10 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN 10.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät 10 KONSEKVENSER FÖR LANDSKAPET OCH KULTURMILJÖN 10.1 Utgångsinformation och bedömningsmetoder Maisemaa on tarkasteltava kokonaisuutena, joka muodostuu ekologisista perustekijöistä sekä niiden vuorovaikutussuhteista. Maisema on luonnonlakien mukaan toimiva ja jatkuvasti muuttuva ympäristökokonaisuus. Maisemavaikutukset koostuvat muutoksista maiseman rakenteessa, luonteessa ja laadussa. Selvitykseen kuuluu näiden muutosten suuruuden ja merkittävyyden arviointi. Kulttuuriympäristö käsittää kaiken ympäristön, jossa näkyy ihmisen käden jälki. Tämä koskee kaikenikäisiä kulttuuriympäristöjä, niin uusia kuin vanhojakin. Kulttuuriympäristömuutokset koostuvat muutoksista alueen kulttuurihistoriallisessa luonteessa, laadussa ja ajallisessa kerroksellisuudessa. Näiden muutosten suuruus ja merkittävyys ovat olennaisia arvioinnin kannalta. Olennaista on, kuinka paljon maisemarakenne, maisemakuva, kulttuuriympäristö tai erilliset maiseman perustekijät voivat muuttua menettämättä ominaispiirteitään. Selvityksen lähtötietoina on käytetty kartta-aineistoja, ilmakuva-aineistoa, maankäyttösuunnitelmia ja muita alueelle laadittuja suunnitelmia ja selvityksiä sekä viranomaisten rekisteritietoja (mm. Hertta-ympäristötietojärjestelmä). Lähtötietoaineistoa on täydennetty maastoinventoinneilla. Hankkeen vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön on selvitetty karttatarkastelujen ja -analyysien, ympäristöleikkausten, näkymäsektoritarkastelujen sekä maastokäyntien avulla. Maisema-analyysissä on tarkasteltu karttaja ilmakuvatarkasteluna mm. alueen peitteisyyttä, tärkeitä reunavyöhykkeitä, näkymiä, avoimia ja sulkeutuneita maisematiloja sekä maiseman solmukohtia ja häiriötekijöitä. Kulttuuriympäristöanalyysissä on tarkasteltu alueen asutusja maankäyttöhistoriaa ja nykytilannetta, sekä alueen nykyisen rakennuskannan ja kulttuuriympäristön ominaisuuksia ja arvoa. Visuaalisten muutosten arvioimisessa on käytetty apuna etäisyysvyöhykkeitä, joilla maisemavaikutukset ovat erilaiset. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu asiantuntija-arviona. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ei ole käytössä täysin objektiivisia tai kokonaisuuden kattavia laskennallisia menetelmiä. Näkyvyystarkasteluissa on käytetty apuna mm. ympäristöleikkauksia, kaaviokuvia ja karttapohjaisia näkymäsektoritarkasteluja. Arvioitaessa tuulivoimaloiden ja sähkönsiirron eri reittivaihtoehtojen aiheuttamia maisema- ja kulttuuriympäristövaikutuksia ja niiden merkittävyyttä, on lähtökohdiksi otettu seuraavat tarkastelunäkökulmat: Landskapet ska bedömas som en helhet bestående av ekologiska grundfaktorer samt växelverkan mellan dem. Landskapet är en miljöhelhet som följer naturlagarna och ständigt förändras. Konsekvenserna för landskapet består av förändringar i landskapets struktur, karaktär och kvalitet. I utredningen ingår att bedöma dessa förändringars storlek och betydelse. Kulturmiljön omfattar hela omgivningen där spår av människohand märks. Det här gäller kulturmiljöer av alla åldrar, både nya och gamla. Förändringar i kulturmiljön består av förändringar i områdets kulturhistoriska karaktär, kvalitet och tidsmässiga skiktning. De här förändringarnas storlek och betydelse är väsentliga för bedömningen. Det är väsentligt hur mycket landskapets struktur, landskapsbilden, kulturmiljön eller olika grundfaktorer i landskapet kan förändras utan att förlora sina särdrag. Som utgångsinformation för utredningen användes kartmaterial, flygfoton, markanvändningsplaner och andra planer och utredningar som gjorts upp för området samt myndigheternas registeruppgifter (bl.a. miljöinformationssystemet Hertta). Materialet med utgångsinformation har kompletterats med inventeringar på platsen. Projektets inverkan på landskapet och kulturmiljön har utretts med hjälp av kartgranskningar och analyser, miljötvärsnitt, granskningar av utsiktssektorer samt terränggranskningar. I landskapsanalysen undersöktes bl.a. områdets täckning, viktiga kantzoner, utsikter, öppna och slutna landskapsrum samt landskapets knutpunkter och störningsfaktorer genom granskning av kartor och flygfoton. I kulturmiljöanalysen studerades områdets bosättnings- och markanvändningshistoria och nuvarande situation samt det nuvarande byggnadsbeståndets och kulturmiljöns egenskaper och värden. Vid bedömningen av visuella förändringar utnyttjades avståndszoner med olika konsekvenser för landskapet. Konsekvenserna för landskapet och kulturmiljön har bedömts av en expert. I bedömningen av konsekvenserna för landskapet och kulturmiljön finns det inga fullständigt objektiva metoder eller beräkningsmetoder som täcker helheten. Vid bedömningen av synligheten utnyttjades bl.a. miljötvärsnitt, schematiska bilder och kartbaserade granskningar av utsiktssektorer. Vid bedömning av konsekvenserna för landskapet och kulturmiljön till följd av vindkraftverken och elöverföringens olika kabeldragningsalternativ samt konsekvensernas betydelse har följande bedömningssynvinklar använts som utgångspunkter: 109
Miten, kuinka paljon ja kuinka merkittävästi tuulivoimalat ja sähkönsiirron reittivaihtoehdot muuttavat alueen nykyistä luonnetta. Missä vaikutukset kohdistuvat maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen herkille alueille. Tuulivoimaloiden aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokeminen on subjektiivista ja sen vuoksi mm. vaikutusten merkittävyyden ja vaikutustavan arvioiminen on haastavaa. Vaikutusten kokemiseen vaikuttavat mm. henkilön suhde kyseiseen alueeseen, aiheeseen liittyvä tietämys ja mielenkiinto sekä henkilökohtaiset perusteet kyseisen alueen arvostamiseen. Esimerkiksi loma-asunnolta avautuvaan maisemaan saattaa kohdistua erilaisia toiveita ja odotuksia kuin esimerkiksi yleiseltä uimarannalta avautuvaan maisemaan. Tuulivoimaloiden vaikutusmekanismit Tuulivoimaloiden yhtenä laaja-alaisimmista ympäristövaikutuksista on pidetty visuaalisia, maisemaan kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset voivat näkyä sekä lähi- että kaukomaisemassa. Suurimmat (lapakorkeus 180 m) tuulivoimalat voivat näkyä kirkkaalla säällä noin 30 kilometrin päähän. Vaikutus lievenee etäisyyden kasvaessa. Häiritsevintä tuulivoimaloiden näkyminen on silloin, kun ne hallitsevat maisemaa. Tuulivoimaloiden hallitsevuuteen vaikuttavat mm. ympäristön eri ominaisuudet ja tuulivoimaloiden etäisyys katselupisteestä. Alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot ja luonne voivat muuttua tuulivoimaloiden rakentamisen seurauksena. Etäisyys ja ympäröivä maisema ovat merkittäviä tekijöitä maisemavaikutuksia arvioitaessa. Korkeille teknisille rakenteille, kuten voimajohdoille, tuulivoimaloille ja mastoille on määritelty vaikutusalueita. Korkeiden rakenteiden vaikutusvyöhykkeet on määritelty useissa pohjoismaisissa maisemaselvityksissä sen mukaan, miten rakenteet näkyvät ja miten voimakkaasti ne hallitsevat maisemaa. Yleistäen voidaan todeta, että alle viiden kilometrin etäisyydellä, mikäli näkemäesteitä ei ole, tuulivoimala hallitsee merkittävästi maisemaa. Selkeällä säällä tuulivoimaloista erottaa 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyöri misliike vielä korostaa. 15 20 kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Tor ni erottuu ihanteellisissa oloissa noin 20 30 kilometrin päähän. Voimalan koko vaikuttaa vaikutusvyöhykkeiden laajuuteen. 1 MW:n tuulivoimalan lapa pyörii noin 120 metrin korkeudessa ja 5 MW:n lapa noin 180 metrin korkeudessa. Säätilalla, vuoden- ja vuorokauden ajalla (valon suunta ja määrä, sade, pilvisyys, sumu, auer jne.) on merkittävä vaikutus näkyvyyteen. Myös maapallon kaarevuudella on lievä vaikutus näkyvyyteen. 20 km etäisyydellä tuulivoimalasta peittyy 18 m, 30 km etäisyydellä 49 m. Kaarevuuden vaikutus ei ole kuitenkaan merkittävä, sillä käytännössä 30 km etäisyys on suurin mahdollinen, josta tuulivoimala ylipäätään voi näkyä. Hur, hur mycket och hur avgörande förändrar vindkraftverken och elöverföringens kabeldragningsalternativ områdets nuvarande karaktär. Var drabbar konsekvenserna speciellt känsliga områden i fråga om landskap eller kulturmiljö. Det är subjektivt hur vindkraftverkens visuella påverkan upplevs. Därför är det utmanande att bedöma hur väsentlig påverkan är och på vilket sätt den uppfattas. Hur påverkan upplevs är beroende av bl.a. personens förhållande till det aktuella området, kunskap om ämnesområdet och intresse samt personliga motiv för att området uppskattas. Till exempel för utsikten över landskapet från fritidsbostaden kan det finnas andra önskemål och förväntningar än till exempel för landskapet vid en allmän badstrand. Vindkraftverkens påverkningsmekanismer En av de mest vidsträckta miljökonsekvenserna av vindkraftverk har ansetts vara den visuella påverkan på landskapet. Vindkraftverken medför förändringar som kan synas i både när- och fjärrlandskapet. De största vindkraftverken (rotorbladens höjd 180 m) kan vid klart väder synas på cirka 30 kilometers avstånd. Påverkan minskar med avståndet. Mest störande är vindkraftverken då de dominerar landskapet. Hur dominerande vindkraftverken är beror på bl.a. omgivningens olika egenskaper och vindkraftverkens avstånd från betraktelsepunkten. Områdets landskapsmässiga och kulturhistoriska värden och karaktär kan förändras till följd av att vindkraftverk byggs. Avståndet och det omgivande landskapet är avgörande faktorer vid bedömning av hur landskapet påverkas. För höga tekniska konstruktioner såsom kraftledningar, vindkraftverk och master finns influensområden fastställda. Höga konstruktioners influenszoner har bestämts i flera nordiska landskapsutredningar enligt hur konstruktionerna syns och hur kraftigt de dominerar landskapet. Generellt kan man konstatera att på mindre än fem kilometers avstånd kan ett vindkraftverk påtagligt dominera landskapet, om det inte finns några sikthinder. Vid klart väder urskiljs ett vindkraftverks rotorblad inom 5 10 kilometers avstånd och rotationsrörelsen förstärker ytterligare synligheten. Inom 15 20 kilometers radie kan rotorbladen inte mera urskiljas med blotta ögat. Tornet urskiljs vid idealiska förhållanden på 20 30 kilometers avstånd. Kraftverkets storlek påverkar influenszonens storlek. Ett 1 MW vindkraftsverks snurrande rotorblad når en höjd på cirka 120 meter och ett 5 MW kraftverks rotorblad når cirka 180 meters höjd. Vädret, årstiden och tidpunkten på dygnet (ljusets riktning och styrka, regn, molnighet, dimma, dis m.m.) påverkar i hög grad synligheten. Jordklotets krökning påverkar också i viss mån synligheten. På 20 km avstånd täcks 18 m av ett vindkraftverk, på 30 km avstånd 49 m. Krökningen har i alla fall ingen stor betydelse, eftersom 30 km i praktiken är det största möjliga avstånd där ett vindkraftverk över huvud taget kan ses. 110
Suurimittakaavaisessa rakennetussa ympäristössä tuulivoimalat eivät poikkea merkittävästi jo olevasta ympäristöstä tai sen luonteesta kun taas pienimittakaavaisessa luonnonympäristössä tuulivoimala saattaa muuttaa maiseman hierarkiaa merkittävästi. Vaikutusten katsotaan olevan haitallisimmillaan pienipiirteisessä luonnonympäristössä, josta muodostuu laajoja näkymiä tuulivoimaloille. Rakennetussa tai metsäisessä ympäristössä tuulivoimaloiden vaikutus voi olla hyvin paikallinen. Kun laajoja näkymiä tuulivoimaloille ei pääse syntymään, visuaaliset vaikutukset saattavat jäädä vähäisiksi. Tällöin olennaista on, mistä näkymiä tuulivoimaloille syntyy. Voimaloiden ja olemassa olevien maisemaelementtien (mm. majakat) välille saattaa syntyä kilpailutilanne mittakaavallisesti sekä symbolisten merkitysten suhteen. Tästä syystä maiseman mittasuhteet, olemassa olevat maamerkit sekä maisemaelementit ovat keskeisiä tuulivoimaloiden sijoituksia suunniteltaessa sekä niiden aiheuttamia maisemavaikutuksia arvioitaessa. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia ei tule nähdä ainoastaan negatiivisina. Harkitusti sijoitettuna, maisema ja kulttuuriympäristö huomioon ottaen, tuulivoimalat voivat tuoda ympäristölleen lisäarvoa. I en storskalig byggd miljö avviker vindkraftverken inte påtagligt från den befintliga miljön eller dess karaktär. I en småskalig naturmiljö kan ett vindkraftverk däremot avsevärt förändra landskapets hierarki. Konsekvenserna anses vara mest negativa i en småskalig naturmiljö, där vindkraftverken syns vida omkring. I en bebyggd eller skogbevuxen miljö kan vindkraftverkens påverkan vara mycket lokal. Då vida vyer mot vindkraftverken inte kan uppstå, kan de visuella effekterna bli obetydliga. Det avgörande är då från vilka håll utsikt mot vindkraftverken uppkommer. Det kan uppstå en konkurrenssituation mellan kraftverk och existerande landskapselement (bl.a. fyrar) i fråga om proportioner och symbolisk betydelse. Därför är landskapets proportioner, existerande landmärken samt landskapselement viktiga då placeringen av vindkraftverk planeras och då deras inverkan på landskapet bedöms. Vindkraftverkens inverkan på landskapet ska inte ses som något enbart negativt. Vindkraftverk som placerats med eftertanke, med beaktande av landskapet och kulturmiljön, kan ge miljön ett mervärde. 111
Kuva 10 1. Maisemavyöhykekartta hankealueen ympäristöstä. Hankeen etäisyysvyöhykkeet kuvaavat visuaalisten vaikutusten voimakkuuden pienenemistä etäisyyden kasvaessa. Figur 10-1. Karta över landskapszoner i projektområdets omgivning. Projektets avståndszoner avspeglar hur de visuella effekterna avtar med avståndet. 112
113
10.2 Nykytila Ympäristöministeriön maisemallisessa maakuntajaossa hankealue sijoittuu Pohjanmaahan ja siinä tarkemmin Etelä- Pohjanmaan rannikkoseutuun. Loiviin pinnanmuotoihin yhdistyneenä nopea maankohoaminen on tuottanut poikkeuksellisen rikkonaisen, matalan ja karikkoisen saariston. Lisäksi maankohoaminen muovaa jatkuvasti koko rannikon luontoa. Rannikon topografialtaan tasaisessa maisemarakenteessa vaihtelevuutta tuovat vuoroin pitkät ja laajat alavat viljelykäytössä olevat jokilaaksot sekä niiden välissä loivasti kohoavat metsäiset harjanteet. Saarien ja niemien väliin muodostuu vaihtelevia maisematiloja, joista avautuu paikoitellen näkymiä avomerelle ja lähisaariin. Rakentaminen on keskittynyt taajamien lisäksi jokilaaksoihin tienvarsikyliksi sekä rannoille, jossa sijaitsee pääasiassa loma-asutusta. Hankealue sijoittuu Siipyyn edustalle avomerivyöhykkeelle. Maiseman sietokyky on melko hyvä. Merellisinä maamerkkeinä toimivat Kristiinankaupungin majakka Kristiinankaupungin edustan merialueella noin 7 kilometrin päässä hankealueesta, Yttergrundin majakka noin 8 kilometrin päässä hankealueesta Siipyyn eteläpuolella sekä Merikarvian majakka noin 11 kilometrin päässä hankealueen kaakkoispuolella. Siipyyssä on paljon alueelle tyypillistä rakennuskantaa, mutta se on vaihtelevampaa kuin alueen muissa kylissä. Lisäksi mukana on paljon uudempiakin rakennuksia, kuten Siipyyn kirkko. Kirkontorni on erillinen vanha puinen rakennus. Kylässä näkyy paljon eri aikakerrostumia. Kiiliin vievällä tiellä, joka lähtee Siipyyntieltä rantaan, on vaihdellen hakkuu-alueita, sekametsää, pienempiä peltoja, uudempia rakennuksia sekä van-hempia tilakokonaisuuksia. 10.2 Nuvarande situation I miljöministeriets landskapsindelning enligt naturlandskap ligger projektområdet i Österbotten, närmare bestämt Sydösterbottens kustregion. Den snabba landhöjningen har tillsammans med de flacka ytformerna bidragit till den ovanligt sönderskurna och grunda skärgården med många grynnor. Dessutom omformar landhöjningen kontinuerligt hela kustens natur. Variation i kustens landskapsstruktur och dess plana topografi skapas av de långa och vidsträckta, låglänta ådalarna med sitt odlingslandskap samt de flacka, skogbeklädda åsarna mellan ådalarna. Mellan öar och uddar bildas varierande landskapsrum, där det ställvis finns utsikt mot öppna havet och närliggande öar. Bebyggelsen är koncentrerad till tätorterna samt till byarna intill vägarna i ådalarna och till stränderna, där det främst finns fritidsbosättning. Projektområdet ligger utanför Sideby i zonen med öppet hav. Landskapet har tämligen god tolerans. Landmärken till havs utgör Kristinestads fyr på havsområdet utanför Kristinestad cirka 7 kilometer från projektområdet, Yttergrunds fyr cirka 8 kilometer från projektområdet söder om Sideby samt Sastmola fyr cirka 11 kilometer sydost om projektområdet. I Sideby finns ett rikt byggnadsbestånd som är typiskt för området, men det är mera varierande än i områdets övriga byar. Dessutom finns det också många nya byggnader, bland annat Sideby kyrka. Kyrkans klockstapel är en separat gammal byggnad av trä. I byn syns många olika tidsmässiga skiktningar. Längs vägen mot Kilen från Sidebyvägen finns omväxlande kalhyggen, blandskog, små åkrar, nyare byggnader samt äldre gårdshelheter. 114
Kuva 10 2. Valokuvia Kiilin satamasta ja museoalueelta. Figur 10-2. Foton från Kilens hamn och museiområdet. 115
10.2.1 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet 10.2.1 Värdefulla landskaps- och kulturmiljöområden Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Härkmeren maisema-alue (MAO100108), sijaitsee koillisessa noin 15 kilometrin päässä hankealueesta. Sen arvot perustuvat eheänä säilyneeseen kulttuurimaisemaan, jota avoin viljelymaisema, komeat talonpoikaisrakennukset nauhamaisina kylätievarsilla sekä rikas luonto rytmittävät. Lähimpänä hankealuetta sijaitseva valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristöalue (RKY 2009) on Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama. Siipyyn kylä luokiteltiin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi jo vuoden 1993 inventoinnissa, mutta Kiilin kalasatama on uusi kohde. Siipyyn kirkonkylän rakenne on säilynyt perinteisenä, ja sen länsipuolella sijaitseva Kiili on yhä käytössä oleva kalaranta ja vierassatama. Sen lukuisat verkko- ja venevajat muodostavat pitkän, rantaviivaa seuraavan rivistön. Siipyyn kylässä on paljon alueelle tyypillistä rakennuskantaa ja se on säilyttänyt perinteisen leimansa. Kylän keskus on rakentunut hieman kauemmaksi rannasta, joten sieltä ei avaudu merinäkymiä. Siipyyn rannoilla on runsaasti lomaasutusta. Kiilin satamarannan metsikköön ja rantakedolle on koottu alueen talonpoikaista ja kalastukseen liittyvää rakennuskantaa. Kalarannan vajat ja ulkomuseon rakennukset sekä pienet kausiasumukset yhdistyvät luontevaksi kokonaisuudeksi. Riispyyn kylä ja kulttuurimaisema sijaitsee noin 15 kilometrin ja Trolssin kulttuurimaisema noin 17 kilometrin päässä hankealueesta Siipyyn eteläpuolella. Nämä alueet luokiteltiin vuoden 1993 inventoinnin mukaan valtakunnallisesti arvokkaiksi kulttuuriympäristöiksi, mutta eivät ole mukana päivitetyssä vuoden 2009 inventoinnissa. Lähin Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta maakunnallisesti tai paikallisesti arvokas alue on Siipyyn ranta-alueella noin 8 kilometrin päähän hankealueesta. Vastaavat alueet löytyvät myös Siipyyn pohjois- ja eteläpuolen ranta-alueilta noin 11 ja 13 kilometrin päässä hankealueesta. Arvokkaiden alueiden sijainnit käyvät ilmi kartasta 10-1 Maisemavyöhykekartta. På projektområdet finns inga betydelsefulla landskapsområden av riksintresse. Närmaste värdefulla landskapsområde av riksintresse är Härkmeri (MAO100108), som ligger cirka 15 kilometer nordost om projektområdet. Dess värden beror på att kulturlandskapet har bibehållits enhetligt med öppet odlingslandskap, ståtliga bondgårdar längs byvägen samt rik natur. Det kulturmiljöområde (RKY 2009) som ligger närmast projektområdet och är av riksintresse är byn Sideby och Kilens fiskehamn. Byn Sideby klassificerades som värdefull kulturmiljö av riksintresse redan i inventeringen 1993, medan Kilens fiskehamn är ett nytt objekt. Sideby kyrkby har bevarat sin traditionella struktur. Väster om byn i Kilen finns en fiskstrand och gästhamn som fortfarande används. De många nät- och båthusen bildar en lång rad längs strandlinjen. I Sideby finns många för området typiska byggnader och byn har bevarat sin traditionella särprägel. Byns centrum ligger lite längre från stranden och har därför ingen direkt havsutsikt. Vid stränderna i Sideby finns ett stort antal fritidsbostäder. I skogsbrynet och på strandängen ovanför Kilens hamn har ett antal allmoge- och fiskebyggnader från området samlats. Båthusen vid fiskstranden och friluftsmuseets byggnader samt de små fritidsbostäderna smälter samman till en naturlig helhet. Byn Risby och dess kulturlandskap ligger cirka 15 kilometer och Trolls kulturlandskap cirka 17 kilometer från projektområdet söder om Sideby. I inventeringen 1993 klassificerades de här områdena som värdefulla kulturmiljöer av riksintresse, men de finns inte mera med i den uppdaterade inventeringen från 2009. Närmaste område med värdefullt landskap eller värdefull kulturmiljö på landskapsnivå eller lokalt enligt Österbottens landskapsplan ligger på Sideby strandområde cirka 8 kilometer från projektområdet. Motsvarande områden finns också på strandområdena norr och söder om Sideby cirka 11 respektive 13 kilometer från projektområdet. Läget för värdefulla områden framgår av karta 10-1 Karta över landskapszoner. Kuva 10 3. Siipyyn kirkonkylässä Vanhalla tiellä sijaitseva kyläkauppa Figur 10-3. Bybutiken intill Gamla vägen i Sideby kyrkby 116
Kuva 10 4. Siipyyn uusi kirkko ja vanha kirkontorni Figur 10-4. Sideby nya kyrka och gamla klockstapel 117
10.2.2 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet Hankealueella ei sijaitse kiinteitä muinaismuistoja. Lähin muinaismuisto, ajoittamaton jatulintarha, sijaitsee Domarkobbanilla Siipyyn edustalla noin viiden kilometrin päässä hankealueesta. Alueella ei sijaitse tiedossa olevia hylkyjä. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee muutama inventoitu hylkyrekisterin kohde: Kilgrundin ajoittamaton hylky, etäisyys hankealueesta noin 8,5 kilometriä Sandskärin hylky 1800-luvulta, etäisyys hankealueesta noin 9 kilometriä Furuskärin hylky, ajoittamaton, etäisyys hankealueesta noin 16 kilometriä Alueella ei ole tehty arkeologista vedenalaisinventointia. Näin ollen alueella saattaa olla vielä löytämättömiä vedenalaisia muinaisjäännöksiä. Merenpohja kuvattiin videokameralla alustavilta tuulivoimalaitosten paikoilta. Niissä yhteyksissä ei löydetty merkkejä arkeologisista kohteista. Ennen tuulipuiston rakentamista lopulliset rakentamispaikat inventoidaan vedenalaisten muinaismuistojen kartoittamiseksi. Pohjanlahdella on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kummeleita, majakoita ja luotsikohteita. Näiden merimerkkien sarjat ovat ohjanneet pitkän aikaa myös asukkaiden ja kulkureittien sijoittumista. Hankealueen ympäristössä sijaitsee mm. Kristiinankaupungin, Yttergrundin ja Merikarvian majakat, joista ensimmäisessä on myös helikopteritaso. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse inventoituja perinnemaisemakohteita. Kristiinankaupungin ohi kulkee kulttuurihistoriallisesti merkittävä vanha tielinjaus Rantamaantie, joka kulkee Turusta Pohjanlahden ympäri Tukholmaan. Arvokkaat alueet ja kohteet on esitetty kartassa 10-1. 10.2.2 Värdefulla landskaps- och kulturmiljöobjekt På projektområdet finns inga fasta fornminnen. Närmaste fornminne, en odaterad jungfrudans, finns på Domarkobban utanför Sideby cirka fem kilometer från projektområdet. På området finns inga kända vrak. I närheten av projektområdet finns några inventerade objekt som är upptagna i vrakregistret: Ett odaterat vrak vid Kilgrund, cirka 8,5 kilometer från projektområdet Vraket vid Sandskär från 1800-talet, cirka 9 kilometer från projektområdet Vraket vid Furuskär, cirka 16 kilometer från projektområdet Inga arkeologiska undervattensinventeringar har gjorts på området. Därför är det möjligt att det kan finnas ännu oupptäckta fornlämningar under vattnet på området. Havsbottnen fotograferades med videokamera vid de preliminära platserna för vindkraftverken. I samband med detta upptäcktes inga tecken på arkeologiska objekt. Innan vindkraftsparken byggs görs en inventering av de slutliga byggplatserna så att submarina fornminnen blir kartlagda. I Bottniska viken finns byggnads- och kulturhistoriskt värdefulla kummel, fyrar och lotsställen. Serier av sådana sjömärken har under lång tid också styrt placeringen av bebyggelsen och färdlederna. I projektområdets omgivning finns bl.a. Kristinestads fyr, Yttergrunds fyr och Sastmola fyr. Vid den förstnämnda finns också en helikopterplatta. I närheten av projektområdet finns inga inventerade traditionslandskapsobjekt. Förbi Kristinestad leder den kulturhistoriskt betydelsefulla gamla Strandlandsvägen, som går från Åbo runt Bottniska viken till Stockholm. Värdefulla områden och objekt finns angivna på karta 10-1. 118