Inkoon Fagervikenin yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Ralf Holmberg

Inkoon Fagervikenin yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012 Ralf Holmberg Tutkimusraportti 397/2013

Laatija: Ralf Holmberg Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, TUTKIMUSRAPORTTI 397/2013 Valokuva: LUVY ry

Sisältö 1 Johdanto... 5 2 Taustatiedot... 5 2.1 Tarkkailualue... 5 2.2 Tarkkailuvuoden säätila... 6 3 Tarkkailualueen kuormitus... 7 3.1 Yleistä... 7 3.2 Voimalaitoksen käyttö... 7 3.3 Voimalaitoksen kuormitus... 8 3.4 Kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitus... 8 4 Tutkimuksen suoritus... 9 5 Tutkimustulokset.............................................10 5.1 Veden laatu......................................................... 10 5.1.1 Veden lämpötila... 10 5.1.2 Happitilanne... 12 5.1.3 Sameus... 14 5.1.4 Ravinteet... 16 5.1.5 Hygieeniset tutkimukset... 19 5.2 Rehevyystutkimus... 20 6 Yhteenveto ja johtopäätökset... 22 7 Sammandrag... 23 Liitteet Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta... 27 Liite 2. Vuoden 2012 analyysitulokset... 28 Liite 3. Analyysimenetelmät... 33 Jakelu Fortum Power and Heat Oy, Inkoon voimalaitos Inkoon Vesi

1 Johdanto Fagervikenin vesistöalueen tilaa on vuodesta 1998 alkaen tarkkailtu yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailun osapuolina ovat Fortum Power and Heat Oy:n Inkoon voimalaitos ja Inkoon kunta. Inkoon kunnan Joddbölen jätevedenpuhdistamo aloitti toimintansa alkukesällä 1997. Vuoden 2012 tarkkailu tehtiin 24.3.2010 päivitetyn yhteistarkkailuohjelmaluonnoksen mukaan. Tarkkailu käsittää vuosittain tehtävän fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun tutkimuksen ja neljän vuoden välein tehtävän laajemman tutkimuksen, johon kuuluu pohjaeläin- ja vesikasvillisuustutkimus. Vuonna 2012 tarkkailussa oli vuorossa suppea tutkimusvuosi. Tarkkailuun kuuluva kalataloudellinen tarkkailu käsitellään erillisessä raportissa. Tarkkailu perustuu tarkkailuun osallistuvien osalta seuraavissa päätöksissä asetettuihin velvoitteisiin: Inkoon voimalaitos, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 9/2008/2, 31.1.2008 Inkoon kunta, Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös UUS-2004-Y-905-111, 4.6.2009 2 Taustatiedot 2.1 Tarkkailualue Fagerviken on kapea lahti, joka syvenee ilman kynnyksiä Norrfjärdenille ja edelleen Barösundsfjärdenille ja läntiselle Suomenlahdelle. Fagervikeniin laskevien purojen keskivirtaama on noin 0,7 m³/s ja valuma-alue on 81 km 2. Puroista laskevan makean veden vaikutus näkyy ajoittain jopa Fagervikenin suulla asti. Lahden itäpuolella oleva Barkarsundetin näytteenottopiste (IVO 7) poikkeaa muusta alueesta siinä, että sen tilannetta säätelee suurelta osin Inkoon joen kuormitus, joka on havaittavissa selvimmin talvella jään alla vähäsuolaisena ohuena veden pintakerroksena. Voimakkaimmin Fagervikenin alueen veden laatuun vaikuttaa läheisen saaristoalueen yleistila sekä veden liikkeet lahden ja saariston välillä. Fagerviken on suurilta osin varsin mereinen, ainoastaan lahden perukka on vähäsuolaisempi. Mereisyys näkyy mm. lahden melko korkeana suolapitoisuutena. Lahden perukkaa lukuun ottamatta lahden suolaisuus vastaa suunnilleen ulkopuolisen saaristoalueen suolaisuutta. Lahden suolaisuus näkyy myös eliölajistossa, kasveissa ja pohjaeläimistössä on runsaasti mereisiä lajeja. Fagervikeniin laskevien purkuputkien sekä tarkkailupisteiden sijainnit ilmenevät liitteestä 1 ( Maanmittaustoimisto lupa nro 9/MML/12). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 5

2.2 Tarkkailuvuoden säätila Tarkkailuvuosi 2012 alkoi melko leutona ja aika sateisena. Helmikuussa sää kylmeni selvästi, mutta sademäärät olivat edelleen keskimääräistä suuremmat. Talvi oli runsasluminen ja lumen sulaminen käynnistyi kunnolla vasta maaliskuun lopussa. Toukokuun keskivaiheella sää muuttui lämpimäksi, mutta loppukuusta sää viileni taas. Kesä oli yleisesti ottaen varsin kolea ja sateinen. Pitempiä lämpimämpiä jaksoja ei esiintynyt koko kesän aikana. Loppuvuonna sademäärät vastasivat loka- ja joulukuussa pitkän ajan keskiarvoa, mutta muuten sademäärät olivat tavanomaista suuremmat. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvassa 1. 120 Kuukausisadanta Tvärminne 100 mm 80 60 40 20 2012 81-10 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 20 Kuukausikeskilämpötila Tvärminne 15 C 10 5 2012 81-10 0-5 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII -10 Kuva 1. Kuukauden keskisadanta sekä -lämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 2012 sekä keskimäärin vuosina 1981 2010. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

3 Tarkkailualueen kuormitus 3.1 Yleistä Fagervikenin alueelle kohdistuu pistekuormitusta Inkoon voimalaitokselta ja Inkoon kunnan jätevedenpuhdistamolta. Joddbölen puhdistamon jätevedet johdetaan Fagervikenin alueelle vajaa kilometri voimalaitoksesta itään. Inkoon voimalaitoksen kuormitus koostuu ennen kaikkea lämpimistä jäähdytysvesistä ja jonkin verran kuormitusta aiheuttavat voimalaitoksen biologisen puhdistamon jätevedet, ja lisäksi tuhkankäsittelystä ja voimala-alueelta yleisesti peräisin olevat vedet. 3.2 Voimalaitoksen käyttö Voimalaitoksen käyttöaste on vaihdellut vuosittain ja se on ollut 2000-luvulla kapasiteettiin nähden vähäistä. Koska voimalaitoksen kuormitus on suoraan riippuvainen voimalaitoksen käyttöasteesta, tarkastellaan seuraavassa voimalaitoksen viime vuosien käyttöastetta. Voimalaitoksen tuotanto vuonna 2012 oli noin 227 GWh, mikä on huomattavasti vähemmän kuin vuosina 2010 ja 2011, mutta hieman enemmän kuin vuosina 2008 ja 2009. Voimalaitos oli vuonna 2012 eniten käytössä helmikuussa ja ihan loppuvuodesta. Maalis-heinäkuussa sekä lokakuussa laitos ei ollut käynnissä ollenkaan. Voimalaitoksen sähköntuotanto vuosina 2008-2012 on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Voimalaitoksen sähköntuotanto (brutto GWh) kuukautta kohden vuosina 2008-2012. 2008 2009 2010 2011 2012 I 0,3 0 351 356 1,9 II 0 0 307 432 126 III 11 6 118 337 0 IV 0 0 24 0 0 V 0 0 32 0 0 VI 9 0 58 0 0 VII 0 0 9 17 0 VIII 0 23 0 2,6 27 IX 10 8 0 0 3,6 X 13 0 0 12 0 XI 18 0 26 34 4,2 XII 17 83 246 21 65 Koko vuosi 78 121 1171 1211 227 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 7

3.3 Voimalaitoksen kuormitus Voimalaitoksen kuormitus johdetaan Fagervikeniin viiden erillisen purkuputken kautta (liite 1). Voimalaitoksen kokonaiskuormitus on esitetty viiden purkuputken kuormituksen summana (Taulukko 2). Vertailemalla voimalaitoksen kuormitusta suhteessa Inkoon kunnan vedenpuhdistamoon, saadaan selville miten kuormitus jakaantuu laitosten kesken (taulukko 2 ja 3) ja mikä on pistelähteiden kuormitus Fagervikeniin yhteensä. Lämpökuormitus vaikuttaa Fagervikeniin mm. siten, että se vaikuttaa talven jääolosuhteisiin. Vuoden 2012 lämpökuormitus 766 TJ/a on noin 2 % laitoksen tämän hetkisestä mahdollisesta lämpökuormituksesta (32 000 TJ/a). Taulukko 2. Voimalaitoksen kokonaiskuormitus vuosina 2008-2012. Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Jätevesimäärä m3/d 324 557,2 2869,5 3028,4 697,0 Kiintoaine kg/d 3,45 1,87 19,54 68,73 6,81 BHK7 kg/d 0,08 0,04 0,1 0,12 0,06 Kok. P kg/d 0,01 0,003 0,011 0,004 0,003 Kok. N kg/d 0,66 0,77 0,84 0,73 0,73 Lämpöä TJ/a 330 489,2 5466 4875 766 Öljyä kg/d 14,6 0,21 0,06 0,32 0,03 3.4 Kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitus Verrattuna Inkoon voimalaitokseen Joddbölen jätevedenpuhdistamon kuormitus on selkeästi suurempi, varsinkin ravinteiden osalta. Taulukossa 3 on esitetty jätevedenpuhdistamon kokonaiskuormitus vuosina 2008-2012. Mereen johdettu jätevesimäärä oli edellisvuoden tasolla, mutta vesistöön kohdistuva kuormitus oli edellisvuotta pienempi. Kuvassa 2 on esitetty jätevedenpuhdistamon ravinnekuormituksen kehitys pitkällä aikavälillä 1988 2012. Inkoon kunnan jätevedenpuhdistamo toimi hyvin ja täytti viranomaisten asettamat luparajat vuonna 2012. Taulukko 3. Inkoon kunnan jätevedenpuhdistamon kokonaiskuormitus vuosina 2008-2012. Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Jätevesimäärä m3/d 476 365 387 483 478 Kiintoaine kg/d 7,4 5,7 14 6,7 5,5 BHK7 kg/d 1,7 2,6 2,2 1,5 1,2 Kok. P kg/d 0,09 0,12 0,1 0,1 0,06 Kok. N kg/d 15 11 13 17 11 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

kg P/d 0,8 Fosforia mereen 1988-2012 mg P/l 1,20 0,7 0,6 0,5 Joddböle 3.6.1997-1,00 0,80 0,4 0,60 0,3 0,2 0,1 0,40 0,20 0 0,00 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Fosforimäärä Fosforipitoisuus kg N/d 30 25 20 15 10 5 0 Typpeä mereen 1988-2012 Joddböle 3.6.1997-1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 mg N/l 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Typpimäärä Typpipitoisuus Kuva 2. Inkoon kunnan puhdistamon ravinnekuormitus vuosina 1988 2012. 4 Tutkimuksen suoritus Vuonna 2012 meriveden fysikaalis-kemiallista laatua tutkittiin tarkkailuohjelman mukaisesti kolme kertaa. Talvi oli runsasluminen ja olosuhteet jäällä olivat hankalat, joten näytteet pystyttiin ottamaan vasta huhtikuussa avovedestä. Näytteenottoajankohdat olivat seuraavat: 12.4.2012 28.5.2012 25.7.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 9

Veden rehevyyttä tutkittiin veden klorofylli-a -pitoisuuden perusteella suppean tarkkailuohjelman mukaisesti kolme kertaa vuoden aikana. Näytteenoton ajankohdat olivat: 12.4.2012 25.7.2012 11.9.2012 Tarkkailusta vastaavana tutkijana toimi Ralf Holmberg ja näytteenotosta vastasi Suomen ympäristökeskuksen sertifioima kenttämestari Arto Muttilainen. Vesianalyysit on tehty Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (T147, EN ISO/IEC 17025). Vesianalysoinnissa käytetyt menetelmät on esitelty liitteessä 3. Muutoin on noudatettu ympäristöhallinnon velvoitetarkkailuja koskevia yleisohjeita (Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. ja Leppänen, T. 1992 & Vuoristo, H. 1992). 5 Tutkimustulokset 5.1 Veden laatu 5.1.1 Veden lämpötila Pinnanläheisen veden lämpötila on lopputalvisin vaihdellut sen mukaan miten pitkälle kevät on edennyt ja onko ollut jäätä vai ei sekä missä määrin voimalaitos on ollut käynnissä talven aikana. Vuonna 2012 voimalan tuotanto ajoittui pääosin ihan alkuvuoteen kun taas lopputalven näytteet otettiin vasta huhtikuussa avovedestä. Tästä syystä vesi oli ehtinyt sekoittua, eikä mitään lämpökuormitukseen viittaavaa lämpötilavaihtelua ollut mahdollista enää havaita. Vuosien 2008 2012 tilanne on esitetty kuvassa 3. Taulukossa 4 on esitetty koko vesipatsaan lämpötiloja. Touko- ja heinäkuussa lämpötiloissa ei todettu mitään poikkeavaa. Heinäkuussa toki koko Fagervikenin vesimassan lämpötila oli vuodenaikaan nähden harvinaisen alhainen. Kesä oli aika kolea, mutta syy miksi vesi oli näin kylmää, löytyy varmasti siitä, että alueella oli tapahtunut kylmän alusveden kumpuamista jossain vaiheessa ennen näytteenottoa. Kovat luoteistuulet olivat ilmeisesti työntäneet lämpimämmän pintaveden ulos lahdelta ja syvältä oli työntynyt kylmää vettä tilalle. Voimalaitos ei ollut käynnissä ollenkaan kesällä (paitsi elokuussa), joten jäähdytysvedet eivät voineet vaikuttaa lämpötilatuloksiin. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

5,0 Pinnanläheisen veden lämpötila 4,0 oc 3,0 2,0 1,0 0,0 12.3.2008 10.3.2009 14.4.2010 1.3.2011 12.4.2012-1,0 IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 Kuva 3. Fagervikenin pinnanläheisen veden (1 m) lämpötilat lopputalvella 2008 2012. Taulukko 4. Vuonna 2012 vesistötarkkailussa mitatut veden lämpötilat. 12.4.2012 Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1 2,6 2,7 2,6 2,8 2,7 3,2 2,7 2,5 5-7 2,8 2,7 2,7 2,7 2,7 2,6 2,6 2,5 9-10 2,6 2,6 2,7 2,2 2,6 2,5 11-15 2,8 2,7 2,6 2,2 2,6 2,5 20 2,6 2,5 25-26 1,2 2,5 28.5.2012 Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1-3 14,2 13,8 13,6 13,6 14,3 15,0 14,7 12,4 5-7 10,3 9,9 9,4 9,6 9,9 10,8 9,1 10,6 9-10 8,2 7,8 8,2 9,1 8,4 8,2 11-15 7,7 7,2 7,8 8,8 7,4 7,6 20 6,9 7,0 25-26 6,8 6,6 25.7.2012 Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1-3 9,6 10,2 9,8 10,0 10,8 14,3 11,0 10,3 5-7 7,5 8,2 8,2 8,8 8,6 9,3 9,8 9,8 9-10 7,3 7,3 7,3 8,2 7,6 7,2 11-15 7,1 7,3 7,2 7,8 6,8 6,8 20 6,7 6,7 25-26 6,4 6,3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 11

5.1.2 Happitilanne Talvisin voi syntyä sellainen tilanne, että happipitoisuus laskee hyvin alas orgaanisen aineksen hajotuksen kuluttaessa pohjan happivaroja. Orgaanista ainetta kulkeutuu vesistöön maalta valumana ja sitä syntyy myös vajoavasta leväbiomassasta. Lisäksi sitä voi päätyä vesistöön jätevesien mukana. Happitilanne lopputalvella-keväällä 2012 oli hyvä koko Fagervikenin alueella (taulukko 5). Koska näytteet otettiin avovedestä huhtikuussa, kevään leväkukinta oli käynnistynyt ja se aiheutti sen, että vesi oli hapen osalta ylikyllästynyt kaikilla pisteillä ja syvyyksillä. Ainoa poikkeus oli Barkarsundetin piste, missä alusveden happipitoisuus oli hieman alentunut. Varsinaisesta happivajeesta ei kuitenkaan ollut kyse. Toukokuussa happitilanne oli niin ikään hyvä kaikilla pisteillä ja pinnanläheisessä vedessä oli edelleen havaittavissa lievää hapen ylikyllästystä. Loppukesästä, jolloin vesi oli harvinaisen kylmää, Fagervikenin happipitoisuudet olivat normaalia alhaisemmat kaikilla pisteillä ja syvyyksillä. Vesi oli hyvin sekoittunut ja erot happipitoisuudessa pinnan ja pohjan välillä olivat pienet. Tilanne vahvisti sitä tosiasiaa, että Fagervikeniin oli syvältä työntynyt kylmää melko vähähappista vettä. Vuoden 2012 pohjanläheisen veden happitilanne on kuvattu kuvassa 4. Niin voimalaitoksen jätevesien kuin Inkoon kunnan Joddbölen jätevedenpuhdistamon purkupaikat eivät hapen osalta erottuneet muusta tarkkailualueesta. Verrattuna tarkastelujakson muutamiin edellisiin vuosiin, Fagervikenin happitilanne oli selvästi parempi. Eri vuosien välillä esiintyy kuitenkin lähinnä sääoloista johtuvaa vaihtelua. Vuoden 2012 kesä oli poikkeuksellisen kolea ja loppukesän kumpuaminen aiheuttivat sen, että vakavaa hapenpuutetta ei havaittu edes Barkarsundetin pisteellä (IVO 7), missä happitilanne yleensä on ollut heikompi kuin varsinaisella Fagervikenin alueella. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

Taulukko 5. Tarkkailualueen happitilanne (kyllästys-%) vuonna 2012. 12.4.2012 Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1-3 107 114 114 119 114 124 114 111 5-7 108 109 111 110 115 111 117 112 9-10 110 104 113 82 115 111 11-15 107 111 105 69 114 111 20 112 109 25-26 106 107 28.5.2012 Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1-3 107 107 103 106 104 104 105 107 5-7 96 93 93 104 97 102 100 106 9-10 81 79 89 95 94 98 11-15 79 82 86 92 88 93 20 81 88 25-26 85 82 25.7.2012 Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1-3 64 64 67 65 69 83 69 75 5-7 47 51 49 56 59 56 64 73 9-10 46 49 58 53 59 68 11-15 48 43 46 52 55 67 20 61 67 25-26 61 62 120 100 80 Pohjanläheinen hapenkyllästys 2012 % 60 40 20 0 IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 12.4.2012 28.5.2012 25.7.2012 Kuva 4. Pohjanläheisen (1 m pohjasta) veden happikyllästys vuonna 2012. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 13

5.1.3 Sameus Veden sameudessa esiintyy vuodenaikaista vaihtelua. Keväällä sameus lisääntyy lumien sulamisvesien tuoman maa-aineksen vuoksi. Myös runsaiden sateiden tuoma maa-aines ja runsaat planktonesiintymät voivat samentaa vettä selvästi. Lisäksi Fagervikenin alueella Joddbölen puhdistamon jätevesikuormituksella voi olla vettä samentava vaikutus. Voimalaitoksen tuhkan ja jonkin verran myös hiilen käsittelyn yhteydessä saattaa muodostua vettä samentavaa kuormitusta. Myös Inkoon sataman laivaliikenne voi saada sedimentin liikkeelle ja siten lisätä veden samennusta hetkellisesti. Taulukossa 6 on esitetty tarkkailualueen meriveden sameusarvot vuonna 2012. Taulukko 6. Tarkkailualueen meriveden sameusarvot (FNU) vuonna 2012. 12.4.2012 Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1-3 6,2 3,7 2,6 3,1 2,3 6,0 1,9 2,1 5-7 2,4 2,7 2,7 2,2 2,2 1,9 2,1 1,6 9-10 2,5 2,7 2,6 1,4 1,8 1,6 11-15 2,1 2,3 2,2 1,2 1,6 1,5 20 1,7 1,7 25-26 2,0 1,7 28.5.2012 Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1-3 2,1 2,3 2,3 2,3 1,9 1,4 1,7 1,4 5-7 3,8 2,8 2,1 1,5 2,1 2,1 1,6 1,3 9-10 7,1 8,2 2,4 3,2 1,9 0,8 11-15 8,9 6,8 5,6 3,8 2,3 1,2 20 2,6 1,6 25-26 2,0 2,2 25.7.2012 Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1-3 3,6 1,6 2,1 1,5 2,2 3,1 1,3 2,5 5-7 2,3 1,5 2,0 1,5 1,2 1,5 1,2 2,5 9-10 1,7 1,5 1,0 1,0 0,9 2,5 11-15 1,6 1,9 2,8 1,6 0,9 2,3 20 0,9 7,1 25-26 0,9 7,9 Lopputalven 2012 pinnanläheisen veden sameusarvot olivat hyvin alhaiset, eikä sameuden perusteella voitu merivedessä havaita mitään voimalaitoksen toimintaan tai kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan liittyvää. Korkeimmat sameusarvot mitattiin lahden sisäosasta (IVO 3 ja IVO 4) ja Barkarsundetin pisteellä (IVO 7) huhtikuussa. Mitattuihin arvoihin vaikutti alueella esiintynyt voimakas levätuotanto. Toukokuussa vesi oli muuttunut hieman kirkkaammaksi pohjanläheistä vettä lukuun ottamatta. Loppukesää kohden sameus yleensä luontaisestikin lisääntyy, mutta syväveden kumpuamisen seurauksena veden sameus oli vähentynyt kevään tilanteesta. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

Sameudessa esiintyy vuodenaikaisvaihtelun lisäksi myös vuosittaista vaihtelua (kuva 6). Erityisesti niinä vuosina, jolloin näytteenotto ajoittuu kevään sulamisvesien huippuvirtaamaan, havaitaan kohonneita sameusarvoja. Levätuotannon lisääntyessä veden sameus lisääntyy loppukesää kohden. Erityisesti niillä alueilla, joilla happitilanne on huono, vesi on sameampaa. Vuoden 2012 sameusarvot olivat yleisesti ottaen melko alhaiset eikä pistekuormitukseen liittyvää veden samentumista voitu todeta. FNU 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Veden sameus pinnan lähellä IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 FNU 30 25 20 15 10 5 0 Veden sameus pohjan lähellä IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 Kuva 5. Tarkkailualueen pinnan- ja pohjanläheisen veden sameusarvot talvella ja kesällä vuosina 2008 2012. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 15

5.1.4 Ravinteet Ravinteet fosfori ja typpi säätelevät levätuotantoa ja ovat siksi avainasemassa vesistön rehevöitymiskehityksessä. Fagervikenin alueella ravinteiden määrässä esiintyy sekä vuosittaista että vuodenaikaista vaihtelua. Ravinnemääriä vesistössä säätelee levätuotanto. Levät käyttävät ravinteet tehokkaasti alkukesästä tuotannon ollessa suurimmillaan, jonka jälkeen pitoisuudet laskevat. Loppukesästä ravinnepitoisuudet nousevat taas kunnes leväkasvu voimistuu loppukesästä. Suurimmat ravinnepitoisuudet on yleensä mitattu lahden sisäosissa. Avovesikaudella pitoisuudet ovat korkeampia pohjalla, jossa levät eivät pääse käyttämään ravinteita, koska valoa ei ole riittävästi. Myös orgaanisen aineksen hajoaminen pohjalla vapauttaa ravinteita. Vuoden 2012 kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet on esitetty taulukoissa 7 ja 8 sekä kuvassa 6. Taulukko 7. Tarkkailualueen kokonaisfosforipitoisuudet (μg/l) vuonna 2012. 12.4.2012 Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1-3 32 33 36 37 39 35 35 34 5-7 36 34 35 38 36 32 35 33 9-10 34 36 38 22 35 35 11-15 37 36 38 48 38 34 20 36 36 25-26 40 34 28.5.2012 Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1-3 22 21 20 19 20 22 20 20 5-7 27 24 22 22 22 21 21 23 9-10 42 41 22 26 21 17 11-15 43 35 32 34 24 18 20 31 23 25-26 52 32 25.7.2012 Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1-3 96 33 48 29 28 37 22 25 5-7 52 33 34 34 24 31 24 24 9-10 36 34 30 26 26 26 11-15 37 48 41 25 25 21 20 28 24 25-26 29 28 Vuonna 2012 korkeimmat kokonaistyppipitoisuudet mitattiin huhtikuussa pinnanläheisessä vedessä lahden perukassa. Ravinnepitoisuudet laskivat yleensä ulospäin mentäessä. Alemmissa vesikerroksissa pitoisuudet olivat suhteellisen samansuuruiset koko tarkkailualueella. Fosforin osalta korkein yksittäinen pitoisuus mitattiin heinäkuun lopussa sisimmällä pisteellä (IVO 3). Mitattu pitoisuus oli korkea, mutta muuten pitoisuudet olivat suhteellisen samansuuruiset kaikilla muilla pisteillä ja syvyyksillä. Ainoastaan Barkarsundetin piste poikkesi hieman typpipitoisuuden osalta. Inkoon Kyrkfjärdenin suunnalta tulevan veden typpipitoisuus oli hieman korkeampi kuin muualla Fagervikenin alueella. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

Taulukko 8. Tarkkailualueen kokonaistyppipitoisuudet (μg/l) vuonna 2012. 12.4.2012 Syvyys (m) IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1-3 510 400 390 360 360 460 320 320 5-7 370 360 410 330 350 420 310 320 9-10 370 360 330 420 320 310 11-15 390 350 460 460 300 300 20 330 290 25-26 310 310 28.5.2012 Syvyys (m) IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1-3 290 290 330 290 280 290 300 270 5-7 300 340 310 270 300 270 290 280 9-10 300 430 280 280 290 280 11-15 340 340 300 310 280 260 20 280 300 25-26 290 320 25.7.2012 Syvyys (m) IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 1-3 400 290 220 310 310 290 290 270 5-7 360 290 310 320 300 370 290 280 9-10 290 270 320 410 290 270 11-15 310 360 320 500 300 250 20 290 260 25-26 290 260 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 17

120 Pinnanläheinen kokonaisfosfori 100 µg/l 80 60 40 20 IV V VII 0 IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 600 Pinnanläheinen kokonaistyppi 500 µg/l 400 300 200 IV V VII 100 0 IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 Kuva 6. Tarkkailualueen pinnanläheisen veden (0 4 m) kokonaisravinnepitoisuudet kasvukaudella 2012. Meriveden ammoniumtyppipitoisuus ei poikennut jätevesien purkualueella (JOD 3) millään tavalla, vaan pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin purkupaikalta kauempana olevilla pisteillä. Yleisesti ottaen pitoisuudet olivat alhaiset (< 10 µg/l), paitsi syyskuussa, jolloin ne olivat aavistuksen korkeampia. Korkein pitoisuus (15 µg/l) mitattiin Fagervikenin perukassa. Hapettomissa tai vähähappisissa oloissa pohjasedimentistä voi alkaa liueta ravinteita. Ravinteiden lisääntyminen vedessä voi kiihdyttää vesistön rehevöitymistä vaikka ulkoinen ravinnekuormitus pienentyisikin. Fosforin liukenemista on aiempana vuosina todettu silloin tällöin, mutta vuonna 2012 happitilanne oli melko hyvä kaikilla pisteillä, eikä ravinteiden liukenemista voitu todeta (kuva 7). 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

Loppukesän kokonaisfosfori pohja-1 m 1200 1000 800 µg/l 600 400 200 0 IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 2008 2009 2010 2011 2012 Veden hapenkyllästys loppukesällä pohja-1 m 120 100 Happi-% 80 60 40 20 0 IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 2008 2009 2010 2011 2012 Kuva 7. Tarkkailualueen pohjanläheiset hapenkyllästys- ja kokonaisfosforipitoisuudet loppukesäisin 2008 2012. 5.1.5 Hygieeniset tutkimukset Jätevesien leviämisen vaikutuksia tutkittiin seuraamalla fekaalisten kolibakteerien esiintymistä puhdistamon läheisyydessä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei jäteveden purku vesistöön aiheuta hygieenisen laadun muutoksia. Alueella on edellisinä vuosina havaittu yksittäisiä fekaalisia bakteereita (Taulukko 9). Vuonna 2012 tilanne oli edellisvuosien kaltainen. Bakteereita esiintyi pienissä määrin heinäkuussa 2012. Määrät olivat kuitenkin hyvin pieniä ja alittivat selvästi EU:n hyvälle uimavedelle asettaman raja-arvon (500 kpl/100 ml). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 19

Taulukko 9. Joddbölen jätevedenpuhdistamon läheisten näytteenottopisteiden fekaalisten kolimuotoisten bakteerien esiintyminen (kpl/100 ml) pinnanläheisessä vedessä keväällä ja kesällä 2008 2012. 05/08 08/08 05/09 08/09 05/10 08/10 05/11 08/11 05/12 07/12 IVO 4 2 9 0 1 4 18 0 0 0 3 IVO 5 0 0 0 1 4 0 0 0 1 4 JOD 3 0 3 1 1 6 5 1 10 0 4 IVO 6 0 4 0 3 1 0 1 0 0 2 5.2 Rehevyystutkimus Veden klorofylli-a -pitoisuus on melko hyvä indikaattori kuvaamaan veden rehevyystasoa. Klorofyllin määrä kertoo välillisesti kasviplanktonin määrän vedessä. Kasviplanktonin määrä vaihtelee vuoden aikana. Keväällä valon määrän lisääntyessä ja kun ravinteita on runsaasti saatavilla, saavutetaan kasviplanktonin maksimituotanto. Vuoden 2012 seurannassa klorofyllin määrät olivatkin selvästi suurimmillaan huhtikuun puolivälissä (kuva 8), jolloin alueella esiintyi selvä keväinen levämaksimi. Muina näytteenottokertoina pitoisuudet olivat selvästi alhaisemmat. Klorofyllin määrä väheni yleisesti ottaen hieman ulospäin mentäessä siten, että suurimmat arvot mitattiin sisimmällä pisteellä sekä pisteellä IVO 7. Ero muiden pisteiden klorofyllimääriin oli kuitenkin niin pieni, ettei sen avulla pystytä erottamaan jätevesikuormituksen vaikutuksia muista luontaisista vaihteluista. Pisteen IVO 7:n hieman suuremmat klorofyllimäärät johtunevat siitä, että Inkoon Kyrkfjärdenin suunnalta tulevat ravinnerikkaammat vedet pääsevät vaikuttamaan tämän pisteen ravinnetasoon. Klorofyllimäärässä ja siten kasviplanktonin määrässä esiintyy vuosittaista vaihtelua, mutta mitään trendiä ei ole ollut osoitettavissa. Välillä suurimmat pitoisuudet on mitattu lahden sisäosista ja toisina vuosina ulkosaaristosta. Sääoloilla on suuri vaikutus vuosittaiseen vaihteluun. µg/l 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Klorofylli-a IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 12.4.2012 25.7.2012 11.9.2012 Keskiarvo Kuva 8. Tarkkailualueen klorofylli-a -pitoisuudet (μg/l) vuonna 2012 eri näytteenottoaikoina ja vuoden keskiarvo. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

Taulukko 10. Tarkkailualueen pinnanläheisen veden (0-4,0 m) ravinne- ja klorofylli-a -pitoisuudet (μg/l) vuonna 2012. 12.4.2012 IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 Kok.N 470 370 370 370 380 420 310 310 NO2+NO3-N 54 12 <10 <10 <10 16 <10 <10 NH4-N 4,5 <4 <4 4,2 <4 5,5 <4 4,3 KOK.P 33 35 38 36 36 35 39 35 Fosfaatti-P <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 Klorofylli-a 42 36 38 36 33 41 32 30 25.7.2012 IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 Kok.N 480 310 300 350 330 330 290 320 NO2+NO3-N <10 <10 <10 <10 <10 <10 <10 <10 NH4-N <4 <4 <4 <4 <4 <4 <4 <4 KOK.P 72 44 34 32 32 31 23 27 Fosfaatti-P 7 8 7 8 7 5 7 5 Klorofylli-a 17 9,5 6,9 4,7 5,3 5,4 2,5 4 11.9.2012 IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 Kok.N 360 360 380 360 430 380 380 390 NO2+NO3-N 30 28 28 30 28 <10 19 21 NH4-N 15 13 8,4 9,5 10 14 11 9,5 KOK.P 32 33 35 30 32 34 31 29 Fosfaatti-P 13 12 11 13 12 7 10 13 Klorofylli-a 3,4 4 5,2 4,2 4,2 8 5,7 3,7 Veden kirkkaus kertoo vesistön yleiskunnosta ja pintalevien määrästä sekä vedessä esiintyvien pienhiukkasten runsaudesta ja se on mitattavissa suoraan näkösyvyytenä. Veden näkösyvyys mitattiin kaikilla näytteenottokerroilla. Näkösyvyydessä esiintyy alueellista ja vuodenaikaista vaihtelua. Näkösyvyys on yleensä ollut huonompi lahden perukassa ja parantunut ulkosaaristoon mentäessä. Vuodenaikainen vaihtelu johtuu pääosin sääoloista ja levätuotannosta. Myös alueen satamaliikenne voi hetkellisesti huonontaa näkösyvyyttä. Vuosi 2012 oli edellisvuosien kaltainen (Kuva 9). Näkösyvyys vaihteli yleisesti 0,9 4,0 m välillä, ollen lahden perukassa pienempi kuin ulkosaaristossa. Alhaisimmat näkösyvyydet mitattiin huhtikuussa, jolloin alueella esiintyi paljon planktonlevää. Erot eri havaintopaikkojen välillä olivat pienet, mutta yleisesti ottaen näkösyvyys paranee ulospäin mentäessä. Ainut poikkeus on piste IVO 7, jossa Inkoon Kyrkfjärdenin suunnalta (Inkoon joki) tulevat vedet aiheuttavat veden samentumista. Suurin näkösyvyys (4,0 m) mitattiin syyskuussa uloimmalla pisteellä IVO 15. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 21

m 0-0,5-1 -1,5-2 -2,5-3 -3,5-4 -4,5 Fagervikenin näkösyvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO22 IVO 15 12.4.2012 28.5.2012 25.7.2012 11.9.2012 Kuva 9. Fagervikenin alueella mitatut näkösyvyydet (m) vuonna 2012. 6 Yhteenveto ja johtopäätökset Voimalaitos oli vuonna 2012 selvästi vähemmän käytössä kuin parina viime vuonna, mutta hieman enemmän kuin vuosina 2008 ja 2009. Vuoden 2012 toiminta, ja siten myös ympäristökuormitus, ajoittui lähinnä vuoden alkuun ja ihan loppuvuoteen. Inkoon kunnan jätevedenpuhdistamo täytti lupaehdot ja toimi varsin tasaisesti koko vuoden. Niin puhdistamon fosfori- kuin typpikuormituskin olivat jopa hieman pienempiä kuin edellisenä vuonna. Verrattuna Inkoon kunnan Joddbölen jätevedenpuhdistamon ravinnekuormitukseen, voimalaitosalueelta tuleva ravinnekuormitus on selvästi pienempi. Fagerviken on pituudestaan huolimatta pohjamuotonsa vuoksi varsin mereinen. Tämä näkyy veden suhteellisen korkeana suolapitoisuutena jopa aivan lahden sisimmässä osassa. Lahdessa ei ole veden virtauksia estäviä matalia kynnyksiä, joten se on suorassa yhteydessä ulkosaaristoon. Nämä hyvät veden vaihtumisolosuhteet ovat näkyneet myös lahden hyvänä happitilanteena. Veden hyvät sekoittumisolosuhteet näkyivät oikein selvästi loppukesästä 2012, jolloin alueella oli tapahtunut syväveden kumpuamista. Tämä näkyi veden normaalia alhaisempana lämpötilana sekä hieman heikentyneenä happitilanteena kaikilla pisteillä ja kaikilla syvyyksillä. Veden täydellisen sekoittumisen seurauksena Barkarsundetin pisteen pohjanläheinen happitilanne oli parempi kuin yleensä loppukesäisin. Eikä hapenpuutteesta johtuvaa ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä voitu havaita vuonna 2012. Fagervikenin ravinnetasosta voidaan todeta, että ravinnepitoisuudet laskevat yleensä siirryttäessä lahden perukasta kohti avointa ulappaa. Tämä näkyy myös lahden rehevyydessä, joka on esim. veden klorofylli-a-pitoisuuden perusteella hieman korkeampi lahden sisäosassa kuin ulapalla. Rehevyystutkimuksen pitkän ajan vertailu on sitä vastoin melko hankalaa, koska eri 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

vuosien säätila vaikuttaa tuloksiin merkittävästi. Lisäksi klorofylli-a-pitoisuutta tutkitaan Fagervikenissä eri vuosina eri tiheydellä. Pistekuormituksen vaikutukset veden laatuun ovat viime vuosina olleet hyvin pienet. Voimalaitoksen lämpökuormitus on ollut havaittavissa kohonneena meriveden lämpötilana silloin kuin laitos on ollut käynnissä. Talvella 2012 merkkejä voimalaitoksen lämpökuormituksesta ei voitu osoittaa, koska talvinäytteet otettiin silloin kun laitos oli ollut pysähdyksissä pitkään. Kunnan Joddbölen jätevedenpuhdistamon jätevesien selviä vaikutuksia veden laatuun ei ollut havaittavissa. Fekaaliset indikaattoribakteerit ovat yleensä hyviä saniteettijätevesien indikaattoreita. Bakteerimäärät ovat yleensä olleet hyvin pienet Fagervikenin alueella ja tämä oli myös tilanne vuonna 2012. Pieniä määriä indikaattoribakteereita esiintyi ajoittain, mutta määrät olivat selvästi alle uimavesille asetettujen suositusrajojen. Fagerviken on varsinkin sisäosiltaan lievästi rehevöitynyt merenlahti, joka Barkarsundetin havaintopistettä lukuun ottamatta ei kärsi happiongelmista. Tilanne on yleisesti ottaen pysynyt melko muuttumattomana viimeisten vuosien aikana. 7 Sammandrag Kraftverket var år 2012 klart mindre i bruk än under de två senaste åren, men en aning mera än under åren 2008 och 2009. Driften och därmed miljöpåverkan inföll främst i början av året och alldeles i slutet av året. Ingå kommuns reningsverk uppfyllde tillståndsvillkoren och det fungerade ganska jämnt under hela året. Såväl fosfor- som kvävebelastning var rent av lite mindre än under föregående årbelastningen. Om man jämför med belastningen från Ingå kommuns reningsverk i Joddböle var närsaltsbelastningen från kraftverket betydligt mindre. Fagerviken har till följd av sina bottenformer trots sin längd en rätt marin prägel. Det ses som en förhållandevis hög salthalt om man frånser vikens allra innersta del. Det förekommer inga grunda trösklar, som försvårar vattenutbytet, vilket innebär, att viken står i direkt kontakt med havet utanför. Den goda vattencirkulationen har också kunnat märkas i vikens goda syreförhållanden. Vattnets goda omblandningsegenskaper syntes klart under sensommaren 2012, då det förekom uppvällning av bottenvatten i området. Detta märktes som en ovanligt låg vattentemperatur samt en något försämrad syresituation i hela vattenmassan vid samtliga provpunkter. Till följd av den totala omblandningen var syreläget emellertid bättre än vanligt nära botten vid Barkarsundets provpunkt. Och någon urlakning av närsalter från bottensedimenten till följd av syrebrist kunde inte noteras under år 2012. Om Fagervikens näringsnivå kan man notera, att halterna sjunker i allmänhet något, då man förflyttar sig från vikens innersta del mot de öppna fjärdarna. Detta märks även i vikens frodighet, som t.ex. utgående från vattnets klorofyll-a halt, är något högre i vikens innersta del. Att göra långtidsjämförelser på basen av klorofyllvärdena är emellertid besvärligt, eftersom Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 23

t.ex. variationer i väderleksförhållanden inverkar på resultaten i hög grad. Dessutom undersöks vattnets klorofyllhalter i Fagerviken med varierande antal provtagningar under olika år. Inverkan från punktbelastningen, som förändringar i vattenkvaliteten, har under de senaste åren varit mycket liten. Kylvattenbelastningen från kraftverket har kunnat märkas som en förhöjd vattentemperatur i havet under de tider, då kraftverket varit i gång. Under vintern 2012 kunde inga tecken på värmebelastning från kraftverket noteras eftersom provtagningen skedde vid en tidpunkt då kraftverket stått under en längre tid. Klara effekter från kommunens Joddböle reningsverk kunde inte noteras. Förekomsten av fekala bakterier i havsvattnet är i allmänhet en tydlig indikator på avloppsvattenbelastning. Mängderna har i regel varit mycket små i Fagerviken och detta var situationen även år 2012. Små mängder förekom tidvis men mängderna var klart under de rekommendationer, som finns för badvatten. Fagerviken är speciellt, beträffande vikens innersta del, en lindrigt eutrofierad havsvik, som med undantag av Barkarsundets provpunkt inte lider av syreproblem. Situationen har allmänt taget hållits rätt oförändrad under de senaste åren. Lohjalla 28.5.2013 Ralf Holmberg vesistötutkija FM Jaana Pönni toiminnanjohtaja MMM 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 25

Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Liite 3. Kartta yhteistarkkailualueesta Vuoden 2012 analyysitulokset Analyysimenetelmät 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 27

Liite 2. (1/5) Vuoden 2012 analyysitulokset Inkoo Fagerviken (IVO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Ecoli 44 Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 12.4.2012 IVO / 3 Fagerviken 64 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 14,3 107 6,2 650 8,0 510 32 3,6 5.0 2,8 14,1 108 2,4 981 8,3 370 36 5,6 9.0 2,6 14,3 110 2,5 992 8,2 370 34 5,7 0-4,0 2,6 8,1 470 4,5 54 33 <3 42 12.4.2012 IVO / 4 Fagerviken 60 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14,9 114 3,7 862 8,4 400 33 4,9 5.0 2,7 14,3 109 2,7 974 8,3 360 34 5,6 10.0 2,6 13,6 104 2,7 993 8,2 360 36 5,7 0-4,0 2,7 8,3 370 <4 12 35 <3 36 12.4.2012 IVO / 5 Fagerviken 56 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 15,0 114 2,6 960 8,4 390 <4 36 5,5 5,0 2,7 14,5 111 2,7 981 8,3 410 <4 35 5,6 11,0 2,8 14,0 107 2,1 998 8,2 390 <4 37 5,7 0-4,0 2,7 8,3 370 <4 <10 38 <3 38 12.4.2012 IVO / 6 Norrfjärden 52 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14,9 114 2,3 1001 8,4 360 39 5,8 5,0 2,7 15,0 115 2,2 1003 8,4 350 36 5,8 10,0 2,7 14,7 113 2,6 1001 8,3 330 38 5,8 12,0 2,6 13,7 105 2,2 995 8,2 460 38 5,7 0-4,0 2,7 8,3 380 <4 <10 36 <3 33 12.4.2012 IVO / JOD3 Norrfjärden 58 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,8 15,4 119 3,1 969 8,4 360 <4 37 5,6 5.0 2,7 14,3 110 2,2 991 8,3 330 <4 38 5,7 11,0 2,7 14,5 111 2,3 995 8,3 350 <4 36 5,7 0-4,0 2,7 8,3 370 4,2 <10 36 <3 36 12.4.2012 IVO / 7 Barkarsundet 51 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 3,2 16,1 124 6,0 837 8,5 460 35 4,8 5.0 2,6 14,5 111 1,9 998 8,4 420 32 5,7 10.0 2,2 10,8 82 1,4 1037 7,7 420 22 6,0 13.0 2,2 9,1 69 1,2 1058 7,6 460 48 6,1 0-4,0 2,8 8,4 420 5,5 16 35 <3 41 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

Vuoden 2012 analyysitulokset Liite 2. (2/5) Inkoo Fagerviken (IVO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Ecoli 44 Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 12.4.2012 IVO / 3 Fagerviken 64 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 14,3 107 6,2 650 8,0 510 32 3,6 5.0 2,8 14,1 108 2,4 981 8,3 370 36 5,6 9.0 2,6 14,3 110 2,5 992 8,2 370 34 5,7 0-4,0 2,6 8,1 470 4,5 54 33 <3 42 12.4.2012 IVO / 4 Fagerviken 60 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14,9 114 3,7 862 8,4 400 33 4,9 5.0 2,7 14,3 109 2,7 974 8,3 360 34 5,6 10.0 2,6 13,6 104 2,7 993 8,2 360 36 5,7 0-4,0 2,7 8,3 370 <4 12 35 <3 36 12.4.2012 IVO / 5 Fagerviken 56 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 15,0 114 2,6 960 8,4 390 <4 36 5,5 5,0 2,7 14,5 111 2,7 981 8,3 410 <4 35 5,6 11,0 2,8 14,0 107 2,1 998 8,2 390 <4 37 5,7 0-4,0 2,7 8,3 370 <4 <10 38 <3 38 12.4.2012 IVO / 6 Norrfjärden 52 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14,9 114 2,3 1001 8,4 360 39 5,8 5,0 2,7 15,0 115 2,2 1003 8,4 350 36 5,8 10,0 2,7 14,7 113 2,6 1001 8,3 330 38 5,8 12,0 2,6 13,7 105 2,2 995 8,2 460 38 5,7 0-4,0 2,7 8,3 380 <4 <10 36 <3 33 12.4.2012 IVO / JOD3 Norrfjärden 58 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,8 15,4 119 3,1 969 8,4 360 <4 37 5,6 5.0 2,7 14,3 110 2,2 991 8,3 330 <4 38 5,7 11,0 2,7 14,5 111 2,3 995 8,3 350 <4 36 5,7 0-4,0 2,7 8,3 370 4,2 <10 36 <3 36 12.4.2012 IVO / 7 Barkarsundet 51 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 3,2 16,1 124 6,0 837 8,5 460 35 4,8 5.0 2,6 14,5 111 1,9 998 8,4 420 32 5,7 10.0 2,2 10,8 82 1,4 1037 7,7 420 22 6,0 13.0 2,2 9,1 69 1,2 1058 7,6 460 48 6,1 0-4,0 2,8 8,4 420 5,5 16 35 <3 41 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 29

Vuoden 2012 analyysitulokset Liite 2. (4/5) Inkoo Fagerviken (IVO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Ecoli 44 Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo 12.4.2012 IVO / 3 Fagerviken 64 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 14,3 107 6,2 650 8,0 510 32 3,6 5.0 2,8 14,1 108 2,4 981 8,3 370 36 5,6 9.0 2,6 14,3 110 2,5 992 8,2 370 34 5,7 0-4,0 2,6 8,1 470 4,5 54 33 <3 42 12.4.2012 IVO / 4 Fagerviken 60 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14,9 114 3,7 862 8,4 400 33 4,9 5.0 2,7 14,3 109 2,7 974 8,3 360 34 5,6 10.0 2,6 13,6 104 2,7 993 8,2 360 36 5,7 0-4,0 2,7 8,3 370 <4 12 35 <3 36 12.4.2012 IVO / 5 Fagerviken 56 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 15,0 114 2,6 960 8,4 390 <4 36 5,5 5,0 2,7 14,5 111 2,7 981 8,3 410 <4 35 5,6 11,0 2,8 14,0 107 2,1 998 8,2 390 <4 37 5,7 0-4,0 2,7 8,3 370 <4 <10 38 <3 38 12.4.2012 IVO / 6 Norrfjärden 52 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14,9 114 2,3 1001 8,4 360 39 5,8 5,0 2,7 15,0 115 2,2 1003 8,4 350 36 5,8 10,0 2,7 14,7 113 2,6 1001 8,3 330 38 5,8 12,0 2,6 13,7 105 2,2 995 8,2 460 38 5,7 0-4,0 2,7 8,3 380 <4 <10 36 <3 33 12.4.2012 IVO / JOD3 Norrfjärden 58 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,8 15,4 119 3,1 969 8,4 360 <4 37 5,6 5.0 2,7 14,3 110 2,2 991 8,3 330 <4 38 5,7 11,0 2,7 14,5 111 2,3 995 8,3 350 <4 36 5,7 0-4,0 2,7 8,3 370 4,2 <10 36 <3 36 12.4.2012 IVO / 7 Barkarsundet 51 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 3,2 16,1 124 6,0 837 8,5 460 35 4,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 31

Analyysimenetelmät Liite 3. (1/4) AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit. 1971) SFS 3032: 1976, muunneltu MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 5.4.2012 1/4 Menetelmän määritysraja 0,02 mmol/l Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,040-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,200 mmol/l ± 10 % 4-15 µg/l ± 2,5 µg/l 15-50 µg/l ± 17 % 50-100 µg/l ± 15 % 100-500 µg/l ± 11 % > 500 µg/l ± 8 % 1,5-3 mg/l ± 0,5 mg/l 3-5 mg/l ± 16 % 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 8 % 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 SFS-EN 1899-1: 1998, muunneltu 1,5 mg/l *BOD 7 -ATU 5-100 mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) > 100 mg/l ± 25 % COD Mn SFS 3036: 1981, muunneltu 1 mg/l 1,0-3,0 mg O 2 /l ± 0,40 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l ± 12 % COD Cr Sisäinen menetelmä, perustuu ISO 20 mg/l 20-50 mg/l ± 15 mg/l COD Cr (GFA) 15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje 50-100 mg/l ± 30 % COD Cr, liukoinen 100-500 mg/l ± 16 % > 500 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) *E. coli (37 o C, 18 h) *E. coli (44 o C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, laskennallinen sidotttu ja kokonaiskloori *Kloridi SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä SFS 3016: 2001, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 4088: 2001, muunneltu SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025: 1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026: 1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 7393-2: 2000, muunneltu SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu 4 µg/l 1,5 mg/l 0,2 mg/l 3 µg/l 5 µg/l 0,1 mg/l 1 mg/l 0,20-0,5 mg/l ± 45 % 0,5-0,8 mg/l ± 35 % > 0,8 mg/l ± 16 % 3-10 µg/l ± 3 µg/l 10-25 µg/l ± 18 % 25-50 µg/l ± 15 % 50-100 µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 5-20 µg/l ± 3 µg/l 20-50 µg/l ± 17 % 50-100 µg/l ± 15 % > 100 µg/l ± 8 % 0,10-0,20 mg/l ± 40 % 0,20-1,00 mg/l ± 25 % > 1,00 mg/l ± 20 % 1,0-7,0 mg/l ± 20 % > 7,0 mg/l ± 12 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 33

Liite 3. (2/4) Analyysimenetelmät MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 5.4.2012 *KMnO 4 -luku SFS 3036: 1981, muunneltu 4 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit *Kolimuotoiset bakteerit (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit Mangaani: kokonainspitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon SFS 3016: 2001, muunneltu SFS 3016: 2001, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 4088: 2001, muunneltu SFS 3033: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, FIA-tekniikka SFS 3021: 1974, muunneltu, mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 2008 5 µg/l 10 µg/l *Nitriittityppi SFS 3021: 1976, muunneltu 2 µg/l *ph *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) *Sameus sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite SFS 3028: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 7027:2000, muunneltu *Sulfaatti SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997 muunneltu *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2: 2000 4-12 mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % 5-50 µg/l ± 20 % > 50 µg/l ± 14 % 10-20 µg/l ± 5 µg/l 20-50 µg/l ± 20 % 50-100 µg/l ± 16 % > 100 µg/l ± 10 % 2-5 µg/l ± 0,8 µg/l 5-20 µg/l ± 16 % 20-100 µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 30 Bq/l > 30 Bq/l ± 30 % 25 µg/l 0,2 FNU 1 mg/l 25-50 µg/l ± 10 µg/l 50-100 µg/l ± 20 % 100-200 µg/l ± 20 % 200-1 000 µg/l ± 16 % > 1 000 µg/l ± 10 % 0,2-0,5 FNU ± 0,09 FNU 0,5-1,0 FNU ± 18 % > 1,0 FNU ± 16 % 1,0-7,0 mg/l ± 15 % > 7,0 mg/l ± 10 % *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet < 5 000 µg/l *Typpi, kokonaispitoisuus jätevedet *Urea SFS-EN ISO 7899-2: 2000 SFS-EN 27888: 1994, muunneltu, mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 o C:een SFS-EN ISO 11905-1: 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 µg/l 1,5 mg/l 0,1 mg/l 100-250 µg/l ± 30 µg/l (12 %) > 250 µg/l ± 12 % 1,5-5 mg/l ± 1,0 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 10 % 0,10-0,50 mg/l ± 22 % > 0,50 mg/l ± 15 % 2/4 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013