Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 3.4.2009 Yhteisvastuukeräys on puolimatkassa s. 3 Viiden lapsen äiti opiskeli uuden ammatin s. 5 Rakennushistorian siivin s. 6-7 Kunnanjohtajan perheessä vietetään pääsiäistä lasten ehdoilla s. 12
Vakka n Tervehdys seurakunnasta Pääsiäinen tuo toivon elämään Kuoleman voittamisen juhla pääsiäinen on käsillä. Seurakunta viettää suurinta juhlaansa siinä toivossa, että tämän maallisen elämän jälkeen meitä odottaa iankaikkinen ilo taivaassa. Saamme olla aina Herran kanssa, niin kuin asia ilmaistaan ensimmäisten kristittyjen kielellä. Ihmisen elämä on sittenkin aika lyhyt. Psalminkirjoittajan sanoin: Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon: kuin kedon kukka hän kukoistaa, ja kun tuuli käy yli, ei häntä enää ole eikä hänen asuinsijansa häntä tunne. Psalminkirjoittajalla on kenties ollut mielessään vihreänä kukoistaneen autiomaan yli käyvä polttavan kuuma tuuli, joka kuivattaa kirjaimellisesti pystyyn vihreän ruohon ja kaikenlaiset kukat. Tämä tuuli vaikutuksineen oli kaikkien autiomaan tuntumassa elävien ihmisten tiedossa, yhtä lailla kuin se, että heidän elämänsä päättyy kerran äkisti kestettyään vain lyhyen aikaa. Joskus tuntuu siltä, että vuosituhantinen viisaus ihmiselämän lyhyydestä on unohtunut nykypäivän vehreyden ja kukkaloiston keskellä eläviltä. Elämää eletään niin kuin kuolemaa ei olisikaan. Elämällä ei tunnu olevan äärtä, eikä laitaa. Ja kuitenkin jokainen meistä on samojen elämän rajallisuuksien saartama kuin meitä edeltävät sukupolvet ovat olleet. Tämän tiedostaminen antaa ryhtiä elämään. Se korjaa tiedostajansa elämänasenteita kohtuullisuuden suuntaan. Se poistaa ahneutta ja suo kokijalleen tyyneyttä ottaa vastaan elämän vajaamittaisuutta ja kaikenlaista rajallisuutta. Sitten on niitäkin, joille kuolema on totta, mutta kristillinen toivo kuoleman jälkeisestä elämästä puuttuu tai se on liian paksun verhon takana. Tälläkin on vaikutuksensa siihen, miten elämää eletään. Kristuksen voitto kuolemasta merkitsee kristityn arkivaellukselle sitä, että voin pitää Herraani koko ajan lähelläni, voin rukoilla ja turvautua Jumalaan kaikkien elämäni asioiden kanssa. Tämä puuttuu niiltä ihmisiltä, joille Jumala on kuollut. Silloin ollaan heitettyinä yksin seilaamaan maailman merillä. Pääsiäinen kutsuu meidät kohtaamaan oman kuolevaisuutemme ja tarttumaan kiinni Jumalan käteen elämässä ja kuolemassa. Elämämme käsikirjoitukseen on kirjoitettu jatkuvan luopumisen järjestys. Elämä kaikkineen on täynnä pientä kuolemaa, luopumista ja hyvästijättöä. Ja aivan viimeisenä meidän on luovuttava omasta ruumistamme ja jätettävä se Herran haltuun. Luopuminen tuottaa kipua, kärsimystä ja surua. Haluaisimme pitää kaksin käsin kiinni kaikesta saamastamme, mutta meidän on suostuttava jättämään kaikki elämän lahjat, aineelliset ja henkiset taaksemme. Tämän syvä ymmärtäminen tekee meistä nöyrän anteliaita, olemme saaneet kaiken lahjaksi ja elämä on sitä, että lahjat laitetaan kiertoon. Meillä ei ole kokemusta Jumalan käteen tarttumisesta elämän viimeisessä hetkessä. Edesmenneet eivät tule sitä kertomaan. Olemme sen varassa, että Jeesus kulki kerran edellämme kuolemaan ja sieltä elämään. Hänellä on kuoleman ja tuonelan avaimet. Hän on ikuiseen elämään johdattelija. Kuolemallaan Hän voitti kuoleman ja avasi meille ikuisen elämän portit. Ole siunattu suuren juhlan aikaan. Täyttäköön pääsiäisen ilo ja toivo sinut! n Vihdissä 3.4.2009 Seuraava Vakka ilmestyy 8.5.2009. Paino Salon Lehtitehdas Pekka Valkeapää, kirkkoherra Vakan toimitus Vihdintie 6 b, 03400 Vihti puh. (09) 3478 5018 faksi. (09) 3478 5011 Päätoimittaja Pekka Valkeapää puh. (09) 3478 5014 pekka.valkeapaa@evl.fi Toimitus: Heikki Nieminen puh. (09) 3478 5018 etunimi.sukunimi@evl.fi Kuvankäsittely ja taitto Ilmoitusmyynti Marita Lyyra marita.lyyra@kotimaa.fi p. (014) 641 481, 040 729 2119 Pirjo Nieminen Lapsia Etelä-Bogótassa, Kolumbiassa. Tasan käy onnen lahjat! Suomen Lähetysseuran Tasauskampanjan 2009 teemana on Tasan käy onnen lahjat - kun kaikilla on oikeus tulevaisuuteen. Kampanja alkoi kevätpäiväntasauksesta (20.3.) ja se huipentuu syyspäiväntasauksen (23.9.) ympärille. Kampanja on voimassa koko vuoden. Kampanjan teemana on ihmisoikeudet. Pääkohdemaa on Kolumbia, jossa tuetaan Luterilaisen Maailmanliiton kautta ihmisoikeushanketta. Sen tavoitteena on auttaa maan sisäisistä konflikteista kärsiviä, edistää ihmisoikeuksia ja tukea eri järjestöjen rauhankasvatustyötä. Työn ensisijaisia kohderyhmiä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kuten naiset, nuoret ja etniset ryhmät. Kolumbiassa tuetaan myös luterilaisen kirkon hanketta, joka keskittyy metsänistutukseen sekä vesilähteiden suojeluun. Maan aseellinen konflikti ja maaseudun köyhyys näkyvät myös ympäristössä: viljelysmaat heikkenevät, metsät pienenevät ja vesilähteet saastuvat. Tasauksella tuetaan lisäksi yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja diakonian hankkeita, joita Lähetysseura toteuttaa Kolumbian lisäksi lukuisissa muissa maissa. Näiden kautta ihmisarvoinen elämä pyritään tekemään todeksi mahdollisimman monelle. Tasaus-keräys syntyi vuonna 1992 kevät- ja syyspäiväntasauksen innoittamana. Valo jakaantuu maailmassa tasan kaksi kertaa vuodessa, mutta elämisen edellytykset eivät koskaan. Siksi tarvitaan hyvinvoinnin tasaamista. Lahjoita tili- ja viestitiedoilla pankissa tilille Sampo 800014-161130. Kirjoita viestikenttään Kolumbia. Jos haluaa lahjoittaa Vihdin viitteellä, viitenumero on 997600003142203. Soita tasauskeräyspuhelimeen 0600 01010 (9,93 + pvm) tai lähetä tekstiviesti Tasaus5 (lahjoittaa 5 ) tai Tasaus10 (lahjoittaa 10 ) numeroon 16160. Lisätietoa www.tasaus.fi Lähde kanssamme ylös Jerusalemiin! Perinteeksi muodostunut elämyksellinen näytelmävaellus Ylös Jerusalemiin toteutetaan tänä vuonna kirkonkylän seurakuntatalolla osoitteessa Vihdintie 6b. Näytelmävaelluksen myötä voi lähteä matkalle halki historian ja virittäytyä pääsiäisen tunnelmaan. Näytelmävaellus sopii kaikille vauvasta vaariin. Vaellukselle osallistuminen on hyvä aloitus pääsiäisen viettoon. Sen myötä muistuu mieleen miksi pääsiäis- Ylös Jerusalemiin näytelmävaellus vie katsojat pääsiäisen tapahtumien keskelle. tä vietetään ja pääsee konkreettisesti mukaan seuraamaan pääsiäisen tapahtumia, pääsee ikään kuin historiallisten tapahtumien keskipisteeseen, vaelluksesta vastaava Maarit Tampio toteaa. Vaellus on elämys niin lapsille kuin aikuisillekin. Historia tulee siinä eläväksi, lähetyssihteeri Tuula Kankkunen sanoo. Näytelmässä selviää mm. miksi Pilatus tuomitsi syyttömän Jeesuksen, miltä Pietarista tuntui kun hän oli kolmasti kieltänyt Jeesuksen ja mitä naiset ajattelivat löytäessään tyhjän haudan. Tervetuloa seuraamaan pääsiäisen tapahtumia! Kierrosajat ovat: su 5.4. klo 11.30, 11.45, 12.00 ja 12.15 ma 6.4. klo 8.30-13 ti 7.4. klo 8.30-13 ke 8.4. klo 8.30-13 ja 18-19 to 9.4. klo 8.30-12.30 ja 17-18.30 Vaelluksen yhteydessä olevan Basaarin tuotto menee lähetystyölle. Joel Takala
Vihdin seurakunta n Vakka Yhteisvastuukeräys on puolimatkassa Kylillä on ahkeroitu. Olkkala- Moksi-Herrakunta, Oinasjoki, Huhmari, Selki, Vihtijärvi, Haimoo ja Vanjärvi ovat saavuttaneet keräystavoitteet. Lämpimät onnittelut tässä vaiheessa tavoitteen saavuttaneille kylille. Ihmisiä on lähtenyt liikkeelle ja on puhallettu yhteen hiileen. Tämä on avain onnistuneeseen keräystulokseen. Monella kylällä keräys vielä jatkuu ja tavoite häämöttää. Vihdin kylät ovat osallistuneet monella muullakin tavalla Yhteisvastuutalkoisiin, ei ainoastaan suorien lahjoitusten kautta, kiitokset kaikille. Keräystulosten osalta kylän omaa tulosta kasvattavat kylän alueella tapahtuvat lista- ja lipaskeräykset sekä kylätapahtumien yhteydessä, esim. kinkereillä, kerätyt kolehdit. Oman kylän tulosta voi vielä kasvattaa viitteellisellä pankkisiirrolla. Nummelan kohdalla tulokseen ei ole laskettu marketeissa tapahtuneita keräyksiä eikä Yhteisvastuutapahtumaa. Kylien haaste päättyy pääsiäisen jälkeen 15.4. Tämän jälkeen keräystavoite on yhteinen. Kokonaistuloksessa olemme saavuttaneet yli puolimatkan 15 000 euroa. Mikäli saavutamme tavoitteen euro per jäsen, on Vihti kymmenen parhaan suuren seurakunnan joukossa koko Suomessa. Tämä olisi historiallinen saavutus. Vihdin lopullinen keräystulos selviää syksyllä 2009. Vielä on jäljellä kaksi suurempaa Yhteisvastuutapahtumaa: koko perheen vapputapahtuma Nummelassa 30.4., Trio Finnico 8.5. ja Kevään Sellot 24.5. Vihdin kirkossa. Tervetuloa mukaan! Juha Auvinen Diakoni, keräyspäällikkö Timo Paattiniemi laulaa Talvisodan päättymisen muistojuhlassa 13.3.2009. Säestäjänä Ulla Eho-Saario. Tuoretta kokemusta papistossa Timo Paattiniemi on seurakunnan uusi kappalainen. Hevosajelu oli Nummelan lentokentällä pidetyn Yhteisvastuutapahtuman suosituimpia toimintapisteitä. Mistä tulit Vihtiin, miksi? Tulin Ikaalisista. Muutin Lohjalle puolitoista vuotta sitten, ja Aino Rossi tarjosi osa-aikaeläkkeelle siirtyessään mahdollisuutta hoitaa virkansa toista puolikasta. Aloitin vuoden 2009 alusta. On mukava tulla uuteen työpaikkaan ja paikkakunnalle vielä tässä iässä (62), saa elämään ja työhön uutta virtaa. Onko jokin yllättänyt Vihdissä, työssä tai uusissa ihmisissä? Ei sinänsä, koska papin työssä on aina joutunut kohtaamaan uusia ihmisiä ja tilanteita. Ihmiset elävät samojen kysymysten äärellä paikkakunnasta huolimatta. Uusi työyhteisö ja uudet ihmiset ovat aina mielenkiintoisia. Harrastatko muutakin kuin työntekoa? Lenkkeilyä, metsätöitä, kitaran- ja viulunsoittoa, laulua, entisöintiä. Oletko tehnyt muita kuin papin töitä? Opiskelujen jälkeen aloitin suoraan seurakunnan virassa. Alkuvuosina olin myös uskonnonopettajana Porissa. Miksi halusit papiksi? Uskovaisen kodin perintö ohjasi tähän suuntaan. Olin myös aktiivinen seurakuntanuori Porissa 1960-luvulla, ja muutama nuori pappi toimi esikuvana. Onko sinulla mottoa tai elämänohjetta, jota pyrit noudattamaan? Haluan noudattaa työssäni ohjetta, jonka maallikkopuhuja opiskeluaikana sanoi meille Logos-kvartetin pojille: Mikä sydämestä tulee, se myös sydämeen menee. Heikki Nieminen Lahjoita tilille Nordea 208918-6775 OKO Pankki Oyj 500001-20236228 Sampo 800016-51651 Kylä Viite 1. Olkkala-Moksi-Herrakunta 300014 2. Ojakkala 300027 3. Otalampi-Siippoo 300030 4. Oinasjoki 300043 5. Tervalampi-Nuuksio 300056 6. Kirkonkylä 300069 7. Huhmari-Palojärvi 300072 8. Jokikunta 300085 9. Nummela-Lankila-Hiidenranta 300098 10. Selki 300108 11. Vihtijärvi 300111 12. Vesikansa-Myllylampi 300124 13. Haimoo 300137 14. Irjala-Pääkslahti 300140 15. Vanjärvi 300153 Vihdin seurakunnan oma viite on 308647, jos haluat mukaan vain Vihdin kokonaistulokseen. Keräyslupa OKU 1107A Yhteisvastuukeräys/Kirkkopalvelut ry Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki www.yhteisvastuu.fi Yhteisvastuukeräys Nummelassa ja Ojakkalassa maanantaina 6.4.2009 Nummelan huikea keräystavoite 10 682 on vielä saavuttamatta. Tämän hetkinen tulos 570,12 on noin 10 000 päässä tavoitteesta. Ojakkalassa tavoite on noin 700 päässä. Nummelan keräystä ei ole kasvatettu kauppojen lipaskeräyksellä tai yhteisvastuutapahtuman tuotolla, jotka siirrettiin suoraan yhteiseen keräystulokseen. Järjestämme 6.4. keräyspäivän ja kerääjiksi ovat kaikki tervetulleita! Nummela: Kerääjien kokoontuminen seurakuntakeskuksella, Kappelitie 5, 6.4.09 kello 17.30. Paluu kello 20, jonka jälkeen on kahvit kerääjille. Yhteyshenkilö: Juha Auvinen 0400 235691. Ojakkala: Kerääjien kokoontuminen seurakunnan kerhotilalla, Kenttätie 2, 6.4.09 kello 17:30. Paluu kello 20, jonka jälkeen on kahvit kerääjille. Yhteyshenkilö: Pekka Valkeapää 0400-647552. Yv-keräystilanne Kylä Tavoite Yhteensä Tavoite Olkkala-Moksi-Herrakunta 830 1 181 Saavutettu Ojakkala 1 024 276 Otalampi-Siippoo 1 076 289,71 Oinasjoki 388 528 Saavutettu Tervalampi-Nuuksio 612 211 Kirkonkylä 2 991 1327,25 Huhmarin alue 639 695 Saavutettu Jokikunta 384 177 Nummela-Lankila-Hiidenranta 10 682 570,12 Selki 188 225 Saavutettu Vihtijärvi 425 1058 Saavutettu Vesikansa-Myllylampi 532 42 Haimoo 678 680,66 Saavutettu Irjala-Pääkslahti 452 260 Vanjärvi 315 615 Saavutettu Kylien kokonaistulos 25.3.2009 21 216 6816,62 Vihdissä keräykseen on osallistuttu myös kansainvälisellä valuutalla: 1 rupla (Venäjä), 1 bati (Thaimaa), 10 yeniä (Turkki), 6 kruunua 80 senttiä (Viro), 22 kruunua (Ruotsi), 3 markkaa 15 penniä (Suomi), vetoketjun vedin, tuntemattomia kolikoita 2 kpl.
Vakka n Tervehdys seurakunnasta Hiljainen viikko 5. 12.4. Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko. Hiljaisella viikolla seurataan Jeesuksen elämän viimeisiä vaiheita. Palmusunnuntain nimi viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Tämän muistelemiseen on liittynyt tapa tuoda kirkkoihin palmunoksia ja niistä tehtyjä koristeita. Pohjoisemmissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia. Hiljaisen viikon maanantain teemana on Jeesus Getsemanen puutarhassa. Hän rukoili siellä ja pyysi opetuslapsia valvomaan kanssaan, mutta nämä nukahtivat. Samana iltana Juudas kavalsi Jeesuksen ja Jeesus vangittiin. Hiljaisen viikon tiistain aiheena on Jeesus tutkittavana. Ylipapit ja neuvosto etsivät todisteita Jeesusta vastaan löytämättä sellaisia. Jeesus pysyi vaiti heidän kysymyksilleen. Kun ylipappi kysyi Jeesukselta oliko tämä Messias, Jumalan Poika, Jeesus vastasi Itsepä sen sanoit. Ja minä sanon teille: vastedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä. Ylipapit suuttuivat ja sanoivat Jeesuksen herjaavan Jumalaa ja ansaitsevan kuolemantuomion. Samaan aikaan Pietari kielsi kolmasti tuntevansa Jeesuksen, kun häneltä sitä kysyttiin. Samassa kukko lauloi. Pietari muisti, mitä Jeesus oli sanonut: 'Ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.' Hän meni ulos ja puhkesi katkeraan itkuun. Jeesus tuomitaan on hiljaisen keskiviikon aiheena. Pilatus ei olisi halunnut tuomita Jeesusta. Pilatus kysyi kansalta haluaako se päästää vapaaksi Jeesuksen vai Barabbas-nimisen miehen ja väki vastasi Barabbaksen. Sitten Pilatus kysyi Mitä minä sitten teen Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi? ja väkijoukko vastasi Ristinaulittakoon! Pilatus pesi kätensä kaikkien nähden ja totesi Minä olen syytön tämän miehen vereen. Tämä on teidän asianne. Kiirastorstai poikkeaa luonteeltaan muista hiljaisen viikon päivistä. Sen raamatullisena pääaiheena on ehtoollisen asettaminen. Vanhassa perinteessä on myös muisteltu sitä, kun Jeesus pesi opetuslasten jalat osoittaen, että ihmisten tulee rakastaa ja palvella toisiaan. Kiirastorstain aihe on kertomus Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeisestä yhteisestä ateriasta ja pyhän ehtoollisen asettamisesta. Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen:»ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini.» Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi:»juokaa tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka kaikkien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Pitkäperjantaina muistetaan tapahtumia Golgatalla, Jeesuksen ristiinnaulitsemista sekä hautaamista. Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista långfredag. Pitkää ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa, myös anglosaksien keskuudessa on aiemmin ollut käytössä termi Long Friday. Viron suur reede tarkoittaa suuta perjantaita, ja englannin Good Friday hyvää perjantaita kuvastaen kristityn saamaa sovituksen lahjaa. Pitkänperjantain sanoma on: Kristus on kuollut meidän edestämme ja sovittanut syntimme. Hiljaisen lauantain aiheena on Jeesus haudassa ja tuonelassa. Kuolemallaan ja ylösnousemisellaan Kristus voitti kuoleman ja kadotuksen vallan. Pääsiäispäivä 12.4. Pääsiäispäivä on riemun ja ilon päivä: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti tyhjällä haudalla: Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista on ilosanoma kaikille. Ylösnousemus vahvisti, että Jeesus on Jumalan poika. Jumala herätti Jeesuksen kuolleista ja mursi kuoleman vallan. Jeesuksen ylösnousemuksessa kaikilla ihmisillä on toivo iankaikkisesta elämästä. Evankeliumi (Matt. 28:1-8) Sapatin päätyttyä, viikon ensimmäisen päivän koittaessa, tulivat Magdalan Maria ja se toinen Maria katsomaan hautaa. Äkkiä maa alkoi vavahdella ja järistä, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta. Hän tuli haudalle, vieritti kiven pois ja istuutui sille. Hän oli hohtava kuin salama ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi. Vartijat pelästyivät häntä niin, että alkoivat vapista ja kaatuivat maahan kuin kuolleet. n Leipää ja suolaa Pääsiäisen sanoma Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. Tulkaa katsomaan, tuossa on paikka, jossa hän makasi. Menkää kiireesti sanomaan hänen opetuslapsilleen: Hän on noussut kuolleista. Hän menee teidän edellänne Galileaan, siellä te näette hänet. Tämä oli minun sanomani teille. Naiset lähtivät heti haudalta, yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan, ja riensivät viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille. Toisena pääsiäispäivänä, maanantaina, muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä häntä seuranneille naisille ja opetuslapsille Emmauksen tiellä. Ilmestykset vakuuttivat heidät Jeesuksen kuolleista nousemisesta ja jatkuvasta läsnäolosta keskellä maailman elämää. Lähde: evl.fi/kirkkovuosi Lyhyesti voi pääsiäisen sanoman kiteyttää muotoon kuolemasta elämä. Kristinusko on ylösnousemususkoa. Kristinusko ei ole filosofiaa. Jeesus Kristus eli täydellisen elämän. Hän ei tehnyt syntiä. Jeesus teki kaikessa Jumalan tahdon mukaan. Oletko koskaan ajatellut sitä? Jeesus on ainoa maan päällä elänyt ihminen, joka ei ole rikkonut Jumalan tahtoa. Jeesus ei ole ainoa ihminen maailmassa, joka on saanut väkivaltaisen lopun. Jeesus ei ole ainoa ihminen maailmassa, joka on ristiinnaulittu. Jeesus ei ole ainoa ihminen, joka on haudattu. Jeesus on kuitenkin ainoa synnitön ihminen, joka on noussut ylös kuolleista. Miten tämä pääsiäisen sanoma koskettaa meitä? Vai koskettaako se? Jumala ainakin haluaisi, että se koskettaa. Ja kuinka paljon sen tulisi koskettaa? Niin paljon, että se saisi meidät itse kunkin vakuuttumaan tilastamme Jeesuksen ja Jumalan edessä juuri sellaisena kuin se on. Millainen sinun tilanteesi on Jumalan edessä? En minä sitä tiedä. Tiedätkö sinä itse sen? Meidän tilanteemme Jumalan edessä on se, että Jeesus on sovittanut syntimme. Anteeksiantamus on kaikille jo valmistettu. Kukaan ei voi, eikä kenenkään tarvitse itse yrittää sovittaa syntejään. Kukaan ei myöskään itse kykene niitä sovittamaan Jumalan edessä. Siksi ainoa keino päästä synneistään eroon on tulla Jeesuksen tykö. Hänellä on anteeksiantamus. Jumala antaa meille armosta kaiken anteeksi. Onko nyt sitten kaikki kohdaltasi ja kohdaltani hyvin jos meidät on Jeesuksen nimeen kastettu? On ja ei, riippuen siitä millaisessa suhteessa sinä elät Jeesuksen suhteen. Uskotko sinä Häneen Vapahtajanasi vai et. Kristus on ristillään sovittanut koko maailman synnit. Jumalan sana vakuuttaa, että ei ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Jos me uskossa turvaudumme Jeesukseen ja elämme Hänen yhteydessään ja syntien anteeksiantamuksessa, niin meillä on turva tuomiopäivänä, eikä meitä karkoteta Jumalan tyköä, vaan me saamme iankaikkisesti olla Hänen luonaan ja Hänen valtakunnassaan. Jumala kehottaa meitä sanassaan tutkimaan olemmeko uskossa. Jumalan rauha on vakuuttamassa meitä tuosta Jumalan lapseudesta. Kun Jumalan Henki vakuuttaa meille, että olemme Jumalan lapsia, silloin me voimme puhutella Jumalaa isiksi. Olkoon tämä pääsiäisen aika meille tällaista tutkailun aikaa, ettei meitä yhdessä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi, vaan että me saisimme iloita pääsiäisenä, että minunkin syntini Kristus sovitti ristillään. Se tie vie viimein taivaaseen, mutta monen ahdistuksen kautta me olemme sinne kerran pääsevä. Siunatkoon Jumala meitä armossaan tänä pääsiäisaikana! Näin kirjoitti Pekka -pappi, se pienempi
Vihdin seurakunta n Vakka Maahanmuuttajasanailua Suomi on piilorasistinen maa, jonne maahanmuuttajan on vaikea kotiutua. Tämä on käynyt ilmi yhteisvastuukeräyksen ja kiihtyneen maahanmuuttokeskustelun myötä. Vihdissä ei vielä ole ahkeroitu maahanmuuttoteeman ympärillä, ja keskustelunavauksia on tehty harvoin. Sijaintimme on kuitenkin lähellä Helsinkiä, maahanmuuton sydänaluetta. Tämä tulee yhä enenevässä määrin tuomaan sydänäänet myös Vihtiin. Suomen Gallupin Helsingin Sanomille tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että maahanmuuton kannatus on vähentynyt kahden vuoden aikana 11 %, ja samalla vastustus lisääntynyt 8 %. Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on linjannut maahanmuuttajien työllistymisen erityisen tärkeäksi teemaksi, mutta maahanmuuttopolitiikassa on hänen mukaan siirryttävä sisäänheittäjästä portinvartijaksi. Suunta on selvä. Ruotsissa ollaan maahanmuuttopolitiikkaa jo todenteolla tiukentamassa. Mikä on tämä ulkopuolelta tuleva maahanmuuttajauhka? Onko se heikko kielitaito, laiskuus, tummat hiukset, isot silmät vai pienet jalat? Me suomalaiset arvostamme kokemusta ulkomailta. Opiskelujakso englantilaisessa yliopistossa, työkomennus Kiinassa tai lomamatka Thaimaassa ovat CV:n sivulla, tai kahvipöydässä kertomisen arvoisia asioita. Yli miljoona suomalaista on muuttanut pysyväsi ulkomaille. Olemmeko me suomalaiset kansainvälinen uhka? Ehkä vaaleat hiukset, siniset silmät, sisukkuus ja vimmattu saunomisen tarve voidaan ulkomailla tulkita uhkaksi. Presidenttifoorumissa oli esillä kaksi vastakkaista näkökulmaa. Presidentti Ahtisaari kannatti Pajusen tapaan harkintaa maahanmuuttopolitiikassa. Ahtisaari tukee Kanadan mallia, jossa koulutettuja maahanmuuttajia haetaan täsmähaulla työvoimapu- lasta kärsiville aloille. Presidentti Halonen antoi kannatuksensa työvoiman vapaalle muutolle. Hän vastustaa maahanmuuttajien käsittelemistä vain työvoimana. Nämä täsmähaut kuulostavat loistavalta suunnitelmalta: Siivooja ja marjanpoimija saavat paikan. Haemme myös huippuälykästä diplomi-insinööriä ja sujuvan suomen kielen hallitsevaa lääkäriä. Kätevää. Tulevaisuudessa minun ei tarvitse laittaa omia lapsia mansikkamaalle tai herneitä poimimaan. Ahkerat aasialaiset hoitavat työn kaksi kertaa nopeammin ja puolella palkalla. Lapseni voivat rauhassa keskittyä oleelliseen eli kesäloman viettoon ja pelikonsolin haasteisiin. Myös lääkäriystäväni voi hyvällä omalla tunnolla syventyä yksityiselle sektorille samalla, kun maahanmuuttajataustainen kollega hoivaa geriatrisella osastolla hänen vanhaa äitiään. Säästin oman mielipiteeni maahanmuuttajista tänne loppuun. Kertomalla sen vasta nyt, ujuttaudun sujuvasti vaikutusvaltaiseen joukkoon ja mielipiteeni saa pontta. Lainaan vielä mielipiteeni tueksi yhteiskunnallista vaikuttajaa, sosiologi Erik Allardtia. Hän kiinnitti 1960-luvulla huomiota tapoihin, joilla kommunisteihin suhtauduttiin. Hänen mielestään oli erinomaisen tärkeää, että kommunistit otetaan mukaan hallitukseen osana yhteiskunnan työväenluokkaisia perinteitä. Tänään tiedämme, että poliittista puoluekenttää haukutaan tasapäiseksi. Segregaation sijaan on integroitava. Raamattu kertoo apostolien teoissa alkuseurakunnan syntymästä. Pyhä Henki on vuodatettu ja opetuslapset säntäävät piilopaikastaan kadulle. Paikalla on väkeä kuin rautatientorilla. On partialaisia, meedialasia, aasialaisia, egyptiläisiä, roomalaisia ja monen muun kansan edustajia. Alkuseurakunta koostuu maahanmuuttajista. Tänään olemme globaalin maailman edessä. Kansallisuuksien merkitys vähenee ja lähimmäinen saattaa olla kotoisin toiselta puolelta maapalloa. Poliitikoille voimme jättää pohdinnat oikeasta maahanmuuttopolitiikasta ja keskittyä ihmisiin, jotka ovat jo meidän lähellämme. Jeesus ei erotellut. Miksi me erottelisimme? Juha Auvinen, Diakoni Viiden lapsen äiti opiskeli uuden ammatin Nummelan seurakuntakeskuksen kahvilatilassa vietettiin iloista valmistujaisjuhlaa 23.3. Mira Juvonen valmistui lähihoitajaksi Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksesta. Viiden lapsen äiti opiskeli uuden ammatin ja erikoistui opinnoissaan vanhustyöhön. Tämä on ihan minun alani. Lähihoitajan työtä haluan tehdä. Hakeuduin koulutukseen, koska arvostan vanhustyötä suuresti. Jokainen vanhus on ainutkertaisesti eletyn elämänsä ainutlaatuinen yksilö. Kunnioitan ja arvostan kaikkia vanhuksia, vastavalmistunut Juvonen totesi. Lähihoitajan tutkinnon laajuus on 80 opintoviikkoa. Opinnot kestivät vuoden ja kahdeksan kuukautta. Tämä lähihoitajakoulutus perustui näyttötutkintoon. Koulussa opiskeltiin teoriaa, tehtiin ryhmätehtäviä, yksilötehtäviä ja tietysti myös tenttejä oli ihan riittämiin. Opittua sovellettiin sitten käytäntöön työssäoppimisjaksoissa, ja näyttötutkinnossa näytettiin ammattiosaaminen, tuore lähihoitaja kertoi. Edellisistä opinnoistani oli kulunut 20 vuotta. Vei oman aikansa oppia taas opiskelemaan. Välillä oli rankkaa, kun tehtäviä ja lukemista oli paljon, halusin silti lukea hyvin ja oikeasti oppia. Opintojen loppuvaiheessa tuli sitten melkein vieroitusoireita koulusta, kun oli tottunut opiskelurytmiin, Juvonen pohti opintojaksoaan. Perheen ja opiskelun yhdistäminen onnistuu kun tahtoa riittää Suuri haaste Mira Juvosen mukaan oli saada vuorokauden 24 tuntia riittämään sekä perheelle että opinnoille. Minulla ei ollut vapaa-aikaa juuri ollenkaan. Päivät opiskelin, sen jälkeen lapset vaativat oman aikansa, loppu aika meni koulutehtävien tekemiseen ja lukemiseen, ja nukkuakin piti, vaikka välillä meni yötöiksikin, hän kertoi. Välillä otin kuitenkin viikonloppuisin aikaa perheelle, niin että opintojen aikataulut saivat joustaa. Perheen hyvinvointi on kuitenkin minulle tärkeintä. Opintojen ja perheen suhteesta Mira Juvonen totesi viisaasti: Opiskelijana ja työntekijänä minut voi korvata mutta äitinä ei. Välillä reppu sai olla, ja perhe sai äidin ajan ja huomion. Päiväkoti oli yksi lähiverkostoni, siellä nuorimmat lapset olivat hoidossa päivisin. On minulla ystäviä ja sukulaisia, ja tietysti diakoniatyöntekijä Pirkko Orakoski, joka jaksoi aina kuunnella ja kannusti kauniisti kehumalla opintojen edetessä. Kun on tahtoa, halua ja päättäväisyyttä, sitä pystyy opiskelemaan ja hoitamaan perheenkin asiat hyvin, sinnikäs lähihoitaja totesi. Opiskelun ja perheen yhdistäminen onnistuu, jos on vain tahtoa. Joistakin asioista, kuten omista harrastuksista, joutuu luopumaan opiskelun ajaksi, mutta paljon saa opintojen myötä myönteisiä asioita tilalle, Juvonen pohdiskeli ja kannusti niitä, jotka miettivät omia opiskelumahdollisuuksiaan rohkeasti uskaltautumaan uudenoppimisen tielle. Nyt on ylpeä olo. Olen oppinut paljon uusia asioita ja on hienoa, kun olen saanut uuden ammatin, Mira Juvonen iloitsi. Sain voimia lapsistani, ystävistäni ja työyhteisön jäseniltä. Myös positiivinen ja myönteinen elämänasenne auttoi asiassa. Lisäksi ilo uuden oppimisesta kantoi eteenpäin, samoin kuin asiakkailta saamani positiivinen palaute. Tuore lähihoitaja oli valmistumispäivänsä jälkeen menossa heti seuraavana päivänä töihin. Valmistumisen lisäksi Mira Juvonen oli onnellinen siitä, että nyt hänellä on enemmän aikaa olla lasten kanssa ja taloudellinen tilannekin paranee. Opiskelijana ja työntekijänä minut voi korvata mutta äitinä ei, lähihoitajaksi valmistunut viiden lapsen äiti totesi viisaasti tiiviin opiskelu-urakan jälkeen. Kuvat: Diakoni Pirkko Orakoski onnitteli Mira Juvosta. Vihti-Hiidenveden Lions Club Ladyt sekä seurakunta antoivat hänelle stipendit valmistujaislahjaksi.
Vakka n Tervehdys seurakunnasta Vihdin seurakunnan Vihdin kirkon vihkiäisjuhla pidettiin 80 vuotta sitten Vihdin kirkko sai vuosina 192829 suoritetussa peruskorjauksessa nykyisen ulkoasunsa ja myös kirkon sisustus uudistettiin. Tampereen hiippakunnan piispa Jaakko Gummerus vihki peruskorjatun Vihdin kirkon käyttöön 17.3.1929. Samassa yhteydessä asetettiin virkaansa kirkkoherra Aukusti Oravala ja kappalainen Arvo Salminen, jotka toimittivat vihkiäisjumalanpalveluksen. Vihkiäisjuhlan urkurina toimi säveltäjä Armas Maasalo. Kirkon vihkiäisjuhla kokosi yli tuhat seurakuntalaista, ja Vihdin kunnantalolla pidetyille juhlapäivällisille osallistui yli 400 henki- Postikorttikuva Vihdin kirkosta 1900-luvun alusta. Vuonna 1848 rakennetun kirkontornin kupoli on suippo huipustaan ja kirkontornissa on suippokaariset uusgoottilaiset ikkunat. Edessä vasemmalla satulaseppä Roineen talo, jonka takana Kirkko-Riikan mökki, jossa toimi puhelinkeskus. Kylänraitin varrella on puhelinpylväitä. Postikorttikuva Mikko Yli-rostin kokoelmista. löä. Vihdin kirkon korjaustyöt oli suoritettu 1.4.1928 1.3.1929 välisenä aikana. Arkkitehti Kauno S. Kallio oli laatinut piirustukset, jotka Museovirasto hyväksyi. Pääurakoitsijana toimi rakennusmestari K.A. Palenius Pusulasta. Kirkontorni palautettiin alkuperäiseen ulkoasuunsa ja alku- peräinen ristikirkko muutettiin suorakaiteen muotoiseksi hallikirkoksi. Saarnastuolin paikka siirtyi vastakkaiselle seinustalle ja yleisölehterit poistettiin. Kirkkoon asennettiin uudet 27äänikertaiset urut. Kirkon koristemaalaukset teki taiteilija Paavo Leinonen. Postikorttikuva Vihdin kirkosta 1940-luvulta. Kirkon tornin kupoli ja kirkontornin ikkunat on vuosina 1928-29 suoritetun peruskorjauksen aikana palautettu alkuperäiseen puolipyöreään muotoon. Edessä vasemmalla Lottakahvila. Edessä oikealla vuonna 1938 valmistunut Vison myymälä. Taaempana satulaseppä Roineen talo ja puiden takana Kirkko-Riikan mökki. Postikorttikuva Annikki Pircklenin kokoelmasta. Arkkitehti Kallion pyrkimyksenä oli luoda kirkkoon sisälle mahdollisimman ehyt ja selkeä vaikutelma. Vihdin kirkko uudistui peruskorjauksessa 1920luvun klassismin hengessä hienostuneen yksinkertaisessa muodossa. Mikko Yli-Rosti Vihdin uuden kirkkoherran, tohtori Aukusti Oravalan virkaanasettajaiset pidettiin korjatun kirkon vihkiäisjuhlassa 17.3.1929. Kuva: Suomen Kuvalehti 11/1929, Mikko Yli-Rostin kokoelmat. Nummelan seurakuntakeskus täyttää 40 vuotta Nummelan seurakuntakeskuksen valmistumisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 40 vuotta. Seurakuntatalon rakentamisesta Vihtiin oli jo 1920-luvulta alkaen puhuttu piispantarkastuksien yhteydessä. Piispat Gumme- rus, Lehtinen, Gulin ja Simojoki olivat kukin vuorollaan pitäneet seurakuntatalon rakentamista välttämättömänä. Seurakuntatalon rakentaminen toteutui vasta 1960-luvulla ja Nummelan kasvun alkamisen Nummelan seurakuntakeskuksen rakennustyömaalla kohoavat seurakuntasalin rakennustelineet massiivisina kuin kirkontorni keskellä luontoa. Kuva ja kuvateksti: Vihdin lehti 2. näytenumero 2.10.1968. Nummelan seurakuntakeskus vastavalmistuneena vuonna 1969. Kuva: Vihdin kunnanarkisto. jälkeen asia kääntyikin siten, että kappalaisen virkataloa ja seurakuntataloa ryhdyttiin suunnittelemaan Nummelaan. Kirkkovaltuusto teki asiassa päätöksen 11.12.1964. Tontti hankittiin Ridalin tilasta Reino Kärävän kuolinpesän omistamasta Ridalin tilasta hankittiin 6000 neliömetrin tontti, kaupat tontista tehtiin maaliskuussa 1965 ja saman vuoden keväällä kirkkovaltuusto hyväksyi Arkkitehtitoimisto Toiviaisen laatimat ratkaisut tontille rakennettavista rakennuksista. Samassa kokouksessa hyväksyttiin vuosiksi 1965-1974 Vihdin seurakunnan rakennusohjelma, joka sisälsi mm. Vihdin kirkon korjauksen. Nummelan seurakuntakeskus valmistui vuonna 1969 ja korvasi Nummelan rukoushuoneen, joka sijaitsi Meritien varressa ja oli palvellut nummelalaisia kuuden vuosikymmenen ajan. Seurakuntakeskuksen tontille jäi vielä laajennusvaraakin ja seurakunta sai hankittua vuosien mittaan omistukseensa myös naapuritontteja. Seurakuntakeskusta jouduttiinkin myöhemmin laajentamaan. Nummela kasvoi nopeasti Kirkkovaltuuston 11.12.1965 tekemän päätöksen aikoihin oli noin 15 prosenttia Vihdin seurakunnan jäsenistä nummelalaisia. Vihdin asukasluku oli kirkonkir- jojen mukaan 11092 ja henkikirjojen mukaan 11178. Kun Nummelan seurakuntakeskuksen laajentamisen katsottiin olevan ajankohtaista, oli seurakuntalaista noin puolet nummelalaisia ja myös Vihdin kirkonkylän seurakuntatalo oli valmistunut vuonna 1979. Nummelan seurakuntakeskuksen laajennusosa valmistui 1980-luvun alussa. Ajankuvaa rakennustöistä syksyllä 1968 Vihdin lehden 2. näytenumero, joka ilmestyi torstaina 2. lokakuuta 1968, kertoi Nummelan seurakuntakeskuksen rakentamisesta otsikolla: Nummelan seurakuntakeskus harjakorkeuteen ensi kuussa. Vihdin seurakunnalle rakennetaan Nummelaan työkeskusta. Sen peruskivi muurattiin elokuun 16. päivänä ja marraskuussa odotetaan päästävän viettämään harjaannostajaisia. Työkeskuksesta tulee todella vaikuttavan kokoinen, sillä siihen tulee kaikkiaan huonetiloja 4260 kuution verran, perustusten kaivuu aloitettiin kesäkuussa. Työkeskus rakennetaan Nummelan keskustan tuntumaan Vesikansantien varteen 5000 neliömetrin tontille. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto SalmioToiviainen&Toiviainen. Pääurakoitsijana toimii Rakennustoimisto Mauno Nyman Lohjalta. Rakennuksen lujuuslaskelmat on suorittanut dipl.ins. Kuno v Pato, LVI-suunnitelmat on tehnyt insinööritoimisto L. Maaskola ja sähkötyösuunnitelmat Insinööritoimisto Ranta-Aho. Lämpö-,vesi-ja ilmastointityöt suorittaa Velj. Helander oy Hämeenlinnasta ja sähkötyöt Vihdin sähkö oy. Rakennustyön valvojana on rakennuttajan puolesta rak.mest. L.K. Virrankoski ja rakennustoimikunnan puheenjohtajana joht. Paavo Ahomäki. Talon on laskettu valmistuvan ensi vuoden (1969) huhtikuussa. Rakennuksesta tulee yksikerroksinen. Sen pohjapintaala on 1100 neliömetriä. Suuren seurakuntasalin ja kerhotilojen lisäksi tulee kaksi asuntosiipeä. Talonmiehelle tulee kahden huoneen ja keittiön asunto, seurakuntasisarelle keittiön ja kolmen huoneen asunto. Sisaren yksi huone on tarkoitettu vastaanottohuoneeksi. Kappalaisen asunnoksi tulee viiden huoneen ja keittiön asunto. Parhaillaan tehdään rakennustyömaalla ulkoseinien puhtaaksi muurausta ja osittain kattotöitä. Seurakuntasaliin tulee kuparikatto ja muuhun osaan huopakatto. Seurakuntasalin tien puoleinen seinä muurataan punaisesta tiilestä. Putki- ja asennustyöt ovat myös parhaillaan käynnissä. Mikko Yli-Rosti Lähteitä: Eino Ketola: Vihdin historia 1918-1965 osa 2. Vihdin lehti 2. näytenumero 2.10.1968.
Vihdin seurakunta n Vakka rakennusten historiaa Pappilan remontti etenee aikataulussa Kirkonkylän pappilan peruskorjaus on sujunut suunnitelmien mukaan. Vuodelta 1854 oleva rakennus on remontissa saanut mm. ajanmukaisen ilmanvaihto- ja sähkötekniikan sekä lämpöeristyksen. Lapsi- ja perhetyön käyttöön korjattu arvokas historiallinen rakennus otetaan käyttöön elokuussa uuden toimintakauden alkaessa. Peruskorjaus valmistuu kesäkuun lopussa ja kesän aikana talossa tehdään vielä kalustamista ja sisätöiden viimeistelyä. Alkusyksystä on pappilassa tiedossa myös avoimet ovet yleisölle. Seurakunnan kiinteistöpäällikkö Erja Koponen kertoo pappilan peruskorjauksen olleen välttämätön. Esimerkiksi talon lämpötehokkuus oli huono eikä sitä olisi voitu enää käyttää sellaisenaan asuintalona. Arvokas rakennus säilytetään ja se tulee yhteiseen käyttöön kaikkien iloksi. Erityisen hienoa on, että talon ihana iso pihapiiri tulee lasten käyttöön, se on loistavaa!, Erja Koponen iloitsee ja toteaa ettei pappila voisi olla lapsi- ja perhetyötä paremmassa käytössä. Projektiarkkitehti Jonas Malmberg Kirsti Sivén&Asko Takala Arkkitehdit Oy:stä kertoo, että suurimmat haasteet pappilan peruskorjauksessa liittyivät talotekniikkaan. Ilmanvaihtomääräykset olivat isoin juttu. Aiemmin ilmanvaihtoa ei ollut koneistettu mitenkään, nykymääräysten mukaan sekä sisään että ulos tuleva ilma pitää olla koneistettua. Tämä tarkoittaa vähintään kahta kohtuullisen isoa putkea jokaiseen huoneeseen., Malmberg toteaa. Lisäksi haastavaa on ollut se, että pappila on alun perin tehty aikana, jolloin kaikki tehtiin käsin. Silloin työ ei maksanut mutta materiaalit olivat kalliita, nykyään on toisinpäin, käsityö maksaa paljon. Sähkösuunnittelija Nina Rautiainen Havukorpi Oy:stä kertoo pappilan sähkötekniikan olleen kokonaan vanhentunutta: Kaikki vanha tekniikka piti purkaa. Sähkömaailma on muuttunut kovasti, ja esimerkiksi palovaroitinjärjestelmät vaaditaan nykyään ihan toisenlaiset. Arkkitehti Malmberg yhtyy sähkösuunnittelijan aatoksiin ja antaa hymyillen konkreettisen esimerkin muuttuneesta tekniikasta: Nykyinen sähkökaappi on parisängyn kokoinen, entinen oli leikkuulaudan kokoinen. Sisustussuunnittelija Kristiina Timonen Kirsti Sivén&Asko Takala Arkkitehdit Oy:stä toteaa pappilan rakenteiden olevan moninaiset: Alun perin talo on ollut yksikerroksinen ja siihen on liitetty kaksikerroksinen lisäosa, näiden rakenteiden välillä on parinkymmenen sentin ero. Jonas Malmberg muistuttaa myös 1960- luvulla kovalla kädellä tehdystä remontista, jossa pappilan sisälle on lisätty betoninen arkistotila. Sisustusratkaisuissa käytännöllisyys on keskeisellä sijalla. Talo tulee lasten käyttöön, lisäksi yläkerrassa on toimistotiloja. Mukavaa pappilan sisustuksessa on se, että huoneet ovat isoja ja korkeita, ei tarvitse suunnitella nykystandardien ahtaiden huonetilojen mukaisesti. Hienoa on myös se, että on löytynyt paljon vanhoja hyviä kalusteita pappilan ullakolta, esimerkiksi juuri Avotakkalehdessäkin esiteltyjä Tapiovaaran tuoleja, jotka voidaan kunnostaa käyttöön, sisustussuunnittelija Kristiina Timonen pohtii ja toteaa vielä: Pappila on oivallinen lapsija perhetyön käyttöön. Hienoa että se pysyy seurakunnan käytössä ja kaikki pääsevät nauttimaan siitä. Pihapiiri tukee lasten kanssa tehtävää työtä, siellä on hyvä leikkiä ja pelata. Urmas Rattasepp ja Kerme Liivo entisöivät vanhoja ovia pappilassa. Pappilan peruskorjaus valmistuu kesäkuun lopussa ja talo otetaan lapsi- ja perhetyön käyttöön elokuussa uuden toimintakauden alkaessa. Kirkonkylän 30-vuotias seurakuntatalo menee kesällä remonttiin Kirkonkylän seurakuntatalo on palvellut vihtiläisiä 30 vuotta. Talossa toimivat mm. kirkkoherranvirasto ja seurakunnan taloustoimisto, päivystävä pappi sekä diakoniatoimisto. Lapsityönpäädyssä kokoontuvat päivä-, iltapäiväja perhekerhot sekä partio. Monet pienryhmät tapaavat tiloissa ja juhlia syntymäpäivistä vihkimisiin sekä muistotilaisuuksiin pidetään talon suuremmissa saleissa. Aikanaan taloa ehdittiin kaivata kirkonkylälle vuosikymmenten ajan ennen rakennushankkeen toteuttamista. Seurakuntatalon tarve oli nostettu esille piispantarkastuksessa jo 1920-luvulla mutta käytännön toteutukseen päästiin vasta 1970-luvulla. Paikaksi valittiin Pappilanmäen alapuolinen alue, jonne arkkitehti Touko Saaren suunnittelema seurakuntatalo valmistui vuonna 1979. Toimiva, hyvin suunniteltu pohjaratkaisu on kestänyt aikaa ja talossa on mahdollista edelleen pitää useita eri tilaisuuksia yhtä aikaa. Nyt 30 vuoden käytön jälkeen on tullut aika peruskorjata taloa. Talossa näkyy hyvä kiinteistönpito, siivousasiat ja huolto on tehty hyvin. Talo ei kuitenkaan täytä nykyajan kiinteistö- ja turvallisuusmääräyksiä, mm. nykyaikainen paloilmoitinlaitteisto on asennettava. Myös rakennusosilla on tietty tekninen ikä mikään ei ole ikuista, toteaa kiinteistöpäällikkö Erja Koponen. Välttämättömiä korjauksia ovat myös mm. kattoremontti sekä ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen, Koponen jatkaa. Rakenteet säilyvät mutta tekniikka uusitaan Seurakuntatalon korjauksessa rakenteet pysyvät pääosin samoina mutta tekniikka menee uusiksi, kiinteistöpäällikkö toteaa. Isompi rakenteellinen juttu hänen mukaansa on kirkkoherranvirastossa olevan arkistotilan uusiminen: Vihdoin saadaan ihmiset pois arkistosta, Koponen sanoo hymyillen. Virasto ja arkisto erotetaan toisistaan väliseinällä, virasto uusitaan ja arkistotilaan tulee hyllyt, joihin saadaan 240 juoksumetriä tilaa. Jatkossa myös liikuntaesteiset pääsevät virastoon helpommin. Keittiössä uusitaan pintoja ja koneita, sen kalustus ei ole enää ajanmukainen. Seurakuntatalo korjataan tällaisena kuin se on, pitäydytään 1970-luvun lopun fiiliksessä, projektiarkkitehti Jonas Malmberg kertoo. Toimistotiloja uusitaan nykyajan vaatimukset täyttäviksi, salit ja käytävät pysyvät lähes ennallaan. Tämä on helpompi kohde kuin pappila. Kyseessä on kuitenkin nykyaikainen rakennus, johon löytyy valmisosina tyyliin ja käyttötarkoitukseen sopivia juttuja. Malmberg toteaa, että seurakuntatalo on kuin aikakone kolmenkymmenen vuoden taakse. Arkkitehdin mukaan hyvä kiinteistönpito näkyy talossa: 30 vuoden perspektiivillä näkee, että rakennusta on hoidettu hyvin, esim. osa lattiamatoista voidaan säilyttää sellaisenaan. Oma kiinteistönhoito haastaa kilpailutuksen pitkällä aikavälillä. Hänen mukaansa on tärkeää, että remontti tehdään oikealla hetkellä ja ennakoiden, ennen kuin mitään pahempaa vikaa vielä on rakennuksessa. Touko Saari on aikanaan piirtänyt talon, koitamme jäljitellä hänen jälkeään seurakuntatalo nykyaikaisiin rakennusosiin mukauttaen, Malmberg jatkaa. Tilat ovat poissa käytöstä kesäkuusta lähtien Seurakuntatalon remontti alkaa kesäkuussa. Toukokuussa alkaa jo tilojen tyhjennys ja juhannukseen mennessä talon pitää olla tyhjä. Kiinteistöpäällikkö Erja Koposen mukaan remontin on alustavasti ajateltu kestävän noin 10-11 kuukautta, riippuen urakoitsijan aikataulusta. Toiminta siirtyy taloon takaisin todennäköi- sesti siis loppukeväällä 2010. Kaikki toiminta siirtyy pois seurakuntatalosta eikä siellä voi remontin aikana järjestää tilaisuuksia. Lista korvaavista lähiseudun juhlatiloista on saatavilla kirkkoherranvirastosta ja seurakunnan nettisivuilta www.vihdinseurakunta.fi. Osa seurakunnan työntekijöistä siirtyy työskentelemään Nummelan toimipisteeseen. Kirkkoherranvirasto, taloustoimisto, tiedotustoimisto, päivystävä pappi ja diakonian vastaanotto siirtyvät läheiseen Kotila-nimiseen rakennukseen osoitteeseen Seimelänkuja 5. Seurakunnan virallinen ilmoitustaulu siirretään myös samaan osoitteeseen. Lapsi- ja perhetyö siirtyvät pappilan uusittuihin tiloihin. Remontista ja aikatauluista tiedotetaan lähempänä tarkemmin paikallislehdissä sekä seurakunnan nettisivuilla. Sähkösuunnittelija Nina Rautiainen, sisustussuunnittelija Kristiina Timonen sekä projektiarkkitehti Jonas Malmberg hiovat seurakuntatalon remonttisuunnitelmia kokoushuoneessa.
Vakka n Tervehdys seurakunnasta Kirkkoseikkailulla kävi lähes 400 koululaista Vihdin kirkko täyttyi ihmettelevistä kasvoista ja jännittyneestä ilmapiiristä, kun koululaisia kävi kolmena päivänä tutustumassa siihen. Kirkkoseikkailulle oli kutsuttu esikoululaisia sekä koulujen ekaluokkalaisia, mutta mukana oli myös vanhempia oppilaita. Seikkailun aikana tulivat Kirsti Suutarin ja Pirkko Kelan johdolla tutuiksi korkealla oleva komea urkuparvi, jännittävät vanhat lämmitystunnelit sekä sivusalin historialliset esineet. Kirkko on aika jännä paikka, taisi moni lapsi todeta päivien aikana. Suntio Tapio Arvolan ottamiin valokuviin perustuva suunnistus oli mielenkiintoinen. Kuvia oli suurennettu, joten osa oli aika haastavia, ainakin aikuisille. Lapsilla ei ollut juurikaan ongelmia löytää kirkon pieniä yksityiskohtia. Seikkailun viimeisessä osassa löytyivät kirkon aarteet pappi Anna-Maija Lakomaan johdolla. Aarteita en taidakaan lukijoille paljastaa, ne täytyy mennä itse etsimään kirkosta. Mutta sen verran voin paljastaa, että Jumalan kämmenellä on tärkeimmän aarteen tunnuslaulu ja siihen oli hyvä kirkkoseikkailu päättää. Paljon jäi vielä seuraavallekin kerralle seikkailtavaa, eihän koko kirkkoa ehdi kolmessa vartissa läpi käymään. Kuvat: Tapio Arvola Eila Musikka Löytäisitkö sinä kuvassa näkyvän yksityiskohdan Vihdin kirkosta? Lähes 400 lasta tutustui Vihdin kirkkoon kirkkoseikkailulla. Urkuparvella lapsia opasti kanttori Pirkko Kela. Linkkivinkkejä kristillisille lastensivuille Netistä löytyy monia kristillisiä lasten sivustoja. Yksi tuoreimmista ja suosituimmista on virtuaalinen kirkko Lastenkirkko.fi. Siellä lapset voivat mm. tutustua kirkon tiloihin ja symboliikkaan, pelata pelejä, tavata ystäviä, soittaa urkuja sekä kuunnella virsiä ja Raamatun kertomuksia. Kävijät luovat itselleen oman hahmon, jolla voivat seikkailla virtuaalisessa kirkossa. Chatin ollessa auki, on paikalla aina aikuinen seurakunnan lapsi- tai nuorisotyöntekijä. Hymiöillä voi kommunikoida myös chatin ollessa kiinni. Lastenkirkko on auki joka päivä klo 7-21. Lastenkirkko löytyy osoitteesta www.lastenkirkko.fi Lastenmaa.net on tarkoitettu leikki-ikäisille ja pienille koululaisille. Sivustolta löytyy monenlaista mukavaa puuhaa ja luettavaa lapsille, mm. satuja ja tarinoita, lasten uutisia, piirustuksia, leikki- ja askarteluvinkkejä, toiveammatteja, ruokaohjeita sekä kertomuksia eri maiden lapsista. Kysy papilta osiosta löytyy vastauksia lasten kysymyksiin, kuten ovatko eläimet samassa taivaassa kuin ihmiset, miten taivas valaistaan ja miten siellä päästään pakoon ukkosta. Sivusto perustuu Lastenmaa-lehteen, jota julkaisevat Kustannus Oy Kotimaa yhdessä Kansan Raamattuseuran säätiön, Suomen Lähetysseuran ja Suomen Pipliaseuran kanssa. Osoite sivuille on www.lastenmaa.net Lasten kotikirkossa oppaana toimii kirkonrotta Kaapriel, tuttavien kesken Kirkkis. Kirkkorakennuksen lisäksi sivustolla pääsee Kaaprielin mukana kurkistamaan mm. kirkon korkeaan kellotapuliin ja ihailemaan kaunista kirkkopihaa. Lasten kotikirkko on tarkoitettu erityisesti alle kouluikäisille, siksi sivuilla ei ole tekstiä vaan ääntä. Lasten kotikirkon sisällöistä vastaa Kirkon tiedotuskeskus ja se löytyy osoitteesta www.evl.fi/kotikirkko Muita lapsille suunnattu kristillisiä sivustoja ovat esimerkiksi www.nettipyhis.fi, joka tukee lapsen hengellistä kasvua ja kasvatusta. Sivustolta löytyy mm. hartauksia, rukouksia, pelejä ja värityskuvia. Vinkkilehti.net -sivut perustuvat lasten- ja varhais- nuorten kristillisen Vinkki-lehden sisältöihin. Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan kirkkonetti.fi-sivusto johdattaa kulkijan Kirkkonummen keskiaikaisen kivikirkon salaisuuksiin. Aikamatka.com puolestaan sisältää mm. raamattuvisan ja Raamatun punaisen langan tiivistettynä. Peliraati.fi-sivuilla on vanhemmille tietoa tietokone-, video- ja konsolipeleistä. Seurakunnan nuorten oma sivusto Sankarla.fi on avattu! Vihdin seurakunnan nuorten sivusto www.sankarla.fi avattiin 1.4. Sivuilta löytyy tietoa mm. koululaisten kerhoista, musiikki- ja liikuntatoiminnasta, rippikouluista, nuortenilloista, leireistä ja nuorten aikuisten tilaisuuksista. Toiminnan toteuttamiseen osallistumisestakin löytyy infoa, voit lähteä itse mukaan, esim. partioon laumanjohtajaksi, kerhontai pyhäkoulun vetäjäksi tai isoseksi rippileireille. Sankarla.fi tarjoaa myös hartausmateriaalia ja uskon ABC: n. Seurakunnan varhaisnuoriso- ja nuorisotyöntekijät esittäytyvät sivuilla. Vanhemmille on tietoa toiminnasta ja rippikouluun liittyvistä käytännönasioista. Sivuston jäseneksi liittymällä voi myös kirjautua jäsenhuoneeseen, josta löytyvät mm. keskustelut, ilmoitustori sekä materiaalipankki.
Vihdin seurakunta n Vakka Lensi maahan enkeli Lensi maahan enkeli, joutuisampi tuulta. Suuren kiven vieritti hän syrjään haudan suulta. Suuren kiven vieritti hän syrjään haudan suulta. Kivelle hän istahti, puhui iloisesti: Jeesus nousi haudastaan ja elää ikuisesti. Jeesus nousi haudastaan ja elää ikuisesti. (Jaakko Haavio, virsi 88) Virpoi, varpoi Pääsiäiseen liittyi entisaikaan monenlaisia tapoja. Jokaisella viikonpäivälläkin oli erityinen nimi. Palmusunnuntaina virvottiin. Takkumaanantaina kehrättiin takkuiset villan- ja pellavantähteet. Tikkutiistaina vuoltiin sytyketikkuja ja makkaratikkuja. Kellokeskiviikkona pantiin lehmille kellot kaulaan. Kiirastorstaina siivottiin nurkista rojut ja ajettiin pois kiira eli paha. Pitkäperjantaiyö oli noitien yö. Lankalauantaina pestiin talvella kehrätyt langat. Pääsiäissunnuntaina käytiin kirkossa. Palmusunnuntai saa nimensä puiden oksista, joilla Jeesusta tervehdittiin hänen ratsastaessaan Jerusalemiin. Vanha Karjalainen tapa, joka on levinnyt kaikkialle Suomeen, on viedä palmusunnuntaina iloa ystäville ja naapureille ojentamalla heille kauniisti koristeltuja pajunoksia ja lausumalla virvontalorun: Virpoi varpoi, vitsa on uus, aivan niin kuin kukkiva kuus, elämän onnea toivotan sulle nöyrästi pyydän palkan mulle. Virvon varvon vihdat teill, kanan kankust munat meill. Askarteluvinkki: tipu Leikkaa tipu kartongista. Taittele paperisuikaleista haitarijalat ja liimaa niihin varpaat. Kiinnitä siivet haaraniiteillä. Liimaa silmät, nokka ja töyhtö. Pääsiäisenä voi askarrella monenlaista mukavaa yhdessä. Keltaiset tiput voi laittaa koristamaan vaikka pöytää tai ikkunaa. Hyvää pääsiäistä! toivottavat lastenohjaajat Jaana ja Marika Hei vaan, olen Kirkkoniemen Katti! Täällä Vihdin Kirkkoniemessä tiedetään olleen kissoja yhtä kauan, kun täällä on ollut kirkko. Se on kauan, ainakin 500 vuotta! Meidän kissojen tehtävänä on ollut vartioida kirkkoa hiiriltä. Ne jyrsijät tekivät kaikenlaista vahinkoa kirkoissa entis- aikaan, jyrsivät penkkejä ja alttarivaatteita, söivät lukkarin eväsleivät ja joskus ne löysivät jopa ehtoollisleipävaraston. Me kissat olemme nähneet ja kuulleet kaikenlaista entisaikojen elämästä. Näitä menneitten aikojen tapahtumia saat lukea Vakka-lehdestä. Teksti ja piirros Tarja Rae
Vakka n Tervehdys seurakunnasta n Vihdin seurakunnassa tapahtuu HILJAINEN VIIKKO JA PÄÄSIÄINEN Palmusunnuntai 5.4. Messu klo 10 Vihdin kirkossa, Pekka Valkeapää, Paula Miettinen, Pirkko Kela. Messu klo 12 Nummelan kirkossa, Pekka Valkeapää, Paula Miettinen, Pirkko Kela. Svensk mässa kl 14 i Nummela kyrka, Anna-Maija Lakomaa, Ulla Eho- Saario. Maanantai 6.4. Lasten pääsiäiskeidas alkaen klo 8.50 Nummelan seurakuntakeskuksessa. Kirsti Suutari. Hiljaisen viikon maanantain ahti klo 19 Vihdin kirkossa, Reijo Kaarto, Pirkko Kela. Hiljaisuuden ilta klo 19 Nummelan kirkossa, Anna-Maija Lakomaa, Kirsti Suutari. Tiistai 7.4. Lasten pääsiäiskeidas alkaen klo 8.50 Nummelan seurakuntakeskuksessa. Kirsti Suutari. Hiljaisen viikon tiistain ahti klo 19 Vihdin kirkossa, Paula Miettinen, Pirkko Kela. Hiljaisuuden ilta klo 19 Nummelan kirkossa, Anna-Maija Lakomaa, Eija Vuorela. Keskiviikko 8.4. Lasten pääsiäiskirkko klo 9.15 ja 10 Nummelan kirkossa, Anna-Maija Lakomaa, Raili Ketola.. Konsertti, J.S. Bachin Matteus-passio klo 18.30 Vihdin kirkossa, Cantores Minores. Liput alk. 20/10, lippuja ennakkoon Lippupalvelusta, Lohjan kaupungintalolta ja alkaen tuntia ennen konserttia kirkon ovelta. Hiljaisuuden ilta klo 19 Nummelan kirkossa, Aino Rossi, Maria-Liisa Pakalén Kiirastorstai 9.4. Messu klo 19 Vihdin kirkossa, Pekka Valkeapää, Matti Hanhisuanto, Sanna Kuoppala, kirkkokuoro. Messu klo 19 Nummelan kirkossa, Aino Rossi, Pirkko Kela. Messu klo 19 Vihtijärven kappelissa, Anna-Maija Lakomaa, Ulla Eho- Saario. Pitkäperjantai 10.4. Sanajumalanpalvelus klo 10 Vihdin kirkossa, Pekka Kankkunen, Ulla Eho-Saario. Jeesuksen kuolinhetken hartaus klo 15 Nummelan kirkossa. Tiina Huikuri, Sanna Kuoppala. Jeesuksen hautaamisen rukoushetki klo 18 Vihdin kirkossa, Anna-Maija Lakomaa, Sanna Kuoppala. Hiljainen lauantai 11.4. Pääsiäisyön messu klo 22 Vihdin kirkossa, Aino Rossi, Tuula Kiiski, Pirkko Kela. Pääsiäispäivä su 12.4. Pääsiäispäivän messu klo 10 Vihdin kirkossa, Anna-Maija Lakomaa, Pekka Valkeapää, Sanna Kuoppala, kirkkokuoro. Bussikuljetus Nummelasta Vihtiin lähtee Nummelan srk-keskukselta klo 09.00, Ojakkalan kanto n. 09.15, ajetaan Nummelantietä kirkolle. Myös matkan varrelta voi tulla kyytiin. Paluulähtö messun jälkeen. 2. pääsiäispäivä ma 13.4. Sanajumalanpalvelus klo 10 Vihdin kirkossa, Timo Paattiniemi, Pirkko Kela. Perhemessu klo 10 Vihtijärven kappelissa, Sampo Luukkonen, Ulla Eho-Saario. Messu klo 12 Nummelan kirkossa, Timo Paattiniemi, Pirkko Kela. AIKUISILLE RETRIITIT II 3.-6.4. Utön kevätretriitti. Ilmoittautuminen Eija Vuorela p. 34787747 tai 040-5306452. III 17.-19.4. Riuttarannassa. Ilmoittautumiset Eija Vuorela p. 34787747 tai 040-5306452. IV 28.-29.4. Rukoile ja tee työtä, talkooretriitti Riuttarannan ympäristön kaunistamiseksi. Ilmoittautumiset Kirsti Suutari p. 0500-861843, kirsti.suutari@evl.fi tai Osmo Vapalahti p.040-5780328. Ei maksua, omat lakanat mukaan. 7.-9.8. Kesän vehreydessä ja täyteydessä, hiljaisuuden retriitti Fransiskus Assisilaisen yksinkertaisuuden hengessä. Mahdollisuus akvarellimaalaukseen luonnossa, hankitaan materiaalia tarvitseville. Ilm. kesäkuun loppuun mennessä Kirsti Suutarille p. 0500-861843 tai kirsti.suutari@evl.fi, hinta Vihdin seurakunnan jäseniltä 50 +mahd. materiaalimaksu, ulkopaikkakuntalaiset 84. UTÖN KEVÄTRETKI 24.-26.4. lintujen muuttoaikaan. Ilmoittautuminen Eija Vuorelalle. Hinta 170-190 riippuen majoituksesta. YHTEISVASTUU- TAPAHTUMAT 30.4. Koko perheen vapputapahtuma klo 10-13, Nummela. 24.5. Kevään sellot-konsertti/hannu Kiiski, Vihdin kirkko. MIESTEN VAPAAILLAT RIUTTARANNASSA: Klo 18, kuljetus Nummelan srk-keskus 17.30 ja kirkonkylän srk-talo 17.40. Seuraavat kerrat: 16.4. Pekka Kankkunen, 29.4. talkoot klo 14 alkaen, Ilkka Rytilahti, 14.5. ja 28.5. Sampo Luukkonen. Toukokuusta alkaen rantasaunalla. KYLÄKERHOT Ojakkalan kyläkerho kokoontuu seurakunnan kerhohuoneistossa (os. Kenttätie 2), joka toinen maanantai klo 10-12. 6.4. mukana Pirkko Orakoski, 20.4. omin voimin, 4.5. Eija Vuorela. Kerhon vastaavat Tuula Mikkonen ja Matti Kotamäki. Selin kyläkerho Monitoimitalolla joka kuukauden neljäs torstai klo 13, mutta ruokailu alkaa jo klo 12.00. 23.4. mukana Tuula Kiiski. Kerhon vastaavat Liisa Ali-Mattila ja Ritva Luukkonen. Kuljetusasioissa ota yhteys Liisa Ali-Mattilaan. Nummelan kultaisen iän kerho klo 13-14.30, kahden viikon välein. Seuraavat 15.4. ja 29.4. Kerhon vastaava Eija Vuorela. Kuljetustarpeissa voi ottaa yhteyden Osmo Vapalahteen p. 040-5780328. Kirkonkylän kultaisen iän kerho 15.4. ja 29.4. Kerhon vastaava Päivi Tapaninen p. 040-3532241. NÄKÖVAMMAISTEN ROVASTI- KUNNALLINEN KERHO kokoontuu kuukausittain torstaisin klo 14-16 eri seurakunnissa. Kuljetuksissa yhteys Eija Vuorela p. 040-5306452. TUOMASMESSU 3.5.2009 klo 18.00 Nummelan kirkossa. Tuntia ennen messua mahdollisuus henkilökohtaiseen sielunhoitoon ja rippiin. Lastenhoito kerhohuoneessa messun aikana. Teetarjoilu messun jälkeen. Nummelan kirkon lasiset rukoushelmet otetaan käyttöön messussa. PIENRYHMIEN PÄIVÄ RIUTTARANNASSA 2.5.2009 klo 11.30-16. Lounas, alustus ja keskustelua rukouksesta, yhteistä rukousta ja rukouspalvelua. Mukana pastori Aino Rossi ja lehtori Tuula Kiiski, ilmoittautumiset 17.4. mennessä p. 040-3564514. Kaikki pienryhmäläiset tervetuloa! TAIDERETKI ATENEUMIIN 3.5. Kalevalan juhlanäyttelyyn yhdessä Vihdin Kalevalaisten naisten kanssa. Lähtö kirkonkylän srk-talolta 10.45, Nummelan srk-keskukselta 11.00. Paluulähtö klo 14. Poikkeamme myös Tuomiokirkolla. Matkan hinta 20 sis. bussimatkat, sisäänpääsy- ja opastusmaksut. Ilmoittautumiset 24.4. mennessä arkisin klo 9-15 Päivi Putkonen- Hegazille p. 09-34785048. Tarkempia tietoja matkasta Kirsti Suutari p.0500-861843. MATKA TALLINNAAN Mahdollisia peruutuspaikkoja matkalle Tallinnaan 10.-12.6. voi kysellä Kirsti Suutarilta p.0500-861843. TOIMINTAKESKUKSEN ULKOILUPÄIVÄ Riuttarannassa 12.5. Ilm. Päivä Tapaninen p. 040-3532241. ELÄKELÄISKERHOJEN RETKIPÄIVÄ Riuttarantaan 14.5. klo 10-14. Ilm. diakoniatoimistoihin. MITEN KERRON USKOSTANI? kurssi seurakuntalaisille, jotka haluavat viedä ilosanomaa eteenpäin lähipiirissä. Lauantaina 16.5.2009 klo 10-16 Nummelan seurakuntakeskuksessa. Mukana pastori Aino Rossi ja lehtori Tuula Kiiski, ilmoittautumiset 8.5. mennessä p. 040-3564514, maksu ruokailuista 5. AIKUISTEN VIRKISTYSLEIRI Riuttarannassa 26.-28.5. Ilmoittautumiset diakoniatoimistoihin. NAISTEN SAUNAILTA Riuttarannassa 27.4. ja 18.5. Lähtö klo 17.15 Nummelan srk-keskuksen diakonian parkkipaikalta ja 17.30 kirkonkylästä. Ilmoittautumiset Päiville 040-3532241 tai Pirkolle 0400-362707. 20-VUOTIAS PYSÄKKI-KAHVILA toimii Nummelan srk-keskuksen diakoniasiivessä, Kappelitie 5, ti, to ja pe klo 12-15. Perjantaisin Pekka Kankkunen tavattavissa. Vaihtuvat taidenäyttelyt kuukausittain. Huhtikuun taiteilija Markku Kedrin valokuvanäyttelyllä Lumen ja jään maisemia. SYNTYMÄPÄIVÄJUHLAT 70, 75, 80 JA 85 Vihdin seurakunta onnittelee alkuvuonna 70, 75, 80 ja 85 vuotta täyttäviä jäseniään! Juhla alkaa jumalanpalveluksella Vihdin kirkossa su 19.4.2009 klo 10 ja jatkuu kirkonkylän seurakuntatalolla keittolounaalla, täytekakkukahvilla ja pienellä juhlalla! Toivotamme teidät tervetulleiksi yksin tai parin (saattajan) kanssa. Ei ennakkoilmoittautumista. Linja-auto Nummelan linja-autoasemalta klo 9, Nummelan srk-keskus 9.05, Pisteen kautta Vihdintietä Ojakkalantielle, Ojakkalan kanto klo 9.15. Pyölintietä ja Nummelantietä kirkkoon, josta messun jälkeen siirtyminen srk-talolle. Matkan varrelta pääsee kyytiin. Paluulähtö klo 13.30. DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN PUHELINVASTAANOTTOAJAT Kirkonkylän diakoniatoimisto p. 34785040 Ti 9-11 Maria-Liisa Pakalén tai 040-5702705 Pe 9-11 Päivi Tapaninen tai 040-3532241 Osmo Vapalahti p. 040-5780328 Nummelan diakoniatoimisto: Ma 13-15 Juha Auvinen p.34787745 tai 0400-235691 Ti 9-11 Eija Vuorela p. 34787747 tai 040-5306452 Ke 13-15 Pirkko Orakoski p. 34787748 tai 0400-362707. SYNTYMÄPÄIVÄJUHLAT Kirkkoherra Pekka Valkeapään 50- vuotissyntymäpäiviä vietetään su 26.4. Tervetuloa messuun Vihdin kirkkoon klo 10 ja sen jälkeen juhlaan srk-talolle. Muistamiset Njomben kuurojenkoulun hyväksi. TRIO FINNICO Vihdin kirkossa pe 8.5. klo 19. Trio Finnico Nachum Erlich Risto Laurila Hannu Kiiski Ohjelmistossa Beethovenin, Bruchin ja Brahmsin sävellyksiä. Ohjelma 10. Tuotto yhteisvastuulle. NUORET JA NUORET AIKUISET Käy katsomassa nuorisotyön uunituoreet nettisivut osoitteessa www.sankarla.fi! ISOSET HOI! Isoshaku kesän 2009 ripareille on käynnissä ja päättyy 5.4. Lataa hakemus netistä www. vihdinseurakunta.fi NUORTENILLAT Perjantaisin 18:30-22:00 Nummelan seurakuntakeskuksen nuorisotila Sankarlassa. Keskiviikkoisin 19:00-21:00 Vihdin seurakuntatalon nuorten päädyssä. Illoissa saatavilla yhdessäoloa, Sanaa, rukousta, musaa ja mutusteltavaa. NUORTEN PELIVUORO Nummelan koulun liikuntasalissa maanantaisin klo 19.30-21. Lenttistä, korista, futista, säbää NUORTEN AIKUISTEN ILLAT Nuorten aikuisten iltoja pidetään joka toinen maanantai klo 18-20 Nummelan seurakuntakeskuksen perhekerhon tiloissa osoitteessa Kappelitie 5, Nummela. Iltojen aiheet: 6.4. Pekka Kankkunen: Johdatus 20.4. Pirjo Alajoki: Mieheys ja naiseus ajassamme ja Raamatussa la 2.5. yhteispäivä Riuttarannassa rukouksen merkeissä Lämpimästi tervetuloa kaikki uudet ja vanhat osallistujat! Lisätietoja: Mika Kriikku p. 0400-971 443. LAPSILLE JA PERHEILLE LASTEN PÄÄSIÄISKIRKKO Ke 8.4. klo 9.15 ja 10 Nummelan kirkossa. KANSANLAULU- KIRKKO Koko perheelle Vihdin kirkossa äitienpäivänä su 10.5. klo 10. Mukana tyttökuoro Piritat, joht. Ulla Eho-Saario. Säestys Timo Saario, harmonikka ja urut. YLÖS JERUSALEMIIN NÄYTELMÄVAELLUS Kierrosajat kirkonkylän srk-talossa Vihdintie 6: su 5.4. klo 11.30, 11.45, 12.00 ja 12.15 ma 6.4. klo 8.30-13 ti 7.4. klo 8.30-13 ke 8.4. klo 8.30-13 ja 18-19 to 9.4. klo 8.30-12.30 ja 17-18.30 Hiljaisuuden illat ja -polku aikuisille, pääsiäiskeidas lapsille Nummelan kirkolla: Hiljaisella viikolla seurataan Kristuksen kärsimystietä ma, ti, ke 6.-8.4. klo 19. Lasten keitaat aamupäivisin klo 8.50. alkaen ma ja ti 6.-7.4. Ryhmävaraukset Kirsti Suutari 0500-861843. RAKASTA JA RAJOITA ELÄMÄÄ LEIKKI-IKÄISEN VANHEMPANA Ilta vanhemmille ti 21.4. klo 18 19.30 Nummelan srkkeskuksessa. Aiheesta alustaa perheterapeutti Sisko Karinen. Keskustelua ja iltapalaa. Vihdin seurakunnan kyläkerhojen ja kultaisen iän kerhojen KESÄRETKI PORVOOSEEN tiistaina 9.6.2009 Lähtö klo 7.40 Selin Monitoimitalo, 7.50 Siippoon Neste, 8.00 kirkonkylän srk-talo, 8.10 Ojakkalan kanto ja 8.30 Nummelan srk-keskus. 10-10.45 Porvoon tuomiokirkko, hartaus ja opastus 11-12 Porvoon valtiopäivät- näyttely kolmessa museossa: Holmin talo, vanha kappalaisen talo ja vanha raatihuone, lähekkäin Välikadulla 12-13.15 Lounas ravintola Hanna Mariassa 13.15-14.45 Kiertoajelu ja opastus kaupungilla, ainakin linnan rauniot ja kärhöpuutarha 14.45-15.15 päiväkahvit kahvila Porvoon Helmissä Ostosaikaa mm. läheisessä Brunbergin tehtaanmyymälässä 16.00 kotiinlähtö 17.30 Nummela, 17.50 Ojakkala, 18.00 kk., 18.10 Siippoo ja 18.30 Selki Ilmoittautumiset kerhoissa vastuuhenkilöille tai kk:n diakoniatoimistoon p. 34785040 tai Maria-Liisa Pakalén p. 040-5702705 Hinta 37.-, joka maksetaan bussissa. 10
Vihdin seurakunta n Vakka Viiden tunturin valloitus Ruskaretki Vuontispirtille Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon 5.-12.9.2009 KOVA KYSYNTÄ Rantahuviloista & mummonmökeistä sekä maatilan pihapiireistä. Sopivasta kauppa heti. Luott. tarj. Tuomontupa Oy Vihdintie 4, 00350 Helsinki p. (09) 241 8498, (09) 241 9084 www.tuomontupa.fi ILMOITUSMYYNTI Marita Lyyra (014) 641 481, 040 729 2119 marita.lyyra@kotimaa.fi Matkalle mahtuu enintään 30 henkilöä. Varapaikoilta täytetään peruutusten sattuessa. Hinnat: Neljän hengen mökissä 430 / henkilö Varustus: suihku, wc, tv ja puhelin. 2 x kerrossängyt, vuodesohva. Lapsi 4-14 vuotta 280, lapsi alle 4 vuotta 180. Kahden hengen hotellihuoneessa 470 / henkilö Varustus: suihku, wc, tv ja puhelin. Lisävuode mahdollista. Lapsi 4-14 vuotta 280, lapsi alle 4 vuotta 180. Hinnat sisältävät bussimatkat, vaelluskuljetukset paikan päällä, majoituksen, liinavaatteet, pyyhkeet, aamiaiset, retkieväät, päivälliset, saunat ja omat iltaohjelmat. Hinta ei sisällä ruokailuja meno- ja tulomatkoilla, sisäänpääsymaksuja, kahvitteluja tai ostoksia retkien aikana. Ilmoittautumiset 31.5. mennessä arkisin klo 9-15 p. 09-34785048 Tiedustelut: Juha Auvinen 0400-235691, Pirkko Orakoski 0400-362707, Tuula Kiiski 040-3564514 ILTA ÄIDEILLE Riuttarannassa pe 24.4. klo 18.00. Naurujoogaa, virkistystä, valmiiksi katettu pöytä ja mukavaa yhdessä oloa äideille. Hinta 10e. Ilmoittautumiset arkisin klo 9-15 p.09-3478 5048. JALKAHOITOLA TUULIKKI Tuusantie 1, Nummela p. 223 6686 Sinun jalkasi ovat osa sinua pidetään niistä yhdessä hyvää huolta. VAPPUTAPAHTUMA Nummelan seurakuntakeskuksessa to 30.4. klo 10-13. Perinteinen koko perheen vapputapahtuma, jossa monenlaista tekemistä sisällä sekä ulkona. Vappukahviossa vappuherkkuja: simaa, munkkeja, muusia ja nakkia. Osa toimintapisteistä maksullisia, lippuja ovelta. Tervetuloa! VAPPUVAELLUS Perinteinen vappuvaellus kirkonkylän maisemissa pe 1.5. Lähtö seurakuntatalolta klo 10 alkaen. Kulttuuria, kokouksia ja perhejuhlia. Päivölän Virkistyskoti Taivaantie 41, 03100 Nummela puhelin (09) 2222 320, 050 548 2356 PERHERETKI La 25.4. Luontoretki Nuuksioon. Soveltuu kaikenikäisille, mutta rattailla ei pääse liikkumaan. Tule mukaan nauttimaan keväisestä luonnosta sekä etsimään Nuuksion salaisuuksia! Lähtö 10.00 Vihti srk-talo 10.15 Nla srk-keskus 10.45 Nuuksio Paluu Nuuksiosta klo 15. Hinta 7 sisältäen matkat, nuotioruuan ja ohjelman. Varaathan tasarahan! Mukaan: - säänmukaiset ulkoiluvarusteet - evästä ja juomista juomapullossa - ruokailuvälineet ja muki (ei kertakäyttöisiä) -istuinalusta Ilmoittautumiset klo 9-15 p. 09-3478 5048 tai paivi.putkonen-hegazi@ evl.fi. Ilmoittautuessa kerro nimi, ikä, puhelinnumero ja ruokaaineallergiat. LEIREJÄ KOULULAISILLE Riuttarannan vanhalla puolella Lento-leiri 1-3-luokkalaisille 9. - 11.6. Hinta 20. Liito-leiri 1-7-luokkalaisille 16. - 18.6. Hinta 20. Leireillä luvassa ilmavaa ohjelmaa ulkoilun, uimisen, pelailun ja yhdessä olon parissa, ja jotakin lentoon liittyvää taidetaan myös rakennella. Korpirauhan leirikeskuksen teltta-alueella Siuntiossa KORPPI 2009 - Helsingin ja Espoon hiippakuntien leiri 4-7-luokkalaisille. 22.-24.6. Hinta 40. Leirillä majoitutaan teltoissa, joten elämyksiä on varmasti luvassa. Koska leiriläisiä tulee myös muista seurakunnista, tutustut aivan varmasti uusiin kavereihinkin leiritouhujen lomassa. Ilmoittautumiset leireille pääsiäisen jälkeen 14.4. 29.4. välisenä aikana arkipäivisin klo 9-15 numeroon 09-34785048 tai paivi.putkonen-hegazi@ evl.. Ilmoittautuessa kerro nimi, ikä, huoltajan puhelinnumero, osoite sekä mahdolliset ruoka-aineallergiat. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirjeet. Toimi ripeästi, paikkoja rajoitetusti! Lisätietoja leireistä voi kysellä nuorisotyönohjaajalta Eilalta numerosta 040-4106932 tai eila.musikka@evl. PERHEIDEN RETKIPÄIVÄT RIUTTARANNASSA 18.-20.5. Tule viettämään toiminnallista retkipäivää keväisen luonnon helmaan! Monenlaista ohjelmaa ja toimipisteitä luvassa. Omat eväät ja sään mukainen varustus mukaan. Nuotiolla mahdollisuus paistaa omia grillattavia. Riuttarannan leirikeskus, Moksintie 365. Retki-ilta 18.5. klo 17-19.30. Retkipäivät 19. ja 20.5. klo 9-11.30. Kaikki tervetulleita mukaan! Ei ilmoittautumista. LASTEN TAIDELEIRIPÄIVÄT 5-6-vuotiaille Riuttarannan uudella puolella 6. ja 7.8. klo 9.30.-15. Ilmoittautumiset p. 0500-861843 tai kirsti.suutari@evl.fi juhannukseen mennessä. SYKSYN TAIDEKERHOON 5 6- vuotiaille Vihdin kirkonkylässä voi ilmoittautua 5.6. mennessä Kirsti Suutarille p. 0500-861843 tai kirsti. suutari@evl.fi Kerho alkaa 23.9. ja kestää joulukuun puoliväliin. Kerhossa opetellaan taiteen tekemisen perustaitoja, hiljentymistä ja tutustutaan materiaaleihin. DIAKONIAN PERHELEIRI Riuttarannassa 1. 3.7. Lisätiedot Pirkko Orakoski p. 0400-362707. RIIHITIE 4 03400 VIHTI J. MYRSKYLÄ 11
Vakka n Tervehdys seurakunnasta n Kirkon kirjoissa Vetovastuussa Avoimia ja sosiaalisia ihmisiä. Ilmapiiri on vastaanottavainen ja kontaktien luominen helppoa. Muun muassa tällaisin sanoin kuvailee Kimmo Jarva Vihtiä ja vihtiläisiä. Ja hyvin Jarva on vihtiläisiin tutustunut, ja kuntalaiset uuteen johtajaansa. Tenniskavereitakin on kuulemma löytynyt, kiitos ilmaisen mainoksen paikallislehden haastattelussa. Toki odotuksetkin työtäni kohtaan ovat varmasti kovat, Kimmo Jarva toteaa. Uudelta kunnanjohtajalta odotetaan tehokkaita keinoja, joilla taantuman aiheuttamia vaikeuksia pystytään torjumaan ja peruspalvelujen tasoa ylläpitämään ja parantamaan. Tulevat haasteet hän haluaa kohdata avoimin mielin ja ennakkoluulottomasti, aivan kuten elämän yleensäkin. Työura on vienyt miestä ja perhettä eri puolille Suomea, ja vaikka alueellisia eroja toki on, niin kyllä ihmiset ovat Jarvan mukaan kaikkialla perustaltaan samanlaisia. Aivan pikkupoikana Kimmo Jarvan suunnitelmissa ei vielä ollut ura kuntaalalla, mutta jo lukion loppuvaiheissa tulevan työelämän suunta rupesi hahmottumaan. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen alkoi kiinnostaa, ja Jarva hakeutui opiskelemaan Tampereen yliopiston taloudellishallinnolliseen tiedekuntaan, ja työtehtävät eri kuntien ja kaupunkien hallinnossa ovat luoneet vankan ammattitaidon ja oman alan tuntemuksen. Samoja ihmisiä palvellen Kunnan ja seurakunnan toimiva yhteistyö hyödyttää asukkaita monella tavalla. Vihdissä, kuten aiemmissakin työpaikoissaan, on Kimmo Jarvan mukaan seurakunnan Heikki Nieminen Kunnanjohtaja Kimmo Jarva ehtii välillä istahtaa työhuoneessaan. kanssa toimiminen ollut mutkatonta ja hedelmällistä. Täytämme monelta osin samoja tarpeita, esimerkiksi nuoriso- ja yhteiskunnallisen työn osalta. Lähiaikoina olen lähdössä kunnan ja seurakunnan delegaation mukana ystävyyskuntaamme Viron Otepäähän. Kellon ympäri ei kunnanjohtajakaan sentään tee töitä. Vapaa-aikanaan Kimmo Jarva pyrkii pitämään kunnostaan huolta, ja rakkaimpana lajina on jo aiemmin mainittu tennis. Nuorempana sitä tuli harras- tettua kilpatasolla, ja nykyäänkin hän pyrkii kerran viikossa juoksentelemaan keltaisen pallon perässä. Kotioloissa elämää täydentävät Satu-vaimon lisäksi tyttäret Henrietta, 12, ja Elisa, 10. Muutto Kurikasta pääkaupunkiseudulle sujui heiltäkin ilman suurempia tuskia, tai ainakaan soraääniä ei ole juuri kuulunut. Juhlapyhinä pidetään perinteistä kiinni Pääsiäistä Jarvan perheessä vietetään lasten ehdoilla, yhteisestä ajasta nauttien. Tytöt ovat tähän saakka käyneet aina virpomassa, ja ilmeisesti perinne jatkuu tänäkin vuonna, Kimmo hymyilee. Kotia koristellaan juhlaa varten, istutetaan rairuohoa, piilotetaan suklaamunia, eikä kunnanjohtajalle tule pääsiäistä ilman mämmiä. Kiireinen työ vaatii vastapainokseen paikan ja aikaa levolle ja rauhoittumiselle. Heikki Nieminen Lähetyksen kesäpäivät Vihdissä 12. 14.6.2009 Luterilaisen kirkon lähetyksen 150-vuotista taivalta juhlitaan Lähetyksen kesäpäivillä Vihdissä 12.-14.6.2009. Ensi vuosi on Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjän 35-vuotisjuhlavuosi, joten juhlaan on nyt kaksinkertainen syy. Kesäpäivät tarjoavat mm. luentoja, musiikkia ja mukavaa tekemistä ja yhdessäoloa niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin Vihdin kirkossa, pappilassa ja Pappilanpellon koululla. Tilaisuuksissa myös siunataan uudet ja lähetyskentälle palaavat lähetystyöntekijät. Tarkempia tietoja päivien sisällöstä mm. tulevissa Vakka-lehdissä ja seurakunnan nettisivuilla. Kylväjä on vuonna 1974 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon virallinen lähetysjärjestö, jonka pääpaikka on Vantaalla. Kylväjä toimii luterilaisen tunnustuksen pohjalla pyrkien julistuksessaan korostamaan uskonpuhdistuksen keskeisiä periaatteita. Lisätietoja Lähetysyhdistys Kylväjästä osoitteessa www.flom.fi ja http://kylvajablogi.fi/. Lähetyksen kesäpäivien valmisteluita ja tapahtuman kuulumisia voi seurata tapahtumablogista http://kesapaivat.blogspot.com/ Jos olet valmis ottamaan kesäpäivävieraita kotiisi majoitukseen, ilmoita lähetyssihteeri Tuula Kankkuselle p. 0400-219997 tai tuula.kankkunen@evl.fi 12 Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Vihdintie 6, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela, n p. (09) 34787755 (vahtimestarit) www.vihdinseurakunta.fi n