MÖMOSSENIN JÄTEASEMA VUOSIRAPORTTI laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi

15.7.2015 MÖMOSSENIN JÄTEASEMA VUOSIRAPORTTI 2015 3.3.2016 laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi

SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 1.1 Yhtiön esittely 3 1.2 Mömossenin jäteasema 2015 3 1.3 Ympäristölupa 4 2 JÄTTEEN VASTAANOTTO JA LAADUN VALVONTA 4 2.1 Jätteiden vastaanotto 4 2.2 Laadunvalvonta 4 2.2.1 Kuorman tarkastukset ja käännytetyt kuormat 4 2.2.2 Siirtoasiakirjat 5 2.2.3 Kaatopaikkakelpoisuus 5 3 JÄTTEEN KÄSITTELY JA HYÖTYKÄYTTÖ 5 3.1 Jätemäärät 2015 5 3.2 Ylijäämämaiden loppusijoitusalue 5 3.3 Domargårdin jätekeskukselle siirtokuormatut jätteet 6 3.4 Hyötykäyttöön toimitetut jätteet 7 3.5 Vaaralliset jätteet 8 4 JÄTETÄYTTÖALUEET 9 4.1 Teollisuusjätetäyttö 9 4.2 Puhtaat ylijäämämaat 9 5 RAKENTAMIS- JA KORJAUSTOIMENPITEET SEKÄ KUNNOSSAPITO 9 6 YLEISET POIKKEUSTILANTEET 10 6.1 Roskaantuminen 10 6.2 Ilkivalta ja onnettomuudet 10 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA 10 7.1 Kaatopaikkakaasut 10 7.2 Hajuhaitat 11 7.3 Vedet ja häiriöt vesien keräyksessä 11 7.4 Haittaeläinten torjunta 12 Liitteet 1 Jätteiden sijoituspaikat, kartta 2 Vahti-järjestelmän vuosiyhteenvetolomakkeet 2015 3 Raportti Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, puuhakkeiden laatututkimukset 4 Sähkönjohtavuusmittausten yhteenveto 2015 2(13)

1 YLEISTÄ 1.1 Yhtiön esittely Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on viiden kunnan osakeyhtiö, joka on fuusioitumassa läntisellä Uudellamaalla toimivan Rosk n Roll Oy Ab:n kanssa. Yhtiöt hoitavat toimialueensa jätteiden kuljetus-, kierrätys-, vastaanotto-, hyödyntämis- ja käsittelypalveluita sekä vastaavat jätevalistuksesta ja jätehuollon kehittämisestä. Fuusioidun yhtiön omistajakunnat ovat läntisellä Uudellamaalla Lohja, Raasepori, Vihti, Hanko, Karkkila, Inkoo ja Siuntio sekä itäisellä Uudellamaalla Porvoo, Sipoo, Loviisa, Pornainen ja Askola. Toimialueen asukasmäärä on 228 000. Fuusion valmistelu on aloitettu ja yhtiöt toimivat jo nyt operatiivisten tehtävien osalta kuin yksi yhtiö. Juridisen fuusion arvioidaan toteutuvan vuonna 2017. Yhtiön toiminnan perustana on ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 mukainen toimintajärjestelmä. Sen myötä yhtiö on sitoutunut toimintansa, ympäristön tilan ja turvallisuuden jatkuvaan parantamiseen. 1.2 Mömossenin jäteasema 2015 Mömossenin jäteasema toimii pienten jäte-erien vastaanottopaikkana ja lisäksi alueelle vastaanotetaan ja loppusijoitetaan puhtaita ylijäämämaita. Alueella sijaitsee myös vuonna 2011 suljettu 2,8 hehtaarin laajuinen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue sekä teollisuusjätteiden loppusijoitusalue, jonka sulkeminen aloitettiin vuonna 2015. Jäteaseman vastaavana hoitajana toimii käyttöpäällikkö Tommi Itkonen. Pienjäteasema-alueelle vastaanotetaan kotitalouksien ja yritysten alle 2 m 3 :n seka- ja rakennusjätekuormia, hyötyjätteitä sekä vaarallisia jätteitä. Vastaanotetut jätteet välivarastoidaan alueella ennen toimittamista käsittelyyn tai hyötykäyttöön. Toimintavuonna uudistettiin sekajätteen lajittelua. Sekajätteet lajitellaan asiakkaiden toimesta polttoon kelpaaviin ja polttoon kelpaamattomiin. Polttoon kelpaavat toimitetaan pääsääntöisesti suoraan Vantaan Energian jätevoimalaan ja polttoon kelpaamattomat jatkokäsiteltäväksi Domargårdin jätekeskukseen. Tuottajien vastuulla olevien puupakkausjätteiden osalta aloitettiin toimintavuonna maksuton vastaanotto. Puupakkausjätteet, kuten kuormalavat, vastaanotetaan erilleen muusta puujätteestä. Pakkauksista valmistettua mursketta on mahdollista hyödyntää materiaalina esim. murskattuna kompostin tukiaineena. Toistaiseksi puupakkaukset murskataan muun puujätteen kanssa energiakäyttöön. Maa-ainesten vastaanotto oli toimintavuonna aktiivista. Suurien maa-aineserien osalta otettiin käyttöön mahdollisuus kuormakohtaiseen hinnoitteluun, jolloin kuormia ei punnita vaan vastaanotettu maa-ainesmäärä laskutetaan kuutioperusteisesti. Kuormakohtaisen hinnoittelun johdosta vastaanottoliikenne sujuu nopeammin ja turvallisemmin. Toimintavuonna aloitettiin yhteistyö myös Maapörssi Oy:n kanssa. Maa-aineksen tuojat voivat ostaa Maapörssiltä vastaanottolipukkeita ennakkoon, joka myös omalta osaltaan sujuvoittaa vastaanottoa. Vastaanottolipuke toimii myös kuormakirjana. 3(13)

Toimintavuonna aloitettiin teollisuusjätekaatopaikan sulkemisurakka. Teollisuusjätealueen sulkemisen hoitaa KVR-urakkamallilla Konevuori Oy (urakka-aika 2015-2018). 1.3 Ympäristölupa Mömossenin jäteasemaa ylläpidetään 2.7.2013 myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti. Päivitetyn ympäristöluvan uusista toiminnoista alkuvaiheessa ainoastaan puhtaiden ylijäämämaiden läjitys toteutuu. Ympäristöluvan mukaan toiminnasta laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Vuoden 2014 toiminta on ollut ympäristöluvan mukaista. Toimintavuonna ylitettiin maaainesmäärän enimmäismäärä ympäristöviranomaisen luvalla huomioiden, että maankaatopaikan kokonaistäyttötilavuus ei muutu (3.11.2015). Maa-aineksen vastaanottomäärä tullaan hakemaan muutosta ympäristölupaan. 2 JÄTTEEN VASTAANOTTO JA LAADUN VALVONTA 2.1 Jätteiden vastaanotto Suurinta osaa kotitalouksien jäteasemalle tuomista kuormista ei punnita vaan jätteet vastaanotetaan tilavuusperusteisesti. Jätemäärät määritetään siinä vaiheessa kuin kuormat lähtevät alueelta hyötykäyttöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. Kaikki jäteasemalta lähtevät jätekuormat punnitaan joko jäteasemalla tai jätteen vastaanottopaikassa. Yritysten tuomat maksulliset jätteet punnitaan pääosin vastaanotettaessa. Poikkeuksena ovat sellaiset maa-aineskuormat, joiden hinta on sovittu kuormaperusteisesti. Vastaanotetut jätekuormat sijoitetaan laadun mukaisesti omille sijoituspaikoilleen, jotka kirjautuvat vaakaohjelmaan. Paikat ilmenevät liitteenä olevasta kartasta (liite 1). 2.2 Laadunvalvonta 2.2.1 Kuorman tarkastukset ja käännytetyt kuormat Jäteasemalle tuotavien kuormien sisältö selvitetään vastaanotossa ja tarkastetaan tarvittaessa joko vastaanotossa tai kuorman purkupisteessä. Jos jäteasemalle tai maankaatopaikalle tuotava kuorma sisältää jätettä, joka ei sovellu laadultaan, teknisesti tai muusta syystä vastaanotettavaksi, käännytetään kuorma pois ja mahdollisuuksien mukaan ohjeistetaan jätteen tuojaa muista vastaanottopaikoista. Vuonna 2015 käännytettiin tai kääntyi 19 kuormaa. Suurin osa näistä oli joko jätettä sisältäviä maa-aineksia tai yli 2 m 3 sekajätekuormia ja ne ohjattiin Domargårdin jätekeskukseen. 4(13)

2.2.2 Siirtoasiakirjat Yrityskuormista edellytetään siirtoasiakirja, jos kuormassa on rakennusjätettä tai vaarallisia jätteitä. Mömossenin pienjäteasemalla on käytössä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n oma siirtoasiakirja. Puhtaiden ylijäämämaiden osalta edellytetään kuomakirjaa. Maapörssi Oy:n kautta tulevien kuormien vastaanottolipuke toimii myös kuormakirjana. 2.2.3 Kaatopaikkakelpoisuus Alueelle ei vastaanoteta sellaisia jätteitä, joista kaatopaikkakelpoisuus tulisi todentaa. 3 JÄTTEEN KÄSITTELY JA HYÖTYKÄYTTÖ 3.1 Jätemäärät 2015 Vuonna 2015 jäteasemalle vastaanotettiin jätettä yhteensä 147 694 tonnia (vuonna 2014: 30 374 tonnia). Jätemäärän merkittävään kasvuun vaikutti jo 2014 alkanut maa-ainesten vastaanoton laajentuminen. Jäteasema-alueelle vastaanotettiin sekalaista seka- ja rakennusjätettä 841 tonnia, hyötyjätteitä 1 404 tonnia ja vaarallisia jätteitä 291 tonnia. Ylijäämämaiden määrä oli 145 158 tonnia. Vuonna 2015 vastaanotetut jätemäärät on raportoitu viranomaisille Vahti-järjestelmässä. Vahtijärjestelmän yhteenvetolomakkeet ovat liitteessä 2. 3.2 Ylijäämämaiden loppusijoitusalue Puhtaita ylijäämämaita vastaanotettiin alueelle yhteensä 145 158 tonnia (vuonna 2014: 28 182 tonnia). Vuonna 2014 laajennettiin maa-ainesten vastaanottoa ja vastaanotto olikin vuonna 2015 aktiivista. Suurien maa-aineserien osalta otettiin käyttöön mahdollisuus kuormakohtaiseen hinnoitteluun, jolloin kuormia ei punnita vaan vastaanotettu maa-ainesmäärä laskutetaan kuutioperusteisesti. Kuormakohtaisen hinnoittelun johdosta vastaanottoliikenne sujuu nopeammin ja turvallisemmin. Toimintavuonna aloitettiin yhteistyö myös Maapörssi Oy:n kanssa. Maa-aineksen tuojat voivat ostaa Maapörssiltä vastaanottolipukkeita ennakkoon, joka myös omalta osaltaan sujuvoittaa vastaanottoa. Kaikki ylijäämämaa loppusijoitettiin maankaatopaikalle täyttösuunnitelman mukaisesti. Maankaatopaikalle vastaanotetaan vain puhtaita ylijäämämaita, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle VNa 214/2007 alempien ohjearvojen. Jos ylijäämämaiden epäillään tulevan kohteesta, jossa maaperä voi olla pilaantunutta, vaaditaan asiakkaalta ennen maiden vastaanottoa luotettavat tutkimustulokset maiden puhtaudesta. Lievästi pilaantuneita maita jäteasemalla ei tällä hetkellä vastaanoteta. 5(13)

Kuva 3. Puhtaat ylijäämämaat 2011-2015 Maankaatopaikan ulkopuolisissa tie- ja tukirakenteissa on lupa hyödyntää puhdasta tiili- ja betonijätettä. Betoni- ja tiilijätteestä tulee ennen vastaanottoa toimittaa VNa 403/2009 mukaiset tulokset, jotka osoittavat betoni- ja tiilijätteen alittavan asetuksessa peitetylle rakenteelle annettujen kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuspitoisuuksien raja-arvot (SFS-EN 12457-3). Toimintavuonna ei hyödynnetty tiili- ja betonijätettä ko. rakenteissa. Mömossenille otettiin vastaan vuonna 2015 ns. kynnysarvomaita, eli haitta-ainepitoisuuksiltaan VNa 214/2007 alemmat ohjearvot alittavia maita alueilta, joissa on havaittu pilaantumista. Ko. maista on saatu analyysitulokset tai ympäristöluvassa vaadittu asiantuntijalausunto maiden puhtaudesta. Alla kohteet ja niistä vastaanotetut maamäärät: Asiakas Kohde Tonnia Destia Kalasataman keskus 40 270 Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto Kalasataman keskus/tonttiosasto 4 936 Helsingin kaupunki, Stara Vuosaarentie 3 236 Toimintavuonna vastaanotettiin puhtaana maa-aineksena virheellisesti neljä kuormaa stabiloitua savea (yhteensä 92,48 tonnia). Viranomaisen luvalla stabiloitu savi jätettiin maankaatopaikalle. Maa-ainesten vastaanottokäytäntöjä ja ohjeistusta on tarkennettu. 3.3 Domargårdin jätekeskukselle siirtokuormatut jätteet Mömossenin jäteasemalta siirtokuormataan Domargårdin jätekeskukseen Porvooseen osa sekajätteistä, haravointijätteet, lasi, asfaltti, tiilet ja betoni. Toimintavuonna uudistettiin sekajätteen lajittelua siten, että sekajätteet lajitellaan asiakkaiden toimesta polttoon kelpaaviin ja polttoon kelpaamattomiin. Sekajätteestä 533 tonnia ohjattiin Domargårdin jätekeskukseen loppusijoitettavaksi tai välivarastoitavaksi jätevoimalan kausihuollon aikana. Polttoon kelpaavat toimitettiin pääsääntöisesti suoraan Vantaan Energian jätevoimalaan. Haravointijäte 135 tonnia kuljetettiin Domargårdiin, jossa se kompostoidaan viranomaisen hyväksynnällä avoaumoissa muun haravointijätteen kanssa. 6(13)

Tiili-, betoni- ja asfalttijäte 368 tonnia siirtokuormattiin Domargårdiin hyödynnettäväksi loppusijoitusalueen rakenteissa. Keräyslasi 1,8 tonnia toimitettiin Domargårdin jätekeskukseen, josta se edelleen siirtokuormattiin hyötykäyttöön Uusioaines Oy:lle ja toukokuusta 2015 lähtien Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle. Kuva 4. Domargårdiin siirtokuormattu seka- ja haravointijäte sekä tiili ja betoni vuosina 2011 2015 3.4 Hyötykäyttöön toimitetut jätteet Toimintavuonna uudistettiin sekajätteen lajittelua siten, että sekajätteet lajitellaan asiakkaiden toimesta polttoon kelpaaviin ja polttoon kelpaamattomiin. Polttoon kelpaava osuus, 308 tonnia, toimitettiin Vantaan Energian jätevoimalaan energiahyötykäyttöön. Metalliromu 216 tonnia ja renkaat 13 tonnia toimitettiin kierrätettäväksi Stena Recycling Oy:lle. Paperi 11 tonnia ja kartonki 9 tonnia toimitettiin Paperinkeräys Oy:lle Vantaalle. Vaatekeräyslaatikot ovat UFF:n toimintaa ja toimintavuonna päätyi 0,41 tonnia tekstiileitä lajiteltavaksi UFF:lle Nurmijärvelle. Vastaanotettu puu- ja risujäte murskattiin JR - Hake ja kuljetus Oy:n toimesta jäteaseman alueella. Murskattua puujätettä toimitettiin energiahyötykäyttöön yhteensä 650 tonnia (vuonna 2014: yhteensä 903 tonnia). Puujäte toimitettiin Kotkan Energia Oy:lle Kotkaan. Murskattuja risuja ja oksia ei vielä vuoden 2015 puolella toimitettu eteenpäin. Mömossenin jäteaseman ympäristöluvan mukaisesti energiahyötykäyttöä varten haketetun puun ja risun laatu selvitettiin standardin SFS 5875 mukaisesti ("Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi. Laadunvalvontajärjestelmä"). Tulosten perusteella vuoden aikana haketettu puu soveltui poltettavaksi kierrätyspolttoaineena (liite 3). Hyötykäyttöön toimitettujen jätteiden määrät on esitetty kuvissa 6 ja 7. 7(13)

Kuva 6. Hyötykäyttöön toimitettu metalli, puu ja sekajäte 2011 2015. Kuva 7. Hyötykäyttöön toimitettu paperi, keräyskartonki ja renkaat 2011 2015 3.5 Vaaralliset jätteet Sähkölaitteita vastaanotettiin toimintavuonna 135 tonnia. Määrä pitää sisällään myös loisteputket ja energiasäästölamput. Sähkölaitteet noudettiin tuottajayhteisöjen toimesta asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Kyllästettyä puujätettä toimitettiin käsiteltäväksi Demolite Oy:lle 108 tonnia. Akut 13 tonnia toimitettiin Kuusakoski Oy:lle hyötykäyttöön. Muita vaarallisia jätteitä kuten öljyä, maaleja, liuottimia jne. toimitettiin Ekokem Oy:lle käsiteltäväksi 34 tonnia. Vaarallisten jätteiden siirto- ja rahtikirjat on tarvittaessa nähtävissä Itä- Uudenmaan jätehuollon toimistolla. Paristot ja pienakut noudetaan tuottajayhteisö Recser Oy:n toimesta suoraan Mömossenilta, toimintavuonna niitä noudettiin 1,22 tonnia. 8(13)

Kuva 8. Jatkokäsittelyyn toimitettuja vaarallisia jätteitä 2011 2015 4 JÄTETÄYTTÖALUEET 4.1 Teollisuusjätetäyttö Teollisuusjätekaatopaikan sulkemisurakka aloitettiin vuonna 2015. Teollisuusjätealueen sulkeminen kilpailutettiin ja sen hoitaa KVR-urakkamallilla Konevuori Oy (urakka-aika 2015-2018). Toimintavuonna urakan yhteydessä muutettiin teollisuusjätealueen vesien ohjausta ja teollisuusvesiallas otettiin pois käytöstä. Teollisuusjätetäytön suotovedet ohjataan suoraan viemäriverkkoon. Altaan ja vanhan turvesuotimen maaperä kunnostettiin. Jätetäytön pinnan muotoilu aloitettiin. 4.2 Puhtaat ylijäämämaat Puhtaat ylijäämämaat loppusijoitetaan louhosalueelle (noin 7 hehtaaria), josta vaiheessa yksi käytetään 0,6 hehtaaria. Ylijäämämaiden loppusijoitus maankaatopaikalle toteutetaan täyttösuunnitelman mukaisesti. 5 RAKENTAMIS- JA KORJAUSTOIMENPITEET SEKÄ KUNNOSSAPITO Jäteasema-alueen muista yleisestä kunnossapidosta ja siisteydestä sekä kaivojen, pumppaamoiden ja tasausaltaiden valvonnasta, polttoainesäiliön toimivuudesta ja kunnossapidosta vastasivat alue- ja käyttöpäällikkö, laitosmies, jäteasemanhoitajat ja urakoitsijat. Seurantaa tehtiin sekä aukiolopäivinä että niiden ulkopuolella ja toimenpiteitä tehtiin tarvittaessa. Tehdyt toimenpiteet kirjattiin käyttöpäiväkirjaan. Toimintavuonna ajoneuvovaakaa kunnostettiin, koska vaa an mitta-anturi meni poikki. Vaaka otettiin hetkeksi pois käytöstä ja katkoksen aikana maakuormat otettiin vastaan erähinnoittelulla ja muut maksulliset punnittavat jätteet arviopainojen mukaan. Suuri osa asiakkaista on kotitalouksia, joiden kuormat vastaanotetaan aina kuutioperusteisesti. 9(13)

6 YLEISET POIKKEUSTILANTEET Jäteaseman poikkeustilanteet merkitään käyttöpäiväkirjaan sekä merkittävimmät käyttöpäiväkirjan lisäksi toimintajärjestelmän sähköiseen poikkeamajärjestelmään. Viranomaiskynnyksen ylittävistä poikkeustilanteista ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen ja Sipoon ympäristönsuojelu-viranomaiselle Vahti-järjestelmän kautta. 6.1 Roskaantuminen Toimintavuoden aikana jäteaseman portille oli jätetty vain yhtenä päivänä romua, jonka jäteaseman henkilökunta siivosi saman päivänä aikana. Roskaamistapauksissa jäteaseman henkilökunta etsii roskien joukosta mahdollisia yhteystietoja laskun lähettämistä varten. Toimintavuonna tehtiin myös normaalia ylläpitosiivousta alueella ja tarvittaessa alueen ulkopuolella. 6.2 Ilkivalta ja onnettomuudet Jäteasemalla ei tapahtunut onnettomuuksia toimintavuoden aikana. Aukioloaikojen ulkopuolella esiintyvää jätemateriaalien varastamista pyrittiin vähentämään riistakameroilla. Luvattoman liikenteen yhteydessä rikkoutuneet aidat korjattiin ja roskaantuminen siivottiin. 7 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA 7.1 Kaatopaikkakaasut Vuonna 2007 suljetun yhdyskuntajätetäytön kaatopaikkakaasun koostumusta ja painetta tarkkailtiin vuonna 2014 täytölle sulkemisrakenteiden yhteydessä rakennetuista kaasukaivoista kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailun suoritti Ramboll Finland Oy. Tarkkailutulokset esitetään konsultin toimittamassa vuosiraportissa. Suomen ympäristökeskuksen kehittämän kaatopaikkojen metaanilaskentamallin, FOD:n (First Order Decay method), avulla yhdyskuntajätetäytön vuoden 2014 metaanipäästöksi saadaan 191 tonnia (t CH 4 ). Malli ottaa huomioon kaatopaikkakaasun hapettumisen hapettumiskertoimella 0,1 kaatopaikan ominaisuuksista riippumatta. Kuvassa 9 on esitetty metaanipäästön muutos vuosina 2010-2015. 10(13)

Kuva 9. Mömossenin suljetun yhdyskuntajätetäytön metaanipäästö vuosina 2010 2015. 7.2 Hajuhaitat Jäteaseman hajuja tarkkaillaan aukiolopäivinä jäteaseman henkilökunnan toimesta. Vuoden 2015 aikana jäteaseman henkilökunta havaitsi hajua kuutena päivänä, lähinnä tasausaltaiden luona. Haju aiheutui todennäköisesti teollisuusjätetäytön sulkemiseen liittyvistä muutostöistä. 7.3 Vedet ja häiriöt vesien keräyksessä Jäteaseman vesientarkkailusta vastasi vuonna 2015 Ramboll Finland Oy. Vesientarkkailu toteutettiin 19.12.2013 päivitetyn velvoitetarkkailuohjelma mukaisesti. Pinta-, pohja- ja suotovesien sekä jätetäyttöjen sisäisen veden tarkkailun tulokset ja niiden yhteenveto vuoden 2015 kahdelta tarkkailukerralta esitetään konsultin toimittamassa vuosiraportissa. Lisäksi tulokset on syötetty Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimesta Vahtijärjestelmään (liite 2). Vuoden 2015 aikana jätevedenpuhdistamolle pumpatun jäteveden määrä oli 20 836 m 3. Mömossenin jäteasemalta jäteveden puhdistamolle johdetut vesimäärät ja sadevesimäärät vuosina 2010-2015 on esitetty kuvassa 10. Jäteveden puhdistamolle toimitettavan jäteveden sähkönjohtavuutta tarkkaillaan jäteaseman henkilökunnan toimesta kerran viikossa. Vuonna 2015 sähkönjohtavuus oli samaa luokkaa kuin aikaisempinakin vuosina ollen keskimäärin 200 ms/m. Yhteenveto vuoden 2015 sähkönjohtavuusmittausten tuloksista on liitteenä 4. 11(13)

Kuva 10. Mömossenin pienjäteaseman viemäröity vesi- ja sademäärä 2010-2015 7.4 Haittaeläinten torjunta Rottia jäteasemalla torjutaan Anticimex Oy:n toimesta. Jäteasema-alueelle on sijoitettu neljään kohtaan syöttiasemalaatikoita, joihin torjunta-aine on sijoitettu. Laatikoiden tarkastus ja täydennys on tehty 15.4. ja 14.10.2015. Lintuja ei ole yhdyskuntajätetäytön sulkemisen jälkeen enää esiintynyt. 12(13)

LIITE 1 MÖMOSSENIN JÄTEASEMAN TOIMINNOT päivitetty 1.12.2015 JÄTTEIDEN SIJOITUS- JA VÄLIVARASTOALUEET 1 5 Yhdyskuntajätealue (jätetäyttö suljettu 02/2007) Teollisuusjätealue (jätteen vastaanotto lopetettu 11/2013) Maankaatopaikka 6 Puukenttä 8 Pientuoja-alue 2 15 13 2 VESIENHALLINNAN ALTAAT 12 Tasausallas, yhdyskuntajätetäyttö 13 Tasausallas, teollisuusjätetäyttö (ei käytössä/lopetettu käyttö xxxx) 15 Laskeutusallas 11 14 12 5 30 MUUT TOIMINNOT 16 Halli 10 Sosiaalitilat ja autovaaka 11 Tankkauspaikka 6 8 16 SÄHKÖPÄÄKESKUS/MITTARI 10 (no. Xxxxxx) VESIMITTARI 15 (no. Xxxxxx) PUMPPAAMO 15 Pumppaamo 10 1

Ramboll Analytics Pvm: 21.9.2015 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 82138495/38 Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy Lasse Vilen Ankkurikatu 8 06100 PORVOO Tutkimuksen nimi: Asiakkaan viite: Näytteenottopiste: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Puuhajäte/Haketettu vko 33/2015, Sipoo Lasse Vilen, Sipoo Mömosssen puujäte (33/2015 Puuhake, Sipoo Näytteenottopvm: Näyte saapui: 27.8.2015 Analysointi aloitettu: 27.8.2015 Tutkimustulokset Määritys 15SP00043 Yksikkö Menetelmä Kuiva-aine 97 m-% RA4016* L Irtotiheys saapumistilassa 130 kg/m3 SFS-EN 15103 mod. V Karkeakosteus 8,0 m-% * L Analyysikosteus 5,1 m-% SFS-EN 14774-3* V Kokonaiskosteus 12,6 m-% CEN/TS 14774-2* L Tuhka 550 C, vedetön 3,6 m-% SFS-EN 14775* V Elementaarianalyysi, CHN ok SFS-EN 15104* V Hiili, C vedetön 49,0 m-% SFS-EN 15104* V Vety, H vedetön 6,3 m-% SFS-EN 15104* V Typpi, N vedetön 1,3 m-% SFS-EN 15104* V Happi (O), vedetön, laskennallinen 39,7 m-% ASTM D 3180, V CEN/TS 15296 modif. Halogeenit happipommihajotuksella ok SFS/EN 15289, V 15408 modif. Bromidi (Br), vedetön <0,005 m-% SFS-EN 15289, V 15408 modif. Fluoridi (F), vedetön <0,005 m-% SFS-EN 15289, V 15408 modif. Kloridi (Cl), vedetön 0,032 m-% SFS-EN 15289, V 15408 modif.* Rikki (S), vedetön 0,079 m-% SFS-EN 15289, V 15408 modif.* Kalorimetrinen lämpöarvo, vedetön 19,68 MJ/kg SFS-EN 14918* V Tehollinen lämpöarvo, vedetön 18,29 MJ/kg SFS-EN 14918* V Tehollinen lämpöarvo, saapumistila 15,68 MJ/kg SFS-EN 14918* V Toimitettu energiamäärä (saapumistila) 4,4 MWh/t RA1001 V Energiatiheys saapumistilassa 0,6 MWh/m3 RA1001 V Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H2O2/ ok RA3017 L HF Metallit 2 ok L Esikäsittely, metallinen alumiini ok CEN/TS 15412 V Alumiini (Al), metallinen 0,026 m-% ka CEN/TS 15412* V Antimoni (Sb) 1,4 Arseeni (As) 40 Elohopea (Hg) <0,10 Fosfori (P) <100 mg/kg ka RA3000 L Kadmium (Cd) 0,33 Kalsium (Ca) 2900 mg/kg ka RA3000 L Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics Pvm: 21.9.2015 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 82138495/38 Koboltti (Co) 1,4 Kromi (Cr) 57 Kupari (Cu) 48 Lyijy (Pb) 90 Magnesium (Mg) 420 mg/kg ka RA3000 L Mangaani (Mn) 82 Nikkeli (Ni) <2,0 Sinkki (Zn) 360 Tallium (Tl) <1,0 mg/kg ka RA3000 L Tina (Sn) 3,0 mg/kg ka RA3000 L Vanadiini (V) 1,1 Kalium (K) 0,051 m-% ka RA3000 L Natrium (Na) 0,054 m-% ka RA3000 L * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anna-Mari Lyytinen FM, kemisti, +358 40 555 4686 Laboratoriot Jakelu L V ANML lasse.vilen@iuj.fi Analysoitu Lahdessa Analysoitu Vantaalla Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics Pvm: 4.12.2015 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 82138495/42 Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy Lasse Vilen Ankkurikatu 8 06100 PORVOO Tutkimuksen nimi: Asiakkaan viite: Näytteenottopiste: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Puujnäyte/Haketettu vko 46/2015, Sipoo Lasse Vilen, Sipoo Mömossen puujäte 46/2015 Puujäte, Sipoo Näytteenottopvm: Näyte saapui: 16.11.2015 Analysointi aloitettu: 16.11.2015 Tutkimustulokset Määritys 15SP00057 Yksikkö Menetelmä Kuiva-aine 97 m-% RA4016* L Irtotiheys saapumistilassa 220 kg/m3 SFS-EN 15103 mod. V Karkeakosteus 46,2 m-% * L Analyysikosteus 4,0 m-% SFS-EN 14774-3* V Kokonaiskosteus 48,4 m-% CEN/TS 14774-2* L Esikäsittely, jauhatus ok L Tuhka 550 C, vedetön 1,1# m-% SFS-EN 14775* V Elementaarianalyysi, CHN ok SFS-EN 15104* V Hiili, C vedetön 50,0 m-% SFS-EN 15104* V Vety, H vedetön 6,4 m-% SFS-EN 15104* V Typpi, N vedetön 0,40 m-% SFS-EN 15104* V Happi (O), vedetön, laskennallinen 42,0 m-% ASTM D 3180, V CEN/TS 15296 modif. Halogeenit happipommihajotuksella ok SFS/EN 15289, V 15408 modif. Bromidi (Br), vedetön <0,005 m-% SFS-EN 15289, V 15408 modif. Fluoridi (F), vedetön <0,005 m-% SFS-EN 15289, V 15408 modif. Kloridi (Cl), vedetön 0,011 m-% SFS-EN 15289, V 15408 modif.* Rikki (S), vedetön 0,022 m-% SFS-EN 15289, V 15408 modif.* Kalorimetrinen lämpöarvo, vedetön 20,24 MJ/kg SFS-EN 14918* V Tehollinen lämpöarvo, vedetön 18,84 MJ/kg SFS-EN 14918* V Tehollinen lämpöarvo, saapumistila 8,55 MJ/kg SFS-EN 14918* V Toimitettu energiamäärä (saapumistila) 2,37 MWh/t RA1001 V Energiatiheys saapumistilassa 0,52 MWh/m3 RA1001 V Esikäsittely, mikroaaltohajotus, HNO3/H2O2/ ok RA3017 L HF Metallit 2 ok L Esikäsittely, metallinen alumiini ok CEN/TS 15412 V Alumiini (Al), metallinen <0,01 m-% ka CEN/TS 15412* V Antimoni (Sb) <0,50 Arseeni (As) 13 Elohopea (Hg) <0,10 Fosfori (P) <100 mg/kg ka RA3000 L Kadmium (Cd) <0,20 Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

Ramboll Analytics Pvm: 4.12.2015 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 82138495/42 Kalsium (Ca) 1500 mg/kg ka RA3000 L Koboltti (Co) 1,2 Kromi (Cr) 19 Kupari (Cu) 42 Lyijy (Pb) 27 Magnesium (Mg) 210 mg/kg ka RA3000 L Mangaani (Mn) 71 Nikkeli (Ni) <2,0 Sinkki (Zn) 100 Tallium (Tl) <1,0 mg/kg ka RA3000 L Tina (Sn) <1,0 mg/kg ka RA3000 L Vanadiini (V) <1,0 Kalium (K) 0,041 m-% ka RA3000 L Natrium (Na) 0,018 m-% ka RA3000 L * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anna-Mari Lyytinen FM, kemisti, +358 40 555 4686 Lisätiedot #Standardin kriteerit eivät täyty. Tulos on kolmen rinnakkaismäärityksen keskiarvo. Laboratoriot Jakelu L V ANML lasse.vilen@iuj.fi Analysoitu Lahdessa Analysoitu Vantaalla Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo

SÄHKÖNJOHTAVUUS 2015 Mömossenin jäteasema vko pvm ms/cm ms/m mittaaja 1 05.01.2015 2,03 203,00 Joni Pöllänen 2 12.01.2015 2,04 204,00 Tom Elho 3 19.01.2015 2,18 218,00 Tom Elho 4 26.01.2015 2,40 240,00 Joni Pöllänen 5 02.02.2015 2,58 258,00 Joni Pöllänen 6 07.02.2015 2,82 282,00 Tom Elho 7 09.02.2015 2,06 206,00 Kaija Nurmi 8 16.02.2015 2,56 256,00 Joni Pöllänen 9 23.02.2015 2,01 201,00 Joni Pöllänen 10 04.03.2015 1,71 171,10 Joni Pöllänen 11 9.3.2015 1,50 149,70 Joni Pöllänen 12 16.3.2015 1,77 176,70 Joni Pöllänen 13 26.03.2015 1,86 186,00 Tom Elho 14 31.03.2015 1,91 191,00 Tom Elho 15 - - - 16 14.04.2015 1,53 152,70 Joni Pöllänen 17 20.04.2015 1,48 148,00 Tom Elho 18 27.04.2015 1,82 181,50 Joni Pöllänen 19 04.05.2015 1,89 189,30 Joni Pöllänen 20 12.05.2015 1,43 142,60 Kaija Nurmi 21 18.05.2015 1,59 158,50 Joni Pöllänen 22 25.05.2015 1,74 174,40 Joni Pöllänen 23 01.06.2015 1,83 183,10 Joni Pöllänen 24 08.06.2015 1,87 187,00 Joni Pöllänen 25 15.6.2015 2,39 239,00 Joni Pöllänen 26 22.6.2015 1,40 140,40 Kaija Nurmi 27 29.6.2015 1,92 191,80 Joni Pöllänen 28 07.07.2015 2,05 205,00 Joni Pöllänen 29 15.07.2015 2,00 200,00 Peter Nyholm 30 20.07.2015 2,09 209,00 Tom Elho 31 27.07.2015 1,92 191,50 Tom Elho 32 - - - 33 10.08.2015 1,97 196,90 Joni Pöllänen 34 17.08.2015 1,93 193,00 Tom Elho 35 25.08.2015 1,96 196,00 Tom Elho 36 31.08.2015 2,09 209,00 Joni Pöllänen 37 - - - mittari kalibroinnissa 38 14.09.2015 2,35 235,00 Tom Elho 39 21.09.2015 1,88 188,00 Petri Varis 40 30.09.2015 2,18 218,00 Joni Pöllänen 41 05.10.2015 2,26 226,00 Joni Pöllänen 42 12.10.2015 2,30 230,00 Joni Pöllänen 43 19.10.2015 2,32 232,00 Joni Pöllänen 44 26.10.2015 2,20 220,00 Petri Varis 45 02.11.2015 2,30 230,00 Tom Elho 46 09.11.2015 2,32 232,00 Joni Pöllänen 47 16.11.2015 2,19 219,00 Joni Pöllänen 48 24.11.2015 2,00 200,00 Joni Pöllänen 49 30.11.2015 1,69 169,00 Peter Nyholm 50 07.12.2015 1,67 166,80 Jani Pöllänen 51 14.12.2015 1,85 185,00 Jani Pöllänen 52 23.12.2015 2,06 206,00 Petri Varis 53 29.12.2015 2,23 223,00 Petri Varis ms/cm ms/m keskiarvo 2,00 200,22 min 1,40 140,40 max 2,82 282,00 keskihajonta 0,31 30,85