Kaupunginvaltuusto PÖYTÄKIRJA 6/2016 1 Aika Torstaina 03.11.2016 klo 19.00 Paikka Virastotalo, Topeliuksenpuistikko 7, Uusikaarlepyy Käsiteltävät asiat 54 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 55 Kahden pöytäkirjantarkastajan valinta 3 56 Esityslistan hyväksyminen 3 57 Hallituksen esitys maakuntauudistukseksi skeä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamiseksi sekä näihin liittyviksi laeiksi; Lausunto luonnoksista 4 58 Tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2017 6 59 Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodeksi 2017 8 60 Anomus lisäavustuksesta; De Gamlas hem i Nykarleby r.f yhdistys 10 61 Tilit, talousarvion muutos, pienten lasten pedagogiikka 12 62 Peruspääoman korko, Optiman kuntayhtymä 14 63 Anomus kunnallisesta takauksesta; Kovjoki Vatten ab Kovjoen Vesi 17 64 Aloite; Suomenkielinen päiväkoti uuteenkaarlepyyhyn; Karl-Erik Wikström 19 65 Aloite; Ehdotus kirjelmistä valtuuston puheenjohtajan tehtävien raajamisesta; S Frostdahl 23 Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Aika ja paikka Tiistaina 8.11.2016 Virastotalossa, Topeliuksenpuistikko 7, Uusikaarlepyy Puheenjohtaja Elli Flén
KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2016 2 Aika Torstaina 03.11.2016 klo 19.00 21.30 Paikka Virastotalo, Topeliuksenpuistikko 7, Uusikaarlepyy Päätöksen tekijät Poissa olevat Muut osallistujat Flén Elli, puheenjohtaja Björkman Roy Finskas Nanna-Lisa Frostdahl Roger Frostdahl Steven Frostdahl-Blomqvist Siw Granlund Vald-Erik Häggblom Anneli Häggblom Leif Högdahl Jan-Erik Ingman Ronny Karv Thomas Kronqvist Bo, I varapuheenjohtaja Jansson Bengt, L Kronqvistin sijainen Kronqvist Leif, ilmoittanut esteensä Norrgård Ronny, Lawast Sören Linder Ulla Linqvist Rita Nylund Kenneth Näs Greta Palm Maria Saari Ted Sandin Stefan Sjöberg Stefan Veslin Albert Wikström Karl-Erik Övergaard Anna Holmberg Marika, R Norrgårdin sij. Pykälät 54 65 Willman Gösta, kaupunginjohtaja Knuts Tomas, kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Lillbacka Gunilla, kaupunginkamreeri, asiantuntija 58 60 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Elli Flén Bo Kronqvist (63 ) Tomas Knuts Pöytäkirjantarkastus Aika ja paikka Uusikaarlepyy 8.11.2016 Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Vald-Erik Granlund Siw Frostdahl-Blomqvist Tiistaina 8.11.2016 Virastotalossa, Topeliuksenpuistikko 7, Uusikaarlepyy Aika ja paikka Todistaa Gunilla ist, toimistosihteeri
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 3 54 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 45 Puheenjohtaja avaa kokouksen, suorittaa nimenhuudon ja toteaa onko valtuusto laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen. Puheenjohtaja avasi kokouksen sekä totesi valtuuston olevan laillisesti koolle kutsutun ja päätösvaltaisen. 55 KAHDEN PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat jäsenet Steven Frostdahl ja Siw Frostdahl- Blomqvist. (Seuraavina vuorossa ovat Vald-Erik Granlund ja Anneli Häggblom). 55 Kh: Ehdotetaan että kaupunginvaltuusto valitsee vuorossa olevat pöytäkirjantarkastajat tarkastamaan pöytäkirjan. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Steven Frostdahl ja Siw Frostdahl-Blomqvist. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa tiistaina 8.11.2016 klo 8.00. 56 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN 56 Kh: Kaupunginvaltuusto hyväksyy esityslistan ja päättää mahdollisista lisäasioista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi esityslistan yhdellä lisäasialla: - Aloite; Steven Frostdahl.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 4 57 HALLITUKSEN ESITYS MAAKUNTAUUDISTUKSEKSI SKEÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISEN UUDISTAMISEKSI SEKÄ NÄIHIN LIITTYVIKSI LAEIKSI; LAUSUNTO LUONNOKSISTA Kaupunginhallitus 271 24.10.2016 Liite 1/271 Liite 1/57 Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta ja aluehallinnon perustamista valmistellaan hankkeessa joka sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteinen hanke. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö pyytää niitä jotka mainitaan läheteluettelossa jättämään lausuntonsa hallituksen esityksen luonnoksesta. Myös muutkin kuin läheteluettelossa mainitut voivat esittää lausuntonsa asiasta. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman ja hallituksen 20. lokakuuta 2015, 7. marraskuuta 2015 ja 5. huhtikuuta 2016 vahvistamien suuntaviivojen mukaan Suomessa tullaan toteuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja alueuudistus. Suomeen perustetaan 18 aluetta omine vaaleineen ja valtuustoineen. Vuoden 2019 alussa alueet järjestävät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut omilla alueillaan. Alueet kantavat näin ollen vastuun siitä, että kansa saa lainmukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Alueille annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi muitakin tehtäviä: vastata työ- ja elinkeinopalveluista sekä aluekehittämisestä, ympäristö- ja terveyssuojelusta, liikennejärjestelmän suunnittelusta, maaseudun kehittämisestä ja pelastustoimesta. Valtio rahoittaa alueiden toimintaa, joten jatkossa kunnat eivät enää kanna vastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä taikka rahoittamisesta. Tätä lausuntopyyntöä koskevan hallituksen esityksen kautta tarkoituksena on mm. perustaa uudet alueet ja määrätä aluehallinnosta ja taloudesta, siirtää vastuun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä kunnilta alueille sekä määrätä alueille myönnettävästä rahoituksesta, verotusperusteista varojen saamiseksi rahoitusta varten, uudistuksen toteuttamisesta, uudistuksen toteuttamisesta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjestelyistä. Tarkoituksena on myös kuntien vastuulle jäävän peruspalvelun osalta määrätä uudesta kunnallisia peruspalveluja koskevasta valtionosuusjärjestelmästä. Valmisteilla on hallituksen esitys siirtämisestä maakunnille ja muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien tehtävien rahoituksesta.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 5 Lausuntopyyntöön vastataan elektronisen kyselyn kautta joka sisältää tarkennettuja kysymyksiä hallituksen esityksen luonnoksesta. Vastaukset tulee lähettää viimeistään 9. marraskuuta. Alueuudistukseen liittyvä aineisto löytyy osoitteesta. http://alueuudistus.fi Kh 271 KJ: Kaupunginhallitus ehdottaa että kaupunginvaltuusto hyväksyy oheisen ehdotuksen lausunnoksi hallituksen alueuudistusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista koskevista ehdotuksista. Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. 57 Keskustelun aikana SDP:n ryhmä ehdotti kohdan 14 muuttamista siten että viimeinen virke kuuluu seuraavasti: Julkisrahoitteisen palvelun kehittämistä on priorisoitava ja kehitettävä muulla tavalla kuin yhtiöittämispakolla. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi oheisen lausunnon ja lisäyksen kohtaan 14.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 6 58 TULOVEROPROSENTIN VAHVISTAMINEN VUODEKSI 2017 Kaupunginhallitus 268 Liite 1/268 Liite 1/58 Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisverosta, yhteisövero-osuudesta sekä kiinteistöverosta. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,27 % vuonna 2016 ja erittäin harva kunta korotti tuloveroprosenttiaan viime vuonna. Kun vuoden 2015 verotustulos on lähes valmiina, käy ilmi että kunnallisvero (tulovero) Uudessakaarlepyyssä lisääntyi 2,0 % kun taas lisäys oli koko maassa 1,6 %. Myös yhteisövero kehittyi myönteiseen suuntaan Uudessakaarlepyyssä vuonna 2015, lisäystä on 21,3 % verrattuna koko maan 7,5 %:n lisäykseen. Kesäkuussa vahvistetussa talousarviokehyksessä ennustettiin, kuntaliiton toukokuun ennusteen mukaisesti, että Uudenkaarlepyyn vuoden 2017 verotulot olisivat 28 018 000 euroa. Kuntaliiton lokakuussa julkaistun ennusteen mukaisesti kaupungin verotulot olisivat kokonaisuudessaan 27 681 000 euroa ja tulevat laskemaan kokonaisuutena ottaen 0,3 % vuodesta 2016 vuoteen 2017. Tuloveron lasketaan vähenevän 1,0 % ja yhteisöveron lasketaan lisääntyvän 3,6 %, mikä valitettavasti vaikuttaa epätodennäköiseltä ottaen huomioon turkiselinkeinossa vallitseva epävarmuus. Siksi yhteisöveroa on korjattu alaspäin 200 000 eurolla, jolloin ehdotuksen mukainen kokonaisvero on 27 481 000 euroa. Vuoden 2017 talousarvioehdotus osoittaa tällä hetkellä noin 77 000 euron alijäämää. Tämä on suhteellisen hyvä asia, mutta sen aikaansaaminen ei ole ollut ihan helppoa. Tämä on saatu aikaiseksi hyvällä talousarviokurilla lautakuntatasolla ja kuntayhtymissä, kilpailukykysopimuksen tuomalla vetovoimalla ja rohkeilla poliittisilla päätöksillä sekä vähentyneillä sosiaali- ja terveydenhoitokustannuksilla. Kuntaliiton veroennuste sekä alustava tuloslaskelma ja rahoitusanalyysi vuosien 2017-2019 oheistetaan. Kaupunginvaltuusto päätti viime vuonna korottaa tuloveroa 0,5 % 21 %:iin kun kiinteistövero taas pidettiin ennallaan. Tuloveroprosentti on yksi valtiovarainministeriön kuudesta kriisikuntakriteeristä siten että kunnallisen talouden katsotaan tämä kriteerin mukaan olevan heikko, mikäli kunnan tuloveroprosentti ylittää maan keskiarvon enemmän kuin 0,5 prosenttiyksiköllä. Kh 268 KJ: Kaupunginhallitus ehdottaa että kaupunginhallitus säilyttää tuloveroprosentin 21,0 % vuonna 2017.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 7 58 Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 8 59 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN VAHVISTAMINEN VUODEKSI 2017 Kaupunginhallitus 269 24.10.2016 Kiinteistövero on vero joka kiinteistön verotusarvon perusteella maksetaan kunnalle. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä paitsi metsiä, viljelysmaita ja eräitä yleisiä alueita. Kiinteistövero maksetaan sille kunnalle jonka alueella kiinteistö sijaitsee. Kiinteistöverolaissa on kiinteistöverolle on säädetty sekä ylä- että alarajat. Kiinteistöveroprosenttien haarukka muuttuu vuoden 2017 osalta. Hallituksen uudessa, verovuonna 2017 voimaan astuvassa esityksessä, yleisen kiinteistöveroprosentin haarukan tulee olla 0,93-1,80 ja vakinaiseen asumiseen käytettävien asuntojen haarukan tulee olla 0,41-0,90 prosenttia. Muiden asuinrakennusten veroprosentti saa vuonna 2016 olla korkeintaan 1,00 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakinaiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti. Hallituksen esityksessä ehdotetaan näiden veroprosenttien yhteyden poistamista ja kunnat saavat vapaasti vahvistaa muiden asuinrakennusten, eli vapaa-ajanrakennusten, veroprosentin haarukkaan 0,93-1,80 prosenttia. Rakentamattomien rakennuspaikkojen osalta ehdotetaan että haarukan alinta ja korkeinta prosenttia korotetaan 2,00-6,00. Muuttuneiden verolakien perusteella kuntien kiinteistöverojen odotetaan kokonaisuudessaan lisääntyvän 75 miljoonalla eurolla vuonna 2017. Uusikaarlepyy sijoittuu jo nyt uusiin haarukoihin, joten kiinteistöverotulot eivät tule lisääntymään ellei joitakin veroista koroteta. Voimalaitosten osalta voidaan vahvistaa erillinen kiinteistöveroprosentti jonka vaihtuvuusraja vuonna 2017 on 0,93-3,10 prosenttia. Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen perustan osalta voidaan vahvistaa 0,00-1,80 prosentti. Eduskunta äänestää siis hallituksen esityksen HE 174/2016 sisällöstä ensimmäisessä käsittelyssä perjantaina 21.10.2016 (eduskunta käsittelee asian toisen kerran 26.10.2016 ja silloin asia koskee kiinteistöverojen vaihtuvuushaarukoita. Korotuksia suunnitellaan myös vuosien 2018 ja 2019 kiinteistöverotukseen. Nämä korotukset toteutetaan kiinteistöjen verotusarvon päivityksen yhteydessä. Rakennusten ja maa-alueiden verotusarvojen päivitys aloitetaan jo vuoden 2016 aikana. Tänä päivänä kiinteistövero muodostaa n. 8 % kaupungin kokonaisverotuloista,
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 9 mutta maakuntauudistuksen jälkeen sen merkitys tulee nousemaan n 14 %:iin Uudenkaarlepyyn kokonaisverotuloista. Kh 269 KJ: Kaupunginhallitus ehdottaa että kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2017 osalta; - säilyttää yleisen kiinteistöveroprosentin 1,00 % - säilyttää vakinaisen asumisen kiinteistöveroprosentti 0,50 % - säilyttää vapaa-ajanasuntojen kiinteistöveroprosentti 1,10 % - säilyttää rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveroprosentti 2,00 % - säilyttää voimalaitosten kiinteistöveroprosentin 2,85 % - yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan edelleen 0,00 %. Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. 59 Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 10 60 ANOMUS LISÄAVUSTUKSESTA; DE GAMLAS HEM I NYKARLEBY R.F YHDISTYS Kaupunginhallitus 185 13.06.2016 Liite 1/185 Kaupunginhallitus 244 26.09.2016 Liite 1/244 Liite 1-2/60 De Gamlas Hem i Nykarleby r.f. yhdistyksen hallitus on jättänyt anomuksen lisäavustuksesta. Florahemmetillä on eri syistä johtuen, katso oheinen anomus, ollut korkeammat henkilöstökustannukset viiden ensimmäisen kuukauden aikana kuin alunperin oli suunniteltu, ja siksi kaupungin yhdistykselle vuodeksi 2016mhyöntämä avustus ei tule kattamaan niitä kustannuksia, jotka ovat syntyneet hoidon ylläpitämiseksi hyvällä tasolla. Loppuvuoden 2016 tulojen lasketaan olevan 262 335 ja menojen 303 477, erotus on -41 142, lisäksi yhdistyksellä on maksamattomia ja erääntyneitä laskuja. De Gamlas Hem i Nykarleby r.f. yhdistys anoo 70 000 euron lisäavustusta. Kh 185 KJ: Kaupunginhallitus käsittelee De Gamlas Hem i Nykarleby r.f. yh-distyksen anomuksen Bo Kronqvist ja Rita Linqvist ilmoittivat esteellisyydestään ja poistuivat asian käsittelyn ajaksi. Kaupunginhallitus päätti myöntää De gamlas hem i Nykarleby r.f. yhdistykselle lyhytaikaisen 6 kuukauden korottoman 40 000 :n lainan. Kaupunginhallitus nimeää kaupunginkamreeri Gunilla Lillbackan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Maria Palmin selvittämään lisämääräraha-anomusta yhdessä yhdistyksen johdon ja kirjanpitäjän kanssa. Syksyn kuluessa Palm ja Lillbacka ovat käyneet keskusteluja sekä kirjanpitäjän/isännöitsijän ett yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan kanssa. De gamlas hem i Nykarleby r.f. yhdistyksen talous on tiukalla ja ilman kaupungin ylimääräisistä tukea vuonna 2016 yhdistys tulee ennusteiden mukaan tekemään 91 600 :n alijäämän. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä oma pääoma on 133 309,12 ja en-
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 11 nuste huomioon ottaen omasta pääomasta jäisi jäljelle vain vajaat 42 000 vuoden 2016 lopussa. Toimintaa koskevat keskustelut ja analyysit osoittavat täysin selvästi ettei toiminta voisi jatkua kuten aikaisemmin ja vuotta 2017 varten ollaan päästy pitkälle taloudellisen tilanteen parantamiseksi tähtäävissä toimenpiteissä. Valitettavasti tilanne on sellainen että yhdistys tarvitsee maksukykyynsä liittyen anottua 70 000 : avustusta. Kh 244 KJ: Kaupunginhallitus päättää Palmin ja Lillbackan tekemän selvityksen ja ehdotuksen perusteella pidentää lyhytaikaista korotonta 40 000 :n lainaa pitkäaikaiseksi korottomaksi lainaksi jonka lyhennykset ovat tasaeräisiä vuosina 2018-2021, lainan viimeinen erä maksetaan takaisin 13.12.2021. (Lyhytaikainen laina myönnettiin 13.6.2016). Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle että De gamlas hem r.f. yhdistykselle myönnetään 30 000 :n lisämääräraha avustuksen muodossa vuodelle 2016 ja tämä rahoitetaan kaupungin tuloslaskennan heikentyneen tuloksen kautta. Bo Kronqvist ja Rita Linqvist ilmoittivat esteellisyydestään (syy: Kronqvist on yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja Linqvist on yrityksen kautta yhdistyksen yhteistyöosapuoli) ja poistuivat asian käsittelyn ajaksi. Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. 60 Bo Kronqvist ja Rita Linqvist ilmoittivat esteellisyydestään (syy: Kronqvist on yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ja Linqvist on yrityksen kautta yhdistyksen yhteistyöosapuoli) ja poistuivat asian käsittelyn ajaksi. Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 12 61 TILIT, TALOUSARVION MUUTOS, PIENTEN LASTEN PEDAGOGIIKKA Pienten lasten kasvatusjaosto 46 14.09.2016 Sivistyslautakunta 76 05.10.2016 Kaupunginhallitus 275 24.10.2016 PLKJ 46 SL 76 Talousarvion seurannan ja vuoden 2016 talousarviota koskevien ennusteiden perusteella pienten lasten pedagogiikan talousarvio ei tule pysymään annetuissa kehyksissä seuraavista syistä: 1. Kotihoidontuki jota valtuuston talousarviokäsittelyssä vähennettiin 45.000 :lla tulee ennusteen mukaan kun perusteena on elokuun maksut, ylittämään talousarvion 70.500 :lla, eli yhteenlaskettu summa on 570.500, budjetoituna on 500.000. Kotihoidontuen maksaa kaupunki, mutta KeLa vastaa hallintopuolesta ja hyväksyy anomukset. Summa ei ole anottavissa pienten lasten pedagogiikan varsinaisessa talousarviossa. 2. Palkat nousevat sen vuoksi että pienten lasten kasvatuksessa on toiminnassa enemmän integroituja lasia, jotka tarvitsevat ylimääräistä tukea päiväkotiapulaisten muodossa sen tuen lisäksi jota pedagogit ja erityislastentarhanopettajat voivat antaa. Summa on 18.500. Toiminnan sisällä on henkilöstöä sijoitettu uudelleen päiväkotien kesken, koska toiminta on eräissä päiväkodeissa vähentynyt kun taas muissa lisääntynyt, mutta tämä ei kuitenkaan ole riittävää. 3. Rummelbacken 1 (Rummelparakit). Alkuperäisten laskelmien, jotka muodostivat budjetoinnin perustan, lähtökohtana oli 356 m2, mutta todellinen pinta-ala oli 410 m2 sekä että parakkien sisältö lisääntyi, mikä merkitsee 25.000 :n lisäkustannuksia vuonna 2016. Lisäkustannuksia ovat tämän lisäksi sähkö, vesi ja jätevesi sekä kuitu, 5.000. Kustannukset suuntautuvat suoraan Rummelbackenin käyttötalousarvioon. PHJ: Pienten lasten kasvatusjaosto ehdottaa sivistyslautakunnalle, että talousarvion muutos hyväksytään ja asia lähetetään kaupunginhallitukselle: 70.500 kotihoidontukea varten, 18.500 palkkakustannuksiin ja 30.000 Rummelbacken 1:stä varten. päätti ehdotuksen mukaisesti. KTJ: Ehdotetaan että lautakunta hyväksyy ehdotuksen. Asia lähetetään kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä varten.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 13 Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Kh 275 KJ: Kaupunginhallitus ehdottaa että kaupunginvaltuusto myöntää sivistyslautakunnalle 100 000 euron lisämäärärahan kotihoidontuen ylitykseen (lakisääteinen) ja Rummelbackenin parakkeja varten, mutta sitä vastoin palkkakustannusten ylityksen tulee kattaa sivistyslautakunnan talousarvion muutoksilla. Kaupunginhallitus ehdottaa että kaupunginvaltuusto myöntää sivistyslautakunnalle 70 500 :n lisämäärärahan kotihoidontuen ylitystä varten (lakisääteinen), sekä 4 500 Rummelbackenin käyttökustanuksiin. Lisäksi ehdotetaan että Rummelbackenin päiväkodin purkausta ei toteuteta ja että varattu 25 000 :n määräraha siirretään tekniseltä lautakunnalta sivistyslautakunnalle. Palkkakustannusten ylitys on katettava sivistyslautakunnan talousarvioon tehtävillä muutoksilla. 61 Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 14 62 PERUSPÄÄOMAN KORKO, OPTIMAN KUNTAYHTYMÄ Kaupunginhallitus 276 24.10.2016 Liite 1/276 Liite 1/62 Optiman johtaja: Valtion ammatillisen koulutuksen rahoittamiseen liittyvät leikkaukset muodostavat erittäin kovan kolauksen maamme ammattikouluttajille. Ensi vuoden valtion tulo- ja menoarviossa valtionosuuksia pienennetään 190 miljoonalla eurolla (jotkut puhuvat 225 miljoonasta). Rahoitusjärjestelmä perustuu edelleen siihen että valtionosuus maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle yksikköhintana per opiskelija, mutta suunnitelmien mukaan leikkaus toteutetaan siten, että koulutuksen järjestäjät saavat rahoituksen korkeintaan 87,5 %:lle omasta koulutuskiintiöstään perustason ammattikoulutuksen osalta. Vuoden 2017 säästötoimenpiteet toteutetaan kokonaisuudessaan kuntien hyväksi siten että niiden omarahoitusosuus pienenee. Suurella osalla koulutuksen järjestäjistä on viime vuosien aikana käynyt yhteistoimintaneuvotteluja kerran tai useammin, joiden seurauksena on ollut irtisanomisia. Myös Optima joutui ensi vuoden rahoitukseen kohdistuvien vähennysten vuoksi ensimmäistä kertaa kuluvan vuoden aikana järjestämään yhteistoimintaneuvottelut. Tavoitteena on että neuvottelutuloksen nettovaikutus olisi ollut -800 000 euroa, mutta rahoittajan kuluneen kesän aikana päättämät lisärajoitukset aiheuttavat sen, että kuntayhtymä on toista vuotta peräkkäin pakotettu päätymään miinusbudjettiin. Talousarvion valmistelu jatkuu marraskuun loppuun jolloin ilmoitetaan yksikköhinnoista. Suuri ammatillista koulutusta koskeva lainsäädännön uudistus on meneillään samalla kun myös ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää muutetaan täysin. Tarkoituksena on että molemmat uudet lait astuvan voimaan 1.1.2018 lukien, minkä vuoksi vuosi 2017 on rahoituksen kannalta välivuosi uutta lakia odoteltaessa. Samalla sanotaan kuitenkin että vuonna 2017 toteutettavat leikkaukset ovat pysyviä. Kaikilla nuorilla on lain mukaan oikeus toisen asteen koulutukseen. Optiman koulutuskiintiö on koulutusluvan mukaisesti 1160 (kiintiötä on pienennetty 45:llä sitten vuoden 2013). Laskemme ennen tulevaa budjetointia että meillä tulee vuonna 2017 olemaan 1188 opiskelijaa. Valtion päätös rahoittaa korkeintaan 87,5 % kiintiöstä merkitsee sitä että saamme rahoitusta vain 1015 opiskelijalle, eli rahoituk-
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 15 sen ulkopuolelle jää 173 opiskelijaa. Tänä vuonna Optiman yksikköhinta (sisältäen tulokseen perustuvan rahoitusosuuden) on 13595 euroa/opiskelija. ja vielä emme tiedä kuinka paljon pienempi summa tulee olemaan ensi vuonna. Ministeriössä sanotaan että koulutuksen järjestäjät voivat itse päättää kuinka ne sopeutuvat pienempiin tuloihin: vähentämällä kustannuksia taikka ottamalla vähemmän opiskelijoita, tai käyttämällä molempia vaihtoehtoja. Optiman osalta hallitus on todennut että kannamme yhteiskunnallista vastuuta alueen nuoria, kuntia ja työnantajia kohtaan, ja siksi emme voi ajatella että kieltäytyisimme ottamasta vastaan niitä jotka haluavat saada koulutuksensa Optiman kautta. Hallintojohtaja suoritti vuonna 2006 kartoituksen siitä maksavatko muut kuntayhtymän muodossa toimivat koulutuksen järjestäjät korkoa peruspääomasta vai ei. Tämä kartoitus on nyt tehty uudelleen, katso liite. Kaikki maan 34 ammatillista koulutusta järjestävät kuntayhtymät ovat vastanneet esitettyihin kysymyksiin. Peruspääoman korkoa maksetaan seuraavasti: * 4 % (Rovaniemen kky) * 3 % (Jyväskylän kky) * 2 % (Itä-Savon kky, Lounais-Hämeen amm.koul.kky, Optiman kuntayhtymä, Raision seudun kky) * 0,5 % (Satakunnan kky) * Lähes kaikki edellä mainituista aikoo ehdottaa koron poistamista. * Eräillä kuntayhtymillä on säädökset perussopimuksen korosta, eräiden osalta kuntayhtymän kokous/-valtuusto voi vuosittain määrätä että maksetaanko korkoa vai ei. Vuosina 2001-2015 Optiman kuntayhtymä on maksanut 2.315.040,68 euroa peruspääoman korkona jäsenkunnilleen. Vuosina 2006-2008 Optiman jäsenkunnat myönsivät Optimalle avustuksen, joka vastasi 75 % näiden vuosien peruspääoman korkoja, yhteensä 354.627,80 euroa. Optiman nettomaksut jäsenkunnille olivat vuosina 2001-2015 näin ollen 1.960.412,98 euroa. Edellä mainittujen tietojen perusteella johtomme katsoo että velvollisuutemme on tehdä ehdotus että peruspääoman korko, n. 160 000 euroa vuodessa, sen sijaan sijoitetaan nuorten hyväksi Optiman ammatillisen koulutuksen kautta siten, että jäsenkunnat luopuvat tästä vaatimuksesta. Päätösehdotus:
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 16 Kuntayhtymän hallitus anoo että Optiman kuntayhtymän jäsenkuntien hallitukset myöntävät kuntayhtymälle vuosiksi 2016 ja 2017 avustuksen joka vastaa sitä 2 %:n peruspääoman korkoa, joka maksetaan kulloisenkin vuoden lopussa. Mikäli jäsenkunnat vuoden 2017 aikana, kuntayhtymän perussopimuksen päivityksen yhteydessä päättävät luopua vaatimuksesta saada korko peruspääomasta, kuntayhtymälle ei tarvitse maksaa vastaavaa avustusta vuonna 2017. Kyhall. 91, 21.9.2016 Kuntayhtymän hallitus: Kuntayhtymän hallitus hyväksyi ehdotuksen. Pykälä tarkistettiin välittömästi. Kunnallinen yhteistyölautakunta on käsitellyt asiaa esittämättä yleistä suositusta. Pietarsaaren kaupunki ja Pedersören kunta ovat hyväksyneet Optiman anomuksen. Asiaa arvioitaessa on myös painotettava sitä että Optima on suuri ja tärkeä koulutuksen järjestäjä myös paikallisella tasolla Uudessakaarlepyyssä. Kh 276 KJ: Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Uudenkaarlepyyn kaupunki myöntää vuonna 2016 avustuksen joka vastaa peruspääoman korkoa, 20.680,13 euroa, mikä samassa määrin heikentää kaupungin vuoden 2016 tulosta. Kaupunginvaltuusto (vastavalittu) ottaa ensi vuonna kantaa avustuksiin taikka mahdollisesti vuoden 2017 perussopimuksen muutokseen. Inger Englund ilmoitti esteellisyydestään ja poistui asian käsittelyn ajaksi (syy: Englund on Optiman hallituksen jäsen). Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. 62 Kaupunginhallituksen ehdotus hyväskyttiin.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 17 63 ANOMUS KUNNALLISESTA TAKAUKSESTA; KOVJOKI VATTEN AB KOVJOEN VESI Kaupunginhallitus 270 24.10.2016 Liite 1/270 Liite 1-2/63 Kovjoki Vatten Kovjoen Vesi suunnittelee uuden vedenottamon käyttöön ottoa Jepuan Gunnarskanganilla. Investointi toteutetaan yhtiön kapasiteetin varmistamiseksi jotta vettä voidaan toimittaa yhtiön omistajakunnille myös käyttöhuippujen aikana. Investointi toteutetaan myös käyttöturvaa ja tulevaisuudessa tapahtuvan kulutuksen lisäystä ajatellen. Investoinnin hinnaksi on arvioitu 2,5 miljoonaa euroa ja se toteutetaan vuosien 2016-2017 aikana. Koko investointi rahoitetaan yhtiön ottamilla uusilla lainoilla. Yhtiö anoo että omistajat takaavat lainarahoituksen suhteessa omistusosuuteen, mikä merkitsee sitä että Uusikaarlepyy merkitsi takauksen 1 250 000:n lainasummalle. Lainanantajaksi on tarjouspyyntö kilpailun jälkeen valittu Kuntarahoitus laina-ajan ollessa 25 vuotta ja koron ollessa sidottuna euriboriin, jolloin marginaali on 0,60 % laina-ajan viiden ensimmäisen vuoden aikana. Kh 270 KJ: Kaupunginhallitus ehdottaa että valtuusto myöntää Kovjoen Vedelle kunnallisen takauksen 2 500 000 euron lainalle. Uudenkaarlepyyn kaupungin takaus rajoittuu puoleen lainasummasta, eli 1 250 000 euroon. Vastavakuudeksi kaupunki saa summaa vastaavan yritysmerkinnän. Kuntarahoitus toimii lainanantajana, laina-aika on 25 vuotta koron ollessa sidottuna euriboriin 0,60 %:n marginaalilla laina-ajan viiden ensimmäisen vuoden aikana. Kaupunginhallitus toteaa että mainitun takauksen myöntäminen ei heikennä kunnan kykyä vastata lakisääteisistä velvollisuuksistaan eikä aiheuta merkittävää taloudellista riskiä. Jan-Erik Högdahl ja Ronny Ingman ilmoittivat esteellisyydestään ja poistuivat asian käsittelyn ajaksi (syy: Högdahl on Kovjoen Veden hallituksen puheenjohtaja ja Ingmanin veli toimii yhtiön käyttöjohtajana). Keskustelun aikana Sören Lawast ehdotti ettei kaupunki hyväksyisi anomusta. Ehdotus ei saanut kannatusta. Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Sören Lawast ilmoitti eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 18 Seuraavat henkilöt ilmoittivat esteellisyydestään ja poistuivat asian käsittelyn ajaksi: Elli Flén (syy: Uudenkaarlepyyn voimalaitos Oy:n hallituksen jäsen), Bengt Jansson (syy: Uudenkaarlepyyn voimalaitos Oy:n hallituksen puheenjohtaja) Stefan Sjöberg (syy: Uudenkaarlepyyn voimalaitos Oy:n hallituksen jäsen), Kenneth Nylund (syy: Kovjoki Vatten yhtiön hallituksen jäsen), Rita Linqvist (syy: Uudenkaarlepyyn voimalaitos Oy:n hallituksen varajäsen), Jan-Erik Högdahl (syy: Kovjoki Vatten yhtiön hallituksen puheenjohtaja), Ronny Ingman (syy: Kovjoki Vatten yhtiön käyttöjohtajan veli). Keskustelun aikana Leif Häggblom ehdotti Sören Lawastin kannattamana, ettei kaupunki hyväksyisi anomusta, vaan että Uudenkaarlepyyn voimalaitos Oy toimisi lainarahoituksen takaajana. Toimitetussa äänestyksessä äänet jakaantuivat seuraavasti: kaupunginhallituksen ehdotus 17 ääntä Häggblomin ehdotus 2 ääntä tyhjiä ääniä 1 ääni Äänestyspöytäkirja oheistetaan, liitte 2/63. Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Leif Häggblom ja Sören Lawast ilmoittivat eriävät mielipiteensä pöytäkirjaan.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 19 64 ALOITE; SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI UUTEENKAARLEPYYHYN; KARL- ERIK WIKSTRÖM Kaupunginvaltuusto 9 21.01.2016 Liite 1/9 Kaupunginhallitus 22 25.01.2016 Sivistyslautakunta 25 27.01.2016 Pienten lasten kasvatusjaosto 32 07.06.2016 Pienten lasten kasvatusjaosto 48 14.09.2016 Sivistyslautakunta 75 05.10.2016 Kaupunginhallitus 274 24.10.2016 Liite 1/274 9 Liiite 1/64 Karl-Erik Wikström jätti ensimmäisenä allekirjoittajana aloitteen suomenkielisen päiväkodin perustamisesta Uuteenkaarlepyyhyn, liite 1/9. Aloite lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kh 22 KJ: Aloite lähetetään sivistyslautakunnan valmisteltavaksi. Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Liite 25 /A SL 25 Aloite lähetetään pienten lasten kasvatusjaostolle lausuntoa varten. Pienten lasten kasvatusjaoston tulee antaa lausunto aloitteesta suomenkielisen päiväkodin perustamisesta Uuteenkaarlepyyhyn. Allekirjoittajat kirjoittavat aloitteessaan että Uudessakaarlepyyssä moni puhuu hyvää tai kohtuullista suomenkieltä samalla kun on olemassa erittäin paljon niitä, joilla on heikot suomenkielen taidot. Toivon mukaan Uusikaarlepyy voisi antaa lapsille mahdollisuuden oppia suomenkieltä käyttämällä kieltä. Sen vuoksi allekirjoittavat esittävät että Uuteenkaarlepyyhyn perustetaan suomenkielinen päiväkoti, johon myös ruotsinkieliset lapset ovat tervetulleita oppiakseen luonnollisella tavalla suomenkielen. Mielellään aloitus tapahtuisi jo syksyllä 2016, mutta viimeistään syksyllä 2017.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 20 PLKJ 32 Valtuuston hyväksymään Uudenkaarlepyyn koulutuspoliittiseen ohjelmaan on merkitty seuraavaa mitä suomenkieleen tulee: Kielellistä virikettä suomeksi päivähoidossa kouluun Käytännön opetusta suomenkielessä korostetaan opintosuunnitelmassa ja opetuksessa. Lapsille tulee mahdollisimman varhain luoda luonnollinen kontakti kieleen. Tavoitteena on että joku jokaisen yksikön henkilöstöstä käyttää kontakteissa suomenkieltä. Kaksikielisen ympäristön aikaansaamiseksi perhepäivähoidossa, tämän on huomioitava jo siinä vaiheessa kun henkilöstöä palkataan. Suomenkielen opetuksen tulee kannustaa oppilasta ja perhettä omaehtoisesti ylläpitämään ja kehittämään omaa taitoaan. Lapsen kielen perusta luodaan kotona. Siksi perhe on avainasemassa kun kyseessä on lapsen kielellinen kehitys. Suomenkieltä opettaville opettajille järjestetään käytännön suomen jatkokoulutusta vähintään kerran vuodessa. Vapaa-ajan toimintaan liittyen järjestetään leikinomaista toimintaa suomeksi yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan sekä Työväenopiston kanssa. Opetuksen pedagoginen jatkuvuus huomioidaan toiminnassa lasten päivähoidosta perusopetukseen. Tänä päivänä Uudessakaarlepyyssä ei ole suomenkielistä päiväkotia eikä liioin yksikielistä suomenkielistä osastoa. On päiväkoteja jossa on suomenkielistä henkilöstöä joka käyttää omaa äidinkieltään päivittäisessä työssä, eli lapset saavat päivittäisen kielisuihkun. Löytyy myös yksi suomenkielinen perhepäivähoitaja. Aikaisempia vuosina on yritetty palkata suomenkielistä henkilöstä, mutta ilman menestystä. Täysin suomenkielisen päiväkodin perustaminen/suunnitteleminen ei ole mikään pieni prosessi, koska vaikutukset ulottuvat koko organisaatioon. Siksi aikataulun mukainen päiväkodin perustaminen jo tänä syksynä ei ole realistinen. PHJ: Ehdotetaan että pienten lasten kasvatusjaosto panee asian pöydälle käsitelläkseen asian talousaviokäsittelyn yhteydessä, koska asia liittyy myös talousarvioon. päätti ehdotuksen mukaisesti. Suomenkielisen päiväkodin perustaminen Uuteenkaarlepyyhyn syksyllä 2017 merkitsee sitä, että jo nyt on selvitettävä paikkojen määrä sekä paikkojen jakautuminen, mihin kunnan osaan päiväkoti tullaan sijoittamaan. Osittain päiväkodeistamme löytyy suomenkielistä henkilöstöä, mutta tämä ei tule riittämään erityisesti mitä pedagogeihin tulee.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 21 PLKJ 48 SL 75 KTJ: Eri vaihtoehtoja joihin on otettava kantaa: Vaihtoehto 1: Uusi yksikkö uusiin tiloihin. 3-5-vuotiaille tarkoitettu yksikkö 21:lle lapselle. Henkilöstötarve; 2 lastentarhanopettajaa ja 1 lastenhoitaja Menot: Palkat 41.875 lisäkustannuksineen Palvelujen osto 1.250 Aineisto, tarvikkeet, tavarat 5.000 Vuokrat 5.000 Muut toiminnan kustannukset 200 Tulot: Maksut 8.000 Netto ilman sisäisiä kustannuksia: 45.125 euro 5:ltä kuukaudelta 1.8-31.12.2016. Vaihtoehto 2: Suomenkielinen osasto aloittaa toimintansa pienemmissä olemassa olevissa päiväkodeissa. Yksi 3-5-vuotiaille tarkoitettu enimmillään 12:lle lapselle. Yksi suomenkielinen lastentarhanopettaja on palkatta, yksi lastentarhanopettaja sijoitetaan uudelleen kuten myös 2 lastenhoitajaa. Menot: Palkat 14.800 lisäkustannuksineen viideksi kuukaudeksi 1.8-31.12.2016. Vaihtoehto 3: Uutta toimintaa ei käynnistetä tässä vaiheessa taloudellisen tilanteen vuoksi, vaan sen sijaan kielisuihkuja jatketaan eri päiväkodeissa kuten aikaisemminkin. PHJ: Pienten lasten kasvatusjaosto keskustelee asiasta ja lähettää asian edelleen talousarvion käsittelyyn sekä sivistyslautakunnalle. keskusteli asiasta ja ehdottaa vaihtoehtoa 3 lisäyksellä, että palkataan kaksikielinen henkilöstö niin pitkälle kun se vain on mahdollista. Asia lähetetään edelleen talousarvion käsittelyyn sekä sivistyslautakunnalle. Ehdotetaan että sivistyslautakunta hyväksyy ehdotuksen. Asia lähetetään kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä varten. Uutta toimintaa ei tässä vaiheessa käynnistetä taloudellisen tilanteen vuoksi, vaan kielisuihkut eri päiväkodeissa jatkuvat kuten aikaisemminkin. Palkataan kaksikie-
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 22 listä henkilöstä niin pitkälle kuin se on mahdollista. Asia lähetetään kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyä varten. Kh 274 KJ: Kaupunginhallitus hyväksyy sivistyslautakunnan selvityksen vastauksenaan aloitteeseen. Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Asia lähetetään kaupunginvaltuustolle. 63 Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 23 65 ALOITE; EHDOTUS KIRJELMISTÄ VALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVIEN RAAJAMISESTA; S FROSTDAHL 65 Liite 1/65 Steven Frostdahl jätti aloitteen kirjelmistä valtuuston puheenjohtajan tehtävien rajaamisesta, liitte 1/65. Aloite lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 24 VALITUSOSOITUSOHJE Päätöksentekoelin Päiväys ja kokous Pykälä Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 54-64 Valituskielto Koska alla mainittu päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei kunnallisvalitusta päätöksestä voi kunnallislain mukaan esittää. Pykälät: 57, 65 Valitusohjeet Alla mainittuihin päätöksiin voi hakea kirjallisesti muutosta valituksen kautta. Kunnallisvalitus, pykälät: 54 56, 58-64 Hallintovalitus, pykälät: Valitusviranomainen: Osoite ja postiosoite: Sähköposti: Vaasan hallinto-oikeus, PL 204 (Korsholmanpuistikko 43), 65101 VAASA Vaasa.hao@oikeus.fi Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite, pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaamisesta. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedonannosta. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen pöytäkirjaotteen lähettämisestä asianosaisille tai kolmen päivän kuluttua sen lähettämisestä sähköisesti. Päätös joka on annettu näytteillepanon jälkeen, katsotaan tulleen asianosaisten tietoon päätöksen antamisen päivänä. Valituskirjassa on oltava seuraavat tiedot: o Muutoksenhakijan allekirjoitus o Jos sen allekirjoittaa ainoastaan valituskirjan laatija, myös hänen ammatti, asuinpaikka ja postiosoite on ilmoitettava o Mistä päätöksestä valitetaan o Mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi o Perusteet muutosvaatimukseen ja perustelu päätöksen muuttamiseksi Valituskirjaan on liitettävä päätös josta valitetaan. Valituksen voi tehdä sillä perusteella että: o Päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä o Päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa o Päätös on muuten lainvastainen Valitusasiakirjojen jättäminen
Kaupunginvaltuusto 03.11.2016 25 Valitusasiakirjat tulee jättää valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi myös lähettää postitse, sähköpostilla tai lähetillä, mutta siinä tapauksessa lähettäjän omalla vastuulla. Valituksesta hallinto-oikeuteen peritään 250 maksu. (Laki tuomioistuinten maksuista 1455/2015)