Suistamon Perinneseura ry

Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero Helmikuun 11. päivänä, vuonna 2011 Nro 1 Suistamon Perinneseura ry 60 v u o t t a

2 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero Sisältö 60-vuotisjuhlan ohjelma... 3 Tulevia tapahtumia 2011... 4 Osallistu valokuvien ja muistoesineiden näyttelyyn... 4 Evakkopoika Suomea rakentamassa, haastattelussa Sulo Maanonen... 5 Elävä yhteys vieraisiin todellisuuksiin...tuonilmaisiin...elämänviisauksiin, haastattelussa Olli Mustonen... 6 Tulevia tapahtumia Iisalmessa... 7 Suistamon Perinneseura ry:n toimintavuodet 2007 2010... 8 Kunniajäsenet, ansiomerkit ja stipendit... 10 Roikonkoskelaiset juhlivat Hankasalmella 29.8.2010... 12 Ortodoksisukujen tutkimus Suomessa... 14 Suistamolainen sukuseuratoiminta... 16 Suistamon kyläkummit... 18 Myynnissä olevia tuotteita... 19 Suistamon Perinneseura ry:n hallitus v. 2010... 19 Liity jäseneksi... 20 Elämästä ennen evakkoaikaa Suistamolla kertova kuvakirja ilmestyy maaliskuussa 2011... 20 Toimituskunta Suistamon Perinneseuran hallitus, Terttu Nurro, Asko Simanainen Kannen valokuva: Rukiinleikkuutalkoot Koitossa. Taustalla kansakoulun ulkorakennus ja oikealla Kirnun perheen koti. Valokuvaaja Aleksanteri Sarala. 60 vuotta Perinneseuran taivalta Suistamon Perinneseuran perustaminen 1951 Helsingissä on tärkeä vaihe suistamolaisten asettumisessa sodan jälkeiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Suistamolaistaustaiset suvut asettuivat pääasiassa Pohjois-Savoon, Pohjois- Karjalaan, Pohjanmaalle ja myös Helsingin seudulle. Yhteistoiminta karjalaiselle siirtolaisväestölle on ollut luontevaa elämäntapaa, joten myös yhdistystoimintaa syntyi eri puolille maata. Järjestöissä käynnistyi jo alkuvaiheessa tärkeä perinnetiedon keruu ja dokumentointi. Suistamo -kirjan ja Suistamon seurakunnan historian kirjan valmistuminen 1950-luvulla ovat edelleen keskeisiä suistamolaisten elämisen kuvaamisessa. Suomen jälleenrakentamisen aikana myös suistamolaiset elivät uudessa tilanteessa. Maatilojen uudisrakentaminen, uudet teolliset työpaikat maakunnissa ja parantuneet opiskelumahdollisuudet loivat uusia elinmahdollisuuksia. Karjalaisia ihmisiä on aina arvostettu yrittämisen tahdosta ja tulevaisuuden uskosta. Kotiseudun menettämisen jälkeen suistamolaiset suvutkin rakensivat kotinsa itselleen käytännössä tyhjästä ja voimakkaassa tulevaisuuden uskossaan lähettivät lapsensa opintielle varmistamaan paremmat elinolot. Perinneseuran ensimmäiset vuosikymmenet ajoittuvat uudistuvaan Suomeen ja suljettuun rajaan entiselle kotiseudulle. Yhdessä kokoontuminen ja perinnetiedon siirtäminen tuleville polville on ollut keskeinen arvo ja tehtävä. Samoin aktiivinen toiminta Karjalan Liitossa ja yhteistoiminta maakunnissa asuvien suistamolaisten kanssa on ollut ominainen piirre Perinneseuran toiminnassa. Karjalatalon aikaansaaminen Helsingin Käpylään ja jokavuotiset karjalaiset kesäjuhlat ovat monien suistamolaisten talkoolaisten työn tuloksia. Perinnetyön arvokasta ja voimavaroja vaativaa työtä on ollut viime vuosien monipuolinen julkaisujen toimittaminen sekä kotiseutumatkojen järjestäminen Suistamolle. Aune Kalkkisen, Aulis Blinnikan ja monien muiden perinneseuran jäsenten aktiivinen työ perinnetiedon aikaansaamisessa on esimerkillistä tulevaisuutta varten. Samoin seuran tuottama kirkonkirjojen suomennostyö ja kuvien taltiointi luovat uusia mahdollisuuksia suistamolaisten sukujen tutkimuksessa ja elämisen kuvaamisessa. Suistamon Perinneseura on kyennyt kuudenkymmenen vuoden ajan kokoamaan suistamolaistaustaiset ja kotiseututyön harrastajat yhteen ainutkertaisen perinteemme vaalimiseen. Arvostamme esivanhempiemme elämää Suistamolla ja siksi emme unohda heidän leposijaansa. Lämpimät kiitokset 60-vuotiaan Perinneseuran jäsenille ja toimijoille, jotka sukupolvien ajan ovat olleet mukana taivalta tekemässä. Suistamon Perinneseurasta on muodostunut runsaan viidensadan jäsenen kotipitäjästään ja suvustaan kiinnostuneiden yhteisö. Toivotan jäsenemme ja ystävämme tervetulleeksi juhlavuotemme lukuisiin tapahtumiin. Suistamon Perinneseura on hyvä yhteisö. Tervetuloa mukaan! Tapio Maljonen, Suistamon Perinneseuran puheenjohtaja

Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero 3 Suistamon Perinneseura ry:n 60-vuotisjuhla Suistamon Perinneseura ry sunnuntaina 6.3.2011 60 vuotta 9.00 Kunniakäynti Karjalaan jääneiden muistomerkillä, Hietaniemi Pääjuhlan ohjelma 6.3.2011 klo 13.00 10.00 Jumalanpalvelukset Helsingin seurakuntien kirkot Tervetuloa Terttu Nurro, juhlan juontaja Yhteislaulu Jo Karjalan kunnailla Karjalan Liiton tervehdys Satu Hallenberg, toiminnanjohtaja Juhlalounas 60-vuotias Perinneseura Tapio Maljonen, puheenjohtaja 12.00-12.45 Onnittelujen vastaanotto, Karjalatalon aula Musiikkiesitys Sergei Rahmaninov 1873-1943: Aili Runne 1920-1999: Heino Kaski 1885-1957: Juhlapuhe Olga Nikolskaja-Heikkilä,laulu Säestäjänä Anni Syrjäläinen Kaikki puhkeaa laulamaan Rukous Laps olen köyhän kauniin Karjalan Suvi yö Op.58 nro1, Taas kaukaa laulavat lauluaan Op.6 nro1 Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo 13.00 Pääjuhla, Karjalatalo, Juhlasali, Käpylänkuja 1, Helsinki Musiikkiesitys Sofia, Miro, Stiina ja Petri Hakonen,laulu- Pappismunkki Paavali: Jäähyväiset Valamolle R. Hurko: Iloitse, Jumalan Äiti M. Beresovski: Ehtoollislauselma P. Tsesnokov: Ylistä Herraa, minun sieluni P. Tsaikovski: Isä meidän P. Tsaikovski: Keribuveisu Huomionosoitukset Yhteislaulu Sulo Maanonen, kunniapuheenjohtaja Karjalaisten laulu Kahvitarjoilu Tilaisuus on maksuton

4 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero 4.2. TULEVIA TAPAHTUMIA 2011 60 v-kahvit entisessä Primulan kahvilassa, Mannerheimintie 12 (seuran perustamispaikka Mannerheimin hautajaispäivänä) Suistamon Perinneseura ry 6.3. 3.4. 9 15.5. 21.5. 6 10.6. 17 19.6. Perinneseuran 60-vuotisjuhla klo 9.00 Kunniakäynti Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä, Hietaniemi klo 10.00 Jumalanpalvelukset kirkoissa klo 12.00 Onnittelujen vastaanotto, Karjala-talon aula klo 13.00 Pääjuhla, Karjala-talon juhlasali Maksuton tilaisuus Tarjolla ryynirokkaa ja musiikkia Kevätkokous ja pruasniekka, Karjala-talo, Yläsali klo 13.00 kyläesittelyssä Muuanto (Seppo Shemeikka) Suistamolaisten valokuvien ja muistoesineiden näyttely, Karjalatalon Galleriasali. Arkisin klo 14 19, la su klo 9 16 Joensuun seudun suistamolaisten esitelmätilaisuus Joensuussa suistamolaisista suvuista sekä muuta Suistamo-aiheista informaatiota ja sukuseuraesittelyjä klo 13.00 ja panihida Joensuun hautausmaalla, jossa muistellaan suistamolaisia vainajia klo 18.00 Lisätietoja Pirjo Sivonen, Joensuu, pirjo.hellevi@elisanet.fi Kotiseutumatka Suistamolle, ilmoittautuminen Kirsti Riikonen, gsm 050 520 5115, kriikon3@welho.com. Lauantaina aamupäivällä vainajien muistopalvelus Suistamon hautausmaalla, jonka jälkeen ristisaatto Suistamon kirkolle. Kirkossa toimitetaan rukouspalvelus (Joensuun seudun suistamolaiset) Karjalaiset kesäjuhlat Turussa Suistamolaisten ilta lauantaina 18.6. klo 19.00 Ortodoksisen kirkon seurakuntasalissa (Raili Seppänen) 16 17.7. Evakon pruasniekka Iisalmessa 21.8. 15.9. Suistamolainen kirkkopyhä, Tikkurilan ortodoksinen kirkko. Liturgia klo 10.00, jonka jälkeen kirkkojuhlan aiheena rajakarjalaiset elämäntavat, keitto ja kahvi Raja-karjalainen lauluilta torstaina klo 18.00 Karjalatalon juhlasalissa, Käpylänkuja 1, Helsinki. V apaa pääsy - yhdessä Karjalan Liiton kanssa, lauluja, esitelmiä 60 v u o t t a Vielä ehdit osallistua suistamolaisten valokuvien ja muistoesineiden juhlavuosinäyttelyyn 9.-15.5. Karjalatalon Galleriasalissa Etsipä lisää vanhoja valokuvia Suistamolta. Erityisesti on tarvetta löytää kuvia taloista, kylämaisemista ja ehkäpä kylätapahtumista eri kylistä. Uudet valokuvat tuttujen paikkojen nykytilasta ovat samoin erityisen tervetulleita. Lainaisimme kuviasi ja tallentaisimme ne seuran arkistoon. Ehkäpä tiedät myös tuonilmaisiin menneiden sukulaisten kuvakätköistä. Nyt ne kaikki kannattaa löytää! Näyttelyyn kaivataan myös vanhoja suistamolaisia esineitä, haepa esille! 9.10. 10.11. 4.12. Syyskokous ja pokrova, Karjala-talo, Yläsali klo 13.00 - kyläesittelyssä Sarat (Ari Misukka) Ortodoksinen teemailta Karjalatalolla klo 18.00 yhdessä Karjalan Liiton kanssa Joulujuhla, Karjala-talon Juhlasali klo 13.00 Koska kuvat ja esineet ovat arvokkaita tarvitaan myös vapaaehtoisia seuralaisia valvomaan näyttelyä sen aukioloaikoina. Tule mukaan, samalla varmasti tapaat tuttuja. Ota yhteyttä Olli Saatsiin, gsm 0400 504 777 tai olli.saatsi@kolumbus.fi

Haastattelu: Tapio Maljonen Suistamon Perinneseura ry:n kunniapuheenjohtaja Sulo Maanosen evakkotaival on pitkä. Mitkä ovat Sinun suistamolaisuuden taustat? Tarina alkaa 1700 luvun alkupuolella, kun Antrei Jakobin poika palasi perheineen Aunuksen seuduilta Suistamolle. Ruotsalaiset valloittivat 1600-luvulla Inkerinmaan sekä Laatokan-karjalan. Sota muuttui osittain uskonsodaksi, kun Ruotsin kuningas päätti käännyttää Karjalan ortodoksit luterilaisiksi. Suurin osa silloisen Käkisalmen läänin asukkaista pakeni pohjois-venäjälle aina Tveriin saakka. Osa Suistamon asukkaista pakeni, lähti evakkomatkalle Aunuksen linnan seudulle, jota ruotsalaiset eivät valloittaneet. Linna eli kaupunki oli viimeinen karjalaisten hallussa oleva paikkakunta, jossa osa sen ajan suistamolaisista oli ensimmäisellä evakkomatkalla. Ruotsalaiset valloittajat olivat havainneet, että suistamolaiset kylät olivat sodan aikana autioituneet. Silloin ryhdyttiin perustamaan kruununtiloja, joiden viljelijöillä oli hallinta- ja kaskeamisoikeus. Tiloille määrättiin vero, omistus säilyi kruunulla eli valtiolla. Isojaon yhteydessä 1800-luvun puolessa välissä tilan haltijat saivat osto-oikeuden hallitsemiinsa tiloihin. Tällaiselle tilalle isojaon yhteydessä siirtyi Kiril Antrein poika. Samoihin aikoihin Jänisjärven ranta-alueille siirtyi uusia asukkaita Savo-Karjalasta, muodostui Kontuvaaran ja Laitioisten kyläyhteisöt. Ukko Kirlän pojat Ivan ja Lauri jakoivat tilan maat 1907 kahteen noin 70 hehtaarin tiloihin. Samoihin aikoihin he ottivat sukunimekseen Muiniekka. Syntyi viiden asumuksen Muiniekan yhteisö Kontuvaaran kylään. Ivan Kirilin Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero Evakkopoika Suomea rakentamassa pojalla ja hänen vaimollaan Akuliinalla os Siilin Impilahden Kokkoselältä oli yhteensä 8 lasta, nuorin pojista Aleksanteri avioitui Antoninan o.s. Ratinen kanssa. Heille syntyi myös kahdeksan lasta. Sitten tuli evakkoon lähtö? 5 Syksyllä 1939 syttyi talvisota, jonka seurauksena maaliskuun 16 päivänä 1940 lähti Muiniekan mamma ja viisi poikaa tuhansien karjalaisten perheiden tapaan evakkotaipaleelle, ensin Tohmajärvelle ja Heinävedelle ja sieltä Laihialle vajaaksi vuodeksi. Isä osti 1945 maapaikan Juuan Vihtasuolta ja kevättalvella 1942 muutimme takaisin kotiin Karjalaan. Kesällä 1944 alkoi uusi evakkotaival. Tällä kertaa Kauhavalle ja sielta 1945 Pielisjärven Kolivaaralle. Kesällä 1946 tuli tieto, että pitäisi muuttaa kylmälle korpitilalle Kiuruveden Lapinsaloon. Sanoin isälle kaatuneen puunrungon päällä eväitä syödessä, että sinähän sen päätät, mutta minä en tänne tule. Ei tulla sitten, totesi isä, ja jatkoimme myöhemmin matkaa Ouluun ja Kempeleen 40 hehtaarin tilalle. Raivaaminen ja rakentaminen alkoi. Sukunimemme Muiniekka muuttui Maanoseksi 1945. Työ ja harrastukset löytyvät uusilla asuinsijoilla? Tilan töiden lisäksi toimin kahtena kesänä raivaustraktorin kuskina Limingan niityillä. Kempeleen Karjalais-seura perustettiin ja varsinainen leipätyö alkoi Raahessa Ruonan konepajakoulun jälkeen hitsaajana ja putkiasentajana. Sen jälkeen muutimme Tampereelle Suomen metalliteollisuuden ydinalueelle. Keväällä 1962 alkoi pitkä työrupeama Helsingissä Metalliliiton toimitsijana yhteensä lähes 30 vuotta. Järjestöpäällikkönä toimin 23 vuotta, jona aikana ay-liikkeen ja tasavallan poliittiset asiat ja asioiden taustat ovat tulleet tutuiksi kuin omat taskut. Olit luomassa karjalaista järjestötyötä? Karjalaisuus heräsi vasta evakkomatkalla. Karjalanliitto perustettiin 1940 ja varsinaisesti sen toiminta laajeni jatkosodan aikaan ja erityisesti sen jälkeen. Me suistamolaiset olimme perustamassa Kauhavan Karjalaisseuran tammikuussa 1945, sekä Kempeleen Karjalaiseuran 1948. Suistamo-seura perustettiin 1948 Iisalmessa, joka oli sijoituspaikkana Kiuruveden ohella. Alkuvuosina seuran toiminta oli erittäin vilkasta, Suistamo-juhlia pidettiin joka kesä aina 2000-luvulle saakka. Eripuolilla Suomea pidetyissä juhlissa oli yleensä 500-1000 osanottajaa. Suistamon Perinneseura perustettiin Helsingissä 1951, ensin Pääkaupungin Suistamolaisina. Itse tulin mukaan 1960-luvulla. Presidentti Kekkosen aikaan ulkopoliittisista syistä ei ollut sopivaa keskustella karjalaisten asioista. Vasta kommunismin romahtamisen jälkeen Venäjällä 1990-luvulla on syntynyt uusi tilanne ja uudet kehitysnäkymät karjalaiselle kansanliikkeelle. Muutos toi mahdollisuuden matkustaa entisille kotiseuduille. Yhdeksänkymmentäluvun alussa en-

6 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero simmäiset linja-autot ylittivät rajan monen vuosikymmenen jälkeen Niiralassa. Vaikka matkaolosuhteet olivat varsin ankeat tuntikausia kestäneiden jonotusten ja rajamuodollisuuksien jälkeen, oli entisen kotiseudun ja aution kotipihan näkeminen suuri ilon ja surun hetki. Tunne oli ainutkerainen vuosikymmenten kotiseudun kaipauksen jälkeen ja ajatukset meillä monilla olivat hyvin ristiriitaiset. Ilmassa oli käsin kosketeltavissa oleva tukahdutettujen tunteiden purkaus, kun kotikylistä oli jäljellä vain rakennusten kivirauniot ja metsittyneet pellot. Miksi? Kaikki tämä täällä ja Euroopassa kahden diktaattorin, Hitlerin ja Stalinin, maailmanvalloituspolitiikan seurausta. Karjalaliiton toiminta on ollut lähellä sydäntäni. Toimin Suistamon Perinneseuran edustajana Karjalaliiton liittokokouksissa sekä mm. liittovaltuustossa 1980-90-luvuilla. Sittemmin olen toiminut Karjalaliiton varapuheenjohtajana kaksi kautta eli yhteensä kuusi vuotta. Toimin nykyisin taustajoukoissa liiton kunniapuheenjohtajana. Suistamon Perinneseuran kunniapuheenjohtajana toimin mielellään avustajana. Lisäksi olen toiminut Laatokan Karjalaisten liiton puheenjohtajana lähes viisi vuotta. Yhteiskunnalliseen toimintaan olen myös osallistunut. Sosiaalidemokrattisen puolueen rivissä olen toiminut sekä taustalla että virallisesti jo vuodesta 1945 lähtien mm. nykyisellä kotiseudulla Tuusulan Demareiden puheenjohtajana 1980- luvulla. Karjalaisuuden tulevaisuus? Ken elää, se näkee mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olen todennut, että me karjalaiset olemme raivanneet ja rakentaneet sekä sopeutuneet, mutta emme ole unohtaneet omia juuriamme. Me Karjalassa syntyneet olemme hupeneva luonnonvara ja voimme ainoastaan toivoa, että karjalaisuus löytää uusia ilmenemismuotoja alati muuttuvassa kansainvälisissä kulttuurivirtauksissa. Haastattelu: Tapio Maljonen Elävä yhteys vieraisiin todellisuuksiin...tuonilmaisiin... elämänviisauksiin... Olli Mustonen kertoo sävellyksensä Jehkin Iivanan taustasta seuraavaa: Jehkin Iivana on alunperin sävelletty kitaralle. Minusta tuntuu voimakkaasti siltä, että pianoversio kasvoi orgaanisesti esiin alkuperäisestä minkäänlainen tietoinen sovitustyö ei tuntunut tarpeelliselta. Teos on saanut innoituksensa niistä lukuisista tenhokkaista kuvauksista, joita olen lukenut suistamolaisen runonlaulaja ja kanteleensoittaja Iivana Shemeikan (1843-1911) värikkäästä elämästä. Iivana, jota isänsä nimen mukaan kutsuttiin Jehkin Iivanaksi, oli ikivanhan karjalaisen runonlauluperinteen viimeisiä maineikkaita edustajia. Kerrotaan hänen persoonassaan olleen ihmeellistä valoa ja voimaa, soitossaan jotain sellaista sanojen tavoittamatonta, joka kantaa kuulijansa tarujen maailmaan. Tässä versiossa piano saa kanteleen roolin, helkkyen niin surua kuin iloakin. Runonlaulajan pirtistä alkanut matka päättyy pirttiin takaisin mutta sen aikana kertoja vie kuulijansa vieraisiin todellisuuksiin, tuonelaankin. Miten löysit aiheen perehtyä suistamolaiseen runonlauluun? Olen aina ollut kiinnostunut runonlaulusta, Kalevalasta ja muutenkin karjalaisesta kulttuuriperinnöstä. Ehkä vuoden 2003 tienoilla vaimoni löysi joensuulaisesta antikvariaatista Karjalainen Elämäkerrasto -nimisen teoksen, jossa on artikkeli myös Jehkin Iivanasta. Samoihin aikoihin matkalukemisenani oli myös Aino Räty-Hämäläisen Raja-Karjalan kunnailta, joka on mielestäni aivan erityisen kohottavasti ja lämminhenkisesti kirjoitettu. Kolmas hyvin läheinen teos tästä aihepiiristä on minulle ollut Martti Haavion Viimeiset runonlaulajat.

Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero 7 TULEVIA TAPAHTUMIA IISALMESSA 2011 Mikä on säveltämäsi Jehkin Iivana teoksesi tarina? Teos on saanut innoituksensa niistä lukuisista tenhokkaista kuvauksista, joita olen lukenut Iivanan värikkäästä elämästä. Hänhän oli ikivanhankarjalaisen runonlauluperinteen viimeisiä maineikkaita edustajia. Kerrotaan hänen persoonassaan olleen ihmeellistä valoa ja voimaa, soitossaan jotain sellaista sanojen tavoittamatonta, joka kantaa kuulijansa tarujen maailmaan. Tässä sonaatissa piano saa kanteleen roolin, helkkyen niin surua kuin iloakin. Runonlaulajan pirtistä alkanut matka päättyy pirttiin takaisin - mutta sen aikana kertoja vie kuulijansa vieraisiin todellisuuksiin, tuonilmaisiinkin. Kesällä 2009 konsertoit Suistamon kirkossa, mitä koit? Oli suurenmoista saada viedä tämä teos sen innoituksen aivan alkuperäisille alkulähteille. Oli kesäkuun alku - kullerot kukkivat taianomaisesti, tavalla, jota en aiemmin ole osannut edeskuvitella. Engelin piirtämä Suistamon kirkko osoittautui aivan oivalliseksi pyhätöksi myös musiikille. Tuntui, että koko kylän nykyinen asujaimisto, vauvasta vaariin, oli paikalla konsertissa. Tuntui tärkeältä, että tämä tapahtuma ehkä Valokuva: Milano Web Publishing Snc omalta osaltaan voisi valaista nykyasukkaille alueen eurooppalaisittainkin ainutlaatuista kulttuurihistoriaa ja saada heidät kokemaan elävää yhteyttä näihin asioihin. Tunnelma oli äärimmäisen lämmin ja koko matka täysin unohtumaton, ikimuistoinen. Marraskuussa 2010 Lahden Sibeliustalolla ja Temppelinaukion kirkossa konsertissasi oli yleisönä mm. paljon suistamolaisia, tasavallan presidentti Mauno Koivisto puolisoineen, puhemies Paavo Lipponen puolisoineen, näyttelijä Lasse Pöysti lapasenlapsensa kanssa. Mikä on suhteesi konserttiesi yleisöön? Tämä ammattihan on siinäkin mielessä suurenmoinen, että sen yhteydessä on tullut tutustuneeksi varsin mielenkiintoisiin ihmisiin, varsin monilta elämänalueiltakin. Runonlaulajat puhuivat tietohuisista viitaten tällä siihen kaikkeen vanhaan elämänviisauteen, mitä kalevalainen kulttuuri on jälkipolville ollut välittämässä. Uskon että konserteissa voi parhaimmillaan kokea jotain hyvinkin vastaavaa. Ne voivat parhaimmillaan olla sellaisia yhteisiä, arjesta kohottavia tapahtumia, joiden äärellä hyvät voimat yhteiskuntamme kaikilta alueilta kohtaavat. Su 6.2. klo 15.00 Alatun kylän esittely, Leena Immonen. Iisalmen ortodoksisen kirkon alasalissa, Kirkkopuistonkatu 28. Su 3.4 klo 15.00 Suistamoseura ry:n kevät kokous, Ortodoksisenkirkon alasalissa. La-Su 16.-17.7 Evakon Pruasniekka Iisalmessa. Su 4.9. Yhteinen laulu-ja tarinailta muiden karjalaisseurojen kanssa. Su 6.11. klo 15.00 Suistamoseura ry:n syyskokous Ortodoksisenkirkon alasalissa. Su 27.11. klo 18.00 Karjalaseurojen yhteinen pikkujoulu

8 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero Suistamon Perinneseura ry 60 v u o t t a Nyt, kun valmistaudumme kuusikymmenvuotisjuhliin, on hienoa todeta edelleen: Suistamolaisuus elää. Seuran jäsenmäärä nousee vuosi vuodelta. Moni karjalaisseura ihmettelee elinvoimaisuuttamme ja kyselee sen salaisuutta. Omalta osaltani olen kyselijöille vastannut: se on sydämien seura. Seura elää, kun sen jäsenet sitoutuvat toimintaan ja jakavat yhteisen tunteen ja läsnäolon. Mutta sekään ei vielä riitä: seura tarvitsee jokaisena vuotena ja vuosikymmenenä ainakin muutaman sellaisen ihmisen, joka ei epäröi pistää itseään likoon yhteisen hyvän nimissä. Seura tarvitsee aina uudestaan ja uudestaan pioneereja, perustajajäseniä, jotka innostuvat ja saavat toisetkin innostumaan. Sellaisia Suistamon Perinneseuralla on ollut ja on yhä. Haluan mainita heistä muutaman: historiikin ja muistelmien kirjoittaja Aulis Blinnikka, pitkään naistoimikuntaa luotsannut Mirjam Kurkela, karjalaisen käsityön taitaja Seija Raitanen, seuran 80-luvun loppupuolelta uuteen kukoistukseen ohjannut kunniapuheenjohtaja Sulo Terttu Nurro Suistamon Perinneseura ry:n toimintavuodet 2007 2011 21. tammikuuta vuonna 1951 tarkkaavaiset lukijat huomasivat Helsingin Sanomissa pienen ilmoituksen, jossa kutsuttiin pääkaupunkiseudulla asuvia suistamolaisia kokoontumaan Mannerheimintien Primulaan 4.2. kello 13. Kutsuun vastasi 13 suistamolaista. Tässä kokoontumisessa syntyi seura nimeltä Pääkaupungin Suistamolaiset r.y. Nimi muuttui vuonna 1987 Suistamon Perinneseuraksi. Maanonen, kyläkirjojen kokoaja Aune Kalkkinen, sukututkimusasiantuntija Johannes Sidoroff. Monet muutkin ansaitsisivat tulla nostetuiksi. Kaikille kiitos! Suistamon Perinneseura tarjoaa jäsenilleen vuosittain monipuoliset mahdollisuudet toistensa tapaamisiin ja pitää suistamolaisuutta esillä kaikissa karjalaisissa tilaisuuksissa: näyttelyt, kyläesittelyt, Evakon pruazniekka, kesäjuhlat jne. Helsingin karjalaisilla laulujuhlilla 2010 suistamolaisia osallistui suuri joukko sekä talkoisiin että juhlintaan. Kuusikymmenvuotisjuhlallisuudet käynnistyvät helmikuun 4. päivänä: kokoonnumme silloin siellä, missä seuran syntysanat lausuttiin: Tervetuloa Mannerheimintien Primulaan muistelemaan ja samalla katsomaan tulevaan! Perinneseura digiaikaan Perinneviestissä 7.2.2007 sihteeri Olli Saatsi kysyi: Onko sinulla sähköposti? Se oli pieni kysymys, mutta merkki suuremmasta. Seura seuraa aikaansa ja pyrkii yhä enemmän viestimään jäsenistönsä kanssa sähköisesti. Pääasiallista viestintä- Joulujuhlassa 2009 kukitettu naistoimikunta, vas. Kirsti Riikonan, Rauha Korpi, Mirjam Kurkela, Tyyne-Pirkko Pääkkö, Päivi Korpela ja Anna-Liisa Maanonen.

Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero 9 Suistamon Perinneseuran lippu on aina mukana Karjalaisilla kesäjuhlilla, myös Kuopiossa 2009. kanavaa sähköpostista ei luonnollisestikaan tule vielä moniin vuosiin, mutta jo osittainenkin siirtyminen uudenaikaisiin välineisiin nopeuttaa ja helpottaa viestintää. Vuonna 2009 seura avasi omat nettisivunsa Karjalan Liiton sivustolla. Kotisivua koristaa pitäjän vaakuna. Tapahtumat päivittyvät sivulle tuoreeltaan, ja ulkopuolinen saa nopeasti käyttöönsä lyhyen kuvauksen Suistamosta ja seurasta. Kirkon juhlat 2009 ja vetoomus kirkon säilyttämisen puolesta Suistamon Pyhän Nikolaoksen kirkko täytti 165 vuotta vuonna 2009. Kirkon pruasniekkaa vietettiin 4. heinäkuuta. Sodan melskeistä ja esivallan vaihdoksesta haavoittuneena mutta pystypäin selvinnyt kirkko on kaikille suistamolaisille hyvin rakas. Nykyajan suistamolaisuus saa siitä voimaa, ja sen kohtaloissa heijastuvat suistamolaisten kohtalot. Suistamon kirkko on yksi harvoja sodissa ja sotienjälkeisissä oloissa lähes ehjänä säilyneitä Karjalan ortodoksikirkkoja. Se on menettänyt kellotorninsa, muuten rakennuksen tunnistaa ulkoapäin samaksi kuin se oli vuonna 1939. Kirkonkellot ja suuri osa ikoneista ja sakraalisesineistä ovat saaneet paikkansa rajan tällä puolen sijaitsevissa kirkoissa. Karjalassa on tiettävästi Suistamon kirkon lisäksi ollut vain yksi Engelin tai hänen toimistonsa suunnittelema kirkko: Tiurulassa sijainnut Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko, joka paloi vuonna 1908. Kirkon ikonien sota-ajan tiet ovat samat kuin seurakuntalaistenkin. Joulukuussa 1939 ne evakuoitiin, ja jouluaattona 1941 seurakuntalaiset saivat taas nähdä pyhät kuvat omassa kirkossaan. Vuonna 1944 alkoi niiden viimeinen matka Suistamolta. Ikonit ovat nyt Iisalmen Pyhän Elian kirkossa. Myös viisi kuudesta Suistamon kirkon kellosta on Iisalmessa. Vuonna 1994 Suistamolla järjestettiin kirkon 150-vuotisjuh, 2004 160-vuotisjuhla, ja vuonna 2009 suistamolaiset kokoontuivat kirkkonsa 165-vuotispruasniekkaan. Joensuun seudun suistamolaiset käynnistivät vuonna 2007 Bukulein hautausmaan hylätyn osan raivauksen ja kaatuneiden hautamuistomerkkien uudelleen pystytyksen. Kirkon juhlaan osallistuneilla oli tilaisuus tutustua hautausmaasta laadittuun karttaluonnokseen ja saada tietoja suvun hautapaikoista. Kesällä 2010 Suistamon Perinneseura ja Joensuun Suistamolaiset luovuttivat KP arkkipiispa Leolle kirjallisen vetoomuksen Pyhän Nikolaoksen kirkon kunnostamisesta ja säilyttämisestä palvelukäytössä. Kirkkoa ei jätetä. Kyläkummit auttavat Vuonna 2008 ensimmäisessä Perinneviestissä toivottiin, että Suistamon kyliä tuntevat ilmoittautuisivat nuoremman polven matkaoppaiksi suvun kotipaikkoja etsimään. Jo seuraavassa viestissä kutsuttiin väkeä kyläkummeiksi. Kutsu kuultiin, ja vuonna 2009 julkaistiin lista 19 kylän kummeista. Kyläkummit kertovat kaikille kiinnostuneille kylänsä menneestä elämästä ja opastavat niitä, jotka eivät Suistamolla ehtineet asua, löytämään vanhempien ja isovanhempien kotikontuja. Julkaisutoiminta 2007 2011 Keväällä 2009 seura julkaisi Kauko Kämäräisen säveltämän ja Erkki Päivänurmen laulaman cd:n Suistamon valssi ja Juureni Karjalassa.

10 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero Puheenjohtajat 1951-2011 Verner Walden 51-53 Jorma Jokinen 54-59 Verner Walden 60-62 Vilho Ihatsu 63-64 Alvi Repo 65-66 Olavi Vuorinen 67-71 Toivo Missonen 72-78 Aune Kalkkinen 79-85 Sulo Maanonen 86-01 Tapio Maljonen 02- Varapuheenjohtajat 1951-2011 Alvi Repo 51-67 Aaro Ihatsu 68-69 Tauno Primietta 70-71 Viktor Vottonen 72-74 Jukka Shemeikka 1975 Aune Kalkkinen 76-78 Toivo Missonen 79-80 Viktor Vottonen 81-87 Viljo Penttonen 88-94 Seija Raitanen 95-96 Seppo Shemeikka 97-2000 Asko Simanainen 2000-01 Seija Raitanen 2002 Kirsti Riikonen 03- Sihteerit 1951-2011 Martta Surakka 51-52 Vieno Räty 52-54 Aino Räty 54-60 Tyyne Veinola 60-72 Sinikka Parviainen 72-74 Leena Hotari 74-75 Anne Levander 75-77 Maija Nikama 1978 Anne Levander 79-80 Rakel Penttonen 81-83 Aino Sormunen 84-89 Aili Vilander 90-97 Terttu Nurro 98-04 Olli Saatsi 05- Taloudenhoitajat 1951-2011 Pekka Jaatinen 51-54 Vilho Ihatsu 54-58 Martti Sinda 58-60 Reino Ihatsu 60-64 Lea Airaksinen 64-72 Helena Sällilä 72-74 Laina Shemeikka 74-76 Rauha Korpi 76-79 Aino Sormunen 80-83 Aino Lahti 84-89 Aune Kalkkinen 90-97 Johannes Sidoroff 98- Suistamon Perinneseuran kunniajäsenet Härkönen Simo k, Kalkkinen Aune, Räty-Hämäläinen Aino, Kurkela Mirjam, Blinnikka Aulis, Leikkonen Lauri k, Veinola Tyyne k,maanonen Sulo kunniapuheenjohtaja Juhlavuoden 2011 ansiomerkit Karjalan liitto on 2010 myöntänyt liiton ansiomerkit seuraaville Perinneseuran jäsenille: Kultainen ansiomerkki: Johannes Sidoroff, Seppo Shemeikka, Seija Raitanen, Rauha Korpi, Terttu Nurro, Olli Saatsi, Asko Simanainen. Hopeinen ansiomerkki: Tapio Maljonen Pronssinen ansiomerkki: Kirsti Riikonen, Vieno-Kyllikki Riuttu, Saul Maanonen, Terho Rieppo, Olavi Kyyrönen, Ari Misukka, Tyyne-Pirkko Pääkkö Karjalan liitto on aiemmin myöntänyt ansiomerkkejä seuraaville Perinneseuran jäsenille: Kultainen ansiomerkki: Aulis Blinnikka, Heikki Ihatsu, Aune Kalkkinen, Sulo Maanonen, Aino Räty-Hämäläinen, Mirjam Kurkela, Kari Miromäki Hopeinen ansiomerkki: Olavi Vuorinen, Tyyne Veinola,Lea Airaksinen, Mirjam Kurkela, Aino Lahti, Rakel Penttonen, Viljo Penttonen, Seija Raitanen, Saimi Rusakko, Aino Sormunen, Hanna Tynkkynen, Aili Vilander, Rauha Korpi, Terttu Nurro, Seppo Shemeikka, Johannes Sidoroff, Olli Saatsi, Martti Manu, Asko Simanainen. Pronssinen ansiomerkki: Lea Airaksinen, Anne Hirvilahti, Reino Ihatsu, Pekka Jaatinen, Jorma Jokinen, Mirjam Kurkela, Aino Lahti, Toivo Missonen, Sanelma Nissinen, Viljo Penttonen, Rakel Penttonen, Seija Raitanen, Alvi Repo, Saimi Rusakko, Vieno Räty, Aino Räty-Hämäläinen, Aino Sormunen, Hanna Tynkkynen, Aili Vilander, Viktor Vottonen, Päivi Korpela, Tapio Maljonen, Eila Ala-Outinen, Rauha Korpi, Kerttu Kohonen, Oili Maanonen, Martti Manu, Terttu Nurro, Sinikka Parviainen, Eino Penttonen, Olavi Saatsi, Arvi Salo, Seppo Shemeikka, Johannes Sidoroff, Asko Simanainen, Tuula Tiilikainen. Opiskelijoiden stipendit 2011 Perinneseuran hallitus on myöntänyt juhlavuoden 2011 stipendit seuraaville suistamolaistaustaisille opiskelijoille: Johanna Manu 32 v, Susanna Manu 27 v, Niina Manu 22 v Hovinaho, Sebastian Kyyrönen 18 v Leppäsyrjä, Hans Timola 25 v Alattu, Susanna Vainionpää 23v Muuanto, Outi Nyman 22 v Suursarka, Anssi Haavistola 24 v, Maria Haimakainen 22 v Muuanto, Jenni Tuomela 22 v Koitto, Heidi Haimakainen 24 v Kontuvaara ja Muuanto, Katrina Suikki-Hiltunen 62 v Roikonkoski, Hannakaisa Eloranta 21 v Suistamo.

Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero 11 Vuoden 2011 jäsenmaksut ja jäsenedut Tämän viestin liitteenä on vuoden 2011 jäsenmaksukuitti, jolla maksun voi suorittaa seuramme tilille. Käyttäkää maksaessa viitenumeroa. Sen avulla suoritus ohjautuu oikealle tilille. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti vuosijäsenmaksumme on 15 euroa ja se sisältää myös Karjalan Liiton jäsenmaksun, liiton jäsenyyden ja sen tarjoamat jäsenedut. Jos haluat maksaa Karjalan Liiton jäsenmaksun jonkun muun karjalaisseuran kautta, niin ilmoita siitä rahastonhoitajalle. Tarkoitus on, että liiton jäsenmaksu peritään vain yhden seuran kautta. Seuramme on Ylläsjärven Tunturihotellin osakas.tähän perustuen kaikilla jäsenillämme on oikeus alennukseen hotellin majoitushinnasta. Alennus on 5 euroa vuorokaudelta. Käyttäkää etu hyväksenne tunturimatkailua suunnitellessanne. Toimittaja/tiedottaja Löytyisikö jäsenistömme keskuudesta kokenutta tekstintekijää graafikon työpariksi. Tehtävänä olisi: kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän jäsentiedoteaineiston hankinta, toimittaminen sekä juttuarkiston hoitaminen olet valmis osallistumaan eri puolilla Suomea seuran ja muiden karjalaisten yhteisöjen tilaisuuksien dokumentointiin, haastattelujen tekoon ja journalistiseen valokuvaukseen. Jos olet kiinostunut, ota yhteys: Asko Simanainen asko.simanainen@ciminfo.fi puh. 040 5965954 UUSI KARTTA KOITONKYLÄSTÄ Olen tutkinut kaikki Koitonkylää koskevat isojakokartat vuodelta 1857. Näiden perusteella olen piirtänyt 1920-luvulla tehtyyn topografiseen peruskarttaan 1:20 000 kaikkien Koiton kantatilojen rajat ja rajamerkit. Tiedustelut ja tilaukset: Martti Manu 040-5310669 tai sähköposti: martti.manu(at)saunalahti.fi Hinta on 5 euroa sisältäen postituksen. Kartta on värillinen ja A3 kokoa. Kotiseutumatka Suistamolle 6. 11.6.2011 Lähdemme 6.6 Helsingistä klo. 6.00 Ensimmäinen päivä on matkapäivä ja matkareitti on Helsinki Kouvola Lappeenranta Imatra Kitee Värtsilä. Toisena päivänä menemme kotiseudulle. Suistamon kirkolla jakaannumme takseihin, jotka vievät meidät itsekunkin määränpäähän. Siksi on hyvin tärkeää ilmoittautumisen yhteydessä kertoa kyydin tarpeesta. Kolmantena päivänä päätämme itse, missä haluamme käydä. On mahdollisuus mennä Valamoon, tutustua Sortavalaan, käydä Kollaalla tai Ruskealassa. Ehdottakaa itse. Neljäntenä päivänä lähdemme kotiin. Sortavalassa majoitumme hotelli Kauniissa, missä meillä on myös aamupala ja illallinen. Tulopäivänä on illallinen, lähtöpäivänä aamiainen. Hintaan ei ole tullut vielä vahvistusta Venäjältä, mutta arvioin sen olevan alle 400 euroa. Muutoksia voi tulla vielä matkareittiin. Ilmoittautumiset Kirsti Riikoselle: kriikon3@welho.com puh.050-5205115 tai matkatoimistoon FINNSOV TOURS puh. 09-43669611/ Liisa Panschin Matka on loppuunmyyty. SUISTAMON PERINNESEURA NETISSÄ Perinneseuran kotisivut on avattu Karjalan Liiton sivustojen yhteyteen osoitteessa http://www.karjalanliitto.fi/suistamonperinneseura. Käypä katsomassa. Tarkoitus on pitää siellä ajankohtaiset tapahtumat ja asiat. Suistamon Perinneseura ry:n pankkitilinumero muuttuu! Uusi tilinumeromme on: FI73 5092 1220 0549 73

12 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero Roikonkoskelaiset juhlivat Hankasalmella 29.8.2010 Terttu Hoviniemi Ilo oli ylimmillään ja Karjalaisten laulun mahtava sointi voimisti yhteistä muistoamme Suistamon rannoista ja Roikonkosken kuohuista, kun henkinen evakkotaival päättyi kuulaan aurinkoisena sunnuntaina kauan kaivattuun tapaamiseen. Joukossa oli evakkokulkijoita, joiden keskinäisestä tapaamisesta oli kulunut jo peräti 65 vuotta. Valokuva: Tuija Manninen/Hankasalmen-sanomat Kyösti Sosoi Lapualaisen evakkotalon jälkeläisen Sakari Saaren idea ja Terttu Hoviniemen toiminta sai meidät kokoontumaan 29.8.2010 Hotelli Revontuleen Hankasalmella. Uuden Roikonkosken sahan paikka tuntui sopivalta, sillä enin osa Roikonkosken väestä sijoittui sodan jälkeen Hankasalmelle. Roikkolaisia ja heidän jälkeläisiään saapui noin 40 tapaamaan tuttuja sekä nuorempaa sukupolvea. Odotukseni täyttyivät. Useimmat olivat näöltä vieraita, mutta kuitenkin nimituttuja. Olihan noista nimistä puhuttu lapsuuden kodissamme, ja nyt monet nimet saivat kasvot. Yhteystietoja kertyikin myöhempää kanssakäymistä varten. Aika vain oli rajallinen yksi ilta lisää olisi avannut enemmän muistisolmuja. Lapsuudesta muistan kuinka vanhat kar- Lapuan Länsikylässä olleiden evakkojen tapaaminen Hankasalmella. Eturivissä vanhimmat evakot ja evakkoisäntä Sakari Saari.

jalaiset tavatessaan alkoivat tarinoida, ja me lapset kuuntelimme hiljaa noita jännittäviä kertomuksia. Nytkin koimme hienoja hetkiä. Jo Aune Tuikan avaus herkisti mielemme ja Eila Siekkinen runotulkintoineen sai monille kotikylän kaipuun pintaan. Terttu Hoviniemen kokoaman kesän 1944 tietopaketin avulla sekä Katrina Suikki-Hiltusen dokumenttitarinan näytteiden välittämänä saattoi aistia evakkotaipaleen raskauden. Härkösten jälkeläisten laulut Sylvi Tuukkasen johdolla liikuttivat myös yleisöä. Roikonkosken kyläkarttaan sekä evakoiden sijoituskarttaan teimme tarkennuksia sekä korjasimme virheitä. Arvokasta tietoa toi Sakari Saaren selvitys Lapuan Länsikylän evakkotaloista, Bjarne Karlsonin muistikuvat sahan Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero toiminnasta ja vaikutuksesta yhteisöön sekä Vaasan maakunta-arkistossa säilyneistä Suistamon pakolaisten evakkokorteista. Arvostuksemme ja kiitoksemme osoitamme kaikille niille, jotka majoittivat evakoita. Olosuhteet eivät olleet helpot kummallekaan osapuolelle. Päivä oli matkustamisen arvoinen. Yhdessäolo toi mieleen, kuinka vanhempien kertomukset ja heidän yhteiset kokemuksensa luovat läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Mieleen nousivat Lappeenrannasta lähteviä saattavan tietaulun sanat Taasha myö tavattii. Tuutha sie vastakii. Monien tervehdys lapsuuden ystävälle oli tuo ensimmäinen lause, ja toinen lause oli hyvästellessä esitetty toive. Terttu Hoviniemi kuvasi (3 kuvaa) nykyistä Roikonkoskea 3.7.2009, jolloin evakkojunan lähdöstä oli kulunut tasan 60 vuotta. Koskelleni Karjalassa Roikonkosti kaipuun koski rajan takaa virtailee, täällä neito kaihoposki mierontietä matkailee. Hiljentyy niin sydämeni Roikonkosken muistoissaan, kaipuustani lumpeet nousee Mustanlammen poukamaan. Rentukoita Kulleroita rannat kukkii tuhlaten missään nyt sen loiston vertaa maailmalta löydä en. Tahtoisin niin oksan taittaa lapsuustuomen helmoista matkahaavain arvet pestä Roikonkosken kuohuissa. Ehk ei tiedä neidot siellä koskenrantaa astuissaan, kuinka oudon mierontiellä kadehdinkaan askeltaan. 13 Niin kuin leikkokukkaparka tuulen teillä hulmuaa, on latva täällä juuret siellä, enkä juurru uudestaan. Harmaantuu pää elontiellä askeleet jo harventuu vaan aatokset on aina siellä muistot senkun nuorentuu. Katso Luoja laupiaasti toiveistani haikeimpaan, tiedät, kaipaan siihen asti, konsa kosken nähdä saan. Eila Siekkinen (o. s. Saatsi)

14 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero T U O R T O D O K S T K I J A I S U K U P I I R I J E N Y R Johannes Sidoroff Ortodoksisukujen tutkimus Suomessa Ortodoksinen kirkko on Suomessa luterilaisen kirkon ohella toinen ns. valtionkirkko, johon kuuluu tällä hetkellä noin 60 000 jäsentä. Ortodoksit ovat juuriltaan pääosin viime sodissa menetetyn Suomen Karjalan alueelta. Osan taustat ovat Venäjältä, Vienasta, Aunuksesta ja kauempaakin venäjän eri alueilta. Lisäksi viime aikoina seurakuntiin on liittynyt jäseniä muista kirkkokunnista sekä maahanmuuttajista. Kirkolla on kolme hiippakuntaa, Karjalan, Helsingin ja Oulun hiippakunnat. Seurakuntia on 25. Kirkkoja ja rukoushuoneita on noin 150. Seurakunnat Vuonna 1939 suomen ortodoksisessa kirkkokunnassa oli 28 seurakuntaa ja 4 luostariseurakuntaa. Talvisodan jälkeen luovutetuille alueille jääneistä seurakunnista muodostettiin ns. siirtoseurakuntia, jotka toimivat niillä alueilla, joihin valtaosa seurakunnan jäsenistä sijoitettiin. Jatkosodan aikana seurakunnat muuttivat takaisin Karjalaan, siirtyäkseen uudelleen evakkoon vuonna 1944. Siirtoväen asuttamisen yhteydessä seurakuntien väki hajaantui ympäri maata ja nykyiset, uudet seurakunnat perustettiin vuonna 1950. Tässä yhteydessä vanhat seurakunnat lakkautettiin ja niiden jäsenet siirrettiin siihen seurakuntaan, minkä alueelle he olivat asettuneet asumaan. Sellaiset henkilöt, joiden asuinpaikka oli tuntematon, siirrettiin kirkkokunnan keskusarkistoon, josta kirkonkirjat siirrettiin uusiin seurakuntiin sitä mukaa, kun heidän asuinpaikkansa tuli selville. Vanhojen seurakuntien arkistot siirrettiin Mikkelin maakunta-arkistoon. Suistamon kreikkalaiskatolinen seurakunta Suistamon pitäjä oli muiden Raja- Karjalan pitäjien tapaan ortodoksinen. Vuonna 1937 suoritetun henkikirjoituksen mukaan Suistamon väestöstä 63 prosenttia oli ortodokseja. Suistamolla toimi ainoastaan ortodoksinen seurakunta. Suistamon luterilaiset kuuluivat Soanlahden luterilaiseen seurakuntaan. Vastaavasti Soanlahden ortodoksit kuuluivat Suistamon kreikkalaiskatoliseen seurakuntaan. Talvisodan jälkeen Suistamon seurakunnan virasto sijaitsi ns. siirtoseurakuntana Laihialla ja jatkosodan jälkeen Kiuruvedellä. Uusien seurakuntien muodostamisen jälkeen valtaosa suistamolaisista sijoittui Kiuruveden, Iisalmen ja Pielaveden ortodoksisiin seurakuntiin. Ortodoksinen sukututkimus Ortodoksinen sukututkimus eroaa muusta sukututkimuksesta ainoastaan kirkon arkistojen osalta. Muuten käytettävissä ovat samat sukututkimusaineistot kuin sukututkimuksessa yleensä. On todettava, että nykyisin lähes jokainen sukututkija joutuu melkein aina tutkimuksensa jossakin vaiheessa perehtymään myös ortodoksisukuihin, sillä siirtolaisuuden aikana ortodokseja avioitui kaikkialle Suomeen. Uskonnon muutokset olivat tuona aikana hyvin yleisiä, siirryttiin herkästi, nimenomaan avioliitojen kautta valtauskonnon piiriin. Taustat ovat kuitenkin alkuperäiset ja johdattavat tutkimuksissa ortodoksikirkon piiriin. Ortodoksisukujen tutkimisen erityispiirteitä ovat venäjän kieli, ajanlaskuero, patronyyminimet ja kirkonkirjojen rakenne. Käsittelen niitä myöhemmin erikseen. Suuria muutoksia aiheutti Suomen itsenäistymisen seurauksena tapahtunut Suomen ortodoksisen kirkon irtaantuminen Moskovan patriarkan alaisuudesta ja muuttuminen Konstantinopolin Ekumeenisen patriarkan alaiseksi, hallinnollisesti itsenäiseksi kirkoksi. Suurin ongelma kieli Vaikka sukututkija joutuu tutkimuksissaan aina tekemisiin vieraan kielen kanssa. Milloin se on ruotsi, milloin saksa, milloin latina, milloin venäjä. Ortodoksisen kirkon virallinen asiakirjakieli oli noin vuoteen 1920 saakka venäjä. Useimmat sukututkijat kokevat sen suurimmaksi ongelmaksi siksi, että kieli sekä kirjaimisto ovat erilaisia, kuin mihin me olemme tottuneet. Kirkonkirjoissa käytetty vanha venäjän kieli poikkeaa jonkin verran nykyisestä, mikä lisää osaltaan tutkimisen vaikeutta. Tosin esiintyvä sanasto on hyvin suppea, joten sen opetteleminen ei tuota ylivoimaista ongelmaa. Vaikeampaa on usein käsialan selvittäminen! Karjalaiset olivat aikanaan tottu-

Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero 15 neet tähän kielelliseen moninaisuuteen. Valtion virallinen kieli oli Ruotsi tai Suomi, kirkon arkistokieli oli Venäjä, jumalanpalveluskieli kirkkoslaavi ja oma puhe-ja käyttökieli Karjala. Kirjaimisto Venäjän kieli kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin. Tämä aiheuttaa jonkin verran sekaannusta ns. translitteroinnissa, joka on vuosien saatossa muuttunut. Se aiheutuu translitterointikielen muuttumisesta. Ensimmäiseen maailmansotaan saakka venäjän virallinen translitterointikieli oli Saksa. Sen jälkeen Ranska ja nykyisin Englanti. Muutokset aiheuttavat eroja nimien kirjoitettuun muotoon. Ajanlaskuero Ortodoksinen kirkko käyttää juliaanista kalenteria. Sen aika on meillä käytettävää gregoriaanista kalenteria jäljessä. Aikaero kasvaa jatkuvasti hieman ja on tällä hetkellä 13 vuorokautta. 1700- luvulla aikaero oli 11 vuorokautta, 1800- luvulla 12 vuorokautta ja 1900-2000 luvuilla 13 vuorokautta. Suomen ortodoksinen kirkko otti käyttöön gregoriaanisen kalenterin ja siirtymävaiheessa kirkonkirjoihin muutettiin ns. uuden ajanlaskun mukaiset syntymäajat. Tässä muutoksessa tehtiin joissakin tapauksissa selviä virheitä. Esimerkiksi Suistamon seurakunnassa kaikkien syntymäaikoihin lisättiin 13 vuorokautta, vaikka 1800- luvun puolella syntyneille lisäyksen olisi pitänyt olla 12 vuorokautta. Syntymäaikaan tuli yhden päivän virhe näissä tapauksissa kaikille hieman yli 20-vuotiaille! Patronyyminimet ja nimenmuutokset Kirkon asiakirjoissa käytettiin yleisesti vain patronyyminimiä. Sukunimet olivat ortodoksialueella yleisiä jo 1800-luvun puolivälissä, mutta ne eivät olleet pakollisia. Kirkonkirjoissa sukunimiä ei jostain syystä käytetty kuin poikkeustapauksessa. Kun etunimi vielä annettiin usein perinnöksi, varsinkin vanhimmille pojille, sukututkijan tulee olla tarkkana sukupolvien vaihtumisen seuraamisessa. 1900-luvun alussa oli useita voimakkaita kampanjoita, joiden tarkoituksena oli nimien suomalaistaminen. Kampanjointi suuntautui ruotsalaisperäisiin mutta ennenkaikkea karjalaisiin ja venäläisperäisiin sukunimiin. Tuolloin monet, usein vasta aivan hiljattain vakiintuneet karjalaisperäiset sukunimet vaihdettiin suomalaisiin sukunimiin. Nimen muutos tehtiin muuttajan kannalta mahdollisimman helpoksi. Hänen tarvitsi vain valita uusi nimi valmiista, painetusta luettelosta, johon oli koottu runsaasti nimiehdotuksia. Valinnan jälkeen muutostoimenpiteet hoidettiin valmiiksi viranomaisten toimesta nopeutetussa aikataulussa. Vielä yksinkertaisemmin toimin suoritettiin etunimien suomalaistaminen. Kirkollishallituksen antaman ohjeistuksen mukaisesti nimet muutettiin kirkonkirjoihin kansliatyönä-, useimmiten edes kysymättä asianomaiselta halusiko hän muutosta vai ei! Näin Mihailista tuli Mikko, Feudorista Heikki, Ivanista Johannes, Jussi, Juhani tai Juho, Jekaterinasta Katri, Jevdokiasta Outi ja niin edelleen. Rikas Karjalainen nimiperinne koki melkoisen köyhtymisen noiden muutosten seurauksena. Kirkonkirjojen rakenne Sukututkimuksen kannalta merkittävät ortodoksiset kirkonkirjat muodostuvat rippikirjoista ja metrikoista. Rippikirjat ovat kylittäin tehdyt seurakuntalaisten luettelot, jotka tehtiin joka vuosi uudelleen. Kussakin rippikirjassa on siis kyseisen vuoden seurakuntalaisten luettelo. Metrikat muodostuvat kolmesta kirjasarjasta, jossa on yksityiskohtaisesti merkittynä syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luettelot. Kirkonkirjojen rakenne muuttui suunnilleen samaan aikaan, kun kirkonkirjakieli muuttui suomeksi. Uudempi muoto, noin vuodesta 1920 on pääkirja, jossa kaikki edellämainitut tiedot on yhdistetty samaan kirjasarjaan. Suistamon seurakunnassa ensimmäiset pääkirjat tehtiin vuodesta 1900 alkaen. >>> Arkkipiispa Leo tapaamassa kirkon 165-juhlan osanottajia entisen seurakuntatalon edustalla 2009.

16 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero Tutkimusta helpottavia asioita Kuten edellä on todettu, venäjän kieli muodostaa ortodoksisukujen tutkimisessa vaikeimmaksi koetun alueen. Tutkimusta helpottaa eräiden seurakuntien osalta se, että kirkonkirjoja on viime vuosina käännetty suomen kielelle. Näitä suomennoksia on vasta muutamista seurakunnista, mutta työtä tehdään koko ajan uusien seurakuntien mukaan saamiseksi. Työ on hidasta ja lähinnä taloudellisien mahdollisuuksien puuttuminen hidastaa sitä. Valmiina ovat suomennokset Impilahden kunnan Kitelän ja Pitkärannan seurakunnista, sekä Suojärven kunnan Annantehtaan ja Suojärven seurakunnista. Myös Suistamon seurakunnan osalta käännöstyö on valmistunut ja Salmin seurakunnan tietojen suomennustyö on loppuvaiheessaan. Suomennustyö on tehty eri seurakuntien osalta erilaisin menetelmin, mutta niiden tulokset ovat sukututkijoiden käytettävissä. Salmin seurakunnan käännöstyö on ensimmäinen, joka tulee HisKi-tietokantaan. Ensimmäisten vuosien käännöstyöt ovat siellä jo nähtävissä. Muut suomennokset ovat arkistolaitoksella tai työn teettäneellä yhdistyksellä, jolta tiedot on saatavissa. Mikkelin maakunta-arkistosta suomenkielisiä sukuselvityksiä on tilattavissa kaikista seurakunnista. Arkisto tekee selvityksiä maksullisena virkatyönä. Tutkimusta vaikeuttavia asioita Suomen arkistolaitoksesta on suhteellisen hyvin saatavissa kirkonkirjatietoja niiden seurakuntien arkistoista, jotka ovat olleet aina Suomen alueella. Tietoa tarvittaisiin kuitenkin myös sellaisista henkilöistä, jotka ovat syntyneet, tai joiden taustat ovat vanhan itärajan takana venäjällä. Tiedetään, että siellä olevissa arkistoissa, Pietarissa, Viipurissa, Petroskoissa ja Arkangelissa on runsaasti tietoja, mutta niitä ei ole tänne tällä hetkellä virallista tietä saatavissa. Ainoa tapa tutustua näihin arkistoihin on mennä paikan päälle kielitaitoisena tai kielitaitoisen ja paikallisen kulttuurin sekä tavat tuntevan avustajan kanssa ja sopiva määrä dollareita mukana. Tällä tavoin arkistojen palveluja ja niissä olevia tietoja on saatavissa. Monet tutkijat ovat näin täydentäneet tutkimustietojaan. Työtä virallisien kanavien avaamiseksi tehdään jatkuvasti rajan molemmin puolin, mutta aikataulu on avoin. Ortodoksisukujen Tutkijapiiri Ortodoksisukujen Tutkijapiiri perustettiin vuonna 1993 avuksi ja yhdyssiteeksi tutkijoille, joiden taustat ovat ortodoksisuvuissa. Tarpeen yhdistyksen perustamiselle loi sukututkimusharrastuksen yleistyminen ja yleisen sukututkimusopetuksen puute tällä alueella. Tutkijapiiri on toimintansa aikana järjestänyt lukuisia sukututkimuskursseja, luentotilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä, jotka ovat keskittyneet erityisesti ortodoksisukujen tutkimuksessa keskeisiin asioihin. Lisäksi tutkijapiiri on kustantanut ortodoksisukujen tutkimista käsittelevän osan Suomen Sukututkimusseuran kustantamaan sukututkimusoppaaseen Sukututkimus askel askeleelta. Kirjassa käytetty esimerkki on Pakkasen suku Suistamolta. Tutkijapiirin jäsenet ovat julkaisseet piirin toiminnan aikana nelisenkymmentä sukututkimus-julkaisua ja auttaneet lukuisia tutkijoita alkuun oman sukututkimuksensa laatimisessa. Tätä toimintaa jatketaan ja toivotaan kaikkia asiasta kiinnostuneita mukaan. Tutkijapiirin yhteystiedot ovat Suomen Sukututkimusseuran kotisivuilla internetissä. Suistamon Perinneseura ry 60 v u o t t a Perustettiin sukuseuratoimikunta, jonka vetäjäksi valittiin Shemeikan sukuseurassakin toimiva hallituksen jäsen Seppo Shemeikka. Muiksi jäseniksi sukuseuratoimikuntaan valittiin puheenjohtaja Sulo Maanonen ja hallituksen jäsenet Olli Saatsi, Martti Manu ja Johannes Sidoroff. Alkuvaiheessa selvitettiin suistamolaistaustaisten sukuseurojen määrä. Tuolloin löydettiin kymmenen toimivaa sukuseuraa. Suurin osa niistä oli rekisteröimättömiä, mutta ne toimivat kuitenkin normaalien yhdistystapojen mukaisesti kokoontuen säännöllisesti sukutapaamisiin. Näitä seuroja olivat Blinnikan sukuseura, Iljinin sukuseura, Kuljukan sukuseura, Kuusimäkeläiset, Käyhkön sukuseura, Suistamon Lytsyt, Okulovin sukuseura, Suistamon Pakkaset, Shemeikan sukuseura ja Uljoin Jyrin jälkeläiset (Vuoriset). Myöhemmin on perustettu Lisitsinien ja Manujen sukuseurat. Perinneseura aloitti yhteydenpidon sukuseuroihin tarjoamalla seurojen tiedotuksille tilaa Perinneviestin sivuilla. Sukututkimus kuuluu yhtenä osana kaikkien sukuseurojen toimintaan. Suurena vaikeutena sukututkimuksen aloittamiseen on pidetty kirkonkirjatietojen tulkinnan vaikeutta. Tästä syystä sukuseuratoimikunta päätti jo toimintansa varhaisessa vaiheessa ottaa ohjelmaansa Suistamon kreikkalaiskatolisen seurakunnan kirkonkirjojen suomentamistyön. Muutamien naapuriseurakuntien esi-

Johannes Sidoroff merkin mukaisella tavalla tehtiin päätös kirkonkirjojen suomentamisesta siten, että henkilöhistoriaa käsittelevä aineisto, metrikat ja rippikirjat sekä pääkirjat suomennetaan. Metrikat ja pääkirjat kokonaisuudessaan ja rippikirjat joka viidenneltä vuodelta. Suistamon kirkonkirjoja on säilynyt käännöskelpoisessa kunnossa vuodesta 1786 alkaen. Käännöstyön tekijäksi valittiin HuK Tuula Kiiski Joensuusta. Työ saatiin käyntiin syksyllä 1998 sen jälkeen, kun Perinneseuralta ja Joensuunseudun suistamolaisilta oli saatu lupaus käännöksen ensimmäisen osan kustannuksien rahoituksesta. Käännöstyö jaettiin kustannuksien tasaamiseksi neljään osaan. Ensimmäinen Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero Suistamolainen sukuseuratoiminta Suistamon Perinneseura otti 1990-luvulla ohjelmaansa korostetusti sukuseuratyön. osa käsitti uusimman aineiston vuosilta 1900 1926. Tämä osa valmistui 1999. Rahoitusvaikeuksien vuoksi työssä oli pieni tauko, mutta seuraava osa 2, käsittäen vuodet 1875 1899 saatiin valmiiksi vuoden 2000 lopussa. Kolmas osa, vuodet 1850 1874 ja neljäs osa, vuodet 1786 1849 valmistuivat vuoden 2003 aikana. Näin mittava, noin 43 000 kirkonkirjasivua käsittävä käännöstyö oli saatu valmiiksi ja kokonaisuudessaan sukututkijoiden käytettäväksi. Suomennoksesta valmistettiin seuran toimesta neljän CD-rom levykkeen sarja, jota on myyty sukututkijoiden käyttöön seuran perinnetuotevarastosta. Sarjaa täydennettiin vielä 17 vuonna 2004 suomentamalla verorevisiokomission pöytäkirja vuodelta 1764. Siinä on luetteloitu veronmaksukykyiset suistamolaiset kyseisenä vuonna. Sukuseurojen toimesta on tehty ahkerasti sukututkimustyötä. Sukuseuratoimikunnan toimintakauden aikana on tehty monia sukututkimuksia ja sukukirjoja. Esimmäiseksi valmistui Aulis ja Leevi Blinnikan toimesta Blinnikan suvusta kertova kaksiosainen teos Karjalasta Kanta-Suomeen. Sitten ilmestyi Tyyne Pirkko ja Kai Pääkön toimittama, Kuljukan sukua käsittelevä kirja Kotiseutumme Karjala. Pertti Lytsy kokosi suistamolaisia runonlaulajasukuja käsittelevän sukukirjan Sotikaisia ja Lytsyjä Suistamolta. Sarjaan voi lisätä myös Rauno Malviniemen kirjoittama, Shemeikan suvun runolaulajista, kanteleensoittajista ja itkuvirrentaitajista kertova kirja Tapion Tuvilla. Suistamon Perinneseura on avustanut tarvittaessa kaikkien näiden kirjojen markkinoinnissa perinnetuotteiden myyntiluettelon kautta. Lisäksi on laadittu kyläkarttoja kaikista Suistamon kylistä ja niitä on toimitettu jäsenistölle runsaasti myyntivarastomme kautta. Lippukulkue Suistamon kirkonmäellä 2009. Vas. Vieno-Kyllikki Riuttu, Tuomo Maljonen, Eeva Valkama ja Pirjo Eloranta.

18 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero SUISTAMON KYLÄKUMMIT Jos haluat kysellä sukusi vanhoista kylistä, ota yhteyttä kyläkummeihimme. (tiedot päivitetty 1.2.2011) Palomylly Hannu Loima, Joensuu, puh.(013) 821 528 tai 050 4642 528 Petäjäselkä Einari Jokinen, Heinäkylä, puh. 040 592 5696 tai 0400 892 482 Pyörittäjä Utria Helotie, Espoo, puh. 0400 721 314 Mika Kääriäinen, Kauppilanmäki, puh. 0400 427 534 Roikonkoski Leena Hotari, Heinola, puh. (03) 714 1120 Bjarne Karlsson, Tohmajärvi, puh. (013) 631 211 bjarne.karlsson(at)pp1.inet.fi Suistamon kirkonkylä Seija Raitanen, Laitila, puh. 040 577 6729 Eeva Valkama, puh.(09) 875 3620 (Helsinki) tai (017) 823 933 (Iisalmi) Vieno Kyllikki Riuttu, Helsinki, puh. 050 360 2706 Laura-Liisa Pitkänen, Helsinki, puh. 040 0408099 Ahvenlampi Väinö Nousiainen, Helsinki, puh. 040 778 3116 Alattu Aino Kurkinen, Karjaa, puh.040 750 3029 Kalevi Jokinen, Iisalmi, puh. 044 323 3945 Salo-Uuksu, Hudjakka Mirjam Kurkela, Vantaa, puh. (09) 458 2887 Seppo Shemeikka, Vantaa, puh. (09) 874 5434 Kontro, Muuanto, Petäjäselkä, Shemeikka, Teronvaara Seppo Shemeikka, Vantaa, puh. (09) 874 5434 Ihatsu Veijo Kanninen, Vaasa, puh. 050 580 1659 Jalovaara Aulis Blinnikka, Helsinki, puh. (09) 675 657 Leevi Blinnikka, Jyväskylä, puh. 040 704 0467 Koitto Martti Manu, Helsinki, puh. 040 531 0669 martti.manu(at)saunalahti.fi Olli Saatsi, Helsinki, puh. 0400 504 777, olli.saatsi(at)kolumbus.fi Kontuvaara, Laitioinen, Haapaselkä, Muiniekansalo, Pihlajaselkä, Lohjanselkä Sulo Maanonen, Tuusula, puh.(09) 275 1406 tai 040 703 3672 Leppäsyrjä, Homila, Piensarka Olavi Kyyrönen, Kulho, puh. 050 586 2440 olavi.kyyronen(at)elisanet.fi Loimola Ritva ja Tapio Kangasniemi, Pirkkala, puh. (03) 368 2715 Irja Tenhunen, Iisalmi, puh. 050 346 3343 Suursarka Arvi Salo, Helsinki, puh.050 490 3604 Ari Misukka, Nastola, puh. 040 595 7212 ari.misukka(at)phnet.fi Uuksujärvi, Maisula Päivi Harjusalmi, Savonlinna, puh. (015) 272 754 paivi_harjusalmi(at)hotmail.com Eila Markkinen, Haapajärvi, puh. 040 556 4317 Äimäjärvi Johannes Blinnikka, Yläne, puh. (02)256 3793, 044 507 2200 Irja Härkönen, Helsinki, puh. (09) 671 584 Leevi Härkönen, Heinäkylä, puh. 040 351 3678 Tarkempia tietoja kyläkummeista ja kyläkummitoiminnasta antaa: Olli Saatsi, Helsinki, puh. 0400 504 777, olli.saatsi(at)kolumbus.fi

Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero Suistamon Perinneseuran myynnissä olevia JULKAISUJA JA PERINNETUOTTEITA Perinneseuran muita myyntituotteita: Lauri Leikkonen: Näytelmä Rajalla... Anna-Liisa Tenhunen: Itkuvirren kolme elämää... Unto Martikainen: Vienan ja Aunuksen kohtalontie... Unto Martikainen: Karjalan kujasilla... Unto Martikainen: Kiskot vievät Karjalaan - Karjalan rautateiden historia... Unto Martikainen: Vanhan Karjalan tarinoita... Unto Martikainen: Särkyneiden toiveiden maa... Matkalla - Iisalmen seurakunnan historia... Suistamon perinnekartta... Kyläkarttoja Suistamolta... Bukulein hautausmaan kartta hautaluetteloineen... Suistamo-adressi... Pöytästandaari, aihe Suistamon pitäjävaakuna... Pöytästandaari, aihe Suistamon Perinneseuran lippu... Suistamon vaakuna, kipsivalu... Suistamolaisia sananparsia... Suistamolaisuus elää Suistamon Perinneseuran historiikki... Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta... Suomennos verorevisiokomission luettelosta Suistamolta v.1764 CD-rom.. Suistamon kreikkalaiskatolisen seurakunnan kirkonkirjojen suomennos CD-rom levyke osa I vuodet 1900 1926... osa II vuodet 1875-1899... osa III vuodet 1850-1874... osa IV vuodet 1786-1849... Suomennokset sisältävät rippikirjat joka viidenneltä vuodelta, sekä syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luettelot sekä pääkirjat täydellisinä. CD-äänite: Suistamo-valssi, säv. Kauko Kämäräinen... Tuotteita on myynnissä Suistamon Perinneseuran omissa tilaisuuksissa ja suistamolaisseurojen yhteisissä tapahtumissa. Tuotteita voi myös tilata postitse, jolloin toimituskulut lisätään hintaan. Tilaukset: Johannes Sidoroff, puh. (09) 417 2576 Muuta: Anne Kauhanen-Simanainen: Valmentaudu vanhuuteen viisaasti, opas omaehtoiseen ikääntymiseen. Hinta 29, Tilaukset: Asko Simanainen, 040 596 5954, asko.simanainen(at)ciminfo.fi, Patomäentie 3, 00640 Helsinki. Kirjallisuutta, oma kustannustoiminta: Aulis Blinnikka: Suistamolaisten joulukuu 1939... 10,- Simo Härkönen: Suistamon nimismiehen sotamuistelmat... 10,- Aune Kalkkinen: Hyvästi suistamo Muistojen kylistä evakkotielle... 15,- Seija Raitanen: Perintönä kädentaidot... 15,- Mikael Rajamo: Suistamon seurakunnan historia... 15,- Suistamo-kirja, näköispainos... 70,- Aulis Blinnikka ja Asko Simanainen: Muistojen Suistamo kuvina Elämää ennen evakkoaikaa... 50,- Suistamolaisten sukuseurojen sukukirjoja: Jorma Koskelin: Härkösten runolaulajasuvun jälkeläisiä Suistamolta 1700-luvulta vuoteen 2005... 25,- Karjalasta Kanta-Suomeen I, Blinnikan sukukirja... 30,- Karjalasta Kanta-Suomeen II, Blinnikan sukukirja... 20,- Uskon luotsi, Sergei Okulov Suomen ortodoksien vaiheissa... 30,- 10,- 30,- 30,- 30,- 30,- 30,- 30,- 25,- 10,- 5,- 12,- 5,- 40,- 40,- 70,- 5,- 10,- 10,- 20,- 35,- 35,- 35,- 35,- 10,- 19 SUISTAMON PERINNESEURA RY:N HALLITUS VUONNA 2011: Puheenjohtaja Tapio Maljonen, Pohjanpolku 4 B 12, 02100 Espoo, puh. 040 518 6701, tapio.maljonen(at)vantaa.fi Kunniapuheenjohtaja Sulo Maanonen, Sarsalankuja 30, 04380 Tuusula, puh. (09) 275 1406, 040 703 3672 Varapuheenjohtaja Kirsti Riikonen, Kaviokuja 7 B 55, 01200 Vantaa, puh. (09) 877 7482, 050 520 5115 Sihteeri Olli Saatsi, Keulakuvantie 1, 00870 Helsinki, puh. 0400 504 777, olli.saatsi(at)kolumbus.fi Rahastonhoitaja Johannes Sidoroff, Tarhamäenkuja 7, 05400 Jokela, puh. (09) 417 2576, johannes.sidoroff(at)pp1.inet.fi Muut jäsenet: Rauha Korpi, Putouskuja 2 C 62, 01600 Vantaa, puh. 040 534 3414 Saul Maanonen, Tenavatie 10, 00760 Helsinki, puh. (09) 389 3076, 050 549 7477 saul.maanonen(at)elisanet.fi Martti Manu, Tinasepäntie 31, 00620 Helsinki, puh. 040 531 0669 martti.manu(at)saunalahti.fi Ari Misukka Katajatie 4 as 1, 15560 Nastola puh. 040-595 7212 ari.misukka@phnet.fi Tyyne Pirkko Pääkkö Jäkälätie 2 B 16 00730 Helsinki puh. 050 563 8827 tyynepp(at)hotmail.com Kirsi Veijalainen Töyrytie 6 A 110, 00630 Helsinki puh. 050 431 5261 Vieno-Kyllikki Riuttu, Mikael Lybekinkatu 10 B 23 00250 Helsinki puh. 050 360 2706 vieno2006(at)hotmail.com Varajäsenet: Fanny Missonen, Rajasaarentie 5 A 6, 00250 Helsinki, puh. 040 536 0678, fannymikaela(at)hotmail.com Väinö Nousiainen, Kauriintie 4 Y 184, 00740 Helsinki. puh. 040 778 3116

20 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero Suistamon Perinneseura ry 60 v u o t t a Liity seuramme jäseneksi! Vuosijäsenyys vain 15, euroa Täyttämällä ja postittamalla alla olevan lomakkeen liityt nyt yli 500 jäsenisen Suistamon Perinneseura ry:n jäseneksi. Jäsenenä saat kaksi kertaa vuodessa seuran jäsenlehden Perinneviestin ja alennukset Ylläsjärven tunturihotellista. Lisäksi saat kaikki Karjalan Liitto ry:n yhteistyökumppaneiden jäsenetuudet, joita on runsaasti, sekä Karjalan Kunnaat-lehden vuosikerran. Postita tai soita: Johannes Sidoroff, Tarhamäenkuja 7, 05400 Jokela, puh. (09) 417 2576 johannes.sidoroff@pp1.inet.fi Aulis Blinnikka ja Asko Simanainen Muistojen Suistamo kuvina Elämää ennen evakkoaikaa Ilmestyy maaliskuussa 2011 Kirja kertoo vanhojen valokuvien avulla suistamolaisesta kulttuurista ja elämästä 1900-luvun alusta aina sotavuosiin saakka. Perinneseura käynnisti 2000-luvun alussa vanhojen valokuvien keräys- ja arkistointityön. Kuvia on arkistossa jo noin 1300 kpl joista kirjaan on poimittu noin 170 kappaletta. Kirja on suurikokoinen, joten se helpottaa suuresti kuvien katselua ja lukemista. Mielenkiintoinen kirja, joka sopii kaikenikäisille! Tilaukset: Johannes Sidoroff, Tarhamäenkuja 7, 05400 Jokela, puh. (09) 417 2576, johannes.sidoroff@pp1.inet.fi Sukunimi Etunimet Aikaisemmat sukunimet Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Syntymäaika Syntymäpaikka Jos Suistamo, myös kotikylä(t) Rastita jäsenyyteesi vaikuttaneet tekijät Kiinnostus Suistamon pitäjään Kiinnostus karjalaiseen kulttuuriin Oma sukulaisuussuhde Äiti Suistamolta Isä Suistamolta Isoäiti Suistamolta Isoisä Suistamolta Aviopuoliso Suistamolta Aviopuolison äiti Suistamolta Aviopuolison isä Suistamolta Aviopuolison isoäiti Suistamolta Aviopuolison isoisä Suistamolta Tuttava tai hänen sukunsa Suistamolta Tuttava tai hänen sukunsa Karjalasta Liityn jäseneksi Suistamon Perinneseuraan.../...kuuta, vuonna...... pvm allekirjoitus