OHJEET LUOTTAMUSHENKILÖPAIKKOJEN JAOKSI 2012 (Hyväksytty Keskustan kunnallisessa neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012) Luottamushenkilöiden valintaprosessin tulee olla mahdollisimman avoin ja kansanvaltainen. Keskusta pyrkii kunnissa laajaan yhteistyöhön kaikkien poliittisten ja sitoutumattomien ryhmien kanssa. Niissä kunnissa, joissa Keskustalla on suurin valtuustoryhmä, Keskustan tulee kutsua muut ryhmät neuvotteluun luottamushenkilöpaikoista. Keskustaenemmistöisissä kunnissa kannattaa harkita vastuun jakamista muillekin ryhmille. Keskustan sääntöjen mukaan valtuustoryhmä ja kunnallisjärjestön johtokunta tekevät yhteisen ehdotuksen luottamushenkilöpaikkojen jaosta kunnallisjärjestön kokoukselle. Ehdotuksen tulee pohjautua yhdessä sovittuihin periaatteisiin, jotka voivat perustua mm. tämän ohjeistuksen suosituksiin. Lopullisen ehdotuksen Keskustan luottamushenkilöpaikoille tekee kunnallisjärjestön kokous. Valtuustoryhmän järjestäytyminen tapahtuu heti vaalien jälkeen. Kunnallisjärjestön puheenjohtaja kutsuu valtuustoryhmän koolle ja johtaa kokouksessa puhetta siihen saakka, kunnes ryhmän puheenjohtaja on valittu. Järjestäytymiskokouksen jälkeen voidaan pitää kunnallisjärjestön johtokunnan ja valtuustoryhmän yhteinen valmistelukokous, jossa hyväksytään periaatteet luottamushenkilöpaikkojen jaoksi. Luottamushenkilöpaikkojen valintaprosessi 1. Valtuustoryhmän järjestäytymiskokous (marraskuu) - saapuvilla vain valtuustoryhmän jäsenet ja kunnallisjärjestön puheenjohtaja - kunnallisjärjestön puheenjohtaja kutsuu koolle ja avaa kokouksen - valitaan valtuustoryhmälle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri - käydään läpi vaalien tulos ja voimasuhdelaskelmat - sovitaan yhteisistä pelisäännöistä tavoitteena kunnan asioiden hyvä hoitaminen sekä puolueen kokonaisetu - hyväksytään valtuustoryhmän säännöt, jotka kaikki ryhmän jäsenet allekirjoittavat 2. Valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön johtokunnan yhteiset kokoukset (marras-joulukuu) - nimetään neuvottelijat (mielellään valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön johdon edustus) muiden puolueiden kanssa käytäviin neuvotteluihin. - käydään läpi täytettävät luottamushenkilöpaikat ja voimasuhdelaskelmat - hyväksytään Keskustan periaatteet luottamushenkilöpaikkojen jaoksi ja Keskustan tavoitteet neuvotteluille. - tiedotetaan puolueen kunnassa oleville perusjärjestöille ja ehdokkaina olleille noudatettavista periaatteista ja pyydetään heiltä nimiehdotuksia. Kysytään ehdokkaina olleita heidän toiveitaan luottamushenkilöpaikoista. - tehdään pohjaesitys luottamushenkilöpaikkojen jaosta. Tarvittaessa käytetään pisteytystä tasapuolisen ja alueellisen edustuksen turvaamiseksi 3. Kunnallisjärjestön kokous (joulu-tammikuu) - päätöksen pohjana on valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön johtokunnan yhteinen esitys. - kunnallisjärjestön kokous päättää Keskustan ehdokkaista luottamushenkilöpaikoille.
SUOSITUS LUOTTAMUSHENKILÖPAIKKOJEN VALINTAPERUSTEIKSI Poliittisen vastuun ja ehdokkuuden arvostamisen periaate Niille henkilöille, jotka ovat olleet vaaleissa ehdokkaina ja saaneet vaaleissa kannatusta, on myös annettava vastuuta päätöksenteossa. - pääsääntö on, että kunnanhallitus- ja lautakuntapaikat jaetaan ehdokkaina olleille. - kunnanhallituksen jäsenet ja lautakuntien puheenjohtajat tulisi pääsääntöisesti valita valtuutettujen ja varavaltuutettujen joukosta. Asiantuntemuksen ja pätevyyden periaate Keskustan edustajia valittaessa on kaikkien muiden näkökohtien ohella kiinnitettävä huomiota asianomaisen henkilön sopivuuteen ja pätevyyteen sekä yleiseen arvostukseen paikkakunnalla. Henkilön kiinnostus, innostus ja osaaminen takaavat sen, että oikeat ihmiset sijoittuvat oikeisiin paikkoihin. - jo ennen kunnallisvaaleja voidaan kysyä ehdokkailta, mitkä luottamushenkilöpaikat häntä kiinnostavat. Yhtään paikkaa ei kuitenkaan luvata kenellekään ennen vaaleja. - tai viimeistään heti kunnallisvaalien jälkeen olisi kysyttävä jokaiselta ehdokkaalta, mihin luottamushenkilöpaikkoihin hän haluaa. Vallan hajautuksen ja kierrätyksen periaate Samaa henkilöä ei nimetä useisiin luottamustehtäviin. Lautakuntien ja muiden luottamustehtävien jäsenyyksiä kierrätetään. - valtuutetuille annetaan valtuutetun toimen lisäksi yksi muu luottamushenkilöpaikka peruskunnassa - suositeltavaa on, että henkilö hoitaa samaa luottamustehtävää enintään kolme kautta eli 12 vuotta, mutta jos tilanne välttämättä toisin edellyttää, voidaan tästä erityisin perustein kuitenkin poiketa (esim. kuntaliitokset) Tasa-arvon periaate Tasa-arvolain vaatimus täytetään niin, että luottamushenkilöpaikoille valitaan naisia vähintään 40% ja miehiä vähintään 40%. - Kun Keskustalla on 5 paikkaa lautakunnassa, paikat jaetaan 3/2. Jos Keskustalla on 4 paikkaa, paikat jaetaan 2/2, jos Keskustalla on kolme paikkaa, paikat jaetaan 2/1 jne. Osaavia ja päteviä nuoria ja naisia on myös nostettava hallituksen ja lautakuntien puheenjohtajaksi. Nuoriin luottamisen periaate Keskustan tulevaisuus on nuorissa. - nuorille tulee antaa luottamushenkilöpaikkoja vähintään heidän keräämiensä äänten suhteessa. - nuorille annetaan heidän kykyjensä ja halukkuutensa mukaisia merkittäviä luottamushenkilöpaikkoja
LUOTTAMUSHENKILÖMAKSU Jokaisen valitun luottamushenkilön tulee maksaa luottamushenkilömaksua kunnallisjärjestölle tai sen tehtäviä hoitavalle perusjärjestölle. Hyvän poliittisen moraalin ja järjestöllisen ryhdin edellytys on, että kaikki luottamushenkilöt maksavat luottamushenkilömaksua. - kunnallisjärjestö perii luottamushenkilömaksua vähintään 10% kokouspalkkiosta ja vuosipalkkioista. - sitoumus luottamushenkilömaksun perimisestä ennen lopullista valintaa otetaan jokaiselta, joka on saamassa luottamustehtävän Keskustan kautta, myös vaaleissa sitoutumattomana esiintyneiltä (lomakkeita on saatavissa mm. piirijärjestöiltä) - luottamushenkilömaksut käytetään Keskustan vaalityön kattamiseen asianomaisessa kunnassa. Luottamushenkilöpaikkoja jaettaessa on oltava tarkkana, sillä samalla luodaan pohja jatkolle. Suotavaa on antaa jokin paikka jokaiselle ehdokkaana olleelle. Jokainen kunta tekee omat ratkaisunsa luottamushenkilöpaikkojen jaossa ja nämä ohjeet toimivat suosituksena helpottamaan tätä tehtävää. Tervettä järkeä on lupa käyttää. SUOSITUS KUNNALLISTEN LUOTTAMUSTEHTÄVIEN PISTEARVOJÄRJESTELMÄKSI Kunnallisten luottamustehtävien jyvitystä tarvitaan ainakin seuraavissa tapauksissa: 1. Kun uuden valtuuston kokouksessa toimitettavia luottamuselintenvaaleja varten on solmittu puolueiden välinen vaaliliitto. Paikkojen tasapuolinen jakaminen tuottaa tällöin yleensä suuria vaikeuksia, koska eri tehtävät ovat merkitykseltään eriarvoisia. Jyvittämällä paikat on mahdollista suorittaa myös niiden jako oikeudenmukaisesti. Tällöin voidaan menetellä seuraavasti: - vaaliliitolle tulevat paikat jyvitetään antamalla niille taulukon mukainen pistearvio, - pisteet lasketaan yhteen kokonaisluvuksi, - kokonaisluku jaetaan vaaliliitossa olevien puolueiden kesken, - näin saatu luku kerrotaan erikseen kunkin vaaliliitossa olevan puolueen valtuutettujen luvulla, jolloin saadaan selville puolueen pistearvo-osuus, - paikat jaetaan siten, että kukin saa pistearvo-osuuttaan vastaavan määrän paikkoja. 2. Kun puolueen itselleen saamat paikat halutaan jakaa alueellisesti mahdollisimman oikeudenmukaisesti, voidaan käyttää pistearvojärjestelmää. Tällöin voidaan menetellä seuraavasti: - puolueelle tulevat paikat pisteytetään ja lasketaan yhteen, - saatu luku jaetaan puolueen saamalla äänimäärällä, - saatu luku kerrotaan puolueen eri äänestysalueilla saamilla äänimäärillä, (ennakkoäänet + varsinaisen vaalipäivän äänet) - paikat täytetään siten, että kukin äänestysalue saa yllämainituin tavoin lasketun pistearvoosuuttaan vastaavan määrän paikkoja. Paikalliset olosuhteet on aina syytä ottaa huomioon näitä suosituksia sovellettaessa ja käyttää siinä tervettä järkeä. Mahdollisiin esteellisyysnäkökohtiin on myös syytä kiinnittää jo etukäteen huomiota, vaikka valittava henkilö olisikin vaalikelpoinen toimielimeen.
Ohjeellinen suositus KUNNALLISTEN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PISTEARVOTAULUKKO Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Valtuusto 14 11 8 Kunnanhallitus 14 11 10 Merkittävä lautakunta 10 7 6 Tarkastuslautakunta 8 6 4 Lautakunta tai jaosto 6 6 3 Maakunnallinen kuntayhtymä/ liittovaltuusto - - 8 Alueellinen kuntayhtymä/liittovaltuusto - - 5 Muut toimielimet rajoissa 1-6 SUOSITUS MAAKUNNALLISTEN KUNTAYHTYMIEN LUOTTAMUSHENKILÖ- VALINNOIKSI PERIAATTEET: - valinnoissa noudatetaan tasa-arvolakia (40%) - tehtäviin valitaan henkilöitä jokaisen seutukunnan alueelta tasapuolisesti - valittavan henkilön tulee mieluiten olla kunnan- tai varavaltuutettu tai ollut ehdokkaana kunnallisvaaleissa tai johtava kunnallinen viranhaltija - viranhaltijoiden osuus voi olla korkeintaan 1/4 (keskustalaisista luottamushenkilöistä) valittavan toimihenkilöelimen jäsenmäärästä - yksi maakunnallinen kuntayhtymän luottamuspaikka / henkilö - puoluetyössä mukanaolo on yksi valinnan edellytys - nuoria valitaan kunnallisvaaleissa saadun ääniosuuden suhteessa - henkilön pätevyys otetaan huomioon - valittava henkilö sitoutuu maksamaan piirihallituksen määräämän luottamushenkilömaksun kokouspalkkiosta - samassa tehtävässä voi toimia yhtäjaksoisesti enintään 12 vuotta (3 kautta) - piiri voi siirtää valmisteluvastuun suppeissa kuntayhtymissä (alle 4 kuntaa) suoraan kunnallisjärjestöille, - piirihallitus tekee lopullisen esityksen valittavista henkilöistä eri tehtäviin.
Vaalien toimittaminen kunnallisia elinten kokoonpanosta päätettäessä (lähde: Kuntaliiton yleiskirje 34/80/2008) Vaalin toimittamisesta säädetään kuntalain 60 :ssä seuraavasti: Vaalissa tulevat valituiksi se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun. Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, ehdokkaat on hyväksyttävä ennen vaalia ja ehdokkaana tulee olla sekä varsinainen jäsen että tämän varajäsen. Jos varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, valituiksi tulevat varsinaisiksi jäseniksi valittujen jälkeen seuraavaksi eniten ääniä tai korkeimmat vertausluvut saaneet ehdokkaat. Suhteellista vaalia toimitettaessa on noudatettava soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Lisäksi valtuusto voi antaa määräyksiä vaalin toimittamisesta. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Henkilövalinnasta käytetään nimitystä vaali. Kysymys voi olla henkilön tai henkilöiden valitsemisesta kunnan luottamustoimeen tai esimerkiksi kunnan edustajaksi yksityisoikeudelliseen yhteisöön taikka kunnan viranhaltijan tai työntekijän valinnasta. Vaalipäätös voi olla yksimielinen, jolloin varsinaiseen vaalitoimitukseen ei tarvitse lainkaan ryhtyä. Vaali voidaan toimittaa joko enemmistövaalina tai luottamushenkilöitä valittaessa myös suhteellisena. Vaali toimitetaan ensisijaisesti enemmistövaalina. Enemmistövaalissa valituksi tulee se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, jokaisella toimielimen jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin valittavia henkilöitä on. Yhdelle ehdokkaalle voidaan kuitenkin antaa vain yksi ääni, mutta kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. Valituksi tulee saamiensa äänimäärien mukaisesti niin monta ehdokasta kuin valittavia on. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa vaali voidaan toimittaa suhteellisena. Suhteellinen vaali voi teoriassakin tulla kysymykseen vain, jos valittavia on enemmän kuin yksi. Suhteellisen vaalin toimittamiseen ryhdytään, jos sen vaatijoita on riittävästi. Suhteellista vaalia on vaadittava niin monen vaaliin osallistuvan, että he vaalissa voivat yhdessä saada valituksi vähintään yhden ehdokkaansa. Suhteellisen vaalin toimittamisen edellytyksistä säädetään laissa suoraan laskukaavalla (ks. pykäläteksti). Esimerkki: Läsnä olevia toimielimen jäseniä on 55 ja valittavia luottamushenkilöitä on kuusi. Tällöin 55 (läsnä olevien lukumäärä) jaetaan seitsemällä (6+1 = valittavien lukumäärä lisättynä yhdellä). Osamääräksi tulee noin 7,8 eli murtoluku. Tämä korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun, joka on kahdeksan. Jotta vaali toimitetaan suhteellisena, vaatijoita pitää olla kahdeksan. Puheenjohtajan tehtävänä on todeta, onko suhteellisen vaalin vaatijoita riittävästi. Luottamushenkilöiden vaalissa varajäsenet valitaan aina samassa vaalitoimituksessa kuin varsinaiset jäsenet. Kuntalain 18.4 :n mukaan kunnan toimielinten jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Varajäsenten ollessa henkilökohtaisia ehdokkaana on käytännössä varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä muodostama ehdokaspari. Kuntalain säännöksen mukaan varajäsenten ollessa henkilökohtaisia on ehdokkaat (ehdokasparit) enemmistövaalissakin hyväksyttävä ennen vaalia. Suhteellinen vaali perustuu aina ennakolta suoritettuun ehdokasasetteluun, joten siinä ei ole ollut samoja ongelmia kuin enemmistövaalissa. Suhteellisen vaalin toimittamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista on säädetty. Käytännössä tarkemmat määräykset suhteellisen vaalin toimittamisesta ovat valtuuston työjärjestyksessä. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Enemmistövaali on ensisijaisesti avoin, mutta on vaadittaessa toimitettava suljetuin lipuin. Tällöin on riittävää, että yksikin toimielimen jäsenistä vaatii suljettua vaalia. Äänten mennessä tasan vaalin ratkaisee arpa.
Neuvottelut luottamushenkilöpaikoista Jokaisessa kunnassa on oma käytäntö ja kulttuuri luottamushenkilöpaikkojen jakamisessa. Yleinen käytäntö kuitenkin on, että valtuuston poliittiset ryhmät neuvottelevat ennakolta paikkojen jaosta ja valtuusto voi neuvottelutuloksen perusteella yksimielisesti valita jäsenet ja varajäsenet kunnan toimielimiin. Käytännössä joudutaan harvoin edellä käsiteltyihin ja usein hankaliin vaalitoimituksiin, jotka voivat olla edessä, jos neuvotteluissa ei onnistuta. Neuvotteluissa lähtökohtana on, että luottamushenkilöpaikat jaetaan suhteellisen vaalin periaatteilla eri ryhmien valtuustopaikkojen mukaisesti. Vaalin suorittaa valtuusto ja valtuustossa edustettuina olevien eri ryhmien koon perusteella voidaan ennakolta laskea, kuinka monta paikkaa ryhmä suhteellisessa vaalissa tulisi saamaan. Tätä kuvaa seuraava esimerkki: Valtuustossa on 35 valtuutettua. Puolueilla ja muilla ryhmillä (A E) on valtuutettuja seuraavasti: A B C D E Valtuutetut ja 11 8 7 5 4 vertausluvut 5,5 4 3,5 2,5 2 (d'hondt) 3,66 2,66 2,33 1,66 1,33 - - - - - - - - - - Jos valittavana on 9-jäseninen toimielin, eri ryhmät saavat vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä paikkoja seuraavasti: 1. A (vertausluku 11) 2. B (8) 3. C (7) 4. A (5,5) 5. D (5) 6. E (4) 7. B (4) 8. A (3,66) 9. C (3,5) -------------------- 10. B (2,66) Kukin ryhmä saa paikkoja vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä niin pitkälle kuin paikkoja on kussakin toimielimessä jaettavana. Tässä tapauksessa ryhmä A saa kolme paikkaa, ryhmä B kaksi paikkaa, ryhmä C kaksi paikkaa sekä ryhmät D ja E yhden paikan. Eri ryhmät voivat olla keskenään yhteistyössä ja muodostaa eräänlaisen vaaliliiton. Jos esim. ryhmät D ja E yhdistävät voimansa, niiden ensimmäinen vertausluku on 9 (5+4). D:n ja E:n on tällöin sovittava, miten paikat niiden kesken jaetaan. Muutenkin on korostettava, että luottamushenkilöpaikkojen jako on ennen muuta neuvotteluasia. Esimerkiksi toimielimen puheenjohtajiston valinnassa paikkojen kaavamainen jako suhteellisuusperiaatteella ei liene tarkoituksenmukaista.