TAUNO KOHVAKKA JA TAUNON ESIPOLVET

TAUNO KOHVAKKA JA TAUNON ESIPOLVET Tauno Kohvakan sukujuuret/ esipolvet painetun kirjan e-versio, josta on riisuttu kaikki kaaviot, valokuvat ja jälkipolvitaulut 1

Taunon armeijakuva v. 1930 Sukututkija ja kirjoittaja: GSM 050-5941932 Email seppojtam48@gmail.com Kustantaja Painopaikka: (omakustanteena) Ai-Ri Offset Ky Pori 2010 2

SISÄLLYSLUETTELO I Johdanto s. 4 I.1 Sukututkimuksen lähteet s. 4 I.2 Kangasniemen historiaa s. 5 II Esipolvitaulut s. 6 II.1 Tauno Kohvakan isän puoleiset sukujuuret s. 6 Taulu 1 Kohvakka -sukuhaara s. 6 Taulu 2 Mieskolaisen sukuhaara s. 13 Taulu 3 Tiihosen sukuhaara s. 17 Taulu 4 Hellqvist -sukuhaara s. 21 Taulu 5 Hokkasen sukuhaara s. 23 Taulu 6 Orasen sukuhaara s. 36 Taulu 7 Halttusen sukuhaara s. 40 Taulu 8 Suurosen sukuhaara s. 57 Taulu 9 Himottu -sukuhaara s. 61 Taulu 10 Avikaisen sukuhaara s. 63 II.2 Tauno Kohvakan äidin puoleiset sukujuuret s. 65 Taulu 11 Reinikaisen sukuhaara s. 65 Taulu 12 Hännisen sukuhaara s. 70 Taulu 13 Pylvänäisen sukuhaara s. 71 Taulu 14 Mannisen sukuhaara s. 75 Taulu 15 Laitisen sukuhaara s. 78 Taulu 16 Moilasen sukuhaara s. 83 Taulu 17 Siekkisen sukuhaara s. 87 Taulu 18 Smedfeldt -sukuhaara s. 89 Taulu 19 Priha Kouvonen Riesenberg -sukuhaara s. 91 Taulu 20 Pulliaisen sukuhaara s. 97 Taulu 21 Vääräsen -Poikolaisen sukuhaara s. 98 Taulu 22 Seppäsen sukuhaara s. 101 Taulu 23 Pellisen sukuhaara s. 105 Taulu 24 Hämäläisen sukuhaara s. 112 Taulu 25 Lahikaisen sukuhaara s. 114 Taulu 26 Janhosen sukuhaara s. 115 Liitteet Liite 1 Merkkihenkilöt sukulaisina s. 120 Liite 2 Urho Kekkonen & von Riesenburg s. 127 Liite 3 Urho Kekkonen: Vuosisatani 1981 s. 131 3

I JOHDANTO Tauno Fridolf Kohvakka, syntyi 22.1.1910 Kangasniemellä ja kuoli 6.4.1975 Lahdessa. Taunon sukujuuret selvitettiin sekä isänsä että äitinsä puolelta, jossa sukujuuret painottuvat Etelä- Savoon ja erityisesti Kangasniemelle, sen ympäristökuntiin ja Keski-Suomeen, mm. Laukaalle ja Hankasalmelle sekä Joutsaan. Taunon isän esipolvissa pääsukuhaaroina voitaneen pitää nimenomaan Kangasniemen Kohvakan, Mieskolaisen, Hokkasen ja Halttusen sukuhaaroja. Näissä mm. Halttusen sukuhaarassa päästään sukujuurissa 1400 -luvulle asti. Taunon äidin sukua tunnetaan laajasti myös Kangasniemeltä ja ymp. kunnista, joissa pääsukuhaaroina voitaneen pitää Reinikaisen, Laitisen, Priha-Kouvonen-Riesenburg sekä Pellisen sukuhaaroja, joissa sukujuuret tunnetaan parhaiten. Taunon sukujuurissa päästään Priha -Kouvonen -Riesenburg -sukuhaarassa jopa 1200 -luvulle asti Saksaan ja nykyisen Tsekin tasavallan alueelle. Toki on muistettava se, että mitä kaukaisempiin esipolviin mennään, sitä epävarmemmalla pohjalla ollaan, joten kaikkein vanhimpiin tietoihin on lupa suhtautua kriittisesti ja varauksellisesti. Taunon vanhemmat olivat keskenään moninkertaisia sukulaisia keskenään, vaikkakaan ei kovin läheisiä, mutta yhteisiä sukujuuria ja esipolvia löytyy useitakin, samoin Taunon äidin vanhemmat olivat keskenään sukulaisia. Taunon sukulaisista löytyy myös huomattavia merkkihenkilöitä (liite 1). Tauno tulee kirjoittajan kanssa moninkertaiseksi sukulaiseksi, sillä kirjoittajan isän äidin Aune Tamminen, os. Mäkinen (s. 1904, k. 1976) sukujuurista Kangasniemeltä löytyy Taunon kanssa yhteiset sukujuuret mm. Laitisen ja Pylvänäisen sukuhaaroissa sekä Joutsan Mieskonmäen Mieskonmäki-Mieskolaisen sukuhaarassa. I.1 SUKUTUTKIMUKSEN LÄHTEET Tärkeimmät lähteet Taunon sukujuurien selvityksessä olivat kirkonkirjat, joita tässä selvityksessä tutkittiin Jyväskylän ja Mikkelin maakunta-arkistoissa sekä Internetin kautta. Netin kautta Suomen Sukututkimusseuran (SSS:n) HISKI tietokannasta löytyy Kangasniemen osalta (tätä kirjoitettaessa v. 2009) syntyneitten ja kastettujen luettelot v. 1684-1715, 1721-1735, 1737-1779, 1781-1785 ja 1787-1850, samoin vihittyjen luettelot e.m. vuosilta. Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen (SSHY) sivuilta löytyy digitoituna seuraavat Kangasniemen kirkonkirjat: Rippikirjat v. 1734-1741, 1757-1764, 1766-1771, 1782-1787, 1790-1880 Lastenkirjat v. 1760-1880 Muuttokirjat v. 1788-1882 Syntyneet ja kastetut v. 1684-1883 Rippilapset v. 1847-1878 Vihityt v. 1684-1883 Kuolleet ja haudatut v. 1684-1866 Erittäin merkittävä apu tässä sukuselvityksessä saatiin sukututkija Tommy Koukan laatimista sukukirjoista (Tommyn kotisivut: http://personal.inet.fi/koti/tommy.koukka/ ): Halttusen suku Tiihosen suku Sukupuuni Koukan ja Koukon suku Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta Usean sukuhaaran vanhimmat tiedot 1500 1700 -luvuilta (osin myös 1400 -luvulta) saatiin nimenomaan Tommy Koukan sukukirjoista. Laitisen sukuhaaran osalla tietoja esipolvista kerättiin myös Jarmo Ahlstrandin laatimista sukukirjoista, mm.: Kangasniemen ja Hankasalmen Laitisten sukukirja I Myös Internetin kautta löytyy monista Taunon sukujuurihaaroista tietoa, mm.: Janhosen ja Laitisen sukuseurojen kotisivujen, sekä julkaistujen sukukirjojen ja -lehtien avulla. Henkilöiden nimet olivat vielä 1880 -luvulle asti ruotsinkieliset, mutta tässä sukuselvityksessä nimet on suomennettu, eli on käytetty suomenkielistä vastinetta, päättelyn tai arvauksen avulla. Suluissa 4

on esitetty alkuperäinen, asiakirjoissa yleisimmin esiintynyt ruotsinkielinen nimi. Nimissä saattoi monesti olla hyvinkin kirjavaa käytäntöä; kukin kirjaaja kirjoitti nimet kirkonkirjoissa ja muissakin asiakirjoissa (vero/ henkikirjoissa) oman mieltymyksensä mukaan. Toisaalta eri aikakausina oli hyvinkin suuria eroja nimissä ja niiden kirjoitusmuodoissa. Savossa sekä Karjalassa sukunimet esiintyivät jo varhain, mikä eroaa käytännöstä mikä vallitsi mm. Hämeessä, jossa noudatettiin yleistä ruotsinvallan ajan menettelyä (matro- ja patronyyminimet, esim. Johan Mattsson, eli Juho Matinpoika). Huomioitava on myös seikka, että Savossa naisella avioiduttuaan yleisesti ottaen säilyi oma sukunimensä, jopa vielä 1800 -luvun loppupuolella asti. Pitäjän ja kylien sekä sukujen historiaa kerättiin myös seuraavista lähteistä: Sysmän pitäjän historia I-II (Einar W. Juvelius) Nuijamiehestä Nuijasotaan (Toivo Jalli) Mieskonmäläistä perinnettä (Joutsan Mieskonmäen kyläkirja) Kangasniemen historia I ja II (Antero Manninen), joista käytetään tekstissä lyhennyksiä: KH -I ja KH -II. I.2. KANGASNIEMEN HISTORIAA Etelä-Savossa sijaitseva Kangasniemen kunta perustettiin v. 1867. Asutus Kangasniemen alueella on varsin nuorta. Toki ilmeisesti jo kivikaudella n. 3000 1500 v. ennen ajanlaskun alkua Kangasniemellä saattoi asua lähinnä lappalaisheimon esi-isiä. Lappalaisia tavattiin Kangasniemellä vielä 1700 -luvulle asti, vaikkakin suurin osa lappalaisasutuksesta oli siihen mennessä jo työntynyt pohjoiseen suomalaisasutuksen tieltä. Ensimmäiset suomalaiset siirtyivät Savon alueelle mahdollisesti jo rautakaudella n. 500 800 v. jälkeen ajanlaskun alun, aluksi nykyisen Mikkelin seudulle, lähinnä lännestä käsin (s. 15 KH I). Laaja Suur-Savon alue oli pitkään erämaata, eränautinta-aluetta jossa liikkui lähinnä metsästäjiä ja kalastajia sekä idästä että lännestä. Valtaosa Suur-Savon väestöstä oli alun perin karjalaisheimoon kuuluvia, joita erityisesti ristiretkiajalla (n. 1100 1300 -luvuilla) siirtyi Suur-Savoon (s. 16 KH I). Savolaisten levittäytyminen pikkuhiljaa länteen ja pohjoisen suuntaan johtui lähinnä kaskiviljelyn yleistyessä tarpeesta saada uusia alueita kaskenpolttoon. Toisaalta myös hämäläiset suuntautuivat eräretkillään itään ja pohjoiseen. Nykyinen Kangasniemen alue sijaitsi savolaisalueen ja hämäläisasutuksen raja-alueella ja rajakiistat olivat hyvinkin yleisiä ja keskinäisiä kahakointeja sattui useasti. Suur-Sysmän alue ulottui 1400-luvulla kauas pohjoiseen nykyisen Keski-Suomen alueelle ja esim. vanha Suur-Rautalampi oli vielä v. 1561 asti Suur-Sysmän kappeliseurakuntana. Hämäläisten erämaat -hämäläisten eränautinta-alueet, ulottuivat osin myös Kangasniemen alueelle, josta esim. on v. 1443 riita Lammin Porkkalan herran Olavi Tavastin ja Hartolan (Suur- Sysmän) Björn Koskipään kesken koskien Kälän metsiä ja kalavesiä (nykyisen Kangasniemen alueella) ja jossa riidassa Björn Koskipää tuomittiin 40 mk sakkoihin aiheuttamansa vahingon takia (viite: s. 65 SPH I ja s. 20 KH I). Kuvaavaa Kangasniemen myöhäisestä asuttamisesta on piispa Maunu Tavastin kuvaus n. v. 1440 vaiheilla; Sysmän ja Savilahden kirkon välillä ei ollut lainkaan asumuksia (viite: s. 17 KH I). Savilahden kirkolla tarkoitettiin tuolloin perustettua Savilahden kirkkopitäjää, jolle oli rakennettu kirkko nykyisen Mikkelin kupeeseen 1440 -luvun alussa. Kangasniemen aluetta asutettiin sitten voimallisemmin keskiajan lopulla ja uuden ajan alussa, eli 1400 -luvun lopulla ja 1500 -luvun alkupuolella. Kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa (s. 1499, k. 1560) hallintokaudellaan (v. 1523 1560) uskonpuhdistuksen ohella halusi lujittaa muutenkin valtaa Suomessa ja lujittaa etenkin puolustusta idän uhkaa (= Novgorodilaisia) vastaan, niin Kustaa Vaasa ajoi erämaiden asuttamista, jota Suomessa ja erityisesti Suur-Savon alueella sitten Savonlinnan voudit Klemetti -kirjuri sekä Kustaa Fincke käytännössä toteuttivat ja ohjailivat, mikä merkitsi myös Kangasniemen alueella pysyvän asutuksen voimistumista 1540 1560 -luvuilla. Kangasniemen alue oli pitkään hyvin hajanainen alue, jossa ensinnäkin uusia kyliä muodostui ja kylien rajoja muutettiin tiuhaan. Toisaalta koko vanha laaja Kangasniemen alue oli rikkonainen, sillä oikeudelliset, hallinnolliset ja seurakunnalliset rajat oli muodostettu kukin omalla tavallaan ja eri laajuuksissaan eri aikakausina. Seurakunnallisesti Kangasniemen alue kuului laajaan Savilahden seurakuntaan, sittemmin Suur-Savon seurakuntaan, jonka jakautumisen v. 1573 myötä 5

Kangasniemi liitettiin perustettuun Pieksämäen kirkkopitäjään v. 1575. Kangasniemi mainittiin asiakirjoissa nimellä vasta v. 1649 Visulahden käräjillä, jolloin Kangasniemen kerrottiin olevan Pieksämäen seurakunnan alainen kappeliseurakunta (s. 106 KH -I), josta Kangasniemi irtaantui v. 1656 muodostaen itsenäisen seurakunnan. Hallinnollisesti valtaosa nykyisestä Kangasniemen alueesta kuului vanhimman verokirjan v. 1541 mukaan Vesulahden (=Visulahden) pitäjän Vuolingon neljänneskuntaan, ja oli sitä pitkään vielä senkin jälkeen. Raja- ja kylämuutoksista mainittakoon Hirvensalmen Ohensalon kylän liittäminen Kangasniemeen 1840 -luvulla. Kun Hankasalmi irtaantui Rautalammista v. 1860, niin Hankasalmeen liitettiin myös osia Kangasniemestä, mm. Halttulan ja Niemisjärven alueet. Kangasniemen syrjäinen sijainti edesauttoi siinä että Kangasniemi säästyi satoja vuosia suuremmilta tuhoilta monien sotaretkien ja sotien aikana. Mm. Isonvihan aikaan 1710 -luvulla hävitys Kangasniemen alueella jäi suhteellisen vähäiseksi. Suuret kuolonvuodet 1695 1697 sen sijaan olivat Kangasniemellä tuhoisat, ankara halla 3 kesänä peräkkäin tuhosi lähes kaiken viljan, jota seurasi paha nälänhätä ja kun ihmisten yleiskunto heikkeni, niin kulkutaudit levisivät ja ihmisiä kuoli sadoittain, pelkästään v. 1697 haudattiin väh. 483 oman seurakunnan henkilöä, mikä tuntui myös kaikissa jäljempänä mainituissa sukuhaaroissa. II ESIPOLVITAULUT II.1 TAUNO KOHVAKAN ISÄN PUOLEISET SUKUJUURET TAULU 1 KOHVAKKA SUKUHAARA Yleistä: Kohvakka on eteläsavolainen sukunimi, joka tavataan 1500-luvun lähteissä Pellosniemeltä, myöhemmin 1900-luvulla ainakin Haukivuorelta, Pieksämäeltä ja Kangasniemeltä. O. A. Kallion laskujen mukaan Kohvakka kuului 1890-luvulla Savon toiseksi yleisimpiin sukunimiin (nimenkantajia n. 200-500). Joissakin murteissa kohvakka = kohva "jäälle muodostunut sohjo tai alta ontto jääkuoppa", mikä ei tunnu luontevasti sopivan henkilön lisänimeksi. Kuhmossa kohvakka ihminen = "itsetietoinen, rehentelevä ihminen" tai ylpeä tai koppava. Jos tämä merkitys on tunnettu Etelä-Savossa, on siitä helposti voinut kehittyä liikanimi, johon sukunimi Kohvakka pohjautuisi. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 232). Toisaalta on esitetty tulkintoja Kohvakkanimen juontumisesta mahdollisesti saksalaisesta nimestä Kofmann. Timo Kohvakka on esittänyt perimätietona, että nimi Kohvakka voisi juontua saksalaisesta Koch-nimestä, joka on tarkoittanut kokkia ja Koch nimi olisi sitten saanut Suomessa muodon Kohvakka, viite Timo Kohvakan websivut: http://tkohvakka.blogspot.fi/2009/03/suomen-vaiettu-historia-iii.html. Timo Kohvakka on yrittänyt DNA-testeillä saada valaistusta asiaan, eli e.m. web-sivulta voi jatkossa löytyä lisätietoa. Ilmeisesti varhaisin Kohvakka niminen talollinen Kangasniemellä oli Kutemajärvellä talollisena mainittu Jaakko Kohvakka (s. n. 1600), jonka pojan Sipi Kohvakan (s. n. 1630, k. 1697) kerrottiin asuneen v. 1663 paikkeilla Esko Kohvakan talossa. Kangasniemen Synsiönrannassa oli talollisena v. 1695-1710 Erkki Kohvakka (s. n. 1670 Pieksämäki, k. 30.5.1710 Kangasniemi, Synsiönranta), joka oli ilmeisesti muuttanut Pieksämäeltä Kangasniemelle ja avioitunut v. 1695 Tiihola n:o 2 tilan tyttären Anna Heikintytär Tiihosen (s. n. 1676, k. 17.4.1726 Kangasniemi, Synsiönranta) kanssa. Voi olla että tämä Erkki Kohvakka kuuluisi myös Kutemajärvellä mainittuun Kohvakka -sukuun. Erkillä ja Annalla tiedetään olleen ainakin 6 lasta, joiden joukossa ei mainita Esko -nimistä poikaa Viite s. 257-258 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 1.1 Esko Kohvakka Galt (Eskel Kåhvacka Galt) Sukuhaaran kantaisä. Syntyi n. v. 1710 mahdollisesti Kangasniemen Kutemajärvellä. Esko Kohvakka, eli sotilasnimeltään Galt (= karju), mainittiin Kangasniemen ensimmäisessä rippikirjassa 6

(RK) v. 1734-1741 sotilaiden ja heidän puolisojensa luettelossa ruodussa n:o 103: Eskel Galt, hustru Margeta, son Henrich, sekä son Sigfred. Samaisessa RK:ssa v. 1734-1741 Äkryntaipale n:o 6:ssa mainittiin torpparina: Torp Eskell Galt, hustru Margaretha, son Hendrich sekä viittaus sivulle 33 N:o 7 (Kaihlamäki n:o 7), eli Esko oli nyt yhdessä vaimonsa Marketta Mieskolaisen kanssa torppareina. Esko ja puolisonsa Marketta olivat syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan vielä v. 1747 Äkryntaipaleella ja v. 1750 heidät mainittiin Kaihlamäessä. Seuraavassa RK:ssa v. 1757-1764 Esko Galt mainittiin uudestaan sotilaana ensin Kaihlamäki n:o 7:ssa, josta hän perheineen siirtyi Tiihola n:o 2:een, jossa mainittiin entinen sotilas: Eskel Galt, el. Kohvacka torpparina Tiiholassa. Samaisessa rippikirjassa oli lisämerkintä siirtymisestä takaisin Äkryntaipaleelle, jossa heidät mainittiin RK:ssa v. 1766-1772 Äkryntaipale n:o 5:ssa; torppari Esko Kohvakka ja vaimonsa Marketta, sekä poika Antti yhdessä puolisonsa Eevan kanssa. Samaisessa rippikirjassa kerrottiin torppari Esko Kohvakan kuolleen v. 1775. Eskon tarkempaa synt.aikaa ja paikkaa ei saatu selville, koska tilattomasta väestöstä ei juurikaan löydy tietoja ennen Pohjan sodan ja Isonvihan aikaa (v. 1700...1721). On mahdollista että Esko muutti muualta Kangasniemelle, koska Kohvakka nimeä esiintyy Kangasniemellä hyvin vähän ennen e.m. Pohjan sotaa ja Isonvihan aikaa. Kangasniemen historian mukaan tietyt sukunimet, jotka Isoonvihaan mennessä juurtuivat Kangasniemeen, esiintyivät jo 1560 -luvun paikkeilla itäisessä Suur-Savossa (esim. sukunimet: Kohvakka, Nojonen, Myyryläinen, Sorvali ja Laukkarinen). Viite; s. 39-40 KH -I. Esko Galt mainittiin RK:ssa v. 1757-1764 Tiihola n:o 2:ssa, mikä voisi myös viitata mahdolliseen sukulaisuuteen Tiihola n:o 2 asukkaiden kanssa (?), eli äiti voisi olla Tiihosia ja isä e.m. Erkki Kohvakka, mutta tähän ei ole löydetty varmistusta, koska Eskon nimeä ei löydy Kangasniemen henkikirjoista. Isonvihan jälkeen 1720 luvulta (asiakirjatiedot Pohjan sodan ja Isonvihan ajalta ovat yleisesti ottaen kovin puutteelliset ja monesti joudutaan asioita päättelemään ja päädytään joskus aikalailla hypoteettisiin sukujuuripolkuihin). Kangasniemellä mainittiin Isonvihan jälkeen myös toinen karju, eli Galt niminen sotilas, nimittäin Tuomas Paavonpoika Galt (Thomas Påhlsson Galt), joka vihittiin 6.12.1724 Anna Juhontytär Liukkosen kanssa ja voisi ajatella että Eskon patronyymi voisi olla myös Paavonpoika, eli olisivat ehkä veljeksiä, mutta toisaalta näyttää siltä että tämä Tuomas Paavonpoika Galt voisi olla sama kuin Tuomas Paavonpoika Avikainen, jolla olisi ollut sotilasnimenä myös Galt. Eräs vaihtoehto on että Esko olisi Kutemajärvellä v. 1663 mainitun Esko Kohvakan jälkeläisiä!. Taulu 1.2 Marketta Laurintytär Mieskolainen (Margaretha Larsdotter Mieskolain) Syntyi n. v. 1716 talollisen tyttärenä Kangasniemen Äkryntaipale n:o 5:ssa. Isä taulussa 2.13. Marketta avioitui 24.11.1734 sotilaan Esko Galtin, eli Kohvakan puolisoksi. Eskon kuoleman v. 1775 jälkeen Marketta mainittiin torppari Esko Kohvakan leskeksi Kangasniemen RK:ssa v. 1782-1789 Äkryntaipale n:o 4:ssa, yhdessä poikansa Antti Kohvakan (s. 1747) ja tämän puolison Eeva Peuhan kanssa, samoin alla mainittiin vielä tytär Sofia (s. 1755), joka avioitui v. 1783. Rippikirjan mukaan Marketta kuoli v. 1782, mutta kuolleitten ja haudattujen luettelon mukaan Marketta kuoli 21.3.1783 Äkryntaipaleella. Marketan vanhemmat eivät selvinneet kirkonkirjoista, mutta voitaneen perustellusti olettaa ja päätellä että hän oli Äkryntaipale n:o 5 isäntänä mainitun Lauri Heikinpoika Mieskolaisen (s. n. 1690 Hartola, Joutsa, Mieskonmäki, k. ennen v. 1728 Kangasniemi, Äkryntaipale) ja tämän puolison Sofian tytär. - Heikki Eskonpoika Kohvakka, s. 1735 Kangasniemi. Tauluun 1.3. - Sipi Eskonpoika Kohvakka, s. 1736 Kangasniemi. - Risto Eskonpoika Kohvakka, s. 25.2.1738 Kangasniemi. - Valpuri Eskontytär Kohvakka, s. 3.4.1740 Kangasniemi. - Maria Eskontytär Kohvakka, s. 6.3.1745 Kangasniemi. - Antti Eskonpoika Kohvakka, s. 10.4.1747 Kangasniemi, k. 26.11.1816 Kangasniemi. - Tapani Eskonpoika Kohvakka, s. 13.11.1750 Kangasniemi. - Sofia Eskontytär Kohvakka, s. 28.3.1755 Kangasniemi. Puoliso 7.12.1783 Matti Kaaponpoika Smedfeldt, s. 6.5.1761 Kangasniemi, jonka isä löytyy taulusta 18.3. 7

Taulu 1.3 Heikki Eskonpoika Kohvakka (Henric Eskelsson Kåhvacka) Syntyi v. 1735 sotilaan ja torpparin poikana Äkryntaipale n:o 6:ssa. Asui myös Kaihlamäessä. Avioitumisensa v. 1758 jälkeen Heikki työskenteli torpparina Tiiholassa ja Seppälässä. Heikin synt.vuosi voi olla vaihtoehtoisesti v. 1736, jolta vuodelta Kangasniemellä ei ole säilynyt syntyneitten ja kastettujen luetteloa. Heikki kuoli n. 67 v. ikäisenä 7.3.1803 Tiihola n:o 1:ssa. Taulu 1.4 Helena Paavontytär Tiihonen (Helena Påhlsdotter Tihoin) Syntyi 15.9.1735 talollisen tyttärenä Tiihola n:o 1:ssa, eli Hokkalassa. Isä taulussa 3.13. Avioitui tai naitettiin vajaan 23 v. ikäisenä 15.5.1758 Heikki Kohvakan puolisoksi. Tiiholan torpan emäntä, sitten myös torpan emäntänä Seppälässä. Helena kuoli 67 v. ikäisenä 16.4.1803 Tiiholassa. Viite; Tiihosen sukukirja s. 13 (Tommy Koukka). - Antti Heikinpoika Kohvakka, s. 9.3.1760 Kangasniemi. - Helena Heikintytär Kohvakka, s. 7.2.1762 Kangasniemi. - Risto Heikinpoika Kohvakka, s. 21.9.1767 Kangasniemi. Tauluun 1.5. - Regina Heikintytär Kohvakka, s. 29.4.1769 Kangasniemi. Taulu 1.5 Risto Heikinpoika Kohvakka (Christer Henricsson Kåhvacka) Syntyi 21.9.1767 torpparin poikana Kangasniemen Seppälässä, myöhemmin torpparin poikana myös Tiiholassa, jossa oli itsekin torpparina Tiihola n:o 1:ssa, eli Hokkalassa. Risto kuoli jo 45 v. ikäisenä 12.4.1813 Kangasniemen Tiiholassa ja haudattiin 25.4.1813 Kangasniemellä. Viite: Tiihosen sukukirja s. 13. Taulu 1.6 Anna Juhontytär Ruotsalainen Hellqvist (Anna Johansdotter Ruotsalain Hellqvist) Syntyi 5.10.1764 sotilaan tyttärenä Kangasniemen Seppälässä. Isä taulussa 4.3. Anna avioitui 24 v. ikäisenä 14.12.1788 Risto Kohvakan puolisoksi. Emäntänä Tiiholan torpassa. Annalla esiintyi isänsä sukunimen Hellqvistin ohella myös nimi; Ruotsalainen, mikä saattoi johtua ruotsinkielisestä sotilasnimestä, tai paremminkin siitä Annan isän isä olisi tullut Ruotsista Isonvihan aikaan Kangasniemelle, eli omaisi ruotsalaiset sukujuuret!?. Anna kuoli 77 v. ikäisenä 16.10.1841 Tiihola n:o 2:ssa. - Maria Ristontytär Kohvakka, s. 2.9.1789 Kangasniemi - Antti Ristonpoika Kohvakka, s. 3.7.1791 Kangasniemi. Tauluun 1.7. - Heikki Ristonpoika Kohvakka, s. 13.8.1794 Kangasniemi - Mikko Ristonpoika Kohvakka, s. 15.3.1796 Kangasniemi - Helena Ristontytär Kohvakka, s. 3.2.1798 Kangasniemi - Matti Ristonpoika Kohvakka, s. 14.2.1801 Kangasniemi - Tuomas Ristonpoika Kohvakka, s. 11.10.1804 Kangasniemi Taulu 1.7 Antti Ristonpoika Kohvakka (Anders Christersson Kåhvacka) Syntyi 3.7.1791 torpparin poikana Kangasniemen Tiiholassa, jossa itsekin oli torpparina Tiihola n:o 1:ssa, eli Hokkalan tilan torpassa. Antti kuoli jo 46 v. ikäisenä 2.1.1838 korkeaan kuumeeseen Tiiholassa ja haudattiin 6.1.1838 Kangasniemellä. Taulu 1.8 Anna Yrjöntytär Hokkanen (Anna Jöransdotter Håckain) Syntyi v. 1786 Kangasniemen Hokanniemi n:o 2:ssa Pekko -tilan torpassa. Isä taulussa 5.B.11. 8

Anna työskenteli vartuttuaan piikana Tiiholassa, jossa hän avioitui 30 v. ikäisenä 15.12.1816 torpparin pojan Antti Kohvakan kanssa. Torpan emäntänä Tiihola n:o 1:n, eli Hokkalan tilan torpassa. Muutti miehensä kuoleman jälkeen v. 1841 Tiihola n:o 2:een, josta v. 1845 Tiihola n:o 2:n uuteen Orala n:o 8:aan, josta v. 1846 Synsiönrantaan ja sieltä edelleen v. 1848 takaisin Tiihola n:o 2:een. Tiiholasta Anna muutti vielä Orala n:o 8:aan, josta v. 1857 ilmeisesti Kangasniemen kirkolle, mutta josta Annaa ei löytynyt kirkonkirjoista, joten Annan kuoleman ajankohta on selvittämättä. - Eeva Antintytär Kohvakka, s. 31.5.1818 Kangasniemi - Tuomas Antinpoika Kohvakka, s. 20.1.1821 Kangasniemi - Helena Antintytär Kohvakka, s. 1.1.1824 Kangasniemi - Antti Antinpoika Kohvakka, s. 9.5.1826 Kangasniemi. Tauluun 1.9. Taulu 1.9 Antti Antinpoika Kohvakka (Anders Andersson Kohvakka) Syntyi 9.5.1826 torpparin poikana Kangasniemen Tiihola n:o 1:ssa, eli Hokkalassa. Kun Antin isä kuoli v. 1838 tammikuussa Antin ollessa vajaan 12 v. ikäinen, niin Antti muutti äitinsä kanssa ensin v. 1841 Tiihola n:o 2:een, eli "Philpuxeen", josta v. 1845 Orala n:o 8:aan ja sieltä seuraavana v. 1846 Synsiönrantaan, josta taas v. 1848 takaisin Tiihola n:o 2:een, josta taas takaisin Orala n:o 8:aan. Antti ilmeisesti huolehti sairaasta äidistään, mutta 23 v. ikäisenä Antti sitten muutti v. 1849 rengiksi Orala n:o 6:een, josta v. 1850 rengiksi setänsä Heikki Ristonpoika Kohvakan torppaan Ohensalo n:o 1:een. Täältä Antti muutti v. 1851 taas takaisin rengiksi Orala n:o 8:aan, josta hän siirtyi v. 1853 rengiksi Pylvänälä n:o 2:een, josta taas seuraavana v. 1854 Antti muutti rengiksi ja muonamieheksi Kangasniemen kirkolle kappalaisen virkataloon, jossa piikana oli Eeva Olavintytär ja he avioituivat v. 1855 elokuussa. Antti ja Eeva muuttivat v. 1865 torppariksi Salmenkylän n:o 1 Vuoren torppaan. Kun Antin vaimo Eeva kuoli keväällä 1867 niin Antti muutti v. 1868 takaisin Kangasniemen kirkolle (Kangasniemi n:o 1:een), jossa hän avioitui uudelleen v. 1869 kesäkuussa Anna Samuelintytär Laukkarisen kanssa, jolloin Antti mainittiin mäkitupalaiseksi. Antti ja Anna asuivat sitten yhdessä Kangasniemen kirkolla (Kangasniemi n:o 1:ssa) värjäri Mikko Vigeliuksen talon yhteydessä mäkitupalaisina jonkun matkaa kirkolta Hokanniemen suuntaan, viite; s. 334 KH- II (Kangasniemen historia II osa). KH-II:n mukaan Antti Kohvakka sai vapautusta tietyistä yhteisistä velvollisuuksista, eli v. 1869 vapautettiin pääosa kirkonkyläläisistä osallistumisesta pitäjäntuvan rakentamiseen ja lämmittämiseen, nimittäin kappalaisen virkatalo, kanttori Rautian, kauppiaat Albin ja O.F. Niiranen sekä Benjamin Ikander, seppämestari Gustaf Westerholm, värjäri Mikko Vigelius, siltavouti Juutilainen, muonamies Antti Kohvakka, suutari August Österberg, kestikievari Otto Forselius, haudankaivaja Jeremias Kyröläinen ja Pöntisen torppa, viite; s. 334 KH-II. Antti Kohvakkaa sakotettiin v. 1871 väkiviinan hallussapidosta. Kun seurakunnan lukkari/ kanttori Vilhelm Rautian oli vapautettu v. 1871 hiippakunnan konsistorin päätöksellä kirkonkellojen soittovelvollisuudesta, niin seurakunta päätti v. 1872 ottaa Antti Laitisen ja Antti Kohvakan kellonsoittajiksi. He saivat kumpikin palkkaa 30 mk vuodessa; tämä summa saatiin kokoon niistä 60 -pennisistä, jotka aikaisemmin maksettiin kanttorille kellojen soitosta ja laulamisesta hautajaisissa. Sittemmin tarjottiin kellojen soitto urakalle, joten v. 1881 Antti Kohvakka otettiin toimeen 3 -vuotiskaudeksi 90 mk palkkiosta. Sitä paitsi hänelle maksettiin erikseen sielunkellojen soitosta keisari Aleksanteri II:n kuoleman johdosta 1 mk päivässä aluksi yhden kuukauden ajalta, jota sitten vielä jatkettiin, viite; s. 316 ja 332 KH-II. Kangasniemen kirkonkylässä 1870 -luvun alussa kirkon ympärille oli ehtinyt kertyä vain muutama rakennus, ja niistäkin muodostivat melkoisen osan kappalaisen pappila torppineen ja kellonsoittajan asunto (jonka paikalla myöhemmin Säästöpankin rakennus). Saman verran oli julkisia rakennuksia; kestikievari (kunnantalon kohdalla), kansakoulun ensimmäinen rakennus (osuuskaupan paikalla), käräjäkartano (jossa myöhemmin Savon Seudun rakennus) ja sitä vastapäätä sijainnut pitäjäntupa. Kun seurakunnan maita oli sitten siirtynyt kunnan hallintaan, niin kunta alkoi vuokrata siitä tontteja sekä niille, joiden rakennukset sijaitsivat sillä, että muillekin. Ensimmäisiä vuokralaisia olivat kauppias G. Pylkkänen, suutari August Österberg, kellonsoittaja Antti Kohvakka ja "kestikievari" Otto Forselius, joille vuokraoikeus myönnettiin 7.9.1873. 9

Syyskuussa 1893 asetettiin vielä erityinen valiokunta jakamaan "liiallinen" kunnan maa rakennuspalstoihin, jotta kullekin palstalle tulisi sopivasti perunamaata, laatimaan ehdotus palstojen vuokrataksaksi ja käsittelemään muita asiaan liittyviä kysymyksiä, viite; s. 334 ja 336...337 KH-II (jossa s. 336 on kartta, missä nähdään myös kellonsoittaja Antti Kohvakan mäkituvan sijainti. Kirkonkirjoissa Antti ja Anna siirrettiin v. 1880 kappalaisen Kaarle Johannes Lahtisen virkatalon yhteyteen vuokratontille mäkitupalaisiksi, jossa he asuivat aina kuolemaansa asti, Antti kuoli v. 1891 ja Anna v. 1899. Kangasniemen rippikirjassa (pääkirjassa) v. 1891...1900 mainitaan että kellonsoittaja ja mäkitupalainen Antti Kohvakka kuoli 13.6.1891. Taulu 1.10 Eeva Olavintytär (Eva Olofsdotter) Syntyi ilmeisesti v. 1824, mahdollisesti Joutsassa. Eevan synt.aikana esiintyy Kangasniemen rippikirjoissa v. 1824 sekä 1827. Eeva muutti Hirvensalmelta 19.12.1844 Kangasniemelle, jossa hänet oli kirjattu 6.2.1845. Eevan isä voisi olla Hirvensalmelta myös tammikuussa 1845 muuttanut Olavi Ylönen, asia on kuitenkin varmistamatta. Eeva tuli v. 1845 piiaksi Kangasniemen Ohensaloon Heikki Kohvakan torppaan. Ohensalosta Eeva muutti v. 1853 piiaksi Kangasniemen kappalaisen virkataloon, jossa renkinä työskenteli Antti Kohvakka ja he avioituivat 5.8.1855. Torpan emäntänä Salmenkylän Vuoren torpassa. Eeva kuoli nälkä- ja kulkutautivuotena 7.4.1867 Kangasniemen Salmenkylässä. - Otto Aleksander Kohvakka, s. 9.10.1857 Kangasniemi. Tauluun 1.11. - Hilda Karoliina Kohvakka, s. 16.8.1860 Kangasniemi, k. 6.12.1860 Kangasniemi - Asarias Antinpoika Kohvakka, s. 16.8.1860 Kangasniemi, 28.9.1860 Kangasniemi Anna Samuelintytär Laukkarinen (Anna Samuelsdotter Laukkarinen) Antti Kohvakan II puoliso. Anna syntyi 25.4.1833 torpparin tyttärenä Kangasniemen Koittilassa, vanhemmat Samuel Laukkarinen ja Eeva Hartikka. Anna avioitui 27.6.1869 Antti Kohvakan kanssa. Kellonsoittajan ja mäkitupalaisen puolisona Kangasniemen kirkolla kellonsoittajan mökissä. Kangasniemen historia II -osassa v. 1893 mainitaan kellonsoittajan leski Anni Kohvakka ja tämän asuttama mökki, eli Annan etunimi oli tulkittu hieman toisin, viite; s. 336...337 KH-II. Annan sukujuuret tunnetaan Kangasniemellä 1500 luvun alusta alkaen ja hänen sukunimensä Lukkarinen viittaa siihen että Annan esi-isä on ollut seurakunnan lukkarina. Anna kuoli 65 v. ikäisenä 11.1.1899 Kangasniemen kirkolla. - Henriikka Antintytär Kohvakka, s. 14.1.1872 Kangasniemi - Sesilia Antintytär Kohvakka, s. 16.10.1876 Kangasniemi Taulu 1.11 Otto Aleksander Kohvakka Syntyi 9.10.1857 mäkitupalaisen poikana Kangasniemi n:o 1:ssa, kappalaisen virkatalon torpassa vanhempiensa Antti Kohvakan ja Eeva Olavintyttären vanhimpana lapsena. Oton kastetilaisuudessa 19.10.1857 kummeina olivat suutari Pauli Uotinen sekä piika Eeva Karjalainen. Kangasniemen rippikirjoissa ja lastenkirjoissa Oton synt.aika on virheellisesti 13.1.1859! Kun taas syntyneiden ja kastettujen kirjan mukaan Otto todella syntyi 9.10.1857 Kangasniemen kappalaisen virkatalon torpassa, jossa hän myös eli lapsuuttaan. Otto muutti 16 v. ikäisenä v. 1873 rengiksi Mannilan Tuomolaan ja sieltä Makkolaan (n:o 7). Hokanniemen Taneli Ristonpoika Reinikaisen tilalla Otto oli renkinä v. 1876...1877. Seuraavaksi Otto työskenteli renkinä Mannila n:o 4:ssa v. 1877...1880. Otto palasi v. 1880 takaisin Kangasniemen kirkolle rengiksi kappalaisen virkataloon, josta löysä Otto Aleksander Kohvakka siirtyi v. 1882 Mannila n:o 2 Anttilaan, josta löysäksi ja loiseksi edelleen mainittu Otto muutti v. 1885 Mannila n:o 3:een, josta taas v. 1888 Hokanniemi n:o 15 Alataloon, jossa Otto mainittiin rengiksi, sekä loiseksi ja löysäksi. Otto muutti seuraavana v. 1889 rengiksi Rytkölä n:o 2:een, jossa hän avioitui 15.5.1889 Rytkölän torpassa leskeksi jääneen 10

Maria Kustaantytär Kihlströmin kanssa. Otto oli sitten torpparina Rytkölä n:o 2:ssa, kunnes siirtyi v. 1894 jälleen loiseksi Rekola n:o 4:aan, josta palasi v. 1895 loiseksi Rytkölä n:o 4:aan. Otto Kohvakka mainittiin v. 1904...1907 mäkitupalaiseksi Makkola n:o 2:ssa. Kun Oton vaimo Maria kuoli v. 1905 tammikuussa Makkolassa, niin Otto avioitui toisen kerran v. 1906 kesäkuussa Alma Reinikaisen kanssa. Kangasniemen kuulutetut kirjat v. 1897...1910 kertoo asiasta seuraavasti: Kangasniemen seurakunnassa, joka on Mikkelin provastikuntaa Porvoon hiippakunnassa, annettuin avioliitto-kuulutuksien luettelo v. 1906; avioliittoon kuulutettu 1.6.1906 torppari ja leskimies Otto Aleksander Kohvakka (47 v.) ja loinen, naimaton Alma Ananiaksentytär Reinikainen (26 v.), molemmat Makkolasta n:o 2. Julkaisupäivät kirkossa; 3, 10 ja 17.6.1906, vihitty 17.6.1906. Kuulutustilaisuudessa 1.6.1906 läsnä: naittilaat sekä puhemies mäkitupalainen Benjam Himottu Kangasniemestä n:o 1, joka antoi sulhasen edellisen vaimovainaan jälkeen pidetyn perunkirjan. T. Waljakka. Otto Kohvakka esiintyi Kangasniemen rippikirjoissa 1900 -luvun puolella ilman paikanmääritystä, mutta lastensa synt.paikkojen mukaan Otto oli loisena n. v. 1907-1920 Paappala n:o 2 ja 3:ssa. Tämän jälkeiseltä ajalta ei tarkemmin tiedetä missä Otto perheineen asui. Perimätieto kertoo että Otto olisi hoitanut isänsä tavoin Kangasniemen seurakunnassa suntion tehtäviä (isänsä apuna?), mikä näyttäisi olevan mahdollista ennen v. 1882, jolloin hän muutti pois Kangasniemen kirkolta. Otto kuoli 78 v. ikäisenä 26.6.1936 Kangasniemellä. Maria Kustaantytär Kihlström Otto Kohvakan 1. puoliso. Maria syntyi 29.8.1850 torpparin tyttärenä Laukaan Lievestuoreen Kalliolassa. Vanhemmat: torppari Kustaa (Gustaf) Kihlström ja Anna Heikintytär (Henriksdotter). Marian 1. puoliso oli Risto Ristonpoika Rytkönen (s. 26.2.1841), torpparina Kangasniemen Rytkölä n:o 2 tilan torpassa. Kun Risto kuoli niin Maria avioitui 15.5.1889 Kangasniemellä Otto Kohvakan kanssa. Maria kuoli 27.1.1905 Kangasniemellä. Ei tiedossa lapsia. Taulu 1.12 Alma Ananiaksentytär Reinikainen Syntyi 14.2.1880 muonatorpparin tyttärenä Kangasniemen Orala n:o 4:ssa. Isä taulussa 11.15. Alman kastetilaisuudessa 25.2.1880 kummeina olivat talollinen Matti Lukkarinen yhdessä vaimonsa Leena Olavintytär Kohvakan kanssa. Vuodesta 1881 alkaen Alma asui torpparin tyttärenä Makkolan Varpasessa. Alma siirtyi v. 1898 piiaksi Oralan n:o 9 Kivimäkeen, josta hän muutti 13.1.1899 Hankasalmelle. Täältä Alma palasi 17.12.1900 takaisin Kangasniemelle, nyt Halttula n:o 1:een piiaksi. Alma työskenteli sittemmin piikana Makkola n:o 2:ssa, jossa asuessaan hän avioitui 17.6.1906 Otto Kohvakan kanssa. Alma synnytti 3 au -lasta, joten hän joutui 3 kertaa ripitettäväksi salavuoteuden johdosta; ensimmäisen kerran hänet päästettiin salavuoteudesta 8.6.1901, toisen kerran 16.10.1904 sekä kolmannen kerran 1.6.1906. Perimätiedon mukaan Alma työskenteli pyykkärinä Kangasniemen vanhainkodilla. Alma kuoli vajaan 59 v. ikäisenä 17.1.1939 Kangasniemellä. Alman au -lapset: - Toivo Almanpoika Reinikainen, s. 1.4.1901 Kangasniemi - Eino Almanpoika Reinikainen, s. 16.9.1904 Kangasniemi Oton ja Alman yhteiset lapset: - Esko Eelis Otonpoika Kohvakka, s. 2.1.1906 Kangasniemi (syntyi ennen vihkimistä). Työmies Esko Kohvakka oli talvisodassa sotamiehenä joukko-osastossa JR67, jossa palvellessaan hän haavoittui Viipurin Tammisuolla 5.3.1940 ja kuoli vammoihinsa sotasairaalassa 25.3.1940. Puoliso 29.7.1939 Alina Taavetintytär Kohvakka, s. 28.2.1910 Kangasniemi, k. 7.9.1942 Kangasniemi. - Tauno Fridolf Kohvakka, s. 22.1.1910 Kangasniemi. Tauluun 1.13. - Anna Otontytär Kohvakka, s. 1.7.1912 Kangasniemi. Puoliso 25.3.1938 Johan Jaakoppi Sillankorva, s. 31.5.1910 Paavola. - Matti Otonpoika Kohvakka, s. 7.7.1915 Kangasniemi, k. 24.12.1984 Kangasniemi. Puoliso: Aino Augustintytär Reinikainen, s. 1.7.1920 Kangasniemi, k. 24.8.1984 Kangasniemi. 11

- Antti Otonpoika Kohvakka, s. 15.12.1918 Kangasniemi, k. 1.10.1987 Kangasniemi. Taulu 1.13 Tauno Fridolf Kohvakka Tauno syntyi 22.1.1910 loiseksi mainitun Otto Kohvakan poikana Kangasniemen Paappala n:o 2:ssa. Katetilaisuudessa 10.2.1910 kummeina olivat talollinen Hiskias Hokkanen ja torpparin tytär Siiri Manninen. Kastoi; B. Juslén. Tauno eleli lapsuuttaan Paappala n:o 3:ssa. Tauno kävi vain 2 v. kansakoulua ja joutui jo 9 v. ikäisenä "maailmalle", eli hankkimaan elatusta, teki rengin töitä ja myöhemmin ammattina mainittiin kivityömies, sekatyömies ja maatyömies. Sota-arkistojen tietojen mukaan Tauno oli kutsunnoissa 18.9.1929 Etelä-Savon kutsuntapiirissä, pituus 162 cm ja paino 60 kg. Astui varusmiespalvelukseen 11.3.1930 Keski-Suomen rykmentin 6. komppaniaan. Vannonut sotilasvalan 28.3.1930. Vapautettu palveluksesta 10.3.1931 täysin palvenneena 1 v varusmiesajan jälkeen. Sotilasarvo: sotamies (tykkimies). Työmies Tauno Kohvakka muutti Kangasniemeltä (mtk. n:o 147/ 1935) 3.10.1935 Hollolaan. Tauno avioitui v. 1936 Impi Tammisen kanssa. Asuivat sitten mm. Hausjärvellä sekä Nastolan Ahtialassa, joka myöhemmin liitettiin Lahteen. Tauno osallistui talvisotaan, astuen palvelukseen 13.10.1939, joukko-osastossa Kenttätykistörykmentti 11:n III patteriston kolonnassa (jonka nimi muuttui myöh. Kenttätykistörykmentti 2:n III patteriston kolonnaksi) ajomiehenä. Suurimmat taistelut joihin Tauno osallistui Karjalan kannaksella: Punnusjoki 30.11.1939-16.2.1940, Salmenkaita 17.2. -27.2.1940 ja Kuparsaari 28.2-13.3.1940. Lomautettu toistaiseksi 30.4.1940. Jatkosotaan Tauno osallistui astuen palvelukseen 18.6.1941 Raskas patteristo 25:n esikuntaan. Siirrettiin 25.10.1941 kenttätykistörykmentti 9:n II patteriston esikuntaan. Haavoittui 10.6.1944 Mainilassa ja oli hoidettavana ensin 20. Sotasairaalassa Kuopiossa, josta siirrettiin 8. Sotasairaalaan Lahteen. Hoitojakson jälkeen siirrettiin 26.10.1944 takaisin Kenttätykistörykmentti 9:n II patteriston esikuntaan, josta seuraavana päivänä 27.10.1944 Raskas patteristo 25:een. Oli uudelleen hoidettavana 10.6.1944 sattuneen haavoittumisen vuoksi 13. Sotasairaalassa Kuusankoskella 6.11-11.11.1944 ja 5. Sotasairaalassa Turussa 12.11. -17.11.1944. Siirrettiin 18.11.1944 Lahden sotilaspiiriin, josta kotiutettiin 19.11.1944. Toimi viestimiehenä, puhelinmiehenä hyvinkin monilla paikkakunnilla Karjalan kannaksen taisteluissa, palvelusaika 3 v 5 kk ja 1 pv. Sodan jälkeen Tauno teki pitkän työuran Lahden kaupungin palveluksessa työskennellen vesi- ja viemärilaitoksella. Tauno kuoli 65 v. ikäisenä v. 1975 Lahdessa. Taulu 1.14 Eelin Impi Tamminen Impi syntyi 10.4.1907 pienessä mökissä Sysmän Karilanmaalla Yskelän kartanossa, jossa hänen isänsä Antti oli hevosten hoitajana. Impin vanhemmat: Antti Kustaa Tamminen, s. 29.11.1880 Sysmä, k. 19.1.1953 Asikkala ja Iida Sofia os. Lindroos, s. 8.2.1872 Asikkala, k. 21.5.1956 Asikkala. Impi muutti Sysmästä perheensä mukana 6 v. ikäisenä v. 1913 Asikkalaan, ensin Urajärvelle ja sitten v. 1915 kirkolle, jossa Impi eleli lapsuuttaan ensin Peltolan mökissä kirkonkylän peltoaukealla Vääksy -Asikkala kk tien varressa ja sitten v. 1926 alkaen Kaunistossa, Asikkala kk - Hillilä tien varrella kansakoulun naapurissa ja n. 200 m päässä kirkosta. Täältä Impi sitten v. 1928 marraskuun lopulla muutti Lahteen, josta 26.6.1933 Orimattilaan. Impi avioitui Tauno Kohvakan kanssa tiettävästi 12.7.1936 Hausjärvellä, jossa Impi ja Tauno asuivat aluksi vähän aikaa, sitten pitkään Nastolan Ahtialassa, joka hieman myöhemmin liitettiin Lahteen. Impi kuoli 93 v. ikäisenä v. 2000 Lahdessa. Impi on kirjoittajan isoisän Uuno Tammisen sisko. - Vieno Mirjam Kohvakka - Tauno Kalevi Kohvakka, 1940 Nastola, k. 2005 Lahti - Anja Irmeli Kohvakka - Keijo Väinö Tapani Kohvakka - Irja Elin Kohvakka - Ritva Kaarina Kohvakka - Jorma Juhani Kohvakka 12

TAULU 2 MIESKOLAISEN SUKUHAARA Yleistä: Joutsan Mieskonmäestä lähteneiden henkilöiden käyttämää sukunimeä Mieskolainen on runsaimmin Hankasalmella ja Kangasniemellä, mutta sitä tapaa jonkin verran myös Kaakkois- Hämeestä (Jaala, Kuusankoski, Lahti) ja Lappeen seudulta (Lappeenranta, Ylämaa). Joutsan Mieskonmäen kylän nimi on mainittu jo v. 1446 rajapaikan nimenä (Meskamäki), ja Mieskolaiseksi on voitu sanoa tästä kylästä kotoisin olevaa. Vuonna 1571 on siellä kirjattu Henrich Persson Meskonmäki, 1730 sotilas And. Mesko. Viipurin mlk:ssa on tavattu Hindric Meskolain 1795, Laukaassa Jören Mieskol. 1781, Kangasniemellä Sigfr. Mieskol. 1755, Hartolassa Anders Mieskolainen 1850. (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet, s. 358). Mieskonmäki 1446 ja 1452 rajapaikkana Hämeen ja Savon välillä. Vuonna 1443 Mieskonmäen Kälän metsämaan ja kalaveden omisti Olavi Tavast. Mieskonmäen Pylystä saattoi olla kotoisin se Mikko Pyly, joka Sysmän syyskäräjillä 1466 istui lautakunnassa. (Einar W. Juvelius, Sysmän pitäjän historia, s. 65-68). Mieskonmäen kantatila, rälssitila oli läänitetty 1500/1600 lukujen vaihteen tienoilla ja 1600 luvun alussa Savonlinnan linnaläänin käskynhaltijalle Gödik Gustafsson Fincke lle (s. n. v.1546 Lammi, k. v. 1617 Ulvila, Sunniemen kartano) ja tila oli alistettu Fincke n omistamalle Lammin Porkkalan kartanolle. Myöhemmin läänitykset siirtyivät Gödikin puolisolle Fru Margarethalle sekä heidän tyttärelleen Margaretha Fincke lle ja tämän miehelle Evert Carlsson Horn lle sekä Horn suvulle 1600 -luvun lopulle asti. Nimestä Mieskonmäki: On esitetty tulkintoja että nimi voisi juontua miehen nimestä Miesko. Tunnettu tämänniminen historian henkilö oli 900 -luvulla elänyt Puolan hallitsija Mieszko I, jolla oli yhteyksiä myös pohjoismaihin, avioituivathan mm. hänen tyttärensä Ruotsin ja Tanskan hallitisijasukuihin. Toisaalta professori Väinö Voionmaa on tulkinnut että Mieskonmäen ensimmäiset asukkaat olisivat tulleet Mäskälästä, entisestä hallintopitäjästä ja nykyisen Hämeenlinnan (Vanajan) Mäskälän kylästä ja Miesko nimi juontuisi Mäskälä -nimestä. Voionmaan mukaan Mieskonmäen Kälä olisi kuulunut Mäskälän (Vanajan) mahtimiehille 1400 -luvulla, ennen alueen joutumista Tavast -suvun hallintaan. Mieskonmäen Oksalan (Oksajalan) tilan osalta on esitetty tulkintoja että tilan ensimmäiset asukkaat olisivat tulleet tänne Pälkäneen Oksalan kylästä. Viite: s. 459-460 Sukupuuni ja s. 1-2 Sukuselvitys Mieskolaisen suvusta (Tommy Koukka) sekä s. 237 Nuijamiehestä Nuijasotaan (Toivo Jalli) ja s. 24-25 Mieskonmäkeläistä perinnettä (Mieskonmäen kyläkirja). Kirjoittaja on myös Mieskonmäki-suvun jälkeläisiä isänsä äidin Aune Tammisen, os. Mäkinen (s. 1904 Kotka, k. 1976 Lahti) kautta. Aunen molemmat vanhemmat ovat lähtöisin Joutsasta ja omaavat myös laajat sukujuuret Kangasniemeltä. Taulu 2.1 Heikki Pekanpoika Mieskonmäki (Henrich Persson Meskonmäki) Syntyi n. v. 1530 tiettävästi Suur-Sysmän Hartolassa, ilmeisesti Joutsan Mieskonmäessä. Lampuotina Suur-Sysmän (sittemmin Hartolan ja myöhemmin Joutsan) Mieskonmäessä v. -1566-1571-. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan Mieskonmäen Heikki Pekanpoika oli rouva Mettan lampuoti. Hänen omaisuutensa oli 16 markkaa. Hänellä oli 3 hevosta, joiden arvo oli 30 markkaa, 3 lehmää, 3 lammasta, 1 pukki, 2 sikaa ja nuorta karjaa 4 eläintä. Hän maksoi hopeaveroa 7 markkaa 7 äyriä 19 1/5 deninkiä. Heikki Pekanpojan lisäksi Mieskonmäessä oli rouva Mettan lampuoteina myös Antti Laurinpoika ja Paavo Paavonpoika. Viite: s. 459-460 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.2 N.N. Heikin puolison nimeä ei tiedetä. - Heikki Heikinpoika Mieskonmäki - Mauno Heikinpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1560 Suur-Sysmä, Hartola. Tauluun 2.3. 13

Taulu 2.3 Mauno Heikinpoika Mieskonmäki (Måns Henriksson Meskomäki) Syntyi n. v. 1560 talollisen poikana Suur-Sysmän Hartolassa, Joutsan Mieskonmäessä. Itse asiassa Mauno mainittiin asiakirjoissa vain poikiensa patronyymeissä. Hän asui mahdollisesti Hartolan Mieskonmäen kylässä, jossa myös hänen poikansa asuivat. Jos Mauno oli kotoisin Mieskonmäen kylästä, hänen isänsä lienee ollut kylässä v. 1571 mainittu Heikki Pekanpoika. Viite: s. 462 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.4 N.N. Maunon puolison nimeä ei tiedetä. - Heikki Maunonpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1583 Hartola, Joutsa. Lampuotina Mieskonmäessä v. 1608-1634. Heikin jälkeläisiä on mm. kirjoittajan äiti Toini Tamminen, os. Nurminen, joka periytyy Heikki Maunonpojasta äitinsä kautta, viite; sukukirja: Nurmisen sukukirja II-osa Vesanen-Pohjola, taulu 32.5. - Paavo Maunonpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1585 Hartola, Joutsa. Tauluun 2.5. - Eerik Maunonpoika Oksala. Mainittiin Mieskonmäessä v. 1631. Vuosien 1634 ja 1635 henkikirjoissa Eerik Maunonpoika mainittiin vaimonsa kanssa Mieskonmäessä. Vuonna 1636 Mieskonmäessä oli renki Eerik Maunonpoika. Eerik Maunonpoika mainittiin Mieskonmäessä myös v. 1639 henkikirjassa. Eerikin jälkeläisiä on mm. kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen (s. 1904, k. 1976), viite; sukukirja: Havuhuupon sukukirja, taulu 2.A.5. - Matti Maunonpoika Mieskonmäki. Vuoden 1634 henkikirjan mukaan Mieskonmäessä asui itsellinen (husman) Matti Maunonpoika vaimonsa kanssa. Matti mainittiin sokeaksi (blind). Taulu 2.5 Paavo Maunonpoika Mieskonmäki (Påhl Mongsson Meskonmäki) Syntyi n. v. 1585 talollisen poikana Hartolan Joutsan Mieskonmäessä. Paavo mainittiin Mieskonmäessä v. 1631, samoin v. 1634 ja 1635 henkikirjoissa Paavo Maunonpoika mainittiin vaimonsa kanssa Mieskonmäessä. Paavo kuoli v. 1635 jälkeen Mieskonmäessä. Viite: s. 462 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.6 N.N. Paavon puolison nimeä ei tiedetä. - Mauno Paavonpoika Mieskonmäki. Mainittiin Mieskonmäessä v. 1631. Vuoden 1634 henkikirjassa Mauno Paavonpoika mainittiin vaimonsa kanssa Mieskonmäessä. - Heikki Paavonpoika Mieskonmäki, s. n. v. 1610 Hartola, Joutsa. Tauluun 2.7. - Lauri Paavonpoika Mieskonmäki. Vuoden 1654 henkikirjan mukaan Mieskonmäessä asui itsellinen (husman) Lauri Paavonpoika vaimonsa kanssa. Puoliso ennen v. 1654 Riitta, elossa vielä v. 1654. Taulu 2.7 Heikki Paavonpoika Mieskonmäki (Henrich Påhlsson Meskomäki) Syntyi n. v. 1610 talollisen poikana Hartolan Joutsan Mieskonmäessä. Hartolan v. 1634 henkikirjassa Heikki Paavonpoika mainittiin vaimonsa kanssa Mieskonmäessä. Viite: s. 460 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.8 N.N. Heikin puolison nimeä ei tiedetä. Lapsi: - Heikki Heikinpoika Kälänkoski, s. n. v. 1630 Hartola, Joutsa. Tauluun 2.9. 14

Taulu 2.9 Heikki Heikinpoika Kälänkoski (Hendrich Henrichsson Käläkåski) Syntyi n. v. 1630 talollisen pojan poikana Hartolan Joutsan Mieskonmäessä. Heikki Heikinpoika mainittiin henkikirjoissa itsellisenä Mieskonmäessä v. 1655-1656 ja 1662-1663 sekä kalastajana Mieskonmäen Kälänkoskella v. 1664-1680. Heikki kuoli v. 1680 jälkeen Kälänkoskella. Viite: s. 460 Sukupuuni (Tommy Koukka). Taulu 2.10 Marketta N.N. (Margaretha) Marketta (tai Maisa) mainittiin Heikin vaimona v. 1654-1665 henkikirjoissa. - Heikki Heikinpoika Mieskolainen, s. n. v. 1650 Hartola, Joutsa. Tauluun 2.11. - Risto Heikinpoika Kälänkoski, s. n. v. 1650 Hartola, Joutsa. Mainitiin Heikki-kalastajan poikana Mieskonmäessä v. 1678-1680 ja Heikki Heikinpojan veljenä v. 1693. Vuosien 1687-1693 henkikirjojen mukaan asui Mieskonmäen Kälänkoskella. Vuoden 1694 henkikirjan mukaan Kälänkoskella asui Risto -kalastaja vaimonsa Kaarinan kanssa. Risto oli kuollut ennen v. 1727, koska häntä ei mainita Hartolan vanhimmassa säilyneessä, v. 1727-1736 rippikirjassa. Puoliso 1680 Kaarina Ristontytär, s. 1657. Mainittiin henkikirjoissa v. 1680-1693. Hartolan v. 1727-1736 rippikirjassa Kaarina mainittiin Kälän isännän Risto Ristonpojan äitinä. Haudattujen luettelon mukaan Kälässä kuoli 10.5.1737 talollisen leski Kaarina Ristontytär 80 v. ikäisenä ja hänet haudattiin kirkon lattian alle. Riston ja Kaarinan jälkeläisistä löytyy myös kirjoittajan isän äiti Aune Tamminen, os. Mäkinen, joka omaa laajat sukujuuret Joutsan Mieskonmäestä sekä isänsä että äitinsä kautta, viite; sukukirja: Havuhuupon sukukirja, taulu 2.B.7. Taulu 2.11 Heikki Heikinpoika Mieskolainen (Henric Henricsson Mieskolain) Heikki Mieskolainen, ent. Kälänkoski, syntyi n. v. 1650 Hartolan Joutsassa, Mieskonmäen kylässä, itsellisen ja kalastajan poika. Heikki työskenteli itsekin kalastajana Kälänkoskella v. 1669-1693. Heikki oli kahdesti aviossa. Heikki muutti perheineen ilmeisesti Isonvihan aikaan Kangasniemelle, Äkryntaipaleen kylään, jossa hän kuoli ennen v. 1728. Viite: s. 460 Sukupuuni (Tommy Koukka). Maalin N.N. Heikin 1. puoliso. Maalin syntyi n. v. 1650 ja avioitui v. 1669 Heikki Heikinpojan kanssa. Kalastajan eukkona Mieskonmäen Kälänkoskella, jossa Maalin kuoli v. 1683-1687 välillä. - Heikki Heikinpoika Mieskolainen, s. 1676 Hartola, Joutsa. Vihittyjen luettelon mukaan Kangasniemellä vihittiin v. 1724 Heikki Heikinpoika Mieskolainen ja Helga Yrjöntytär Nousiainen. Nähtävästi Helga oli Heikin toinen vaimo. Haudattujen luettelon mukaan Salmenkylässä kuoli 3.6.1737 Heikki Mieskolainen 61 vuoden ikäisenä. Puoliso Kangasniemellä 1724 Helga Yrjöntytär Nousiainen. - Erkki Heikinpoika Mieskolainen, s. 1677 Hartola, Joutsa. Torppari Äkryntaipale n:o 5 Sorvarissa. Ikänsä puolesta Erkki sopisi Sorvarin talon isännän Sipi Mieskolaisen (s. 1682) veljeksi. K. 19.12.1746 Kangasniemi. Puoliso Lastikka Mieskolainen, s. 1681. Haudattujen luettelon mukaan Äkryntaipaleessa kuoli marraskuussa 1770 vanha torpparin leski Scholastica Mieskolainen vanhuuteen 89-vuotiaana. - Sipi Heikinpoika Mieskolainen, s. 1682 Hartola, Joutsa. Kangasniemen Äkryntaipaleen n:o 5 Sorvalin talon isäntä v. -1722-1727. Tuli Hartolasta Äkryntaipaleen Sorvalin taloon talon jäätyä autioksi Isonvihan aikana. Todennäköisesti Mieskolaiset tulivat Kangasniemelle Hartolan Mieskonmäen kylän Kälästä, kuten edellä on jo selvitetty. Vuoden 1722 kastettujen luetteloon Sipin sukunimeksi oli merkitty Sorvari. Haudattujen luettelon mukaan 15

Sipi Mieskolainen kuoli 2.7.1727 45 vuoden ikäisenä. Sipin puoliso: Anna Jackeus Kälkäläinen, s. v. 1671, k. 103 v. ikäisenä (!?) 30.5.1774 Äkryntaipaleella, haudattiin 5.6.1774. Anna oli mahdollisesti Kangasniemen kirkkoherran Carolus Jachaenius n ja tämän puolison Margareta Barfwe n tytär. - Risto Heikinpoika Mieskolainen, s. 1683 Hartola, Joutsa. Vihittyjen luettelon mukaan Kangasniemellä vihittiin 2.2.1711 Risto Heikinpoika Mieskolainen ja Kaarina Heikintytär Hokkanen. Haudattujen luettelon mukaan Kangasniemen Hokassa kuoli 15.4.1722 Risto Mieskolainen 39 v. ikäisenä. Mieskolainen tuli nähtävästi Hartolan Mieskonmäestä vävyksi Kangasniemen Hokanniemen kylään. Puoliso Kangasniemellä 2.2.1711 Kaarina Heikintytär Hokkanen. Taulu 2.12 Maria N.N. Syntyi v. 1648 Hartolassa (?), Heikin 2. puoliso. Maria vihittiin v. 1683-1688 välisenä aikana Hartolan Joutsassa kalastaja Heikki Kälänkosken kanssa. Maria kuoli 80 v. ikäisenä 12.6.1728 Kangasniemen Äkryntaipaleella. - Jaakko Heikinpoika Mieskolainen, s. v. 1687 Hartola, Joutsa. Kangasniemen v. 1722 ja 1724 henkikirjoissa Sipi Mieskolaisella mainittiin olleen veli Jaakko. Vuoden 1723 henkikirjaan Äkryntaipale n:o 5:n isännäksi oli merkitty Lauri Mieskolainen, jolla mainittiin veli Jaakko. Vuoden 1725 henkikirjan mukaan Äkryntaipale n:o 5:stä verotettiin isäntä Sipi Mieskolaista ja hänen vaimoaan sekä veljiä Jaakkoa ja Anttia sekä siskoa Johannaa. Haudattujen luettelon mukaan Jaakko Mieskolainen kuoli 45 v. ikäisenä ja haudattiin kirkkoon 17.9.1732. - Lauri Heikinpoika Mieskolainen, s. n. v. 1690 Hartola, Joutsa. Tauluun 2.13. - Antti Heikinpoika Mieskolainen. Vuoden 1725 henkikirjan mukaan Äkryntaipale n:o 5:stä verotettiin isäntä Sipi Mieskolaista ja hänen vaimoaan sekä veljiä Jaakkoa ja Anttia sekä siskoa Johannaa. Kangasniemen v. 1734-1741 rippikirjan mukaan Sorvalin talossa asui itsellisenä isäntä Heikki Mieskolaisen setä Antti, jonka vaimo oli Riitta. Antti oli siis Sipi Mieskolaisen veli. Vuoden 1726 henkikirjassa Antti mainittiin Sipi Mieskolaisen veljenä. Kangasniemellä vihittiin 22.9.1734 Antti Laurinpoika Mieskolainen ja Riitta Matintytär Laitinen. Mikäli tämä Antti Mieskolainen on rippikirjassa Sipi Mieskolaisen sedäksi merkitty Antti, on Sipin isä ollut Lauri Mieskolainen. Nähtävästi rippikirjassa mainittu Antti Mieskolainen oli kuitenkin isäntä Heikki Sipinpoika Mieskolaisen serkku. - Johanna Heikintytär Mieskolainen. Vuoden 1725 henkikirjan mukaan Äkryntaipale n:o 5:stä verotettiin isäntä Sipi Mieskolaista ja hänen vaimoaan sekä veljiä Jaakkoa ja Anttia sekä siskoa Johannaa. Taulu 2.13 Lauri Heikinpoika Mieskolainen (Lars Henricsson Mieskolain) Syntyi n. v. 1690 kalastajan poikana Hartolan Joutsassa, Mieskonmäen Kälänkoskella. Muutti Kangasniemelle tiettävästi Isonvihan aikaan. Kangasniemen v. 1723 henkikirjaan Äkryntaipale n:o 5:n isännäksi oli merkitty Lauri Mieskolainen, jolla mainittiin veli Jaakko. Asiakirjoihin Laurille ei ole merkitty patronyymiä, mutta todennäköisesti hän oli muiden 1700 -luvun alussa Kangasniemellä mainittujen Mieskolaisten veli ja siten Heikki Mieskolaisen poika. Lauri kuoli ennen v. 1728 Äkryntaipaleella. Kangasniemen v. 1722-1728 haudattujen luettelosta Lauria ei kuitenkaan löydy. Taulu 2.14 Sofia N.N. (Sophia N.N.-dotter) Syntyi v. 1674 (?). Kangasniemen v. 1728 kastettujen luetteloon Sofia Sipintytär Mieskolaisen yhdeksi kummiksi oli merkitty Lauri Mieskolaisen leski Sofia. Kangasniemellä kuoli Mieskolaisen vanha emäntä Sofia 60 v. ikäisenä ja haudattiin kirkon alle 5.5.1734. Mahdollisesti Sofian ilmoitettu kuolinikä oli liian korkea ja näin ollen Sofia olisi syntynyt hieman myöhemmin kuin v. 1674. 16

Lapsi: - Marketta Laurintytär Mieskolainen, s. n. v. 1716 Kangasniemi. Tauluun 1.2. TAULU 3 TIIHOSEN SUKUHAARA Yleistä: Sukunimi Tiihonen on selvästi savolainen. Sitä esiintyi 1500- ja 1600 -luvun vanhoissa asiakirjoissa Suur-Savossa valta-alueinaan Kangasniemen seutu ja Pohjois-Savo. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan 18.5.2002 sukunimi Tiihonen oli 2477 henkilöllä, joista miehiä oli 1219 ja naisia 1258, heistä Suomessa asui 2393 ja ulkomailla 84. Erään tulkinnan mukaan sukunimi Tiihonen voisi olla kreikkalaisesta ristimänimestä Tykhon juontuva. Nimi Tiihonen on tulkittu juontuvaksi myös ortodoksisesta ristimänimestä Tiiho(i) / Tihon. Nimi viittaisi keskiajalla tapahtuneesta ortodoksien Savon pakanoita kohtaan osoittamasta kristinuskoon käännytystyöstä. Toisaalta nykyiseltä ortodoksiselta alueelta ei löydy vanhoja asiakirjamerkintöjä nimestä Tiihonen. On myös arveltu, että sukunimillä Tiihonen, Tihinen ja Tiainen olisi sama kantamuoto. (Mikkonen ja Paikkala 1992, 615.) Nimestä päätellen Tiihosen suku olisi levinnyt siis idästä Sisä-Suomeen ja myös Kangasniemen, Haukivuoren ja Mikkelin alueille, jotka kuuluivat aikoinaan vanhaan Visulahden hallintopitäjään. Kangasniemeltä Tiihosen suku on levinnyt lähipitäjiin, kuten Hankasalmelle, Jyväskylään, Laukaaseen, Rautalammille ja Saarijärvelle. Kuopiossa, Rantasalmella, Vieremällä, Jääskessä ja Muolaassa on esiintynyt jonkin verran Tiihosia, mutta heistä ei ole tietoa, ovatko he mitään sukua Kangasniemen Tiihosille. Veijo Saloheimo on kirjassaan Itäsuomalaista liikkuvuutta käsitellyt Savosta ja Viipurin -Karjalasta poismuuttaneita karkureita 1600 -luvulla. Kirjassa on lueteltu seuraavat Tiihoset: Antti Antinpoika Tiihonen Haukivuorelta v. 1627-1633, Antti Tiihonen Maaningan Käärmelahdelta v. 1633-1635, Fredrik Tiihonen Pieksämäeltä v. 1633, Tapani Tiihonen Pieksämäeltä v. 1633, Antti Tiihonen Kangasniemen Kutemajärveltä v. 1676, Antti Tiihonen Pielaveden Taipaleelta v. 1674 ja Lauri Antinpoika Tiihonen Kangasniemen Kutemajärveltä v. 1676. (Saloheimo 1993.) On kuitenkin mahdollisuus, että Tiihoset olisivat läntistä alkuperään. Nimittäin Kangasalan pitäjässä on ikivanha Tiihalan kylä. Vuonna 1540 siellä mainittiin jo peräti 17 taloa. Kylässä pidettiin käräjät v. 1486, 1509 ja 1513, mikä tarkoittaa, että jokin talon isännistä toimi pitäjän nimismiehenä. Ennen v. 1540 lautamiehinä oli Tiihalasta seuraavien lisänimien omaajia: Mustapää, Virolainen, Borgar, Karppila, Urdiainen ja Häkärä. Borgar tarkoittaa porvaria ja Karppi johtunee sanasta Garp, mikä tarkoittaa saksalaista kauppiasta. Mielenkiintoista, että porvari ja saksalainen kauppias olivat rinnakkain Kangasalan keskeisimmässä vanhassa kylässä. (Suvanto, 295-296.) Mahdollisesti Kangasniemelle Tiihoset saapuivatkin Kangasalan Tiihalan kylästä ja saivat sukunimensä tämän kylän mukaan. Kangasniemen Tiiholan Tiihoset: Kangasniemen Tiiholan kylässä Tiihosia on asunut ainakin 1500 -luvun alkupuolelta lähtien. Vuoden 1541 voudintilien verokirjan mukaan siellä asui Lauri Tiihonen niminen henkilö. Tiiholan kylän alue kuului hallinnollisesti Visulahden pitäjään, Vuolingon neljänneskuntaan ja Salmenkylän (myöhemmin Himottulan) kymmenkuntaan. Seurakunnallisesti Kangasniemi kuului Pieksämäen seurakuntaan v. 1575 lähtien. Kangasniemestä tuli itsenäinen vasta v. 1656. Koko 1500 -luvun ajan voudintileihin oli merkitty Vuolingon Himottulaan talolliseksi Lauri Tiihonen. Vuoden 1590 maakirjaan merkitylle isännälle on merkitty poikkeuksellisesti patronyymi eli Lauri Pekanpoika Tiihonen. Vuoden 1601 voudintileistä käy ilmi, että Lauri Tiihosella oli omaisuutenaan tamma, lehmä ja puolen tynnyrin kylvö. Vuoden 1605 maakirjassa isännäksi oli merkitty Paavo Pekanpoika Tiihonen, joka oli seuraavissa pääluvuissa esiteltyjen Tiihosten kantaisä. Todennäköisesti Lauri ja Paavo Tiihonen olivat veljiä. Tutkimuksellisesti mielenkiintoinen kysymys on, kuka oli heidän isänsä Pekka Tiihonen? Haukivuorella asui tuohon aikaan Pekka Tiihonen, mutta on epätodennäköistä, että sieltä olisi tullut veljekset Tiiholaan isännöimään, koska Tiiholassa kuitenkin asui koko 1500 -luvun ajan Tiihosia. Vastaus löytynee v. 1578 verokirjasta, jonka mukaan Vuolingon neljänneksessä toimi lautamiehenä Pekka Laurinpoika Tiihonen. Samaan aikaan isännäksi Tiiholaan on merkitty Lauri Tiihonen. Pekka lienee ollut Lauri Tiihosen veli ja v. 1541 17

verokirjaan isännäksi merkityn Lauri Tiihosen poika. Toisaalta hän on saattanut kuolla nuorena, jolloin koko hänen elinaikanaan olisi Tiiholassa isäntänä ollut Pekan isä Lauri, jolloin talon isännyys olisi siirtynyt 1500 -luvun loppupuolella Lauri Tiihoselta hänen pojanpojalleen Lauri Pekanpoika Tiihoselle. Vuosien 1596-1598 verokirjoihin on merkitty isännäksi Himottulaan myös Heikki Tiihonen. Lieneekö hän ollut samaan aikaan Himottulassa isäntänä olleen Lauri Pekanpoika Tiihosen lähisukulainen? Kangasniemen Tiiholan kylän asukkaista mainittakoon 1600 -luvulta, että v. 1611 pariskuntaluetteloon oli merkitty isäntä Paavo Pekanpoika Tiihonen vaimoineen. Vuoden 1615 maakirjassa mainittiin Vuolingon neljänneksessä Paavo ja Matti Tiihonen. Vuoden 1614 Älvsborgin lunnasluettelossa mainittiin Paavo Pekanpoika Tiihonen ja Matti Tapaninpoika Tiihonen. Vuoden 1618 pariskuntaluettelossa mainittiin Paavo Tiihonen vaimoineen ja Matti Tiihonen naimattomana. Vuoden 1621 pariskuntaluettelon mukaan molemmilla oli vaimot. Vuoden 1635 autioluettelossa mainittiin Matti Tiihosen 1 ½ veromarkan tila autiona eikä taloakaan tuolloin enää ollut jäljellä. Tiiholan kylässä oli yksi Tiihosten asuttama talo 1640 -luvulle asti, jolloin tila jaettiin veljesten, Paavo Tiihosen poikien Antin ja Pekan kesken. Militaria-aineistoon kuuluvaan v. 1637 väenottoluetteloon Synsiön ja Himottulan kymmenykseen oli merkitty Pekka Paavonpoika Tiihonen ja veli Lauri Paavonpoika Tiihonen. Lähde: s. 5..6 Tiihosen sukukirja. Taulu 3.1 Lauri Tiihonen (Lars Tihoin) Syntyi n. v. 1520. Kangasniemen Tiiholan kylän Tiihosen tilan kantaisä, katselmusmies ja lautamies. Maakirjan mukaan omisti Tiiholaa v. 1541...1589. Vuoden 1541 voudintilien verokirjan mukaan Tiiholassa asui Lauri Tiihonen niminen henkilö. Tiiholan Koko 1500 -luvun ajan voudintileihin on merkitty Vuolingon Himottulaan talolliseksi Lauri Tiihonen. Tuomiokirjojen mukaan v. 1563 kesä- ja talvikäräjien katselmusmiehenä toimi Lauri Tiihonen. Hän toimi myös v. 1564 talvikäräjien lautamiehenä. Vuoden 1571 Savon hopeaveroluettelossa Vuolingon neljänneksen toisessa kymmenyksessä Tiiholan kylässä mainittiin asuneen lautamies Lauri Tiihonen. Hänellä oli omaisuutenaan 2 tammaa, 3 lehmää, 2 nuorta karjaa, 5 lammasta, 4 vuohta, 2 sikaa ja 1 lb kuparia. Lauri kuoli ilmeisesti v. 1589 Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 3 5 ja 10. Taulu 3.2 N.N. Lauri Tiihosen puolison nimi ei ole tiedossa. Lapsi: - Pekka Laurinpoika Tiihonen, s. n. v. 1550 Kangasniemi. Tauluun 3.3. Taulu 3.3 Pekka Laurinpoika Tiihonen (Pehr Larsson Tihoin) Syntyi n. v. 1550 Kangasniemen Tiiholassa. Pekka mainittiin lautamiehenä v. 1578. Ilmeisesti viljeli Tiiholan tilaa isänsä Lauri Tiihosen jälkeen tämän voimien ehtyessä, vaikkakin maakirjojen mukaan Lauri Tiihonen omisti Tiihosen tilaa peräti 48 v. ajan (v. 1541-1589)! Toisaalta merkintätapa oli yleistä tuohon aikaan, vaikkakin isäntä oli mahdoll. jo kuollut, niin tila saattoi vielä kulkea hänen nimissään. Toisaalta maakirjan tarkoituksena oli kertoa kuka tilalta maksoi verot, eli oli tilan omistaja. Tiihosen sukukirja s. 5 ja 10. Taulu 3.4 N.N. Pekan puolison nimi ei ole tiedossa. - Lauri Pekanpoika Tiihonen, talollinen, Tiiholan tilan isäntä v. -1590-1601- - Paavo Pekanpoika Tiihonen, s. n. v.1570 Kangasniemi. Tauluun 3.5 18

Taulu 3.5 Paavo Pekanpoika Tiihonen (Påhl Pehrsson Tihoin) Syntyi n. v. 1570 talollisen poikana Kangasniemen Tiiholassa. Talollinen, Tiiholan tilan isäntä veljensä Laurin jälkeen, ollen isäntänä ainakin v. 1605...1638. Kangasniemen Tiiholan kylän asukkaista mainittiin 1600 -luvulta, että v. 1611 pariskuntaluetteloon oli merkitty isäntä Paavo Pekanpoika Tiihonen vaimoineen. Vuoden 1615 maakirjassa mainittiin Vuolingon neljänneksessä Paavo ja Matti Tiihonen. Vuoden 1614 Älvsborgin lunnasluettelossa mainittiin Paavo Pekanpoika Tiihonen ja Matti Tapaninpoika Tiihonen. Vuoden 1618 pariskuntaluettelossa mainittiin Paavo Tiihonen vaimoineen ja Matti Tiihonen naimattomana. Vuoden 1621 pariskuntaluettelon mukaan molemmilla oli vaimot. Vuoden 1635 autioluettelossa mainittiin Matti Tiihosen 1 ½ veromarkan tila autiona eikä taloakaan tuolloin enää ollut jäljellä. Tiiholan kylässä oli yksi Tiihosten asuttama talo 1640 -luvulle asti, jolloin tila jaettiin veljesten, Paavo Tiihosen poikien Antin ja Pekan kesken. Militaria -aineistoon kuuluvaan v. 1637 väenottoluetteloon Synsiön ja Himottulan kymmenykseen oli merkitty Pekka Paavonpoika Tiihonen ja veli Lauri Paavonpoika Tiihonen. Paavo kuoli ennen v. 1644 Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 10. Taulu 3.6 N.N. Paavon puolison nimi ei ole tiedossa. - Antti Paavonpoika Tiihonen, s. n. 1600 Kangasniemi. Tauluun 3.7. - Pekka Paavonpoika Tiihonen, s. n. 1605 Kangasniemi. Talollinen Tiiholassa v. 1639-1659- Kuoli v. 1663 jälkeen. - Lauri Paavonpoika Tiihonen, s. n. 1610 Kangasniemi. Oli merkitty v. 1637 väenottoluetteloon. Asui tuolloin Synsiön ja Himottulan kymmenyksessä, nähtävästi Tiiholan kylän alueella. Taulu 3.7 Antti Paavonpoika Tiihonen (Anders Påhlsson Tihoin) Syntyi talollisen poikana n. v. 1600 Tiiholassa. Talollinen ja isäntänä Tiiholassa v. -1644...1669-. Antti kuoli 17.2.1689 Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 10. Taulu 3.8 N.N. Antin puolison nimi ei ole tiedossa. Kuoli Antti Tiihosen leskenä 11.5.1690. - Paavo Antinpoika Tiihonen, s. n. 1640 Kangasniemi. Tauluun 3.9. - Yrjö Antinpoika Tiihonen, s. n. 1643 Kangasniemi. Talollinen Tiiholassa v. -1679-1694-, talollinen Kutemajärvellä v. -1697-1711, k. 16.4.1711 Kutemajärvellä. Yrjön jälkeläisistä löytyy mm. kirjoittajan sisarenpoika ja kummipoika, Orimattilassa asuva Mika Seppänen, joka isänsä puolelta (Pertti Seppänen, asuu Lahdessa) omaa sukujuuret Kangasniemeltä. - Anna Antintytär Tiihonen, s. n. 1650 Kangasniemi. Mainittiin v. 1663 henkikirjassa. Taulu 3.9 Paavo Antinpoika Tiihonen (Påhl Andersson Tihoin) Syntyi Tiiholassa n. v. 1640. Henkikirjoissa mainittiin talollisen poikana Tiiholassa v. -1658...1669-, talollisena v. -1673...1676-, talollisen Yrjö Tiihosen veljenä v. -1679...1682-. Vuoden 1687 tuomiokirjoista käy ilmi, että Tiiholan kylässä naapuruksilla ja serkuksilla Paavo Tiihosella ja Heikki Tiihosella oli ollut maariitoja. Paavo Tiihonen ja hänen vaimonsa kuolivat kumpikin suurten kuolonvuosien 1695...1697 aikana. Silloin Kangasniemeä koetteli hirvittävä kato, nälänhätä ja polttotauti. Paavo kuoli 5.7.1696 Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 10...11. 19

Taulu 3.10 Maria Juhontytär (Maria Johansdotter) Syntyi n. v. 1640. Avioitui tai naitettiin n. 18 v. ikäisenä n. v. 1658 miniäksi ja emännäksi Kangasniemen Tiiholan tilalle. Kangasniemen kirkonkirjoissa Paavo Tiihosen vaimoa ei mainita nimeltä, mutta Laukaan vihittyjen luetteloon heidän tyttärensä Marketan, joka avioitui 1.1.1743 Joonas Eerikäisen kanssa, vanhemmiksi oli merkitty Paavo Antinpoika ja Maria Juhontytär. Maria kuoli Paavo Tiihosen leskenä hirvittävänä nälkäkatastrofivuonna 2.5.1697. - Antti Paavonpoika Tiihonen, s. 1659 Kangasniemi. Tauluun 3.11. - Sofia Paavontytär Tiihonen, s. 1670 Kangasniemi, k. 13.3.1752 Kangasniemi, Synsiälä. Puoliso: 14.7.1691 Olavi Matinpoika Laitinen, s. v. 1673, k. v. 1714 jälkeen. - Paavo Paavonpoika Tiihonen, s. 1671 Kangasniemi, k. 31.3.1742 Kangasniemi, Halttula, Tiihola. Puoliso 28.12.1699: Sofia Ristontytär Halttunen, s. 1683, k. 9.12.1722 Kangasniemi, Halttula, Tiihola, Sofian isä taulussa 7.B.11. Paavon ja Sofian jälkeläisiä on mm. pääministeri Matti Vanhanen. - Tuomas Paavonpoika Tiihonen, s. 1677 Kangasniemi. Asui Tiiholan kylässä, jossa kuoli 19.5.1734. Puoliso 6.6.1704: Marketta Niilontytär Tulla, s. 1680, k. 18.4.1760 Kangasniemi. Marketan isä taulussa 5.A.7. - Heikki Paavonpoika Tiihonen, s. n. 1680 Kangasniemi. Asui Tiiholan kylässä, k. v. 1710 joulukuussa Tiiholassa. - Puoliso Kangasniemellä 1.12.1702: Kristiina Korhonen, k. v. 1710 joulukuussa Tiiholassa. Heikki ja Kristiina haudattiin ensin hautasaareen, josta heidät noudettiin Kangasniemen kirkkomaahan. - Marketta Paavontytär Tiihonen, s. n. 1680 Kangasniemi. Puoliso 1 v. 1704: Heikki Yrjönpoika Korhonen, puoliso 2 v. 1727: Lauri Antinpoika Soikkanen, puoliso 3 v. 1743 Laukaa: Joonas Eerikäinen. - Pekka Paavonpoika Tiihonen, s. n. 1680 Kangasniemi. Talollisen veli Tiiholassa v.-1701-. Vuoden 1701 henkikirjan mukaan Pekka oli avioliitossa. - Lauri Paavonpoika Tiihonen, s. 1683 Kangasniemi, k. v. 1710 maaliskuussa naimattomana 27 v. ikäisenä Tiiholassa. - Elias Paavonpoika Tiihonen, s. kesällä 1686, kast. 22.7.1686 Kangasniemi. Taulu 3.11 Antti Paavonpoika Tiihonen (Anders Påhlsson Tihoin) Syntyi v. 1659 talollisen poikana Kangasniemen Tiiholassa. Talollinen ja isäntänä Tiiholassa v. - 1697-1741. Antti kuoli 82 v. ikäisenä 25.5.1741 Tiiholassa. Tiihosen sukukirja s. 11. Taulu 3.12 N.N. Antin 1. puolison nimeä ei tiedetä. - Paavo Antinpoika Tiihonen, s. 1697 Kangasniemi. Tauluun 3.13. - Anna Antintytär Tiihonen, s. 26.10.1700 Kangasniemi. - Marketta Antintytär Tiihonen, s. keväällä 1703 Kangasniemi, k. 8.5.1773 Kangasniemi, Mannila. Puoliso vih. 2.12.1722: Heikki Paavonpoika Suuronen. - Helka Antintytär Tiihonen, s. 3.6.1711 Kangasniemi, k. 22.2.1730 Kangasniemi, Mannila. Puoliso 3.12.1727 Lauri Pekanpoika Manninen, s. 16.1.1708, k. 24.5.1761 Mannilassa. - Tuomas Antinpoika Tiihonen, s. 19.12.1713 Kangasniemi, torpparina Paappalassa, k. 27.6.1773 Kangasniemi, Paappala. Marketta Tapanintytär Janhonen (Margeta Staffansdotter Janhoin) Antin 2. puoliso. Marketta s. v. 1687 Laukaan Niemisjärven Janholassa. Vanhemmat: Tapani Olavinpoika Janhonen (s. 1660 Laukaa, k. 1709 Laukaa) ja Maria Juhontytär Halttunen (s. n. 1665 Kangasniemi, k. 1710 Kangasniemi). Tapanin isä taulussa 26.11. 20