ULVILAN KAUPUNKI ULVILAN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Päivitetty 11.11.2014 Ulvilan vesilaitos Tämän päivittämisen tarkoitus on nostaa esille vuoden 2008 jälkeen tehdyt toimenpiteet vesihuollossa ja tarkastella tulevien vuosien tärkeitä toimenpiteitä. Päivitetty kehittämissuunnitelma käsitellään vain teknisessä lautakunnassa.
Ulvilan kaupunki 2(60) K& 11.12.2008 K&R Kiuru & Rautiainen Oy SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 5 1 JOHDANTO 6 2 SUUNNITTELUPERUSTEET 7 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta 7 2.2 Väestö ja elinkeinot 7 2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö 8 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 11 3.1 Vesihuolto Ulvilan kaupungin alueella 11 3.2 Kunnan vesihuoltolaitos, vedenhankinta 12 3.2.1 Pohjavesialueet 12 3.2.2 Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset 12 3.2.3 Vedenjakelu ja verkostot 17 3.2.4 Varavedensaanti 19 3.3 Kunnan vesihuoltolaitos, jätevedenkäsittely 20 3.3.1 Viemäriverkosto ja pumppaamot 20 3.3.2 Hulevesiverkosto 21 3.3.3 Jätevedenpuhdistamot 21 3.3.4 Jätevedenpuhdistamoiden puhdistusteho ja vesistökuormitus 25 3.4 Vesiosuuskunnat 26 3.5 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella 27 3.5.1 Vedenhankinta ja jakelu 27 3.5.2 Jätevesienkäsittely 27 3.6 Vesihuollon organisaatio 28 3.7 Yhteistyö vesihuollossa 28 3.7.1 Yhteistyö kaupungin alueella 28 3.7.2 Kaupungin omat avustusperusteet vesihuollossa 28 3.7.3 Kaupungin rajat ylittävä yhteistyö 29 3.8 Vesistöjen tila Ulvilan alueella 29 3.9 Vesihuollon ongelmakohdat 30 3.9.1 Vedenhankinta ja jakelu 30 3.9.2 Jätevedenkäsittely ja viemäriverkosto 30 3.9.3 Hulevesien käsittely ja hulevesiverkostot 31 3.10 Voimassa olevat vesihuollon suunnitelmat 31 3.11 Naapurikuntien vesihuolto 32
Ulvilan kaupunki 3(60) 4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 34 4.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa 34 4.2 Kaavoituksen vaikutus vesihuoltoon 35 4.2.1 Kaavoitustilanne 35 4.3 Vesihuollon kehittämistarpeet laitosten nykyisillä toiminta-alueilla 35 4.3.1 Toiminta-alueiden määrittämisperusteet 35 4.3.2 Talousveden hankinta ja jakelu toiminta-alueella 36 4.3.3 Jätevesihuolto toiminta-alueella 38 4.3.4 Hulevesien johtaminen ja käsittely toiminta-alueilla 39 4.4 Vesihuollon kehittämistarpeet toiminta-alueiden ulkopuolella 39 4.4.1 Toiminta-alueiden ulkopuolella olevat tarvealueet 39 4.4.2 Kiinteistökohtainen vesihuolto 40 4.5 Vesihuollon toimintavarmuus ja toimintariskit 42 4.5.1 Ulvilan vesihuoltolaitos 42 4.5.2 Vesiosuuskunta 43 4.5.3 Raakavesilähteet 43 4.5.4 Varautuminen poikkeustilanteisiin 43 4.5.5 Organisaatioiden kehittäminen 43 4.6 Vesihuollosta tiedottaminen 44 5 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT 45 5.1 Yleistä 45 5.2 Palveluiden tuottamisen tavoitteet ja päämäärät 45 5.3 Rahoituksen ja taloudenpidon pääperiaatteet 47 5.3.1 Oma rahoitus 47 5.3.2 Ulkopuolinen rahoitus 49 6 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 51 6.1 Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueella 51 6.2 Toiminta-alueiden laajentaminen 53 6.3 Vesihuollon kehittäminen ja alustavat kustannukset 54 6.4 Kehittämistoimenpiteet toiminta-alueiden ulkopuolella 55 6.5 Ehdotettujen toimenpiteiden analyysi 55 6.5.1 Taloudelliset vaikutukset 55 6.5.2 Muut vaikutukset 55 7 TIEDOTTAMINEN JA SUUNNITELMAN AJANTASALLA PITÄMINEN 56 8 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET 57
Ulvilan kaupunki 4(60) PIIRUSTUSLUETTELO Nro Nimi Mittakaava Paperikoko KR-417-01.1 Nykytilannekartta 1/2 1:35 000 600x900 mm KR-417-01.2 Nykytilannekartta 2/2 1:35 000 600 x 750 mm KR-417-02.0 Kehittämistarvealueet 1:50 000 600x900 mm KR-417-03.1 Toiminta-alue talousvesi 1:60 000 600x600 mm KR-417-03.2 Toiminta-alue jätevesi 1:60 000 600x600 mm KR-417-03.3 Toiminta-alue hulevesi 1:60 000 600x600 mm KR-417-04.0 Hulevesiverkostojen 1:60 000 600x600 mm laajennusalueet Metallirakenteinen vesijohtoverkosto Lähteet: Kannen valokuva Ulvilan kaupungin Internet-sivuilta (www.ulvila.fi)
Ulvilan kaupunki 5(60) ESIPUHE Uusi vesihuoltolaki, joka astui voimaan 1.3.2001, velvoittaa kuntaa laatimaan alueelleen vesihuollon kehittämissuunnitelman ja pitämään suunnitelmaa ajan tasalla. Vesihuoltolain mukaisesti kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain tavoitteiden toteuttamiseksi (VHL 5 ). Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutenkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (VHL 1 ). Vesihuollon kehittämissuunnitelma kattaa koko kunnan alueen. Kehittämissuunnitelmassa esitetään kunnan aluetta koskevat vesihuoltopalvelujen kehittämistavoitteet, päämäärät, kehittämissuunnittelun kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Kehittämissuunnitelma viestii nykyisille ja tuleville asukkaille, miten kunnassa suhtaudutaan vesihuollon kehittämiseen ja hoidetaan vesihuoltoasioita. Kehittämissuunnitelmaa laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen suunnitteluväline, vaan vesihuollon tavoitteita määrittelevä asiakirja. Suunnitelmassa osoitetaan ne alueet, jotka on tarkoitus sisällyttää tulevaisuudessa vesihuoltolaitosten (kunnallisten, yhtiöiden, osuuskuntien yms.) toiminta-alueisiin. Tässä suunnitelmassa on tarkasteltu Ulvilan kaupunginvesihuoltoa vuoden 2008 nykytilanteesta ulottumaan aina vuoteen 2025 asti. Suunnittelualue kattaa koko Ulvilan kaupungin alueen. Suunnitelman laatimista on ohjannut ohjausryhmä, johon on kuulunut Ulvilan kaupungista tekninen johtaja Juha Hjulgren ja vesihuoltomestari Pekka Sulamäki. Kehittämissuunnitelman laatimisesta on vastannut Kiuru & Rautiainen Oy, josta työhön ovat osallistuneet DI Eeva-Liisa Puhakka ja ins (AMK) Teemu Heikkinen. Eduskunnan päättämässä Vesihuoltolain tarkistamisessa, joka astui voimaan 1.9.2014, vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen ei enää ole pakollinen.
Ulvilan kaupunki 6(60) 1 JOHDANTO Ulvilan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on tutkia ja selvittää vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kehittämisratkaisut niin taajama-alueilla kuin haja-asutusalueilla. Tämä suunnitelma on vuonna 2003 laaditun Ulvilan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys. Ulvilan vesihuollon kehittämissuunnitelma tehtiin vuonna 2003 yhteisprojektina Harjavallan, Kiukaisten, Kokemäen, Kullaan, Nakkilan ja Noormarkun kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien kanssa. Tämä suunnitelma on tehty samanaikaisesti Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan ja Noormarkun kuntien kanssa. Vuonna 2003 vesihuollon kehittämissuunnitelma laati AIR-IX SUUNNITTELU/ Ahiplan Oy:ssä Tampereella. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu 1.3.2001 voimaan astuneeseen vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun sekä päivittää suunnitelmaan tarvittavin väliajoin. Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihuoltolaki 1 ). Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattavat vesihuollon kehittämissuunnitelmat. Kehittämissuunnitelmia laatiessaan kunnan tulee olla riittävässä yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Siksi kehittämissuunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen alueilla, joilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettu yleis- tai asemakaava tai joilla yleis- ja asemakaavan laatiminen on vireillä. Vesihuollon kehittämissuunnittelun tulisi tukea myös ympäristösuojelulain toimeenpanoa. Siksi suunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesihuollon järjestämiseen sellaisilla alueilla, joita koskevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla annetut ympäristönsuojelumääräykset. Näillä määräyksillä voidaan mm. kieltää jäteveden johtaminen maahan tai vesistöön. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on tehdä siitä työkalu, jota voi hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos.
Ulvilan kaupunki 7(60) 2 SUUNNITTELUPERUSTEET 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta Ulvilan kaupunki sijaitsee keskellä Satakunnan maakuntaa. Kullaan kunta liittyi Ulvilan kaupunkiin 1.1.2005. Ulvilan naapurikuntia ovat Pori, Nakkila, Noormarkku, Harjavalta, Kiikoinen, Kokemäki ja Lavia. Ulvilan kaupungin kokonaispinta-ala on 422 km 2, josta vesistöjen osuus on 20,7 km 2 (noin 5 % kokonaispinta-alasta). Ulvilan kaupungin keskusta sijaitsee Kokemäenjoen rannassa. Entisen Kullaan kunnan alueella keskusta sijaitsi Valtatie 11 pohjoispuolella. Merkittäviä kyläkeskustaajamia ovat kunnan keskellä sijaitseva Harjunpään Nissilänmäen alue, itäosassa sijaitseva Kaasmarkun alue, luoteisosassa sijaitseva Paluksen alue ja länsiosassa sijaitseva Leineperi. Entisen Kullaan kunnan alueella sijaitsevista kylätaajamista suurimpia ovat Kankaan ja Kosken alueet. Ulvilan kaupunki kuuluu Satakuntaliiton, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston toiminta-alueisiin. Suunnittelun lähtötietoina on käytetty kunnasta, Tilastokeskuksesta sekä aiemmin tehdyistä suunnitelmista ja selvityksistä saatuja tietoja. Ennusteiden lähtökohtana on vuoden 2007 tilanne. Kehittämissuunnitelman päivityksessä on käytetty pohjana Air-Ix Suunnittelu Oy:n vuonna 2003 laatimia Ulvilan kaupungin ja Kullaan kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmia. Nykyisin Ulvilan kaupunki kuuluu Varsinais-Suomen ELY -keskuksen toimintaalueeseen. 2.2 Väestö ja elinkeinot Ulvilan kaupungissa asuu 13 702 asukasta (31.12.2007). Viime vuosikymmenien aikana tapahtunut kaupungin väestömäärän kasvu on kääntynyt viimeisten vuosien aikana lievään laskuun. Väestö on voimakkaasti keskittynyt taajamiin. Entisen Kullaan kunnan alueella väestöstä valtaosa asuu haja-asutusalueella. Kunnan taajama-aste eli taajamaväestön osuus koko kunnan väestöstä oli noin 85 % vuonna 2007. Taulukko 2.1. Aluejako ja väestö alueittain vuonna 2007 (Tilastokeskus). Osa-alue Asukkaat Ulvila 12 149 Kullaa 1 553 Koko kunta 13 702 Ulvilan asukasluku 31.6.2014 oli 13 385 asukasta.
Ulvilan kaupunki 8(60) Taulukko 2.2. Ulvilan kaupungin alueella työssä käyvät toimialan mukaan vuonna 2005 työpaikat 2000 työpaikat 2005 alkutuotanto jalostus palvelut muu yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % kpl 134 3,6 1 312 35,7 2 161 58,7 72 2,0 3 679 156 4,4 1 198 33,7 2 150 60,5 52 1,5 3 556 Alkutuotannossa työskentelevien osuus on hieman lisääntynyt kyseisellä aikavälillä ja jalostuksessa sen sijaan vähentynyt. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat automaatiota ja logistisia järjestelmiä valmistava teollisuus. Ulvilassa on yhteensä 744 yritystä ja Ulvilassa toimivista yrityksistä suurimpia ovat seuraavat: - KWH Pipe - Neorem Magnets Oy - Cimcorp Oy - Friitala Talo Oy (Yrityskeskus, missä sijaitsee useita eri yrityksiä)) - Satmatic Oy Kunnassa on noin 366 kpl vapaa-ajan asuntoa (Tilastokeskus). KWH Pipe Oy on fuusioitunut Uponor Oy:n kanssa, Ulvilan tehdas on lopetettu ja tehdaskiinteistö on myyty Satamaito Oy:lle, joka aloittaa meijeritoiminnan Ulvilassa vuonna 2016. 2.3 Kaavoitus, maankäyttö ja ympäristö Maakuntakaavoitus, Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakaavan laatiminen käynnistettiin vuoden 2003 helmikuussa. Voimassa oleva seutukaava (Satakunnan seutukaava 5) tarkistetaan ja ajantasaistetaan uuden maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia vastaavaksi maakuntakaavaksi. Maakuntakaavan luonnos on valmistunut ja on ollut nähtävillä 12.5-18.6.2008. Seutukaavoitus Voimassa oleva seutukaava (Satakunnan seutukaava 5) on laadittu Satakuntaliiton toimesta ja se tullaan korvaamaan valmistuvalla Satakunnan maakuntakaavalla. Seutukaava on tarkistettu ja täydennetty 11.01.1999 ja se on saanut lainvoiman 04.04.2001 (KHO). Yleiskaavoitus Ulvilan kaupungissa on koko kaupungin aluetta koskeva valtuuston vuonna 1975 hyväksymä ohjeellinen yleiskaava, joka on tehty tarkempana Keskustaajaman alueelta. Lisäksi Keskustaajaman alueelle on yleiskaavaa täydentämään ja osin sitä tarkenta-
Ulvilan kaupunki 9(60) maan laadittu virkistysosayleiskaava, jonka valtuusto on hyväksynyt ohjeellisena vuonna 1980 (Ulvilan kaupungin kaavoituskatsaus 2007). Ulvilan kaupungin yleiskaavojen uusiminen perustuu Satakunnan alueelle vuonna 2001 lainvoiman saaneeseen seutukaavaan, 1.6. 2001 voimaan tulleisiin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, alueella voimassa oleviin yleis- ja asemakaavoihin sekä lukuisiin kaupungissa tehtyihin selvityksiin ja suunnitelmiin. Koko kaupungin aluetta koskevan yleiskaavoitustyön ensimmäisenä vaiheena oli Keskustaajaman yleiskaava (kaupunginvaltuusto hyväksyi oikeusvaikutteisena 10.10.2005). Keskustaajaman ulkopuolisten alueiden yleiskaavoitus tapahtuu vaiheittain. Valtuusto on hyväksynyt Suosmerin alueen osayleiskaavan 15.12.2006 ja Leineperin taajaman yleiskaavan 16.4.2007. Kaasmarkun yleiskaavoitus on aloitettu vuoden 2008 aikana Harjunpään keskustaalueen yleiskaavoitus on myös aloitettu. Asemakaavoitus Keskustaajaman Friitalan ja Vanhakylän alueiden lisäksi asemakaavoitettuja alueita ovat Harjunpään ja Kaasmarkun alueet, Mynsteri, Ravani, Leineperi sekä Kullaan keskeiset alueet Kangas ja Koski. Seuraavat asemakaavoitushankkeet ovat vireillä: - Palovainion asemakaavan laajennus - Keskusta-Suurpään asemakaavan muutos - Hormiston asemakaavan muutos - Pitkärannan-Valtavainion työpaikka-alueiden asemakaava - Harjupään asemakaavan muutos - Pitkärannan pientaloalueiden asemakaava - Kellarimäen asemakaava - Kankaan ja Kosken asemaakaava Luettelon kaavahankkeista ovat toteutuneet muut paitsi Kellarimäen asemakaava Uusia asemakaavahankkeita, jotka vaikuttavat vesihuoltoon, ovat: - Kellarimäen asemakaava - Harjunpään rivitaloalue - Kaasmarkun asemakaavan laajennus (Fatipori) - Langenintien ja Satakunnantien välinen alue - Alamäentien ja Kullaantien välinen alue Ranta-asemakaavoitus Harjunpääjoen, Paluksen ja Joutsijärven ranta-asemakaavat ovat vireillä.
Ulvilan kaupunki 10(60) Hankkeista on toteutunut Paluksen rantakaava. Natura-alueet Ulvilassa Natura 2000 kohteisiin kuuluu Kaasmarkunmäen (14 ha), Palanutkankaan (18 ha) ja Rimpisuo-Siikelisuon (584 ha) alueet. Rimpisuo-Siikelisuon alue on osittain Lavian kunnan puolella.
Ulvilan kaupunki 11(60) 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Vesihuolto Ulvilan kaupungin alueella Ulvilan kaupungin alueella on uuden vesihuoltolain mukaisesti määritelty seuraavat vedenjakelun toiminta-alueet: Ulvilan ja Kullaan toiminta-alueet. Keskusta-alueen (Friitala ja Vanhakylä) sekä alueita Kaasmarkusta ja Harjunpäästä (hyväksytty vuonna 2002). Toiminta-alue on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Ulvilan vedenjakelun, viemärin ja huleveden toiminta-alueet on vahvistettu valtuustossa vuonna 2010. Ulvilan kaupungin alueella toimii kunnallinen vesihuoltolaitos. Ulvilan vesihuoltolaitos toimii kunnan kirjanpidosta laskennallisesti eriytettynä yksikkönä huolehtien talousveden toimittamisesta asiakkaille, jäte-, hule- ja kuivatusvesien johtamisesta, jätevesien käsittelystä sekä muista vesihuoltoalaan liittyvistä teknisistä- ja neuvontapalveluista. Ulvilan vesihuoltolaitoksella on käytössä neljä vedenottamoa ja yksi jätevedenpuhdistamoa. Kunnallisen vesihuoltolaitoksen lisäksi talousvesihuollosta vastaa hajaasutusalueella Paluksen vesiosuuskunta. Keskitettyyn vesijohtoverkkoon liitettyjen kiinteistöjen määrä on 5 025 eli noin 12 600 asukasta (91 % kokonaisasukasmäärästä) ja viemäriverkostoon liittyneiden kiinteistöjen määrä 4 400 eli n. 11 000 asukasta (80 % kokonaisasukasmäärästä). Vuonna 2007 talousvettä pumpattiin 896 951 m 3, josta myytiin 723 635 m 3 ( 1982 m 3 /d). Laskuttamatonta vettä kului 85 263 m 3. Ulvilan kaupungin jätevedet puhdistetaan Saaren jätevedenpuhdistamolla. Saaren puhdistamolla käsitellään myös osa Porin alueen ( Kartano, Harmaalinna ja Mikkola) asutuksen jätevesistä. Vuonna 2007 jätevedenpuhdistamoille tuli yhteensä 1 400 000. m 3 jätevettä. Jätevettä laskutettiin asiakkailta 885 000 m 3. Tilanne 31.12.2013 Vesijohtoverkostoon liittynyt 4 356 kiinteistöä, asukkaita 13 005, liittymisaste 96 % Viemäriverkkoon on liittynyt 3 496 kiinteistöä, asukkaita 10 400, liittymisaste 81 % Hulevesiverkostoon on liittynyt 2 374 kiinteistöä. Vuonna 2013 talousvettä pumpattiin verkostoon 748 000 m3, josta myytiin 653 000 m3. Hukkavesiprosentti oli 12,7 %. Ulvilan jätevedet on lokakuusta 2010 johdettu Jokilaakson Ympäristö Oy:n siirtoviemärille ja sitä pitkin puhdistettavaksi Poriin Luotsinmäen Keskuspuhdistamolle. Vuonna 2013 jätevettä pumpattiin Poriin 1 010 000 m3 ja sitä laskutettiin 562 000 m3. Vuotovesiprosentti oli 44 %. Ulvilan vesilaitoksella on kriisitilanteen vesijohtoyhteydet Porin kaupungin vesijohtoverkostoon kahdessa paikassa: Harmaalinna ( 110mm ) ja Harjunpää ( 225 mm) sekä Nakkilan kunnan vesijohtoverkostoon Anolassa (110 mm).
Ulvilan kaupunki 12(60) 3.2 Kunnan vesihuoltolaitos, vedenhankinta 3.2.1 Pohjavesialueet Ulvilan kaupungin alueella on kuusi luokiteltua pohjavesialuetta (osa alueista yhteisiä naapurikuntien kanssa). I-luokan pohjavesialueilla muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu 7 650 m 3 /d. Haistila - Ravanin pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 2000. Ravanin pohjavedenottamolta puuttuu suojelusuunnitelma. Pohjavedenottamoille ei ole määritelty lähi- tai kaukosuojavyöhykkeitä. Pohjavesien suojelusuunnitelma on päivitetty vuonna 2009. Pohjavesialuetiedot on esitetty taulukossa 3.1. Pohjavesialueet on esitetty myös liitteenä olevassa suunnitelmakartoissa. Tarkemmat tiedot pohjavesialueista on esitetty liitteessä 1. Taulukko 3.1. Pohjavesivarat kunnan alueella. pohjavesialue alueluokka kokonaispinta-ala km 2 muodostumisalue km 2 kokonaisantoisuus m 3 /d Haistila-Ravani Harjakangas Palus Kirkonkylä Levanpelto Häyhtiönmaa I I I I I I 4,23 2,81 1,41 0,93 1,53 1,95 2,20 1,31 0,78 0,54 0,60 0,83 4 500 1 000 450 500 600 600 yhteensä 12,86 6,26 7 650 3.2.2 Vedenottamot ja vedenkäsittelylaitokset Ulvilan vesilaitoksella on käytössä neljä vedenottamoa, Haistilan, Ravanin, Anolan ja Rajavainion pohjavedenottamot. Haistilan, Ravanin ja Anolan pohjavedenottamot sijaitsevat samalla Haistila-Ravani pohjavesialueella. Rajavainion vedenottamo sijaitsee Levanpellon pohjavesialueella ja se palvelee Kullaan alueen vedenjakelua. Kullakin vedenottamolla on kaksi siiviläputkikaivoa. Haistilan, Ravanin ja Anolan pohjavedenottamoilta raakavesi johdetaan Ravanin vedenkäsittelylaitokselle (rakennettu vuonna 1999). Ravanin vesilaitoksella on 5 kpl Dynasand hiekkasuodattimia, 2 kpl flotaatiosäiliöitä, sekoitussäiliö, lamelliselkeytin ja 112 m³:n alavesisäiliö. Vesilaitoksella vedestä poistetaan jatkuvatoimisella hiekkasuodatuksella rautaa ja mangaania. Suodatusta edeltää veden kemiallinen esisaostus ja flotaatioselkeytys. Laitoksella on mahdollista käyttää myös hapetuskemikaalia mangaanin saostamiseen. Pohjaveden ongelmana on ollut rauta, mangaani ja veden kovuus. Puhdistusprosessin jälkeen käsitelty vesi johdetaan alavesisäiliön kautta verkostoon. Verkostoon johdettava vesi voidaan tarvittaessa vielä kloorata. Vesilaitoksella on myös uv-laitteisto veden desinfiointiin. Ravanin vedenkäsittelylaitoksen mitoituksena on käytetty 3 500 m 3 /d.
Ulvilan kaupunki 13(60) Ravanin vedenkäsittelylaitoksella toteutettiin vuonna 2010 laajennushanke, jossa rakennettiin uusi lipeäsäiliö ja tilat myöhemmin vuonna 2012 hankitulle polymeerilaitteistolle. Rajavainion vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1969. Vedenottamoa on saneerattu vuonna 2001, jonka yhteydessä rakennettiin toinen siiviläputkikaivo ja uusittiin veden alkalointilaitteisto. Vesilaitoksella alkaloinnin lisäksi raakaveteen lisätään natriumhydroksidia (lipeä) veden ph:n nostamiseen. Kullaan laitoksella on myös veden desinfiointia varten asennettu desinfiointilaitteisto. Laitteisto otetaan käyttöön tarvittaessa, jos vedenjakeluverkostossa havaitaan desinfiointitarvetta. Rajavainion vedenottamon lipeänsyöttöjärjestelmä uusittiin vuonna 2012. Kaupungin vesilaitoksen lisäksi kunnassa toimii Paluksen vesiosuuskunta, joka huolehtii Paluksen, Ruoppakylän ja Puhjun alueiden vedenhankinnasta ja jakelusta. Paluksen vesiosuuskunnalla on vedenottamo Paluksen pohjavesialueella. Kullaan ja Paluksen verkostot ovat yhteydessä toisiinsa ja voivat kriisitilanteessa palvella toisiaan. Vedenottamoiden lupaehtojen mukaiset ottomäärät, nykyinen käyttö (v. 2007) ja vedenkäsittelymenetelmät on koottu taulukkoon 3.2. Seuraavaan taulukkoon on koottu tiedot vedenottamoiden luvista, vedenottomääristä vuodelta 2007 ja vedenkäsittelystä. Taulukko 3.2. Vedenottamoiden lupaehdot, käyttö ja raakaveden käsittely vedenottamo käyttöönottovuosi lupaehto ottolupa m 3 /d Ravani L-S VEO 1979 2 500 * Haistila L-S VEO 1979 2 500 * Anola Rajavainio yhteensä Palus Paluksen vok L-S VEO 1981 L-S VEO 1969 ei lupaa 1 500** 500 4 500 ei lupaa käyttö 2007 m 3 /d 240 käsittely jatkuvatoiminen hiekkasuodatus jatkuvatoiminen hiekkasuodatus jatkuvatoiminen hiekkasuodatus lipeä + desinfiointi hiekkasuodatus *) Ravanin ja Haistilan vedenottamoilla on yhteinen ottolupa, 2 500 m 3 /d. **) Kuukausikeskiarvoksi laskettuna. Vuonna 2013 Rajavainion vedenottamolta pumpattiin vettä verkostoon keskimäärin 243,5 m3/d.
Ulvilan kaupunki Kuva 1: Vedenottamon kaivo 14(60) Kuva 2: Vesitorni (lähde: Ulvilan kaupungin Internet-sivuilta) Kuva 3: Vedenkäsittelylaitos Kuva 4: Vesilaitoksen Dynasandhiekkasuodattimet
Ulvilan kaupunki 15(60) Veden laatu Ulvilan vesihuoltolaitos seuraa vesilähteiden veden laatua, vedenkäsittelyprosessia ja verkostoveden laatua ympäristölautakunnan hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Lisäksi vesilaitos suorittaa omaa käyttötarkkailua. Ravanin vedenkäsittelylaitokselta ja Rajavainion vedenottamolta verkostoon pumpattava vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. Myös Paluksen vedenottamolta verkostoon pumpattu vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. Viimeisin laaja vedenlaatututkimus on tehty 16.9.2014 sekä Ulvilan että Kullaan vedenjakelualueille. Vedenkulutus Vuonna 2007 kunnan Ravanin vedenkäsittelylaitokselta pumpattiin verkostoon vettä 808 900 m 3 ( keskimäärin 2457 m 3 /d ) ja Rajavainion vedenottamolta 88 000 m 3 (keskimäärin 240 m 3 /d). Lisäksi Paluksen vesiosuuskunta pumppasi vettä verkostoon 19 200 m 3 (keskimäärin 53 m 3 /d). Seuraavaan taulukon on koottu vedenkulutukset sekä ominaisvedenkulutukset vuosilta 2001-2007. Taulukko 3.3. Vedenkulutus ja ominaisvedenkulutus vuosina 2001-2007. verkostoon pumpattu vesimäärä - Rajavainion vedenottamo - Ravanin vedenottamo - Haistilan vedenottamo - Anolan vedenottamo YHTEENSÄ Kullaa Ulvila Ulvila Ulvila m 3 /a m 3 /a m 3 /a m 3 /a 2001 2006 2007 126 440 749 261* 74 095 363 905 239 440 149 285 88 050 361 600 286 327 160 971 m 3 /a 875 701 826 725 896 951 vedenkulutus - yhteensä Ulvila Kullaa ominaisvedenkulutus Ulvila Kullaa laskutettu vedenkulutus - laskutettu vedenkuluttajilta Ulvila Kullaa - laskuttamaton käyttö + hukkavedet Ulvila Kullaa - laskuttamaton käyttö + hukkavedet Ulvila Kullaa m 3 /d 2 053 346 l/as/d 166 307 m 3 /a 589 027 58 510 m 3 /a 160 234 67 930 % 21 % 54 % 2 265 2 457 180 180 641 819 723 635 202 680 85 263 24 % 9,5 % Paluksen vesiosuuskunta m 3 /a 19 000 19 200 19 200 - josta teollisuuden osuus m 3 /a 6 700 7 600 7 600 *) Osa vuoden 2001 laskutuksesta on siirtynyt vuoden 2002 puolelle, minkä johdosta laskuttamaton käytön + hukkavesien määrä on taulukossa todellisuutta suurempi. Laskuttamattoman veden ja hukkaveden osuus on noin 10 % verkostoon pumpatusta vesimäärästä. Ulvilassa laskuttamaton vesi sisältää myös Neorem Magnets Oy:n ottaman jäähdytysveden. Yhtiön kaupungin verkostosta ottaman veden määrää ei ole aiemmin mitattu, koska sen on ollut tarkoitus tarvittaessa täydentää yhtiön Kokemäen-
Ulvilan kaupunki 16(60) joesta ottamaa jäähdytysvettä. Vesimittari asennettiin vuonna 2007. Kun vettä otetaan verkostosta täydellä teholla, on sen osuus noin 30 % laitoksen kokonaisvesimäärästä. Jäähdystysvedenottoa Kokemäenjoesta on parannettu ja tehostettu vuonna 2008. Ulvilan vesilaitos ei enää toimita jäähdytysvettä Neorem Magnets Oy:lle, joka on vuonna 2011 rakentanut oman jäähdytysvesijärjestelmän Kokemäenjoesta. Vanha pumppuasema on poistettu käytöstä. 3.2.3 Lisäys taulukkoon 3.3. Vuosi 2013 verkostoon pumpattu vesimäärä m³/a Rajavainio 88 877 Ravani + Haistila 582 100 Anola 152 470 yhteensä 823 147 vedenkulutus 748 000 laskutettu vesimäärä 653 000 laskuttamaton 95 000 hukkavesi-% 12,7
Ulvilan kaupunki 17(60) Vedenjakelu ja verkostot Ulvilan vesihuoltolaitoksen vedenjakelu kattaa taajamien lisäksi kaikki merkittävät asutuskeskittymät. Keskitetyn vedenhankinnan piirissä on noin 12 600 asukasta, liittymisprosentin ollessa 91 %. Ulvilan kaupungin Kullaan alueen vedenjakelujärjestelmää on automatisoitu vuosien 2004 ja 2005 aikana. Vuonna 2005 otettiin käyttöön uusi ohjaus- hälytys- ja kaukovalvontajärjestelmä. Automatisoinnin yhteydessä on rakennettu paineenkorotusasemille ja kahdelle rakennetulle virtausmittauskaivolle virtausmittaus-, paine ja analyysilaitteistoja, joilla pysytään Kullaan alueen vesilaitosta ja verkostoa seuraamaan Ulvilan vesilaitoksen valvomosta. Automaatiojärjestelmän tiedonsiirto tapahtuu radiomodeemiverkon kautta. Vesijohtoverkostojen liittyjämäärät ja liittymisprosentit vuosilta 1999-2007 on esitetty taulukossa 3.4. Taulukko 3.4. Vesijohtoverkostojen liittyjämäärät ja liittymisprosentit vuosilta 1999-2007. väkiluku yhteensä - Ulvila - Kullaa 1999 2000 2006 2007 12 510 1 677 12 455 1 663 13 767 13 702 liittyjämäärä yhteensä - Ulvilan vesilaitos - Kullaan vesilaitos - Paluksen vesiosuuskunta 1 086 214 1 120 220 12 561 217 12 600 215 liittymisprosentti yhteensä (%) - Ulvila - Kullaa > 99 % 78 % > 99 % 81 % 91 % 91 % Ulvilan kaupungin vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkosto kattaa pääosin keskustaajamien (Ulvila ja Kullaa) kaava-alueiden lisäksi Antinkartanon, Harjunpään alueet, Kaasmarkun alueen, Leineperin alueen. Vesijohtoverkostoon liittyneiden kiinteistöjen määrä vuoden 2007 lopussa oli n. 12 600 asukasta (4200 kiinteistöä) liittymisasteen ollessa 91 %. Merkittävistä vedenkäyttäjistä mainittakoon Antinkartanon hoitolaitos ja terveyskeskus. Uuden vesihuoltolain mukaisesti määritelty toiminta-alue kattaa keskusta-alueen (Friitala, Vanhakylä, Mynsteri, Ravani, Suosmeri) sekä Harjunpään, Kaasmarkun, Leineperin alueet. Kullaan alueelta toiminta-alueeseen kuuluu keskeisimmät kylät Koski ja Kangas. Lisäksi vesijohtoverkostoa on kattavasti koko kunnan alueella ja toimintaaluerajaus on määritelty niin, että verkostot kuuluvat kokonaisuudessaan toimintaalueeseen. Toiminta-alue on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa.
Ulvilan kaupunki 18(60) Verkostoon kuuluu kaksi ylävesisäiliötä, joiden tilavuudet ovat 700 m 3 ja 1 480 m 3. Pienempi ylävesisäiliöistä poistettiin käytöstä 1999 (voidaan ottaa käyttöön, mikäli tarvetta ilmenee), jolloin verkostossa olevan veden viipymää saatiin pienennettyä. Ravanin vedenkäsittelylaitoksella on alavesisäiliö, jonka tilavuus on 112 m 3. Kullaan metsäkoulun linjan paineenkorotusaseman yhteydessä on myös pieni alavesisäiliö. Jakeluverkoston pituudet putkimateriaaleittain on esitetty taulukossa 3.5. Verkostossa on myös yksi paineenkorotuspumppaamo Harjunpäässä sekä kaksi kappaletta Kullaan alueella. Verkostoon on rakennettu kulutuksen ja vuotojen seurantaa varten kuusi virtausmittauspistettä, joista saadaan tietoa vuorokausi- ja tuntikulutuksista. Kunnan vesilaitoksella on jakeluverkostoa 245 km, joka on pääosin muoviputkea. Paluksen vesiosuuskunnan verkoston pituus on 10,3 km. Liittyjiä on osuuskunnan verkostossa 215 asukasta. Taulukko 3.5. Putkipituudet materiaaleittain vuonna 2007. materiaali, km muovi valurauta teräs yhteensä Kaupunki 239,1 5,1 0,3 244,5 Palus 10,3-10,3 Putkipituudet materiaaleittain vuonna 2013 materiaali, km muovi valurauta teräs yhteensä Kaupunki 246,6 4,2 0,3 251,1 Ulvilan vesijohtoverkostossa on vuosittain putkirikkoja noin 50-60 kpl. Putkirikoista aiheutuvat vedenjakelun keskeytykset ovat kuitenkin yleensä lyhytaikaisia ja ne pystytään rajaamaan suhteellisen pienelle alueelle. Joenalituksiin on rakennettu 3 kpl virtausmittauskaivoja, joista pystytään seuraamaan veden kulutusta ja mahdollisia vesivuotoja eri alueilla. Näiden lisäksi mittausta suoritetaan kolmessa erillisessä mittauspisteessä. Putkirikkojen määrä on vuosina 2010 2013 vähentynyt 20-25 %. Vedenhankinnan turvaamiseksi ja käyttöä helpottamaan uusi vedenkäsittelylaitos on varustettu uudenaikaisella ohjaus- ja valvonta-automatiikalla, joka laajennetaan kattamaan kunnan koko vesijohtoverkosto. Raakavedenlaatua valvotaan seitsemästä kiinteässä näytteenottopisteessä. Lisäksi näytteitä otetaan useasta vaihtelevasta näytteenottopisteestä vedenlaadun valvontatutkimusohjelman mukaisesti (Valvontatutkimusohjelma, Ulvilan vesilaitos, 2006). Talousvesi on täyttänyt tutkituilta ominaisuuksiltaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 461/2000 mukaiset talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. Valvontatutkimusohjelma on uusittu vuonna 2012. Sammutusvetenä käytetään paloposteista saatavaa vettä sekä luonnonvesiä. Sammutusvesisuunnitelma on laadittu pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä vuonna 2013.
Ulvilan kaupunki 19(60) 3.2.4 Varavedensaanti Vesilaitoskohtaisesti laskettu turvallisuusluokitus (I-IV) perustuu siihen, kuinka monta litraa riskitöntä (saastumatonta) ja laatuvaatimukset täyttävää vettä on käytettävissä vesilaitoksella yhtä henkilöä kohti vuorokaudessa poikkeustilanteessa (taulukko 3.6). Poikkeustilanteiksi on määritelty tilanteet, joissa pintavettä tai vesilaitoksen tuottoisinta vedenottamoa ei voida käyttää. Taulukko 3.6. Vesilaitoksen turvallisuusluokitukset ja kutakin turvallisuusluokkaa vastaavat vesimäärät Ulvilassa vuonna 2007. turvallisuusluokka poikkeustilanteessa käyttöön jäävä vesimäärä vaatimustaso I > 120 l/as/d > 1 650 m 3 /d II 50-120 l/as/d 680-1650 m 3 /d III 20-50 l/as/d 270-680 m 3 /d IV < 20 l/as/d < 270 m 3 /d Ulvilan vesilaitoksen on pystyttävä toimittamaan vettä oman toiminta-alueensa tarpeisiin poikkeustilanteessa noin 1 650 m 3 /d päästäkseen I-luokkaan (liittyjämäärä n. 13 550). Ulvilan vesilaitoksella on mahdollisuus poikkeustilanteessa toimittaa vettä kuluttajille turvallisuusluokkaan I edellyttävä vesimäärä seuraavasti: Yhden vedenottamon ollessa pois käytöstä, voidaan tarvittava vesimäärä toimittaa muilta toimintakuntoiselta vedenottamolta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että koko pohjavesialue ei ole pois käytöstä esimerkiksi kemikaalionnettomuuden aiheuttaman saastumisen seurauksena (kaikki kolme suurta vedenottamoa ovat samalla pohjavesialueella, Rajavainion vedenottamolta voidaan 500 m 3 /d pienillä käytännön järjestelyillä, sillä verkostot ovat yhteydessä toisiinsa.). Koko vedenhankintakapasiteetin ollessa pois käytöstä, voidaan lähitulevaisuudessa, vuonna 2011, tarvittava vesimäärä ottaa Porin verkostosta. Verkostot tulevat olemaan yhteydessä Harjunpään (PEH 315) ja Malminpään alueilla (PEH 160). Malminpää Harmaalinna yhteys on käytössä jo vuonna 2008. Vuonna 2007 Ulvilan ja Porin välille tehty kriisitilanteen vedentoimitussopimus kattaa vedentoimituksen Ulvilan alueelle. Verkosto on mahdollista liittää myös Kullaan alueen Paluksen vesiosuuskunnan verkostoon. Tämä vaatii kuitenkin lyhyen yhdysvesijohdon rakentamista. Paluksen ottamo on mitoitettu 360 m 3 :lle päivässä ja sen oma kulutus on n. 100 m 3 /d, joten muun alueen käyttöön jäisi n. 250 m 3 /d. Osuuskunnan ottamo sijaitsee eri pohjavesialueella kuin vesilaitoksen ottamo.. Vuodesta 2012 alkaen Ulvilan vesilaitoksen turvallisuusluokka on ollut I johtuen valmistuneesta vesijohtoyhteydestä Porin päävesijohtoverkostoon Ruosniemessä.
Ulvilan kaupunki 20(60) 3.3 Kunnan vesihuoltolaitos, jätevedenkäsittely 3.3.1 Viemäriverkosto ja pumppaamot Ulvilan kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto kattaa pääosin keskustaajamien (Ulvila ja Kullaa) kaava-alueiden lisäksi Antinkartanon ja Harjunpään alueet sekä Kaasmarkun, Leineperin ja Suosmerin alueet osittain. Viemäriverkkoon liittyneiden määrä vuoden 2007 lopussa oli n. 9 300 ja liittymisaste 80 %. Uuden vesihuoltolain mukaisesti määritelty toiminta-alue kattaa keskusta-alueen (Friitala, Vanhakylä ja Mynsteri) sekä alueita Kaasmarkusta, Leineperistä ja Harjunpäästä (hyväksytty vuonna 2002). Kullaan alueelta viemäriverkoston toiminta-alueeseen kuuluvat Kankaan ja Kosken alueet.toiminta-alue on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston kokonaispituus on 200,1 km, joista muoviputkia on 162,6 km, betoniputkia 22,5 km ja muuta putkea 15,7 km. Verkoston kunto on tyydyttävä. Viemäröintijärjestelmään kuuluu n. 60 jätevedenpumppaamoa. Jätevedenpumppaamot on liitetty laitoksen kaukovalvontajärjestelmään. Jätevesipumppaamoita oli 31.12.2013 56 kpl. Viemäriverkon liittyjämäärät ja liittymisprosentit vuosilta 2000-2007 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.7. Viemäriverkkoon liittyneiden määrä ja liittymisprosentit vuosilta 2000-2007. väkiluku liittyjämäärä liittymisprosentti Ulvila Kullaa Ulvila Kullaa Ulvila Kullaa as as as as % % 2000 2001 2006 2007 12 455 1 663 8 830 *( 865 71 % 52 % *) Arvioitu tehtyjen liittymäsopimusten perusteella. 12 391 1 653 8 920 *( 869 72 % 53 % 13 767 13 702 10 070 10 170 73 % 74 % Jätevesiverkostossa ei ole ylivuotoaltaita. Tarvittaessa on käytössä säiliöauto ja sähkön saannin turvaamiseksi agrigaatteja. Tärkeimmät jätevesipumppaamot on varustettu varavoimavalmiudelle ( 14 kpl ). Porin kaupungin tulvasuojelualue ulottuu Ulvilan kaupungin puolelle (Suosmeri- Harjunpään alueelle). Ulvilan kaupunki ei ole tehnyt omaa tulvavaarakartoitusta. Verkostossa on yksi vesistön alitus Harmaalinnasta puhdistamolle vievän linjan matkalla.
Ulvilan kaupunki 21(60) 3.3.2 Hulevesiverkosto Hulevesiviemäröinnille määritelty toiminta-alue kattaa pääosin keskusta-alueen (hyväksytty vuonna 2002). Myös Harjunpään alueelle on rakennettu hulevesiviemäröintiä. Toiminta-alue on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Hulevesiverkostoon on liittynyt 2 254 kiinteistöä. Hulevesiviemäreiden pituus oli 72 km. Hulevesiverkostossa on 8 hulevesipumppaamoa. Muilla haja-asutusalueilla hulevesiviemäröinti pyritään hoitamaan avo-ojilla, jolloin ojien kasvillisuus poistaa vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita. Avo-ojista vesi pääsee myös haihtumaan ja imeytymään maaperään, ja tällä vähennetään vesistöön päätyvän huleveden määrää. Hulevesiverkosto on myös Fatiporissa, Kullaan Koskissa ja Kettumetsän yrityspuistoalueella. Hulevesiviemäreiden pituus 31.12.2013 oli 82 km. Hulevesipumppaamoita on 17 kpl. 3.3.3 Jätevedenpuhdistamot Ulvilan kaupungin jätevedet käsitellään Saaren jätevedenpuhdistamolla. Ulvilan omien jätevesien lisäksi Saaren jätevedenpuhdistamolle johdetaan Porista Mikkolan, Kartanon ja Harmaalinnan alueiden jätevedet (alueiden yhteenlaskettu liittyjämäärä oli n. 1 800 as. vuonna 2007). Kokonaisliittyjämäärä viemäriverkostossa on noin 11 000 as. Vuoden 2010 lokakuusta lähtien jätevedet on johdettu Jokilaakson Ympäristö Oy:n siirtoviemärin pumppaamolle, joka sijaitsee samalla tontilla. Saaren jätevedenpuhdistamo on vuonna 1977 rakennettu 2-linjainen aktiivilietelaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Viime vuosien aikana puhdistamolla on uusittu ilmanvaihto, joen alitusputket, välppä ja välppäpuristin, ilmastusaltaiden laahaimet sekä pinnoitettu ferrosäiliöt. Puhdistamo tullaan sulkemaan Nakkila Ulvila - Pori suunnitellun siirtoviemärilinjan valmistuttua. Puhdistamotontille tullaan rakentamaan siirtoviemärin linjapumppaamo. Puhdistamon prosessiyksiköt ovat: välppäys ilmastus (V= 2 x 489 m 3 ) jälkiselkeytys (A= 2 x 178 m 2 ) sakeutus ja lietteen kuivaus. Taulukko 3.8. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot. v mitoitusarvo vuosi 2007 mitoitusvirtaama (Q mit ) m 3 /d 6 300 3 830 mitoitusvirtaama (q max ) m 3 /h 500 BOD 7ATU -kuorma kg/d 1 000 870 fosforikuorma kg/d - 34
Ulvilan kaupunki 22(60) typpikuorma asukasvastineluku (AVL) kg/d 10 000 Kuva 5: Ilmakuva jätevedenpuhdistamon tontin sijoittumisesta 190
Ulvilan kaupunki 23(60) Kuva 6: Ulvilan nykyinen jätevedenpuhdistamo, jonka toiminta jatkuu vuoteen 2010. Jätevedenpuhdistamolla käsiteltiin vuonna 2007 keskimäärin 3 830 m 3 /d jätevettä (1 397 950 m 3 /a). Ohijuoksutuksia oli 5 000 m 3. Jätevedenpuhdistamon tulokuormitus vuosina 2000-2007 on esitetty taulukossa 3.9. Laskuttamattoman jäteveden määrä on noin 40 prosenttia käsitellystä jätevesimäärästä Kuva 3.1 Jätevedenpuhdistamolle tulevat minimi-, maksimi- ja keskimääräiset vuorokausivirtaamat kuukausikeskiarvoina vuosina 2005-2007. Taulukko 3.9. Puhdistamon keskimääräisen tulokuormituksen kehitys vuosien 2000-2007 välisenä aikana. 2000 2001 2006 2007 virtaama m 3 /d 4 240 3 880 3 670 3 830 - Ulvilan osuus m 3 /d 3 293 3 169 2 982 3 110 - Porin osuus m 3 /d 796 605 688 720 - Kullaan osuus m 3 /d 151 106 *( - - BOD 7ATU kg/d 900 940 860 870 fosfori kg/d 33,0 34,0 32 34 typpi kg/d 180 190 180 190 *) Virtaamamittauksessa ollut ongelmia. Taulukossa esitetty arvo on todellisuutta pienempi. Virtaamamittaus on uusittu vuonna 2001. Jätevesien lisäksi puhdistamolla käsitellään kunnan alueelta tuotavia sako- ja umpikaivolietteitä. Lietteiden vastaanottopiste sijaitsee Nuottarannan pumppaamolla. Siirtoviemärilinjan valmistuttua Poriin, tullaan sakokaivolietteet toimittamaan joko Porin jätevedenpuhdistamolle tai vaihtoehtoisesti Nakkilan kunnan vastaanottopisteeseen.
Ulvilan kaupunki 24(60) Seuraavassa taulukossa on jätevesi eritelty laskutettuun ja laskuttamattomaan jäteveteen vuosina 2000-2007. Taulukko 3.10. Käsitelty ja laskutettu jätevesi. 2000 2001 2006 2007 käsitelty jätevesimäärä m 3 /a 1 540 871 1 421 430 1 339 550 1 401 602 laskutettu jätevesimäärä m 3 /a 837 840 726 047 760 796 885 362 - Ulvilan osuus * m 3 /a 492 344 466 441 541 334 607 072 - Porin osuus m 3 /a 290 548 220 854 219 463 278 290 - Kullaan osuus m 3 /a 54 948 38 752 - - laskuttamaton jätevesimäärä m 3 /a 703 031 695 383 585 673 516 305 laskuttamaton jätevesimäärä % 46 %** 49 %** 43 %** 36 % *) Osa Ulvilan vuoden 2001 laskutuksesta on siirtynyt vuoden 2002 puolelle, minkä johdosta laskuttamaton jätevesimäärä on todellisuutta suurempi. **) mukana Porista tulevat erillissopimuksella olevat jätevedet Kuva 3.2 Jätevedenpuhdistamolle tulevat BOD 7 ja kiintoainekuormitukset näytepäivinä vuosien 2005-2007 aikana.
Ulvilan kaupunki 25(60) Kuva 3.3 Jätevedenpuhdistamolle tulevat fosfori- ja typpikuormitukset näytepäivinä vuosien 2005-2007 aikana. Jätevesiviemäriverkostolle on tehty vuotovesiselvitys 2003 ja saneerausohjelmaa on toteutettu viimeisten 10 vuoden ajan. Harjunpään alueella on tehty vuotovesiselvityksiä, joiden avulla pahimmat vuotokohdat on saatu selvitettyä ja korjattua. Puhdistamolla muodostui kuivattua lietettä 4 241 m 3 vuonna 2007. Syntynyt liete kompostoidaan Jokilaakson Kompostointi Oy:n (Harjavallan, Nakkilan ja Ulvilan kuntien omistama osakeyhtiö) toimesta Ulvilan kaatopaikalla. Saatu lopputuote käytetään viherrakentamiseen. Lietteen käsittelyn tarve loppuu siirtoviemärin valmistumisen jälkeen, kun jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Porin jätevedenpuhdistamolle. 3.3.4 Jätevedenpuhdistamoiden puhdistusteho ja vesistökuormitus Länsi-Suomen vesioikeuden vuonna 1992 antamat puhdistamon lupaehdot on esitetty seuraavassa taulukossa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Saaren puhdistamolle ympäristöluvan 22.6.2004. Luvassa on velvoite kuormitustarkkailusta. Vaasan hallinto-oikeus teki muutoksen em. lupaan päätöksessä 16.1.2006, jossa velvoitetaan tehostamaan jätevesien käsittelyä vuoteen 2009 mennessä. Ympäristölupavirasto on 11.1.2008 antamallaan päätöksellään LSY-2007-Y-304 jatkanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen määräaikaa vuoden 2010 loppuun.
Ulvilan kaupunki 26(60) Taulukko 3.11. Puhdistamon voimassa olevat lupaehdot (suluissa esitetyt lukuarvo esittävät yleistä vaatimustasoa). jäännöspitoisuus *( poistoteho *( orgaaninen aine, BOD 7ATU alle 20 mg/l (15) yli 90 % (95) fosfori, P COD Cr kiintoaine alle 1,0 mg/l (0,5) alle 125 mg/l alle 35 mg/l yli 90 % (95) yli 75 % yli 75 % *) Arvot lasketaan puolivuotiskeskiarvoina. Edellä mainittuihin arvoihin sisällytetään myös mahdolliset ohijuoksutukset. Puhdistettu jätevesimäärä vuonna 2007 oli noin 1 400 000 m 3, josta laskutettu vesimäärä oli 885 000 m 3. Ohijuoksutuksia oli 5 000 m 3. Vuotovesien määrä oli 36 % eli 516 000 m 3. Jätevedenpuhdistamolle tuleva keskimääräinen virtaama on vuonna 2007 ollut vuosikeskiarvona noin 3 800 m 3 /d, mikä on noin 60 % mitoitusarvosta 6 300 m 3 /d. Vuosikeskiarvona tuleva BOD 7 - kuorma on ollut vuonna 2007 keskimäärin 900 kg/d eli hieman nykyistä mitoitusta pienempi. Jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus sekä puhdistamon käsittelyteho vuosina 2001, 2006 ja 2007 on esitetty taulukossa 3.12. Taulukko 3.12. Puhdistamolta lähtevän käsitellyn jäteveden vesistöön aiheuttama kuormitus sekä puhdistamon käsittelyteho vuosina 2001-2007. 2001 2006 2007 kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % BOD 7ATU 44 11,0 95 % 41 11,0 95 % 59 15,0 94 % fosfori 1,7 0,44 95 % 1,6 0,44 95 % 2,0 0,52 95 % typpi 130 34 33 % 110 30 29 % 140 26 29 % ammoniumtyppi kiintoaine 67 17 94 % 64 17 94 % 99 26 92 % Vuoden 2007 tarkkailutietojen perusteella puhdistamo täytti vesioikeuden sille asettamat lupaehdot. 3.4 Vesiosuuskunnat Ulvilan kaupungissa toimii Paluksen vesiosuuskunta (215 liittyjää), joka huolehtii Paluksen, Puhjun ja Ruoppakylän alueiden vedenhankinnasta ja -jakelusta. Yhtymällä on oma vedenottamo, vedenkulutus on 100 m 3 /d.
Ulvilan kaupunki 27(60) 3.5 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolella 3.5.1 Vedenhankinta ja jakelu Keskitetyn vedenhankinnan ja -jakelun ulkopuolella asuu noin 500 henkilöitä. Kiinteistökohtainen vedenhankinta on hoidettu pääasiassa maa- ja kallioporakaivoilla. Kaivovesien laadusta ei ole tehtyä tarkempia kartoituksia, mutta yleisesti kaivovesien laatua heikentää rauta ja mangaani sekä kovuus. Lisäksi joillakin alueilla on veden riittävyyden kanssa ongelmia. 3.5.2 Jätevesienkäsittely Keskitettyjen järjestelmien ulkopuolella on arviolta 1 100 kiinteistöä, joissa asuu noin 2800 henkilöä (n. 20 % kunnan asukkaista). Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3:n saostuskaivon laskeutuksella. Haja-asutusalueella yleiseen viemäriverkkoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuollon vaatimuksia tarkennettiin 11. kesäkuuta 2003 hyväksytyllä asetuksella, joka määrittelee verkostoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevedenkäsittelyn periaatteet ja puhdistusvaatimukset. Haja-asutuksen jätevesien aiheuttamaa ympäristökuormitusta on arvioitu taulukossa 4.12 (olettamuksena, että kaikissa kiinteistöissä on jätevesien sakokaivokäsittely). Taulukko 4.12. Haja-asutuksen jätevesikuormitus. tuleva kuormitus puhdistusteho (%) *( lähtevä kuormitus **( asukasmäärä ympäristökuormitus BOD 7ATU 50 g/as/d 10-20 42,5 g/as/d 2 800 120 kg/d typpi (N) 14 g/as/d 10-20 11,9 g/as/d 2 800 33,3 kg/d fosfori (P) 2,2 g/as/d 10-20 1,87 g/as/d 2 800 5,2 kg/d )* Santala Erkki. 1990. Pienet jäteveden maapuhdistamot (Vesi- ja ympäristöhallitus). )** Lähtevä kuormitus laskettu käyttäen puhdistustehona 15 prosenttia. Haja-asutuksesta ympäristöön muodostuva BOD 7ATU - ja fosforikuormitus on moninkertainen (kuusi-seitsemän) verrattuna jätevedenpuhdistamolta tulevaan kuormitukseen, vaikka yleisen viemäriverkon ulkopuolella asuu vain noin 20 % kaupungin asukkaista. Typpikuormituksen määrä on noin kuudesosa verrattuna puhdistamolta tulevaan kuormitukseen. Kuormitusten vertaaminen ei vesistöjen kannalta anna aivan oikeaa kuvaa, koska hajaasutuksen kuormitus jakaantuu koko kunnan alueelle. Puhdistamon kuormitus on pistemäinen ja se kohdistuu suoraan vesistöön. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on ympäristöön, maanperään ja pohjavesiin. Ulvilan kaupunki on vuonna 2007 tehnyt päätöksen, ettei kaupungin toimesta rakenneta haja-asutuksen viemäriverkostoja. Kaupunki kuitenkin tukee viemäriverkostojen rakentamista haja-asutusalueille.
Ulvilan kaupunki 28(60) 3.6 Vesihuollon organisaatio Vesihuoltolaitos toimii kaupungin kirjanpidosta laskennallisesti eriytettynä yksikkönä. Kaupungin työntekijöinä vesihuoltolaitoksen toimintaa hoitaa 13 henkilöä. Harjavalta, Nakkila ja Ulvila perustivat vuonna 1991 Jokilaakson Komposti Oy:n, jonka osakepohjaa laajennettiin vuonna 2006 kun toimintaa päätettiin laajentaa myös Harjavallasta Porin Luotsinmäkeen johtavan siirtoviemärin rakentamiseen. Samalla nimeksi muutettiin Jokilaakson Ympäristö Oy. Osakkaina ovat seuraavat tahot: Harjavallan kaupunki Kiukaisten kunta Nakkilan kunta Suominen Kuitukankaat Oy Ulvilan kaupunki Kunnan vesihuoltolaitoksen taksat 1.6.2008 olivat: - liittymismaksu 1 020 (vesi) ja 1 020 (jätevesi) (150 m 2 omakotitalo) - käyttömaksu vesi 1,22 /m 3 (alv 22 %) ja viemäri 1,55 /m 3 (alv 22 %) - perusmaksu 20 mm mittarille: 19,96 /v/ vesi ja 36,81 /v/jätevesi (alv 0%) - siirtoviemärin rakentamisen rahastointikeräysmaksu 0,55 /m 3 (alv 22 %) Vastaavat taksat 1.4.2014 olivat (150 m2 omakotitalo): - liittymismaksu 1 125 ( vesi) ja 1 125 ( jätevesi ) - käyttömaksu vesi /m3 1,25 /m3 alv 0%, jätevesi 2,15 /m3 alv 0% - perusmaksu 20 mm mittarille 38,90 /V/vesi ja 44,08 /v/jätevesi 3.7 Yhteistyö vesihuollossa 3.7.1 Yhteistyö kaupungin alueella Kaupunki tarjoaa neuvonta-apuaan vesiyhtymille ja uusille mahdollisesti perustettaville vesiosuuskunnille/yhtymille olemassa olevien resurssien mukaan. 3.7.2 Kaupungin omat avustusperusteet vesihuollossa Ulvilan kaupunginvaltuusto on tehty päätöksen 19.11.2007 ( 87) jätevesiviemäröinnin rakentamisen avustusperusteista. Ulvilan kaupunki tukee omaehtoista jätevesiviemäröintiä osallistumalla viemäröintihankkeiden toteuttamiskustannuksiin enintään liittymismaksujen verran. Kun runkoviemärilinja on rakennettu, kaupunki ottaa runkoviemärin ylläpidon ja omistuksen itselleen. Ulvilan vesihuoltomestari antaa neuvoja ja lähtötietoja hankkeen toteuttamiseksi. Jokainen kiinteistö tekee liittymissopimuksen Ulvilan vesilaitoksen kanssa.
Ulvilan kaupunki 29(60) 3.7.3 Kaupungin rajat ylittävä yhteistyö Vesijohtoverkosto on yhteydessä Porin kaupunkiin Harjunpään kylästä, josta Ulvila voisi toimittaa vettä Poriin päin ja Harmaalinnan asutusalueelta. Vettä ei tällä hetkellä johdeta kumpaankaan suuntaan ko. yhteyspaikoista. Ulvilan ja Porin välillä on vuonna 2007 tehty sopimus veden toimittamisesta Porista Ulvilaan Ruosniemi-Harjunpää ja Harmaalinna-Friitala välisten yhdysjohtojen avulla. Ulvilan vesihuoltolaitos tekee jätevedenkäsittelyssä yhteistyötä naapurikuntien kesken seuraavasti: Ulvilan Saaren jätevedenpuhdistamolle johdetaan Porista Mikkolan, Kartanon ja Harmaalinnan alueiden jätevedet (yhteensä n. 1 800 asukasta). Jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteiden kompostointi on hoidettu Nakkilan ja Harjavallan kanssa yhteistyössä Ulvilan vanhalla kaatopaikalla. Toimintaa hoitaa kuntien omistama Jokilaakson Kompostointi Oy. Vuonna 1975 laaditussa ja vuonna 2007 uusitussa Porin ja Ulvilan välisessä sopimuksessa on sovittu Porin Kartanon ja Mikkolan alueiden jätevesien johtamisesta Ulvilan saaren puhdistamolle käsiteltäviksi (1 400 m 3 /d kuukausikeskiarvoksi laskettuna, vuorokausi maksimi 1 780 m 3 /d, suurin hetkellinen virtaama 112 m 3 /d, BOD 7ATU 230 kg/d, fosfori 9,5 kg/d). Ulvilasta toimitetaan vettä myös Nakkilan Viikinkulmaan, Porin Lattomerelle ja Harjunpäähän. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto tapahtuu Jokilaakson Ympäristö Oy:n Nakkilan pumppaamolla tai Keskuspuhdistamolla Porissa. 3.8 Vesistöjen tila Ulvilan alueella Kokemäenjoki Kokemäenjoki on 150 km pitkä joki. Se alkaa Vammalan Liekovedestä ja päättyy Porin Pihlavanlahden kautta Selkämereen. Kuormitus on painottunut joen alajuoksulle. Pistekuormituksen osuus on vähäinen ja hajakuormituksen merkitys on alkanut korostua. Hajakuormituksesta johtuva veden laadun vaihtelu näkyy vielä tulevaisuudessakin. Jätevesien käsittelyn keskittämisellä ei ole vaikutusta joen yleislaatuun. Pistekuormituksen vähentämiseksi on enää kovin vähän tehtävissä paitsi typpikuorman osalta. Kokemäenjoen laatu on tällä hetkellä tyydyttävä. Happitilanne on lähes moitteeton. Joen alajuoksulla veden laatu heikkenee jonkin verran. Pistekuormituksen osuus on vain muutamia prosentteja ravinnekuormasta. Veden hygieeninen laatu on uimakelpoista. Ulvilan kohdalla Kokemäenjoen veden laatu on tyydyttävä. Happitilanne on nykyisin hyvä. Veden laatu vaihtelee lähinnä valumaolojen mukaisesti. Tulvaaikoina vesi samenee voimakkaasti.
Ulvilan kaupunki 30(60) Ulvilan kaupungin muodostama kuormitus Kokemäenjokeen Kokemäenjokeen johdetaan tällä hetkellä seitsemän kaupungin/kunnan jätevedet sekä kymmenen teollisuuslaitoksen jätevedet. Ulvilan kaupungin jätevesien osuus Kokemäenjoen pistekuormituksesta on varsin vähäistä. 3.9 Vesihuollon ongelmakohdat 3.9.1 Vedenhankinta ja jakelu Vesijohtoverkoston ja vedenkäsittelylaitoksen suhteen ongelmakohtia ovat: Sammontien teollisuusalueella vesijohtoverkon putkikoot ovat varsin pieniä (63/110), mikä voi aiheuttaa ongelmia veden saatavuuden suhteen etenkin, jos vedenkulutuksessa tapahtuu suurta kasvua. Kaasmarkun Alhon kylän paineen alentuminen palokunnan ottaessa Kaasmarkun paloposteista vettä käyttöönsä. Ravanin vedenkäsittelylaitoksella ongelmia on ollut dispersioveden tuottamisen (flokin muodostumisessa) kanssa. Maa-aineksen otto on joillakin pohjavesialueilla ulotettu pohjavedenpinnan alapuolelle, mikä seurauksena on muodostunut pohjavesilammikoita, joissa pohjaveden pilaantumisriski on huomattavasti suurempi kuin luonnontilaisilla alueilla. Alueittain vanhentunut verkosto ja huonossa kunnossa oleva venttiilikalusto 3.9.2 Jätevedenkäsittely ja viemäriverkosto Viemäriverkon suhteen ongelmakohtia ovat: Harjunpään ja Keskustan välisen painesiirtoviemärin ahdas loppuosa, minkä johdosta Harjunpään alueen viemäriin ei voida liittää uusia jätevedentuottajia. Ongelma tulee loppumaan Poriin rakennettavan siirtoviemärin valmistuttua. Kiinteistöt, jotka eivät toiminta-alueella ole liittyneet viemäriverkostoon vaikka siihen olisi mahdollisuus (runkoverkko rakennettu). Kiinteistöjen hulevesien johtaminen viemäriverkkoon. Tiheästi asutuilla alueilla, joille ei ole rakennettu keskitettyä viemäröintiä, puutteellinen kiinteistökohtainen jätevesien käsittely voi aiheuttaa hajuongelmia sekä saastuttaa puhdasvesikaivoja. Kaasmarkun alueen siirtoviemäreissä on ollut toistuvia ongelmia putkirikkojen kanssa. Tämän johdosta tullaan uusimaan 1,5 km paineviemärilinjaa Harjunpään jätevedet pumpataan nykyisin suoraan Nissilänmäen pumppaamolta siirtoviemäriin. Liittymisaste jätevesiviemärin toiminta-alueella on nykyisin lähes 100%.