Ahlaisten kyläsuunnitelma 2010-2016
Sisällysluettelo Johdanto 3 Kylänkuvaus 4 Ahlaisten historia kyläkunnittain 5 Hanketoiminta Ahlaisissa 8 Ahlainen tänään 8 Erityispiirteitä Kellahdelta ja Lampista 13-14 Kyläkyselyn tulokset 15 Yrittäjyys ja yrittäminen 19 Perustan luominen toivotulle kehitykselle 20 Toimenpide-ehdotukset 21 Ahlaisten alueen visio vuonna 2016 23 Ahlaisten yhdistykset 24 Ahlaisten yritykset 25
Johdanto Ahlaisten kyläsuunnitelma kertoo asukkaiden ja yrittäjien toiveista, siitä millainen Ahlainen on vuonna 2016 ja keinoista, joilla tavoite saavutetaan. Ahlaisten kyläsuunnitelma jakautuu kolmeen pääkohtaan; Ahlaisten historiaan, nykypäivään ja toiveisiin ja tulevaisuuteen. Kyläsuunnitelma on rakennettu eri työryhmien, kyläkyselyiden ja keskustelutilaisuuksien avulla. Suunnitelman tekemiseen on osallistunut runsaslukuinen ja monia eri tahoja edustava joukko ahlaislaisia. Mukana ovat olleet lähes kaikkien Ahlaisten kaupunginosan, entisen Ahlaisten pitäjän yhdistykset ja niissä toimivat aktiiviset ihmiset. Yhteisessä ja yleisessä kokouksessa päätettiin tehdä yksi, yhteinen kyläsuunnitelma, joka kattaa koko alueen; Lampin, Kellahden, Alakylän ja Ylikylän alueet. Näin on myös tapahtunut. Ahlaisten alueella on kunniakas historia niin taloudellisesti kuin kulttuurihistoriallisestikin. Ahlaisten perinnemaisema on valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Kaunis ympäristö tarjoaa viihtyisän elinympäristön. Parasta Ahlaisissa ovat kuitenkin osaavat, ahkerat ja monipuolisesti lahjakkaat asukkaat. Kunniakas menneisyys on arvokas, mutta tällä suunnitelmalla tähdätään tulevaisuuteen. Toiveena on, että Ahlaisten alue kehittyy oman kulttuuriympäristönsä tuntevaksi maaseutumaiseksi nykyajan vaatimuksia vastaavaksi Porin kaupunginosaksi, joka kykenee tarjoamaan eri-ikäisille asukkailleen miellyttävän asuinympäristön peruspalveluineen. Palvelut voivat keskittyä kirkonkylälle ja Lamppia ja Kellahtea voidaan kehittää asuinalueina. Kylien asukkaiden asiointia kirkonkylällä tuetaan kimppakyydein, joita kyläläiset järjestävät keskenään, ja kaupungin tukemalla asiointiliikennejärjestelmällä. Vanhusten ja lapsiperheiden asumista tukevat kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan julkisten palveluiden lisäksi yksityiset palvelut. Haluamme säilyttää ne asiat, jotka koemme tärkeiksi. Näitä ovat puhdas ja kaunis luonto ja turvallinen asuinympäristö rakennuksineen ja maisemineen. Haluamme, että Ahlainen on elävä, kehittyvä maaseutumiljöö, jossa eri-ikäisten ihmisten on hyvä asua, elää ja tehdä työtä. Haluamme säilyttää ja parantaa palveluita, luoda yrittämisen edellytyksiä, hankkia uusia asukkaita ja pitää jo olemassa olevat asukkaat. Haluamme myös, että harrastusmahdollisuudet pysyvät ja paranevat entisestään. 3
KYLÄN KUVAUS Ahlainen on Porin pohjoisin kaupunginosa, johon kuuluu Ahlaisten Alakylä, Kellahti, Lamppi ja Ylikylä. Ahlaisten väiluku oli suurimmillaan n 4.400 asukasta v 1910. Kunnan liittyessä Porin kaupunkiin 1.1.1972 oli väkiluku 2454, nykyään asukkaita on n. 1300.
AHLAISTEN HISTORIA KYLÄKUNNITTAIN Alakylä ja Ylikylä Alakylä ja Ylikylä muodostivat entisen Ahlaisten keskustan. Ahlaisten keskusta on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, jossa on alkuperäisenä säilynyt 1900-luvun alun kirkonkylämiljöö. Ahlaisissa on myös 1800-luvulla syntynyt asuinyhteisö joen rannalla (Vaaksholma-Rantakaupunki) sekä Porin vanhin kirkko vuodelta 1796. ja C. L. Engelin suunnittelema kellotapuli vuodelta 1832. Ahlainen on ollut todennäköisesti vanhimpina aikoina kokonaan meren peitossa. Pronssikaudella itäisimmät osat ovat paljastuneet vedestä. Keskiajalla Ahlainen on ollut Huittisten kalastuksen ja metsästyksen erämaata, jonne on kuljettu vesireittejä pitkin. Ahlaisten alkuperäinen nimi Hvittisbofjärd, Huittisen selkä, on peräisin tuolta ajalta. Ahlainen nimen varmaa alkuperää ei tiedetä. Rannikolle asettui 1200- ja 1300- luvuilla ruotsinkielistä väestöä ja nimistö pysyi ruotsinkielisenä vielä 1700-luvullakin. Suomalaistuminen tapahtui vähitellen kun sisämaasta muutti suomenkielistä väestöä torppareiksi, palkollisiksi ja itsellisiksi ensin Kellahdelle ja Lamppiin sekä vähitellen Ylikylään. Saaristossa ruotsinkieli säilyi pitkään. Kuningas Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa aikana kruunu jakoi palkkioina, eläkkeinä ja korvauksina läänityksiä, jolloin myös Ahlaisiin ilmestyivät aateliskartanot. Talonpojat joutuivat häädetyiksi tai saivat viljellä tilojaan aatelin lampuoteina. Vasta Kustaa III:n Yhdistys- ja vakuuskirja antoi talonpojille rajattoman omistusoikeuden ja etuoikeuden lunastaa tilansa perintötilaksi. Ahlaisissa maat kuuluivat 1700-luvun alkupuoliskolla etupäässä kolmelle suvulle. Pääelinkeinojen maanviljelyksen ja kalastuksen lisäksi on Ahlaisissa ollut myös merkittävää teollisuutta 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella. Laivan rakennus oli vilkasta 1800 luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla. Ahlaisten kolmella telakalla rakennettiin suurehkoja valtameripurjehtijoita, lähinnä parkkeja. 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Ahlaisissa oli useita sahoja, joille puutavara uitettiin vesireittejä pitkin. Sahateollisuus oli siihen aikaan merkittävä työllistäjä. Ahlaislaisia työllistivät lisäksi mm. tiilitehdas, nahkurinliikkeet, suolaamot, myllyt ja kala-astiatehdas. Sahakoskella toimi öljynpuristamo, raaka-aineena pääasiassa pellava, ja vanuttamo, lisäksi siellä valmistettiin mm. vernissaa. Sandössä toiminut täyshoitola oli helsinkiläisvieraiden suosiossa 1930- ja 1960-luvuilla. 1900-luvun alkupuoli oli Ahlaisissa vilkasta yhdistystoiminnan aikaa, jonka keskuksena oli seuratalo Ahjola. Ahjolan rakensi vuonna 1905 VPK ja sen omistajina ovat myöhemmin olleet Ahlaisten Nuorisoseura, Suojeluskunta, Maamiesseura, Ahlaisten urheilijat ja Porin kaupunki. 5
Kellahti Ensimmäiset maininnat Kellahden kylästä, nimellä Kelefierd, löytyvät asiakirjoista jo vuodelta 1540. Suuret maa-alueet Satakunnan rannikkoseudulta, mm. Kellahden kylän alueet. kuuluivat siihen uskollisuuden osoitukseen, jonka ratsumestari Otto von Grothusen sai lahjoituksena v. 1614 Ruotsin kuninkaalta. Ensin Lyttylän kartanoa isännöinyt Grothusen siirtyi sittemmin Kellahden säterin isännäksi kokoamalla kylän tilat säterikseen. Myöhemmin tästä tilasta muodostettiin kaksi erillistä tilaa, Kellahden säteri ja ratsutila. Kellahden säteri on kuulunut Avellan suvulle 1700- luvulta alkaen, rustholli ostettiin nykyiselle omistajasuvulle huutokaupassa v. 1868. Kartanot rakennuksineen ja puistoineen antavat vielä tänä päivänäkin historiallisen leimansa kylän maisemaan. Kellahden koulu rakennettiin tilallisten pontevien toimien ansiosta v. 1882 Männistön mäelle. Koulu toimi vuodesta 1882 vuoteen 1972 kyläläisten opinahjona. Koulurakennus on vielä hyvässä kunnossa, nykyään Porin kaupungin omistama ja kaupungin vanhimpia koulurakennuksia. Kunnallisneuvos ja valtionpäivämies Edvin Avellanilla oli merkittävä rooli niin kansakoulun perustamisessa kotikyläänsä kuin yhden Suomen vanhimman kyläkirjaston syntyyn Ahlaisiin. Ylikylän ja Alakylän koulupiirit muodostettiin v. 1937 kylän suuren lapsimäärän vuoksi. Kellahden Alakylään rakennettiin koulu v.1953. Kellahden Ärholmassa oli merkittävä laivanrakennusveistämö 1800 luvulla. Kellahden varvilla rakennettiin mm. kauppahuone W. Rosenlew & Co:yn purjelaivoja, jotka seilasivat menestyksekkäästi maailman merillä. Runsas torppariväestö työskenteli ahkerasti Kellahden kartanoissa. Uuden maanvuokralain toteutumisen jälkeen he jatkoivat itsellisinä pienviljelijöinä maata viljellen ja karjaa pitäen. Sodan jälkeen, vuosina 1945 1946, Kellahdelle asutettiin 13 siirtolaisperhettä. Suurin osa perheistä tuli Hiitolan pitäjästä, Kilpolan saaresta. Kartanoilta lunastettiin karjalaisille tiloja, jotta he pääsivät normaaliin elämän alkuun. Talvi ja jatkosodan taistelut vaativat seitsemän kellahtelaisen nuoren miehen hengen. Pronssilaatta näiden sankarivainajien muistoksi hankittiin ja sijoitettiin Kellahden koulun seinään v. 2000. Kellahden kylässä oli parhaimpina aikoina lukuisia kauppoja ja oma postitoimistokin. Kylässä toimineet palvelut ovat kuitenkin loppuneet yksi toisensa jälkeen. Kylän viimeinen kauppa lopetti toimintansa 1990 luvun alussa. Kellahden kylän asukkaat ovat osallistuneet aktiivisesti kylän elämään, tästä ovat osoituksena useat yhdistykset. Urheilua, kuntoilua ja kilpailutoimintaa lukuisissa eri lajeissa ovat järjestäneet omat urheiluseurat, Kellahden Kunto ja Kellahden Nousu, jotka kummatkin ovat Ahlaisten urheilijoiden alaosastoja. Kellahden kyläyhdistys perustettiin 6
kylän asioita ajamaan v. 1993. Kellahden Martat on koonnut naisväkeä monipuoliseen toimintaan yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Kyläläisille ovat tarjonneet harrastusmahdollisuuksia kylän omat yhdistykset sekä esimerkiksi Porin Työväenopisto, Otsolan kansanopisto sekä 4H- yhdistys. Koulu on aina ollut kyläläisten yhteinen ja oma kokoontumis- ja harrastuspaikka, sillä on edelleen ehdottoman tärkeä merkitys kyläläisille, siitä on muodostunut kylän sydän. Kartanoiden ja torppien kylänä tunnettu Kellahden kylä elää, toimii ja sinnittelee tänä päivänä menneisyyden ja nykyisyyden keskellä, vanhojen vaahteroiden suojassa, kaatopaikkojen katveessa. Lamppi Lampin rajaaminen omaksi kyläksi kävi välttämättömäksi 1700-luvun jälkipuoliskolla, kun kylien rajat vaakiintuivat ja siihen asti Ylikylään luettu Lampin yksinäistila asutettiin uudelleen. Elinkeinoina olivat yleisesti maanviljelys sekä maanviljelystä täydentävä karjatalous. Useampia kotitarvemyllyjä rakennettiin jokien koskien rannoille. Järvistä, joita Lampissa on useampia, sai runsaasti kalaa sekä joista myös jokihelmisimpukoita. Pirttijärvellä toimi majatalo. Teollisuutta Lamppiin tuli jo 1700-luvun alussa, kun kapteeni Erik Inberg perusti Lampin ensimmäisen sahan. Myöhemmin sahan osti Antti Ahlström. 1800-luvun lopulla perustettiin Lampin tiilitehdas. Ensimmäisen kapupan Lamppiin perusti V:Vehmanen vuonna 1926. Ensimmäinen urheiluseura saatiin Lamppiin vuonna 1926, kun perustettiin TUL:n alainen Lampin Isku ja sitten myöhemmin Ahlaisten kunnan rahoittamana Lampin Leisku ja Pirttijärven Urheilijat. Lampin Nuorisoseura perustettiin 1935. Vuonna 1936 nuorisoseurassa oli 77 jäsentä. Sen virkeä alaosasto oli opettaja Aune Tuomiston johtama laulukuoro. Lampin nuorisoseuran toiminta päättyi sotavuoteen 1942. Ahlaisiin perustettiin 1903 työväenyhdistys ja vuonna 1908 saivat Lamppi ja Sahakoski omat työväenyhdistyksensä. Lamppiin rakennettu oma työväentalo vihittiin käyttöön helluntaina 1929. Merkittävä vaikuttaja Lampissa on ollut Lampin kartanon isäntä, varatuomari K. J. Lönegren, Lönnin patruuna. Lönegren perusti Lamppiin ensimmäisen kansakoulun, varusti aikuisväestölle tarkoitetun kirjaston ja kiinnitti erityistä huomiota maatalouden edistämiseen. 1950-luvulla kylä oli sähköistetty ja samalla vuosikymmenellä metsänhoitolautakunta perusti Kankaanrannan tapimitarhan. Kankaanranta oli siihen aikaan yksi kunnan huomattavista työllistöjistä, nykyisin taimitarhan omistaa Taimi-Tapio. 1960- ja 70-luvuilla kylässä oli kauppa, postitoimisto, kaksi pankkia, huoltoasema, jonka yhteydessä toimi baari sekä oma koulu, joka nykyään on kyläläisten monien toimintojen ja harrastusten kokoontumispaikka. 7
HANKETOIMINTA AHLAISISSA Pomokaudella Ahlaisissa oli kaksi hanketta. Vuosina 1997-1999 rakennettiin retkeilyreitistö Lamppi-Ahlainen-Kellahti ja Toimintapuisto Kellahdelle. Leader+kaudella vuosina 2000-2006 on toteutettu seuraavat hankkeet: Leikkipuisto, Lampin koulun katonkorjaus, yrittäjien Tullan tutuiksi-hanke, Kirkkovene, vesien kunnostukseen liittyvä investointi Keikveden niittokone ja traileri, Kellahden historia, Ahlaisten rantabulevardi ja matkailun edistämiseksi tehty Matkailijan Ahlainen-hanke. Porin kaupungin ja Noormarkun kunnan kanssa on yhdessä toteutettu Onnenkosken uimarannan kunnostus. Kaupungin ja ympäristötoimiston kanssa yhteistyössä on rakennettu n 50 km pitkä vesijohtoverkosto Sandöö-Fisköö-Pohjajoki alueelle ja Ylikylän-Lampin alueelle on rakennettu viemariverkosto vuoden 2009 aikana. Ahlaisiin on laadittu myös Ylikylän maisemanhoitosuunnitelma ja maatalousalueiden monimuotoisuuden yleissuunnitelma. Ahlaisten alueita kuuluu ympäristönsuojeluohjelmaan sekä laajalti Naturan suojeluohjelmaan Uudella ohjelmakaudella vuosina 2007-2013 on toteutettu Lainerannan uudistamishanke ja Uksjärven vedenkorkeuden sääntelysuunnitelma. Putajan rannassa olevaa vanhaa kauppakiinteistöä kehitetään talkoovoimin. Leaderrahoituksella, jota Ahlaisten nuorisoseuran hallinnoi, on rakennettu Ahlaisten kyläsauna. Sauna valmistuu huhtikuun 2010 aikana. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on saatu Porin Ahlaisten vedet-hanke. Hanke on I-vaihe Ahlaisten vesitöjen kunnostuksessa, hanketta hallinnoi Porin kaupunki. Porin kaupunki, ympäristötoimisto ja asukkaat ovat yhteistyössä rakentaneet Ylikylä- Lamppi-alueelle viemäriverkostoa vuoden 2009-2010 aikana... Väestön kehitys AHLAINEN TÄNÄÄN 0-6 v 7-12 v 13-15 v 16-24 v 25-64 v 65- v yhteensä 2000 82 71 44 112 770 303 1382 2003 100 77 36 97 779 306 1395 2004 98 72 43 95 750 307 1365 2005 93 77 41 82 754 307 1354 2006 91 80 38 76 737 311 1333 2007 92 90 31 73 747 311 1344 2008 84 91 32 68 722 314 1311 muutos -16 14-4 -29-57 8-84 8
Ahlaisten ikäjakauma 2000-2008 800 720 640 560 480 400 320 240 160 80 0 0-6 v 7-12 v 13-15 v 16-24 v 25-64 v 65- v 2000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Ahlaisten kylien väestönkehitys vuosina 2000-2008 2000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Alakylä 435 445 428 426 411 412 402 Kellahti 271 277 273 274 277 276 270 Lamppi 160 159 160 158 160 160 159 Rankku 10 14 13 10 9 12 11 Ylikylä 506 500 491 486 476 484 469 yhteensä 1382 1395 1365 1354 1333 1344 1311 muutos 13-30 -11-21 11-33 Ahlaisten väestönkehitys kyläkunnittain 600 500 400 300 200 Alakylä Kellahti Lamppi Ylikylä 100 0 2000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 9
Kaupungin tontit Kaupunki omistaa runsaasti tonttimaaksi soveltuvaa maata Ahlaisten alueella, mutta asuntotuotantoon niitä on tarjottu varsin niukasti. Kaupungin omistamia asuntoja on Ahlaisissa noin kolmekymmentä, pääasiassa vanhustenasuntoja. Viime aikoina kaupunki on hankkinut teollisuusmaata Peittoonkorven alueelta. Toivon mukaan alueelle saadaan syntymään pienteollisuutta, joka työllisää kylän asukkaita. Elinkeinotoiminta Ahlaisten alueen tärkein työllistäjä on perinteisesti ollut maa- ja metsätalous. Nykyään suurin osa työikäisestä väestöstä käy töissä muualla kuin Ahlaisten alueella, pääasiassa Porin keskustassa, Meri-Porin alueella ja naapurikunnissa. Ahlaisissa on muutama matkailua palveleva yritys ja joukko muita yrityksiä. (Liite 2) Kunnallistekniikka ja jätehuolto Ahlaisissa on tällä hetkellä jäteveden puhdistamo, vedenottamo ja kirkonkylässä, Lampissa ja Kellahdella on jonkin verran verkostoa. Runkoviemärin jatke on rakennettu vanhainkodille saakka ja Ylikylän-Lampin paineviemäri on liitetty Ahlaisten runkoverkkoon vuoden 2009 aikana. Ahlaisiin on perustettu vesiosuuskuntia, jotka huolehtivat verkoston rakentamisesta. Kaupunki avustaa osuuskuntia talousarvioon vuosittain otettavalla määrärahalla. Jätehuolto toimii yksityisten yrittäjien kautta. Tie ja joukkoliikenne, tietoliikenneyhteydet ja sähkönjakelu Porin saaristotien myötä on varsinkin kesäaikana pyöräilyliikenne lisääntynyt Ahlaisten kirkonkylän ja valtatie 8:n välillä. Kevyen liikenteenväylää on rakennettu välille Nahkurinkuja-Pullerontie. Kevytväylää tulee jatkaa aina VT8.lle asti, koska Ahlaistentie on mutkainen ja näkyvyydeltään monin paikoin heikko. Vanhukset joutuvat käyttämään esim. taksia asioidessaan palveluitaan tarjoavassa kauppakeskuksessa. Kauppakeskuksen kohdalle on kevytväylän rakentamisen yhteydessä syntynyt vaarallinen, ahdas mutka näkemäesteineen, joka tulee korjata välittömästi. Kevytväylää tulisi saada myös Ämttöntielle Ahlaistentien ja uimarannan välille. Tiestö on pääsääntöisesti sorapintaista ja vaativat peruskunnostusta. Teiden huolto ja talviaurauksissa on puutteita. Korkeakosken asukkaat toivovat Porin kaupungin ottavan Järvitien haltuunsa runsaan yleisen käytön vuoksi. Merikarvian rantatieltä puuttuu kokonaan kevyenliikenteelle tarvittava tila. Tie on vaarallinen esim. koululaisten kuljettavaksi. Peruskorjaus pitää saada välille Kaapola-Kellahti ja kaupungin tulisi ottaa Kellahdenrantatie kokonaan haltuunsa ja tehdä kyseiselle tielle peruskorjaus. Sandön paikallistielle tulee tehdä peruskunnostus. Teiden valaistuksessa on puutteita. Kipeimmin valaistusta tarvitaan Ahlaistentielle valaistuksen puuttuvalle loppuosalle, Lampintielle, Kellahdenrantatielle sekä Kellahden rantatie-ämttöön-saaristotien risteykseen. 10
Ahlaisten peruspalveluiden näkökulmasta on tärkeää turvata julkinen liikenne vähintään nykyisellä tasolla. Laajakaistayhteydet ovat joillakin Ahlaisten alueella vielä saavuttamattomissa, mm Kellahdella ja Lampissa sekä Fisköön alueella. Ahlaisiin koko alueelle, käsittäen myös Kellahden ja Lampin, tulee saada toimiva 3G-verkko. Sähköjakeluun on tullut parannuksia, mutta parantamisen varaa on edelleen. Ahlaisten palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu hoidetaan palokuntasopimuksella Ahlaisten VPK:n kanssa. Terveydenhoito, sosiaali- ja vanhustenhuolto Ahlaisissa on olemassa oman pienen terveyskeskuksen edut, mutta terveydenhuolto on työmäärään nähden aliresursoitu ja palvelun odotusajat ovat kohtuuttoman pitkiä. Lääkäripalvelut ovat riittämättömät ja terveystalo on auki rajoitetusti. Vanhustenhuollon valtakunnallinen suositus hoitohenkilökunnan suhteen on 0,55 hoitajaa/asukas ja Ahlaisissa se on 0,51. Päivähoidon osalta on tapahtunut parannuksia. Alueellinen Päiväkoti Kotola saatiin vihdoin Ahlaisiin ja nyt voidaankin todeta, että olemme saavuttaneet muun kaupunginosien tason päivä- ja esikoulupaikkojen osalta. Koulutus ja vapaa-aika Ahlaisten ala-aste toimii nykyisellään viisiopettajaisena ja siellä on kaksi koulu-avustajaa. Yläasteen Ahlaisten koululaiset käyvät ensisijaisesti Kuninkaanhaan koulussa ja lukion keskusta-alueen lukioissa. Ahlaisten ala-aste vaatii perus-korjausta. Oppilailla ei ole asianmukaista ruokailutilaa, vaan ruokailu tapahtuu luokissa. Koulun läheisyyteen on suunniteltu rakenettavaksi sisäliikunta- ja juhla-tilat. Tila avaa uusia harrastusmahdollisuuksia ja lisää koulun kerhotoimintaa. Tilojen osalta elämme toivossa, että ne vihdoin saataisiin vuoden 2010 loppuun mennessä valmiiksi. Suunnitteilla on myös koulun pihapiiriin uusi lähiliikuntapaikka. Talviliikuntapaikat säilynevät urheilukentän alueella. Iltapäiväkerho toimii koulun piha-alueella sijaitsevassa kaksi huoneistoa käsittävässä rakennuksessa. Toisessa huoneistossa toimii Porin työväenopiston kudontapiiri. Esikoulu toimii entisellä Alakylän koululla, samassa pihapiirissä on myös ryhmäperhepäivähoitopaikka Tupala. Rakennukset Ahlainen on valtakunnallisesti tunnustettu kulttuurihistoriallinen miljöö. Kaupungin omistamat kiinteistöt ovat pääsääntöisesti huonossa kunnossa Ahlaisten alueella. Kiireellisiä korjauskohteita ovat Ahlaisten koulu, kirjasto = entinen Alakylän koulu, myös vanhainkotiin tarvitaan korjausta mm paloturvallisuuden vuoksi. Vanhainkodin pihassa 1800.luvulta oleva kivinavetta vaatii korjausta. Korjaustoimet kohteissa ovat välttämättömiä, jotta mm. vuotavien kattojen vuoksi rakennusten turmeltuminen korjauskelvottomiksi saataisiin estetyksi. 11
Kulttuuri Ahlaisissa on aina ollut monipuolista harrastustoimintaa. Teatteri, kuorolaulu ja torvisoitto ovat olleet suosituimpia harrastusmuotoja liikunnan lisäksi. Nykyään toimivia yhdistyksiä on noin 30, jotka tarjoavat hyviä harrastusmahdollisuuksia. (Liite 1) Tämän päivän toimintaa kulttuurin saralla/opintopiirejä Piiri/ryhmä/tapahtuma toteuttaja Kellahti; Joogapiiri Otsola kudontapiiri Porin työväenopisto Miestenjumppa Kelladen kunto Lentopallo/sähly Kelladen Kunto yhteislaulutilaisuus heinäkuussa Kellahden kyläyhdistys Metsäkirkko Kellahden kyläyhdistys, Kellahden Martat, srk, Ahlaisten metsästysseura 4H-kerho Porin 4H-yhdistys Lamppi; Tanhut Porin työväenopisto tilkkupiiri, kädentaidot Lampin kyläyhdistys miestenjumppa Otsola naistenjumppa Otsola neuvonta/opintoryhmiä Lampin martat Ahlaisten kirkonkylä; Puukäsityökerho Porin työväenopisto Entisöinti Otsola Murrepiiri Porin työväenopisto Kudontapiiri Porin työväenopisto Laulunlyömät Porin työväenopisto Muskari-ja soitinryhmät Otsola Urheilu mm. Ahlaisten urheilijat Naisten jumpat, urheilukoulu, lentopallo, yleisurheilu, melonta, painonnosto Partio Ahlaisten Ankkurit Teatteri Ahlaisten nuorisoseura Sähly, satujumppa Ahlaisten nuorisoseura Elokuvat Ahlaisten nuorisoseura Ompeluillat Ahlaisten maatalousnaiset Massatapahtumina Kesäkauden korkkaus kirkkovenesoutuineen, kesäteatteri, Poikeljärven tanssit, Juhannuspotkupallo ottelu, Mustanlahden hölkkä, Pieni Yösoitto, Ahlaisten markkinat elokuussa, Sadonkorjuutapahtuma, Laskiasen Trullitapahtuma, kelkkakilpailut ja joulumarkkinat. 12
Erityispiirteitä Kellahden kylästä/kellahden kyläyhdistys Ry Kellahden kyläyhdistys katsoo, että on tärkeää saada pidettyä kylä asuttuna ja elinkelpoisena tulevaisuudessa ja uusien perheiden houkutteleminen kylään on siinä ratkaiseva seikka. Tärkeänä nähdään myös, että nykyiset toiminnot kylässä saadaan säilymään. Erityisen tärkeää on, että koulurakennus pysyy kaupungin omistuksessa ja kyläläisten käytössä. Koulu on kylän sydän, jonka ympärillä kylän elämä pyörii. Lisäksi pidetään ensiarvoisena, että yhteistyö kaupungin kanssa sujuu yhtä mainiosti, kuin se viime vuosina sujunut. Kyläyhdistyksen tavoitteisiin ja toimintaan kuuluu myös kylän kulttuurin ja historian taltioiminen. Kylän vahvuudet:sijainti lähellä kaupunkia, luonto, maisemat, aktiiviset, reippaat yritteliäät ihmiset, runsas historia, koulurakennus Kylän heikkoudet: periferia kaupungin silmissä, palveluiden puute, etäisyydet vanhojen ihmisten kannalta, uppiniskaisuus kehitysasioissa, teiden huono kunto, katuvalojen puute Uhat: syrjäytyminen kaupungin päättäjien suuntaan, kohta Suomen suurin kaatopaikka, kaupungin tonttipolitiikka Mahdollisuudet ja vahvuudet; Luonnon monimuotoisuuden hyödyntäminen, innostuneet taitavat ihmiset, Eteläjoen virkistys- ja kalastuskäyttö, retkeilyreitistö 13
Erityispiirteitä Lampista/Lampin kyläyhdistys ry Kylällä on oma toimitila, kaupungilta vuokrattu entinen koulu, jossa on monenlaista toimintaa. Kokoontumispaikka tarjoaa kyläläisille paikan kunnonkohottamiseen, mielenvirkistämiseen ja kädentaitojen ylläpitämiseen. Yhteistyöllä kirkon seudun väen kanssa järjestetään kesällä tansseja Poikeljärvellä ja osallistutaan kesäteatteritoimintaan. Heikkoutena on asukkaiden ikääntyminen, huonot kulkuyhteydet mm. kirkonseudulle (varsinkin joukkoliikenne). Uhkana on, että osallistuvat ihmiset eivät enää jaksa, välinpitämättömyys ja että vähätkin palvelut vielä vähenevät. Mahdollisuudet ja voimavarat Sijainti; hyvä yhteys kaupungin keskustaan omalla autolla liikuville, nuoret lapsiperheet, kaunis luonto ja mukavat ihmiset. Hyvät ulkoilumahdollisuudet, pururata ja talvella latu. Alueella vesi- ja viemäröinti, Taimi Tapion työpaikat ja yksityisyrittäjät 14
Kunnalliset palvelut Kyläkyselyn tulokset KOKO KYLÄ % % % % % % % Erittäin hyvin Kohtalaisen hyvin Hyvin Kohtalisen huonosi Huonosti Erittäin huonosti Ei mielipidettä Jätehuolto 17,8 35,6 40,0 2,2 0,0 2,2 2,2 Teiden kunto 0,0 15,6 13,3 33,3 20,0 15,6 2,2 Vesi 22,2 28,9 33,3 2,2 6,7 4,4 2,2 Jätevesi 2,2 6,7 15,6 13,3 20,0 33,3 8,9 Valaistus 2,2 8,9 22,2 13,3 22,2 28,9 2,2 Julkinen liikenne 0,0 13,3 6,7 17,8 24,4 35,6 2,2 Tietoliikenne 2,2 8,9 17,8 8,9 26,7 15,6 20,0 Terveydenhuolto 0,0 13,3 24,4 22,2 20,0 15,6 4,4 Päivähoito 8,9 13,4 20,0 6,7 4,4 2,2 44,4 Vanhustenhuolto 0,0 6,7 28,9 13,3 15,6 15,6 20,0 Muut palvelut/asiat Asuinympäristö: Ahlaislaiset ovat kohtalaisen tyytyväisiä asuinympäristöönsä ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ympäristö koetaan viihtyisäksi ja turvalliseksi. Suurin huolenaihe on liikenneturvallisuuden ja yhteyksien nykytila. Kyläteiden päällysteet ja valaistuksen riittämättömyys nousee esille useissa vastauksissa. Ahlainen- Lamppi välille vaaditaan kevyenliikenteen väylää. Kellahdentien Kaapolan ja valtatie 8:n risteykseen tulee tehdä tieliikenneturvallisuutta parantava kunnostus sekä Kellahdenrantatien perusparannus. Valaistuksen tarpeessa on koko Ahlaistentie sekä Lampin- ja Kellahdentiet, Kellahdenrantatie sekä Ämttööntien ja Porin saaristotien risteys teollisuuskaatopaikka-alueella. Nykyiset julkisen liikenteen palvelut koetaan huonoiksi. Yhteyksiä on liian vähän ja aikataulut sopimattomia. Myös julkisen liikenteen supistuksia pelätään. Tietoliikenneyhteyksiin (laajakaista) toivotaan parannuksia, 3G-verkko tulee saada koko Ahlaisten alueelle. Julkisen hallinnon palvelut saavat runsaasti kritiikkiä. Kaupungin suhtautumiseen Ahlaisten asioihin ollaan vieläkin tyytymättömiä, vaikka parannusta viime vuosien aikana on tapahtunut. Kaupungin pitää ymmärtää Ahlaisten erityispiirteet ja ottaa ne huomioon. Terveydenhuollon palvelut ovat riittämättömät tai huonosti organisoitu. Kaavoituspolitiikka ja tonttien markkinointi koetaan huonosti hoidetuksi ja riittämättömäksi. Jätehuolto ja vesiasiat ovat pääosin kunnossa. Uudet jätevesimäärykset huolestuttavat haja-asutusalueen asukkaita. 15
Kellahden osalta teollisuuskaatopaikka huolestuttaa monia vastaajia, ympäristön tila ja asukkaiden viihtyvyys nousevat voimakkaasti esille. Mökkiläisten jätehuoltoon toivotaan parannusta. Vesistöjen kunnostaminen, Ahlaisten ympäristönsuojeluohjelma ja maisemointiasiat koettiin tärkeiksi. Ahlaisten jokisuistoalueiden ja Mustalahden kunnostus vaatii toimenpiteitä heti. Palvelut ja harrastustoiminta: Palvelutarjontaan ollaan yleisesti ottaen tyytyväisiä. Lähinnä tyytymättömyyttä aiheuttavat julkiset palvelut. Niistä etusijalle nousee erityisesti terveyspalvelut ja joiltain osin vanhustenhoitopalvelut. Päivähoito- ja esikoulu saa kiitosta. Lääkäri- ja hammaslääkäripalveluiden saatavuutta kaivataan lisää. Esitettiin jopa mahdollisuutta käyttää Ahlaisissa olevia toimivia lääkäri- ja hammaslääkärin vastaanottotiloja yksityisille palveluntarjoajille, jotta ahlaislaiset saavuttaisivat ko palvelut omalla kylällään. Koulun nykyinen kunto huolestuttaa vastaajia. Aikuisväestö kokee, että harrastusmahdollisuuksia on riittävästi ja ne ovat monipuolisia. Uusia harrastusmahdollisuuksia silti kaivataan. Kylän omien osaajien taitoja voisi hyödyntää enemmän, tähän suuntaan esim. Otsola on kehittämässä toimintaansa. Nuorille ja lapsille olisi tarjontaa vastausten mukaan lisättävä, esim. tanssin ja musiikin osalta (koulussa toimii vuoden 2009 aikana alkanut bändikerhotoiminta, yhteistyössä Otsola, koulu ja nuorisoseura). Todellinen tarve tulee kartoittaa ja sitä kautta pyrkiä kehittämään tarjontaa. Kunnollisia tiloja tapahtumien järjestämiseen (uusi juhla-ja liikuntayila) Ahlaisissa toimii noin 30 yhdistystä. On olemassa tarve tiivistää yhdistysten välistä yhteistyötä Tällä voitaisiin entistä paremmin kytkeä hajallaan sijaitsevat osa-alueet toisiinsa. Esille onkin tuotu tarve yhdessä rakentaa yhteisesti kylälle vahvaa imagoa. Sen voimalla ulkopuolisiin yhteistyökumppaneihin ja päättäjiin luodaan vahva mielikuva kyläläisten tahtotilasta erilaissa hankkeissa. 16
Kehittämistarpeita pähkinänkuoressa - kevyen liikenteen väylä VT8:lle (liikenneturvattomuus) - vesistöjen kunnostus - katuvalaistus (alueellisia eroja, mutta yleensä toivotaan parannusta - teiden kunto (päällysteet, talvihoito, teiden peruskunto alueen perusteillä) - julkinen liikenne (liian vähäistä) - terveys- hammaslääkäri- ja labrapalveluissa toivomisen varaa - mökkiläisille parempaa jätehuoltoa, muut joko tyytyväisiä tai kohtalaisen tyytyväisiä - yhteishengen parantaminen - päivähoito (tilanne korjaantunut, taso riittävä) - pankkipalvelut (lähinnä maksuautomaattia kaivattiin) - tapahtumista tiedottaminen (www.ahlainen.fi sivusto hyvin käytössä, oma paikallislehti on hyvä asia) -kylätalo tarpeellinen (yhteiset kokoontumiset, kulttuuritarjonta, harrastustilat, yhteishengen luominen) - vanhuksille kaivataan lisää hoitopaikkoja, ateriapalvelu kaipaa kehittämistä, terveyspalveluiden saaminen hidasta - työpaikkoja asukkaille -koulun nykyinen kunto huono -kylämarkkinointi sekä kylän sisällä että ulospäin (ahlaislainen identiteetti kunniaan!) -yritystontteja Peittoonkorven alueelle - Ahlaisten imagon kohotusta, kaatopaikkamielikuvan vastapainoksi - asukashankinta 17
Kyläkyselyn nelikenttä-analyysi (SWOT) MAHDOLLISUUDET -viihtyisä, turvallinen elinympäristö -asukkaiden aktiivisuus (harr.toiminta) -kaupungin läheisyys -yrittäjyys -yrittäjien yhteistyö markkinoinnissa, koulutuksessa yms. -matkailulliset mahdollisuudet -kulttuuriympäristön hyödyntäminen -yhteishengen löytyminen -meri, joet ja järvet -kesäasukkaat -harrastusmahdollisuudet -vanhainkodin keittiötä kehittämällä voitaisiin ateriapalvelut monipuolistaa - virikkeinen vanhuus vähentää hoitopaikkojen tarvetta - koulun ja päivähoitopaikkojen turvaaminen - Peittoonkorven alue -jokien virkistyskäyttö, virkistyskalastus UHKAT -Porin kaupungin läheisyys -Peittoonkorven läjitysalue -tontti- ja kaavoituspolitiikka -julkisen liikenteen väheneminen -koulun huono kunto --teiden kunto -palveluiden väheneminen -virkamiesten kielteinen asenne -luonnon saastuminen, vesien rehevöitym. -väestön ikärakenteen vinoutuminen -kokoontumispaikkojen väheneminen - nuorison pois muutto -omatoimisen asioiden hoidon vaikeutuminen - nuorten muutto, vanhusten turvattomuus HEIKKOUDET -tonttien puute niin asunto- kuin yritystontit -julkinen liikenne -koulun kunto -tiestön kunto ja hoito -liikenneturvattomuus;kevyenliik.väylä puuttuu, valaistus -terveydenhoidon -jokisuistoalueet maatumassa, kohta ei veneily mahdollista kylälle VAHVUUDET -viihtyisä, turvallinen ympäristö -asukkaiden aktiivisuus -kaupungin läheisyys -meri, joet ja järvet -kesäasukkaat -matkailulliset mahdollisuudet, alueen virkistyskäyttö -koulu - toimiva päivähoito - monipuoliset harrastusmahdollisuudet - arvokas omaleimainen kulttuurihistoriallinen miljöö 18
Yrittäjyys ja yrittäminen Yrityshaastattelut (Paavo Kajander) Ahlaisissa on asukasmäärään suhteutettuna eniten yrityksiä ja yhdistyksiä Porissa. Ahlaisten ja sen eri kylien alueella toimii yli 70 yritystä. (Liite 2) Kehittämistoimenpiteitä: Palvelu- ja matkailuyritykset ovat Ahlaisten yrityselämässä vahvasti esillä. Yritysten kannattaa jatkossakin kytkeytyä kaupungin kattomarkkinointiin eli Yyteri-brandiin. Sen lisäksi on selkeää tarvetta yhteistyössä palkata asiantunteva markkinointihenkilö, joka valmistelee yrittäjien kanssa oman suoramarkkinointiohjelman ja toteuttaa sen kahden seuraavan vuoden aikana. Osarahoitusta TE-keskukselta ja Satakuntaliitolta. Osana kyläsuunnitelmaa laaditaan yrittäjien yhteinen palvelutuotannon liiketoimintasuunnitelma. Samalla kartoitetaan asiakkaat, markkinat, palvelupaketti ja etsitään markkinointikeinoja. Lisätään oman kylän palveluiden kysyntää. Lähialuemarkkinointi! Ahlaisissa asuu vanhempaa väkeä, joka haluaa asua tutussa ympäristössä mahdollisimman pitkään iästä ja kunnostaan rippumatta. Nämä henkilöt tarvitsevat enenevässä määrin ulkopuolista apua mm. lääkäri-, siivous-, talonhoito- ja ruokapalveluissa. Tällaisten tukipalvelujen tuottaminen kylän oman väen ja yritysten toimesta tulisi tarpeesta. Toimintasuunnitelma: Suunnitellaan ja toteutetaan yritysten yhteistä koulutusta, joka samalla toimii myös yhteisten liiketoimintojen kehittämisosiona Kehitetään entisestään Ahlaisten Joulunavausta ja tiivistetään yhteistyötä Porin kävelykatu yhdistyksen kanssa. Tähän on selkeä perustelu: kaupunki tukee rahoituksella Porin joulunavaustapahtumia. Juhla-ja liikuntatila tulee olla osa koulukeskusta, jolloin se voi palvella myös koulussa tapahtuvia vapaaehtois- ja iltatoimintoja. Aivan uutena mahdollisuutena ei pelkästään Ahlaisten alueen kannalta vaan myös lähikuntien /Merikarvia, Noormarkku, Pomarkku) on alueellinen elinkeinostrategia, josta uusi Karhukuntien elinkeinoyhtiö, Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy, tulee vastaamaan. Alueelliselle toiminnalle luo hyvät lähtökohdat, kun pohjoisen satamatein varteen kaavoitetaan uusia yritystontteja esim. kierrätysmateriaalia jalostaville yrityksille. Nämä tarjoavat työpaikkoja paitsi Ahlaisten myös edellä mainittujen kuntien asukkaille. Samalla on valmisteltava pohjoisen saaristotien jatketta Jyväskylän suuntaan. Kartoitetaan uusien tonttien tarjonta ja pyritään saamaan uusia omakoti- ja rivitaloja mallemuuttajille. Viime vuosina muuttoliike on ollut myönteistä ja erityisen ilahduttavaa muutto Ahlaisiin. Uusien tonttien kaavoituksessa tulee huomioida, että sopivat kylän imagoon. Järjestetään yhteinen keskustelutilaisuus ja haetaan toimenpiteille kyläläisten hyväksyntä ja tuki. Osa toimenpiteistä sisällytetään Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n (POSEK) toimintaohjelmaan. POSEK osallistuu myös niiden rahoitusjärjestelyihin ja valvoo sovittujen projektien toteutumista. 19
Perustan luominen toivotuille kehitykselle 1. KYLIEN KOKOONTUMISTILAT - välttämätön kylän kehittämisen ja toiminnan kannalta - jo olemassa olevien kiinteistöjen hyväksikäyttö, kylien omat kokoontumistilat - tila harrastamiselle, kokouksille ym. toiminnalle ja kulttuuritilaisuuksille - mahdollisuus nettikahvilatoiminnalle ja muulle yritystoiminnalle esim. suoramyyntiä - lukusali, juttunurkka - yhteishengen parantaminen 2. YHTÄ KÖYTTÄ YHDISTYS - Yhteinen kattojärjestö kylän kehittämiseksi. - Tehtävänä yritysten ja koko alueen kehittämien, markkinointi, mainosmateriaalin ja nettisivujen kehittäminen ja ylläpito, matkailuvalttien tuotteistaminen, hankerahoituksen hakeminen ja hallinnointi, kehittämistyön koordinointi - Ahlaisten virallinen äänitorvi kaupungin päättäjien, tiehallinnon ym. viranomaisten suuntaan - kaikki kylän yhteisöt, yritykset ja yksityiset ihmiset voivat olla jäseniä 3. KOLMANNEN SEKTORIN PALVELUIDEN TUOTTAMINEN - yrittäjäpohjainen ratkaisu - vanhuspalvelut, kylätalkkaritoiminta - hyvä päivähoidon järjestyminen houkuttelee lapsiperheitä - vanhuksilla mahdollisuus asua pidempään kotona > kylä eläväksi, kaikkien ikäluokkien kyläksi > työllistämisvaikutukset 4.KYLÄMARKKINOINTI - myönteisen imagon luominen - osaamista, ympäristöä, kulttuurihistoriaa ja kulttuuria korostamalla kerrotaan miksi Ahlainen on ainutlaatuinen, paras ja turvallisin paikka asua, elää ja yrittää - pitkäjänteinen toiminta; suunnitelmallisuus, markkinointimateriaalissa yhteinen ilme, kylän oma tuote ja yhteiset nettisivut (www.ahlainen.fi on jo olemassa) 5.SIDOSRYHMÄTYÖ JA SITOUTTAMINEN Työskennellään sen hyväksi, että jokainen ahlaislainen ikään, sukupuoleen, poliittiseen tai muuhun katsantokantaan katsomatta, voi työskennellä yhteisen Ahlaisen tulevaisuuden puolesta. Vapaa-ajan asukkaat ovat myös tärkeä lenkki yhteisessä ketjussa. Huolehditaan siitä, että jokainen asukas kokee olevansa tärkeä ja tulleensa kuulluksi yhteisistä asioista päätettäessä ja on sen takia myös valmis tekemään oman osuutensa yhteisen hyvän eteen. 20
TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA JA TULEVAISUUDEN VISIOITA Rakennukset: -Koulun juha- ja liikuntatilat (toteutumassa) -Vanhainkodin navetta matkailunähtävyydeksi esim. Ahlaisten museo, katon korjaus -Porin kaupunki inventoi ja korjaa Ahlaisten alueella omistamansa kiinteistöt Tiet, tontit, kunnallistekniikka - Ahlaisten kirkonkylästä tai sen välittömästä läheisyydestä, Lampista ja Porin saaristotien varresta tulee hankkia kaupungin omistukseen sekä asumis- että pienteollisuuskäyttöön soveltuvia maita, jotka voidaan kaavoittaa ja varustaa tarpeellisella kunnallistekniikalla kohtuukustannuksin. Tonttipolitiikalla tulee tukea myös nuorten paikkakunnalle jäämistä. Tonttien koon tulisi mahdollistaa harrastustoiminta ja pienyrittäminen. Rakentamista haja-asutusalueelle sekä kesäasuntojen ympärivuotista käyttöä tulee myös helpottaa. Lamppia ja Kellahtea tulee kehittää kirkonkylän palveluihin tukeutuvina asuinalueina. - Tiehankkeista tärkein on kevyen liikenteen väylän saaminen Valtatie 8:lle asti. - Lampintien valaistus - Kellahdentien Kaapolassa ja Valtatie 8:n risteyksen liikenneturvallisuuden parannus - Kellahdenrantatien ja Kellahden tien peruskunnostus - Valaistus Porin Saaristotien jatkeen ja Ämttöön-ja Kellahdenrantatien risteyksiin - Ahlaistentien valaistus valtatie 8:lle saakka. - Sandöön paikallistien perusparannus (sisältynyt tielaitoksen kehittämisohjelmaan jo vuodesta 1994) - Sadekatoksien saaminen kaikille linja-autopysäkeille - Kellahden ja Lampin palveluliikennöintiöön parannuksena asiointiliikenteen kokeilu. - Jätekeräyspisteitä tulee lisätä mm. Kellahdelle, Pirttijärvelle sekä Sandöön rantaan ja Revaskerin levähdysalueelle. - Jätteiden lajitteluastioiden määrä ja kunto pitää saattaa ajan tasalle, myös kesäasukkaat tulee huomioida. - Kesäasukkaiden jätehuoltoasiat tulee huomioida suunnittelussa. Puhelin- ja tietoliikenne, sähkönjakelu - Laajakaista internetyhteys koko Ahlaisten alueelle, 3G - Sähköverkon varmistumista pitää kehittää Terveydenhuolto, päivähoito - Lääkäripäiviä tulee Ahlaisissa lisätä - Ahlaisten perushoitajalle tarvitaan täysimääräinen viikkotuntimäärä - Kaupungin tulee lisätä määrärahoja terveydenhuollon kesälomasijaisuuksiin. - Laboratoriopalveluja on lisättävä; nykyinen määrä 2 kertaa kuukaudessa ja kesällä kerran kuukaudessa on liian vähän. - Hammashuolto tulee saada Ahlaisiin kerran viikossa ympäri vuoden; Hammashuollon tarve lisääntyy laajentuneen ikäluokkien mukaan tulon vuoksi. - Kouluterveydenhuollon määrärahoin palkattujen terveydenhoitajien toimintaa pitää saada jatkaa. - Kellahden alueella on tarvetta ryhmäperhepäivähoidolle. Tilaksi sopisi kylän koulu. - Apteekilla on toimivan terveydenhuollon kannalta keskeinen tehtävä, minkä takia nyt kylässä toimivan sivuapteekin tulevaisuus on turvattava. 21
Koulu ja esikoulu, vapaa-aika ja kulttuuri: - Koululle tulee rakentaa tilat ja hankkia välineistö erityisopetukselle. - Koululle tulee rakentaa ruokailutilat. - Koulun läheisyyteen tulevaan juhla-ja liikuntatilaan myös kuntosalin palvelut. - Koulun käyttöä kokoontumistilana tulee lisätä. - Iltapäiväkerhotoimintaa tulee jatkaa. - Ahlaisten kirjastoon tulee lisätä yleisötietokoneita, jotta internet-palvelut olisivat tarvitsijoiden saatavilla. - Kirjastoon pyörätuoliluiska. - Urheilualueita kehitetään mm. rakentamalla nuorisolle kiinteä skeittirata - Urheilukentän liikuntavälineiden kunnostus; korkeus- ja pituushyppypaikka - Tenniskenttä tulee päällystää ja aidata - Osalan toimintamahdollisuuksia tulee kehittää. - Ahlaisten Mukilapiste tulee säilyä jatkossakin Ahlaisissa. - Ahlaisten leikkipuistotoimintaa tulee kehittää yhteistyössä Porin kaupungin kanssa. Elinkeinoelämä Maatalous pitäisi pyrkiä säilyttämään vähintäänkin nykyisellä tasolla kannustamalla viljelijöitä sivuelinkeinojen hyödyntämiseen ja erikoisviljelyyn. Teollisuutta, myös pajatyyppistä pienyritystoimintaa tulevalle Peittoonkorven teollisuusalueelle Joet ovat olleet vain satunnaisten harrastajakalastajien käytössä, mutta kestäisivät runsaampaakin käyttöä. Jokialuetta kunnostamalla niiden virkistyskäyttöä voidaan laajentaa ja kiinnostus Ahlaisten jokikulttuuria kohtaan lisääntyy. Ahlaisten vesistöjä kunnostamalla luodaan uusia työpaikkoja. Huomioidaan Ahlaisten kaunis saaristo Porin matkailussa. Melko pienellä kustannustoimilla olisi mahdollista joki- ja merialue saada sellaiseen kuntoon, että Ahlaisiin pääsisi isommallakin aluksella. Kunnostustoimilla lisätään Ahlaisten matkailuelinkeinon kasvua. Muita kehittämisajatuksia ja visioita - Palveluoppaan ja Ahlaisten esitteen päivitys sekä nettisivujen ajan tasalla pitäminen - Sahakosken nikkelikaivos saadaan toimintaa - Mustalahden ja Keikveden kunnostus - Kylän maisemointihanke estämään kylien puskittumista - Peittoonkorven alueella olevat teollisuuskaatopaikat toimivat moitteettomasti saastuttamatta luontoamme - Hakelaitos tuottaa lämpöä kaupungin kiinteistöille ja tarjoaa töitä paikallisille asukkaille ja pienyrittäjille - Kylälle yrittäjä, joka tarjoaa huoltoasemapalveluita - Kylälle osuuskunta, josta voi ostaa LVI, sähkö -ja kirvesmiespalveluita - Hoivapalvelua tarjoava yritys kylille auttamaan kylämme vanhusväestöä - Melontareitistö ja siihen liittyvä ravitsemus- ja yöpymispalvelu toimii Ahlaisissa - Kaupunki/EU on avustanut uusien jätevesimääräysten toteuttamisessa sekä vakituisia- että kesäasukkaita - Kylä tarjoaa hyvät toimintaedellytykset eräretkeily-yrittäjälle, joka vuokraa kanootteja ja polkupyöriä sekä järjestää erämaaretkiä retkeilyreittejä hyödyntäen. - Pohjajoen käyttö kalastukseen -> yrittäjävetoinen Pohjajoki-hanke 22
Ahlaisten alueen visio vuonna 2016 Ahlaisten alue on oman kulttuuriperintönsä tunteva maaseutumainen nykyajan vaatimuksia vastaava Porin kaupungin osa, joka kykenee tarjoamaan eri-ikäisille asukkailleen miellyttävän asuinympäristön peruspalveluineen. Palvelut ovat keskittyneet kirkonkylälle ja Lamppia ja Kellahtea on kehitetty asuinalueina. Kylien asukkaiden asiointia kirkonkylällä tuotetaan kimppakyydein, joita kyläläiset järjestävät keskenään, kaupungin tukemalla asiointiliikennejärjestelmällä. Vanhusten ja lapsiperheiden asumista tukevat kunkin yksilöllisten tarpeiden mukaan julkisten palveluiden lisäksi yksityiset palvelut. Kehittämistoimissa otetaan huomioon Ahlaisten toiminnalliset perusedellytykset ja kiinnitetään erityisesti huomiota asumiseen ja väestökehitykseen, työpaikkakehitykseen sekä palveluihin ja perusrakenteeseen. Asuminen ja väestökehitys: Tavoitteena on kääntää väestökehitys positiiviseksi luomalla Ahlaisiin houkuttelevat asumisedellytykset etenkin nuorille ja lapsiperheille sekä alueella jo nyt asuville että sinne muuttaville uusille asukkaille. Ahlainen tarjoaa vaihtoehdon kaupunkimiljöössä asumiselle. Porin kaupungilta edellytetään maaseudulla tapahtuvan rakentamisen pelisääntöjen selkiinnyttämistä ja tiedottamista sekä Ahlaisiin rakentamista tukevaa tonttipolitiikkaa (saatavilla olevien tonttien markkinointi, rakentamiskelpoisten maa-alueiden hankinta sekä kaavoitus ja haja-asutusalueille rakentamisen sallivan lupakäytännön kehittäminen). Kesäasuntojen ympärivuotista asuttamista edistämällä voidaan saavuttaa positiivista muuttoliikettä, jolla on työllistävä vaikutus. Palvelurakenteessa otetaan huomioon ikääntyneen väestön kotona asumisen edellytysten parantaminen. Tässä tukeudutaan julkisten palveluiden lisäksi yksityissektorin tarjontaan ja kylällä organisoitavaan vapaaehtoistoimintaan. Työpaikkakehitys: Tavoitteena on lisätä omien työpaikkojen määrää sekä tukea työpaikkojen säilymistä alueella. Ahlainen on maatalousvaltainen alue, jonka pääasiallinen työssäkäyntialue on Meri-Pori ja kaupungin keskusta. Porin saaristotien varteen tarvitaan teollisuusalue kaikenkokoiselle yritystoiminnalle. Maatalousyrittäjiä tulee tukea sivuelinkeinotoiminnan käynnistämisessä. Alueen merellisyys, runsas kesäasutus sekä kasvava matkailu (vapaa-ajanvietto, luontomatkailu, turismi) luovat edellytyksiä palveluelinkeinon kasvulle. Ahlainen on tärkeä osa Porin matkailua ja tämä tulee hyödyntää markkinoinnissa. Palvelut ja perusrakenne: Tavoitteena on kehittää ja ylläpitää Ahlaisissa saatavilla olevia palveluita siten, että ne vastaavat nykyaikaisen asumisen tarpeita sekä ottavat huomioon Ahlaisten nykyisen ja tulevan väestönrakenteen. Ahlaisten koulun toiminta-aluetta kehitetään suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti koulun ja siihen liittyvien aktiviteettien (koulutyö, erityisopetus, esikoulu, iltapäiväkerho, koululaisten harrastustoiminta, koulu- ja vapaa-ajanliikunta, koulua tukeva vapaaehtoistyö) toimintaedellytysten turvaamiseksi. Ahlaisten infrastruktuuria (tiestö, tekniikka, liikenneyhteydet) kehitetään asettaen tavoitteeksi tyypillinen esikaupunkialueen taso. Ahlaisten kylillä tulee säilyttää nykyiset kokoontumistilat kylätoiminnan takaamiseksi sekä koulun yhteyteen tulee rakentaa koko aluetta palveleva juhlatila, joka toimii myös tätä päivää vastaavana sisäliikuntatilana koululaisille. 23
Ahlaisten yhdistykset liite 1 Yhdistys Ahlaisten Ankkurit Ry Ahlaisten Hevosystävär ry Ahlaisten Karjalaiset Ry Ahlaisten Kotiseutuyhdistys Ry Ahlaisten Koulun Vanhempainyhdistys Ry Ahlaisten Kyläyhdistys Ry Ahlaisten Maa-ja kotitalousnaiset Ry Ahlaisten maataloustuottajat Ry Ahlaisten Metsästysseura Ry Ahlaisten nuorisoseura Ry Ahlaisten urheilijat ry Ahlaisten VPK Ry Alakylän Kalastuskunta Alakylän yhteiset maa- ja vesialueet Eläkeliitto Kartanokulttuuritoiminta Kellahden Alakylän kylätoimikunta Kellahden Kunto Kellahden kyläyhdistys Ry Kellahden Martat Ry Lampin kyläyhdistys Ry Lampin Martat Ry Länsi-Suomen Metsänhoitoyhdistys Ry MLL Ahlaisten osasto Ry Suomen Punainen Ristin Ahlaisten osasto Ylikylän alueiden jakokunta Ylikylän Kalastuskunta yhteyshenkilö Ville Kyynäräinen Rainer Stenfors Raija Lepistö Altti tuomela Kristiina Renfors Ari Etelätalo Tarja Etelätalo Klaus Nordman Mika Hatanpää Regina Wittsberg Janne Helimä Pekka Gröndahl Esko Stenfors Esko Stenfors Oiva Furuholm Matti Jokinen Jaana Heinola Olavi Mäkivaara Tarja Pajunen Maria Hovi Inna Haapajärvi Tellervo Leppiniemi Timo Väisänen Kristiina Renfors Eeva-Maria Hallikainen Altti Tuomela Seppo Nurmi 24
Ahlaisten alueen yrittäjät toimialoittain liite 2 Yritys Toimiala Puhelin Pirttijärventien kone ja rakennus Agentuuri 0400-59 1975 Ahlaisten sivuapteekki Apteekki 040-703 2979 Auto-ja konehuolto J. Blomster Autokorjaamo 02-548 8220 Autopelti-ja maalaus Ismo Setälä Autopelti-ja maalaus 0400-72 8667 Autopeltikorjaamo ja -maalaamo Antti Selivaara Ky Tmi Eloranta Autopeltikorjaamo ja - maalaamo 040-508 3073 Eläintentäyttö ja ohjelmapalvelut 044-569 1604 Entisöinti Marko Tyykilä Entisöinti, taidemaalaus 040-551 9097 Fysioterapeutti Anu Wittsberg Fysioterapia 040-528 1563 Fysioterapeutti Hanna Ruusila Fysioterapia 0400-330 623 Hautakivikaiverrus Petri Backlund Hautakivikaiverrukset 044-538 2942 Hevostalli- ja karsinanvuokraus Tanja Lepistö Hevoset 050-535 9230 Pasila Heikki Hevoset Ainon valjastupa Hevostarvikkeet, lahjatavarat, piha-alueiden hoito 044-054 5858 Esko Hakamäki Oy SEO Huoltoasema 0400-88 2672 Insinööritoimisto Momentti Ay Insinööritoimisto 044-588 6038 Kylätalkkari Tupa-Apu Isännöinti-ja kiinteistönhuolto 050-917 9154 Kahvila-ravintolapalvelut, Kahvila-ravintola Lokki pizzeria 040-509 6069 Kahvio Onnenkoski Kahvio Holmström Reijo Kalastus, veneily 040-513 9001 Ahlaisten kalastuskunta I Kalastusluvat 02-633 6992 Ahlaisten nuorisoseura ry Kesäteatteri 040-528 1548 Metsä Mara Oy Kiinteistöt 040-546 1320 Kodinkonehuolto Holma Taisto Kodinkonehuolto 050-362 3233 Antassu Koiratarvikkeet Kaivu- ja traktoriurakointi Hannu Koski Koneurakointi 0400-12 5912 Koneurakointi Jukka Paloheimo Koneurakointi 044-355 3100 Koneurakointi Storberg Jukka Koneurakointi 0400-632 856 Rekkanen Oy Koneurakointi Urakoitsija Eino Lepistö Koneurakointi 050-564 0668 Koneurakointi Selivaara Koneurakointi, Maataloudenpalvelut 040-589 0881 Arconnet Business Solution Oy Konsultointipalvelut 044-544 5310 Ja-An Palvelut Ky Konsultointipalvelut 0400-79 7700 Cap&Trans Niemi Oy Kuljetus 040-546 2550 Furuholmin Kuljetus Ky Kuljetus 0400-963 890, 040-706 4886 I. ja T. Niemi Ky Kuljetus 040-546 2550 Kalevi Vuorenpää Oy Kuljetus 0400-386 355 Kuljetus Ari Mäkinen Kuljetus 25
Kuljetus Mäkivaara Ky Kuljetus 0400-721 974 Kuorma-autoilija Pentti Helsten Kuljetus 0400-772 404 Tapani Huhtala Oy Kuljetus 0400-817 233 Tmi Taimitrans Rainer Stenfors Kuljetus 0400-122 850 Hallikainen Pekka Tmi Kuljetusliike 0400-97 3249 Satakunnan saneeraus &Kiinteistönhoito Oy Laatoitus, saneeraukset 0400-728 667 Lastensuojelulaitos Tyyrpuuri Lastenkoti 02-5486 044 Maanrakennus Markku Iitti Maanrakennus 0500-791 280 Puuveneveistämö Jaakko Selivaara Marinetek jälleenmyyjä 040-732 8107 M/S Empaatti Matkailu 0500-531 086 Porin vesibussiristeilyt Oy Matkailu 0400-329 831 Peräkarin perinteinen kalastajatila matkailukohde 0400-72 1532 Länsi-Satakunnan Metsänhoitoyhdistys Metsänhoito 044-717 7332 Metsäkoneurakointi Tammi Metsänhoito 0400-126 148 Metsämaran metsäpalvelu Metsänhoito 044-260 9079 Sukellusveneveljet Oy Museo 0400-32 9831 H.R. Tulisijamuuraus Muuraus 0400-10 2072 Konsultti Marja Laine Myyntipalvelu 040-567 4471 Myyntipalvelu Tellervo Leppiniemi Myyntipalvelu 050-516 5211 Setälä Orvokki Myyntipalvelu 040-577 3930 Tmi Goldenflame Myyntipalvelu, toimistopalvelu 040-528 1548 Pukuompelijamestari Ritva Uusitalo Ompelimo 02-548 6028 Greenface Oy Oviteollisuus 0400-568 896 Luoteis-Satakunta Lehti Ky Paikallislehti 0400-98 1417 Kiharapirtti Oy Parturi-kampaamo 044-529 8010 piha/lumityöt, poltinpuut ja Santanen Arto muu kotiapu 0400-827 610 Pitopalvelu Koivumäki Pitopalvelu 0400-86 9141 Satakunnan Pitopalvelu Oy Pitopalvelu 0400-797 700 Kuusikari Pasi, tmi Putkityöliike 050-505 3330 Porin Rakennus-Vasa Oy Rakennus 0400-324 377 Minnax Yhtiöt Oy Rakennus, kuljetus 0400-839 789 EK-Urakointipalvely Ky Rakennusliike 044-5487 452 Holmström Pasi tmi Rakennusliike 050-512 0548 Rakennusliike, Mepora Oy rakennuttaminen, valvonta 0400-533 569 Länsi-Suomen rakennus- ja konetyö Rakennuttajapalvelut 040-820 7861 Satakunnan Laaturakentajat Oy Rakentaminen 0400-839 789 Rakennus Selivaara Rakentaminen,laiturit 040-732 8107 Ratsuhevoskoulutus, Ratsastuskoulu Kyläkorpi ratsastuksenopetus 040-584 2566 Vanha Mylly Oy Ravintola, baari 02-5486 454 Puutavaransahaus Altti Tuomela Sahaus 0400-621 669 Tmi Toivo Muurinen Sahaus 040-515 7910 K-Extra Sekatavarakauppa 0400-932 155 Etelätalo Oy Sijoitustoiminta 040-544 5563 PM-Säätö Oy Sähköasennusliike 0400-44 5128 26
Taimi-Tapio Oy Taimitarha 02-548 6095 Eko-Taksi Riitta Kuha Taksi 050-573 0740 Porin seudun palvelutaksi Petri Mäntynen Taksi Taksiliikenne Jukka Salminen Taksi 0400-591 617 Taksiliikenne Mäkivaara Taksi 0400-125 683 Taksipalvelu Mauri Rantasärkkä Taksi 0400-22 4206 Tmi Riitta Nordström Taksi 0400-32 3142 Fairy Factory Taloustarvikkeet 044-322 0473 Maatalouden tilitoimisto Jokinen Tilitoimisto Tilitiimi Aikonen Tilitoimisto 044-041 7426 Torikauppa Henri Lampinen Torikauppa 050-405 7581 Toripaikka/ Wanha Putaja Ahlaisten kyläyhdistys ry vuokraus 044-701 8056 Koneurakointi Sarmila Marko Traktoriurakointi 0400-595 226 Tulonen Harry ulkoalueidenhoito 040-583 7566 SV Susanna Viljanen Tmi Vaatturi 040-574 3943 Veneasema Haapalainen Veneasema, talotalkkari 0400-593 349 Ahlaisten kalastuskunta I Venepaikat 040-528 1548 Veneveistämö Jaakko Tuomela Veneveistämö 0400-949 115 Veneveistämö Mauri Tammi Veneveistämö 040-575 1699 Ääni- ja valotekniikka Ruosila Äänentoisto- ja valaistuspalvelu 0400-86 9292 27