Verkkopalvelun sisällöntuotanto 9. luento 21.12.2005 erikoistutkija Kirsi Silius & tutkija Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto Luennon aiheet: Teemat Säädökset ja sopimukset Eri toimijoita Tekijänoikeuksien uudistus Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja-ala ja suoja-aika Tekijänoikeudet ja tietoverkot Sopimuksista 1
Säädökset ja sopimukset Immateriaalioikeus on nk. aineeton oikeus ilmentää omistusoikeutta, jonka kohteena on aineeton eli immateriaalinen esine immateriaalioikeuksiin lukeutuvat mm. tekijänoikeus patentti mallisuoja ja tavaramerkki 2
Suomen tekijänoikeuslaki 404/1961 On peräisin vuodelta 1961 ja sitä on muutettu lukuisia kertoja. Viimeisin muutos hyväksyttiin 14.10.2005 ja se astuu voimaan 1.1.2006 (Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 821/2005). Periaatteellisena lähtökohtana on luovan työn suojaaminen kaikissa muodoissaan. Sovelletaan silloin, kun kysymyksessä on Suomesta peräisin oleva teos. Muusta maasta peräisin olevan teoksen ollessa kyseessä sovelletaan kansainvälisiä sopimuksia. (Kansainvälinen tekijänoikeus 2000; Tekijänoikeuslain muutokset. 2005) Kansainvälisiä sopimuksia Keskeisin sopimus on Bernin yleissopimus - "sopimus kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta Suomi on ratifioinut Bernin sopimuksen vuoden 1971 Pariisin sopimuskirjan vuonna 1986 muista jäsenmaista peräisin oleville teoksille on taattava sama suoja kuin omien kansalaisten teoksille Bernin sopimuksen jäsenvaltioita on 156 (WIPO 2005). Muita sopimuksia: Rooman sopimus (ratifioitu 1983): yleissopimus esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta World Intellectual Property Organization (WIPO) tekijänoikeussopimus ja esitys- ja äänite-sopimus (1996) TRIPS (1995): sopimus teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista Euroopan unionin direktiivit (Kansainvälinen tekijänoikeus 2000; WIPO. 2005) 3
Eri toimijoita Viranomaiset Suomessa tekijänoikeusasioista vastaa opetusministeriö Valtioneuvoston asettama tekijänoikeusneuvosto toimii opetusministeriön yhteydessä avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä puolueeton puheenjohtaja, asiantuntijajäseniä sekä tärkeimpien tekijäjärjestöjen sekä käyttäjätahojen edustajia kuka tahansa, esimerkiksi yksityishenkilöt, yritykset, yhteisöt, poliisi, hallintoviranomaiset ja tuomioistuimet pyytää lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta neuvoston lausunnot ovat suosituksen luonteisia, eivätkä ne oikeudellisesti sido lausunnon pyytäjää eivätkä tämän vastapuolta (Haarmann 2001,33; Tekijänoikeus 2000) 4
Tekijänoikeusjärjestöt Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien oikeudenhaltijoiden perustamia yhdistyksiä Valvovat ja hallinnoivat tekijänoikeuksia esim. luovien tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden ammatilliset yhdistykset neuvottelevat oikeuksien käyttämisen yleisistä ehdoista mm. kustantajien tai radio- ja televisioyritysten kanssa Tarjoavat jäsenistölleen myös neuvontaa tekijänoikeudellisissa kysymyksissä Keräävät ja välittävät tekijänoikeuskorvaukset oikeuksien haltijoille (Tekijänoikeusjärjestöt 2000) Tekijänoikeusjärjestöt Gramex ry: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys edistää ja valvoo esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksia (http://www.gramex.fi ) Kopiosto ry: Tekijöiden, esittäjien ja kustantajien yhteisjärjestö, johon kuuluu 44 jäsenjärjestöä. Kopiosto valvoo mm. valokopiointiin, nauhoittamiseen ja radio- ja televisiolähetysten edelleen lähettämiseen liittyviä oikeuksia. (http://www.kopiosto.fi) Teosto ry: Valvoo säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien oikeuksia musiikin julkiseen esittämiseen ja tallentamiseen äänitteille. (http://www.teosto.fi ) Kuvasto ry: Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys valvoo kuvataiteilijoiden oikeuksia kuvataiteen teosten käytön alueilla. (http://www.kuvasto.fi ) Tuotos ry: AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys valvoo audiovisuaalisten tuotantojen tuottajien oikeuksia. (http://www.tuotos.fi) (Tekijänoikeusjärjestöt 2000) 5
Muita organisaatioita Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus useiden järjestöjen yhdessä perustama tehtäviin kuuluu mm. tekijänoikeuspiratismin vastainen työ toimii Gramexin yhteydessä Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys ry. Tekijänoikeusinstituutti julkaisee tekijänoikeutta koskevia selvityksiä ja muuta aineistoa Tekijänoikeuden tietokeskus tekijänoikeuden alan erikoiskirjasto, johon on koottuna keskeinen tekijänoikeuskirjallisuus (Tekijänoikeusjärjestöt 2000) Tekijänoikeuslain uudistus 6
Lakiuudistuksia Suomen tekijänoikeuslakia (404/1961) muutettu viimeksi syksyllä 2005. Laki tekijänoikeuksien muuttamisesta (821/2005) hyväksyttiin 14.10.2005 astuu pääosaltaan voimaan 1.1.2006 esim. sopimuslisenssi- ja hyvitysmaksusäädösten osalta vasta 1.1.2007. Uudistusten tavoitteena mukauttaa lainsäädäntöä soveltuvaksi tietoyhteiskuntaan, digitaaliseen ympäristöön ja tietoverkkoympäristöihin saattaa voimaan Euroopan unionin tietoyhteiskunnan tekijänoikeuksia säätelevän direktiivin edellyttämät muutokset kansallisten ratkaisujen käyttöönotto esim. piraattitallenteiden yksityisen maahantuonnin kieltäminen (laki tekijänoikeuksien muuttamisesta 56 ) Samassa yhteydessä rikoslain muutokset otetaan huomioon tekijänoikeudelliset tietoverkkorikokset (laki rikoslain 49 luvun muuttamisesta 822/2005.) Muutamia keskeisiä uudistuksia Tiedostojen jakelu ilman tekijän lupaa tietoverkkojen välityksellä on kiellettyä, vaikka kysymyksessä ei olisikaan ansiotoiminta tekijänoikeusrikos Aineistoa saa kopioida yksityiseen käyttöön, jos aineisto on laillisesti saatettu yleisön saataviin ja tekninen suojaus ei estä kopiointia Laittoman aineiston lataaminen Internetistä on kiellettyä myös yksityiseen käyttöön. Tallenteessa olevaa kopiosuojausta ei saa purkaa kappaleen valmistamista eli kopiointia varten Teosten saattaminen vammaisten käytettäväksi. (Tekijänoikeuslain muutokset 2005) 7
Lisää uudistuksia tulossa? Lakialoite marraskuussa 2005 tekijänoikeuslain 50a :n muuttamiseksi yksityiseen käyttöön tapahtuvan kopioinnin toteuttamiseksi oikeus murtaa lain mukaan suojatun teoksen suojaus kolmen (3) kopion valmistamiseen asti, ellei tekninen suojaus mahdollista kolmen kopion valmistamista (Lakialoite 151/2005 vp.) Uutinen Helsingin Sanomissa 15.12.2005 esitys tekijänoikeuslain muuttamiseksi: laittomasti musiikkia tai tietokoneohjelmia kopioinut ja kopioinnista tuomittu henkilö tai yritys joutuisi kustantamaan lehti-ilmoituksen tuomiostaan (Tulonen 2005.) Tekijänoikeuden syntyminen 8
Suojan syntyminen Ainoa edellytys: teos on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos ei laatuvaatimuksia (myös huonolle teokselle) ei merkitystä valmistamiseen käytetyllä työmäärällä ei merkitystä tekijän iällä Syntyy ilman rekisteröintiä suoraan lain nojalla silloin kun teos luodaan (c) -merkin käyttöä ei edellytetä, eikä merkin käyttäminen toisaalta aikaansaa mitään lisäsuojaa Tekijänoikeussuojaa saava teos tulee olla kirjallinen tai taiteellinen itsenäinen ja omaperäinen uusi siinä mielessä, että se eroaa jo olemassa olevista teoksista. (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus 2005.) Teostyypit Tekijänoikeuslaissa (1 ) mainitut teostyypit: kaunokirjalliset tai selittävät kirjalliset teokset, suulliset teokset, sävellysteokset, näyttämöteksti, elokuvateokset, valokuvateokset, kuvataideteokset, rakennukset, taidekäsityöntuotteet, taideteollisuustuotteet kirjallisina teoksina pidetään mm. karttoja ja muita selittäviä piirustuksia, graafista tai plastillisesti muotoiltu teos sekä tietokoneohjelma 9
Teostyypit Teostyyppejä ovat myös Kokoomateos: yhdistetään teoksia tai teoksen osia, kokoomateoksen toimittajalla on tekijänoikeus syntyneeseen uuteen kokonaisuuteen Yhteisteos: teos on luotu yhteistyössä, tekijänoikeus kuuluu tällöin yhteisesti kaikille tekijöille, teoksen hyödyntämiseen on saatava kaikkien tekijöiden lupa Yhteen liitetty teos: ovat puolestaan sellaisia, joissa tekijöiden panokset kokonaisuudessaan ovat erotettavissa, jokainen tekijöistä määrää tuolloin osuudestaan yksin Käännös ja muunnelma: kääntäjällä ja muuntelijalla taas on tekijänoikeus vain omaan panokseensa. (Haarmann 2001, 44-45; TekijäL 4-6.) Tekijänoikeuden sisältö (Haarmann 2001, 45; TekijäL 2-3.) 10
Tekijänoikeuden sisältö Taloudelliset oikeudet: tekijällä yksinoikeus määrätä teoksen kappaleiden valmistamisesta teoksen saattamisesta yleisön saataviin tekijän oikeus jälleenmyyntikorvaukseen ovat luovutettavissa oikeudenhaltijalle Moraaliset oikeudet: isyysoikeus: tekijän nimi on ilmoitettava teosta käytettäessä hyvän tavan mukaisesti respektioikeus: tekijän kirjallisen tai taiteellisen työn arvon tai omaperäisyyden kunnioittaminen teosta ei saa esittää tai muuttaa tai saattaa yleisön saataviin tekijää loukkaavassa muodossa tai yhteydessä. ei yleensä ole luovutettavissa (Haarmann 2001, 53; TekijäL 2-3.) Tekijänoikeuden suoja-ala ja suojaaika 11
Mitä suojataan? Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmentymää - käsittely- ja esitapaa, teoksen toteutusta eli konkreettista esiintymää sama teos voi esiintyä useana eri teoskappaleena esim. käsikirjoituksena ja sen valokopiona, painettuna kirjana ja sen digitaalisena versiona myös improvisoitu puhe, selostus, luento yms. Tekijänoikeus ei suojaa jonkin teoksen perusideaa tai aihetta eikä tietoa sinänsä samasta ideasta tai aiheesta saa kuka tahansa tehdä teoksen (riittävän omaperäisenä, itsenäisenä ja uutena saa tekijänoikeudellisen suojan) fyysistä teoskappaletta teoksen tekijänoikeus on eri asia kuin fyysisen teoskappaleen omistusoikeus (Haarmann 2001; Koivumaa 2000; TekijäL 2 ;.) Tekijänoikeuden voimassaolo Tekijänoikeudet ovat voimassa ainoastaan tietyn ajan ns. suoja-ajan päätyttyä teosta saa vapaasti kuka tahansa käyttää hyväkseen poikkeuksena on ns. klassikkosuojaa nauttivat teokset, joiden hyödyntäminen sivistyksellisiä etuja loukkaavalla tavalla on TekijäL 53 :n mukaan kielletty (Haarmaan 2001, 55). Suomessa tekijänoikeudet ovat voimassa pääsääntöisesti 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä (TekijäL 43 ). esim. valokuvan osalta suoja-aika riippuu mm. onko kysymyksessä tavallinen valokuva vai valokuvateos onko valokuva julkistettu ennen vuotta 1966 12
Lähioikeudet Ovat läheisesti tekijänoikeuksiin liittyviä oikeussuojia esittävän taitelijan suoja (muusikot, laulajat, näyttelijät, tanssijat) Äänitteiden tuottajan suoja: Äänilevy tai vastaavan sekä kuvatallenteen suoja Radio- ja televisiolähetysten suoja Valokuvaajan suoja Luetteloiden ja tietokantojen suoja-aika Uutissuoja Tekijänoikeuksien rajoituksia Tekijän oikeuksia on rajoitettu yksityisten etujen sekä sivistyksellisten ja sosiaalisten syiden vuoksi Vapaa hyväksikäyttöoikeus: Teosta saa käyttää rajoituksissa mainituin edellytyksin ilman tekijän suostumusta ja ilman tekijälle maksettavaa korvausta. Pakkolisenssijärjestelmä: Tekijän lupaa ei tarvita, mutta tekijälle on maksettava korvaus. Esimerkiksi tekijällä on oikeus saada korvaus teosten lainaamisesta yleisölle. Sopimuslisenssijärjestelmä: Teoksen käytöstä ja korvauksista on sovittava tekijöitä edustavan järjestön kanssa. Sopimus sitoo myös järjestöön kuulumattomia tekijöitä. Esimerkiksi Kopiosto ry:n tekemät kopiointisopimukset (Haarmann 2001, 59; Koivumaa 2000.) 13
Vapaa hyväksikäyttöoikeus Teoskappaleiden valmistaminen yksityiseen käyttöön oikeus valmistaa julkistetusta teoksesta muutama kappale yksityistä käyttöä varten. (TekijäL 12.) tallenteessa olevaa kopiosuojausta ei saa purkaa kappaleen valmistamista eli kopiointia varten (Laki tekijänoikeuslain muuttamisesta 50a ; katso myös 50c.) tietokoneohjelmasta tai tietokannasta ei saa valmistaa kopioita yksityiseenkään käyttöön (paitsi käytön kannalta tarpeelliset varmuuskopiot (TekijäL 25j.) kopioinnista yksityiseen käyttöön koituvia menetyksiä hyvityksiä tekijöille ns. kasettimaksuna määräytyy laitteen esitysajan tai tallennuskapasiteetin mukaan. (Esim. TekijäL 26a.) Vapaa hyväksikäyttöoikeus Siteeraus ilman tekijän lupaa tai tekijälle maksettavia korvauksia on sallittua toisesta teoksesta saa ottaa otteita osaksi omaa teosta Siteeraamisen tulee olla hyvän tavan mukaista sitaattia voi käyttää jonkin asian perustelemiseksi, lisäselvitykseksi tai arvostelevassa mielessä jne. (TekijäL 22 ). Hyvän tavan mukainen sitaatti suora lainaus alkuperäisestä teoksesta. ei liian pitkä. Esimerkiksi puolet teoksesta on yleensä liian pitkä sitaatti ei niin lyhyt, että asiasta syntyy väärä käsitys tekijän nimi ja lähde on mainittava. Teos ei voi kuitenkaan koostua pelkistä sitaateista. (Haarmann 2001, 64 65; Koivumaa 2000; Poroila 1997, 22.) 14
Tekijänoikeudet ja tietoverkot Teoksen saattaminen yleisön saataville Tekijällä on yksinomainen oikeus määrätä teoksensa saattamisesta yleisön saataviin sekä teoksen kappaleiden valmistamisesta (TekijäL 2 ) Teos voidaan saattaa yleisön saataville esimerkiksi välittämällä se yleisölle "johtimitse tai johtimitta" välittämällä teos siten, että yleisöllä on mahdollisuus saada teos käyttöönsä itse valitsemastaan paikasta itse valitsemanaan aikana esittämällä sitä julkisesti yleisölle näyttämällä sitä julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä. (TekijäL 2.) Julkista esittämistä tai yleisölle välittämistä ei ole yksiselitteisesti määritelty ansiotoiminnassa suurehkolle suljetulle piirille tapahtuva esittäminen tai välittäminen katsotaan julkiseksi (TekijäL 2.) perhe- tai ystäväpiirissä tapahtuva esittäminen tai välittäminen lienee edelleen eri asia 15
Teoksen saattaminen yleisön saataville Teos voidaan saattaa yleisön saataville myös tarjoamalla teoskappaleita yleisölle myymällä, vuokraamalla, lainaamalla tai muulla tavalla. Kappaleen valmistamisena pidetään kappaleen valmistamista tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinoin ja missä muodossa tahansa myös teoksen siirtämistä laitteelle, jolla se voidaan toisintaa Teoksen laittaminen esim. kotisivuille voidaan katsoa kappaleen valmistamiseksi Kun palvelin kytketään tietoverkkoon, tulee teos samalla tietoverkon käyttäjien eli yleisön saataville kun ennalta määräämättömällä joukolla on mahdollisuus saada teos käyttöönsä "johtimitse tai johtimitta" esim. tietoverkon välityksellä, katsotaan toiminta julkiseksi levittämiseksi (Haarmann 2001, 46; Tekijänoikeusneuvosto 2001:8; TekijäL 2.) Linkitys Ei ole toistaiseksi otettu kantaa linkityksen tekijänoikeudelliseen asemaan Tekijänoikeustoimikunnan mietinnössä on otettu kantaa linkitykseen ja todettu, että avoimessa tietoverkossa tietynlaisen linkityksen voidaan katsoa olevan sallittua ilman tekijän lupaa Olennaisin kysymys on se, kuka itse asiassa tekee tekijänoikeudellisesti keskeisen teon, käyttäjä vai linkittäjä (Tekijänoikeusneuvosto 2001:8; Tekijänoikeudet tietoyhteiskunnassa 2002, 22-23; Päätös kanteluun 2003.) 16
Linkitys Muutamia keskeisiä linkkityyppejä tekijänoikeudellisesta näkökulmasta: Hyperlinkit: Kertovat käyttäjälle aineiston (teoksen) sijainti. Yleensä sallittuja tekijänoikeudellisesti. Teoksen kappale syntyy käyttäjän toimesta. Syvälinkki: On nähty ongelmalliseksi, koska käyttäjän havaittavaksi tarkoitettu muu informaatio (aineiston käyttöä, oikeudenomistajia tms. koskeva informaatio) jää käyttäjältä huomaamatta. Kehyslinkki:. On katsottu, että tässä yhteydessä teos esitetään uudessa käyttöyhteydessä. Tämän seikan katsotaan kuuluvan teoksen tekijän yksinoikeuksiin. Inline linkki: Itsestään aktivoituva, tuova linkki. Tekijänoikeudellisesti kyseenalainen, koska teoksen kappale syntyy linkittäjän toimesta. Order-linkki: itsestään aktivoituva tuova linkki, tallentaa kohdetiedoston käyttäjän kovalevylle. Tekijänoikeudellisesti kyseenalainen, koska teoksen kappale syntyy linkittäjän toimesta. Style sheet -linkki. Linkittäjän sivulle voidaan tuoda jonkin toisen sivun ulkoasua ohjaava tyylitiedosto. Sopimuksista 17
Sopimuksista Tekijänoikeuksista sopimiselle ei ole muotoseikkoja Tekijä voi vapaasti luovuttaa kaupallisia tekijänoikeuksiaan toiselle henkilölle tai yhteisölle joko kokonaan tai osittain. Ei voi kuitenkaan luovuttaa "enempää" oikeuksia kuin mitä itsellään on. Tekijänoikeuksista sovittaessa on pidettävä selkeästi erillään teoskappaleen omistusoikeus ja tekijänoikeus Teoskappaleen luovuttaminen ei tarkoita tekijänoikeuksien luovuttamista. (Haarmann 2001, 85; TekijäL 27.) Sopimusten sisällölle ei ole olemassa mitään erityisiä vaatimuksia, vaan sopimuksessa voidaan sopia asioista vapaasti (Haarmann 2001, 85). Sopimuksissa huomioitavaa mm. Kirjallinen sopimus mieluummin kuin suullinen. Määritelmät esim. mitä sopimuksessa käytetyillä termeillä käytännössä tarkoitetaan. Sopimuksen kohteena olevan aineiston riittävä yksilöinti ja aineiston toimittamiseen ja hyväksymiseen liittyvät määräykset. Takuut, ylläpidot ja päivitykset Mitkä oikeudet luovutetaan: oikeus valmistaa kappaleita, oikeus jälleenmyyntikorvaukseen tai muuhun kaupalliseen toimintaan, oikeus esittää yleisölle, oikeus käyttää, edelleen luovutusoikeudet kolmannelle osapuolelle, oikeus muunnella, päivittää, kääntää jne. Luovutettavien oikeuksien rajoitukset: ajallisesti, tiettyyn tarkoitukseen ja/tai toimintaan. Tekijälle maksettavat korvaukset oikeuksien luovutuksesta ja mahdollisista edelleen luovutusoikeuksista. Tekijälle jäävät oikeudet: voiko tekijä hyödyntää vapaasti teosta haluamallaan tavalla. Kuka vastaa kolmansien osapuolien aineistosta. Tai kuka vastaa tekijänoikeuksiin liittyvistä maksuista. jne, jne. 18
Hauskaa Joulua & Onnekasta Uutta Vuotta 2006! Lähteet Katso luentomateriaali 19