Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä annetun neuvoston direktiivin 93/6/ETY muuttamisesta /* KOM/97/0071 lopull. - COD 97/0124 */ Virallinen lehti nro C 240, 06/08/1997 s. 0024 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä annetun neuvoston direktiivin 93/6/ETY muuttamisesta (97/C 240/02) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) KOM(97) 71 lopull. - 97/0124 (COD) (Komission esittämä 16 päivänä kesäkuuta 1997) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 57 artiklan 2 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen, ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, ottavat huomioon Euroopan rahapoliittisen instituutin lausunnon, noudattavat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä, sekä katsovat, että hyödykekauppaan ja hyödykkeisiin perustuviin johdannaissopimuksiin liittyvistä riskeistä säädetään nykyisin luottolaitosten vakavaraisuussuhteesta 18 päivänä joulukuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/647/ETY (1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 96/10/EY (2); näihin asemiin liittyvistä markkinariskeistä ei kuitenkaan ole tarkasti säädetty direktiivillä 89/647/ETY; on tarpeellista laajentaa "kaupankäyntivaraston" käsitettä hyödykeasemiin ja hyödykejohdannaisasemiin, joita pidetään kaupankäyntitarkoituksiin ja joista aiheutuu pääasiassa markkinariskejä; yritysten on noudatettava tätä direktiiviä niiden koko liiketoiminnasta aiheutuvien hyödykeriskien kattamisen osalta, sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä 15 päivänä maaliskuuta 1993 annetussa neuvoston direktiivissä 93/6/ETY (3) säädetään sijoituspalveluyrityksille ja luottolaitoksille aiheutuvien markkinariskien pääomavaatimusten peruslaskentatavasta; yritykset ovat kehittäneet omia riskienhallintajärjestelmiä (sisäisiä malleja), joiden tarkoitus on mitata peruslaskentatapaa tarkemmin sijoituspalveluyrityksille ja luottolaitoksille aiheutuvat markkinariskit; riskien mittauksessa tarkempien menetelmien käyttöä olisi rohkaistava, tällaisten sisäisten mallien käyttö pääomavaatimusten laskemisessa edellyttää tiukkoja sisäisen valvonnan menetelmiä ja sitä, että toimivaltaiset viranomaiset myöntävät siihen luvan ja valvovat sitä; sisäisten mallien tuottamien tulosten jatkuva luotettavuus tarkistetaan mallin ennustekyvyn arvioinnin avulla, laajemmalla kansainvälisellä tasolla hyväksytyt säännöt voivat sisäisiin malleihin perustuvien kehittyneempien riskienhallintamenetelmien käytön lisäämiseksi alentaa kolmansien maiden luottolaitosten
pääomavaatimuksia; nämä luottolaitokset kilpailevat jäsenvaltioissa rekisteröityjen sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten kanssa; ainoastaan direktiivin 93/6/ETY muuttaminen voi luoda jäsenvaltioissa rekisteröidyille sijoituspalveluyrityksille ja luottolaitoksille samanlaisia kannustimia sisäisten mallien kehittämiselle ja käyttämiselle, markkinariskin pääomavaatimusten laskemiseksi kulta-asemia ja kultaan perustuvien johdannaissopimusten asemia olisi käsiteltävä samalla tavalla kuin valuutta-asemia, etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevan velan liikkeeseenlasku ei automaattisesti merkitse sitä, että liikkeeseenlaskijan osakkeita ei voitaisi laskea kaupankäyntivarastoon, joka oikeuttaa erityisriskin 2 prosentin painotukseen direktiivin 93/6/ETY liitteessä I olevan 33 kohdan mukaisesti, tämä direktiivi on sopusoinnussa toisen kansainvälisen pankkivalvontaviranomaisten yhteistyöelimen työn kanssa markkinariskin ja kaupankäyntivaraston hyödykeasemien ja hyödykkeisiin perustuvien johdannaissopimusten asemien kohtelussa rahoitusvalvonnassa, jotkin pääasiassa hyödykkeiden ja hyödykkeisiin perustuvien johdannaissopimusten kauppaa harjoittavat sijoituspalveluyritykset eivät ehkä vielä pysty käyttämään sisäisiä malleja tai täyttämään tässä direktiivissä säädettyjä hyödykeriskin kattamiseksi asetettuja vakavaraisuusvaatimuksia; tarkoituksenmukaisten ja kustannustehokkaiden sisäisten mallien kehittämisen sijoituspalveluyritysten käyttöön hyödykkeiden ja hyödykkeisiin perustuvien johdannaissopimusten ja erityisesti optioiden riskienhallinnassa odotetaan tapahtuvan mahdollisimman pian; jotta näille yrityksille voidaan antaa riittävästi aikaa kehittää riskienhallintajärjestelmiänsä, toimivaltaisia viranomaisia ei tietyin edellytyksin velvoiteta asettamaan sijoituspalveluyrityksille direktiivin 93/6/ETY liitteessä VII säädettyjä hyödykkeistä johtuvia vakavaraisuusvaatimuksia ennen 1 päivää tammikuuta 2000, tämän direktiivin antaminen merkitsee tarkoituksenmukaisinta keinoa saavuttaa toivotut tavoitteet; tämä direktiivi rajoittuu vähimpään tarpeelliseen näiden tavoitteiden savuttamiseksi eikä siinä mennä pidemmälle kuin mikä on tarpeen tätä tarkoitusta varten, tämä direktiivi koskee Euroopan talousaluetta (ETA), ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen 99 artiklassa määrättyä menettelyä on noudatettu, ja pankkialan neuvoa-antavaa komiteaa on kuultu tämän direktiivin antamisesta, OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla Muutetaan direktiivi 93/6/ETY seuraavasti: 1. Muutetaan 2 artikla seuraavasti: a) Korvaataan 6 kohdan a alakohta ja b alakohdan johdantolause, i ja ii alakohta seuraavasti: "a) yrityksen omistamat rahoitusvälineitä, hyödykkeitä ja hyödykkeisiin perustuvia johdannaissopimuksia koskevat positiot, jotka yritykset ottavat niiden jälleenmyyntiä varten ja/tai jotka tämä yritys on ottanut voidakseen hyötyä lyhyellä aikavälillä niiden tosiasiallisista ja/tai odotetuista osto- ja myyntihinnan välisistä erotuksista taikka muista hinnan tai koron vaihteluista, sekä rahoitusvälineitä, hyödykkeitä ja hyödykkeisiin
perustuvia johdannaisia koskevat positiot (matched principal broking) tai positiot, joita pidetään hallussa muiden kaupankäyntivaraston erien suojaamiseksi, b) riskit, jotka liittyvät liitteessä II olevassa 1, 2, 3 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin selvittämättä jääneisiin kauppoihin, luottokauppaan tai vakioimattomiin johdannaissopimuksiin, riskit, jotka liittyvät takaisinostosopimuksiin ja arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antamista koskeviin sopimuksiin ja jotka koskevat a alakohdan mukaisia liitteessä II olevassa 4 kohdassa tarkoitettuja kaupankäyntivarastoon kuuluvia arvopapereita tai hyödykkeitä, ja toimivaltaisten viranomaisten luvalla riskit, jotka liittyvät kyseisessä 4 kohdassa tarkoitettuun takaisinmyyntisopimukseen ja arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottamista koskeviin sopimuksiin, jotka täyttävät joko i, ii, iii ja v kohdassa esitetyt edellytykset tai jäljempänä iv ja v kohdassa esitetyt edellytykset: i) positiot arvioidaan päivittäin markkinahintaan liitteessä II määrättyjen menettelyjen mukaisesti, ii) vakuus mukautetaan siten, että kyseistä sopimusta tai liiketointa koskevat arvopapereiden tai hyödykkeiden arvon merkittävät muutokset otetaan huomioon sen säännön mukaisesti, jota toimivaltaiset viranomaiset pitävät hyväksyttävänä." b) Muutetaan 15 ja 16 kohta seuraavasti: "15. `optiotodistuksella` arvopaperia, joka antaa sen haltijalle oikeuden ostaa kohde-etuuden tiettyyn ennalta määrättyyn hintaan optiotodistuksen voimassaoloajan aikana tai päättymispäivänä, Kohde-etuus voidaan toimittaa tai selvitys voi tapahtua rahana. 16. `varaston terminoinnilla` positioita, joissa varasto on myyty termiinillä ja rahoituskustannukset pysyvät muuttumattomina termiinimyyntiin asti." c) Korvataan 17 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: "17. `takaisinostosopimuksella` ja `takaisinmyyntisopimuksella` sopimusta, jolla yritys tai sen vastapuoli siirtää arvopapereita tai hyödykkeitä tai arvopapereiden omistusoikeutta koskevat taatut oikeudet silloin, kun kyseisen vakuuden on laskenut liikkeeseen tunnustettu pörssi, jolla on hallussaan arvopapereiden tai hyödykkeiden oikeudet, ja kun sopimus ei salli siirron suorittavan yrityksen antaa kyseistä arvopaperia tai hyödykettä panttina useammalle kuin yhdelle osapuolelle, sitoutuen samalla kertaa ostamaan ne takaisin (tai ostamaan takaisin samoja ominaispiirteitä omaavia arvopapereita tai hyödykkeitä) tiettyyn hintaan ja myöhempänä päivämääränä, jotka on vahvistettu tai jonka vahvistaa siirron suorittava yritys; sen yrityksen osalta, joka myy arvopaperit tai hyödykkeet, kyseessä on takaisinostosopimus ja sen yrityksen osalta, joka ostaa ne, kyseessä on takaisinmyyntisopimus." d) Korvataan 18 kohta seuraavasti: "18. `arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antamisella` ja `arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottamisella` tapahtumaa, jolloin yritys tai sen vastapuoli siirtää arvopapereita tai hyödykkeitä asianmukaista vakuutta vastaan ja lainaksiottaja sitoutuu palauttamaan vastaavat arvopaperit tai hyödykkeet myöhempänä päivämääränä tai arvopaperit tai hyödykkeet siirtävän yrityksen pyynnöstä; kyseessä on sen yrityksen osalta, joka luovuttaa arvopaperit tai hyödykkeet, `arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antaminen` ja sen yrityksen osalta, jolle ne siirretään, `arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottaminen`. Arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottamista pidetään ammattilaisten välisenä siirtona/kauppana, kun osapuolta koskee vakavaraisuuden valvontaa koskeva yhteensovittaminen yhteisön tasolla taikka kun
on kyse direktiivin 89/647/ETY mukaisesta A alueen luottolaitoksesta tai kolmannen maan tunnustetusta sijoituslaitoksesta, taikka kun tapahtuma suoritetaan selvittely-yhteisön tai tunnustetun pörssin kanssa." 2. Korvataan 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan i ja ii alakohta seuraavasti: "i) omia varoja koskevat vaatimukset, jotka lasketaan kaupankäyntivaraston osalta liitteiden I, II, ja VI sekä soveltuvin osin liitteen VIII mukaisesti, ii) omia varoja koskevat vaatimukset, jotka lasketaan kaikkien liiketoimien osalta liitteiden III ja VII sekä soveltuvin osin liitteen VIII mukaisesti," 3. Korvataan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti: "2. Sen estämättä mitä 1 kohdassa säädetään yritysten, jotka laskevat kaupankäyntivarastonsa omia varoja koskevat vaatimukset liitteiden I ja II ja soveltuvin osin liitteen VIII mukaisesti, on valvottava ja tarkastettava suuria asiakasriskejään direktiivin 92/121/ETY mukaisesti, jollei tämän direktiivin liitteessä VI määrätyistä muutoksista muuta johdu." 4. Korvataan 7 artiklan 10 kohta ja 11 kohdan esimmäinen virke seuraavasti: "10. Jos 7 ja 9 kohdassa säädettyä mahdollisuutta olla soveltamatta säännöstä ei käytetä, toimivaltaiset viranomaiset voivat liitteissä I ja VIII tarkoitettujen omia varoja koskevien vaatimusten ja liitteessä VI tarkoitettuihin asiakkaisiin kohdistuvien riskien laskemiseksi konsolidoidusti antaa luvan, että yhden yrityksen kaupankäyntivarastossa olevat nettopositiot kuittaavat toisen yrityksen kaupankäyntivarastossa olevat nettopositiot liitteissä I, VI ja VIII tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti. Lisäksi toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että yhden yrityksen valuutta-asemat ja toisen yrityksen valuutta-asemat kuitataan keskenään liitteessä III ja/tai liitteessä VIII määrätyn mukaisesti. Ne voivat myös sallia, että yhden yrityksen hyödykepositiot ja toisen yrityksen hyödykepositiot kuitataan keskenään liitteessä VII ja/tai liitteessä VIII tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti. 11. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös sallia kolmansissa maissa sijaitsevien yritysten kaupankäyntivaraston ja vastaavien valuutta- ja hyödykepositioiden kuittaamisen, jos seuraavat edellytykset täytetään samanaikaisesti." 5. Korvataan 8 artiklan 5 kohta seuraavasti: "5. Toimivaltaisten viranomaisten on säädettävä, että yritykset ilmoittavat välittömästi aina kun takaisinmyyntisopimusten tai takaisinostosopimusten tai arvopapereiden ja hyödykkeiden lainaksiantamista ja -ottamista koskevien sopimusten vastapuolet jättävät täyttämättä velvollisuutensa. Viimeistään kolmen vuoden kuluttua 12 artiklassa mainitusta päivämäärästä komissio antaa neuvostolle kertomuksen edellä mainituista tapauksista ja niiden vaikutuksista kyseisten sopimusten ja siirtojen käsittelyyn tässä direktiivissä. Tässä kertomuksessa kuvaillaan myös, miten yritykset täyttävät 2 artiklan 6 kohdan b alakohdan i-v alakohdassa, erityisesti v alakohdassa säädetyt edellytykset. Siinä kuvaillaan lisäksi kaikki yritysten antamien tavanomaisten lainojen ja niiden takaisinmyyntisopimuksina ja arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottamista koskevina sopimuksina tapahtuvan lainaksiannon suhteellisessa määrässä tapahtuneet muutokset. Jos komissio tämän kertomuksen perusteella sekä muiden tietojen perusteella päättää, että tarvitaan lisää suojatoimenpiteitä väärinkäytön estämiseksi, se tekee aiheelliset ehdotukset." 6. Lisätään 12 a artikla:
"12 a artikla 1. Jäsenvaltiot, joiden sijoituspalveluyritykset eivät maan toimivaltaisten viranomaisten mielestä voi vielä käyttää sisäisiä malleja hyödykeriskistä johtuvan vakavaraisuusvaatimuksen laskemisessa liitteen VIII mukaisesti, voivat 31 päivään joulukuuta 1999 saakka säätää vaihtoehtoiset perus-, korkokäyrä- ja termiiniriskikertoimet, jotka poikkeavat liitteen VIII 13 ja 16 kohdassa esitetyistä kertoimista. 2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja vaihtoehtoisia kertoimia voidaan käyttää ainoastaan seuraavin edellytyksin: i) toimivaltaiset viranomaiset asettavat vaihtoehtoiset kertoimet, ii) toimivaltaiset viranomaiset tarkistavat säännöllisesti vaihtoehtoiset kertoimet ottaen huomioon hyödykemarkkinoilla tapahtuvan kehityksen, iii) vaihtoehtoiset kertoimet eivät missään tapauksessa voi olla pienempiä kuin puolet liitteessä VII olevassa 13 ja 16 kohdassa säädetyistä kertoimista, iv) toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vaihtoehtoiset kertoimet komissiolle ja tarjottava komissiolle ja muille jäsenvaltioille mahdollisuus tutustua tietoihin, joiden perusteella vaihtoehtoiset kertoimet on laskettu." 7. Muutetaan liitteet I, II, III, V ja VI tämän direktiivin liitteen I mukaisesti. 8. Lisätään tämän direktiivin liitteessä II olevat liitteet VII ja VIII. 2 artikla 1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivään joulukuuta 1997 mennessä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin, tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. 2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. 3 artikla Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. 4 artikla Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. (1) EYVL N:o L 386, 30.12.1989, s. 14. (2) EYVL N:o L 85, 3.4.1996, s. 17.
(3) EYVL N:o L 141, 11.6.1993, s. 1. LIITE I 1. Muutetaan liite I seuraavasti: a) Korvataan 4 kohdan viimeinen lause seuraavasti: "Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että vakioitua futuuria koskeva omien varojen vaatimus on yhtä suuri kuin pörssin vaatima vakuus, jos nämä katsovat, että se vastaa tarkasti futuuriin liittyvän riskin määrää ja että vakuuden laskemistapa vastaa tässä liitteessä tai liitteessä VIII esitettyä laskentamenetelmää." b) Korvataan 5 kohdan kolmas alakohta seuraavasti: "Toimivaltaisten viranomaisten on säädettävä, että muut optioihin liittyvät riskit kuin deltaa koskevat riskit on katettava. Nämä voivat sallia, että asetettua vakioitua optiota koskeva vaatimus on yhtä suuri kuin pörssin vaatima vakuus, jos nämä katsovat, että se vastaa tarkasti optioon liittyvän riskin määrää ja että vakuuden laskemistapa vastaa tässä liitteessä tai liitteessä VIII esitettyä laskentamenetelmää. Nämä voivat toisaalta sallia, että vakioitua tai vakioimatonta ostettua optiota koskeva vaatimus on sama kuin option kohde-etuutta koskeva vaatimus edellyttäen, että näin laskettu vaatimus ei ole option markkina-arvoa suurempi. Vakioimatonta asetettua optiota koskeva vaatimus lasketaan suhteessa sen kohde-etuuteen." c) Korvataan 6 kohta seuraavasti: "Edellä 5 kohdassa optioita varten säädettyä menettelyä sovelletaan myös velkakirjoihin ja osakkeisiin liittyviin optiotodistuksiin." d) Korvataan 33 kohdan i alakohta seuraavasti: "i) ei ole kyse niiden liikkeeseenlaskijoiden osakkeista, jotka ovat laskeneet liikkeeseen ainoastaan vaihtokelpoisia velkakirjoja, joita koskee 14 kohdassa olevan taulukon 1 mukainen 8 prosentin vaatimus tai joita koskee tätä alhaisempi vaatimus ainoastaan siitä syystä, että niitä varten on olemassa takaus tai vakuus," 2. Muutetaan liite II seuraavasti: a) Korvataan 1 kohta seuraavasti: "1. Kun kyse on liiketoimista, joissa velkakirjat, osakkeet ja hyödykkeet (lukuun ottamatta takaisinostosopimuksia ja takaisinmyyntisopimuksia sekä arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksiantamista ja -ottamista) ovat niiden sovitun toimituspäivän jälkeen selvittämättä, yrityksen on laskettava se hintaero, joka voi aiheuttaa sille tappiota. Se on kyseisen velkakirjan, osakkeen tai hyödykkeen toimitushinnan ja sen käyvän markkina-arvon erotus, kun tämä erotus voi aiheuttaa tappion yritykselle. Yrityksen on kerrottava tämä erotus 2 kohdassa olevan taulukon A sarakkeen asianmukaisella tekijällä omia varoja koskevan vaatimuksen laskemiseksi." b) Korvataan 3 kohta seuraavasti: "3.1. Yrityksellä on oltava hallussaan omia varoja vastapuoliriskin kattamiseksi, jos
i) se on maksanut arvopapereista tai hyödykkeistä ennen kuin se on vastaanottanut ne tai jos se on luovuttanut arvopaperit tai hyödykkeet ennen kuin se on saanut niistä maksun, ja ii) rajat ylittävien liiketoimien ollessa kyseessä vähintään yksi päivä on kulunut maksusta tai luovutuksesta. 3.2. Omia varoja koskeva vaatimus on 8 prosenttia arvopapereiden tai hyödykkeiden arvosta tai yritykselle rahana maksettavasta määrästä painotettuna kyseiseen vastapuoleen sovellettavalla riskikertoimella." c) Korvataan 4.1 kohdan otsikko ja ensimmäinen alakohta seuraavasti: "Takaisinostosopimukset, takaisinmyyntisopimukset, arvopapereiden ja hyödykkeiden lainaksiantaminen ja -ottaminen 4.1. Kaupankäyntivarastoon kuuluviin arvopapereihin tai hyödykkeisiin perustuvien arvopapereiden takaisinostosopimusten ja arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksiantamisen osalta yrityksen on laskettava arvopapereiden tai hyödykkeiden markkina-arvon ja sen lainaksi ottaman määrän tai vakuuden markkinaarvon erotus, jos tämä erotus on positiivinen. Takaisinmyyntisopimuksen ja arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksiottamisen ollessa kyseessä yrityksen on laskettava yrityksen lainaksi antaman määrän tai vakuuden markkina-arvon ja saamiensa arvopapereiden tai hyödykkeiden markkina-arvon välinen erotus, jos erotus on positiivinen." 3. Muutetaan liite III seuraavasti: a) Korvataan 1 kohta seuraavasti: "1. Jos yrityksen jäljempänä esitetyn menetelmän mukaisesti laskettu kokonaisnettovaluutta-aseman ja nettokulta-aseman yhteenlaskettu määrä on enemmän kuin 2 prosenttia sen kaikista omista varoista, yrityksen on kerrottava nettovaluutta-asemansa ja nettokulta-asemansa yhteenlaskettu määrä 8 prosentilla, jotta voidaan laskea valuuttakurssiriskin kattamiseksi vaadittava omien varojen määrä". b) Korvataan 3 kohta seuraavasti: "3.1. Ensin yrityksen on laskettava avoin nettoasemansa kussakin valuutassa (mukaan lukien ilmoituksessa käytetty valuutta) ja kullassa. Tämä asema on seuraavien erien (positiivisten ja negatiivisten) summa: - nettoavista-asema (eli kaikki saatavat, joista on vähennetty velat ja joihin on otettu mukaan kertyneet korot kyseisenä valuuttana tai kullan osalta nettoavistakulta-asema), - nettotermiiniasema erääntymispäivänä (eli kaikki saatavat määrät vähennettynä määrillä, jotka maksetaan termiinisopimuksen perusteella sisällyttäen siihen valuutta- ja kultatermiinit ja valuutanvaihtosopimusten pääoma, jota ei ole sisällytetty avista-asemaan), - peruuttamattomat takuut (ja vastaavat rahoitusvälineet), joita varmasti käytetään ja joita todennäköisesti ei saada takaisin, - ennakoidut nettotulot ja -menot, jotka eivät ole vielä erääntyneet, mutta jotka ovat jo täysin katetut (ennakoidut nettotulot ja -menot, joita ei ole vielä viety kirjanpitoon, mutta jotka ovat jo täysin katetut valuuttatermiineillä, voidaan sisällyttää laskutoimitukseen ilmoitusvelvollisten yritysten valinnan mukaisesti ja toimivaltaisen viranomaisen etukäteissuostumuksella: yrityksen on noudatettava tätä valintaa johdonmukaisesti),
- kaikkien valuutta- ja kultaoptioiden deltan painotettu arvo, - muiden optioiden markkina-arvo (eli muut optiot kuin valuutta- ja kultaoptiot), - kukin asema, jonka yritys pitää siinä tarkoituksessa, että se voi suojautua sen vakavaraisuussuhteeseen kohdistuvilta valuuttakurssin negatiivisilta vaikutuksilta, voidaan olla ottamatta huomioon laskettaessa avointa nettovaluutta-asemaa. Näiden asemien pitäisi olla luonteeltaan rakenteellisia ja sellaisia, ettei niillä käydä kauppaa. Tarvitaan toimivaltaisten viranomaisten suostumus, jos niitä ei oteta lukuun tai jos edellytyksiä niiden poislukemiseksi muutetaan. Samaa kohtelua edellä kuvailluin samoin edellytyksin voidaan soveltaa niihin yrityksen asemiin, jotka koskevat omien varojen määrästä vähennettyjä eriä. 3.2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että yritykset käyttävät nykyarvoa laskettaessa avointa nettoasemaa kunakin valuuttana ja kultana." c) Korvataan 4 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: "4. Toiseksi lyhyet ja pitkät nettoasemat kunakin muuna valuuttana kuin sinä, jota ilmoituksessa käytetään, sekä pitkät tai lyhyet nettokulta-asemat muutetaan ilmoitusvaluutan määräisiksi käyttäen avistakurssia." d) Korvataan 7 kohta seuraavasti: "7. Toiseksi toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että yritykset soveltavat muuta kuin 1-6 kohdassa määrättyä menetelmää tämän liitteen vaatimusten noudattamiseksi. Tätä menetelmää noudattaen saadun omia varoja koskevan vaatimuksen on oltava suurempi kuin 2 prosenttia 4 kohdan mukaisesti lasketusta avoimesta nettoasemasta ja sen on ylitettävä kolmen viimeisen vuoden ajanjaksoon sisältyvien kaikkien kymmenen arkipäivän mittaisten liukuvien jaksojen valuuttakurssimuutosten analyysin perusteella laskettu todennäköinen tappio vähintään 99 prosenttia ajasta. Tässä kohdassa esitettyä vaihtoehtoista menetelmää voidaan käyttää ainoastaan seuraavin edellytyksin: i) laskentakaava ja korrelaatiokertoimet ovat toimivaltaisten viranomaisten määräämät, jotka perustuvat niiden tekemään valuuttakurssimuutosten analyysiin; ii) toimivaltaiset viranomaiset tarkistavat korrelaatiokertoimet säännöllisesti valuuttamarkkinoiden kehityksen mukaisesti." 4. Muutetaan liite V seuraavasti: a) Korvataan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: "Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että ne yritykset, joiden on täytettävä liitteissä I, II, III, IV, VI, VII, ja VIII määrätyt omia varoja koskevat vaatimukset, voivat soveltaa muuta omien varojen määritelmää noudattaakseen ainoastaan näitä vaatimuksia." b) Korvataan 4 kohta seuraavasti: "4. Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevat lainat eivät saa ylittää 150:tä prosenttia niiden ensisijaisten omien varojen määrästä, jotka ovat käytettävissä kattamaan liitteessä I, II, III, IV, VI, VII, ja VIII tarkoitetut omia varoja koskevat vaatimukset ja ne voivat
saavuttaa tämän ylärajan ainoastaan kyseisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymissä erityistapauksissa." c) Korvataan 6 kohta ja 7 kohta seuraavasti: "6. Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että sijoituspalveluyritykset ylittävät etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa oleville lainoille 4 kohdassa vahvistetun ylärajan, jos ne pitävät sitä vakavaraisuuden kannalta perusteltuna ja sillä edellytyksellä, että näiden etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevien lainojen ja 5 kohdassa tarkoitettujen erien kokonaismäärä on enintään 200 prosenttia niiden ensisijaisten omien varojen määrästä, jotka ovat käytettävissä kattamaan liitteissä I, II, III, IV, VI, VII ja VIII määrätyt omia varoja koskevat vaatimukset tai 250 prosenttia tästä määrästä tapauksissa, joissa sijoituspalveluyritykset vähentävät 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun erän laskettaessa omia varoja. 7. Toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa luvan luottolaitoksille ylittää etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa oleville lainoille 4 kohdassa vahvistetun ylärajan, jos ne pitävät sitä vakavaraisuuden kannalta perusteltuna ja sillä edellytyksellä, että 5 kohdassa tarkoitettujen etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevien lainojen ja erien kokonaismäärä on enintään 250 prosenttia jäljelle jäävistä ensisijaista omista varoista, joka täyttää liitteissä I, II, III, VI, VII ja VIII määrätyt vaatimukset." 5. Muutetaan liite VI seuraavasti: a) Korvataan 2 kohdan i alakohta seuraavasti: "i) yrityksen pitkien ja lyhyiden asemien erotus silloin, kun erotus on positiviinen ja asemat koskevat kaikkia kyseisen asiakkaan liikkeeseen laskemia rahoitusvälineitä," b) Korvataan 8 kohdan 2 alakohdan toinen alakohta seuraavasti: "Kymmenen päivän kuluttua ylityksen jälkeen edellä mainituin perustein valitut erät kohdennetaan seuraavassa taulukossa olevan 1 sarakkeen asianmukaisiin sarakkeisiin liitteessä I ja/tai soveltuvin osin liitteessä VIII olevan erityisriskiä koskevan vaatimuksen suuruusjärjestyksen ja/tai liitteessä II olevien vaatimusten mukaisesti. Yrityksen on tällöin täytettävä omia varoja koskeva lisävaatimus, joka saadaan laskemalla yhteen liitteen I tai soveltuvin osin liitteen VIII mukaiset erityisriskiä koskevat vakavaraisuusvaatimukset ja/tai näihin eriin sovellettavat liitteen II vakavaraisuusvaatimukset kerrottuna sarakkeen 2 mukaisella kertoimella." LIITE II "LIITE VII HYÖDYKERISKI 1. Jokainen hyödykkeiden ja hyödykkeisiin perustuvien johdannaissopimusten asema ilmaistaan käyttäen hyödykkeiden vakiomittayksikköä. Kunkin hyödykkeen avistahinta ilmaistaan valuuttana, jota ilmoituksessa on käytettävä. 2. Katsotaan, että kullan tai kultaan perustuvien johdannaissopimusten asemista aiheutuu valuuttakurssiriski, ja niiden markkinariski lasketaan liitteen III tai soveltuvin osin liitteen VIII mukaisesti.
3. Tässä liitteessä puhtaasti varaston terminointitarkoituksiin tehdyt asemat voidaan jättää ottamatta huomioon laskettaessa pelkästään hyödykeriskiä. 4. Muut kuin muualla tässä liitteessä määrätyt korko- ja valuuttakurssiriskit otetaan mukaan laskettaessa velkakirjojen yleisriskiä ja valuuttakurssiriskiä. 5. Kun lyhyt asema erääntyy ennen pitkää asemaa, yritysten on myös varauduttava likviditeettiriskiin, joka on mahdollinen joillakin markkinoilla. Nettoutus 6. 17 kohtaa varten yksittäisen hyödykkeen nettoasemalla tarkoitetaan yrityksen sellaisten pitkien ja lyhyiden asemien erotusta, jotka koskevat samaa hyödykettä ja samanlaisia hyödykkeisiin perustuvia futuureja, optioita ja optiotodistuksia. Toimivaltaiset viranomaiset sallivat johdannaissopimuksia koskevien asemien käsittelemisen 8-10 kohdan mukaisesti kohde-etuutta koskevina hyödykeasemina. 7. Toimivaltainen viranomainen voi sallia kuittaamisen hyödykkeiden eri alaryhmien välillä siinä tapauksessa, että toimitukset alaryhmien välillä tai samankaltaisten hyödykkeiden välillä ovat mahdollisia, jos ne ovat pitkälti toisensa korvaavia ja niiden välillä voidaan selvästi osoittaa vähintään 90 prosentin korrelaatio vähintään yhden vuoden ajalta. Kuittaamista ei sallita kuitenkaan silloin, kun hyödykkeeseen perustuvan swap-sopimuksen kummatkin asemat ovat eri hyödykkeissä, jotka eivät kuulu edellä määriteltyyn samaan alaryhmään. Erityiset välineet 8. Hyödykefutuurit ja yksittäisten hyödykkeiden osto- ja myyntitermiinit lasketaan mukaan käyttäen hyödykkeen vakiomittayksikkönä ilmaistuja nimellismääriä ja erääntymispäivän mukaista juoksuaikaa. Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että vakioitua futuuria koskeva omien varojen vaatimus on samansuuruinen kuin pörssin asettama vakuusvaatimus, jos viranomaiset ovat täysin vakuuttuneita, että sen avulla voidaan mitata tarkasti futuurin aiheuttama riski ja että vakuusvaatimuksen laskennassa on käytetty tässä liitteessä tai liitteessä VIII esitettyä laskentamenetelmää. 9. Hyödykkeisin perustuvien swap-sopimusten, joissa sovitaan kiinteähintaisten hyödyke-erien ja käyvin markkinahinnoin määritettyjen erien välisestä vaihdosta, lasketaan mukaan maturiteettipohjaiseen menetelmään sopimuksen nimellismäärän suuruisina asemasarjoina, jossa kukin asema vastaa kutakin swapsopimuksen maksua ja sijoittuu sen mukaisesti maturiteettiluokkiin (taulukko 4). Asemat ovat pitkiä asemia, jos yritys on maksamassa kiinteään hintaan ja saamassa vaihtuvaan hintaan määritettyjä eriä, ja lyhyitä asemia, jos yritys on saamassa kiinteään hintaan ja maksamassa vaihtuvaan hintaan määritettyjä eriä. Hyödykkeisiin perustuvat swap-sopimukset, joissa vaihto koskee eri hyödykkeitä, ilmoitetaan maturiteettiluokittelun asianmukaisessa taulukossa ja luokassa. 10. Hyödykkeisiin perustuvia optioita tai johdannaisia käsitellään laskemalla option kohde-etuuden arvon suuruiset deltakorjatut asemat tämän liitteen mukaisesti. Jälkimmäiset asemat ja kohde-etuutena olevan samanlaisen hyödykkeen tai hyödykejohdannaisen vastakkaiset asemat voidaan nettouttaa keskenään. Deltana on käytettävä kyseisen pörssin laskemaa, toimivaltaisten viranomaisten laskemaa tai, milloin kumpikaan näistä ei ole saatavissa tai vakioimattomien optioiden osalta, yrityksen itsensä laskemaa deltaa sillä edellytyksellä, että toimivaltaiset viranomaiset toteavat yrityksen käyttämän mallin käyttökelpoiseksi.
Toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin määrätä, että yritysten on laskettava delta käyttäen toimivaltaisten viranomaisten määräämää menetelmää. Toimivaltaiset viranomaiset edellyttävät, että deltariskiä lukuun ottamatta muilta hyödykeoption aiheuttamilta riskeiltä on suojauduttava. Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että vakioitua asetettua hyödykeoptiota koskeva omien varojen vaatimus on samansuuruinen kuin pörssin asettama vakuusvaatimus, jos viranomaiset ovat täysin vakuuttuneita, että sen avulla voidaan mitata tarkasti optioon liittyvä riski ja että sellaisen option vakuusvaatimuksen laskennassa on käytetty tässä liitteessä tai liitteessä VIII esitettyä laskentamenetelmää. Lisäksi viranomaiset voivat sallia, että ostettua vakioitua tai vakioimatonta hyödykeoptiota koskeva omien varojen vaatimus on sama kuin sen kohde-etuutena olevaa hyödykettä koskeva vaatimus sillä edellytyksellä, että näin laskettu vaatimus ei ylitä option markkina-arvoa. Asetettua vakioimatonta optiota koskeva vaatimus määräytyy sen kohde-etuutena olevan hyödykkeen mukaan. 11. Hyödykkeisiin liittyvät optiotodistukset käsitellään samalla tavalla kuin 10 kohdassa mainitut hyödykeoptiot. 12. Hyödykkeiden myyjän on otettava hyödykettä tai hyödykkeiden omistusoikeuksiin liittyviä oikeuksia koskeviin takaisinostosopimuksiin sisältyvät hyödykkeet ja hyödykkeiden lainaksiantamista koskevan sopimuksen mukaisen hyödykkeiden lainaksiantajan on sisällytettävä tällaiset hyödykkeet tämän liitteen mukaisen vakavaraisuusvaatimuksen laskelmaan. a) Maturiteettipohjainen menetelmä 13. Yrityksen on jaoteltava kaikki asemat taulukossa 4 esitettyihin maturiteettiluokkiin siten, että fyysiset varastot merkitään ensimmäiseen luokkaan. Niiden markkinoiden osalta, joilla on päiväkohtaiset toimituspäivät, kymmenen päivän sisällä toisistaan erääntyvät sopimukset voidaan kuitata keskenään. >TAULUKON PAIKKA> 14. Tämän jälkeen yrityksen on laskettava pitkien nettoasemien summa ja lyhyiden nettoasemien summa jokaisessa maturiteettiluokassa. Sitä edellisten (jälkimmäisten) määrää tietyssä maturiteettiluokassa, joka vastaa jälkimmäisten (edellisten) määrää samassa luokassa, sanotaan nettoutetuksi asemaksi kyseisessä maturiteettiluokassa. Jäljelle jäänyt pitkä tai lyhyt asema on nettouttamatta jäänyt asema kyseisessä maturiteettiluokassa. 15. Sitä maturiteettiluokan nettouttamatta jäänyttä pitkää (lyhyttä) asemaa, joka vastaa edempänä olevan luokan nettouttamatta jäänyttä lyhyttä (pitkää) asemaa, kutsutaan kahden luokan väliseksi nettoutetuksi asemaksi. Nettouttamatta jääneen pitkän tai lyhyen aseman erotusta, jota ei näin voida nettouttaa, kutsutaan nettouttamatta jääneeksi asemaksi. 16. Yrityksen vakavaraisuusvaatimus määritetään laskemalla seuraavat erät yhteen: i) toisiaan vastaavien pitkien ja lyhyiden asemien summa kerrottuna taulukon 4 sarakkeessa 2 kullekin maturiteettiluokalle määrätyllä perusriskikertoimella ja hyödykkeen avistahinnalla ii) kahden maturiteettiluokan välinen toisiaan vastaava asema kultakin maturiteettiluokalta, johon nettouttamatta jäänyt asema on siirretty, kerrottuna 0,6 prosentilla (korkokäyräriskikerroin) ja hyödykkeen avistahinnalla
iii) jäljelle jääneet nettouttamatta olevat asemat kerrottuna 15 prosentilla (termiiniriskikerroin) ja hyödykkeen avistahinnalla. b) Yksinkertaistettu menetelmä 17. Yrityksen vakavaraisuusvaatimus määritetään laskemalla seuraavat erät yhteen: i) 15 prosenttia kunkin hyödykkeen lyhyestä tai pitkästä nettoasemasta kerrottuna hyödykkeen avistahinnalla ii) 3 prosenttia kunkin hyödykkeen pitkästä tai lyhyestä bruttoasemasta kerrottuna hyödykkeen avistahinnalla. LIITE VIII SISÄISET MALLIT 1. Toimivaltaiset viranomaiset voivat tässä liitteessä määrätyin edellytyksin sallia, että yritykset laskevat positioriskin, valuuttakurssiriskin ja/tai hyödykeriskin edellyttämän vakavaraisuusvaatimuksensa käyttäen omia sisäisiä riskienhallintamallejaan liitteissä I, III ja VII esitettyjen menetelmien sijaan tai niihin yhdistettynä. Kussakin tapauksessa on saatava toimivaltaisen viranomaisen nimenomainen lupa käyttää malleja. 2. Lupa annetaan ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että yrityksen riskienhallintajärjestelmä on rakenteeltaan ja toteutukseltaan asianmukainen ja että siinä on erityisesti seuraavat piirteet: i) sisäinen riskienhallintamalli on kiinteästi liitetty yrityksen päivittäiseen riskienhallintaan, ja sen perusteella riskeistä ilmoitetaan yrityksen ylimmälle johdolle, ii) yrityksellä on riskienvalvontyksikkö, joka on riippumaton kaupankäyntiyksiköistä ja joka raportoi suoraan ylimmälle johdolle. Yksikön on vastattava yrityksen riskienhallintajärjestelmän suunnittelusta ja toteutuksesta. Se tuottaa ja analysoi riskienmittausmallin tuloksia ja kaupankäyntilimiittien rajoissa tehtäviä tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä koskevia päivittäisiä raportteja, iii) yrityksen johtokunta ja ylin johto osallistuvat aktiivisesti riskien valvontaan, ja riskienvalvontayksikön tuottamia päivittäisiä raportteja tarkastellaan johdossa sellaisella tasolla, jolla on riittävästi toimivaltaa voidakseen pienentää sekä yksittäisten kaupankäyntitoimintaa hoitavien henkilöiden ottamia asemia että yrityksen kokonaisriskiä, iv) yrityksellä on riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, joka osaa käyttää kehittyneitä malleja kaupankäynnissä, riskienvalvonassa, tarkastuksessa ja kauppojen toteutustoiminnoissa, v) yritys on ottanut käyttöön seurantamenetelmiä ja menetelmiä, joiden avulla on tarkoitus huolehtia siitä, että riskienmittausjärjestelmän yleistä toimivuutta koskevia, kirjattuja sisäisiä toiminta- ja valvontamenetelmiä noudatetaan, vi) voidaan osoittaa, että yrityksen malleilla on kohtuullisen tarkasti pystytty mittaamaan riskit,
vii) yritys toteuttaa usein tiukan rasitusohjelman. Ylin johto tarkestelee siitä saatuja tuloksia ja ottaa ne huomioon päättäessään toimintatavoista ja limiiteistä. 3. Toimivaltaisten viranomaisten on myös katsottava, että yrityksen mallit ovat jatkuvasti kohtuullisen tarkat, mistä osoituksena on yrityksen tekemä säännöllinen mallin ennustekyvyn arviointi (back-testing programme). 4. Osana tavanomaista sisäistä tarkastustaan yrityksen on tehtävä riippumaton selvitys riskienmittausjärjestelmästä. Tässä selvityksessä on käsiteltävä sekä kaupankäyntiä hoitavia yksiköiden että riippumattoman riskienvalvontayksikön toimintaa. Vähintään kerran vuodessa yrityksen on laadittava selvitys yleisestä riskienhallintajärjestelmästään. Selvityksessä on käsiteltävä seuraavia asioita: i) riskienhallintajärjestelmän dokumentoinnin ja riskienvalvontayksikön organisoinnin riittävyys, ii) markkinariskimittareiden sisällyttäminen päivittäiseen riskienhallintaan ja johdon tietojensaantijärjestelmän aukottomuus, iii) kaupankäyntiä ja kauppojen toteutustoimintaa hoitavan henkilöstön soveltamien riskienhinnoittelumallien ja arvostusmenetelmien hyväksymismenettely yrityksessä, iv) riskienmittausmallin kattamien markkinariskien laajuus ja riskienmittaukseen tehtävien merkittävien muutosten tarkastaminen, v) asemia koskevien tietojen täsmällisyys ja täydellisyys, volatiliteetti- ja korrelaatio-oletusten tarkkuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä arvostus- ja riskiherkkyyslaskelmien täsmällisyys, vi) tapa, jolla yrityksessä varmistetaan sisäisissä malleissa käytettävien tietolähteiden johdonmukaisuus, ajanmukaisuus ja luotettavuus sekä niiden riippumattomuus, vii) tapa, jolla yrityksessä arvioidaan mallin ennustekyvyn arviointi, jolla mitataan mallin tarkkuutta. 5. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa määrätään, malleja käyttäville yrityksille asetetaan erillinen vakavaraisuusvaatimus, jolla katetaan kaupankäyntivarastoon kuuluvien velkakirjojen ja osakkeiden erityisriski liitteen I mukaisesti, jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että tätä riskiä ei malleissa ole riittävästi otettu huomioon. Toimivaltaiset viranomaiset asettavat joka tapauksessa malleja käyttäville yrityksille erityisriskin kattamiseksi vähimmäisvaatimuksen, joka on 50 % vaatimuksesta, joka on laskettu liitteen I mukaisesti. 6. Edellä 8 kohdan ii alakohdan mukaista tarkoitusta varten yrityksen oman laskelman tulokset kerrotaan kertoimella 3. 7. Samaa tarkoitusta varten yrityksen omasta laskelmasta saatuihin tuloksiin sovelletaan kertoimen ohella nollan ja ykkösen välillä olevaa lisäkerrointa taulukon 5 mukaisesti riippuen jäljempänä esitetyn mallin ennustekyvyn arvioinnin tuloksesta. Mallin avulla laskettua tappiolukua on verrattava laskelmaan sisältyneen kaupankäyntivaraston arvon todelliseen muutokseen. Mallin ennustekyvyn arviointi on tehtävä päivittäin varaston arvon todellisten sekä, olettaen että päivän lopun asemat pysyvät muuttumattomina, kuvitteellisten muutosten perusteella.
Jos varaston arvon muutos ylittää mallin avulla lasketun tappioluvun, tavoitteeseen ei ole päästy. Taulukossa 5 esitettyjen poikkeamien lukumäärä perustuu 250:tä havaintoa koskevaan vertailuun. >TAULUKON PAIKKA> Toimivaltaiset viranomaiset voivat yksittäisissä tapauksissa päättää olla vaatimatta lisäkertoimen lisäämistä, jos poikkeuksellisen tilanteen vuoksi kertoimen nostaminen olisi aiheeton ja malli on periaatteessa asiallinen. Tässä yhteydessä yrityksen on osoitettava, että lisäys olisi aiheeton. Kun kyse on useista poikkeamista, toimivaltaisten viranomaisten on peruutettava mallin käyttöä koskeva lupa tai ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että mallia parannetaan viipymättä. Yrityksen on kirjattava kaikki mallin ennustekyvyn arvioinnissa varmistetut poikkeamat ja syyt niihin sekä ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille välittömästi poikkeamien määrästä ja niiden syistä. 8. Jokaisen yrityksen on täytettävä vakavaraisuusvaatimus, joka on seuraavista kahdesta suurempi: i) yrityksen edellisen päivän todennäköinen tappioluku laskettuna tässä liitteessä määritellyin parametrein, tai ii) kultakin edeltävältä kuudeltakymmeneltä pankkipäivältä päivittäisten todennäköisten tappiolukujen (value-at-risk measure) keskiarvo kerrottuna 6 kohdassa mainituin kertoimin, jossa on otettu huomioon 7 kohdassa mainittu kerroin. 9. Todennäköistä tappiolukua koskevassa laskelmassa on noudatettava seuraavia vähimmäisvaatimuksia: i) todennäköinen tappioluku lasketaan vähintään päivittäin, ii) 99 prosentin yksihäntäinen luottamusväli, iii) kymmentä päivää vastaava pitoaika, iv) vähintään yhtä vuotta vastaava tarkastelujakso, v) tietojen päivittäminen kolmen kuukauden välein. 10. Toimivaltaiset viranomaiset edellyttävät, että malli mittaa tarkasti kaikki optioiden tai optioiden luonteisten asemien olennaiset hintariskit. 11. Toimivaltaiset viranomaiset edellyttävät myös, että riskienmittausmalli mittaa riittävän useat riskitekijät riippuen yrityksen toiminnan laajuudesta kyseessä olevilla markkinoilla. Vähimmäistasolla on noudatettava seuraavia määräyksiä: i) korkoriskin mittaamisessa riskienmittausjärjestelmän on muodostettava tuottokäyrä käyttäen jotakin useista yleisesti hyväksytyistä menetelmistä. Päävaluutoissa ja -markkinoilla olevien merkittävien korkoriskien osalta tuottokäyrä on jaettava vähintään kuuteen maturiteettiluokkaan, jotta saadaan esille korkojen volatiliteetin vaihtelu tuottokäyrällä. Riskienmittausjärjestelmän on myös mitattava se riski, että eri tuottokäyrien muutokset korreloivat epätäydellisesti,
ii) valuuttakurssiriskin mittaamisessa riskienmittausjärjestelmässä on käytettävä riskitekijöitä, jotka vastaavat niitä yksittäisiä valuuttoja, joiden määräisiä yrityksen asemat ovat. Kultaa varten käytetään erillistä riskitekijää, iii) osakekurssiriskin mittaamisessa riskienmittausjärjestelmässä on käytettävä erillistä riskitekijää vähintään kaikkia niitä osakemarkkinoita varten, joilla yrityksellä on merkittäviä asemia, iv) hyödykeriskin mittaamisessa riskienmittausjärjestelmässä on käytettävä erillistä riskitekijää vähintään kutakin sellaista hyödykettä varten, jossa yrityksellä on merkittäviä asemia. Riskienmittausjärjestelmän on myös mitattava se riski, että samankaltaisten hyödykkeiden, jotka eivät ole samanlaisia, hintojen muutokset korreloivat epätäydellisesti, ja maturiteettieroista aiheutuvien termiinihintamuutosten riski. Siinä on myös otettava huomioon markkinoiden piirteet, erityisesti toimituspäivät ja kaupankäyntiin osallistuvien mahdollisuus sulkea asemat. 12. Toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa yrityksille luvan käyttää empiirisiä korrelaatioita riskityypin sisällä ja riskityyppien välillä, jos ne ovat vakuuttuneita, että yrityksen korrelaatioiden mittausjärjestelmä on asiallinen ja että sitä sovelletaan kattavasti."