CAROLINE ESITTELEE AHVENANMAANSA

NRO 1 2012 SUOMI 4 Kesäkuussa ilmestyy Minun postimerkkinimerkkien uusi kehys. Caroline af Ugglas on suunnitellut ahvenaiheisen postimerkin. 8 Va Valokuvaaja aja Jacob Saurén on ottanut Europapostimerkkiin kesäisen kuvan. Merkin aiheena on Visit Åland. MONIPUUHAINEN MONIPUUHAINEN CAROLINE CAROLINE ESITTELEE AHVENANMAANSA ESITTELEE AHVENANMAANSA 24 Syys Syyskuussa ssa ilmestyy kaksi linja-autoaiheista postimerkkiä. Linja-autot ovat saaneet nimikseen Smugglarbussen ja Trötte Teodor. posten.ax

2 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Vaihtelu virkistää Ahvenanmaalaisten postimerkkiemme painotapa on useimmiten nelivärioffset. Toisinaan on kuitenkin paikallaan käyttää muita painomenetelmiä tai erikoistehosteita siten, että niin keräilijöiden, filatelistien kuin luonnollisesti myös ahvenanmaalaisten toivomukset otetaan huomioon. Tänä vuonna kaiverrus on ajankohtainen. Kaiverretut postimerkit ovat jokseenkin harvinaisia meille. Ainoastaan noin kymmenkunta Ahvenanmaan 295:stä tähän asti ilmestyneestä postimerkistä on kaiverrettuja. Siksi voimmekin sanoa, että vuoden komein postimerkki tulee olemaan Mannen vid ratten-postimerkki. Kaiverrustekniikan ansiosta meillä on mahdollisuus tarjota asiakkaillemme muitakin mielenkiintoisia tuotteita, kuten mustapainamia ja erityisiä graafisia arkkeja. Nämä käsinpainetut arkit painetaan erikoisvalmistetulle paperille, ja niiden valmistusmäärä on hyvin rajoitettu. Anita Häggblom TOIMIALAJOHTAJA POSTEN ÅLAND FRIMÄRKEN 1 2012 PUHELIN 018 636 640 Tilaukset Manner-Suomesta: 020 340 020 Puhelinaika: ma pe 9.00 16.00, heinäkuussa ma pe 9.00 15.00 FAKSI 018 636 608 INTERNET www.posten.ax Pohjola-postimerkit: www.topoftheworld.nu SÄHKÖPOSTI frimarken@posten.ax KÄYNTIOSOITE Flygfältsvägen10, Sviby, Jomala POSTEN ÅLAND AB FRIMÄRKEN PB 1100 22111 MARIEHAMN TOIMITUS Anita Häggblom Katja Rikberg Heidemarie Eriksson Björn Wennström Cecilia Mattsson TEKSTI Katja Rikberg KÄÄNNÖS Virpi Isaksson Anita Häggblom LAYOUT Cecilia Mattsson TUOTANTO Posten Åland Ab Waasa Graphics KANSIKUVA Kjell Söderlund Sisältö Vaihtelu virkistää 2 Uutisia 3 Caroline rentoutuu Ahvenanmaalla 4 Matkailu esille Europa-postimerkissä 8 Patsas merimiesten muistolle 10 Rakennustaiteellista nostalgiaa vihkossa 13 Kirjoukonkorento ja verikorento 16 Hyvää tekevä roosa nauha-postimerkki 18 Meren inspiroima joulu 20 Joulua viettävät eläimet 22 Salakuljetuslinja-auto ja Trötte Teodor 24 Kalenteri 26 Pidätämme oikeuden muutoksiin.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 3 UUTISIA YHTEISJULKAISU BELGIAN KANSSA Tänä vuonna on kulunut 100 vuotta Titanicin uppoamisesta. Huhtikuun 16. päivänä ilmestyi tapahtuman muistoksi Titanic 100 vuotta-postimerkki. Myös Belgian posti julkaisi oman postimerkin. Samana päivänä ilmestyi muistokortti, jonka kuvapuolella on Belgian ja Ahvenanmaan postimerkit ensipäivänleimoilla leimattuina. Kortin kääntöpuolella on tietoa Titanicista englanniksi, ranskaksi ja hollanniksi. Kortin hinta on 5,50. Kortin voi tilata tilausesitteen tilauslomakkeella, verkkokaupasta tai ottamalla yhteyttä Posten Åland Frimärkeniin. Sudenkorento rintakorussa Sudenkorentoaiheisten postimerkkien julkaisun yhteydessä, joista voit lukea lisää sivuilla 16 ja 17, on tehty kaunis hopeinen rintakoru. Sudenkorentokorua koristaa pieni kuula ahvenanmaalaista graniittia. Koru on noin 30 mm pitkä, ja se toimitetaan lahjarasiassa. Aikaisempien graniittikorujen tapaan, joita Posten Åland on myynyt, tämäkin koru on ahvenanmaalaisen Ele & Kele-yrityksen valmistama. Korun hinta on 24,50. Voit tilata korun tilauslomakkeella tai Postin verkkokaupasta. Maarianhaminan postimerkki kaunein Vuoden 2011 kaunein ahvenanmaalainen postimerkki on valittu. Voittaja on Maarianhamina 150 vuotta-pienoisarkki. Postimerkki sai 273 ääntä annetuista 607 äänestä. Toiseksi sijoittuivat ahvenanmaalaisia maisemia kuvaavat postimerkit (144 ääntä), ja kolmanneksi sijoittui Samppanjalöytö-postimerkki (48 ääntä). Onnittelemme seuraavia henkilöitä, jotka saivat palkinnon kaikkien äänestykseen osallistuneiden joukosta: Kauko Paananen, Helsinki Riitta Vuorinen, Espoo

4 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN KJELL SÖDERLUND CAROLINE RENTOUTUU AHVENANMAALLA Ruotsalainen artisti, muusikko, taiteilija, puheopettaja, laulunopettaja ja kuoronjohtaja Caroline af Ugglas löytää rauhan kesäasunnollaan Ahvenanmaalla. Minun Ahvenanmaani-postimerkkisarjan taiteilijana hän esittää henkilökohtaisen kuvansa Ahvenanmaasta. Minun Ahvenanmaani on postimerkkisarjan toistuva aihe. Tunnetut henkilöt, joilla on yhteys Ahvenanmaahan, saavat tulkita näkemyksiään ja kokemuksiaan Ahvenanmaalta. Aikaisempia sarjan taiteilijoita ovat olleet Lill Lindfors, Mauno Koivisto, Mark Levengood, Björn Borg, Martti Ahtisaari, Åke Lindman ja Marcus Grönholm. Vuonna 2012 on Caroline af Ugglasin vuoro. AHVENANMAA = AHVEN Tunsin itseni imarrelluksi, kun minua pyydettiin suunnittelemaan oma postimerkki. On kuin panisi puumerkkinsä johonkin tai kuin jättäisi käyntikorttinsa. Kuninkaita kuvataan usein postimerkeissä. Nyt tunnen itseni melkein kuninkaalliseksi, Caroline kuvailee. Postimerkin, ensipäivänkuoren ja ensipäivänleiman aiheet poikkeavat täysin toisistaan ja osoittavat Carolinen laajaa taiteellisuutta. Postimerkissä näemme ahvenen. Yhdistän Ahvenanmaan ahveneen. Kun olen Ahvenanmaalla, en syö muuta kuin ahvenia. Tai kyllä, joskus syön myös haukia. Olen jopa maalannut postimerkin kuvan Ahvenanmaalla.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 5 Viime kesänä Caroline af Ugglas omisti Ahvenanmaalla osan ajastaan tulevan taidenäyttelykiertueen taulujen maalaamiselle. Suosittu aihe oli kaikenlaiset kengät. HERR SNUBBLAR MAN Ensipäivänkuoressa näemme valkopohjalliset siniset kengät, joihin on sijoitettu tulppaaneja. Ne ovat mielikenkäni ja ensipäivänkuoreen sopiva iloinen ja mukava aihe. Ne, jotka tuntevat minut, näkevät, että minä olen kuvan tekijä. Myös kenkäaihe on maalattu Ahvenanmaalla viime kesänä. Kuva sisältyy taidenäyttelykiertueeseen, joka alkoi Ruotsissa viime syksynä ja jatkuu tämän vuoden huhtikuuhun asti mm. Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä. Ensipäivänleimaksi Caroline on maalannut Herr snubblar man (kompasteleva herra), josta on tullut hänen puumerkkinsä. Symboli on tatuoituna käsivarressani, kotona kilvessä ja autossani. Minusta oli itsestään selvää, että se olisi ensipäivänleimassa. Herr snubblar man symboliikkaa Caroline selittää näin: Yhteiskunnassa kilvet kertovat, kuinka saa käyttäytyä. Herr snubblar man on suojatietä osoittavan liikennemerkin kaltainen.

6 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Kalastamme ja kalastamme ja kalastamme ollessamme Ahvenanmaalla! KJELL SÖDERLUND Carolinen puumerkki on hänen tatuointinsa Herr snubblar man, joka hänellä on käsivarressa. Symboli on myös ensipäivänleimassa. Herr snubblar man voi joko tarkoittaa, että voi tehdä virheen, mutta nousta ylös jälleen tai että tietoisesti valitsee oman tiensä. TAIDE ON MUUTTUNUT Viime vuosien aikana Caroline on omistanut suurimman osan ajastaan musiikille. Hän osallistui muun muassa Ruotsissa järjestettyyn Melodifestivalen-laulukilpailuun, jossa hän sijoittui toiseksi esittämällään laululla Snälla, snälla. Eri syistä johtuen musiikkiin on kulunut uskomattoman paljon aikaa. Samanaikaisesti olen melkein voinut pahoin, kun en ole voinut omistaa aikaa maalaamiselle. Mutta ennen taidenäyttelykiertuetta minulla on ollut kaasu pohjassa ja olen maalannut massoittain. I love it! Sekä hänen taiteensa että musiikkinsa ovat muuttuneet vuosien mittaan. Huomaan mielenkiintoisen eron saatuani lapsia. Kypsyin, jolloin musiikistani ja taiteestani tuli siistimpää. Saavutin suuremman yleisön. Nyt olen vakavampi ja pikkumaisempi, tarmokkaampi ja avoimempi. Aikaisemmin olin lapsellisempi ja enemmän punkkari, Caroline kuvaa ja huomauttaa, että kehitys ei hämmästytä hänta, vaan se on luonnollista. KIELTÄYTYI SÄHKÖSTÄ Caroline käy miehensä Heinz Liljedahlin ja lastensa Eddie-Leen ja Otisin kanssa neljä-viisi kertaa vuodessa kesäasunnollaan Ahvenanmaalla. Paikka on alunperin Heinzin mummon äidin koti. Talo sijaitsee tien päässä metsässä meren äärellä. Kun olemme siellä, kalastamme alituiseen. Meillä on ulkokäymälä ja vesipumppu pihalla, mutta ei sähköä. Meiltä jopa kysyttiin kerran, haluaisimmeko sähköt, mutta kieltäydyimme. Syksyllä ja talvella lämmitämme kaminalla ja elämme kuin vanhat sukulaisemme aikoinaan. VILJAVAA JA HARMONISTA Minulle Ahvenanmaa merkitsee rauhaa ja luontoa. Olessamme siellä istun keinutuolissa lueskellen kirjoja tai pelaan pelejä lasten kanssa. Joskus maalaan ja kirjoitan myös tekstejä, Caroline kertoo. Carolinen mielestä on vaikeaa kuvata Ahvenanmaata kolmella sanalla. Hän haluaisi käyttää useampia sanoja. Lopuksi hän valitsee kuitenkin kolme sanaa tai oikeastaan neljä, joihin hän on tyytyväinen: viljavaa, harmonista ja äärimmäisen kaunista.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 7 297 MINUN POSTIMERKKINI MINUN AHVENANMAANI JULKAISUPÄIVÄ 4.6.2012 Ensipäivänleimassa on Carolinen tatuointi Herr snubblar man. Minun Ahvenanmaanipostimerkki ilmestyy tällä kertaa miniarkkina, jossa on Minun postimerkkinimerkin uusi kehys. Minun postimerkkini-palvelun avulla yksityishenkilöt voivat teettää postimerkkejä valitsemallaan kuvalla. TAITEILIJA Caroline af Ugglas MAKSUARVO Inrikes (0,95 ) ARKIN HINTA 7,60 (8 postimerkkiä) FDC:N HINTA 1,55 POSTIMERKKIEN KOKO 42 x 29 mm ARKKIKOKO 145 x 105 mm 8 x 1 postimerkkiä PAPERI 135 g/m² PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Joh. Enschedé Stamps KJELL SÖDERLUND CAROLINE AF UGGLAS Ensipäivänkuoreen Caroline af Ugglas on maalannut kenkänsä, joissa on tulppaaneja. Postimerkissä kuva esittää ahventa. Artisti ja taiteilija Caroline af Ugglas (s. 1972) on kotoisin Tukholmasta. Hän on saanut koulutuksen Calle Flygare-teatterikoulussa ja työskennellyt mm. puheopettajana, laulunopettajana ja kuoronjohtajana. Vuonna 1997 ilmestyi hänen ensimmäinen albuminsa, ja viimeisin ilmestyi vuonna 2010. Hän osallistui vuonna 2009 Ruotsissa järjestettyyn Melodifestivalen-laulukilpailuun ja sijoittui toiseksi. Vuonna 2010 ilmestyi hänen kirjansa Hjälp, vem är jag? (Apua, kuka minä olen), joka sisältää terapiakeskustelujen muistiinpanoja. Hän aloitti maalaamisen kymmenvuotiaana ja kehitti aikaa myöten oman tyylinsä, jota hän kutsuu antidepressionismiksi. Hän on luonut myös Körslaget (Kuorosota) tv-ohjelmakonseptin, josta on tullut erittäin suosittu Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja muualla maailmaa.

8 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Matkailu esille Europa-postimerkissä Tänä vuonna Europa-postimerkin aiheena on Vierailu. Postimerkeissä eurooppalaiset postilaitokset kuvaavat maistaan valitsemiaan kohteita. Postimerkki Visit Åland ilmestyy 9. toukokuuta. Merkissä on kesäinen kuva Ahvenanmaalta. Visit Åland on myös Ahvenanmaan virallisen matkailu- ja jäsenjärjestön nimi. Järjestössä on noin 340 jäsentä. Sen pääasiallisina tehtävinä ovat Ahvenanmaan markkinointi matkailukohteena ja yhdessä paikallisten matkailutoimijoiden kanssa Ahvenanmaan matkailun kehittäminen. TAUSTALLA KOBBA KLINTAR Visit Ålandin logo on Ahvenanmaan lippu, joka nähdään myös ensipäivänleimassa, ensipäivänkuoren kääntöpuolella ja postimerkkiarkissa. Itse postimerkin kuva on otettu Maarianhaminan ulkopuolella sijaisevan vanhan Kobba klintarin luotsiaseman läheisyydessä. Kobba klintar kuvattiin myös vuonna 2010 Pohjola-pienoisarkissa. PALJON VENEILIJÖITÄ Matkailu on tärkeä elinkeino Ahvenanmaalla. Varsinkin kesäisin monet matkustavat Ahvenanmaalle nauttimaan kaikesta, mitä maakunnalla on tarjottavanaan. Vuonna 2010 matkailijoiden määrä oli 2 173 500 henkilöä. Lukumäärään sisältyy Ahvenanmaalle laivalla tai lentokoneella matkustaneet, mutta ei veneilijät. Ahvenanmaa on veneilijöiden suosima kohde paljolti riippuen sen sopivasta sijainnista niin Ruotsista kuin Manner-Suomesta veneiltäessä. Ahvenanmaata ympäröivillä kulkuväylillä on runsaasti tilaa, ja veneilijät pääsevät läheltä nauttimaan luonnosta ja punaisista graniittikallioista. HOTELLI- JA MÖKKIYÖPYMISET Vuonna 2010 Ahvenanmaalla tehtyjen hotelliyöpymisten lukumäärä oli 169 800. Useimmat yöpyjät saapuivat Manner-Suomesta ja Ruotsista ja vierailivat Ahvenanmaalla vapaa-ajallaan. Hotellin sijaan monet matkailijat vuokraavat oman mökin viikoksi. Jotkut pyöräilevät tai ajavat omilla autoillaan ja yöpyvät leirintäalueilla omissa asuntovaunuissaan, asuntoautoissaan tai teltoissa. Lähteet: www.visitaland.com ja www.asub.ax.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 9 Ensipäivänleimassa on Visit Ålandin logo. 296 EUROPA VISIT ÅLAND JULKAISUPÄIVÄ 9.5.2012 VALOKUVAAJA Jacob Saurén PAINOSMÄÄRÄ 180 000 MAKSUARVO Europa (0,95 ) FDC:N HINTA 1,55 POSTIMERKKIEN KOKO 35 x 35 mm ARKKIKOKO 2 x 15 postimerkkiä HAMMASTE 13 per 2 cm PAPERI 102 g/m² PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Joh. Enschedé Stamps Ensipäivänkuorta koristavat erilaiset kuvat, joista näkyy Ahvenanmaan moninaisuus. Kuoren kääntöpuolella on Visit Ålandin logo. JACOB SAURÉN Valokuvaaja Jacob Saurén (s. 1980) on kotoisin Ahvenanmaalta. Hän on suorittanut sähköasentajan tutkinnon Ahvenanmaan ammatti koulussa ja opiskellut taloutta ja markkinointia Ahvenan maan korkeakoulussa. Hän on työskennellyt Helsingissä Stockmannin valokuvausosastolla ja Ålands tidningenin valokuvaajana jo viisi vuotta. Tämä on Jacobin ensimmäinen Posten Ålandille suunnittelema postimerkki. Ensipäivänkuorta koristavat kuvat toistuvat postimerkkiarkissa sekä myös Visit Ålandin logo.

10 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 295 MANNEN VID RATTEN JULKAISUPÄIVÄ 26.4.2012 VALOKUVAAJA Robert Jansson KAIVERTAJA Lars Sjööblom PAINOSMÄÄRÄ 180 000 MAKSUARVO 3,00 FDC:N HINTA 3,60 POSTIMERKKIEN KOKO 27 x 41,67 mm ARKKIKOKO 2 x 16 postimerkkiä PAPERI 98 g/m² HAMMASTE 13 per 2 cm PAINOMENETELMÄ Yhdistelmäpaino 4-värioffset PAINO Posten Sverige Ensipäivänleima kuvaa Thomas Perry-parkkia, jolla Johan Edvard Sundström menehtyi. Postimerkkikaiverrus toistuu mustapainamassa, jota on tehty vain 2 000 kappaletta. Mustapainaman hinta on 15 /kpl. ROBERT JANSSON Valokuvaaja Robert Jansson (s. 1965) työskentelee omassa yrityksessään, jonka nimi on Roberts foto. Hän on vaikuttanut valokuva- ja filmialalla 18 vuotta. Hän on työskennellyt valokuvaajana, filmaajana ja tv:ssä tehtävinään mainos-/tuotevalokuvat, lehdistö/uutiset ja valokuvadokumentointi. Hän on tehnyt yhteistyötä Helsingin Sanomien, Aftonbladetin ja New York Timesin kanssa. Hän on tehnyt filmauksia monille pohjoismaisille tv-kanaville ja Discovery Channelille. Robert suunnitteli Ahvenanmaan lippu-postimerkin vuonna 2004. Lisäksi hän on valokuvannut mallit useisiin muihin ahvenanmaalaisiin postimerkkeihin. Väliöparikeskilössä on postimerkkikaiverruksen kuvia, ja ensipäivänkuorta koristaa meri.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 11 Patsas merimiesten muistolle Mannen vid ratten-monumentti on Maarianhaminan vanhin taideteos ulkotiloissa. Se pystytettiin vuonna 1936 kaikkien mereen hukkuneiden merimiesten muistoksi. Posten Åland julkaisee nyt kaiverretun postimerkin, jossa on kuvattuna tämä hyvin tunnettu patsas. Emil Cedercreutzin tekemä kipsipatsas valettiin jo vuonna 1913. Alunperin patsas kuvasi Tasala- Vilkk nimistä kuvitteellista meribussia. Tarkoitus oli sijoittaa patsas Raumalle, mutta asukkaiden kritiikin takia se jouduttiin poistamaan paikalta ja varastoimaan. Se jäi keräämään pölyä parinkymmenen vuoden ajaksi, minkä jälkeen maanviljelysneuvos Eliel Sundström osti veistoksen ja lahjoitti sen Maarianhaminan kaupungille. HALUSI KUNNIOITTAA ISÄÄNSÄ Eliel Sundström teki lahjoituksen kunnioittaakseen isänsä Johan Edvard Sundströmin (1843 1905) muistoa. Johan Edvard syntyi Sundissa vaatimattomissa olosuhteissa ja jäi varhain orvoksi. Hän sai kuitenkin mahdollisuuden käydä koulua Skarpansissa yhdessä sotilaiden, korkeampien virkamiesten ja liikkeenharjoittajien lasten ja muutaman talollisen pojan kanssa. KAPTEENI JA KAUPPIAS Johan Edvardista tuli merimies jo 14-vuotiaana. Hän työskenteli perämiehenä ja kapteenina vuoteen 1892 asti, jolloin hän jäi maihin. Vähitellen hänestä tuli Maarianhaminassa johtava kauppias, jolla oli monia luottamuksellisia ja poliittisia tehtäviä valtuustoissa ja pankkien johtokunnissa. Hän oli myös kylpylän toimitusjohtaja. NOUTI THOMAS PERRYN Mutta vuonna 1903 Johan Edvard teki konkurssin. Hän oli jättänyt maksamatta laskujaan. Hänellä oli velkaa liikekumppanilleen, ja hän oli ottanut takausvastuun kylpylän lainasta. Nyt Johan Edvardin oli 60 vuoden ikäisenä pakko lähteä jälleen merille. Hänen ensimmäinen tehtävänsä oli saada kumottua Georgiassa Yhdysvalloissa olevan ahvenanmaalaisen parkin Thomas Perryn takavarikko. MENEHTYI VUONNA 1905 Hän onnistui tehtävässään. Mutta alus oli erittäin huonossa kunnossa, ja se upposi Atlantilla 14. marraskuuta 1905. Osa miehistöstä pelastettiin dramaattisissa olosuhteissa, mutta viisi miestä menehtyi. Yksi heistä oli päällikkö Johan Edvard.

12 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN KJELL SÖDERLUND Mannen vid ratten-postimerkissä on käytetty yhdistelmäpainatusta perustuu Robert Janssonin ottamaan valokuvaan. Lars teki myös yhden vuonna 2008 ilmestynyistä majakka-aiheisista kaiverrettuista postimerkeistä. Lars Sjööblom näyttää kaiverrustaan toiselle tunnetulle postimerkkitaiteilijalle, nimittäin Juha Pykäläiselle. SIJAITSEE LÄNSISATAMASSA Mannen vid ratten-monumentti paljastettiin Maarianhaminan länsisatamssa heinäkuun 31. päivänä vuonna 1936. Aina 1950-luvun puoliväliin asti patsas oli sijoitettu Engelska parken-puistoon, mutta se sai uuden paikan, koska juhannustanssien katsottiin häpäisevän sitä. Nyt patsas on sijoitettu Merenkulkumuseon läheisyyteen. Joka vuosi pyhäinpäivänä on tapana osoittaa kunnioitusta patsaan äärellä. POSTIMERKISSÄ YHDISTELMÄPAINATUS Kaiverrettuja postimerkkejä voidaan painaa joko teräs- tai yhdistelmäpainatuksena. Mannen vid rattenpostimerkissä on käytetty yhdistelmäpainatusta. Tämä tarkoittaa, että ainoastaan tietyt postimerkin kohdat on kaiverrettu. Kaiverretut kohdat painetaan teräspainossa, ja muu osa postimerkistä painetaan offsetpainatuksena. Kaivertaja Lars Sjööblomin tekemä kaiverrus AINUTLAATUINEN GRAAFINEN ARKKI Mannen vid ratten-postimerkkijulkaisun yhteydessä ilmestyy myös ainutlaatuinen graafinen arkki, jota on painettu ainoastaan 300 kappaletta. Arkit on numeroitu, ja ne ovat Lars Sjööblomin signeeraamat. Arkit on painettu käsityönä yksitellen käsipainossa. Paperi on erittäin korkealaatuista, ja se on valmistettu erityisesti ainutlaatuisten graafisten lehtien painamiseen. Arkin koko on 151 x 205 mm. Graafisen arkin hinta riippuu siitä, minkä tason asiakas olet Club Ålandin asiakaskerhossa. Kultatason asiakkaille hinta on 50, hopeatason asiakkaille 60 ja pronssitason asiakkaille 70 (+ alv. 23 % Manner-Suomen toimituksiin, koska lähetyksen arvo on yli 43,44.) MUSTAPAINAMA Postimerkkijulkaisun yhteydessä ilmestyy myös niin kutsuttu mustapainama, jonka painosmäärä on vain 2 000 kappaletta. Mustapainama on samankokoinen kuin postimerkki, ja se kuvaa ainoastaan itse kaiverrusta ilman taustan valokuvaa. Mustapainaman hinta on 15. Edellisellä kerralla kun Posten Åland tarjosi kaiverretun postimerkin mustapainamia, tuote oli erittäin suosittu, joten tee tilauksesi jo tänään! JAN-ERIK ANDERSSON LARS SJÖÖBLOM Kaivertaja Lars Sjööblom (s. 1956) on ollut Posten Sverigen vakituinen työntekijä vuodesta 1983 lähtien. Sitä ennen hän kävi RMI Berghin ja Taidekorkeakoulun kaivertajille järjestetyn erikoiskurssin. Lars on erikoistunut eläinaiheisiin ja työskennellyt paljon niiden parissa. Tämä on Lars Sjööblomin toinen postimerkki Posten Ålandille.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 13 Rakennustaiteellista nostalgiaa vihkossa Tämän vuoden postimerkkivihko sisältää korkeatasoista nostalgiaa! Postimerkeissä kuvataan kolmea nyt purettua muistorikasta ja ahvenanmaalaisten rakastamaa rakennusta, jotka kaikki ovat sijainneet Maarianhaminassa. Aiheet ovat entisen kaupunginarkkitehtuuri Folke Wickströmin piirtämät. Ensimmäisessä postimerkissä näemme kylpylähotellin. Maarianhaminaan perustettiin 1800-luvun lopulla kylpylä, joka oli 1900-luvun taitteessa yksi Euroopan nykyaikaisemmista. Ohjelmaan kuului: päivät vietetään mukavasti joutilaina ja illalla osallistutaan iloiseen seuraelämään. Huveihin sisällytettiin kylpylän lääkärin määräämiä terveyshoitoja. MAARIANHAMINAN SUURIN HOTELLI 1900-luvun taitteessa koko kylpylähotellikompleksi oli suurimmillaan. Siihen kuului lämmitetty kylpylä, uimala, ravintolarakennus juhlasaleineen, lääkärin vastaanotto, voimistelutilat, lääkärin asunto ja hotelli. Kokonaisuudessaan kylpylälaitos tuotti kuitenkin tappiota jo ensimmäisestä päivästä alkaen. Valtavien puurakennusten kunnossapitoon upposi paljon rahaa, ja korjattavaa löytyi jatkuvasti. Kylpylähotelli vihittiin vuonna 1900, ja se oli silloin Maarianhaminan suurin hotelli. Kävi kuitenkin ilmi, että rakennus oli tehty hutiloiden. Rakentamisessa oli käytetty uutta cocolith-materiaalia, joka oli nykyaikaisen kipsilevyn edelläkävijä. Hotelli oli vetoinen ja kylmä, ja sen seinistä puuttuivat tiivisteet. Kuitenkin se oli nykyaikainen ja ylellinen ja teki kävijöihin syvän vaikutuksen. Arkkitehdit Lars Sonck, Bertel Jung ja Oscar Bomanson piirsivät kolmi kerroksisen rakennuksen, joka oli 50 metriä pitkä ja 20 metriä leveä. Hotellissa oli 30 huonetta. PALOI VUONNA 1916 Kylpylän aikakausi päättyi vuoden 1914 sesongin jälkeen ensimmäisen maailmansodan syttymisen aikoihin. Kylpylähotelli paloi helmikuussa vuonna 1916. Luultavasti palon syy oli kaminan ylikuumeneminen. Tuolloin rakennukseen majoitettiin venäläissotilaita. HOTELLI, RAVINTOLA JA RAATIHUONE Seurahuone (Socis) oli alunperin koulurakennus, joka purettiin ja siirrettiin Maarianhaminaan vuonna 1870. Aluksi sillä oli monta käyttö-

14 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Myyntiin saadaan myös tuote, jossa kuvataan painoprosessin eri vaiheita. Vihkon postimerkit esitellään kukin omalla lehdellään. Lehden kääntöpuolella on tietoa postimerkin aiheesta. Näiden kolmen lehden hinta on yhteensä 30. tarkoitusta. Se oli hotelli, raatihuone ja ravintola. Suomessa seurahuoneiden käyttötarkoitus poikkesi Ruotsin seurahuoneista. Vuoden 1809 jälkeen Suomessa ylempi porvaristo järjesti seurahuoneilla tanssi-iltoja. Samalla niitä käytettiin hotelleina. Vuonna 1900 Seurahuone sai kaksi lääninarkkitehti Helge Ranckenin piirtämää sivurakennusta. Eteläiseen siipeen sijoitettiin kaksikerroksinen hotellikompleksi. Pohjoiseen siipeen sijoitettiin raatihuone ja juhlasalonki, missä itsehallintoviranomaiset vaikuttivat vuosina 1922 1939. SOTILAIDEN ASUNTOLA Yli sadan vuoden aikana Seurahuone koki useita loistokausia ja useita eri omistajia. Siellä pidettiin 1930-luvun alussa naamiaisia, iltamia ja kahvilatoimintaa. Vuonna 1941 suomalaiset sotilaat ottivat sen käyttöönsä. Rauhan sopimuksen jälkeen Seurahuone eli jälleen loistokauttaan. Siellä järjestettiin erilaisia juhlia ympäri vuoden. Vuonna 1956 Ålands Turistförening (Ahvenanmaan Matkailuyhdistys) anoi saada rakentaa suuren hotellikompleksin Seurahuoneen paikalle. Samaan aikaan maakuntaviranomaiset suunnittelivat itsehallintotaloa tontille. PURETTIIN VUONNA 1975 Vuonna 1970 kaupunki luovutti 28 800 neliö metriä maata itsehallintorakennuksen, museon ja hotellin rakentamista varten. Seurahuoneen purkamista vastustettiin, mihin mm. silloinen kaupungin arkkitehti ja postimerkkien taiteilija Folke Wickströmkin osallistui. Kuitenkin talo purettiin kesäkuussa vuonna 1975. KAHDESTI SOTILASKASINO Miramar on arkkitehti Fritjof Strandellin piirtämä. Se rakennettiin vuonna 1890 kesähuvilaksi Ahvenanmaalla tunnetulle Nicolai Sittkoffin vävylle Nicolai Nyströmille. Huvilassa, jota Helsingissä asuva pari Nicolai ja Elisabeth käytti ainoastaan kesäisin, oli kaupungin ensimmäinen kylpyhuone. Sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan aikana sotilaat, ensin venäläiset ja sitten suomalaiset, käyttivät Miramaria omiin tarkoituksiinsa mm. sotilaskasinona. TÄYSHOITOLA MIRAMAR Vuonna 1919 Mathilda Rotz osti huvilan. Seuraavana vuonna hänen poikansa Runo ja miniänsä Linda muuttivat taloon ja käyttivät sitä ympärivuotisena asuntonaan. Muutaman vuoden kuluttua Linda oli perustamassa jotain uutta. Nyt Miramaria alettiin markkinoida. Huoneita välitettiin ja perheille tarjottiin täysihoitoa. Useiden vuosien ajan matkailijat saattoivat asua Miramarissa täysihoidossa. 1930-luvulla talosta tuli tanssi- ja kokoontumis paikka ja sittemmin ravintola. PURETTIIN VUONNA 1973 Linda Rotz kuoli vuonna 1962, ja ravintola vuokrattiin. Noin 10 vuoden kuluttua maakuntahallitus piti tarkastuksen Miramarissa ja totesi, että paloturvallisuudessa ja sanitäärisissä olosuhteissa oli paljon suuria puutteita. Joulukuussa 1972 viimeiset ravintolavieraat jättivat Miramarin. Talo purettiin lokakuussa 1973. Lähteet: www.mariehamn.ax ja "Boken om Mariehamn, Folke Wickström ja Jerker Örjans.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 15 Ensipäivänkuoressa näemme viivoittimen ja harpin. 300 RAKENNUSTAITEELLISTA NOSTALGIAA JULKAISUPÄIVÄ 23.8.2012 TAITEILIJA Folke Wickström Ehdotettiin, että purkutuomion saanut Seurahuone siirrettäisiin Wirénska parken -nimiseen puistoon. Paikka on kuvattu vihkon kannessa. PAINOSMÄÄRÄ 95 000 vihkoa MAKSUARVO Världen (9 x 1,00 ) FDC:N HINTA 3,60 POSTIMERKKIEN KOKO 52 x 23,83 mm VIHKON KOKO 176 x 56 mm HAMMASTE 14 per 2 cm PAPERI 110 g/m 2 PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Österreichische Staatsdruckerei Kylpylähotellista, Seurahuoneesta ja Miramarista julkaistaan myös maksimikortit. Ensipäivänkuoressa Kylpylähotelli on kuvattu toisesta näkökulmasta kuin postimerkissä. FOLKE WICKSTRÖM Folke Wickström (s. 1939) valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1966. Vuonna 1990 hän suoritti myös restaurointitutkinnon. Folke on työskennellyt yleiskaavaarkkitehtinä Helsingissä ja kaupunginarkkitehtinä Maarianhaminassa vuosina 1974 2005. Hänen töihinsä kuuluvat Lappon saaristolaismuseo, Metsästys- ja kalastusmuseo Eckerössä, hotelli Brudhäll Kökarissa ja monet liiketalot, päiväkodit ja huvilat. Hän on osallistunut useisiin yhteisnäyttelyihin ja julkaisi vuonna 2011 Jerker Örjansin kanssa kirjan Maarianhaminasta. Folke suunnitteli vuonna 1989 Posten Ålandille Maarianhaminan kaupungintaloa kuvaavan postimerkin ja vuonna 2000 kaksi arkkitehtuuriaiheista postimerkkiä.

16 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Kirjoukonkorento ja verikorento Posten Ålandille edellisellä kerralla Torbjörn Östmanin suunnittelemat postimerkit kuvasivat erilaisia hyönteisiä. Tällä kertaa hän sai tehtäväkseen kuvata verikorennon ja kirjoukonkorennon. Sudenkorennoilla on pitkä ja usein hyvin kapea takaruumis, hyvin liikkuva pää, suuret verkkosilmät, voimakkaat ja purevat suuosat ja lyhyet tuntosarvet. Keskiruumiiseen kiinnittyneet siipiparit ovat hyvin liikkuvaisia toisiinsa nähden, mikä tekeekin sudenkorennoista taitavia lentäjiä. Kolme jalkaparia on kiinni keskiruumiin etuosassa lähellä päätä. Siksi jalat eivät sovellukaan hyvin kävelemiseen. Mutta raajat ovat erinomainen pyydystysväline sudenkorennon ollessa ilmassa. VERIKORENTO Verikorento (Sympetrum sanguineum) on saanut ruotsalaisen nimensä Blodröd ängstrollslända koiraan takaruumiin voimakkaan punaisen värin takia. Verikorennon jalat ovat mustat, mikä erottaakin lajin muutoin hyvin samannäköisestä punasyyskorennosta. Verikorennon siipien kärkiväli on noin 60 millimetriä, takasiiven pituus 23 29 millimetriä ja takaruumiin pituus 24 29 millimetriä. Siivet ovat kirkkaat, ja siipitäplä on keskeltä tumma ja reunoilta vaalean punaruskea. Verikorentoja esiintyy suuressa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Afrikassa sekä läntisessä Aasiassa. KIRJOUKONKORENTO Toisessa postimerkissä on kuvattu kirjoukonkorento (Aeshna cyanea). Kuvasta voi tunnistaa, että kyseessä on koirasyksilö, koska sen ruumiin perusväri on tumma ja takaruumiissa on sinisiä ja vihreitä mosaiikkimaisia kuvioita. Siipien kärkiväli on noin 95 millimetriä ja takaruumiin pituus on 51 60 millimetriä. Siivet ovat kirkkaat ja siipitäplä on punaruskea. Kirjoukonkorentoa esiintyy suuressa osassa Eurooppaa, Pohjois-Afrikkaa ja läntistä Aasiaa. Lähde: http://sv.wikipedia.org/wiki/

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 17 Ensipäivänleimassa näemme sudenkorennon. 298 JA 299 SUDENKORENTOJA KIRJOUKONKORENTO JA VERIKORENTO JULKAISUPÄIVÄ 4.6.2012 TAITEILIJA Torbjörn Östman PAINOSMÄÄRÄ 2 x 180 000 MAKSUARVOT Lokalpost (0,75 ) (Kirjoukonkorento) Europa (0,95 ) (Verikorento) FDC:N HINTA 2,30 POSTIMERKKIEN KOKO 36,5 x 31,92 mm ARKKIKOKO 2 x 15 postimerkkiä HAMMASTE 13 per 2 cm PAPERI 110 g/m 2 PAINOMENETELMÄ 5-värioffset PAINO Cartor Security Printing Väliöparikeskilöä koristavat sudenkorentojen nimet ja pitkin arkkia lentelevät pienet sudenkorennot. TORBJÖRN ÖSTMAN Postimerkeistä julkaistaan myös maksimikortit. Korteissa sudenkorennot on kuvattu toisesta näkökulmasta kuin postimerkeissä. Leima esittää parveilevia sudenkorentoja. Taiteilija Torbjörn Östman (s. 1948) on kouluttautunut Konstfackoppilaitoksessa Tukholmassa ja työskennellyt taiteilijana, kuvittajana IT-alalla ja tehnyt teollisuudelle ja puolustusvoimille koulutusmateriaalin kuvituksia. Nyt hän tekee kuvituksia ruotsalaiseen Nationalnyckeln-julkaisuun ja on tähän mennessä kuvittanut perhosia (karva- ja villakehrääjiä) ja kaksisiipisiä (kukkakärpäsia). Hän tekee kuvitukset kokonaan tietokoneella käyttäen pohjana digitaalisia valokuvia. Hän suunnitteli vuonna 2006 Posten Ålandille kolme postimerkkiä, jotka kuvaavat kuparikuoriaista, leppäkerttua ja sarvikuonokasta.

18 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 303 ROOSA NAUHA JULKAISUPÄIVÄ 1.10.2012 TAITEILIJA Carina Sommarström PAINOSMÄÄRÄ 180 000 MAKSUARVO 1,00 + 0,20 FDC:N HINTA 1,80 POSTIMERKKIEN KOKO 31,5 x 36,25 mm ARKKIKOKO 2 x 15 postimerkkiä PAPERI 102 g/m² HAMMASTE 13 per 2 cm PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Joh. Enschedé Stamps Arkissa toistuvat samat symbolit kuin naisen vartalon tatuoinnissa. Jokaisella symbolilla on erityinen merkityksensä. Esimerkiksi käärmeen ja sigman merkin symbolit tarkoittavat, että osien summa on suurempi kuin kokonaisuus. CARINA SOMMARSTRÖM Graafinen muotoilija Carina Sommarström (s. 1967) on kouluttautunut Berghs School of Communication-oppilaitoksessa Tukholmassa, missä hän opiskeli sanomalehtien muotoilua. Hän on työskennellyt Ålandsbankenin markkinointiosastolla ja eri painotalojen mainostoimistoissa. Vuodesta 1997 lähtien hänellä on ollut oma mainosalan yritys ja hän on aikaisemmin pitänyt McArena nimistä toimistoa. Nykyään hän pitää Samba media nimistä toimistoa. Tämä on Carinan ensimmäinen postimerkki Posten Ålandille. Mutta hän on aikaisemmin kokeillut oman postimerkin suunnittelua Minun postimerkkini-palvelun avulla. Hän teki postimerkin robottikonferensille, joka järjestettiin Ahvenanmaalla vuonna 2007. Postimerkin kuvaan sisältyy paljon symboliikkaa. Ensipäivänkuori ja -leima eivät olleet valmiita tämän lehden mennessä painoon. Ne esitellään Postin kotisivulla ja seuraavassa Ålandsposten frimärken -asiakaslehdessä. POSTEN ÅLAND JA ROOSA NAUHA Ahvenanmaan syöpäyhdistys (Ålands cancerförening) osallistuu joka vuosi kansainväliseen rahankeräyskampanjaan, jolle on tunnusomaista roosa nauha. Kaikki Ahvenanmaalla kerätyt rahat jäävät Ahvenanmaalle ja käytetään syöpäpotilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Vuonna 2012 Posten Åland osallistuu aktiivisesti Roosa nauharahankeräyskampanjaan, mikä tulee näkymään monella eri tavalla. Siitä kerromme lisää Postin kotisivulla osoitteessa www.posten.ax ja seuraavassa Ålandsposten frimärken asiakaslehdessä.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 19 Hyvää tekevä roosa nauha-postimerkki Lokakuu on roosa kuukausi eri puolilla maailmaa. Silloin järjestetään erilaisia keräyksiä rintasyöpätutkimuksen hyväksi ja levitetään tietoa sairaudesta. Tänä vuonna Posten Åland julkaisee ensimmäisen kerran hyväntekeväisyyspostimerkin, jonka myyntituloista osa lahjoitetaan Ahvenanmaan syöpäyhdistykselle. Postimerkki ilmestyy Roosa nauha-kuukauden käynnistyessä lokakuussa. Postimerkin on suunnitellut ahvenanmaalainen graafinen muotoilija Carina Sommarström, joka itse on sairastanut rintasyövän. Hänestä voit lukea lisää osoitteessa www.posten.ax. ROOSA TUOTTEITA MYYTÄVÄNÄ Posten Ålandin hyväntekeväisyyspostimerkin hinta on 1,20. Summasta lahjoitetaan 0,20 lyhentämättömänä Ahvenanmaan syöpäyhdistykselle. Roosa nauha-aiheisen postimerkin lisäksi tarjolla on mm. postikortteja, erikoisvalmisteisia pinssejä, roosa keräilyauto ja postimerkkikello. Lokakuun aikana Postin verkkokaupassa osoitteessa www.posten.ax on myynnissä useita muitakin tuotteita. Näiden tuotteiden myynnistä lahjoitetaan aina tietty osuus Ahvenanmaan syöpäyhdistykselle. LAHJOITUS USEANA VUONNA Vuoden 2012 lopussa Posten Åland tilittää kertyneen tuoton Ahvenanmaan syöpäyhdistykselle. Mutta koska postimerkkejä myydään myös vuonna 2013, kertynyt tuotto tilitetään myös ensi vuoden lopussa. Hyväntekeväisyyspostimerkkisarja jatkuu ensi vuonna, ja silloin lahjoituksen saaja on Sininen nauha (eturauhassyöpäpotilaat). VAHVA NAISSOTURI Carinan postimerkissä on paljon symboliikkaa. Kuva esittää taistelijaa, naissoturia, joka on menettänyt toisen rintansa. Se on Carinan itselleen maalaama vertauskuva, kun hän oli saanut tiedon syövästä. Kuva on auttanut häntä ja antanut hänelle voimaa. Keihäs, jota nainen pitää ylhäällä, on oikeastaan keppi, jota rintasyöpäpotilaat saavat käyttää kuntoutuksessa. Keihään kärki on symboli, jolla Carina tuo esille tukiryhmänsä Ljusets krigare (Valon sotilaat). RUOKAA, RAKKAUTTA JA UNTA Naisen poistetun rinnan kohdalla on nyt tatuointi, jossa on useita symboleja. Niiden ajatteleminen on tärkeää syöpähoidosta selviytymiselle. Näemme muun muassa ruoan, musiikin, tanssin, eläinten, naurun, kanssakäymisen, rakkauden, auringon ja unen symboleja. Kaikkien symbolien erityisten merkityksien luettelon löydät osoitteesta www.posten.ax.

20 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 304 JOULU 2012 Ensipäivänleima kuvaa luistinta. JULKAISUPÄIVÄ 9.10.2012 TAITEILIJA Minna L. Immonen PAINOSMÄÄRÄ 350 000 MAKSUARVO Julpost (0,60 ) FDC:N HINTA 1,20 POSTIMERKKIEN KOKO 35,4 x 26 mm ARKKIKOKO 2 x 20 postimerkkiä PAPERI 110 g/m² HAMMASTE 13 per 2 cm PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Cartor Security Printing MINNA L. IMMONEN Ensipäivänkuoreen Minna on maalannut kolme punatulkkua, jotka istuvat pakettikasan päällä. Aihe symbolisoi joulupostin saapumista. Taiteilija Minna L. Immonen (s. 1964) Oulunsalosta on saanut graafisen muotoilijan koulutuksen Rovaniemellä. Hän on käynyt eri taidekouluja Lapissa ja Limingalla. Hän työskentelee omassa yrityksessään, jonka nimi on Minna-Kortti. Hän julkaisee mm. kortteja, kalentereita ja tauluja. Tämä on Minnan ensimmäinen postimerkki Posten Ålandille. Hän suunnittelee myös tämän vuoden joulumerkit. Väliöparikeskilöä koristavat Minna L. Immosen suunnittelemat jouluiset kuvat.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 21 Meren inspiroima joulu Tämän vuoden joulupostimerkin on suunnitellut suomalainen taiteilija Minna L. Immonen. Hän on yhdistänyt tyypillistä ahvenanmaalaisuutta perinteisiin jouluaiheisiin. Minna L. Immonen on piirtänyt jo lapsesta asti ja maalannut laajemmin yläasteen ajoilta lähtien. Valmistuttuaan graafiseksi suunnittelijaksi ja käytyään eri taidekouluja hän perusti 1980-luvulla oman yrityksen, jonka nimi on Minna-Kortti. Nykyään Minnan akvarellikuvat ovat tunnettuja lähes kaikkialla Manner-Suomessa. Hänen kuvituksensa tunnistaa usein siitä, että jokainen kuva on kertomus sinänsä. MINNAN JOULUPOSTIMERKKINÄYTTELY Minna suunnitteli ystävänpäiväpostimerkit vuonna 2000 ja joulupostimerkit vuonna 2009 Suomen Postille. Hän on osallistunut myös lukuisiin näyttelyihin ympäri Manner-Suomea vuodesta 1980 lähtien. Erityisesti mieleenpainuva oli joulupostimerkkinäyttely vuonna 2009, Minna kertoo. POSLIINIA JA SUKLAARASIOITA Korttien, postimerkkien ja taulujen lisäksi Minna on suunnitellut posliinia Arabialle, mm. nalleaiheisen lastensarjan ja joulumukeja ja -purkkeja, joissa on perinteisiä jouluaiheita kuten tonttuja, omenoita ja piparikakkuja. Vuonna 2008 hän suunnitteli Fazerin suklaarasian kuvituksen. Lisäksi hän on kuvittanut useita kirjoja. PITÄÄ JOULUAIHEISTA Ahvenanmaalaista postimerkkiä Minna kuvailee näin: Aihe on meren inspiroima, mutta samalla joulupainotteinen. Kuva ensipäivänkuoressa kertoo joulupostin saapumisesta. Minna maalaa monia eri aiheita, mutta pitää itse eniten juuri jouluaiheista. Mielestäni kuvassa pitää olla tunnelmaa. Itse hän viettää joulua perinteiseen suomalaiseen tapaan kotona perheensä kanssa. KESTOTILAA POSTIKORTTEJA Minna L. Immonen suunnittelee myös tämän vuoden joulumerkit. Niistä kerromme asiakaslehtemme seuraavassa numerossa. Joulupostimerkistä tehdään myös postikortti. Tästä vuodesta lähtien voit kestotilata ahvenanmaalaisia postikortteja ja saada ne suoraan kotiisi. Kestotilauksen voit tehdä tilausesitteellä.

22 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Joulua viettävät eläimet Ehiökortit 2012 ilmestyvät ennen joulua ja siksi sopivatkin mainiosti joulukorteiksi tai talvitervehdyksiksi. Taiteilija Alexander Lindén sai tehtäväkseen suunnitella jouluaiheisia kortteja. Tulos oli hauska ja toisenlainen. Alexander halusi maalata neljä eläintä, jotka viettävät joulua eri tavoilla. Ensimmäisessä kortissa villapaitaan pukeutunut kauris istuu nojatuolissa ja nauttii kahvia tai ehkä glögiä lukiessaan kirjaa. Sen vieressä istuu pieni kettu, ja taustalla paistaa kaunis kuu. VILLATAKKIIN PUKEUTUNUT HAUKI Toisessa kortissa jään alla uiskentelee iloinen hauki, joka on pukenut päälleen lämpimän, vihreän villatakin. Etäämpänä näkyy hieman pulleampi kala, jolla on yllään myös lämmin villapaita. Pilkkireiästä on laskettu veteen kalastussiimaan kiinnitetty joulutähti. KOLME ORAVAA TANSSII PIIRITANSSIA Kolmannessa kortissa kolme iloista oravaa tanssii piiritanssia kuusen ympärillä. Kuusi on koristeltu joulukuusenpalloilla, kimaltevilla nauhoilla, ja kuusen latvaa koristaa tähti. Iloisen ja tyytväisen näköiset oravat ovat pukeutuneet lämpimiin villapaitoihin. JÄNIS KYLPYTYNNYRISSÄ Neljännessä kortissa jänis on loikannut lumihangesta kylpytynnyriin ja nautiskelee olostaan lämpimässä vedessä. Vieressään sillä on laatikollinen porkkanoita. Taustalla näkyy merta ja saaristoa sekä joulukuusi pienellä saarella. KAIKKI ELÄIMET OVAT ILOISIA Yhteistä kaikille neljälle kortille on, että joulua viettävät eläimet näyttävät hyvin iloisilta ja tyytyväisiltä. Siksi kortit sopivatkin erinomaisesti iloiseksi joulutervehdykseksi ystävillesi ja tuttavillesi muinakin vuodenaikoina kuin jouluna! Ehiökorteissa on Porto betalt-postitetunnus, joten kortit voi postittaa Ahvenanmaalta ilman postimerkkiä kaikkialle maailmaan. KESTOTILAA EHIÖITÄ Jos et vielä ole ehiökorttien kestotilaaja, voit tehdä kestotilauksen tämän lehden mukana saamallasi tilausesitteellä. Vuosittain ilmestyy 3 4 ehiökorttia, joiden aiheet vaihtelevat vuodesta toiseen.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 23 Porto betalt-postitetunnus kuvaa lumilyhtyä. EHIÖKORTIT, JOULUA VIETTÄVÄT ELÄIMET JULKAISUPÄIVÄ 9.10.2012 TAITEILIJA Alexander Lindén PAINOSMÄÄRÄ 4 x 8 000 HINTA 1,90 /kpl 7,60 / 4 ehiökorttia KOKO 105 x148 mm PAPERI Chromocard 240 g PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Arkmedia JOHN HÄGGBLOM ALEXANDER LINDÉN Alexander Lindén halusi maalata eri tavalla joulua viettäviä eläimiä. Yhteistä neljälle kortille on, että kaikki eläimet näyttävät iloisilta ja tyytyväisiltä. Alexander (s. 1980) varttui Vårdössä, mutta asuu nykyään Sollefteåssa Ruotsissa. Hän on opiskellut kreatiivista ohjelmointia Gävlen korkeakoulussa, opiskellut Basis-taidekoulussa ja suorittanut Bildberättar-ohjelman, senkin Gävlen korkeakoulussa. Hän on työskennellyt Tukholmassa Grinnimisessä firmassa, joka kehitteli tietokonepelejä ja Ahvenanmaalla Paf:in palveluksessa, missä hän teki peleille grafiikkaa. Vuodesta 2008 lähtien hän on toiminut vapaana taiteilijana eri toimeksiantajille. Posten Åland Frimärkenille hän suunnitteli viime vuonna joulukoristeet ja näyttelykortit. Tänä vuonna ilmestyvät hänen suunnittelemansa kaksi linjaautoaiheista postimerkkiä ehiökorttien lisäksi.

24 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 301 JA 302 LINJA-AUTOJA VOLVO L224 JA FORD TT JULKAISUPÄIVÄ 19.9.2012 TAITEILIJA Alexander Lindén PAINOSMÄÄRÄ 2 x 180 000 MAKSUARVO Inrikes (0,95 ) (Volvo L224) Europa (0,95 ) (Ford TT) FDC:N HINTA 2,50 POSTIMERKKIEN KOKO 38,5 x 30 mm ARKKIKOKO 2 x 15 postimerkkiä PAPERI 102 g/m² HAMMASTE 13 per 2 cm PAINOMENETELMÄ 4-värioffset PAINO Southern Colour print Ensipäivänleima kuvaa Ford TT:n rengasta. JOHN HÄGGBLOM ALEXANDER LINDÉN Alexander (s. 1980) varttui Vårdössä, mutta asuu nykyään Sollefteåssa Ruotsissa. Hän on opiskellut kreatiivista ohjelmointia Gävlen korkeakoulussa, opiskellut Basis-taidekoulussa ja suorittanut Bildberättar-ohjelman, senkin Gävlen korkeakoulussa. Hän on työskennellyt Tukholmassa Grinnimisessä firmassa, joka kehitteli tietokonepelejä ja Ahvenanmaalla Paf:in palveluksessa, missä hän teki peleille grafiikkaa. Vuodesta 2008 lähtien hän on toiminut vapaana taiteilijana eri toimeksiantajille. Posten Åland Frimärkenille hän suunnitteli viime vuonna joulukoristeet ja näyttelykortit. Tänä vuonna ilmestyvät hänen suunnittelemansa kaksi linja-autoaiheista postimerkkiä ja jouluaiheiset ehiökortit. Postimerkin kuvassa Ford TT on pysäköitynä Eckerössä Tullilaiturin viereen, ja taustalla näkyy Posti- ja tullitalo. Postimerkki perustuu kuvaan, jossa Itä-Saltvikin martat ovat retkellä. Ensipäivänkuorta koristaa Scania Vabis B55 vuodelta 1962.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 25 Salakuljetuslinja-auto ja Trötte Teodor Joukkoliikenteen historia alkoi ahvenanmaalla noin 90 vuotta sitten. Siitä alkaen Ahvenanmaan teitä pitkin on kulkenut lukemattomia linja-autoja. Postimerkeissä on kuvattu niistä kaksi Ford TT ja Volvo L224. Ford TT vuodelta 1924 oli aluksi saltvikiläisen Rafael Virtasen omistuksessa. Hän rakensi kahden ystävänsä kanssa itse korin ja hankki runkorakenteen ja moottorin Turusta. Fordin hinta kuomuineen oli 28 000 markkaa siihen aikaan. Tidningen Ålandin lehtileikkeestä 16. kesäkuuta 1924 voi lukea, että Saltviks Trafikautomobil liikennöi kolmena aamupäivänä viikossa eri puolilta pohjois-ahvenanmaata Maarianhaminaan. Paluumatka tapahtui iltapäivällä. RAVUT OLIVAT ITSE ASIASSA VIINAA Nimi Salakuljetuslinja-auto perustuu tapahtumaan, joka sattui elokuussa 1925 kieltolain aikana, jolloin viinan osto oli laitonta Suomessa. Poliisikonstaapeli, kruununvouti ja kruununnimismies pysäyttivät Rafael Virtasen ohjaaman linja-auton yöllä pienellä tiellä Saltvikissä. He olivat saaneet vihjeen, että kuuluisa viinan salakuljettaja Algoth Niska oleskeli seudulla. Rafael Virtanen, jolla oli myös yksi matkustaja mukanaan, yritti paeta, mutta kruununnimismies onnistui pääsemään linja-autoon ja sai pysäytettyä sen. Virtanen kertoi kuljettavansa rapuja. Poliisi takavarikoi linja-auton rapuineen, jotka osoittautuivat olevan viinakanistereita. Asiaa käsiteltiin kihlakunnanoikeudessa kaksi kertaa. Rafael Virtanen ja hänen kumppaninsa tuomittiin maksamaan päiväsakkoja alkoholipitoisten aineiden salakuljettamisesta. Lisäksi sekä viina että linja-auto takavarikoitiin. LINJA-AUTOSTA KUORMA-AUTO Päätös linja-auton takavarikoinnista kumottiin kuitenkin Turun hovioikeudessa huhtikuussa 1929, mutta silloin linja-auto oli jo loppuunajettu ja poistettu liikenteestä. Muistiinpanojen mukaan se oli muutettu ja rekisteröity kuorma-autoksi jo heinäkuussa 1926. RENKAIDEN VAIHTO Toinen postimerkeissä kuvattu linja-auto on Volvo L224 vuodelta 1954. Siinä oli 29 + 1 istumapaikkaa,

26 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN Linja-auto sai nimen Trötte Teodor, koska sen moottori oli niin heikko ja sen omisti vuosina 1954 1967 Toivo Williams Lumparlandista. Aina vuoteen 1978 asti linja-auto seisoi käyttämättömänä vajassa Lumparlandissa. Kun se sitten jälleen käynnistettiin, kumma kyllä, käynnistäminen ei tuottanut lainkaan vaikeuksia. Oli vain vaihdettava kaksi rengasta. Niiden hankkiminen osoittautui hankalaksi, koska kyseisiä rengaskokoja ei ollut enää saatavilla. VETERAANIKATSASTETTU Linja-auto maalattiin Turun lähellä sijainneella koritehtaalla. Se oli näytteillä eri näyttelyissä Tukholmassa ja Helsingissä. Vuosina 1978 1994 linja-autoyhtiö Williams & Co omisti sen. Sitten sen omistajaksi tuli Williams Buss Ab aina vuoteen 1999, jolloin sille tehtiin veteraanikatsastus. Linja-auto on yhä jäljellä, ja sen omistajia ovat Roland ja Rolf Lundström Inkoossa. ISTUIMET VAIHDETTU Linja-auton myynnin yhteydessä vuonna 2000 se sai jälleen alkuperäisen rekisterinumeronsa ÅL-419. Nykyisin linja-autoa käytetään eri yhteyksissä. Sen vanhat nahkaistuimet on vaihdettu. Kuitenkin selkänojat ja muu osa sisustuksesta on alkuperäiskunnossa. HEIKKO MOOTTORI Linja-auto sai nimen Trötte Teodor (väsynyt Teodor), koska sen moottori oli niin heikko. Kulkuneuvon moottori oli alunperin 90 hevosvoimainen. Otaksuttavasti tarkoituksena ei ollut käyttää linja-autoa niin raskaiden kuormien kuljettamiseen kuin mitä sitä käytettiin. Trötte Teodorissa oli aluksi kuorma-auton alusta, jonka päälle rakennettiin linja-auton kori. VANHIN AJOKUNTOINEN LINJA-AUTO Ensipäivänkuorta koristaa taiteilija Alexander Lindénin kuvaama Scania Vabis B55 Kutter 5 vuodelta 1962. Linja-autossa oli 36 + 1 istumapaikkaa. Aluksi sen omistaja oli Georg Wilhelmsson. Vuosina 1976 1978 sen omisti vastaperustettu linja-autoyhtiö Vårdö Busstrafik Ab. Nykyään linja-auton omistaa Bo Meklin Sundissa. Linja-auto on väriltään vihreä ja keltainen, niin kuin aikaisemminkin. Linja-auto on seissyt katon alla Sundissa yli 30 vuotta. Omistaja tarkistaa vuosittain öljyn ja renkaat sekä käynnistää moottorin. Linja-autoa ei ole rekisteröity, mutta se on vanhin ajokuntoinen linja-auto Ahvenanmaalla. Lähteet: Vidar Williams ja Ålands busshistoria, Bo Ahlnäs. Valmiin postimerkin tapahtumasarja alkaa aina taiteilijan tekemästä luonnoksesta, jota sitten muokataan edelleen ja josta lopulta tehdään valmis postimerkki. Kuvissa Trötte Teodor-postimerkin luonnoksia.

ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN 27 Julkaisuohjelma 2012 KALENTERI 1.2. Vanhoja, puisia houkutuslintuja, Haahka Postimaksulipuke 1.2. Matkustajalauttoja 2 postimerkkiä, 2 postikorttia 21.3. Pohjola Elämää merellä 1 pienoisarkki, 1 postikortti 16.4. Titanic 100 vuotta 1 postimerkki 26.4. Mannen vid ratten-monumentti 1 postimerkki 9.5. Europa Visit Åland 1 postimerkki, 1 postikortti 4.6. Minun postimerkkini, Minun Ahvenanmaani Miniarkki, jossa 8 postimerkkiä, 1 aihe, 1 postikortti 4.6. Sudenkorentoja 2 postimerkkiä, 2 maksimikorttia 23.8. Rakennustaiteellista nostalgiaa Vihko, 9 postimerkkiä, 3 eri aihetta 3 maksimikorttia 19.9. Linja-autoja 2 postimerkkiä, 2 postikorttia 1.10. Roosa nauha 1 postimerkki 9.10. Joulu 1 postimerkki, 1 postikortti 9.10. Ehiökortit, Joulu 4 ehiökorttia 9.10. Joulumerkit Arkki, jossa 20 tarramerkkiä Toimitukset ja muutospäivät (HUOM.! ALUSTAVAT TOIMITUSAJAT) TOIMITUS- NUMERO VIIMEINEN MUUTOSPÄIVÄ TOIMITUSAIKA SISÄLTÖ 1-2012 29.2. huhtikuu Postimaksulipuke, Matkustajalauttoja, Pohjola Elämää merellä (pienoisarkki), Titanic 100 vuotta, 3 postikorttia 2-2012 2.5. heinäkuu Mannen vid ratten, Europa Visit Åland, Minun postimerkkini Minun Ahvenanmaani, Sudenkorentoja, 2 maksimikorttia, 2 postikorttia 3-2012 5.9. lokakuu Rakennustaiteellista nostalgiaa (vihko), Linja-autoja, Roosa nauha, Joulu, 3 maksimikorttia, 4 ehiökorttia, 3 postikorttia 4-2012 24.10. marraskuu Vuosilajitelma, joulumerkit, pakkaukset, joulukoristeet, vuosilehdet y.m. Muut kestotilaustoimitukset (HUOM.! ALUSTAVAT TOIMITUSAJAT) TUOTE TOIMITUSAIKA TUOTE TOIMITUSAIKA Maakuntaraha 2011 tammikuu Eurokolikkopakkaus 2012 toukokuu Keräilylehdet, matkustajalauttoja helmikuu Postimerkkikello nro 10 kesäkuu Pohjolapakkaus maaliskuu Keräilyauto nro 26 syyskuu Keräilyauto nro 25 huhtikuu Postimerkkikello nro 11 lokakuu

28 ÅLANDSPOSTEN FRIMÄRKEN KALENTERI Messuja 2012 Posten Åland osallistuu alustavien tietojen mukaan alla mainittuihin postimerkkitapahtumiin. Tiedot saattavat muuttua. Muutoksista ilmoitamme Postin kotisivulla osoitteessa www.posten.ax. HUDDEX/FRIMUNG 2012 TAVASTEX 2012 STAMPS IN SVEDALA NORDIA 2012 Huddinge, Ruotsi Hämeenlinna Svedala, Ruotsi Roskilde, Tanska 3. 4.3. 27. 29.4. 8. 9.9. 2. 4.11. TURUN KEVÄT DIE LIBA 2012 NORDPOST BEIJING 2012 Turku Schaan, Liechtenstein Hampuri, Saksa Peking, Kiina 10. 11.3. 16. 19.8. 28. 30.9. päivämäärä ei tiedossa INT. BRIEFMARKENMESSE FRIMÄRKETS DAG INT. BRIEFMARKENBÖRSE Essen, Saksa Tukholma, Ruotsi Sindelfingen, Saksa, 12. 14.4. päivämäärä ei tiedossa 28. 30.10. Kaikille näille messuille valmistetaan näyttelykortti, -postimerkki ja -leima. Aiheena vuonna 2012 ovat kaupunkien vaakunat, ja taiteilija on Jonas Wilén. Erikoisleimat 2012 Seuraaville tapahtumille on tähän mennessä myönnetty erikoisleima vuonna 2012: 30.3. ÅLANDS FREDSINSTITUT 20 ÅR 6.10. ROSA BANDET-GALAN 4.6. SUDENKORENTOJA (MAKSIMIKORTIT) 9.10. FRIMÄRKETS DAG 9.6. SJÄLVSTYRELSEN 90 ÅR 12.10. ÅLANDS MARTHADISTRIKT 100 ÅR 16.6. POSTRODDEN 9.11. DEMENSFÖRENINGEN PÅ ÅLAND R.F. 20 ÅR 23.8. RAKENNUSTAITEELLISTA NOSTALGIAA (MAKSIMIKORTIT) Erikoisleimojen mahdollisista lisäyksistä ilmoitamme lehden seuraavassa numerossa ja Postin kotisivulla osoitteessa www.posten.ax. Kotisivulla on myös erikoisleimojen kuvat. Pyhien aukioloajat Posten Åland Frimärken on suljettu seuraavina pyhäpäivinä: HELATORSTAINA JUHANNUSAATTONA 17.5. 22.6. Seuraava asiakaslehti Seuraava Ålandsposten Frimärken-asiakaslehti ilmestyy marraskuussa 2012.