ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ PAIKKA Etelä-Karjalan liiton toimisto, Kauppakatu 40 D, Lappeenranta, kokoustila Koivikko, 4. krs.

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ AIKA Klo 09:00 PAIKKA Etelä-Karjalan liiton toimisto, Kauppakatu 40 D, Lappeenranta, kokoustila Koivikko, 4. krs. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 107 Lausunto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisluonnoksesta 108 Maakuntavaltuuston vaalilautakunnan vaali toimikaudeksi Maakuntavaltuuston puheenjohtajan ja ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan vaali vuodeksi Maakuntahallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä puheenjohtajien vaali toimikaudeksi Tarkastuslautakunnan jäsenten, varajäsenten sekä puheenjohtajien vaali vuosien tarkastusta varten 112 Maakuntavaltuuston pöytäkirjanpitäjän määrääminen

2 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ Lausunto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisluonnoksesta Maakuntahallitus Uudistettavien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) on tarkoitus korvata valtioneuvoston tekemä ja tarkistama päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteita on uudistettu, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin alueidenkäytön tulevaisuuden haasteisiin. Luonnos on valmisteltu maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin ja hallitusohjelman linjausten mukaisesti siten, että tavoitteet koskevat nykyistä rajatummin vain keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet konkretisoituvat pääasiassa kaavoituksen kautta. Maakuntakaavoituksella on tässä keskeinen rooli. Maakunnan suunnittelussa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon. Maakuntakaavoissa ne täsmennetään maakunnallisiksi alueidenkäytön ratkaisuiksi ja sovitetaan yhteen maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Tavoitteet ovat tärkeässä roolissa ratkaistaessa eri oikeusasteissa kaavavalituksia, joten asiakirjan sanamuodoilla on merkitystä. Asiakirjassa todetaan, että maakuntauudistus vaikuttaa merkittävästi alueidenkäytön suunnitteluun ja sen ohjauksesta vastaaviin organisaatioihin. Nykymuotoinen ELY-keskusten suorittama kaavoituksen valvonta lakkaa. On hyvä, että luonnoksessa korostetaan, ettei uudistus muuta maankäyttö-ja rakennuslain mukaista kaavajärjestelmää. Kaavahierarkia eli maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava sekä niiden keskinäinen merkitys ja ohjausvaikutus säilyvät ennallaan. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden merkitys ennakoivassa kaavoituksen viranomaisyhteistyössä kuitenkin korostuu, kun myös maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä on luovuttu. Siksi asiakirjan sisältö on tärkeä. Alueidenkäytön peruspilarina tulee olla kestävän kehityksen periaate. Kuten luonnoksessa todetaan, tämä tarkoittaa, että "ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon alueidenkäyttöä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa." Nämä kolme näkökulmaa eivät kuitenkaan ole yhtä hyvin ja painavasti esillä luonnoksessa. Ympäristöön liittyvät tavoitteet ja Suomen tekemät kansainväliset sitoumukset on hyvin ja kattavasti kirjattu asiakirjaan. Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämisen tavoitteet ovat sen sijaan mukana kovin suppeasti, vaikka alueidenkäytöllä ja kaavoituksella on välitön ja suora yhteys talouskasvuun, työllisyyteen ja niiden vaatimien investointien toteutumiseen.

3 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ Etelä-Karjalan liitto esittää, että kohtaan kolme kirjataan alueidenkäytön yleistavoitteeksi "taloudellisen kasvun, investointien ja työllisyyden edistäminen luomalla suotuisat edellytykset elinkeino-ja yritystoiminnan kehittämiselle ja väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle sekä hyvin ja sujuvasti toimivalle liikennejärjestelmälle". Alueidenkäytöllä vaikutetaan tulevaisuuteen -kappaleessa on käsitelty asian merkitykseen nähden hyvin kevyesti Suomen perusteollisuuden jatkumisen merkitystä ja teollisuuden vienti-ja tuontikuljetusten roolia. Liikenteen kehittämisessä vähähiilisempään suuntaan tulisi korostaa rautatiekuljetusten merkitystä sekä tavara että henkilöliikenteessä sekä tunnistaa myös rajat ylittävän liikenteen ja rajanylityspaikkojen merkitys Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisen kannalta. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen -tavoitteella edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta sekä tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Tämän tavoitteen kautta voidaan huomioida kunkin alueen vahvuudet ja erityispiirteet, joiden pohjalta alueiden käytön suunnittelua toteutetaan. On hyvä, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tahtotilana ei ole metropoliajattelu ja pelkkä pääkaupunkikeskeisyys. Myös se on hyvä ja kannatettava periaate, että yhdyskuntarakenteiden itsetarkoituksellisesta tiivistämistavoitteesta on luovuttu. Sekä nykyinen että tuleva tekniikka, muun muassa digitaalisuus ja robotiikka, langattomat tietoliikenneyhteydet sekä sujuvat liikenneyhteydet mahdollistavat työn teon, elämisen ja toimintojen sijoittumisen myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle tulevaisuudessakin. Lisäksi on huomattava, että koko maan hyvinvoinnin kannalta olennaisen tärkeä vientiteollisuus ja sen vaatimat luonnonvarat sijaitsevat suurelta osin maakunnissa, pääkaupunkiseudun ulkopuolella. On tärkeää, että tavoitteena on Suomen kaikkien maakuntien elinvoimaisuuden säilyminen ja palvelujen toimintaedellytysten turvaaminen. Etelä-Karjalan liitto pitää perusteltuna, että pääkaupunkiseutu ja Vuoksen vesistö on erityiskysymyksinä poistettu valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, sillä niiden maankäyttö voidaan ratkaista maakunta-ja kuntakaavoituksella, kuten muuallakin Suomessa. Tehokas liikennejärjestelmä -tavoite tukee kuljetuspalvelujen, matka- ja kuljetusketjujen sekä liikenneyhteyksien kehittämistä koko maassa. Olemassa olevien liikenneyhteyksien kehittäminen ja niihin tukeutuminen on järkevää mutta alueiden erityispiirteet olisi hyvä olla mukana myös liikennejärjestelmän kehittämisessä.

4 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ Liitto esittää, että kohta "tehokas liikennejärjestelmä" muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Alueidenkäytössä turvataan maan sisäisten liikenne-ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja yhteensopivuus sekä kansainvälisesti, valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävien satamien, vesiväylien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet." Terveellinen ja turvallinen elinympäristö -tavoitteessa on huomioitu tärkeä rajavalvonta, mutta tavoitteissa ei velvoiteta enää riittävän vahvasti turvaamaan rajavalvonnan ja maanpuolustuksen tarpeita. Tämä voi vaikeuttaa maanpuolustuksen ja rajavalvonnan kannalta tarvittavien maakuntakaavoihin tehtävien aluevarausten toteuttamista. Etelä-Karjalan liitto esittää, että kohta "kiinnittää erityistä huomiota" muutetaan kuulumaan seuraavasti: "alueidenkäytössä huomioidaan ne rajoitteet, joita puolustusvoimien ja rajavalvonnan toiminnasta ja kehittämisestä aiheutuu". Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat kohdassa keskitytään valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamiseen. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta arvokkaiden aluekokonaisuuksien säilymistä. Osiosta puuttuu kokonaan maininta vesistöistä, jotka ovat kuitenkin ns. sinisen biotalouden perusta. Puhtaat vedet ja kauniit järvi-, jokija merimaisemat ovat tärkeä edellytys vapaa-ajan asutuksen, matkailun ja mm. kalastuselinkeinon kehittämiselle. Laaja vapaa-ajan asutus on Suomelle tunnusomaista. Sillä on merkittävä vaikutus alueidenkäytössä ja tämä tosiseikka ja sen positiivinen merkitys koko maan ja erityisesti maaseudun elinvoimaisuuden kannalta tulisi tunnistaa ja tunnustaa myös valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Etelä-Karjalan liitto esittää, että kohtaan 3.4. lisätään puhtaiden vesistöjen ja vapaa-ajan asutuksen merkitys ja niiden turvaamisen tärkeys. Uusiutumiskykyinen energiahuolto -tavoitteen mukaan alueidenkäytössä varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Uusiutuva energia on jo laajasti käytössä esim. Etelä-Karjalassa ja sen tuotanto tulee edelleen lisääntymään tulevaisuudessa. Tavoitteissa todetaan, että tuulivoima tulee sijoittaa "ensisijaisesti suuriin yksiköihin". Tämä on kustannusten hillitsemiseksi oikea tavoite. Lisäksi tulisi riittävän ajoissa varmistaa se, ettei tuulivoiman rakentaminen ole ristiriidassa maanpuolustuksen tarpeiden kanssa. Lopuksi todettakoon, että tavoitteita on tiivistetty merkittävällä tavalla nykyisestä ja niitä on yksinkertaistettu sekä muutettu yleisemmälle tasolle. Tämä on askel oikeaan suuntaan ja se on tarpeellinen

5 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ muutos käytännön maakäytön suunnitteluun ja toivottavasti edistää myös aluekehityksen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamista ja kaavojen toteutumista. Ehdotus: Lausunto hyväksytään toimitettavaksi ympäristöministeriöön. Päätös: Liitteet 1 VAT -luonnos

6 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ Maakuntavaltuuston vaalilautakunnan vaali toimikaudeksi Maakuntahallitus Hallintosäännön 64 :n mukaan maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on kolme (3) jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Maakuntavaltuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. Kuntalain 105 kuuluu seuraavasti: "Vaalissa tulevat valituiksi se henkilö tai ne henkilöt, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun. Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, ehdokkaat on hyväksyttävä ennen vaalia ja ehdokkaana tulee olla sekä varsinainen jäsen että tämän varajäsen. Jos varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, valituiksi tulevat varsinaisiksi jäseniksi valittujen jälkeen seuraavaksi eniten ääniä tai korkeimmat vertausluvut saaneet ehdokkaat. Suhteellista vaalia toimitettaessa sovelletaan, mitä kuntavaaleista vaalilaissa säädetään. Lisäksi valtuusto voi antaa määräyksiä vaalin toimittamisesta. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaali voidaan toimittaa suljetuin lipuin sähköisessä kokouksessa vain, jos vaalisalaisuus on turvattu." Vaalipäätös voi olla yksimielinen, jolloin varsinaiseen vaalitoimitukseen ei tarvitse lainkaan ryhty. Vaali voidaan toimittaa joko enemmistövaalina tai luottamushenkilöitä valittaessa myös suhteellisena. Vaalilautakuntaa valittaessa on lisäksi otettava huomioon tasa-arvolain 4a :

7 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ "Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu." Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia ja varajäseniä eli kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä ei kuitenkaan tarvitse olla samaa sukupuolta. Suomen Kuntaliitto on yleiskirjeessään 20/80/2012 / käsitellyt kuntayhtymien toimielinten valintaan vaikuttavia seikkoja. Jotta kokoonpanoa koskevat vaatimukset pystytään ottamaan huomioon, vaalin suorittaminen ei käytännössä juuri onnistu muuten kuin yksimielisesti ns. sopuvaalina. Jos toimielimen kokoonpano vaalin jälkeen ei vastaa lain vaatimuksia, vaali on toimitettava uudelleen. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti vaalilautakunnan paikat jakautuvat syksyn 2017 kunnallisvaalien tuloksen perusteella puoluettain seuraavasti: SDP 1 KESK 1 KOK 1 Ehdotus: Maakuntahallitus päättää ehdottaa maakuntavaltuustolle, että 1. maakuntavaltuusto toteaa, että maakuntavaltuuston vaalilautakunnan kokoonpano eri ryhmien kesken on seuraava: SDP 1, KOK1, KESK 1. ja että vaalilautakunnassa on oltava vähintään yksi mies ja yksi nainen, 2. maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakuntaan kolme jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen sekä 3. maakuntavaltuusto valitsee jäseniksi valituista vaalilautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.

8 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ Asiakohta tarkastetaan kokouksessa. Päätös:

9 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ Maakuntavaltuuston puheenjohtajan ja ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan vaali vuodeksi 2017 Maakuntahallitus Etelä-Karjalan liiton hallintosäännön 38 :n mukaan maakuntavaltuusto valitsee kunkin vuoden ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan. Poliittisen suhteellisuuden toteutumiseksi puheenjohtajisto valitaan samassa vaalitoimituksessa. Varsinainen vaalitoimitus ei ole tarpeen, jos puheenjohtajiston valinta on yksimielinen. Suhteellisuuden varmistamiseksi vaali voidaan kuntalain 105 :n mukaisesti vaatia toimitettavaksi suhteellisena. Jos vaali toimitetaan enemmistövaalina, kullakin vaaliin osallistuvalla on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä. Suhteellista vaalia toimitettaessa sovelletaan, mitä kuntavaaleista vaalilaissa säädetään. Lisäksi valtuusto voi antaa määräyksiä vaalin toimittamisesta. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Jos vaali toimitetaan suhteellista vaalitapaa noudattaen, puheenjohtavan tehtävänä on todeta, onko suhteellisen vaalin vaatijoita riittävästi. Jos esim. kaikki maakuntavaltuuston 30 jäsentä/varajäsentä on paikalla ja valitaan kolme jäsentä, jaetaan 30 neljällä (3+1), jolloin osamääräksi tulee 7,5. Se korotetaan lähimpään kokonaislukuun. Suhteellinen vaali on siis toimitettava, jos vähintään 8 maakuntavaltuuston jäsentä/varajäsentä sitä vaatii. Naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain 4a :n 2 momentti ei koske puheenjohtajiston kokoonpanoa. Ehdotus: Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto päättää valita maakuntavaltuuston jäseniksi valituista puheenjohtajan sekä I ja II varapuheenjohtajan vuodeksi Päätös:

10 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ Maakuntahallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä puheenjohtajien vaali toimikaudeksi Maakuntahallitus Perussopimuksen 12 :n mukaan kuntayhtymällä on hallitus, josta käytetään nimitystä Etelä-Karjalan maakuntahallitus, lyhennettynä maakuntahallitus. Maakuntahallituksen kuuluu yhdeksän (9) jäsentä ja kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Maakuntahallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Kuntalain 58 :n 3. momentin mukaan: "Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen toimielinten kokoonpano on sovittava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti." Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti maakuntahallituksen paikat jakautuvat syksyn 2017 kunnallisvaalien tuloksen perusteella puolueittain seuraavasti: SDP 3 KESK 2 KOK 2 PS 1 VIHR 1 Yhteensä 9 Kuntalain 105 kuuluu seuraavasti: "Vaalissa tulevat valituiksi se henkilö tai ne henkilöt, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun. Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, ehdokkaat on hyväksyttävä ennen vaalia ja ehdokkaana tulee olla sekä varsinainen jäsen että tämän varajäsen. Jos varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, valituiksi tule-

11 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ vat varsinaisiksi jäseniksi valittujen jälkeen seuraavaksi eniten ääniä tai korkeimmat vertausluvut saaneet ehdokkaat. Suhteellista vaalia toimitettaessa sovelletaan, mitä kuntavaaleista vaalilaissa säädetään. Lisäksi valtuusto voi antaa määräyksiä vaalin toimittamisesta. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaali voidaan toimittaa suljetuin lipuin sähköisessä kokouksessa vain, jos vaalisalaisuus on turvattu." Jos vaali toimitetaan suhteellista vaalitapaa noudattaen, puheenjohtajan tehtävä on todeta, onko suhteellisen vaalin vaatijoita riittävästi. Jos esim. kaikki maakuntavaltuuston 30 jäsentä/varajäsentä on paikalla ja valitaan 9 jäsentä, jaetaan 30 10:llä (9+1), jolloin osamääräksi tulee 3. Suhteellinen vaali on siis toimitettava, jos vähintään 3 maakuntavaltuuston läsnä olevaa jäsentä/varajäsentä sitä vaatii. Maakuntahallitusta valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain 4a : "Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu." Edellä todetun perusteella maakuntahallituksessa tulee olla vähintään 4 naista ja vähintään 4 miestä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia ja varajäseniä eli kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä ei kuitenkaan tarvitse olla samaa sukupuolta. Maakuntahallituksen puheenjohtajistoa kiintiö ei erikseen koske. Ehdotus: Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto päättää 1. todeta, että maakuntahallituksen kokoonpano eri ryhmien kesken on seuraava: SDP 3

12 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ KESK 2 KOK 2 PS 1 VIHR 1 ja että maakuntahallituksessa tulee olla vähintään 4 naista ja 4 miestä 2. valita vuosiksi maakuntahallitukseen yhdeksän jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet 3. nimetä jäsenistä yhden puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Päätös:

13 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ Tarkastuslautakunnan jäsenten, varajäsenten sekä puheenjohtajien vaali vuosien tarkastusta varten Maakuntahallitus Perussopimuksen 11 :n 1 momentin kohta 3 kuuluu seuraavasti: "Maakuntavaltuusto käyttää kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Sen lisäksi, mitä kuntalaissa, erityislainsäädännössä tai tässä sopimuksessa määrätään, maakuntavaltuusto valitsee tarkastuslautakunnan jäsenet ja näille henkilökohtaiset varajäsenet sekä määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi." Etelä-Karjalan liiton hallintosäännön 7 :n 2 momentin mukaan lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kolme muuta jäsentä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain 58 :n 3. momentin mukaan: "Kuntayhtymän muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen toimielinten kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti." Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tarkastuslautakunnan paikat jakautuvat syksyn 2017 kunnallisvaalien tuloksen perusteella puolueittain seuraavasti: SDP 2 KESK 2 KOK 1 Yhteensä 5 Kuntalain 105 kuuluu seuraavasti: "Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun. Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovat henkilökohtaisia, ehdokkaat on hyväksyttävä ennen vaalia ja ehdokkaana tulee olla sekä varsinainen jäsen että tämän varajäsen. Jos varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, valituiksi tulevat varsinaisiksi jäseniksi valittujen jälkeen seuraavaksi eniten ääniä tai korkeimmat vertausluvut saaneet ehdokkaat.

14 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ Suhteellista vaalia toimitettaessa sovelletaan, mitä kuntavaaleista vaalilaissa säädetään. Lisäksi valtuusto voi antaa määräyksiä vaalin toimittamisesta. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaali voidaan toimittaa suljetuin lipuin sähköisessä kokouksessa vain, jos vaalisalaisuus on turvattu". Jos vaali toimitetaan suhteellista vaalitapaa noudattaen, puheenjohtajan tehtävä on todeta, onko suhteellisen vaalin vaatijoita riittävästi. Jos esim. kaikki maakuntavaltuuston 30 jäsentä/varajäsentä on paikalla ja valitaan 5 jäsentä, jaetaan 30 kuudella (5+1), jolloin osamääräksi tulee 5. Suhteellinen vaali on siis toimitettava, jos vähintään 5 maakuntavaltuuston läsnä olevaa jäsentä/varajäsentä sitä vaatii. Tarkastuslautakuntaa valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain 4a : "Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Jos julkista valtaa käyttävällä toimielimellä tai virastolla, laitoksella taikka kunta- tai valtioenemmistöisellä yhtiöllä on hallintoneuvosto, johtokunta tai muu luottamushenkilöistä koostuva johto- tai hallintoelin, toimielimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu." Edellä todetun perusteella tarkastuslautakunnassa on oltava vähintään 2 naista ja 2 miestä. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia ja varajäseniä eli kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä ei kuitenkaan tarvitse olla samaa sukupuolta. Puheenjohtajistoa kiintiö eri erikseen koske. Ehdotus: Maakuntahallitus päättä esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto päättää 1. todeta, että tarkastuslautakunnan kokoonpano eri ryhmien kesken on seuraava; SDP 2, KESK 2, KOK1, ja että tarkastuslautakunnassa on oltava vähintään kaksi naista ja kaksi miestä,

15 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ valita toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten tarkastuslautakuntaan viisi (5) jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen, sekä 3. nimetä valituista jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi, joiden tulee olla maakuntavaltuuston jäseniä. Päätös:

16 ETELÄ-KARJALAN LIITTO LISÄLISTA 6/ Maakuntavaltuuston pöytäkirjanpitäjän määrääminen Maakuntahallitus Hallintosäännön 38 :n mukaan maakuntavaltuuston kokouksissa pitää pöytäkirjaa maakuntahallituksen sihteeri, jollei maakuntavaltuusto toisin määrää. Ehdotus: Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto päättää määrätä maakuntavaltuuston pöytäkirjan pitäjäksi hallinto- ja kehittämisjohtajan. Asiakohta tarkastetaan kokouksessa. Päätös: