinny vuonna 2020. 7. Talousveden hyvä laatu Turvataan hyvä talousveden laatu myös tulevaisuudessa. 8. Jätevesien puhdistus Jätevedenpuhdistuksen kehittämisinvestoinnit ovat valmistuneet vuonna 2010, minkä jälkeen jätevedenkäsittelyn painopisteenä on tilanteen vakiinnuttaminen ja ympäristöluvan ehtojen noudattaminen. 9. Puhdistamolietteen loppusijoitus on ratkaistu Puhdistamolietteen loppusijoitus on pysyvästi ratkaistu kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti vuoteen 2020 mennessä. 10. Kriisitilanteisiin varautuminen ja valmiussuunnittelu Varautumisessa ja valmiussuunnittelussa pääpainona on Lukkarinsannan varavesilaitoksen rakentaminen, toiminnallisesti kriittisten päävesijohtojen, viemäreiden ja pumppaamojen saneeraus sekä valmiussuunnitelmien pitäminen ajan tasalla ja kehittäminen. 11. Haja-asutuksen vesihuolto Porin kaupungissa on voimassa seuraavat haja-asutusalueiden vesihuollon periaatteet (periaatteet ovat alun perin laadittu vuonna 1988): 1. Yleisperiaate on, että haja-asutusalueilla vesihuollon järjestämisvelvollisuus on kiinteistöillä itsellään. 2. Vesihuoltolaitos (Porin Vesi) avustaa vesihuollon kehittämisessä antamalla asiantuntija-apua. 3. Vesihuoltolaitos (Porin Vesi) tiedottaa vesihuollon kehittämismahdollisuuksista paikallisesti järjestettävissä tilaisuuksissa.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/31 4. Mikäli jossain asuintihentymässä alkaisi esiintyä laajahkoa halua yhteisen vedenhankinnan kehittämiseen, neuvotaan hankkeiden organisoinnissa 5. Pääperiaatteena kustannusten osalta on se, että kiinteistöt itse maksavat vesihuollostaan aiheutuvat kustannukset. Vesihuoltolaitos (Porin Vesi) antaa neuvoja valtionapuanomusten tekemisessä. Mikäli kaupunki haluaa tukea joitakin erillisiä alueita, olisi tuki annettava suoraan yksityisille kiinteistöille tai esim. vesihuolto-osuuskunnille kaupunginhallituksen erillismäärärahoista. 6. Vesihuoltolaitoksen kustannuksia ja sitä kautta kaava-alueiden asukkaiden vesihuollon kustannuksia haja-asutusalueiden vesihuolto ei saa lisätä. Edistäminen ja kehittäminen Edistetään haja-asutuksen kiinteistöjen jäteveden käsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (542/2003) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on vuoden 2014 alkuun asti. Huolehditaan ensisijaisesti vesistöjen ranta-alueilla ja pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä. Varataan kaupungin talousarvioon vuoteen 2014 saakka summa, jolla avustetaan haja-asutuksen vesihuollon rakentamista. Kylissä, haja-asutusalueiden asutuskeskittymissä ja esim. rakennettavien siirtoviemärien läheisyydessä viemäriverkostoa voidaan rakentaa vesiyhtymien (esim. vesiosuuskunta) voimin. Kehittämissuunnitelmassa esitetään ohjeellisesti viemäriverkostoon liitettävät alueet, kustannusarviot, rakentamisaikataulu ja vastuutaho. Viemäröintialueet jakaantuvat seuraaviin ryhmiin: I. Tulevat toiminta-alueet / Porin Vesi Porin Vesi toteuttaa Yleensä uusia kaavoitettavia alueita Normaali liittymismaksu II. Mahdolliset viemäröintialueet / esim. vesiosuuskunta Esim. osuuskunta toteuttaa, ei Porin Vesi Osuuskunta kerää kustannukset jäseniltä Osuuskuntien esityksistä kaupunginhallitus vahvistaa osuuskunnille toiminta-alueen Porin Vesi perii osuuskunnalta yhden liittymismaksun. Liittymismaksu suuruus määräytyy kuten kerrostaloilla Porin Veden voimassa olevan taksan mukaisesti. Vesiyhtymien verkostojen luovuttaminen Porin Vedelle Porin Vedellä on voimassa seuraavat periaatteet vesiosuuskuntien omistamien vesijohto- tai viemärilaitteiden luovuttamisesta Porin Vedelle. Mikäli osuuskuntien verkostoja tai laitteita luovutetaan Porin Vedelle, tulee vastaanotettavien osuuskuntien olla rekisteröityneitä ja täyttää ainakin seuraavat ehdot: 1. Verkostojen ja niihin liittyvien laitteiden tulee olla teknisesti ja toiminnallisesti hyväkuntoisia ja nykyisin voimassa olevien ohjeiden ja määräysten mukaisesti rakennettuja.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/31 2. Tonttijohto venttiileineen kuuluu aina kiinteistön vastuulle ja kunnossapitoon. Jokaisessa tonttijohdossa on oltava oma sulkuventtiilinsä. Tonttijohdon liitoskohta (kunnossapidon vastuuraja) määritetään yhtenevin perustein: - runkolinja - ellei selkeää runkolinjaa ole, niin liitoskohta määrätään enintään 100 metrin päähän kiinteistön rajasta, kuitenkin siten että alle 63 mm:n putkea ei katsota runkoputkeksi 3. Kiinteistöillä on oltava hyväksyttävät vesimittarit asianmukaiseen tilaan sijoitettuina. 4. Kiinteistökohtaiset pumppaamot jäävät aina kiinteistönomistajan vastuulle. 5. Kaikista niistä runkolinjaosuuksista, jotka tulisivat Porin Veden vastuulle, on oltava luotettava dokumentit, joista ilmenevät: - runkolinjojen, kaivojen, venttiilien ja muiden laitteiden sijainti- ja ominaisuustiedot (verkostokartat). 6. Kaikista runkolinjaosuuksista on oltava maanomistajan ja vesiosuuskunnan välillä tehty sopimus, jossa putkiston haltijalle taataan oikeus liikkua ja toimia vapaasti ja korvauksetta johtolinja-alueella verkoston huolto- ja korjaustarkoituksessa. Tämän työalueen leveyden on oltava vähintään kolme metriä keskeisesti johtolinjasta molempiin suuntiin eli yhteensä vähintään kuusi metriä. Tätä johtolinja-aluetta tulee voida käyttää myös kulkemiseen jonkun toisen maanomistajan alueella olevalle johto-osuudelle. Sopimuksen tulee sisältää ehto, että johtorasitealue säilyy silloinkin, kun kiinteistön omistaja vaihtuu ja sisältää ne muut ehdot, jotka vaaditaan, kun kaupunki myöhemmin hakee johtorasitteen perustamista sopimuksen perusteella. Sopimuksen tulee olla siirrettävissä Porin Vedelle. 7. Vedenalaisia putkistoja ei pääsääntöisesti oteta Porin Veden haltuun. 8. Porin Vedelle siirtyvillä jätevesiosuuskuntien linjapumppaamoilla tulee olla asianmukainen hälytyksensiirtojärjestelmä. Kaikkien Porin Veden haltuun tulevien osuuskuntien osakkaiden tulee tehdä vesisopimus Porin Veden kanssa. Luovutus Porin Vedelle tapahtuu veloituksetta. Luovutushetkellä omistusoikeus ja kunnossapitovastuu siirtyvät Porin Vedelle. Yhtymä purkaa hallintonsa ja toimintansa ilman Porin Vedelle jääviä velvoitteita. Luovutuksesta tehdään sopimus, jossa luovutuksen ehdot sovitaan yksityiskohtaisesti. 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuina. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/31 3.3.1. Rahoitus maksuilla Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot). 3.3.2. Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. ELY-keskuksen Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue voi myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Aiemmin rahoitusta oli mahdollista saada myös EU-tukina, mutta alkaneella ohjelmakaudella vesihuollon investoinneille ei ole rahoitusta jaossa. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustukset myöntää alueellinen ELY-keskus (ent. alueellinen ympäristökeskus) ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jäteveden käsittelyyn. Maa- ja metsätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Avustettavat kohteet jaetaan niin sanottuihin pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli 30 000. Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Hankkeissa valtio toimii rakennuttajana. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin 30-40 % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen aloittamisesta tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY-keskukselle (ent. alueelliselle ympäristökeskukselle). ELY-keskus pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/31 budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. ELY-keskukset tekevät esitykset maaliskuussa ja heinäkuussa ministeriöt nimeävät hankkeet valtion talousarvioehdotukseen. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvioesityksen vuoden lopussa. 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN PERIAATTEET Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkkojen piiriin tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä missä se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollistaa alueen kehittämisen. 3.5 ALUEELLISEN YHTEISTYÖN PERIAATTEET Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/31 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Porin kaupungin suurimmat asutuskeskittymät ovat Porin kantakaupunki, Meri-Pori ja Noormarkku. Asutuksen sijoittuminen on esitetty liitteessä 2. 5. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA Porin kaupungissa keskitetyn vedenjakelun ulkopuolelle jää n. 1 % (n. 1 000 asukasta) ja viemäriverkoston ulkopuolelle n. 10 % (n. 8 000 asukasta) kaupungin väestöstä. Vesijohtoverkostoa on laajennettu laajasti kaupungin alueelle ja kaikki taajamat ja kylät ovat sen piirissä. Viemäriverkostoa on lähinnä Porin ja Noormarkun keskustaajamissa sekä Meri-Porissa ja Ahlaisissa. Kaupungin alueella on kyliä ja teiden varsien asutusta, jotka olisi mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa viemäröidä. 5.1 VESIYHTYMÄT Porin alueen vesijohdon toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla toimii n. 100 vesiyhtymää (vesiosuuskuntaa tai vesijohtokimppaa ). Nämä hoitavat Porin Veden toimittaman veden jakelua osakaskiinteistöilleen. Seuraavassa taulukossa on esitetty Porin kaupungin alueella toimivat suurimmat vedenjakelun vesiyhtymät. Taulukossa esitetyn lisäksi haja-asutusalueilla toimii lisäksi viitisenkymmentä alle 10 osakkaan vesijohtokimppaa, jotka saavat talousvetensä Porin Veden vesijohtoverkostosta.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/31 Taulukko 5.1 Porin kaupungin alueella toimivat suurimmat vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunta Liittymiä Ahlainen 250 Lyttylä 189 Viasvesi 145 Lattomeri 132 Isoniitty-Riisvilja-Kellahti 102 Lassila-Kairila 70 Kuuminainen 70 Toukari 69 Lamppi-Ylikylä 65 Niittymaa 2 47 Bastuskeri-Anttoora 46 Lampaluoto 45 Kellahti-Alakylä-Ämttö 45 Niittymaa 1 42 Preiviikin rantantie 34 Pinomäki-Sonninmäki 32 Metsäkulma Purolantie 30 Rosenlew Kaunismäki 26 Metsäkulma Välimaantie 25 Yyteri Heikkilänmäki 24 Pikakylä Mäkeläntie 23 Yyteri Sepänmäki 21 Mooskeri Metsäkulmanraitti 20 Katiskalahden vesikimppa 20 Käärmemäen vesikimppa 20 Flota 13 Yhteensä ~1600 Lisäksi Porin kaupungin alueella toimii muutamia jätevesiyhtymiä, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 5.2 Porin kaupungin alueella toimivat jätevesiosuuskunnat. Jätevesiosuuskunta Liittymiä Kyläsaari 270 Lamppi 113 Pinomäki/Honkaluoto 80 Toukari 80 Huvilajuopa 50 Ulasoori 28 Sepänmäki 21 Holminkuja 13 Yhteensä ~660 5.2 TALOUSVEDEN HANKINTA HAJA-ASUTUSALUEILLA Verkostojen ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen vedenhankinta on kiinteistökohtaisten kaivojen varassa. Vaihtoehtoina ovat tällöin rengaskaivo tai kallioporakaivo.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/31 Kaivovesien laatu vaihtelee maa- ja kallioperäolosuhteista johtuen sekä paikallisesti että alueellisesti. Kaivovesissä saattaa esiintyä luonnollisia kallio- ja maaperästä johtuvia veden laatuhaittoja tai pohjavesi voi olla likaantunut. Rengaskaivoissa yleisesti esiintyvä ongelma on korkea rauta- tai mangaanipitoisuus. Myös kaivoon valuva pintavesi voi saastuttaa vanhoja rengaskaivoja. Pintavesien päästessä huonokuntoiseen kaivoon, veteen joutuu pieneliöitä, eloperäistä ainesta, hienojakoista maa-ainesta ja typpiyhdisteitä kuten nitraattia ja nitriittiä. Kaivon lähellä voi olla myös pohjavettä likaavia toimintoja, kuten teiden suolaus, peltojen tai puutarhan lannoitus tai pysyviä riskitekijöitä kuten jätevesisäiliöt, öljysäiliöt ja karjasuojat. Monet vanhat kaivot olisivatkin kunnostuksen tarpeessa. 5.3 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3 saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen (542/2003) voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan 1.1.2004 jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen 1.1.2004, siirtymäaika on 10 vuotta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä 1.1.2014. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on yleensä samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöistä ilmoitetaan toimenpideluvalla. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkon rakentamiseen haja-asutusalueelle. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. 5.4 HAJA-ASUTUSALUEIDEN LIETTEET Haja-asutusalueilla syntyviä saostus- ja umpikaivolietettä sekä pienpuhdistamoiden ylijäämälietettä otetaan vastaan Porin Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2009 lietteitä otettiin vastaan yhteensä 29 913 m 3. Porin lisäksi lietteitä otettiin vastaan Pomarkusta, Merikarvialta ja Luvialta. Lisäksi lietteitä on alettu ottaa vastaan myös Ulvilasta kunnan jätevedenpuhdistamon poistuttua käytöstä syksyllä 2010.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/31 5.5 HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteiden varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta ja huollosta. 6. HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 6.1 HAJA-ASUTUKSEN TALOUSVEDEN KEHITTÄMISTARPEET Porin kaupungin alueella vesijohtoverkosto kattaa pääosin vakituiset asuinalueet sekä suuren osan ranta-alueiden vapaa-ajan kiinteistöistä. Ranta-alueille on kaavoituspainetta ja nykyisten vapaa-ajan kiinteistöjen varustelutaso tulee nousemaan. Tämä lisää laatuvaatimukset täyttävän talousveden tarvetta. Myös kuivuuden vaikutukset ovat olleet merkittäviä kiinteistökohtaisten kaivojen varassa oleville. Jatkossa sään ääri-ilmiöt tulevat mahdollisesti voimistumaan ja kuivat kaudet tulevat koettelemaan vedenhankintaa. Kuivuus haittaa erityisesti haja-asutuksen vedenhankintaa. Vesijohtoverkostoa laajentamalla voidaan turvata vedenhankintaa. Porin kaupungin alueella vesijohto on laaja ja verkoston laajentamistarvetta ei juurikaan ole. Kiinteistönomistajien olisi suositeltavaa seurata kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä haittojen mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. 6.2 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KEHITTÄMISTARPEET Valtaosalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on vuoden 2014 alkuun asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Jos kunnan laitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). Liitteenä (Liite 1) ja liitekartassa (Yleiskartta 101) on esitetty verkoston tarvealueet.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/31 B-OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 7. NYKYTILA 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Porin kaupungin vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jäteveden viemäröinnistä ja käsittelystä vastaa Porin Vesi. Vesihuoltolaitos toimii liikelaitoksena ja sen kirjanpito on eriytetty Porin kaupungin kirjanpidosta. Porin Veden johdosta vastaa liikelaitoksen johtajan lisäksi 11 johtokunnan jäsentä. Porin Vesi jakautuu laitosyksikköön ja verkostoyksikköön. Laitosyksikön tehtäviin kuuluu: Raakaveden hankinta Vedenpuhdistamoiden, pohjavesilaitosten, paineenkorotusasemien, vesisäiliöiden ja jätevedenpuhdistamoiden suunnittelu, käyttö, kunnossapito, saneeraus ja uudisrakentaminen Veden laadun tarkkailu hankinta- ja purkuvesistöissä, laitoksilla, puhdistamoilla, vesisäiliöissä ja verkostossa Lietteiden käsittely ja sijoittaminen Verkostoyksikön tehtäviin kuuluu Verkostojen ja pumppaamoiden tutkimus, suunnittelu, käyttö, kunnossapito, saneeraus ja uudisrakentaminen Johtokartaston laadinta ja ylläpito Asiakaspalvelu ja laskutus Asiakkaan tilauksesta tehtävien talojohtojen uudis- ja saneerausrakentaminen Laitospalvelu ja materiaalitoiminnot 7.2 VEDENHANKINTA JA JAKELU 7.2.1. Vedenottamot Porin alueen vedenhankinta perustuu raakaveden ottoon Kullaanjoen vesistöstä sekä tekopohjaveden valmistukseen Harjakankaalla. Ennen tekopohjavesivaihetta raakavesi puhdistetaan kemiallisesti. Tekopohjavesilaitos on otettu käyttöön v. 1977. Länsi-Suomen vesioikeuden 20.03.1978 myöntämän luvan mukaan laitoksella on lupa pumpata tekopohjavettä 40 000 m 3 /d. Vedenottamolla on kaksi erillistä kaivoaluetta, joilla on yhteensä neljä kuilukaivoa ja kahdeksan putkikaivoa. Vuodesta 1989 lähtien raakavesilähteenä on toiminut Tuurujärvi, josta vesi johdetaan Harjakankaan tekopohjavesilaitokselle. Joutsi-, Tuuru- ja Palusjärven säännöstelyä hoitaa Porin Vesi Länsi-Suomen vesioikeuden luvassa 28.02.1977 annettujen lupaehtojen mukaisesti. Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen vedenkäsittelyprosessi on seuraava: raakavesi käsitellään kemiallisesti käyttäen saostuskemikaalina polyalumiinikloridia. Flotaatiolla selkeytetty vesi johdetaan jatkuvatoimisten hiekkasuodattimien (DynaSand) kautta tekopohjavedenmuodostukseen, joka tapahtuu allasimeytysmenetelmällä. Harjusta tekopohjavesi pumpataan noin 2-3 viikon viipymän jälkeen loppukäsittelyyn, jossa vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla ja alkaloinnin jälkeen
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/31 pumpataan verkostoon. Hiilidioksidioksidia annosteltiin verkostoon pumpattavaan veteen alkaliteetin ja kovuuden nostamiseksi. Menettelyllä pyritään suojaamaan vesijohtoverkostoa korroosiolta. Ammoniumkloridin annostelu veteen desinfioinnin tehostamiseksi on myös tarvittaessa mahdollista. Selkeytyksessä syntynyt liete johdetaan Noormarkun alueen viemäriverkostoon ja sitä kautta Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. Vuonna 2009 Harjakankaalta pumpattiin talousvettä kulutukseen n. 16 400 m 3 /d. Veden laatua tarkkaillaan päivittäin, niin raakaveden, kuin laitoksen eri puhdistusvaiheiden ja puhdistetun vedenkin osalta. Tätä tarkoitusta varten Harjakankaan vesilaitoksella on oma käyttölaboratorio, mutta viralliset vesianalyysit suoritetaan kaupungin ympäristölaboratoriossa. Ahlaisten kylätaajaman vesihuolto toimii erillisenä yksikkönä. Porin Veden vesijohtoverkoston pituus Ahlaisisissa on alle 10 km, jonka lisäksi alueelle on rakennettu vesiosuuskunnan verkostoa. Porin Veden verkostoon liittyneiden vedenkulutus on n. 100 m 3 /d. Lisäksi vettä toimitetaan myös vesiosuuskunnalle. Porin Veden verkostoon on liittynyt n. 550 asukasta. Vesijohtoverkostoon pumpataan Ahlaisten soraharjun pohjavettä, jolle tätä ennen on suoritettu ph:n säätö ilmastamalla ja desinfiointi UV-säteilyllä. Noormarkun alueen vesihuolto toimii erillisenä yksikkönä. Porin Veden vesijohtoverkoston pituus on n. 110 km. Verkostoon on liittynyt n. 5 800 asukasta. Liittyneiden vedenkulutus on n. 740 m 3 /d. Noormarkun alue ottaa käyttövetensä Kankaan pohjavesilaitokselta. Kankaan pohjavedenottamolla on käytössä kaksi kaivoa ja ottamo sijaitsee Matalakosken pohjavesialueella. Porin Veden varalaitoksina ovat Lukkarinsannan pintavesilaitos, Vähärauman pohjavedenottamo, Harjakankaan (Noormarkku) pohjavesilaitos sekä Sachtleben Pigments Oy:n pintavesilaitos. Lukkarinsannan, Vähärauman ja Harjakankaan (Noormarkku) laitoksien toimintavalmiudesta pidetään huolta säännöllisillä koekäytöillä, jotta ne ovat käyttönotettavissa Harjakankaan vedentoimituksen häiriötilanteissa. Vuonna 2009 Vähärauman pohjavedenottamo oli käytössä suuren vesijohtovuodon yhteydessä muutaman tunnin yhden vuorokauden aikana. Harjakankaan (Noormarkku) vedenottamo oli jokapäiväisessä käytössä kesäkuun 2010 loppuun saakka, jolloin se muutettiin varalaitokseksi. Lukkarinsannan pintavesilaitos tullaan käytännössä rakentamaan uusiksi vuosien 2010-2011 aikana. Veden laadun tarkkailua suoritetaan talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Porin Veden vedenottamoiden sijainti on esitetty liitteenä olevalla yleiskartalla 101. Seuraavassa taulukossa on esitetty vedenottamoiden luvat ja vedenottomäärät vuonna 2009.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 18/31 Taulukko 7.1 Porin vedenottamoiden luvat ja vedenotto v.2009. Vedenottamo Harjakankaan tekopohjavesilaitos (Pori) Harjakankaan vedenottamo (Noormarkku) Vähärauman/Ulasoorin pohjavedenottamo Lukkarinsannan pintavesilaitos Sachtleben Pigments Oy varavesilaitos Ahlaisten pohjavedenottamo Kankaan vesilaitos Lupa L-S VEO 1978 L-S VEO 1984 L-S VEO 1998 Ottolupa [m 3 /d] 40 000 16 414 800 - Käyttö 2009 [m 3 /d] Käsittely / Lisätietoja raakaveden otto, saostuskemikaali, flotaatio, hiekkasuodatus, tekopohjavedenmuodostus allasimeytyksellä, desinfiointi, alkalointi alkalointi, desinfiointi / varaottamo 10 000 - desinfiointi / varaottamo 10 000 - desinfiointi / varaottamo 2 600 - desinfiointi /varaottamo 400 83 ilmastus, desinfiointi 1 200 466 alkalointi, desinfiointi Tuurujärvestä otettu raakavesi on tasalaatuista. Veden KMnO 4 -luku vaihtelee vuodenajasta riippuen välillä 38-59 mg/l. Suurimmilla puhdistustehoilla otetaan vettä lisäksi Tyvijärvestä. Ahlaisten pohjaveden laatu on varsin hyvä ja vesi voidaan sellaisenaan ph-säädön ja UV-desinfioinnin jälkeen pumpata verkostoon. Harjakankaalla käsitelty vesi on hyvälaatuista ja täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Ahlaisissa verkostoon pumpattu vesi on erittäin hyvälaatuista ja vastaa asetettuja vaatimuksia ja suosituksia. Verkostoveden laatu täyttää pääsääntöisesti asetetut laatuvaatimukset ja - suositukset. Joitakin kohonneita laatusuositusarvoja saattaa esiintyä satunnaisesti, mutta pysyviä vaatimus- ja suositustason ylityksiä ei ole. Talousveden laatuhäiriöiden varalta on Porin Vedellä henkilökunnalle toimintaohje Toimenpiteet veden laadun häiriötilanteissa. 7.2.2. Vedenkulutus Porin Vesi toimittaa talousvettä kulutukseen keskimäärin 17 320 m 3 /d (2009). Laitos toimittaa vettä n. 82 200 asukkaalle. Laitoksen vesijohtoverkoston liittyjämäärät ja laitoksen toimittaman veden jakautuminen eri verkostoalueilla on esitetty seuraavassa taulukossa.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 19/31 Taulukko 7.2 Porin vesihuoltolaitoksen vesijohdon liittyjämäärät ja verkostoon toimittama vesimäärä vuosina 2008-2009 2008 2009 Porin kantakaupungin verkostoalue liittyjämäärä as 75 660 75 860 verkostoon pumpattu m 3 /d 15 190 16 500 Ahlaisten verkostoalue liittyjämäärä as 550 550 verkostoon pumpattu m 3 /d 88 83 Noormarkun verkostoalue liittyjämäärä as 5 700 5 800 verkostoon pumpattu m 3 /d 733 741 Verkostot yhteensä liittyjämäärä as 81 910 82 210 verkostoon pumpattu m 3 /d 16 011 17 324 Liittymis-% % 99 99 Ominaisvedenkulutus l/as d 195 211 Laskutettu vedenkulutus m 3 /d 14 702 14 636 Muihin kuntiin myyty vesimäärä m 3 /d 11 22 Laskuttamaton (hukkavedet) m 3 /d 1 309 2 688 Hukkavesi-% % 8,2 15,5 Porin Veden vesijohtoverkostosta on kaksi yhdysvesijohtoa Luvian kunnan vesijohtoverkostoon. Sopimusten mukaan Porin Vesi on sitoutunut toimittamaan Luvian kunnalle vettä korkeintaan 700 m 3 /d. Vuonna 2009 vettä myytiin 22 m 3 /d. Porin Veden ja Ulvilan kaupungin vesijohtoverkostot on yhdistetty Isojoenrannassa ja Harmaalinnassa. Vedentoimitussopimus Porin ja Ulvilan välillä uudistettiin v. 2007. Sopimuksen mukaan koko UIvilan kaupungin tarvitsema talousvesimäärä on mahdollista johtaa Porista. Vuonna 2009 Ulvilaan ei myyty vettä lainkaan. Porin suurimmat vedenkuluttajat vuonna 2009 olivat: Fortum 161 430 m 3 Luvata 118 827 m 3 PVO-Lämpövoima Oy 80 921 m 3 Keskussairaala 64 845 m 3 Sinerbychoff 63 404 m 3 Osuuskunta Satamaito 59 087 m 3 Pori Energia (Metallin lämpökeskus) 47 545 m 3 Kaupunginsairaala 41 711 m 3 Ravanin pesula 34 881 m 3 Vapaa-aikavirasto (Urheilukeskus) 33 884 m 3 Corenso 32 613 m 3 Sampo-Rosenlew 30 046 m 3 Keskusaukion kiinteistö 19 235 m 3 Vapaa-aikavirasto (Uimahalli) 18 508 m 3 Technip Offshore Finland 18 365 m 3 Yyterin Kylpylähotelli 16 242 m 3
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 20/31 7.2.3. Vesijohtoverkosto Porin kaupungissa vedenjakeluverkosto kattaa lähes kaikki asutut alueet. Vuonna 2009 verkostoon oli liittynyt 82 210 asukasta ja liittymisprosentti oli 99 %. Porin kantakaupungin vedenjakelujärjestelmä on yhdistetty ala- ja ylävesisäiliöjärjestelmä. Pääosin toiminta perustuu veden suoraan pumppaukseen Harjakankaan vesilaitokselta kuluttajille. Verkostossa on alavesisäiliö ja kaksi ylävesisäiliötä. Kaanaan vesitorni toimii tyypillisenä ylävesisäiliönä kulutushuippujen tasaajana, käyttöreservinä, painevaihtelujen tasaajana ja samalla myös pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Porin vesitorni toimii pienen tilavuutensa vuoksi lähinnä paineentasaajana sekä pumppauksen ohjauksen apuvälineenä. Kaanaan tornin tilavuus on 1 250 m 3 ja Porin tornin 500 m 3. Lukkarinsannassa sijaitsevien alavesisäiliöiden tilavuus on 8 270 m 3. Paineenkorotus on Vähäraumalla riittävän paineen ylläpitämiseksi Meri-Porin verkostossa sekä Kärmemäessä, jolla ylläpidetään painetta Hangassuon kaatopaikalle ja Luvialle menevissä vesijohdoissa. Porin kantakaupungin ja Noormarkun verkostoalueet ovat yhteydessä toisiinsa Harjakankaan tekopohjavesilaitoksen (Pori) ja Noormarkun Harjakankaan varavedenottamon välille rakennetulla yhdysvesijohdolla. Ahlaisten verkostosta ei ole yhdysvesijohtoa Porin kantakaupungin tai Noormarkun verkostoon. Porin Veden vesijohtoverkostojen kokonaispituus vuoden 2009 lopussa on seuraava: teräsputkea valurautaputkea asbestisementtiputkea muoviputkea yhteensä 27,4 km 153,8 km 51,8 km 549,3 km 782,3 km Erittäin huonokuntoisia vesijohtoja on suhteellisen vähän. Heikoin tilanne on n. 40 vuotta vanhoilla SG-valurautaputkistoilla, jotka on rakennettu savimaille ja jotka ovat syöpyneet voimakkaasti. Vanhemmissa harmaavalurautaputkistoissa ei syöpymää esiinny samassa mitassa kuin SG-valurautaputkissa, mutta näillä putkilla on taipumus maaperän liikkeiden myötä katketa. Putken katkeamat aiheuttavat vuosittain kymmeniä vuotokorjauksia, mutta eivät yleensä edellytä putken uusimista laajemmassa mitassa. Porin Veden vesijohtoverkosto on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa 101. 7.2.4. Poikkeusolojen vedenhankinta Varmuusluokitus (I-III, 0) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa varmuusluokka I tai vähintään II. Porin verkoston pääottamona toimii Harjakankaan tekopohjavesilaitos. Varaottamoina toimivat Lukkarinsannan pintavesilaitos ja Vähärauman/Ulasoorin pohjave-
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 21/31 denottamo Porin alueella, joista saadaan vettä yhteensä 20 000 m 3 /d. Varaottamoina toimivat myös Noormarkun alueella Kankaan ja Harjakankaan pohjavedenottamot, joista saadaan vettä yhteensä 2 000 m 3 /d. Varaottamoista saadaan vettä yhteensä 22 000 m 3 /d eli n. 270 l/as d. Varmuusluokka on I. Seuraavassa taulukossa on esitetty ohjeistuksen mukaisesti laskettu varmuusluokitus Porin kaupungissa. Taulukko 7.5 Porin vesijohtoverkoston varmuusluokitus. Liittyneet [as] Pääottamo [m 3 /d] Varaottamot [m 3 /d] Poikkeusolot, käytössä [l/as d] Varmuusluokka Pori 81 500 40 000 22 000 270 I Veden tuottaminen pääottamolta Harjakankaan tekopohjavesilaitokselta on varmistettu kahden eri sähköntoimittajan liittymillä sekä dieselkäyttöisellä varavoimalaitoksella. Kaikki vedenottamot ottavat vetensä eri raakavesilähteistä. Ahlaisten alueen vedenottoa ei nykyisellään voida korvata muilla ottamoilla. Myös Ahlaisten laitoksella on varavoimakone sähkökatkojen varalle. Porin vesijohtoverkostosta on yhteydet Ulvilan ja Luvian verkostoihin. Nämä palvelevat veden johtamista Porista naapurikuntiin. Korvaavaa vettä on mahdollista saada näistä Poriin niin pieniä määriä, ettei sillä ole käytännön merkitystä Porin vesihuollolle. Porissa poikkeustilanteisiin on varauduttu laatimalla vesilaitostoiminnan turvallisuussuunnitelma, toimintaohje veden laadun häiriötilanteessa sekä vesihuollon valmiussuunnitelma. 7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI Porin Veden viemäriverkoston liittyjämäärä oli vuoden 2009 lopulla n. 74 930 asukasta eli liittymisprosentti oli n. 90 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty Porin vesihuoltolaitoksen viemäriin liittyneiden määrä ja jätevesimäärät. Taulukko 7.6 Porin vesihuoltolaitoksen viemärin liittyjämäärät ja jätevesimäärät vuosina 2008-2009. 2008 2009 Liittyneet asukkaat as. 73 963 74 727 Liittymis-% % 90 90 Puhdistamoille johdettu vesimäärä m 3 /d 28 247 21 507 Teollisuuden jätevesi m 3 /d 2 381 2 041 Luvian kunnan jätevedet m 3 /d 0 400 Ulvilaan johdettu jätevesimärää m 3 /d 956 562 Laskutettu jätevesimäärä yhteensä m 3 /d 15 214 14 995 Asutuksen laskutettu jätevesimäärä m 3 /d 11 753 11 660 Viemäriverkoston vuotovesi-% % 57,0 32,1
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 22/31 Porin viemäriverkoston pituus oli vuoden 2009 lopussa seuraava: jätevesiviemäri sekaviemäri sadevesiviemäri yhteensä 573,4 km 2,7 km 324,3 km 900,4 km Tästä määrästä on: betoniputkea muoviputkea ep-putkea teräsputkea lasitettua saviputkea yhteensä 282,2 km 589,6 km 0,4 km 0,2 km 28,0 km 900,4 km Porin Veden jätevesiviemäriverkosto on esitetty liitteenä olevalla yleiskartalla 101. Viemäriverkostoa rakennetaan vuosittain toiminta-alueen laajetessa. Vanhaa verkostoa saneerataan määrärahojen puitteissa. Kiireellisin saneeraustarve on vanhoilla sekajärjestelmän viemäreillä. Viemäriverkosto on niin pitkä, että yksityiskohtaista tietoa verkoston kunnosta kaduittain ei voida ylläpitää. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että joka vuosi on varauduttava siihen, että verkostosta tulee esiin kohtia, jotka vaativat pikaista korjausta, jotta vesihuoltopalvelut asiakkaalle voidaan turvata. Erillisviemäröintiä on edistetty niin, että sekaviemärit on saatu kokonaan poistettua käytöstä vuoden 2010 aikana. Porin alueen viemäriverkoston vuotovesiprosentti viemäriverkostossa vuonna 2009 oli 32,1 %. Vuonna 2008 vastaava luku oli 57,0 %. Noormarkun alueen viemäriverkoston vuotovesiprosentti oli 47 % vuonna 2001. Porin Veden huollossa oli vuoden 2009 lopussa 136 pumppaamoa, joista laitoksen jätevesipumppaamoita oli 60. Laitoksen omia sadevesipumppaamoita on 23 kpl sekä yksi kesävesipumppaamo. Muita Teknisen palvelukeskuksen alikäytäväpumppaamoita on 24. Muita Tpk:n pumppaamoita on kolme, vapaa-aikaviraston jätevesipumppaamoita yksi, tielaitoksen alikäytäväpumppaamoita kolme ja Porin Jätehuollon kaatopaikkavesipumppaamoita kuusi. Pumppuja pumppaamoissa on yhteensä 254 kpl. Pumppaamot pyritään huoltamaan kerran vuodessa. Toinen kriteeri on n. 1 000 käyttötunnin välein. Huollossa pumput nostetaan kaivosta ylös ja tarkastetaan öljyt ja mitataan moottoreiden eristysvastukset sekä suoritetaan mahdolliset säädöt. Pumppaamon huoltoon kuuluu myös sisäisen putkiston ja sähkökeskuksen kunnon tarkastus. Kaukovalvonta- ja kunnonvalvontajärjestelmässä oli vuoden 2009 lopussa 84 pumppaamoa. Hälytyksiä pumppaamoista tulee vuosittain satoja, mutta vain tärkeimmät siirretään päivystäjälle.