Uuran erä ry Hirvenmetsästyssäännöt 1. Yleistä 1.1 Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja Metsästysseuran sääntöjä sekä naapuriseurojen kanssa tehtyjä sopimuksia. 1.2 Metsästyksessä noudatetaan tasavertaisuusperiaatetta ja jokaisella seuran varsinaisella jäsenellä on yhtäläiset oikeudet ja velvoitteet. 1.3 Seuran hirvenmetsästyssääntö käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hirvikokouksessa ja saatetaan kaikkien seurueen jäsenten tietoon ennen metsästykseen ryhtymistä. 2. Metsästysmaat, yhteistoiminta 2.1 Seuran metsästysmaiden vuokrauksesta vastaa johtokunnan valtuuttamat seuran jäsenet. 2.2 Seura voi kuulua erillispäätöksin ja erillissopimuksin hirvenmetsästyksen ns. yhteislupaan ja luovuttaa metsästysalueitaan vaihtomaiksi mikäli vuokrasopimukset sen sallivat. 3. Kaatoluvat 3.1 Kaatolupa-anomuksen tekemisestä vastaa vuosikokouksen erikseen valtuuttama jäsen, joka on oikeutettu nimenkirjoitukseen seuran asioissa. Yhdessä hirvipäällikön kanssa. 3.2 Kaatolupa-asioissa seuran puolesta neuvottelee, käsittelijän, luvanmyöntäjän ja mahdollisten yhteislupa kumppanien kassa, jahtipäälliköksi nimetty henkilö yhdessä vuosikokouksen valtuuttaman jäsenen kanssa.
4. Osallistumisoikeus 4.1 Hirvenmetsästykseen osallistumaan ovat oikeutettuja kaikki seuran varsinaiset jäsenet, sekä vuosilupaan oikeuttavat jäsenet jotka metsästävät samaan osaan varsinaisen jäsenen kanssa(lapset, puoliso, veljet). Varsinainen jäsenyys oikeuttaa yhteen osaan seurueessa. Täysivaltaisenjäsenen tuuraamiseen jahtipäivänä saa osallistua metsästyskortin omaava henkilö. Viralliseksi esteeksi voidaan katsoa seuraavat asiat. - Seuran asioiden hoitaminen - Työeste, sairaus, perhejuhla tai muu ylivoimainen este, jonka hirvijaosto katsoo hyväksyttäväksi. 4.2 Seuran hirvijaosto muodostetaan vuosikokouksen yhteydessä. Valitaan jahtipäällikkö ja edustaja/edustajat osallistumaan muodostettavaan yhteislupaan naapuriseurojen kanssa. Jahtipäällikkö valitaan vuosikokouksessa. 4.3 Hirviseurueeseen liittyminen tapahtuu ilmoittautumalla jahtipäällikölle sovittuun päivään mennessä joko puhelimella, kirjeitse tai sähköpostilla ennakkoon ilmoitettuun osoitteeseen. 4.4 Osallistumisoikeutta voidaan rajoittaa määräajaksi tai koko jahtikaudeksi jos metsästäjä ei noudata annettuja ohjeita tai esiintyy jahdin aikana alkoholin vaikutuksen alaisena. Hirvijaosto ja jahtipäällikkö ratkaisee asian välittömästi ilmoittaen päätöksen suullisesti, tarvittaessa kirjallisesti. 5. Osallistumisvelvollisuus 5.1 Seurueen jäsenen on osallistuttava jahtiin virallisina metsästyspäivinä. Myöhästymisestä tai ennen jahdin loppumista poislähtemisestä on ilmoitettava metsästyksen johtajalle. 5.2 Virallisiksi metsästyspäiviksi määrätään lauantai ja sunnuntai. Jako-osuus jaetaan kaikille jotka ovat metsällä tai perustellusta syystä pois. Poissaolopäiviä virallisilta
metsästyspäiviltä sallitaan 2 vrk ilman perusteltua syytä, poissaolopäivä ilmoitettava ennakkoon metsästyksen johtajalle viimeistään edellisenä päivänä. 5.3 Poikkeavista metsästyspäivistä tulee tiedottaa jokaiselle seurueen jäsenelle riittävän ajoissa. Poikkeavien metsästyspäivien saalis jaetaan kaikkien jako-osuutensa maksaneiden kesken. Peltopassista sovitaan aina erikseen. 6. Metsästyksen aloittaminen ja metsästyskäytännöt. 6.1 Hirvenmetsästyksen aloitusaamuna hirviseurue pitää kokouksen jossa käsitellään ja hyväksytään hirvijaoston laatima kaatosuunnitelma. Kaatosuunnitelmaan merkitään kaadettavien aikuisten eläinten määrät ja sukupuolet sekä kaadettavien vasojen määrä. Kokouksesta laaditaan muistio jonka metsästyksenjohtaja vahvistaa allekirjoituksellaan. 6.2 Hirviseurue seuraa hirvikannan määrää ja rakennetta syksyn edetessä. Mikäli hirvikannan tilanne edellyttää aloitusaamuna laaditun kaatosuunnitelman muuttamista kesken jahtikauden, tarvitaan kaatosuunnitelman muuttamiseen vähintään ½ hirviseurueen jäsenistön läsnäolo ja enemmistön päätös. 7. Ampumataito ja saaliinkäsittely 7.1 Jokaisella ampujana metsästykseen osallistuvalla on velvollisuus hankkia riittävän ampumataidon lisäksi valmius saaliinkäsittelyvaiheisiin. Ampumataidon ylläpitämiseksi suositellaan hirvikokeen tulosrajan ampumista vuosittain joko harjoituksissa tai virallisessa ampumakokeessa. 7.2 Saalista tai sen arvoa ei tule vaarantaa tarpeettomasti aiheettomilla armonlaukauksilla. 7.3 Jokainen seurueen jäsen osallistumaan saaliinkäsittelyyn ja metsästä noutamiseen. Sekä hankittava riittävä valmius pistämiseen ja suolistamiseen. 8. Haavoittamistilanne
8.1 Ampujan tulee aina seurata tarkkaan hirven käyttäytymistä ammutun laukauksen jälkeen. Mikäli hirvi ei kaadu kuulo tai näköetäisyydelle tulee sovitulla tavalla ilmoittaa metsästyksen johtajalle tilanteesta. Merkitä ampumapaikka ja hirvensijainti ampumahetkellä. Mikäli metsästyksenjohtaja ei toisin määrää niin ampuja seuraa 150m hirven jälkiä sotkematta niitä ja merkitsee selvästi hirven kulkusuunnan. 9. Kaatamisjärjestys 9.1 Tulkintatilanteissa hirven kaatajaksi merkitään henkilö joka on ampunut siihen ensimmäisen tappavan laukauksen. Sellaiseksi katsotaan laukaus joka normaalisti tappaa eläimen. Jos eläintä joudutaan jäljittämään annetaan eläimen rauhoittua riittävä aika. Eläin on kuitenkin saatava samana jahtipäivänä. Osuma on, kun ampumapaikalta on selvät verijäljet, tai muut jäljet, jotka kertovat ampujan osuneen hirveen kuolettavasti. Tulkinta tilanteessa ampuja tai ampujat metsästyksenjohtajan kanssa selvittävät asian. Kuultuaan muita passimiehiä ampumapaikan lähistöltä. 10. Saaliin jako 10.1 Kaadetun hirven nahka, pää mahdollisine sarvineen ja sisäelimet kuuluvat kaatajalle. 10.2 Kaadetusta hirvestä toimitetaan sille maanomistajalle paistipalanen jonka maalle hirvi kaatuu, joka ei kuulu hirviseurueeseen. 10.3 Lihanjako tapahtuu seurueen täysivaltaisten jäsenten kesken tasaosuuksin, jotka jakotilanteessa arvotaan. 11. Rikkomukset ja erimielisyysratkaisut 11.1 Seuran jäsenten kesken syntyneet erimielisyydet on saatettava metsästyksenjohtajan ja hirvijaoston tietoon mahdollisimman pian jotka toimivat
välimiehenä, ja määräävät erimielisyyksille ratkaisun välittömästi ja saattavat tiedon kiistan osallisille. Kaatosuunnitelman ulkopuolisen eläimen tahallisesta kaatamisesta seuraa rangaistus. Mikäli jäsen ampuu tahallisesti kaatosuunnitelman ulkopuolisen eläimen, on hänen maksettava hirviseurueelle 100 rangaistusmaksu tai vaihtoehtoisesti hänet suljetaan metsästyksen ulkopuolelle 2 viikoksi. Rikkomukseen syyllistynyt jäsen voi vapaasti valita kumman rangaistuksen hän valitsee. Kuitenkin rikkomuksesta seuran jäsenille seuraamukset tulee olla perusteltuja ja kohtuullisia. Metsästysrikoksesta suorittaa tutkinnat aina poliisiviranomainen. 12. Peijaiset 12.1 Peijaiset ovat yksi tapa kiittää metsästysmaiden vuokraajia toimintamahdollisuuksista. Peijaistapahtumalla edistetään seuran/seurueiden ja maanomistajien ja muiden sidosryhmien yhteistoimintaa. Peijaispäivänä ei metsästetä. 13. Kustannukset 13.1 Hirviseurueen kulut ja kulujen rahoitus ovat osa varainhoitoa ja kirjanpitoa, kulut jaetaan tasan seurueen osuuksille. Kuluiksi luetaan lupamaksut ja muut hirvenmetsästyksestä muodostuneet menot. Muut kulut ovat: - Palkkio jahtipäällikölle/yhteislupajohtajalle - Peijaisista muodostuneet kustannukset - ilmoituksista postimaksuista - viranomaismaksuista(eläinlääkäri ym.) 13.2 Jos metsästäjä jättää osallistumismaksun määräpäivään mennessä maksamatta, niin asian käsittelee hirvijaosto, tarvittaessa rajoittaa osallistumisoikeutta hirvenmetsästykseen.
14. Tiedoksi 14.1 Tämä metsästyssääntö jaetaan jokaiselle Uuran Erän seurueen jäsenelle riittävän ajoissa ennen metsästykseen alkamista kirjallisesti ja sääntö on metsästysseuran ilmoitustaululla kaikkien vapaasti luettavissa. 15. Hyväksynnät Uuran erän kesäkokous Paltamossa _29_/_08_/_2010 Lisäys sääntöön 5.2 Uuran Erän kesäkokous Paltamossa 25.8.2012