1 SISÄASIAINMINISTERIÖ OHJE Antopäivä Dnro SM-2004-2121/Ka-23 24.6.2004 Voimassaoloaika 24.6.2004-23.6.2007 Kumotaan Dnro SM-2004-00618/Ka-23 Kohderyhmä Poliisi Rajavartiolaitos Passintarkastusviranomaiset Ulkomaalaisvirasto TURVAPAIKKAOHJE Sisäasiainministeriö ulkomaalaisosasto on laatinut ohjeen yhteistyössä sisäasiainministeriön rajavartio-osaston ja poliisiosaston sekä Ulkomaalaisviraston kanssa.
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Turvapaikkamenettelyssä huomioon otettavat säädökset ja periaatteet...5 2. Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus...6 3. Turvapaikkamenettelyssä käsiteltävät hakemukset...6 4. Turvapaikkahakemuksen vastaanottaminen...6 4.1. Toimenpiteet turvapaikkahakemusta vastaanotettaessa...6 4.2.1. Yleistä vastuunmäärittämisasetuksesta (nk. Dublin II-asetus)...9 4.2.2. Yleistä vastuunmäärittämisasetuksen soveltamisen tehostamiseksi annetusta sormenjälkiasetuksesta...9 4.2.3. Henkilöt, joihin Eurodac-järjestelmää sovelletaan...9 4.2.4. Sormenjälkiasetuksesta johtuvat toimenpiteet turvapaikkahakemusta vastaanotettaessa...10 4.2.4.1. Eurodac-tallennus...11 4.2.4.2. Toimenpiteet vertailutuloksen jälkeen...12 4.2.5. Toimenpiteet, jos turvapaikanhakijasta ei löydy sormenjälkiasetuksen mukaista osumaa...13 4.3. Kortti hakemusasian vireilläolosta...13 5. Turvapaikkahakemuksesta ilmoittaminen...13 6. Turvapaikkahakemusten kiireellisyys...14 7. Turvapaikanhakijan majoittaminen...15 8. Vastuunmäärittämisasetuksesta johtuvat toimenpiteet Ulkomaalaisvirastossa...15 8.1. Yleistä...15 8.2. Vastuunmäärittämisasetuksen mukainen vastaanotto (taking charge)...16 8.3. Vastuunmäärittämisasetuksen mukainen takaisinotto (taking back)...17 8.4. Vastuunmäärittämisasetuksen mukainen tietopyyntö...17 8.5. Vastaanotto- ja takaisinottovelvollisuuden lakkaaminen...17 8.6. Vastuunmäärittämisasetuksen soveltaminen, jos Ulkomaalaisvirasto voi päättää hakijan käännyttämisestä alkuperämaahan tai turvalliseen turvapaikkamaahan...18 9. Turvapaikkatutkinta...19 9.1. Yleistä...19 9.2. Turvapaikkatutkinnan tarkoitus...20 9.3. Tutkinnassa käytettävät lomakkeet...20 9.4. Hakijan henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittäminen...21 9.5. Tutkintavastuun siirtyminen...22
9.6. Sisäasiainministeriön määräys valtakunnallisista turvapaikka- ja ulkomaalaisasioita käsittelevistä erityisryhmistä ja poliisin lääninjohdon määräys turvapaikkatutkinnan suorittajasta...23 9.7. Väärennetyiksi epäillyt matkustus- ja muut asiakirjat...23 9.8. Turvapaikkapuhuttelu...23 9.9. Suojelupoliisin suorittama turvapaikkatutkinta ja suojelupoliisin antama lausunto..25 9.10. Turvapaikkatutkinnassa sovellettava lainsäädäntö...25 9.11. Avustajan käyttö...26 9.12. Tulkitseminen ja kääntäminen...26 9.13. Turvapaikkatutkintaan liittyvien eräiden toimien suorittaminen ulkomailla...27 10. Alaikäinen turvapaikanhakija...27 10.1. Ilman huoltajaa oleva alaikäinen turvapaikanhakija...29 11. Tilapäisen suojelun antaminen...29 11.1. Tilapäistä suojelua saavan ulkomaalaisen turvapaikkahakemuksen käsittely...30 12. Turvapaikkahakemuksen peruuttaminen...31 13. Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisen tekemästä turvapaikkahakemuksesta ilmoittaminen...31 14. Turvapaikkahakemuksen ratkaiseminen...32 14.1. Yleistä...32 14.3. Vähemmistövaltuutetun kuuleminen...33 14.4. Ulkomaalaisviraston oikeus ratkaista kihlakunnan poliisilaitoksen toimivaltaan kuuluva asia...33 14.5. Pakolaisten oikeusasemaa koskevan Geneven yleissopimuksen (pakolaissopimus) tulkinnasta...34 14.5.1. Kolmansien osapuolten harjoittama vaino...34 14.5.2. Vainon yhteydessä loukattava oikeushyvä...35 14.5.3 Tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen...35 14.6. Tietojen suojaaminen Eurodac-järjestelmässä, kun henkilölle myönnetään turvapaikka...35 15. Muutoksenhausta turvapaikka-asiassa aiheutuvat toimenpiteet...35 16. Turvapaikkapäätöksen tiedoksianto...36 16.1. Turvapaikkapäätösten tiedoksianto eräissä tapauksissa...36 17. Turvapaikanhakijan maasta poistaminen...37 17.1. Käännyttämisestä päättäminen...37 17.2. Maahantulokiellon määrääminen turvapaikanhakijalle...38 17.4. Liikenteenharjoittajan takaisinkuljetusvelvollisuus...41 17.5. Ennen turvapaikkahakemusta tehty käännyttämispäätös...41 3
17.6. Käännyttämisestä ilmoittaminen vastaanottajavaltiolle...42 18. Pakolaisaseman ja suojelun tarpeen perusteella myönnetyn oleskeluluvan peruuttaminen tai lakkauttaminen...42 19. Turvapaikkahakemusten ja -asiain julkisuus...43 20. Tiedottaminen...43 21. Erinäisiä ohjeita...43 21.1. Poliisin yhteistoiminta vastaanottokeskusten kanssa...43 21.2. Nimien kirjoitusasu...44 4
5 1. Turvapaikkamenettelyssä huomioon otettavat säädökset ja periaatteet Turvapaikka-asian käsittelyssä noudatetaan ulkomaalaislakia, hallintolakia ja poliisilakia. Turvapaikanhakijan asiaa käsiteltäessä tulee muistaa ulkomaalaislain (301/2004) 5 :n 1 momentin säännös, jonka mukaan ulkomaalaisen oikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä sekä perustuslain 9 :n 2 momentissa ja ulkomaalaislain 149 :ssä oleva palauttamiskielto. Perustuslain mukaisista perusoikeuksista erityisesti 6 :n mukainen yhdenvertaisuusperiaate ja 21 :n mukainen oikeusturva ovat turvapaikkaasiassa etusijalla samoin kuin hallinto-oikeudelliset yleiset periaatteet: objektiviteetti-, suhteellisuus- ja tarkoitussidonnaisuusperiaate. Myös laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta on tärkeää muistaa. Turvapaikkatutkinnan suorittajan, muun asian käsittelijän ja ratkaisijan tulee ottaa huomioon ne keskeiset EY-säädökset, kansainväliset sopimukset, päätöslauselmat ja suositukset, joihin Suomi on sitoutunut. Näistä seuraavat on tärkeiltä osin sisällytetty ulkomaalaislain säännöksiin: - pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus (pakolaissopimus, SopS 77/1968) ja sen lisäpöytäkirja, - kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 8/1976), - ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehty yleissopimus (Euroopan ihmisoikeussopimus) (SopS 19/1990), - yleissopimus lapsen oikeuksista (SopS 60/1991) ja - direktiivi tilapäisen suojelun antamiseksi (2001/55/EY, 20.7. 2001) Seuraavia ei ole sisällytetty ulkomaalaislakiin, joten turvapaikkatutkinnan suorittajalla, muulla asian käsittelijällä ja ratkaisijalla tulee ulkomaalaislain ohella olla käytettävissä: - asetus perusteiden ja menettelyjen vahvistamisesta kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määräämiseksi (vastuunmäärittämisasetus, N:o 343/2003), - asetus Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten (sormenjälkiasetus, N:o 2725/ 2000), - Eurooppalainen sopimus pakolaisia koskevan vastuun siirtämisestä (SopS 46/1990), - Eurooppalainen sopimus pakolaisten viisumivelvollisuuden poistamisesta (SopS 36/1990), - Euroopan unionin yhteinen kanta pakolaissopimuksen 1 artiklassa tarkoitetun pakolainen - käsitteen yhdenmukaistetusta soveltamisesta (EYVL 63/13.3.1996) ja - YK:n pakolaispäävaltuutetun laatima käsikirja pakolaisaseman määrittämisen menettelyistä ja perusteista.
6 2. Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus Turvapaikkahakemuksella tarkoitetaan jäljempänä hakemusta, jonka perusteena on tarve saada kansainvälistä suojelua. Ulkomaalaisen oletetaan lähtökohtaisesti hakevan turvapaikkaa ja asia tutkitaan ensin pakolaisaseman myöntämisen edellytysten kannalta. 3. Turvapaikkamenettelyssä käsiteltävät hakemukset Turvapaikkamenettelyssä käsitellään hakemus, jonka perusteena on tarve saada kansainvälistä suojelua. Ihmisoikeuksiensa vaarantumiseen vetoavan ulkomaalaisen katsotaan hakevan turvapaikkaa, jollei hän nimenomaan muuta ilmoita (UlkL 94 2 mom). Jos henkilö ilmoittaa hakevansa vain oleskelulupaa suojelun tarpeen perusteella, hakemus käsitellään turvapaikkamenettelyssä, mutta kyseessä on tällöin hakemus oleskeluluvan saamiseksi suojelun tarpeen perusteella. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan oleskeluoikeuden myöntäminen myös muilla esille tulevilla perusteilla (UlkL 94 3 mom). Ulkomaalaisvirasto ottaa turvapaikkamenettelyn aikana esille tulevat seikat huomioon harkitessaan oleskeluluvan myöntämistä kansainvälisen suojelun perusteella tai muulla syyllä. Mikäli muu kuin turvapaikanhakijana Suomessa oleva ulkomaalainen maasta poistamismenettelyn yhteydessä tuo esiin, tai jos muuten ilmenee seikkoja, joiden perusteella hän saattaisi saada kansainvälistä suojelua, hänen asiansa on käsiteltävä turvapaikkamenettelyssä. 4. Turvapaikkahakemuksen vastaanottaminen 4.1. Toimenpiteet turvapaikkahakemusta vastaanotettaessa Turvapaikkahakemus jätetään poliisille, rajatarkastusviranomaiselle tai tulliviranomaiselle. Tulliviranomainen siirtää hakijan maahantulon edellytysten selvittämisen poliisille tai rajatarkastusviranomaiselle, jos rajatarkastusviranomainen ja tulliviranomainen toimivat samalla rajanylityspaikalla. Muussa tapauksessa tulliviranomainen siirtää asian suoraan poliisille. Turvapaikalla tarkoitetaan pakolaiselle turvapaikkamenettelyssä myönnettävää oleskelulupaa (UlkL 3 1 mom 14 kohta). Turvapaikkahakemuksen tehneen henkilön ei tarvitse hakea erikseen oleskelulupaa. Perustelut oleskeluluvan saamiselle, esimerkiksi siteet Suomeen tai muut syyt, tulee kuitenkin esittää. Hakemuksen vastaanottaneen viranomaisen on kehotettava hakijaa laatimaan kirjallinen, vapaamuotoinen turvapaikkahakemus. Hakemuksesta on käytävä ilmi pääsyyt, miksi henkilö pyytää Suomesta kansainvälistä suojelua. Hakijalle kerrotaan, että hänen hakemuksessaan kertomat seikat ovat osa hänen turvapaikka-asiansa päätöksentekoon vaikuttavaa aineistoa. Hakemus
kehotetaan laatimaan hakijan omalla äidinkielellä tai muulla hänen taitamallaan kielellä. Hakemuksen vastaanottanut poliisi tai rajatarkastusviranomainen käännättää hakemuksen (ks. kohta 9.12). Jos ulkomaalainen ei kirjoitustaidottomuuden vuoksi itse pysty laatimaan hakemusta, hakemuksen vastaanottanut viranomainen kirjaa vapaamuotoisen hakemuksen hänen puolestaan. Hakemus on päivättävä ja hakijan allekirjoitettava. Useamman perheenjäsenen saapuessa hakemaan kansainvälistä suojelua on hakemuksen vastaanottajan varmistauduttava siitä, onko jokainen perheenjäsen jättämässä turvapaikkahakemuksen. Jos kaikki ulkoiset tunnusmerkit huomioon ottaen on arvioitavissa, että maahan saapuva ulkomaalainen mitä todennäköisimmin on saapunut Suomeen hakeakseen täältä kansainvälistä suojelua, vaikka hän ei sitä selkeästi ilmaisekaan, eikä muutakaan syytä hänen maahantulolleen ilmene, on poliisin, rajatarkastusviranomaisen tai tulliviranomaisen yksiselitteisesti selvitettävä maahantulon tai maassa oleskelun syy sekä otettava turvapaikkahakemus vastaan. Turvapaikanhakijalle on ilmoitettava oikeudesta avustajan ja tulkin käyttöön (UlkL 9, 10 ja 203 ). Turvapaikanhakijan tulee itse vastata avustajan hankkimisesta, mutta tarvittaessa tulkkaus järjestetään hänelle viran puolesta. Hakemuksen tekemisen yhteydessä hakijalle annetaan Ulkomaalaisviraston "Ohjeita turvapaikanhakijalle" esite. Tarvittaessa myös muutoin lyhyesti selvitetään hakemuksen käsittelymenettelyä sekä hakijan oikeuksia ja velvollisuuksia. Hakijalle annetaan myös Pakolaisneuvonta ry:n esite ja kerrotaan mahdollisuudesta ottaa yhteyttä avustajaan. Tarvittaessa hakijaa avustetaan yhteyden ottamisessa, esimerkiksi sallimalla puhelimen käyttö. Hakemuksen vastaanottaneen poliisin tai rajatarkastusviranomaisen tulee viipymättä selvittää, onko hakemus tutkittava ja käsiteltävä kiireellisenä (ks. kohta 6). Rajavartiolaitoksesta annetun lain (320/99) 21 :n mukaan rajavartiomiehellä on rajanylityspaikalla oikeus suorittaa maahan tulevaan henkilöön kohdistuva henkilöntarkastus sen selvittämiseksi ja toteamiseksi, ettei henkilöllä ole vaatteissaan tai muutoin yllään taikka mukanaan väärennettyjä matkustusasiakirjoja. Henkilöntarkastusta koskevat toimenpiteet on suoritettava hienotunteisesti ja siten, ettei niistä aiheudu tarpeetonta haittaa tai vahinkoa tarkastettavalle henkilölle tai hänen yllään tai mukanaan olevalle omaisuudelle. Henkilötuntomerkit otetaan turvapaikkahakemuksen vastaanottamistoimenpiteiden yhteydessä. Tuntomerkkien ottamisesta on annettu erillinen sisäasiainministeriön ohje. Vastuunmäärittämis- ja sormenjälkiasetuksesta aiheutuu edellä mainitun lisäksi muita toimenpiteitä, joiden osalta ks. kohta 4.2.4. Ennen henkilötuntomerkkien ottamista ja hakijan asiakastietojen rekisteröimistä ulkomaalaisrekisteriin sekä ennen Eurodac-tallennuksen tekemistä turvapaikanhakijan henkilöllisyys tulee tarkastaa (silloin kun laite on viranomaisen käytettävissä) keskusrikospoliisin AFIS-järjestelmän (MORFO) 7
8 pikatunnistuslaitteella. Tämä toimenpide ilmaisee sen, onko hakijan sormenjäljet tallennettu jo aiemmin kansalliseen sormenjälkirekisteriin. Hakemuksen vastaanottanut poliisi tai rajatarkastusviranomainen tallettaa ulkomaalaisrekisteriin turvapaikkahakemuksen tiedot noudattaen Ulkomaalaisviraston rekisteröintiohjeita. Hakijalle luodaan ulkomaalaisrekisteriin asiakastiedot, jolloin hän saa myös Ulkomaalaisviraston asiakasnumeron. Uusia asiakastietoja ei kuitenkaan avata, jos hakijasta on rekisterissä aikaisempia merkintöjä. Asiakastietoihin merkitään nimi, mahdolliset aliasnimet, syntymäaika, kansalaisuus, sukupuoli sekä syntymäpaikka ja maa, mikäli nämä ovat tiedossa. Myös mahdollinen tieto hakijan majoituspaikasta merkitään rekisteriin. Jos hakijalla on mukanaan passi tai muu matkustusasiakirja, merkitään asiakirjan tiedot rekisteriin. Jos hakijalla ei ole henkilöllisyyttä varmistavia asiakirjoja, on rekisteriin merkittävä 'henkilöllisyys varmistamatta'. Asiakastietojen lisäksi jokaiselle yli 18-vuotiaalle hakijalle luodaan turvapaikka- ja oleskelulupa-asia. Turvapaikka-asia avataan diaariin 611 ja oleskelulupa diaariin 311. Alle 18-vuotias lapsi merkitään huoltajan, yleensä äidin, turvapaikka- ja oleskelulupa-asiaan mukana hakevaksi. Merkintä edellyttää, että lapsi on merkitty huoltajansa ja huoltaja lapsen perhetietoihin perhe-välilehdelle. Poikkeuksena ovat yksin tulleet alaikäiset hakijat, joille avataan aina oma turvapaikka- ja oleskelulupa-asia. Turvapaikkahakemuksen vastaanottanut poliisi tai rajatarkastusviranomainen selvittää hakemuksen vastaanottaessaan turvapaikanhakijan henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin (ks. kohta 9.4). Selvitetyt tiedot merkitään S- ilmoitukseen ja lomakkeeseen U3A (liite 2). Hakijaa pyydetään allekirjoittamaan lomakkeen U3A jokainen sivu. Myös kuulustelija allekirjoittaa lomakkeen U3A. Lisäksi S-ilmoitukseen merkitään selkeästi, jos hakija on yksin tullut alaikäinen. S-ilmoituksen ohella turvapaikkahakemuksen vastaanottanut poliisi tai rajavartioviranomainen täyttää lomakkeen U2 (liite 1) tiedot. Lomakkeeseen U2 merkitään myös Ulkomaalaisviraston asiakasnumero. Mikäli hakemuksen vastaanottanut viranomainen poikkeuksellisesti avaa henkilölle rekisteritiedot vasta lomakkeen U2 lähetettyään, tulee kaksoisrekisteröinnin välttämiseksi aina tarkistaa, ettei Ulkomaalaisvirasto ole jo antanut hakijalle asiakasnumeroa ja avannut turvapaikka- ja oleskelulupa-asiaa. Alkuperäinen turvapaikkahakemus ja hakemukseen liittyvät asiakirjat lähetetään Ulkomaalaisviraston kirjaamoon (PL 18, 00581 Helsinki). Asiakirjat on lähetettävä Ulkomaalaisvirastolle viipymättä, viimeistään kahden viikon kuluttua ulkomaalaisen maahantulosta. Lisäksi asiakirjat lähetetään välittömästi sähköisesti Ulkomaalaisvirastoon osoitteeseen dublin@uvi.fi. Jos sähköisesti ilmoittaminen ei ole mahdollista, asiakirjat lähetetään faksilla numeroon 09-476 55 858.
9 Hakemukseen liittyviä asiakirjoja ovat esimerkiksi lomake U3A, matkaliput, matkustusasiakirja ja/tai muu henkilöllisyyttä osoittava asiakirja sekä S- ilmoitus. Turvapaikkahakemuksen vastaanottoon liittyvät yksityiskohtaiset ohjeet ovat Yhteisen käsikirjan kansallisissa täydennyksissä (SM-2003-02449/Ka-63). 4.2. Vastuunmäärittämis- ja sormenjälkiasetuksesta aiheutuvat toimenpiteet turvapaikkahakemusta vastaanotettaessa 4.2.1. Yleistä vastuunmäärittämisasetuksesta (nk. Dublin II-asetus) Vastuunmäärittämisasetuksella tarkoitetaan neuvoston asetusta perusteiden ja menettelyiden vahvistamisesta kolmannen maan kansalaisen johonkin jäsenvaltioon jättämän turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määräämiseksi (18.2.2003, N:o 343/2003). Asetusta on sovellettu 4.9.2003 alkaen. Kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot Tanskaa lukuun ottamatta sekä Norja ja Islanti soveltavat vastuunmäärittämisasetusta. Dublinin yleissopimus jää voimaan ja sitä sovelletaan edelleen Tanskan ja muiden EU:n jäsenvaltioiden välillä, kunnes Tanskan osallistuminen asetukseen alkaa. Järjestelmän perusperiaate on, että Euroopan unionin tai Norjan tai Islannin alueella jätetyn turvapaikkahakemuksen tutkii vain yksi valtio. Turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio määräytyy asetuksessa lueteltujen perusteiden nojalla. 4.2.2. Yleistä vastuunmäärittämisasetuksen soveltamisen tehostamiseksi annetusta sormenjälkiasetuksesta Sormenjälkiasetuksella tarkoitetaan neuvoston asetusta Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten (11.12.2000, N:o 2725/ 2000). Järjestelmän tavoitteena on vastuunmäärittämisasetuksen tehokas soveltaminen. Eurodac on Euroopan unionin komission ylläpitämä sormenjälkirekisteri, jonka avulla voidaan verrata turvapaikanhakijoiden ja luvattomasti rajan ylittäneiden sekä laittomasti maassa olevien henkilöiden sormenjälkiä. Eurodac- järjestelmässä ovat mukana Euroopan unionin jäsenvaltiot Tanskaa lukuun ottamatta sekä Norja ja Islanti. Järjestelmää on sovellettu 15.1.2003 alkaen. 4.2.3. Henkilöt, joihin Eurodac-järjestelmää sovelletaan Asetuksen mukaan kunkin jäsenvaltion on viipymättä otettava ja siirrettävä keskusyksikköön kaikkien vähintään 14-vuotiaiden turvapaikanhakijoiden sormenjäljet (4 artiklan 1 kohta). Tulee kuitenkin huomata, että Suomessa sormenjäljet otetaan kaikista turvapaikkaa tai oleskelulupaa suojelun tarpeen perusteella hakeneista henkilöistä, koska Suomen AFIS -järjestelmään tallennetaan myös alle 14-vuotiaiden hakijoiden sormenjäljet.
10 Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on viipymättä otettava sormenjäljet ja siirrettävä ne keskusyksikköön kaikista vähintään 14-vuotiaista Euroopan unionin ulkopuolelta tulevista henkilöistä, jotka ovat ylittäneet jäsenvaltion rajan luvattomasti ja joita ei käännytetä (8 artiklan 1 kohta). Sormenjäljet otetaan huolimatta siitä, ettei näitä henkilöitä ole mainittu ulkomaalaislain 131 :ssä. On kuitenkin huomattava, että Suomessa edellä mainittuja tilanteita ei juuri esiinny. Suomi pääsääntöisesti käännyttää henkilön, joka ei täytä maahantulon edellytyksiä, ellei hän hae turvapaikkaa. Asetuksen mukaan kukin jäsenvaltio voi ottaa sormenjäljet vähintään 14- vuotiailta ulkomaalaisilta, jotka on tavattu oleskelemasta laittomasti sen alueelta. Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden sormenjälkiä ei tallenneta Eurodacin keskustietokantaan. Jos henkilö tavataan oleskelemasta maassa laittomasti, hänen sormenjälkensä voidaan siirtää Eurodackeskusyksikköön ainoastaan sen tarkistamiseksi, onko tällainen henkilö jättänyt hakemuksen johonkin muuhun jäsenvaltioon (11 artiklan 1 ja 3 kohdat). Yleensä on syytä tarkistaa, onko laittomasti maassa oleskeleva ulkomaalainen jättänyt aiemmin turvapaikkahakemuksen johonkin toiseen jäsenvaltioon, jos a) ulkomaalainen ilmoittaa hakeneensa turvapaikkaa, mutta ei mainitse, mihin jäsenvaltioon hän on hakemuksensa jättänyt, b) ulkomaalainen ei hae turvapaikkaa, mutta vastustaa palauttamista lähtömaahan väittäen olevansa siellä vaarassa, tai c) ulkomaalainen yrittää muulla tavoin estää maasta poistamisen kieltäytymällä auttamasta henkilöllisyytensä selvittämisessä, erityisesti siten, ettei hän esitä henkilöllisyysasiakirjoja tai esittää väärät henkilöllisyysasiakirjat (11 artiklan 1 kohta). 4.2.4. Sormenjälkiasetuksesta johtuvat toimenpiteet turvapaikkahakemusta vastaanotettaessa Kohdassa 4.1 todetun ohella turvapaikkahakemuksen vastaanottanut poliisi tai rajatarkastusviranomainen ottaa hakijan sormenjäljet. Sormenjäljet otetaan kaikilta hakijoilta. Musteella otettaessa sormenjäljet otetaan sormenjälkilomakkeelle. Tarkistusjäljet otetaan sormenjälkilomakkeen alalaidassa olevalle, "Sormenjäljet painamalla" - merkitylle osiolle. Ensin otetaan painamalla kummankin peukalon jäljet merkittyihin lokeroihin, sen jälkeen yhtaikaa painamalla oikean käden etusormen, keskisormen, nimettömän sormen ja pikkusormen jäljet lokeroon "Oikea käsi Otetaan neljä sormea yhdessä". Vastaavasti otetaan painamalla vasemman käden muista sormista kuin peukalosta jäljet lokeroon "Vasen käsi Otetaan neljä sormea yhdessä". Tämän jälkeen otetaan pyörittämällä jokaisesta sormesta sormenjäljet lomakkeen keskiosan asianomaisiin ruutuihin. Puuttuvien ja siteessä olevien sormien osalta tehdään lomakkeeseen merkintä. Sormenjäljet on otettava erityisen huolellisesti, sillä Eurodac-keskusyksikkö hylkää huonolaatuiset tai puutteellisesti otetut sormenjäljet ja lähettää kehotuksen ottaa uudet jäljet.
11 Sormenjälkien ottamisesta Live Scan -laitteella on annettu erillinen ohje. Sormenjälkien ottamisen ohella poliisi tai rajatarkastusviranomainen täyttää sormenjälkilomakkeen muiden henkilötietojen osalta. Lisäksi sormenjälkilomakkeeseen merkitään turvapaikkahakemuksen jättämisaika ja paikka sekä Ulkomaalaisviraston asiakasnumero. Ulkomaalaisrekisteriin asiakkaan perustietovälilehdelle tehdään merkintä siitä, että henkilöstä on otettu sormenjäljet. Turvapaikanhakijan sormenjäljet lähetetään Eurodac-keskusyksikköön tallennettavaksi ja vertailtavaksi FIT- (Fingerprint Image Transmission) työaseman avulla (ks. kohta 4.2.4.1.) Poliisilla on käytettävissä FIT- työasema Helsingin, Lappeenrannan, Turun, Tampereen ja Oulun kihlakuntien poliisilaitoksilla sekä keskusrikospoliisissa. Rajavartiolaitoksella on käytettävissä FIT- työasema Helsinki-Vantaa lentoaseman, Helsingin sataman, Nuijamaan, Maarianhaminan ja Vaalimaan rajanylityspaikoissa. Jos sormenjäljet ottaneella poliisilla tai rajatarkastusviranomaisella ei ole käytössään FIT työasemaa, sormenjälkilomake lähetetään välittömästi keskusrikospoliisille. Sormenjälkilomakkeeseen tehdään tällöin maininta, että Eurodac- tallennusta ei ole voitu tehdä, jolloin keskusrikospoliisi tekee välittömästi tallennuksen. Myös ne poliisit ja rajatarkastusviranomaiset, joilla on käytössään FITtyöasema, lähettävät sormenjälkilomakkeen keskusrikospoliisille, joka tallentaa kaikkien hakijoiden (myös alle 14-vuotiaiden) sormenjäljet kansalliseen AFIS-järjestelmään. Jos FIT-työasemaan on liitetty Live Scan (Helsinki-Vantaan lentoasema ja Helsingin satama), hakijoiden sormenjäljet lähetetään FIT-työasemalla keskusrikospoliisille erikseen annetun ohjeen mukaisesti. Poliisi tai rajatarkastusviranomainen voi Eurodac-tallennuksen lisäksi ja ennen sormenjälkilomakkeen lähettämistä keskusrikospoliisille pyrkiä toteamaan hakijan henkilöllisyyden myös AFIS-järjestelmän pikatunnistuslaitteella. Poliisi tai rajatarkastusviranomainen tallentaa Eurodac-järjestelmään rekisteröitävän henkilön tiedot myös Ulko-rekisteriin. 4.2.4.1. Eurodac-tallennus Sormenjäljet otettuaan hakemuksen vastaanottanut poliisi tai rajatarkastusviranomainen siirtää turvapaikanhakijan sormenjäljet viipymättä FIT-työaseman avulla Eurodac keskusyksikköön tallennettavaksi ja vertailtavaksi. Tallennus tehdään kategoria I-tallennuksena. Tallennuksen viitenumerona ilmoitetaan Ulkomaalaisviraston asiakasnumero. Lisäksi keskusyksikköön ilmoitetaan turvapaikkahakemuksen jättämisaika ja -paikka, henkilön sukupuoli sekä päivä, jona sormenjäljet on otettu. Tallennuksen suorittava poliisi tai rajatarkastusviranomaisen huolehtii siitä, että sormenjäljet siirretään Eurodac-keskusyksikköön vain vähintään 14- vuotiaista henkilöistä. Jos henkilö ilmoittaa olevansa alle 14-vuotias, voidaan
12 tallennus kuitenkin tehdä, jos vaikuttaa ilmeiseltä että hän kertoo ikänsä väärin. Järjestelmä antaa välittömästi tiedon siitä, hyväksyykö keskusyksikkö tallennetut sormenjäljet laadullisesti. Laatuvirhetapauksessa hakijalta otetaan uudelleen sormenjäljet ja tehdään uusi tallennus. 4.2.4.2. Toimenpiteet vertailutuloksen jälkeen Jos hakijan sormenjälkiä vastaavat tiedot löytyvät keskusyksiköstä, Eurodacin sormenjälkien automaattinen tunnistusjärjestelmä (AFIS) suorittaa jälkien vertailun ja ilmoittaa tallennuksen tehneelle poliisille tai rajatarkastusviranomaiselle, onko henkilö hakenut turvapaikkaa yhdessä tai useammassa jäsenmaassa tai ylittänyt unionin ulkorajan luvattomasti 15.1.2003 jälkeen. Henkilöstä voi ilmetä useita osumia, sillä vastaavat sormenjäljet voivat löytyä keskusyksikön tietokannasta eri tunnisteella. Poliisi tai rajatarkastusviranomainen ilmoittaa osumasta välittömästi sähköpostitse Ulkomaalaisviraston Dublin-yksikölle osoitteeseen dublin@uvi.fi. Jos sähköpostitse ilmoittaminen ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan tehdä myös faksilla numeroon 09-476 55 858. Ulkomaalaisrekisteriin merkitään rekisterin tilanne-välilehdelle (kohtaan huom) Eurodac-järjestelmästä saadut tiedot siitä, missä maassa, millä paikkakunnilla ja koska henkilö on hakenut turvapaikkaa tai ylittänyt unionin ulkorajan luvattomasti. Tiedot merkitään seuraavasti: (esimerkiksi) - SE10009-937583, SE-GÄVLE 05/08/2003; - DE45678-0320055, BERLIN 15/07/2003; - AT120030704-0320133, BAA TRAISKIRCHEN 05/07/2003. Jos sormenjälkitallennuksen vertailutulos on kielteinen, merkitään myös tästä sekä sormenjälkitallennuksen päivämäärästä tieto ulkomaalaisrekisterin tilanne-välilehdelle. Ulkomaalaisrekisterin avulla Eurodac vertailujen sekä pohjoismaisten sormenjälkikyselyjen tulokset ovat välittömästi kaikkien turvapaikka-asioita käsittelevien viranomaisten nähtävillä. Lisäksi Eurodactallennuksen tehnyt poliisi tai rajatarkastusviranomainen merkitsee edellä mainitut tiedot sormenjälkilomakkeeseen ja lomakkeeseen U2. Jos hakijan sormenjälkiä vastaavat tiedot löytyvät keskusyksiköstä, poliisi tai rajatarkastusviranomainen ilmoittaa asiasta hakijalle ja selvittää vastuunmäärittämisasetuksen soveltamisen kannalta tarpeelliset tiedot. Lisäksi selvitetään, onko hakijalla erityisiä syitä, joiden nojalla hänen hakemuksensa tulisi käsitellä Suomessa tai joiden nojalla hänen hakemustaan ei voitaisi käsitellä siinä maassa, jossa hänestä ilmenee sormenjälkiosuma (lomakkeeseen U3A sisältyvät kysymykset).
13 4.2.5. Toimenpiteet, jos turvapaikanhakijasta ei löydy sormenjälkiasetuksen mukaista osumaa Jos hakijasta ei löydy sormenjälkiosumaa, hakemuksen vastaanottanut poliisi tai rajatarkastusviranomainen selvittää viipymättä, vaikuttaako hakijan maahantulon, matkareitin tai muiden asiassa saatujen tietojen (esim. matkalippu tai muu todiste) perusteella siltä, että vastuu turvapaikkahakemuksen käsittelystä kuuluu jollekin toiselle asetusta soveltavalle valtiolle. Jos vaikuttaa siltä, että käsittelyvastuussa on toinen jäsenvaltio, hakemuksen vastaanottanut poliisi tai rajatarkastusviranomainen ilmoittaa asiasta Ulkomaalaisvirastolle sähköpostitse osoitteeseen dublin@uvi.fi. Mikäli on epäselvää, onko kyseessä vastuunmäärittämisasetuksen mukainen tilanne, hakemuksen vastaanottajan tulee ottaa yhteys Ulkomaalaisvirastoon. 4.3. Kortti hakemusasian vireilläolosta Poliisi tai rajatarkastusviranomainen voi antaa kansainvälistä suojelua hakevalle kortin, joka osoittaa häntä koskevan asian olevan Suomessa vireillä. Korttiin merkitään hakijan nimi, syntymäaika, kansalaisuus ja siihen liitetään valokuva. Jos hakijan henkilöllisyyttä ei ole pystytty varmistamaan, siitä tehdään merkintä korttiin (UlkL 96 ). Kortin valmistelu on kesken. Toistaiseksi annetaan kirjallinen todistus hakemuksen vireilläolosta. 5. Turvapaikkahakemuksesta ilmoittaminen Hakemuksen vastaanottaneen poliisin tai rajatarkastusviranomaisen on ilmoitettava hakemuksesta sähköpostitse välittömästi lomakkeella U2 (liite 3) - Ulkomaalaisvirastolle (dublin@uvi.fi) - sisäasiainministeriön poliisiosastolle (sm.poliisiosasto@poliisi.fi) - sisäasiainministeriön rajavartio-osastolle (tike.rvle@raja.fi) - keskusrikospoliisin rikostietopalvelulle (krp-rikostietopalvelu@krp.poliisi.fi) - suojelupoliisille (virkakirjaamo@supo.fi) - vähemmistövaltuutetulle (vahemmistovaltuutetun.toimisto@mol.fi) - ulkoasiainministeriön passi- ja viisumiyksikölle (oik-33@formin.fi) - lähimpään turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseen ja - ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevasta alle 18-vuotiaasta lähimpään alaikäisiä majoittavaan vastaanottokeskukseen/ryhmäkotiin. Jos sähköpostitse ilmoittaminen ei ole mahdollista, voidaan ilmoitus tehdä myös faksilla. Vastaanottokeskukseen ei ilmoiteta lomakkeen U2 asiakohtia turvapaikkahakemuksen peruste, matkareitti, kuljetus, viisumi- /oleskelulupatiedot ja henkilötuntomerkit. Vastaanottokeskukseen ilmoitetaan kuitenkin lomakkeeseen U2 tehtävä merkintä siitä, onko hakijasta ilmennyt sormenjälkiasetuksen mukainen sormenjälkiosuma. Lisäksi ilmoitetaan
mahdollinen tieto hakijan hoitoa vaativasta terveydentilasta ja lääkityksestä sekä hallussa olevista rahavaroista. Jos hakijalla on voimassaoleva viisumi Suomeen, myös viisumin voimassaoloaika ilmoitetaan vastaanottokeskukselle toimeentulotukipäätöksen tekemistä varten. Keskusrikospoliisin rikostietopalveluun ja Ulkomaalaisvirastoon on lisäksi lähetettävä sähköpostitse tai telekopiona poliisin tai rajatarkastusviranomaisen turvapaikkahakemuksesta laatima S- ilmoitus. 14 6. Turvapaikkahakemusten kiireellisyys Turvapaikkatutkinta toimitetaan ja hakemukset käsitellään yleensä vireilletulojärjestyksessä. Kuitenkin seuraavissa tapauksissa hakemus käsitellään ja tutkinta toimitetaan kiireellisesti ennen muiden asioiden käsittelyä: 1. Hakija on ilman huoltajaa matkustava alaikäinen. 2. Hakijan seurassa on yksi tai useampia alaikäisiä, olivatpa nämä hänen lapsiaan tai eivät (ns. lapsiperheet). 2. Hakijalla on vaikea sairaus tai vamma taikka hakija on raskaana tai hyvin iäkäs. 3. Turvapaikanhakija on saapunut Suomeen ulkomaalaislain 99 :ssä tarkoitetusta turvallisesta turvapaikkamaasta, jossa hän olisi voinut saada ulkomaalaislain 87 tai 88 :ssä tarkoitettua suojelua ja jonne hänet voidaan palauttaa turvallisesti (UlkL 104 1 mom) 4. Turvapaikanhakija on saapunut Suomeen ulkomaalaislain 100 :ssä tarkoitetusta turvallisesta alkuperämaasta, jossa hän ei ole vaarassa joutua 87 tai 88 :ssä tarkoitetun kohtelun kohteeksi ja jonne hänet voidaan turvallisesti palauttaa (UlkL 103 ja 104 1 mom). Euroopan unionin jäsenvaltioita pidetään turvallisina alkuperämaina (Amsterdamin sopimukseen liitetyn Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten turvapaikasta annetun pöytäkirjan ainoa artikla). 5. Hakija voidaan todennäköisesti lähettää vastuunmäärittämisasetusta tai Dublinin yleissopimusta soveltavaan valtioon, joka on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen (UlkL 103 ). 6. Turvapaikkahakemus voidaan katsoa ilmeisen perusteettomaksi (UlkL 101 ). 7. Hakija tekee uuden hakemuksen saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen (UlkL 102 ).
15 8. Hakija on säilöönotettuna ulkomaalaislain 121 :n nojalla. 9. Hakija on syyllistynyt tai on syytä epäillä hänen syyllistyneen rikokseen Suomessa. 10. Hakijalla on voimassa oleva maahantulokielto Suomeen tai Schengen-alueelle. Poliisin tai rajatarkastusviranomaisen tulee saattaa Ulkomaalaisviraston tietoon esim. lähetekirjelmässä, mikäli edellä mainittuja kiirehtimisperusteita on. 7. Turvapaikanhakijan majoittaminen Työministeriö vastaa turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Tähän kuuluu muun muassa majoituksen järjestäminen. Majoituksen järjestämiseksi on otettava yhteyttä lähimpään vastaanottokeskukseen, jollei ole perusteltuja syitä sille, että hakija sijoitetaan jonkin muun vastaanottajan luokse tai jollei hakijan säilöön ottamiselle ole ulkomaalaislain 121 :n mukaista tarvetta ja perusteita. Vastaanottokeskus vastaa kustannuksista, jos hakija siirtyy muuhun vastaanottokeskukseen. Työministeriö on ilmoittanut pyrkivänsä järjestämään turvapaikanhakijoiden majoituksen siten, että asianomainen voi olla saapuvilla Ulkomaalaisviraston suorittamassa puhuttelussa. Ulkomaalaisvirasto ilmoittaa asianomaiselle vastaanottokeskukselle turvapaikkapuhuttelun ajankohdan. 8. Vastuunmäärittämisasetuksesta johtuvat toimenpiteet Ulkomaalaisvirastossa 8.1. Yleistä Ulkomaalaisvirasto vastaa vastuunmäärittämisasetuksen mukaisten vastaanja takaisinottoa sekä tietojen saantia koskevien pyyntöjen tekemisestä ja niihin vastaamisesta. Tarvittaessa Ulkomaalaisvirasto toimii yhteistyössä poliisin kanssa. Vastuunmäärittämisasetuksen mukaiset vastaan- ja takaisinottoa koskevat pyynnöt ja vastaukset sekä kirjalliset viestit ja tietopyynnöt lähetetään jäsenvaltioiden kesken sähköisen DubliNet-viestintäverkon välityksellä. Vastuunmäärittämisasetusta sovelletaan 1.9.2003 alkaen tehtyihin turvapaikkahakemuksiin. Jos turvapaikkahakemus on tehty ennen 1.9.2003, turvapaikkahakemusten käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio määritetään Dublinin yleissopimuksen perusteiden mukaisesti. Sen sijaan kaikkiin vastaanottoa ja takaisinottoa koskeviin pyyntöihin sovelletaan 1.9.2003 alkaen vastuunmäärittämisasetusta riippumatta siitä, minä päivänä turvapaikkahakemus on tehty (asetuksen 29 artikla).
16 Tarkemmat säännöt vastuunmäärittämisasetuksen soveltamisesta jäsenvaltioiden kesken on annettu komission täytäntöönpanoasetuksessa (2.9.2003 N:o 1560/2003). 8.2. Vastuunmäärittämisasetuksen mukainen vastaanotto (taking charge) Jos Ulkomaalaisvirasto katsoo, että toinen jäsenvaltio on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä, se lähettää tälle jäsenvaltiolle vastaanottopyynnön mahdollisimman nopeasti. Viimeistään vastaanottopyyntö on tehtävä kolmen kuukauden kuluttua turvapaikkahakemuksen jättöpäivästä. Mikäli pyyntöä ei tehdä, vastuu säilyy sillä jäsenvaltiolla, jossa hakemus on tehty (17 artiklan 1 kohta). Perusteet turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määräytymiseksi luetellaan asetuksen 5-14 artikloissa. Vastuuperusteista poiketen Ulkomaalaisvirasto voi käsitellä Suomessa jätetyn turvapaikkahakemuksen, vaikkei se olisikaan asetuksen mukainen vastuuvaltio (3 artiklan 2 kohta). Lisäksi Ulkomaalaisvirasto voi asetuksen 15 artiklan mukaisesti pyytää tai suostua toisen jäsenvaltion pyyntöön saattaa humanitaarisista syistä yhteen perheenjäsenet sekä muut hakijasta riippuvaiset sukulaiset siitä riippumatta, mikä jäsenvaltio asetuksen mukaan olisi vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Asianomaisten on annettava tähän suostumuksensa. Vastaanottopyyntö on tehtävä yhtenäiskaavalla, jonka mukaan on liitettävä asiaa koskevat todisteet tai aihetodisteet ja/tai turvapaikanhakijan antamat tiedot, joiden perusteella toinen jäsenvaltio voi tarkistaa, onko se vastuussa hakemuksen käsittelystä (17 artiklan 3 kohta). Jos Ulkomaalaisvirasto saa vastaanottopyynnön toiselta jäsenvaltiolta, se suorittaa tarvittavat tarkistukset selvittääkseen, onko Suomi asetuksen mukaisesti velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen. Tarvittaessa Ulkomaalaisvirasto pyytää poliisia selvittämään turvapaikanhakijan henkilöllisyyttä. Vastaanottoa koskeva päätös on tehtävä viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun Ulkomaalaisvirasto on vastaanottanut pyynnön (18 artiklan 1 kohta). Mahdollinen kielteinen vastaus on perusteltava. Asetuksessa säädetään myös mahdollisuudesta kiireellisen vastaanottopyynnön tekemiseen 17 artiklan 2 kohdan tarkoittamissa tilanteissa. Pyynnössä on esitettävä syyt siihen, miksi kiireellistä vastausta pyydetään ja vähintään yhden viikon pituinen aika vastaamiselle (17 artiklan 2 kohta). Kiireellisen pyynnön saaneen jäsenvaltion on tehtävä parhaansa noudattaakseen pyydettyä määräaikaa, mutta joka tapauksessa vastaus on annettava yhden kuukauden kuluessa. Tällöin tulee pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle alun perin pyydetyn määräajan kuluessa ilmoittaa päätöksestä lykätä vastauksen antamista. Jos vastausta ei anneta viimeistään yhden kuukauden määräajan kuluessa, vastaanottopyyntö katsotaan hyväksytyksi (18 artiklan 6 kohta).
17 8.3. Vastuunmäärittämisasetuksen mukainen takaisinotto (taking back) Ulkomaalaisvirasto voi pyytää vastuunmäärittämisasetusta soveltavaa valtiota ottamaan turvapaikanhakijan takaisin asetuksen 4 artiklan 5 kohdassa ja 16 artiklan 1 kohdan c, d, ja e alakohdissa mainituissa tapauksissa. Takaisinottopyynnössä on oltava tiedot, joiden perusteella valtio, jolle pyyntö on esitetty, voi varmistua velvollisuudestaan käsitellä turvapaikkahakemus (20 artiklan 1 a kohta). Ulkomaalaisvirasto tekee pyynnön mahdollisimman nopeasti, jos edellytykset turvapaikanhakijan takaisinotolle toiseen jäsenvaltioon ovat olemassa. Jos Suomea pyydetään ottamaan turvapaikanhakija takaisin, Ulkomaalaisvirasto suorittaa tarvittavat tarkistukset selvittääkseen, onko Suomi asetuksen mukaisesti velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen. Tarvittaessa Ulkomaalaisvirasto pyytää poliisia selvittämään turvapaikanhakijan henkilöllisyyttä. Ulkomaalaisvirasto vastaa takaisinottopyyntöön mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluttua pyynnön esittämisestä. On huomattava, että jos pyyntö perustuu Eurodac-järjestelmän tietoihin, määräaika vastaukselle on kaksi viikkoa (20 artiklan 1 b kohta). Mahdollinen kielteinen vastaus on perusteltava. Jos jäsenvaltio, jolta takaisinottoa on pyydetty, ei vastaa edellä mainittujen määräaikojen puitteissa, katsotaan sen suostuneen takaisinottopyyntöön (20 artiklan 1 c kohta). 8.4. Vastuunmäärittämisasetuksen mukainen tietopyyntö Jos Ulkomaalaisvirasto tarvitsee lisätietoa turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämiseksi, turvapaikkahakemuksen käsittelyä varten tai asetuksen mukaisten velvoitteiden täytäntöön panemiseksi, se voi pyytää toiselta jäsenvaltiolta turvapaikanhakijasta henkilötietoja (21 artikla). Henkilötietojen tulee olla asian käsittelyn kannalta asianmukaisia, olennaisia ja tarpeellisia, ja ne saavat koskea ainoastaan asetuksen 21 artiklassa määriteltyjä tietoja. Ulkomaalaisviraston tulee perustella tietojen saantia koskeva pyyntö. Pyynnössä on tarvittaessa mainittava 21 artiklan 4 kohdan mukaiset tiedot. Jos Suomelta on pyydetty tietoja 21 artiklan nojalla, Ulkomaalaisviraston on vastattava pyyntöön kuuden viikon kuluessa. Jos Suomea on pyydetty ilmoittamaan, mitä syitä turvapaikanhakija on Suomessa esittänyt hakemuksensa perusteeksi, ja mahdolliset hakijaa koskevan päätöksen perustelut, Ulkomaalaisvirasto voi kieltäytyä vastaamasta pyyntöön, jos tietojen toimittaminen voisi vaarantaa Suomen olennaisia etuja tai vahingoittaa asianomaisen henkilön tai muiden henkilöiden perusoikeuksien ja vapauksien suojaa. Ulkomaalais-viraston on joka tapauksessa saatava turvapaikanhakijan kirjallinen suostumus, ennen kuin pyydettyjä tietoja voidaan luovuttaa (21 artiklan 3 kohta).
18 8.5. Vastaanotto- ja takaisinottovelvollisuuden lakkaaminen Asetuksen perusteella turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion velvollisuus ottaa hakija vastaan tai takaisin lakkaa, jos hakija on poistunut jäsenvaltioiden alueelta vähintään kolmen kuukauden ajaksi. Edellytyksenä on, ettei hakijalla ole hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion myöntämää voimassa olevaa oleskelulupaa (16 artiklan 3 kohta). Jos takaisinottovelvollisuus perustuu siihen, että hakija on käsittelyn kuluessa peruuttanut hakemuksensa ja tehnyt hakemuksen toisessa jäsenvaltiossa tai siihen, että jäsenvaltio on hylännyt hakemuksen, ja henkilö oleskelee ilman lupaa toisessa jäsenvaltiossa, takaisinottovelvollisuus lakkaa olemasta voimassa myös siinä tapauksessa, että jäsenvaltio on hakemuksen peruuttamisen tai hylkäämisen jälkeen hyväksynyt ja pannut tosiasiallisesti täytäntöön maasta poistamiseen johtavia toimenpiteitä (16 artiklan 4 kohta). 8.6. Vastuunmäärittämisasetuksen soveltaminen, jos Ulkomaalaisvirasto voi päättää hakijan käännyttämisestä alkuperämaahan tai turvalliseen turvapaikkamaahan Jäsenvaltiot säilyttävät vastuunmäärittämisasetuksen mukaan oikeuden lähettää turvapaikanhakija kolmanteen maahan (eli järjestelmän ulkopuoliseen maahan) kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti (3 artiklan 3 kohta). Ulkomaalaislain 103 :n mukainen mahdollisuus palauttaa hakija turvalliseen turvapaikkamaahan voidaan tutkia, vaikka asiassa vaikuttaisi olevan perusteita soveltaa vastuunmäärittämisasetusta. Vastuunmäärittämisasetus ei estä asian aineellista tutkimista ja kotimaahan palauttamista. Ulkomaalaisvirasto voi ratkaista asian ulkomaalaislain turvapaikkamenettelyitä koskevien säännösten mukaisesti aineellisesti riippumatta siitä, onko jokin toinen jäsenvaltio velvollinen käsittelemään hakijan turvapaikkahakemuksen tai vaikuttaako asiassa olevan seikkoja, jotka viittaavat toisen jäsenvaltion käsittelyvastuuseen. Tällöin Ulkomaalaisvirasto suorittaa asiassa turvapaikkapuhuttelun. Kun turvapaikkahakemus voidaan hylätä sekä vastuunmäärittämisasetuksen että ulkomaalaislain turvallista alkuperämaata koskevien säännösten perusteella, harkinnassa otetaan seuraavat tekijät huomioon: - onko asia todettavissa ilmeisen perusteettomaksi ilman lisäselvityksiä tai muuta aikaa vievää valmistelua aineellisesti kotimaahan nähden, - onko hakijan Suomeen tulo osa ilmiötä, jossa useat saman maan kansalaiset ovat ilmeisestikin väärien tietojen perusteella hakeutuneet Suomeen hakemaan turvapaikkaa, vaikka saman maan kansalaiset ovat aikaisemmin saaneet säännönmukaisesti kielteisiä päätöksiä ja olosuhteissa maassa ei ole tapahtunut huonontumista, - mahdollisen kotimaahan palauttamisen kustannukset verrattuna turvalliseen turvapaikkamaahan tai turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuunmäärittämisasetuksen perusteella vastuussa olevaan maahan nähden sekä
19 - riski siitä, että asianomaiset jäävät EU-alueelle kiertämään turvapaikanhakijoina. Sisäasiainministeriön ulkomaalaisosasto seuraa Ulkomaalaisviraston soveltamiskäytäntöä viraston sille toimittamien tietojen pohjalta. 9. Turvapaikkatutkinta 9.1. Yleistä Jokainen hakemus käsitellään ja tutkitaan yksilöllisesti. Mikäli kansainvälistä suojelua hakee avio- tai avopari, on kumpaakin puolisoa kuultava erikseen ja yksilöllisesti. Samalla on huomattava viranomaisen salassapitovelvollisuus turvapaikka-asiassa (ks. kohta 19). Viranomainen ei saa saattaa turvapaikkahakemukseen liittyviä asioita hakijan perheenjäsenen tietoon ilman hakijan suostumusta. Salassapitoperusteena on hakijan ja hänen läheistensä turvallisuus. Käytännössä on mahdollista, että puolisoilla on turvapaikkahakemukselle itsenäisiä perusteita, joita ei haluta saattaa toisen puolison tietoon. Tämä tulee ottaa turvapaikkatutkinnassa ja päätöksenteossa huomioon. Puolisoilta tiedustellaan turvapaikkapuhuttelussa, haluavatko he erilliset päätökset, jotka heille tarvittaessa annetaan. Alaikäisen kuulemisesta ks. kohta 10. Turvapaikkatutkinnassa hakijalla on poliisitutkintaa koskevien säännösten mukainen velvollisuus pysyä totuudessa siltä osin kuin tutkinta koskee hakijan henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittämistä. Sama koskee myös rajavartiolaitoksen suorittamaa tutkintaa rajavartiolaitoksesta annetun lain 47 :n nojalla. Turvapaikkatutkinnassa on otettava huomioon tutkinnan keskeinen merkitys asian ratkaisemisen kannalta. Viranomaisen on omasta aloitteestaan otettava huomioon ja pyrittävä selvittämään kaikki asian kannalta merkitykselliset seikat. Hakijalle on annettava mahdollisuus esittää yksityiskohtainen kuvaus ja todisteet tapaukseen liittyvistä seikoista. Tutkinnassa on kiinnitettävä huomiota kertomuksen uskottavuuteen ja ristiriitaisuuksien selvittämiseen. Asian selvittämiseksi on tehtävä lisäkysymyksiä. Hakijan kertomat seikat kirjataan pöytäkirjaan huolellisesti ja objektiivisesti. Myös hakijan mahdollisista voimakkaista tunnetiloista tehdään merkintä pöytäkirjaan. Jos hakijan avustaja tekee kysymyksiä, sekä kysymykset että hakijan antamat vastaukset kirjataan pöytäkirjaan. Tutkinnan ajankohta ja tauot merkitään pöytäkirjaan. Hakijan on esitettävä kaikki tiedossaan olevat hakemukseensa liittyvät seikat sekä annettava kaikki olemassa olevat todisteet tai tyydyttävä selvitys todistusaineiston puuttumiselle. Jos on tarpeen, hakijan on myös yritettävä hankkia lisätodisteita. Jos hakija kieltäytyy vastaamasta hänelle esitettyyn kysymykseen, on siitä tehtävä merkintä pöytäkirjaan.
Turvapaikkatutkinta-asiakirjoista tulee käydä ilmi, miten ja millä kielellä tutkinta on tapahtunut. Asiakirjoihin tehdään merkintä, jos tulkkauksessa tai hakijan ja tutkinnan suorittajan välisessä vuorovaikutuksessa on ilmennyt seikkoja, joiden voidaan arvioida vaikuttaneen hakijan käsitykseen kertomastaan. Euroopan unionin neuvoston turvapaikkamenettelyjen vähimmäistakuita koskevan päätöslauselman mukaan turvapaikkamenettelyssä on pyrittävä tarpeen mukaan käyttämään päteviä naispuolisia hakemuksen käsittelijöitä ja tulkkeja erityisesti silloin, kun naispuolisten turvapaikanhakijoiden on vaikea esittää hakemuksensa kaikkia perusteita kokemiensa tapahtumien vuoksi tai omasta kulttuuritaustastaan johtuvista syistä. 20 9.2. Turvapaikkatutkinnan tarkoitus Turvapaikkatutkinnan tarkoituksena on selvittää perusteet turvapaikkahakemuksen ratkaisemiselle. Näitä perusteita ovat esimerkiksi: - hakijan henkilöllisyys, kansalaisuus ja kansallisuus sekä tiedot hänen ydinperheestään, huollettavinaan olevista henkilöistä sekä sisaruksistaan ja vanhemmistaan. Ydinperheen ohella henkilötiedot tulee kerätä etenkin niistä ydinperheen ulkopuolisista omaisista, jotka asuvat samassa taloudessa asianomaisen kanssa tai ovat hänestä täysin riippuvaisia, - mistä maasta, millä tavoin ja mitä reittiä käyttäen hakija on saapunut Suomeen sekä kuinka kauan ja minkälaisissa olosuhteissa hän on ollut koti- tai asuinmaassaan taikka kauttakulkunsa varrella olleissa maissa, - onko hakija joutunut tai onko hänellä perustellusti aihetta pelätä joutuvansa kansalaisuusvaltiossaan tai pysyvässä oleskeluvaltiossaan vainotuksi ulkomaalaislain 87 :ssä tarkoitetulla tavalla tai onko hakija ulkomaalaislain 88 :ssä tarkoitetun suojelun tarpeessa, - tapahtumat tai syyt, joihin hakijan edellisessä kohdassa mainittu pelko perustuu, - onko hakijalla siteitä Suomeen tai onko olemassa yksilöllisiä inhimillisiä tai muita erityisiä syitä, jotka puoltaisivat oleskeluluvan myöntämistä hänelle, - onko hakijalla oikeus oleskella tai turvapaikkahakemus vireillä muussa turvallisessa maassa sekä - onko jokin muu Euroopan unionin jäsenvaltio, Norja tai Islanti vastuunmäärittämisasetuksen nojalla velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen. 9.3. Tutkinnassa käytettävät lomakkeet Henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon tutkinnassa käytetään lomaketta U3A (liite 2).
21 Turvapaikkapuhuttelussa käytetään ulkomaalaisviraston puhuttelua varten laatimaa lomaketta. Jos hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen, puhuttelussa käytetään Ulkomaalaisviraston ilman huoltajaa olevan alaikäisen hakijan puhuttelua varten laatimia lomakkeita. Sen seikan selvittäminen, onko jokin muu vastuunmäärittämisasetusta soveltava valtio velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen, suoritetaan käyttäen erityisesti tätä varten tarkoitettuja lomakkeita. 9.4. Hakijan henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittäminen Poliisi tai rajavartiolaitos selvittää hakijan henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulotavan (UlkL 97 1 mom). Hakijan henkilöllisyys, matkareitti ja maahantulotapa selvitetään hakemuksen vastaanottaneessa kihlakunnan poliisilaitoksessa tai rajavartiolaitoksen toimipisteessä. Jos hakija on otettu ulkomaalaislain 121 :n nojalla säilöön, hakijan henkilöllisyyden selvittäminen kuuluu poliisille. Poliisi tai rajatarkastusviranomainen laatii henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittämisestä pöytäkirjan lomakkeelle U3A ja ilmoittaa Ulkomaalaisvirastolle tutkintansa tuloksen. Lomakkeessa U3A olevat kysymykset ovat osa poliisin tai rajatarkastusviranomaisen suorittamaa tutkintaa henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittämiseksi. Tutkinnassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota kertomuksen uskottavuuteen ja ristiriitaisuuksien selvittämiseen. Asian selvittämiseksi on tehtävä lisäkysymyksiä. Jos asia jää tutkinnassa joltain osin epäselväksi, poliisi ilmoittaa, mitä toimenpiteitä henkilöllisyyden, matkareitin ja maahantulon selvittämiseksi on tehty. Poliisi tai rajatarkastusviranomainen selvittää myös hakijan perheenjäsenten ja muiden omaisten henkilötiedot (ks. kohta 9.2). Perheenjäsenten ja muiden omaisten henkilötietoina tarvitaan perhesiteen tai sukulaisuussuhteen ohella tiedot heidän nimestään, syntymäajasta ja -paikasta sekä olinpaikastaan. Hakijalle tulee korostaa oikeiden henkilötietojen antamisen merkitystä mahdollisen perheenyhdistämishakemuksen kannalta. Turvapaikkahakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellisia henkilötietoja ovat seuraavat tiedot: hakijan suku- ja etunimet, mahdolliset entiset nimet, sukupuoli, syntymäaika ja -paikka, siviilisääty, etninen tausta, kansallisuus, kansalaisuus, uskonto, ammatti tai arvo, osoite kotimaassa ja Suomessa, koulutus, kielitaito, ammatti, työpaikat, sosiaalinen tausta ja asepalvelus. Poliisi tai rajatarkastusviranomainen tallentaa turvapaikanhakijan maahantuloja reittitiedot ja muut asiaankuuluvat merkinnät ulkomaalaisrekisteriin viipymättä. Poliisi tai rajatarkastusviranomainen merkitsee ulkomaalaisrekisterin henkilötietosivulle, mikäli hakijan henkilöllisyys on varmistamatta.
Tutkinnasta laadittu pöytäkirja (U3A), alkuperäinen turvapaikkahakemus ja tarvittaessa sen käännös, passi ja/tai muu matkustusasiakirja taikka henkilöllisyystodistus ja matkaliput sekä kaikki muut asian käsittelyn yhteydessä kertyneet asiakirjat, kuten lääkärinlausunnot ja muut asiantuntijalausunnot, joilla voi olla merkitystä päätöksenteossa, lähetetään alkuperäisinä Ulkomaalaisviraston kirjaamoon osoitteeseen UVI, PL 18, 00581 Helsinki. Asiakirjat lähetetään Ulkomaalaisvirastoon viipymättä, viimeistään kahden viikon kuluttua hakijan maahan saapumisesta. Kiireellisessä tapauksessa asiakirjat voidaan toimittaa Ulkomaalaisvirastolle faksilla ja alkuperäiset lähetetään postitse. Osana turvapaikanhakijan henkilöllisyyden selvittämistä voi olla tarpeen tehdä kielianalyysi, erityisesti kansallisuuden ja etnisen alkuperän osalta. Kielianalyysi on tehty poikkeuksellisesti, kun on arvioitu että siitä saadaan ratkaisevasti tukea hakijan henkilöllisyyteen liittyviin selvityksiin. Ulkomaalaisvirasto voi pyytää poliisia suorituttamaan kielianalyysin tai poliisi voi suorituttaa sellaisen myös oma-aloitteisesti. Pääsääntöisesti Ulkomaalaisvirasto ei enää turvapaikkapuhuttelussa selvitä hakijan henkilöllisyyttä, vaan nojautuu henkilötietosivulle jo merkittyyn poliisin tai rajatarkastusviranomaisen antamaan tietoon. Tarvittaessa Ulkomaalaisvirasto voi selvittää turvapaikkapuhuttelussa lisää henkilöllisyyttä, matkareittiä tai maahantuloa tai pyytää poliisia selvittämään lisää näitä tietoja. Ulkomaalaisvirasto selvittää henkilöllisyyttä esimerkiksi tilanteessa, jossa hakija turvapaikkapuhuttelussa esittää matkustusasiakirjan, jota ei heti voida pitää vääränä tai väärennettynä. Tässä tapauksessa Ulkomaalaisvirasto toimittaa matkustusasiakirjan keskusrikospoliisille sen aitouden selvittämiseksi. Ulkomaalaisvirasto selvittää hakijan henkilöllisyyttä myös vastuunmäärittämisasetuksen nojalla, koska se on nimetty asetuksen 21 artiklan tarkoittamaksi viranomaiseksi, jolla on oikeus saada toisista jäsenmaista tietoja hakijasta. Säännönmukaisesti näihin tietoihin sisältyy hakijan henkilöllisyyteen, matkareittiin ja maahantulotapaan liittyviä olennaisia tietoja. Lisäksi Ulkomaalaisvirasto selvittää hakijan henkilöllisyyttä esimerkiksi silloin, kun turvapaikkapuhuttelussa tulee ilmi viitteitä siitä, että Suomi tai joku muu Schengen-valtio on myöntänyt hakijalle viisumin. Tällöin Ulkomaalaisvirasto tarkistaa itse viisumirekisterin tiedot tai pyytää ulkoasiainministeriötä selvittämään tietoja muiden jäsenmaiden viranomaisten mahdollisesti myöntämistä viisumeista. Muissa tapauksissa, jos hakija esittää turvapaikkapuhuttelussa uusia tietoja henkilöllisyydestään tai tieto hakijan henkilöllisyydestä muutoin tulee uudelleen tarkasteltavaksi, Ulkomaalaisvirasto palauttaa tarvittaessa asian poliisille henkilöllisyyden lisäselvittämistä varten. Lisäselvittämisen tulee tapahtua kiireellisesti turvapaikkatutkinnan jatkamiseksi Ulkomaalaisvirastossa. 9.5. Tutkintavastuun siirtyminen 22