Pulkkilan Osuuspankin TASEKIRJA 2015
TASEKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO sivu 1-17 Toimintakertomus 18-19 Osuuspankin tuloslaskelma ja tase 20-21 Rahoituslaskelma Osuuspankin ja konsernin tuloslaskelman ja taseen liitteenä annettavat tiedot 22-33 Osuuspankin tilinpäätöksen merkittävimmät laatimisperiaatteet 34-55 Liitetiedot 56-64 Luettelo kirjanpitokirjoista, tositteiden lajeista sekä selvitys niiden säilytystavoista 65 Hallituksen allekirjoitus 65 Hallintoneuvoston lausunto 65 Tilintarkastajien merkintä suoritetusta tilintarkastuksesta
1(17) 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Avainlukuja Pulkkilan Osuuspankin korkokate laski ja pankin liikevoitto oli pienempi kuin edellisvuonna. Tilikaudella kirjattiin arvonalentumistappioiden hyvitystä luotoista ja muista sitoumuksista 10 tuhatta euroa. Luottokanta kääntyi kasvuun ja talletuskanta laski hieman edellisvuoden tasosta. CET 1 vakavaraisuussuhde laski hieman vertailuvuodesta. OP Ryhmä Avainlukuja 2015 2014 Muutos Liikevoitto, 1000 euroa 480 561-14,4 Kulujen suhde tuottoihin, % 57,3 51,8 5,4 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,5 6,5-1 Ydinpääoman (CET1) 84,60 89,96-6,0 vakavaraisuussuhde Henkilöstö keskimäärin 5 5 Jäsenet 1 382 1 353 29 Pulkkilan Osuuspankki on jäsentensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista vähittäispankkitoimintaa. Osuuspankki kuuluu OP Ryhmään, joka on johtava suomalainen finanssiryhmä. Se koostuu itsenäisistä osuuspankeista ja niiden keskusyhteisöstä OP Osuuskunnasta (aik. OP-Pohjola osk) tytäryhtiöineen. OP Ryhmän ja sen jäsenpankkien keskitettyjen palveluiden kehittämisestä ja tuottamisesta vastaavat OP Osuuskunta sekä sen tytäryhtiöt OP-Palvelut Oy ja OP- Prosessipalvelut Oy. OP Osuuskunta toimii koko OP Ryhmän strategisena omistusyhteisönä ja ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. Osuuspankki on OP Osuuskunnan jäsenluottolaitos. OP Osuuskunta ja sen jäsenluottolaitokset yhdessä niiden konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa muodostavat osuuspankkien yhteenliittymän, josta säädetään laissa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista ja laissa talletuspankkien yhteenliittymästä. Lakien mukaan keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat toistensa veloista ja sitoumuksista ja niiden vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin. Toimintaympäristö Maailmantalouden kasvu jäi vaisuksi vuonna 2015, kun kehittyvien markkinoiden kasvu kangerteli. Raaka-aineiden hinnat laskivat ja inflaatio hidastui maailmanlaajuisesti. Euroalueella kasvu piristyi kohtuulliseen vauhtiin. Neuvottelut Kreikan uudesta tukipaketista olivat vaikeita ja maa oli lähellä erota eurosta kesällä. EKP lisäsi rahapoliittista elvytystä inflaation hidastuttua. Keskuspankki aloitti valtionlainojen ostot maaliskuussa, minkä seurauksena lyhyimmät markkinakorot painuivat negatiivisiksi. EKP kertoi joulukuussa uusista toimista. Talletuskorkoa laskettiin ja arvopaperien osto-ohjelmaa pidennettiin maaliskuuhun 2017 asti. Markkinakorot alenivat edelleen hieman. Suomen talouskuva pysyi heikkona. Kokonaistuotanto polki paikallaan ja työttömyys nousi. Investoinnit laskivat ja vienti väheni edelleen. Myönteistä oli kotitalouksien kulutuksen kasvu. Vuoden loppua kohden rakentamisen aktiviteetti piristyi. Asuntokauppa vilkastui hieman, mutta asuntojen hinnat laskivat vajaan prosentin.
2 2 Kotitalousluottokannan kasvu vahvistui viime vuoden aikana runsaaseen kahteen prosenttiin. Yritys- ja asuntoyhteisöluottokanta kasvoi noin seitsemän prosenttia. Luotonkysynnän hienoisen positiivisen vireen odotetaan jatkuvan. Talletuskannan myönteinen kehitys jatkui läpi vuoden yritysja julkisyhteisöjen talletusten kasvun siivittämänä. Rahasto- ja vakuutussäästöt nousivat viime vuonna selvästi hyvän markkinakehityksen sekä nettomerkintöjen lisääntymisen ansiosta. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Pulkkilan osuuspankki myi Tuotto-osuuksia vuoden aikana 590 tuhannella eurolla (546). Tuottoosuus on asiakasomistajan vapaaehtoinen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. Tuottoosuudet voidaan lukea pankin ydinvakavaraisuuteen. Tuotto-osuuden tuottotavoite vuodelle 2015 oli 3,25 prosenttia. OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut myös vuodelle 2016 tuottotavoitteeksi 3,25 prosenttia. Osuuspankki on sijoittanut Tuotto-osuuksista saamansa pääoman OP Osuuskunnan osuuspääomaan. Syyskuussa osuuspankki sai OP Ryhmän sisäiseltä vakuutusyhtiöltä OVY Vakuutus Oy:ltä 136 tuhatta euroa lisäosinkoa. Pulkkilan Osuuspankilla ei ollut muita olennaisia tapahtumia tilikaudella. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Pulkkilan Osuuspankilla ei ole ollut olennaisia tapahtumia tilikauden päättymisen jälkeen. Osuuspankin tulos Liikevoittoon vaikuttaneiden keskeisimpien tuotto- ja kuluerien kehitys kolmelta viimeiseltä vuodelta sekä vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa. Tulosanalyysi 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % 2013 Tuotot Korkokate 652 666-2,1 574 Muut tuotot Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 214 59 261,1 55 Palkkiotuotot, netto 214 202 6,1 208 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0 1-105,3 1 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 0 269-100 - Suojauslaskennan nettotulos - - - Sijoituskiinteistöjen nettotuotot - -2 100 13 Liiketoiminnan muut tuotot 22 22 0,2 24 Yhteensä 451 552-18,2 302 Tuotot yhteensä 1 103 1 218-9,4 876 Kulut Henkilöstökulut 282 265 6,5 271 Muut hallintokulut 204 206-0,9 185 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 19 18 3,5 18 Liiketoiminnan muut kulut 127 142-10,8 142 Kulut yhteensä 632 631 0,1 616 Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista -10 25-137,9 51 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot - - - Liikevoitto (-tappio) 480 561-14,4 208
3 3 Liikevoitto pieneni vertailukaudesta. Korkokate pieneni yleisen korkotason laskun johdosta. Tuottoja oman pääoman ehtoisista sijoituksista kasvatti OVY Vakuutus Oy:ltä saatu lisäosinko. Vertailukaudella myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuottoja kasvatti Pohjola Pankki Oyj:n osakkeiden myynti OP Osuuskunnalle. Liiketoiminnan muut kulut laskivat lähinnä viranomaismaksujen vähennyksen johdosta. Osuuspankin palkkiotuotot kasvoivat vertailuvuodesta. Palkkiot luotonannosta, maksuliikkeestä, arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta sekä omaisuudenhoidosta vähenivät. Sen sijaan palkkioita vakuutusten välityksestä kertyi hieman edellisvuotta enemmän. Palkkiotuottoihin sisältyy vähennyksenä omistajajäsenille myönnetyt OP-bonukset. Palkkiotuottoja kertyi seuraavasti: Palkkiotuotot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Talletuksista 3 3-1,1 Luotonannosta 95 98-3,1 Maksuliikkeestä 137 138-0,9 Arvopapereiden välityksestä ja liikkeeseen laskusta 5 7-24,5 Omaisuudenhoidosta ja lainopillisista tehtävistä 19 21-11,7 Takauksista - 0-100 Vakuutusten välityksestä 125 106 17,8 Muut 33 31 6,1 Yhteensä 416 404 3 OP-bonukset -153-149 2,4 Palkkiotuotot yhteensä 263 255 3,4 Palkkiokulut 49 53-7,2 Palkkiotuotot, netto 214 202 6,1 Luottojen nettomääräiset arvonalentumistappiot supistuivat edellisvuodesta. Luotoista ja takaussaamisista kirjattiin arvonalentumistappioiden hyvitystä seuraavasti: Luottojen ja takaussaamisten arvonalentumistappiot 1000 euroa 2015 2014 Muutos, % Arvonalentumisten bruttomäärä - 35-100 Vähennykset -10-10 -2,4 Arvonalentumisten nettomäärä -10 25-137,9 Arvonalentumiset luotto- ja takauskannasta % 0 0,1-0,1 Tase ja taseen ulkopuoliset sitoumukset Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä Keskeisimpien tase- ja sitoumuserien kehitys kolmelta vuodelta ja vuoden 2015 muutos on kuvattu alla olevassa taulukossa.
4 4 Keskeisiä tase- ja sitoumuseriä 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % 31.12.2013 Tase 43 709 40 389 8,2 38 369 Luotot 37 066 35 442 4,6 34 961 Saamistodistukset - - - Osakkeet ja osuudet 3 054 2 392 27,7 1 473 Talletukset 31 900 32 288-1,2 30 711 Oma pääoma 6 912 6 224 11,1 5 747 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 511 503 1,5 1 728 Antolainauksen kehitys Uusia luottoja myönnettiin vuoden aikana 6 956 tuhatta euroa eli 1 569 tuhatta euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Luottokanta yhteensä vuoden lopussa oli 37 066 tuhatta euroa (35 442 1 ). Luottokannan kasvu tasaantui. Osuuspankki välittää asiakkaille myös OP Ryhmän kiinnitysluottopankin, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n (OPA) myöntämiä asuntoluottoja. Tilikauden aikana ei siirretty asuntoluottoja OPAlle. Yli 90 pv erääntyneet saamiset tilikauden aikana kehittyivät seuraavasti: Yli 90 pv erääntyneet saamiset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Yli 90 pv erääntyneet saamiset 95 101-6,0 1 1 18,8 95 102-6,2 Prosenttia luotto- ja takauskannasta 0,23 0,25 0 Yli 90 päivää erääntyneisiin saamisiin on luettu kaikki sellaiset antolainaussaamiset, joiden pääoma tai korko on ollut kokonaan tai osittain erääntyneenä ja maksamattomana yli 90 päivää. Kiinteistöomistukset Osuuspankin kiinteistöomistukset muodostuvat omassa käytössä olevista kiinteistöistä ja sijoituskiinteistöistä. Kiinteistöomistukset 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Sitoutunut pääoma 203 218 Prosenttia taseesta 0,5 0,5 Sijoituskiinteistöt Sitoutunut pääoma 20 20 Prosenttia taseesta 0,1 0,1 Käypä arvo 20 20 Nettotuotto, % 0-0,6 Kiinteistöihin sitoutunut pääoma yhteensä 223 238 Prosenttia taseesta 0,5 0,6 Kiinteistöyhteisöjen sitoutunut pääoma muodostuu osakehuoneiston kirjanpitoarvosta ja osakehuoneistoon kohdistuvasta lainaosuudesta. 1 Suluissa vertailuluku 31.12.2014.
5 5 Omassa käytössä olevat kiinteistöt Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu kiinteistöt, jotka ovat pankin omassa käytössä konttori-, varasto- tai muina sellaisina tiloina taikka henkilökunnan asumis-, virkistys- tai muussa sellaisessa käytössä, sekä kiinteistöyhteisöjen osakkeet, jotka oikeuttavat tällaisten tilojen hallintaan. Omassa käytössä oleviksi kiinteistöiksi on luettu myös sellaiset suorassa omistuksessa olevat kiinteistöt, joista osa on vuokrattu, mutta vuokrattujen tilojen osuutta ei voida myydä erikseen, ja oman käytön osuus tällaisissa tiloissa on ollut yli viisi prosenttia pinta-alasta. Sijoituskiinteistöt Kiinteistöjen luokittelun muutoksen johdosta Osuuspankin sijoituskiinteistöihin kuuluvat ainoastaan metsäkiinteistöt. Metsäkiinteistöihin sitoutunut pääoma oli 20 tuhatta euroa eli 0,5 prosenttia taseen loppusummasta. Muun sijoitustoiminnan kehitys Saamiset luottolaitoksilta, joista valtaosan muodostavat saamiset Pohjola Pankki Oyj:ltä, olivat 3 100 tuhatta euroa (2 031). Vuoden lopussa osuuspankilla oli sijoituksia keskusyhteisön osuuspääomaan yhteensä 3 047 tuhatta euroa (2 354). Muiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kuin kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden kirjanpitoarvo 10 tuhatta euroa oli tuhat euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Yleisön talletusten ja muiden velkojen kehitys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Muut velat muodostuvat markkinarahaveloista ja valtion varoista välitetyistä lainoista. Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Muutos, % Talletukset Maksuliiketilit 17 672 17 315 2,1 Säästämistilit 6 094 5 968 2,1 Sijoittamistilit 8 134 9 005-9,7 Valuuttatalletukset 0 0 11,5 Yhteensä 31 900 32 288-1,2 Muut velat 67 75-10,5 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille yhteensä 31 968 32 363-1,2 Muun vieraan pääoman ja sitoumusten kehitys Velat luottolaitoksille, jotka muodostuvat veloista Pohjola Pankki Oyj:lle lisääntyivät 3 001 tuhanteen euroon (4). Osuuspankilla ei ole liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja eikä pääomalainoja. Muut vieraan pääoman erät muodostuvat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä.
6 6 Oma pääoma ja varaukset Osuuspääoma Pulkkilan Osuuspankin koko oman pääoman määrä kasvoi 11,1 prosenttia 6 912 tuhanteen euroon (6 224). Osuuspääoma kasvoi 35,4 prosenttia 1 296 tuhanteen euroon (957). Omistajajäsenillä oli vuoden lopussa sijoituksia jäsenosuuksiin 143 tuhatta euroa (139), lisäosuuksiin 18 tuhatta euroa (272) ja Tuotto-osuuksiin 1 135 tuhatta euroa (546). Tuotto-osuuksien liikkeeseen laskuista uusien merkintöjen osuus oli 345 tuhatta euroa. Vanhoja lisäosuuksia muunnettiin Tuotto-osuuksiksi 245 tuhatta euroa. Irtisanotut lisäosuudet 9 tuhatta euroa (51) esitetään taseessa velkana. Osuuspankki maksoi korkoja jäsen- ja lisäosuuspääomalle vuodelta 2014 yhteensä 15 tuhatta euroa. Osuuspankilla voi osuuskuntalain ja osuuspankin sääntöjensä mukaan olla jäsenen oikeudet tuottavia jäsenosuuksia ja vapaaehtoisina osuuksina Tuotto-osuuksia sekä lisäosuuksia. Osuuspankin osuuspääomassa on jäsenosuuksia 1 382 kpl. Jokaisella jäsenellä on velvollisuus ottaa yksi osuuspankin jäsenosuus ja maksaa siitä merkintähintana 100 euron suuruinen jäsenosuusmaksu. Tuotto-osuuksia on osuuspankin osuuspääomassa 11 351 kpl. Tuotto-osuuksia voivat merkitä vain osuuspankin jäsenet ja niiden antamisesta päättää osuuspankin hallitus. Tuotto-osuuden nimellisarvo ja siitä osuuspankille merkintähintana maksettava tuotto-osuusmaksu on 100 euroa. Jäsenosuudet ja Tuotto-osuudet ovat osuuspankin purkautuessa huonommalla etusijalla kuin lisäosuudet. Osuuspankin osuuspääomassa on lisäosuuksia 367 kpl. Lisäosuuksia koskevat määräykset sisältyvät nykyistä edeltävän osuuskuntalain (1488/2001) 11 lukuun sekä soveltuvin osin voimassa olevaan osuuskuntalakiin. Osuuspankki ei voi enää antaa uusia lisäosuuksia. Olemassa olevat lisäosuudet voidaan omistajan hakemuksesta muuntaa Tuottoosuuksiksi. Osuusmaksut, tuotto-osuusmaksut ja lisäosuusmaksut palautetaan osuuspankin sääntöjen, osuuskuntalain ja osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain mukaisesti ja sanotuissa laeissa mainituin edellytyksin jäsenyyden päätyttyä tai irtisanottaessa lisäosuus tai Tuotto-osuus. Jäsenosuusmaksu ja tuotto-osuusmaksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai Tuottoosuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Osuuspankilla on kuitenkin oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen ja tuotto-osuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toiminnan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Palauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa pankin hallitus. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jääneen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Maksamatta jääneelle osalle ei makseta korkoa. Lisäosuusmaksut palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapahtua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisäosuudelle maksetaan korkoa siihen asti, kun se on osuuskuntalain mukaan nostettavissa. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki Tuotto-osuudet. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Lunastukseen vaaditaan keskusyhteisön lupa sekä valvovan viranomaisen lupa, mikäli sääntely sitä edellyttää.
7 7 Vapaaehtoiset varaukset Luottotappiovarausta kasvatettiin 82 tuhatta euroa. Omat varat ja vakavaraisuus Osuuspankin vakavaraisuus lasketaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisesti. Osuuspankin luottoriskin pääomavaateen laskennassa käytetään sisäisten luokitusten menetelmää. Markkinariskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä. OP Ryhmä julkistaa ns. Pilari III:n mukaiset tarkemmat vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. OP Ryhmän tilinpäätös on luettavissa www.op.fi verkkopalvelussa. Osuuspankin omat varat muodostuivat seuraavasti: Omat varat 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoma (CET1) Oma pääoma* 6 893 5 952 Lisäosuuspääoman omiin varoihin luettava määrä 27 322 Tilinpäätössiirrot vähennettynä laskennallisella verovelalla 1 198 1 133 Osuus tuloksesta, jota ei ole tarkastettu -362 0 Suunniteltu voitonjako 0-15 Käyvän arvon rahasto rahavirran suojauksesta 0 0 Aineettomat hyödykkeet 0 0 Laskennalliset verosaamiset, jotka ylittävät 10 % ydinpääomasta 0 0 Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös 0-1 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä -89-92 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 7 667 7 301 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Pääomalainoista omiin varoihin luettava määrä 0 0 Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä 7 667 7 301 Toissijainen pääoma (T2) Perpetuaalilainat 0 0 Debentuurilainat 0 0 Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen ylijäämä 0 0 Käyvän arvon arvostusten siirtymäsäännös 0 1 Omat varat yhteensä 7 667 7 301 * pl. lisäosuuspääoma ja arvonkorotusrahastoon liittyvä laskennallinen verovelka Osuuspankin lisäosuuspääomasta on luettavissa ydinpääomiin korkeintaan 70 prosenttia 31.12.2012 liikkeeseen lasketusta määrästä siirtymäsäännöksen puitteissa. Realisoitumattomat arvostukset on luettu ydinpääomaan. Vertailuvuonna negatiiviset realisoitumattomat arvostukset luettiin ydinpääomaan (CET1) ja positiiviset toissijaiseen pääomaan (T2). Arvonalentumisten ja odotettujen tappioiden erotuksen alijäämä vähennetään kokonaisuudessaan ydinpääomasta (CET1). Tilikauden tulosta ei ole luettu omiin varoihin.
8 8 Riskipainotetut erät 1000 euroa 31.12.2015 31.12.2014 Luottoriski Standardimenetelmä (SA) Yritysvastuut 17 17 Vähittäisvastuut 0 0 Luottolaitos- ja sijoituspalveluvastuut 0 0 Muut vastuut 43 45 Sisäisen luottoluokituksen menetemä (IRB) Yritysvastuut 1) 1 678 1 437 Yritysvastuut pk-yritykset 1 678 1 437 Yritysvastuut - Muut 0 0 Vähittäisvastuut 2) 2 741 2 669 Kiinteistövakuudelliset 277 1 926 Muut vähittäisvastuut 2 464 743 Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuut 1) 0 0 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset 2 960 2 281 Muut erät 234 282 Luottoriski yhteensä 7 672 6 731 Selvitysriski 0 0 Markkinariski 3) 0 0 Operatiivinen riski 1 391 1 385 Yhteensä 9 063 8 116 1) Luottolaitos- ja sijoituspalveluyritysvastuisiin sekä yritysvastuisiin sovelletaan nk. IRBAn perusmenetelmää (FIRB), eli pankki soveltaa näiden vastuiden riskipainojen laskennassa omia maksukyvyttömyyden todennäköisyyden (PD) estimaatteja. 2) Vähittäisvastuiden riskipainoja laskettaessa pankki soveltaa omia estimaatteja maksukyvyttömyyden todennäköisyydelle (PD), tappio-osuudelle (LGD) ja luottovasta-arvokertoimelle (CF). 3) Valuuttakurssiriski Vakavaraisuussuhdeluvut (%) 31.12.2015 31.12.2014 Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde 84,60 89,96 Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde 84,60 89,96 Vakavaraisuussuhde 84,60 89,97 Osuuspankkien yhteenliittymän ydinpääoman *18,6 15,1 vakavaraisuussuhde (CET1) *syyskuussa 2015 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä oli 725 tuhatta euroa (649). Omien varojen vähimmäismäärä on 8 prosenttia riskipainotetuista eristä. Lakisääteinen alaraja vakavaraisuussuhteelle on 8 prosenttia ja ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 4,5 prosenttia. Luottolaitoslain mukainen 2,5 prosentin kiinteä lisäpääomavaatimus nostaa käytännössä alarajan ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhteelle 7 prosenttiin ja vakavaraisuussuhteelle 10,5 prosenttiin, jolloin omien varojen vähimmäismäärä oli 952 tuhatta euroa. Tunnuslukujen laskentakaavat: Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde, % Ydinpääoma (CET1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Ensisijaisen pääoman (T1) vakavaraisuussuhde, % Ensisijainen pääoma (T1) yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä
9 9 Vakavaraisuussuhde, % Omat varat yhteensä x 100 Riskipainotetut erät yhteensä Keskinäinen vastuu Yhteenliittymälainsäädännön mukaisesti osuuspankkien yhteenliittymän muodostavat yhteenliittymän keskusyhteisö OP Osuuskunta, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki Pohjola Pankki Oyj, keskusyhteisön muut jäsenluottolaitokset, keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen konsolidointiryhmiin kuuluvat yhteisöt sekä sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joista edellä mainitut yhteisöt yksin tai yhdessä omistavat yli puolet. OP Osuuskunnan jäseniä olivat vuoden lopussa 180 osuuspankkia sekä Pohjola Pankki Oyj, Helsingin OP Pankki Oy, OP-Asuntoluottopankki Oyj, OP-Korttiyhtiö Oyj ja OP- Prosessipalvelut Oy. Talletuspankkien yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti, ja keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä toistensa veloista ja sitoumuksista. Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat keskinäisessä vastuussa niistä selvitystilassa tai konkurssissa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuksi sen varoista. Vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. Jos jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden vuoksi niin alhaisiksi, että yhteenliittymälaissa säädetyn selvitystilan edellytykset täyttyvät, keskusyhteisöllä on oikeus periä jäsenluottolaitoksiltaan keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin. Talletussuoja ja sijoittajien turva Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaan talletuspankin on kuuluttava talletussuojarahastoon. OP Ryhmään kuuluvia talletuspankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pankkina. Talletussuojarahastosta korvataan tallettajien saamiset OP Ryhmän talletuspankeilta enintään 100 tuhanteen euroon asti. OP Ryhmässä talletuspankkeja ovat osuuspankit, Pohjola Pankki Oyj ja Helsingin OP Pankki Oy. Suomen talletussuojajärjestelmää ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu 1.1.2015 alkaen. OP Ryhmälle tulevia uuden järjestelmän mukaisia maksuja on kuvattu tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa kohdassa 1.18 Viranomaismaksut. Sijoittajien korvausrahasto maksaa korvauksia ei-ammattimaisille sijoittajille silloin, kun sijoituspalveluyritys tai luottolaitos ei pysty suorittamaan muun kuin tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi suojan piirissä olevia sijoittajien selviä ja riidattomia saamisia sopimuksen mukaisesti. Korvauksen määrä on 90 prosenttia saamisen määrästä, enintään 20 tuhatta euroa. Sijoittajien korvausrahastoa koskevan lainsäädännön mukaan OP Ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään korvaussuojan osalta yhtenä pankkina.
10 10 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut Tunnusluku 2015 2014 2013 Oman pääoman tuotto (ROE), % 5,5 6,5 2,4 Koko pääoman tuotto (ROA), % 1 1,2 0,4 Omavaraisuusaste, % 18,6 18,2 17,8 Kulu-tuotto-suhde, % 57,3 51,8 70,4 Tunnuslukujen laskukaavat Oman pääoman tuotto (ROE), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Koko pääoman tuotto (ROA), % Liikevoitto (-tappio) Tuloverot * x 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verolla vähennettynä x 100 Taseen loppusumma Kulu-tuotto suhde, % Hallintokulut + Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + Liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + Nettopalkkiotuotot + Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + Suojauslaskennan nettotulos + Sijoituskiinteistöjen nettotuotot + Liiketoiminnan muut tuotot + Osuus osakkuusyritysten tuloksista (netto) * Tilinpäätössiirtoihin sisältyvä verovaikutus huomioitu Riskienhallinta Riskienhallinnan periaatteet ja organisointi sekä pankin riskiasema Riskienhallinta perustuu liiketoimintapäätöksiä tekevien henkilöiden ammattitaitoon ja varovaisuuteen sekä systemaattiseen riskien mittaamiseen, arviointiin ja rajoittamiseen. Riskienhallinnan tärkein tavoite on turvata pankin riskinkantokyky ja varmistaa, ettei toiminnassa oteta niin suurta riskiä, että se vaarantaisi pankin kannattavuuden, vakavaraisuuden, maksuvalmiuden tai toiminnan jatkuvuuden. Riskinkantokyky muodostuu toiminnan laajuuteen ja vaativuuteen suhteutetusta laadukkaasta riskienhallinnasta sekä kannattavaan liiketoimintaan perustuvasta riittävästä vakavaraisuudesta. Osuuspankin riskienhallinta on järjestetty OP Osuuskunnan jäsenpankeilleen antamien yleisten ohjeiden mukaisesti.
11 11 Osuuspankin hallintoneuvosto vahvistaa ryhmätasoiset sisäisen valvonnan sekä riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan periaatteet sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta avustaa hallintoneuvostoa sen valvontavelvollisuuden toteuttamisessa. Lisäksi se arvioi osaltaan pankin riskiasemaa ja riskienhallinnan riittävyyttä. Hallitus vahvistaa riskienhallintaa koskevat sisäiset menettelytavat ja toimintaohjeet sekä vastaa riskienhallintajärjestelmien riittävyydestä. Lisäksi hallitus vahvistaa liiketoiminnan tavoitteet sekä vakavaraisuutta ja eri riskilajeja koskevat limiitit sekä valvoo ja seuraa säännöllisesti pankin liiketoimintaa, riskinkantokykyä ja riskiasemaa. Toimitusjohtaja vastaa riskien- ja vakavaraisuuden hallinnan toteutuksesta ja siihen liittyvien tehtävien organisoinnista. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle, hallintoneuvostolle ja OP Osuuskunnalle pankin liiketoiminnasta, riskinkantokyvystä ja riskiasemasta. Osuuspankin suhtautuminen riskinottoon on maltillinen. Riskinkantokyvyn riittävyyttä suhteessa pankin riskeihin arvioidaan riskimittareiden ja taloudellisen pääomavaateen avulla. Pääomasuunnittelulla varmistetaan, että pankilla on riittävä riskiperusteinen vakavaraisuus nykyisiin ja ennakoituihin riskeihin nähden. Lisäksi sen avulla varmistetaan, että pankin kasvu-, kannattavuus- ja vakavaraisuustavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia ja keskenään johdonmukaisesti asetettu. Pääomasuunnitelma sisältää mm. tavoitteet pääomatasolle sekä varautumissuunnitelman vakavaraisuuteen vaikuttavien odottamattomien tilanteiden varalle. Omien varojen riittävyys turvataan ensisijaisesti pitämällä pankin kannattavuus kohtuullisella tasolla. Lisäksi pankki tarjoaa omistaja-asiakkaille merkittäväksi tuotto-osuuksia, jotka luetaan ydinpääomaan. Pankin riskinkantokyky on riittävä ja riskiasema on vakaa. Luottoriskit Luottoriskillä tarkoitetaan sitä, että asiakas ei mahdollisesti täytä luottosuhteesta syntyviä velvoitteitaan eikä asetettu vakuus ole riittävä kattamaan pankin saamista. Luottoriskien hallinnan tarkoituksena on vähentää luottotappioiden todennäköisyyttä jo ennen luottopäätöstä sekä toisaalta rajoittaa ja estää jo tehtyihin luottopäätöksiin liittyvien riskien toteutuminen. Luottoriskiä hallitaan asiakassuhteen aktiivisella hoidolla, asiakasvalinnalla ja vakuuksin. Osuuspankin luottoriskejä limitoidaan ja rahoitusprosessia valvotaan OP Ryhmän riskienhallintajärjestelmän puitteissa. Luotonanto tapahtuu ensisijaisesti asiakkaan riittävän ja todennetun velanhoitokyvyn perusteella. Luottopäätökset perustuvat päätöksenteko-ohjeisiin, asiakkaan luottokelpoisuusluokkaan, maksukykyyn ja vakuuksiin, joiden tulee yleensä olla turvaavat. Vakuudeton luotonanto on mahdollista vain poikkeustapauksissa riskienhallintaa koskevien ohjeiden määrittelemällä tavalla. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti luottosalkun laatuun sekä asiakas- ja toimialakohtaisiin keskittymiin. Pankin asiakasriskejä kattavat omat varat olivat joulukuussa 2015 yhteensä 7 667 tuhatta euroa. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden asiakasriski (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) ylittäisi EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetyn 25 prosentin rajan asiakasriskejä kattavista omista varoista. Viiden suurimman asiakaskokonaisuuden asiakasriskien (asiakasvastuut vähennyserät huomioiden) yhteismäärä oli 48,34 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Sellaisten asiakaskokonaisuuksien, joiden asiakasriskien yhteismäärä ylitti 10 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista, oli yhteensä 28,80 prosenttia asiakasriskejä kattavista omista varoista. Likviditeettiriski Pankkitoiminnan likviditeettiriski koostuu rakenteellisesta rahoitusriskistä ja maksuvalmiusriskistä. Rakenteellisella rahoitusriskillä tarkoitetaan pitkän aikavälin luotonantoon liittyvää epävarmuutta, joka johtuu rahoituksen rakenteesta aiheutuvasta jälleenrahoitusriskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että pankki ei suoriudu odotetuista ja odottamattomista, olemassa olevista ja tulevista maksuista ilman vaikutusta liiketoiminnan jatkuvuuteen, kannattavuuteen tai vakavaraisuuteen.
12 12 Markkinariskit Operatiiviset riskit Rakenteellista rahoitusriskiä seurataan sijoitusten ja luotonannon sekä niiden rahoituksen maturiteettirakenteen erolla. Maksuvalmiusriskiä seurataan pankin tulo- ja menokassavirtojen erona ja maksuvalmius hoidetaan Pohjola Pankki Oyj:n sekkitilin kautta. Rakenteellista rahoitusriskiä hallitaan OP Ryhmän likviditeetin hallintaa koskevien linjausten ja ohjeiden sekä OP Osuuskunnan johtokunnan osuuspankeille vahvistamien valvontarajojen avulla. Pankin rahoitusvarojen ja -velkojen jakauma on kuvattu liitetiedoissa. Markkinariskillä tarkoitetaan riskiä tappiosta tai tuoton menetyksestä, kun markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat epäedulliseen suuntaan. Markkinariskeihin sisällytetään kaikkien taseen ja taseen ulkopuolisten erien korkoriskit, hintariskit ja kiinteistöriskit sekä sijoitustoiminnan luottosprediriski ja markkinoiden likviditeettiriski. Markkinariskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa, mitata, rajoittaa, seurata ja valvoa pankin markkinariskejä siten, että pankin kannattavuus tai vakavaraisuus ei vaarannu. Pankkitoiminnan merkittävin markkinariski on korkotason muutoksen vaikutus korkokatteeseen. Korkoriski aiheutuu luotonannon ja talletusvarainhankinnan toisistaan poikkeavista korkosidonnaisuuksista tai korontarkistusajankohdista, joten korkotason muutokset realisoituvat korkokatteeseen. Osuuspankin korkoriskiä hallitaan ensisijaisesti otto- ja antolainauksen tuotevalikoimalla ja -ehdoilla. Toissijaisesti pankki voi suojata taseensa korkoriskiä korkojohdannaisilla OP Ryhmässä käytössä olevien suojauksen toimintamallien mukaisesti. Johdannaissuojaus voidaan toteuttaa joko nimettyihin sopimuksiin kohdistettuna, rahavirran suojauksena tai ns. taloudellisena suojauksena. Pankkiliiketoiminnassa valuuttariskillä tarkoitetaan valuuttakurssimuutosten pankille aiheuttamaa tulosriskiä tai markkina-arvon muutosriskiä. Avoin valuuttapositio syntyy, kun samassa valuutassa olevien saamisten ja velkojen määrät poikkeavat toisistaan. OP Ryhmässä valuuttariski keskitetään Pohjola Pankkiin, ja yksittäisen osuuspankin valuuttapositio rajoittuu käytännössä matkavaluuttakassaan. Osakeriskillä tarkoitetaan osakkeiden ja muiden vastaavien instrumenttien markkinakurssimuutosten aiheuttamaa tulosriskiä ja markkina-arvojen muutosriskiä. Osakesijoitukset ovat pääosin OP Ryhmän sisäisiä sijoituksia. Muu osakesijoitustoiminta on vähäistä. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan osuuspankin ja sen konserniyhtiöiden omistuksessa oleviin kiinteistöihin tai kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvaa arvonalenemis-, tuotto- ja vahingoittumisriskiä. Kiinteistöt on vakuutettu käyvästä arvostaan. Pankin hallitus käsittelee kiinteistöomistukset ja niihin liittyvät riskit sekä investointi-, korjaus- ja muut toimenpiteet säännöllisesti. Seurannassa kiinnitetään huomiota muun muassa kiinteistöihin sitoutuneen pääoman määrään suhteessa pankin taseeseen ja sijoituskiinteistöjen sitoutuneelle pääomalle saatavaan nettotuottoon sekä käypiin arvoihin. Osuuspankki ei harjoita varsinaista kiinteistöliiketoimintaa, vaan kiinteistöomistukset muodostuvat pääasiallisesti omassa käytössä olevista toimitilakiinteistöistä. Vuoden 2015 lopussa kiinteistösijoituksiin (ml. omistukset kiinteistösijoitusyhtiöissä) sitoutuneen pääoman määrä oli 0,5 prosenttia taseen loppusummasta. Vuokrattavissa olevista tiloista oli 100 prosenttia vuokrattuna. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai virheellisistä menettelytavoista, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä aiheutuu taloudellista tappiota tai muita haitallisia seuraamuksia. Compliance-riski on osa operatiivista riskiä. Compliance-riskillä tarkoitetaan ulkoisen sääntelyn, sisäisten menettelytapojen ja asiakassuhteessa asianmukaisten menettelytapojen ja eettisten periaatteiden noudattamatta jättämisestä aiheutuvaa riskiä. Sekä operatiivinen että compliance riski voi ilmetä myös maineen tai luottamuksen heikkenemisenä tai menettämisenä.
13 13 Strategiset riskit Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa ja arvioida mahdollisia ja toteutuneita operatiivisia riskejä sekä kehittää riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja ja yrityskulttuuria. Operatiiviset riskit arvioidaan ja riskitilanne raportoidaan säännöllisesti hallitukselle. Complianceriskiä hallitaan mm. seuraamalla lainsäädännön muutoksia sekä ohjeistamalla ja kouluttamalla organisaatiota. Vuonna 2015 operatiivisista riskeistä osuuspankille aiheutuneet tappiot olivat vähäisiä. Strateginen riski syntyy väärän strategian valinnasta tai siitä, että valitulla strategialla ei saavuteta asetettuja tavoitteita. Strategista riskiä vähennetään jatkuvalla suunnittelulla, joka perustuu analyyseihin ja ennusteisiin asiakkaiden tulevista tarpeista, eri toimialojen ja markkina-alueiden kehityksestä sekä kilpailutilanteesta. Palveluverkko OP Ryhmän palveluverkosto koostuu monikanavaisesti verkko- ja mobiilipalveluista, puhelinpalveluista sekä maan kattavimmasta konttoriverkostosta. Pulkkilan Osuuspankin palveluverkko muodostuu konttorista ja Otto. käteisautomaatista. Pankkipalveluiden lisäksi osuuspankki tarjoaa Pohjola Vakuutuksen vakuutuspalveluita asiamiehen kautta. OP Ryhmä on investoinut mobiili- ja verkkopalveluiden kehittämiseen merkittävästi. Erityisesti mobiilipalveluiden merkitys kasvaa niin henkilö- kuin yritysasiakkaidenkin asioinnissa. Jäsenistö Pankin jäsenmäärä kasvoi vuoden aikana 29 jäsenellä ja oli vuoden lopussa 1 382. Jäsenmäärän lisäys johtui toteutetusta ja aktiivisesta jäsenhankinnasta. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät OP Ryhmän muuttuva palkitseminen jakautuu yrityskohtaiseen lyhyen aikavälin palkitsemiseen sekä ryhmätasoiseen pitkän aikavälin palkitsemiseen. Osuuspankin palkka- ja palkkiopolitiikasta sekä palkkioiden maksamisesta päättää hallitus. OP Ryhmän ryhmätasoinen pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmä muodostuu johdolle tarkoitetusta kannustinjärjestelmästä sekä muulle henkilöstölle tarkoitetusta henkilöstörahastosta. Palkitsemisjärjestelmiä on selostettu tilinpäätöksen liitetiedossa 42. Henkilöstö Arola Seija, palveluneuvoja Hyvärinen Marja, palveluneuvoja Keskitalo Eero, toimitusjohtaja Kolehmainen Eila, palveluneuvoja Viitala Pirjo, palveluneuvoja
14 14 Osuuspankin hallinnointijärjestelmä Osuuskunnan kokous Pulkkilan Osuuspankin omistaja-asiakkaat käyttävät osuuskuntalain mukaista päätösvaltaansa osuuskunnan kokouksessa. Vuosittain ennen toukokuun loppua pidettävän varsinaisen osuuskunnan kokouksen käsiteltäväksi kuuluvat muun muassa seuraavat asiat: osuuspankin tuloslaskelman ja taseen vahvistaminen vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, ylijäämän käytöstä päättäminen, hallintoneuvoston jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista päättäminen tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista päättäminen. Lisäksi osuuskunnan kokous päättää tarvittaessa osuuspankin sääntöjen muutoksista. Varsinaisen osuuskunnan kokouksen lisäksi voidaan pitää asioiden niin vaatiessa ylimääräisiä kokouksia. Osuuskunnan kokouksen koollekutsumisesta päättää pankin hallitus. Jokaisella jäsenellä on osuuskunnan kokouksessa yksi ääni. Osuuskunnan kokous pidettiin 13.4.2015. Kokoukseen osallistui 9 osuuspankin jäsentä. Hallintoneuvosto Osuuspankilla on hallintoneuvosto, jonka tehtävänä on valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa pankin hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen. Lisäksi se vahvistaa osuuspankin ohjesäännön ja pankin riskienhallintaa koskevat periaatteet. Hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon edellisen vuoden tilinpäätöksestä. Se voi myös antaa hallitukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoisia tai periaatteellisesti tärkeitä. Hallintoneuvostoon kuuluu pankin sääntöjen mukaan vähintään 12 ja enintään 24 jäsentä. Jäsenmäärän vahvistaa osuuskunnan kokous ja se on tällä hetkellä 17. Jäsenet valitaan osuuspankin jäsenistä ja heidän tulee edustaa monipuolisesti jäsenkuntaa. Kunkin jäsenen toimikausi kestää kolme vuotta. Vuosittain jäsenistä on erovuorossa kolmannes. Hallintoneuvoston jäsenen eroamisikä on 68 vuotta, kuitenkin siten että tämän iän täyttänyt henkilö saa toimia tehtävässään seuraavan valintakokouksen päättymiseen saakka. Hallintoneuvosto kokoontui vuonna 2015 yhteensä 2 kertaa. Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunta Hallintoneuvostoa avustaa sen valvontatehtävässä hallintoneuvoston keskuudestaan valitsema 2 - jäseninen tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että osuuspankkia ja sen konsernia johdetaan ammattitaitoisesti terveitä ja varovaisia liikeperiaatteita noudattaen lain, sääntöjen, viranomaismääräysten ja annettujen ohjeiden sekä hallintoneuvoston vahvistamien vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden mukaisesti. Tarkastusvaliokunnalle on toimitettava viranomaisten, keskusyhteisön ja tilintarkastajan laatimat pankkia koskevat tarkastuskertomukset. Tarkastusvaliokunnan on esitettävä havaintonsa tarkastuskertomuksista ja muusta pankin hallinnosta ainakin kerran vuodessa hallintoneuvostolle.
15 15 Hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta Hallitus Toimitusjohtaja Osuuspankilla on hallinnon jäsenten nimityksiä valmisteleva toimikunta, johon kuuluu 4 jäsentä. Toimikunnan tarkoituksena on avustaa osuuspankin eri toimielimiä henkilövalintojen tekemisessä ja varmistaa valintaprosessin tehokas valmistelu. Toimikunta tekee osuuskunnan kokoukselle sekä hallintoneuvostolle esitykset niiden päätösvaltaan kuuluvista asioista. Valmisteleva toimikunta voi myös tehdä esitykset muista kokouksissa esille tulevista asioista, joita hallintoneuvosto tai hallitus on esittänyt sen valmisteltaviksi. Lisäksi toimikunta valmistelee esitykset eri hallintoelinten jäsenten vuosi-, kuukausi- ja kokouspalkkioista sekä kulukorvausten perusteista. Hallitus johtaa osuuspankin toimintaa. Pankin sääntöjen mukaan hallituksen on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita lakien ja pankin sääntöjen sekä hallintoneuvoston vahvistaman ohjesäännön mukaan. Hallituksella on yleinen toimivalta päättää kaikista pankin hallintoon ja muihin asioihin liittyvistä kysymyksistä, jotka lain tai sääntöjen mukaan eivät kuulu osuuskunnan kokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle. Hallitus vastaa pankin strategisesta johtamisesta sekä ohjaa ja valvoo pankin toimivaa johtoa. Hallituksen lakimääräisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että osuuspankin kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Osuuspankin sääntöjen mukaan hallituksen muodostavat toimitusjohtaja toimiaikanaan sekä hallintoneuvoston valitsemat 4 6 muuta jäsentä, joiden tulee olla osuuspankin jäseniä. Hallituksen jäsenmäärä on tällä hetkellä 6. Hallituksen jäsenen toimikausi on yksi vuosi. Hallituksen jäsenen yläikäraja on 68 vuotta, kuitenkin siten, että tämän iän täyttänyt jäsen saa toimia tehtävässään uuden jäsenen valinnasta päättävän hallintoneuvoston kokouksen loppuun. Hallituksen jäsenenä olevan toimitusjohtajan osalta yläikäraja määräytyy osuuspankin ja toimitusjohtajan välisen toimisopimuksen mukaisesti. Vuosittain ensimmäisessä jäsentensä valintaa seuraavassa kokouksessaan hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita osuuspankin toimitusjohtajaa tai toimihenkilöä. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Kertomusvuonna hallituksen kokouksia oli 11. Pankin toimitusjohtajan on edistettävä osuuspankin etua huolellisesti ja hoidettava pankin päivittäistä hallintoa lakien ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Toimitusjohtajan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia, että pankin kirjanpito on lain mukainen ja että pankin varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla.
16 16 Hallinnointielinten jäsenet Hallintoneuvosto Puheenjohtaja: Myllykoski Ahti, (2016-2018), laitosmies, Siikalatva Varapuheenjohtaja: Hakkarainen Timo, (2015-2017), laatupäällikkö/eläkeläinen, Siikalatva Muut jäsenet: Aamuvuori Paavo*, (2016-2018), LVI-urakoitsija, Oulu Hiltunen Aulis, (2015-2017), maanviljelijä, Siikalatva Hyytinen Kimmo, (2015-2017), maanviljelijä, Siikalatva Junno Seija, (2016-2018), kehitysjohtaja, Siikalatva Karhunen Sara, (2014-2016), myyjä, Helsinki Kolehmainen Kaarina, (2015-2017), perushoitaja, Siikalatva Latvastenmäki Olavi, (2015-2017), maanviljelijä, Siikalatva Långström Toni, (2015-2017), toimitusjohtaja, Siikalatva Pitkäaho Tiina, (2014-2016), hallintosihteeri, Siikalatva Pussinen Riku, (2014-2016), maanviljelijä, Siikalatva Rantonen Kaija-Liisa, (2016-2018), artesaani, Siikalatva Rautio Pentti, (2016-2018), yrittäjä, Siikalatva Rönkkömäki-Hiljanen Heli*, (2014-2016), opettaja, Siikalatva Träskelin Jarmo, (2016-2018), maanviljelijä, Siikalatva Törmäkangas Seppo, (2014-2016), rehtori/eläkeläinen, Siikalatva *Hallintoneuvoston tarkastusvaliokunnan jäsen Hallitus Puheenjohtaja: Hantula Ritva, s.1959, Terveystieteiden maisteri (TtM), terveyspalvelupäällikkö, Siikalatva, hallituksen jäsen vuodesta 2012. Varapuheenjohtaja: Kaartinen Kari, s.1955, maanviljelijä, Siikalatva, hallituksen jäsen 1988-. Muut jäsenet: Toimitusjohtaja Keskitalo Eero, s.1953, toimitusjohtaja, Siikalatva. Lemmetyinen Teuvo, s.1958, varastomies, Siikalatva, hallituksen jäsen 2012-. Luonua Raili, s.1955, sosionomi, Siikalatva, hallituksen jäsen 2006-. Myllykoski Paula, s.1960, parturi-kampaaja, Siikalatva, hallituksen jäsen 2011-. Rantonen Esko, s.1953, urakoitsija, Siikalatva, hallituksen jäsen 1996-. Keskitalo Eero, s.1953, yo-merkonomi, toimitusjohtaja syyskuusta 1990 alkaen. Tilintarkastajat Osuuskunnan kokouksen valitsemana vuoden 2015 tilintarkastajana on toiminut KHT Antti Kääriäinen. Varatilintarkastajana on toiminut KHT Pirkko Lauste.
17 17 Muu tarkastustoiminta OP Osuuskunnan sisäinen tarkastus suoritti osuuspankin tarkastuksen 23.10.2015. Tulevaisuuden näkymät Maailmantalous kasvaa edelleen pitkäaikaista keskiarvoa hitaammin. Euroalueella talouden kohtuullinen kasvu jatkuu. Euribor-korot jäävät hieman vuoden 2015 loppua matalammiksi. Kotitalouksien kulutus ja investointien piristyminen pitävät yllä pientä talouskasvua Suomessa. Hallituksen ehdotus ylijäämän käyttämisestä Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 2 162 737,74 euroa, josta tilikauden ylijäämä oli 362 201,19 euroa. Taseen osoittama ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi siten, että lisäosuusmaksulle maksetaan korkoa 1,0 prosenttia ja Tuotto-osuudelle 3,25 prosenttia, eli yhteensä 31 451,30 euroa. Tilikauden ylijäämästä jätetään 150 000 euroa edellisten tilikausien voittovarojen tilille ja loppuosa voitosta 180 749,89 euroa siirretään vararahastoon. Osuuspankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksukyky on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.
18 PULKKILAN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TULOSLASKELMA 1.1. - 31.12.2015 Korkotuotot 763 062,13 Korkokulut 111 230,60 KORKOKATE 651 831,53 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 214 431,18 Muista yrityksistä 214 431,18 Palkkiotuotot 263 414,25 Palkkiokulut 48 983,48 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -37,90 Arvopaperikaupan nettotuotot Valuuttatoiminnan nettotuotot -37,90 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot -0,30 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Liiketoiminnan muut tuotot 22 231,71 Hallintokulut 486 509,54 Henkilöstökulut 282 404,47 Palkat ja palkkiot 238 058,69 Henkilösivukulut 44 345,78 Eläkekulut 34 755,84 Muut henkilösivukulut 9 589,94 Muut hallintokulut 204 105,07 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä 18 945,94 Liiketoiminnan muut kulut 126 520,88 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -9 546,39 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 480 457,02 Tilinpäätössiirrot 81 127,78 Tuloverot 37 128,05 Tilikauden verot 36 298,14 Laskennallinen vero 829,91 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 362 201,19 1.1. - 31.12.2014 811 721,98 145 801,10 665 920,88 59 388,44 59 388,44 254 799,64 52 771,07 715,64 559,46 156,18 269 382,38-2 112,37 22 179,80 471 104,28 265 207,47 226 291,37 38 916,10 29 878,30 9 037,80 205 896,81 18 301,00 141 883,26 25 214,67 561 000,13-9 838,84 104 282,70 102 915,63 1 367,07 466 556,27 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 362 201,19 466 556,27
19 PULKKILAN OSUUSPANKKI OSUUSPANKIN TASE 31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA Käteiset varat 145 768,29 170 331,80 Saamiset luottolaitoksilta 3 100 149,64 2 030 841,31 Vaadittaessa maksettavat 2 912 094,60 1 846 525,37 Muut 188 055,04 184 315,94 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 37 065 754,69 35 442 408,38 Muut 37 065 754,69 35 442 408,38 Osakkeet ja osuudet 3 053 929,38 2 392 065,29 Aineelliset hyödykkeet 233 830,43 246 950,43 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet 20 428,13 20 428,13 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet 203 898,74 217 987,74 Muut aineelliset hyödykkeet 9 503,56 8 534,56 Muut varat 17 389,27 16 717,36 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 76 759,18 72 802,72 Laskennalliset verosaamiset 15 306,73 16 399,55 VASTAAVAA YHTEENSÄ 43 708 887,61 40 388 516,84 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA Velat luottolaitoksille 3 001 387,54 4 180,36 Luottolaitoksille 3 001 387,54 4 180,36 Vaadittaessa maksettavat 1 387,54 4 180,36 Muut 3 000 00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 31 967 623,47 32 363 054,14 Talletukset 31 900 235,71 32 287 788,08 Vaadittaessa maksettavat 27 701 150,62 26 463 162,65 Muut 4 199 085,09 5 824 625,43 Muut velat 67 387,76 75 266,06 Muut 67 387,76 75 266,06 Muut velat 94 525,98 132 998,43 Muut velat 47 353,98 86 177,43 Pakolliset varaukset 47 172,00 46 821,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 235 927,06 247 782,17 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 35 299 464,05 32 748 015,10 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 1 497 611,20 1 416 483,42 Vapaaehtoiset varaukset 1 497 611,20 1 416 483,42 OMA PÄÄOMA Osuuspääoma 1 295 95 956 75 Jäsenosuudet 142 50 139 40 Lisäosuudet 18 35 271 85 Tuotto-osuudet 1 135 10 545 50 Muut sidotut rahastot 3 452 424,62 3 149 474,75 Vararahasto 3 450 520,95 3 148 622,72 Käyvän arvon rahasto 1 903,67 852,03 Vapaat rahastot 609 740,89 609 740,89 Muut rahastot 609 740,89 609 740,89 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 1 191 495,66 1 041 496,41 Tilikauden voitto (tappio) 362 201,19 466 556,27 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 6 911 812,36 6 224 018,32 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 43 708 887,61 40 388 516,84 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 510 810,27 503 101,71 Muut 510 810,27 503 101,71 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET YHTEENSÄ 510 810,27 503 101,71
20 ACT - 12-2015 - Pulkkilan Op (3620) 2015 2014 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Kauden voitto 362 201,19 466 556,27 Kauden voittoon tehdyt oikaisut 93 558,65-227 812,44 LIIKETOIMINNAN VAROJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) -2 278 342,63-1 415 704,02 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta -3 739,10-34 382,28 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä -1 614 697,74-506 732,32 Leasingkohteet Saamistodistukset 1 671,32 Osakkeet ja osuudet -660 549,54-889 582,60 Johdannaissopimukset Sijoituskiinteistöt Muut varat 643,75 13 321,86 LIIKETOIMINNAN VELKOJEN LISÄYS (+) TAI VÄHENNYS (-) 2 544 873,24 1 527 713,34 Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 2 997 207,18 104,61 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille -395 430,67 1 561 675,48 Johdannnaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat Muut velat -56 903,27-34 066,75 Maksetut tuloverot -41 570,26-99 106,76 Saadut osingot 214 431,18 59 388,44 A. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 722 290,45 350 753,15 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen lisäykset Eräpäivään asti pidettävien rahavarojen vähennykset Tytär- ja osakkuusyritysten hankinnat Tytär- ja osakkuusyritysten myynnit Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -5 825,94 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset B. INVESTOINTIEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ -5 825,94 RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, lisäykset Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat, vähennykset Velat, joilla on huonompi etuoikeus, lisäykset Velat, joilla on huonompi etuoikeus, vähennykset Osuus- ja osakepääoma, lisäykset 350 80 324 90 Osuus- ja osakepääoma, vähennykset -11 60-56 80 Maksetut osingot ja osuuspääoman korot -14 658,79-15 043,41 Maksetut bonukset omistajajäsenille Muut oman pääoman erien rahamääräiset lisäykset Muut oman pääoman erien rahamääräiset vähennykset C. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA YHTEENSÄ 324 541,21 253 056,59 D. VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS RAHAVAROIHIN RAHAVAROJEN NETTOMUUTOS (A+B+C+D) 1 041 005,72 603 809,74 RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA 2 016 857,17 1 413 047,43 RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA 3 057 862,89 2 016 857,17 RAHAVAROJEN MUUTOS 1 041 005,72 603 809,74 Saadut korot 764 510,61 821 036,18 Maksetut korot 130 386,94 171 410,13