KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012



Samankaltaiset tiedostot
Tomi Pahula TI09OHJ. Apache WWW-palvelin

WWW-PALVELIN 1 (17) Olavi Korhonen, Timo Ruohomaa, Atte Pakkanen WWW-PALVELIMEN KONFIGUROINTI. Sivunumerot 1 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA

Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Markus Autio WWW-sisällönhallintajärjestelmät Linux-järjestelmät. Lukukausi: Kevät 2014

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.

DNS- ja DHCPpalvelut. Linuxissa. Onni Kytönummi & Mikko Raussi

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

Valppaan asennus- ja käyttöohje

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen

SQLite selvitysraportti. Juha Veijonen, Ari Laukkanen, Matti Eronen. Maaliskuu 2010

Osaa käyttää työvälineohjelmia, tekstinkäsittelyä taulukkolaskentaa ja esitysgrafiikkaa monipuolisesti asiakasviestintään.

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.

Yleinen ohjeistus Windows tehtävään.

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux

erasmartcardkortinlukijaohjelmiston

Linuxissa uusi elämä 1

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU

UCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

Maiju Mykkänen Susanna Sällinen

1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko

SQL Server 2008 asennus

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / Tietoverkkotekniikka. Antti Parkkinen. ICTLAB tuotantoverkon IPv6 toteutus

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

Visma Avendon asennusohje

Julkaiseminen verkossa

Javan asennus ja ohjeita ongelmatilanteisiin

Linux palomuurina (iptables) sekä squid-proxy

FuturaPlan. Järjestelmävaatimukset

Sisältö IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet IT Linux 2001:n yhteensopivuus Red Hat 7.0:n kanssa Asennuksen valmistelu

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikka / tietoverkkotekniikka. Jarno Akkanen, Antti Parkkinen. Nagios verkkovalvonta- palvelin

VERKON ASETUKSET SEKÄ WINDOWSIN PÄIVITTÄMINEN

Simulaattorin asennus- ja käyttöohje

Fiscal INFO TV -ohjelmisto koostuu kolmesta yksittäisestä ohjelmasta, Fiscal Media Player, Fiscal Media Manager ja Fiscal Media Server.

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro

Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0

LINUX-HARJOITUS, MYSQL

Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio SP1

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio SP1

Linux ylläpitäjän opas. Tärkeimmät komennot, logit ja muuta hömppä *^_^* by Hannu Laitinen ETA14KT

WWW sisällönhallintajärjestelmät

KAIKKI LAITTEET KÄYNNISTETÄÄN UUDELLEEN ENNEN TARKISTUSTA

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Febdok 6.0 paikallisversion asennus OHJEISTUS

Mark Summary Form. Taitaja Skill Number 205 Skill Tietokoneet ja verkot. Competitor Name

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0

Webpalvelin muistitikulle - Ohje

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet

Coolselector Asennusohje

Tik Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu ASENNUSOHJE. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Fiscal Media Server STD ohje

Käyttöjärjestelmät. 1pJÄKÄ1 KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN HALLINTA, 12 OSP

2 Asennuksen poistaminen Uninstall.sh Esiasetukset Sivuston poisto Mush Mush.sh Komennot...

1 AinaCom Skype for Business / Lync 2010 / Lync for Mac 2011 asennusohje... 2

Maha Eurosystem jarrulaskentaohjelman asennusohje versio

Tulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla

Hand Held Products Net Base telakan sisäisten IP osoitteiden muuttaminen. Käyttöohje

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Tietoverkkotekniikka. Wine API sekä virtualisointiohjelmistot. Linux. Lukukausi: Kevät Työ valmistui: 8.4.

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

Harjoitus 3 Antti Hartikainen

Yleistä tietoa Windows tehtävästä

Tietoa ja ohjeita Hämäläisten ylioppilassäätiön asuntoloiden laajakaistaverkon käytöstä

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)

TI09. Seminaarityö Opintojakso: A Linux järjestelmät Opettaja: Tomi Pahula Opintojakson toteutus: Syksy 2011.

Käyttöoppaasi. F-SECURE PSB AND SERVER SECURITY

Visma GATEWAY INSTALLER. asennusopas

TEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta

Työasemien hallinta Microsoft System Center Configuration Manager Jarno Mäki Head of Training Operations M.Eng, MCT, MCSE:Security, MCTS

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Tietoverkkotekniikka. WWW-sisällönhallintaohjelmistot Jasperi Lavonen ja Matti Mässeli

Ylläpito-ohje. Matematiikan oppifoorumi. Carl Johansson Jukka Kariola Outi Marttila Helena Venäläinen Sampsa Virtanen. Ohjaaja.

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

Yliopisto- ja AMK-kirjastokonsortioiden tietokantapalvelimet

Fiscal Media Server STD -ohje

Järjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut

AinaCom Skype for Business. Asennusohje

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska

Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan

Visma Econet -ohjelmat ActiveX on epävakaa -virheilmoituksen korjausohjeet

Kytkimet, reitittimet, palomuurit

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License

PÄIVITÄ TIETOKONEESI

Vapaat ohjelmat matkalla

Henkilö- ja koulutusrekisterin asennusohje

server "Ismo" $ uname -a Linux ismo #1 SMP Thu Sep 16 19:35:51 UTC 2010 i686 GNU/Linux $ cat /etc/issue Debian GNU/Linux 5.

AinaUCX Lync - asennusohje

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke

Visma Business AddOn Installer. Käsikirja

Aditro Tikon ostolaskujen käsittely versio SP1

Johdatus edistyneeseen web-kehitykseen. Juuso Lappalainen

Yhteydensaantiongelmien ja muiden ongelmien ratkaisuita

Transkriptio:

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET 5 4 RAKENNE 6 5 ASENNUS 7 LÄHTEET 10

3 1 JOHDANTO WWW-palvelimen päätarkoitus on jakaa HTTP-protokollaa käyttäen HTMLdokumentteja. Se voi olla joko tietokone tai ohjelmisto. Tämän seminaarityön tarkoituksena on kertoa maailman suosituimmasta WWW-palvelimesta, ohjelmasta, jonka osuus maailman WWW-palvelimista on 58% syyskuussa 2012, Apache WWWpalvelimesta. (Netcraft 2012.) Kuva 1. Palvelimien jakautuminen kaikkien domainien kesken Apache HTTPd-palvelin on Apache Software Foundationin tunnetuin tuote ja se on avoimeen lähdekoodiin perustuva, jonka pohjalta on myös rakennettu palvelinratkaisut Apache Tomcat ja Apache Cocoon. Sen historia alkaa vuodesta 1995, kun sitä alettiin kehittää suositusta NCSA:n HTTPd:stä sen kehittäjän erotessa vuonna 1994. Joukko kehittäjiä aloittivat yhteistyön huomatessaan palvelimen jatkokehityksen tarpeen ja he julkaisivat ensimmäisen virallisen version (0.6.2) Apache-palvelimesta keväällä 1995. Ohjelmisto oli kuitenkin uudelleen suunnittelun tarpeessa. Osan ryhmästä

4 kehittäessä vanhaa, eräs suunnittelija loi arkkitehtuurin uudelleen. Laajan testauksen jälkeen joulukuussa 1995 julkaistiin Apache 1.0. (Apache Software Foundation 2012.) Kehityksen jatkuessa huimaa vauhtia vuonna 1999 sen jäsenet perustivat Apache Software Foundationin tarjotakseen järjestöllistä, juridista ja taloudellista tukea Apache HTTP-palvelinta varten. (Apache Software Foundation 2012.) Apache HTTPd 2.4.3 on uusin versio ja 2.0.x sekä 2.3.x ovat vielä yleisesti käytössä ja niihin saa päivityksiä. Päivitykset korjaavat bugeja sekä tietoturvariskejä. (Apache Software Foundation 2012.) Apache WWW-palvelin on saatavilla monille eri käyttöjärjestelmille, esim. Linuxille, Unixille, OS X:lle ja MS Windowsille. Se on joustava ja muokattavissa kolmannen osapuolen moduuleilla sekä se tukee viimeisimpiä protokollia, kuten HTTP/1.1. (Httpd Wiki 2012.) Apachen suosio on helppo selittää, se on ilmainen ja vapaasti käytettävissä. Apua löytyy helposti Apachen kotisivuilta ja laajasti saatavilla olevasta vertaistuesta. (Apache Software Foundation 2012.) 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA Internetin käyttäjät voivat käyttää WWW-palvelimien julkaisemia sivuja ja tiedostoja selaimella. Palvelin kuuntelee käyttäjän pyyntöjä ja palauttaa pyydetyt tiedostot käyttäjän selaimelle. TCP/IP-verkko välittää pyynnöt ja vasteet. HTTP-protokollaa käytetään selaimen ja palvelimen välillä. Kuva 2. Client/server periaate.

5 3 OMINAISUUDET Ainoastaan staattiset tiedostot kulkevat HTTP-protokollan yli pelkällä Apachella. Sitä räätälöidään erilaisilla moduuleilla niin, että se täyttää käyttäjän vaatimukset. Moduuleista osa on kolmannen osapuolen tekemiä ja osa ohjelmiston omia. (Apache Software Foundation 2012.) Tässä listattuna joitakin tärkeimpiä ominaisuuksia: Toimii useimmissa käyttöjärjestelmissä HTTP 1.1-protokolla tuki Modulaarinen Virheilmoituksien säätö Multiprotocol tuki IPv6 tuki Proxy-toiminnot SQL tuki jne (Apache Software Foundation 2012.) Kuva 3. Apachesta valmiiksi löytyviä moduulit.

6 4 RAKENNE Apachen rakenne koostuu ytimestä ja erilaisista moduleista, jotka voidaan kiinnittää palvelimeen tai ottaa käyttöön dynaamisesti ajonaikana. Virallisessa Apachessa on ydin ja joitakin moduuleja valmiina. Apachen voin ladata binääri- tai lähdekoodiversiona, binääriversio on tarkoitettu asennettavaksi sellaisenaan ja sen saa useille käyttöjärjestelmille. Lähdekoodiversiota voidaan editoida ja muuntaa haluamakseen ja ennen asennusta se pitää kääntää ja kehittää asennuskelpoiseksi. (Apache-palvelin 2002.) Tärkein konfigurointitiedosto on httpd.conf, joka sisältää palvelimen tärkeimmät asetustiedot. On olemassa graafisia editoreita, mutta muokkaaminen onnistuu myös tekstieditorilla näppärästi, koska konfigurointitiedosto on hyvin kommentoitu. ServerType, Port, User, ServerRoot, ServerAdmin, VirtualHosts ja niin edelleen muokataan httpd.conf tiedostossa. Mainittakoon VirtualHost eli samalla palvelimella pystyy pitämään virtuaalisia palvelimia. (Apache-palvelin 2002.) Kuva 4. Näkymä Nano-editorilla httpd.conf tiedostossa.

7 5 ASENNUS Tässä seminaarityössä käsittelen asennuksen ja peruskonfiguroinnin Fedora 17 - käyttöjärjestelmälle. Asennus aloitetaan asentamalla uusin Apachen versio paketinhallinnasta(ainakin itsellä HTTPd paketti löytyi valmiina, mutta jos ei niin): #yum install httpd Seuraavaksi käynnistetään palvelu: #systemctl start httpd.service Tarkastetaan palvelun tila: #systemlctl is-active httpd.service Palvelu on käytössä, jos tilassa lukee active. Komennolla: #netstat -tulpn grep :80 voidaan myös varmistaa, onko palvelu päällä. Kuva 5. Palvelun käynnistys ja varmistus.

8 Palvelun pysäytys ja uudelleen käynnistys onnistuu komennoilla: #systemctl stop httpd.service #systemctl restart httpd.service Palvelimen virheetön toimivuus kannattaa testata luomalla juurihakemistoon (/var/www/html) tiedosto index.html, siihen jotain sisältöä ja sen jälkeen selaimeen http://localhost:80/ HTML tiedoston luonti esim: #touch index.html ja sen muokkaus: #nano index.html Seuraavaksi käsitellään palomuurin portin avaus, jotta tässä tapauksessa samasta sisäverkosta päästään käyttämään WWW-palvelinta. Komento: #system-config-firewall avaa palomuurin hallinnan. Sieltä portti 80 auki ja Apply. Muita Apache-komentoja löytyy esimerkiksi: http://docs.fedoraproject.org/en-us/fedora/17/html/system_administrators_guide/ch- Web_Servers.html

9 Kuva 6. Palomuurin hallinta-ikkuna. Nyt samassa verkossa olevat koneet pitäisivät päästä näkemään palvelimen sivun. Havainnollistetaan kuvana, selaimeen palvelimen osoite. Kuva 7. Testisivu toimii samassa verkossa olevalla koneella.

10 LÄHTEET Apache Software Foundation. 2012. Apache HTTP Server Project. Apache Software Foundationin Internet-sivut. Saatavissa: http://httpd.apache.org/about_apache.html [viitattu 25.9.2012] Apache-palvelin. 2002. WWW:n kehitys ja Apache-palvelin. Myy.helia.fi Internetsivut. Saatavissa: http://myy.helia.fi/~atk90d/palvelin/apache.html [viitattu 10.10.2012] Httpd Wiki. 2012. Frequently Asked Questions. Httpd Wikin Internet-sivut. Saatavissa: http://wiki.apache.org/httpd/faq [viitattu 25.9.2012] Netcraft. 2012. September 2012 Web Server Survey. Netcraftin Internet-sivut. Saatavissa: http://news.netcraft.com/archives/2012/09/10/september-2012-web-serversurvey.html [viitattu 25.9.2012]