AIKUISLUKIOLAINEN Helsingin aikuislukion opiskelijalehti n:o 1 5.4.2011 sivu 6 Miksi aikuislukioon? sivu 8 REPORTAASI Abi ja ylioppilaskirjoitukset sivut 14 15 VASTAPAINO Hermojen taittelua Nojatuolivaellusta Valoa aivoille! Nuku hyvin sivu 13 KOLUMNI Taiteen tekemisen vaikeus Levyarvioissa ruotsalaisbarokkia, ortodoksista kirkkomusiikkia ja Michael Monroeta sivu 12
Tässä numerossa 4 Pääkirjoitus: Viisas ihminen kommunikoi 5 Ajankohtaista: grafiikkaa, kirjallisuutta, elokuvia 6 Artikkeli: Aikuislukiosta haetaan yleissivistystä ja ponnistetaan jatko-opintoihin 8 Reportaasi: Abi ja ylioppilaskirjoitukset 12 Levyarviot: Agrell, Rachmaninov, Monroe 13 Kolumni: Taiteen tekemisen vaikeus 14 Vastapaino: Hermojen taittelua, ratsastusretkiä, valoa ja unta 3
PÄÄKIRJOITUS Viisas ihminen kommunikoi Kun puhutaan aikuislukiosta, monen mielikuvissa siellä opiskelevat lähinnä keski-iän tukevasti ylittäneet wannabe-viisaat ja itsensäkehittäjät. Täti oli siellä espanjan kurssilla. Naapurin tullivirkailija kirjoitti oikein ylioppilaaksi! Todellisuudessa suurin osa aikuislukion opiskelijoista on alle 30-vuotiaita. Itse asiassa luokassa istuu laaja kirjo eri elämänkokemuksella varustettuja persoonia, joita yhdistää ainakin yksi asia: halu oppia. Homo sapiens onkin äärimmäisen oppivainen ja sopeutumiskykyinen laji. Se pystyy näkemään mahdollisuutensa ja oppimaan virheistään. Sillä on luontainen kommunikaation ja sosiaalisen hyväksynnän tarve, minkä ansiosta sen vuorovaikutustaidot ovat erityisen alttiita kehittymiselle. Homo sapiens voi puhua sujuvasti jopa useita eri kieliä. Kielitaidosta koituvan ilon tietää jokainen, joka on onnistunut vieraassa maassa saamaan itselleen syötävää tai löytämään perille. Kun viisas ihminen kohtaa ongelman, hän avaa suunsa kaupassa, kadulla, matkalla, hississä, kotona, pulpetissa. Hänelle hymyillään tai pudistetaan päätä. Hänelle vastataan. Häntä kuunnellaan. Kysymystä seuraa vastaus, ja syntyy dialogi. Tätä lehteä tehdessämme olemme ratkoneet kysymyksiä välimerkeistä aikatauluongelmiin ja lainsäädäntöön. Siksi Sinulla, hyvä lukija, on nyt edessäsi ihka ensimmäinen Aikuislukiolaisen numero. Se syntyi, koska me puhuimme, kirjoitimme, valokuvasimme, editoimme ja taitoimme. Se syntyi, koska halusimme oppia ja viisastua. Anna Saari. AIKUISLUKIOLAINEN Kalevankatu 8 10 00100 Helsinki puh. 040 334 9019 www.helsinginaikuislukio.f i PÄÄTOIMITTAJA Anna Saari anna.saari@edu.hel.fi TOIMITUS Valtteri Matilainen Karo Tetri Aino Valojärvi KUVITTAJAT Valtteri Matilainen Anna Saari Kannen kuva: Anna Saari TAITTO Toimitus, Koululehtikone MEDIATIEDOT Aikuislukiolainen on Helsingin aikuislukion lehtikurssin tuottama lehti. Se ilmestyy kerran vuodessa tai aina kun koulukohtainen syventävä kurssi ÄI12 järjestetään Helsingin aikuislukiossa. Aikuislukiolainen on riippumaton julkaisu, jonka tarkoituksena on välittää tietoa aikuislukio-opiskelusta ja koulua ympäröivästä elämästä. Aikuislukiolainen on ladattavissa pdf-muodossa koululehtikone.fi-sivustolta sekä Helsingin aikuislukion kotisivulta www.helsinginaikuislukio.fi. 4
Kirjallisuutta Unkarista Jos Unkarin nykykirjallisuus ei ole tuttua, kannattaa tarttua syksyllä 2010 ilmestyneeseen Helsingin aikuislukion äidinkielenopettajan Anna Tarvaisen toimittamaan antologiaan Mitä olet nähnyt ja kuullut. Kirja sisältää niin proosaa kuin runoa Unkarista. Antologiaa saa vain kirjastosta, sillä Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus ei ole painattanut sitä kaupalliseen levitykseen. Uusi suomennosvalikoima onkin julkaistu keskuksen 30-vuotisjuhlan kunniaksi. Teoksessa on mukana 17 kirjailijaa, joita ovat suomentaneet Outi Hassi, Juhani Huotari, Tuula Komsi, Hannu Launonen, Tähti Pullinen ja Anna Tarvainen. Anna Saari Grafiikkaa sairaalassa Suursuon sairaalassa oli kahden kuukauden ajan nähtävillä viiden graafikon yhteisnäyttely. Helsingin aikuislukion koulusihteeri Sirpa Hömppi sekä Eeva-Liisa Alanen, Satu Hakamäki, Kari Pitkänen ja Maini Schildt ripustivat vedoksensa sairaalan Viriketoiminnankäytävälle kävijöitä ilahduttamaan. Hömppi kertoo, että näyttelyn työt syntyivät yhteisessä grafiikanpajassa. Viivaa ja pintaa x 5 1.2. 31.3.2011. Anna Saari Ilmaisia elokuvia lukiolaisille Bio Rexissä Lasipalatsin Bio Rexissä jatkui maaliskuun ajan elokuvien klassikkosarja, joka oli suunnattu pääkaupunkiseudun toisen asteen opiskelijoille ja heidän opettajilleen. Torstaisin järjestetyt näytökset olivat ilmaisia. Sisään pääsi ilmoittautumalla paikan päällä. Sarjassa nähtiin nyt viisi valta-teemaista elokuvaa. Niistä tunnetuin lienee kaikkien aikojen parhaaksi elokuvaksi äänestetty Orson Wellesin ohjaus Citizen Cane. Sarjan muut elokuvat olivat Jean Renoirin pakodraama Suuri illuusio, Charles Chaplinin kuuluisa satiiri Diktaattori, Akira Kurosawan samuraielokuva Ran sekä Jane Campionin ravisuttava kolmiodraama Piano. Elokuvaklassikot-sarjaa järjestävät Helsingin kulttuurikeskus, Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali. www.hel.fi/kulttuuri Anna Saari 5
Aikuislukiosta haetaan yleissivistystä ja ponnistetaan jatko-opintoihin 6 Helsingin aikuislukion opiskelijat ovat tyytyväisiä opetuksen korkeaan tasoon. Antti Malkki tutki pedagogisten opintojen seminaarityössään aikuislukioon hakeutumiseen ja opintojen etenemiseen vaikuttavia tekijoitä. Kyselytutkimuksen mukaan yleisimmät syyt hakeutua aikuislukioon ovat ylioppilastutkinnon suorittaminen ja sen vaikutus jatko-opintoihin pääsemiseen. Myös yleissivistyksen hankkimista oli pidetty tärkeänä tutkinnon ohella. Tutkimuksesta käy ilmi, että hyvien opettajien, opetuksen tason ja suotuisan oppimisympäristön koetaan olevan suurimpia syitä tyytyväisyyteen. Näiden lisäksi opiskelun joustavuutta arvostetaan. Aikaisemmissa aikuislukiota käsittelevissä tutkimuksissa ei ole havaittu opiskelijoiden kehuvan opetuksen tasoa, Malkki kirjoittaa.
Yleisimmiksi opiskelua vaikeuttaviksi tekijöiksi olivat paljastuneet työssäkäynti opintojen ohella ja opiskelumotivaation puute. Työssäkäynnin oli ilmoittanut syyksi kolmasosa ja motivaation puutteen noin viidennes vastaajista. Malkki pitää jälkimmäistä tulosta yllättävänä aiempiin tutkimuksiin verrattuna, mutta huomauttaa, että siihen saattaa olla syynä nuorten opiskelijoiden suuri osuus tutkimuksessa. Puolet motivaation puutteen maininneista oli 19-vuotiaita. Tästä huolimatta yli puolet vastaajista koki voivansa panostaa opiskeluun. Tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista suurin osa uskoo saavansa opintonsa loppuun. Malkki tarkentaa, että kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan tavoittele ylioppilastutkintoa: heidän kohdallaan kyseessä saattaa hänen mukaansa olla tietyn aineen opintojen loppuun saattaminen. Tutkimus oli tehty kyselylomakkeella, johon oli vastannut 92 Helsingin aikuislukion opiskelijaa. Suurin osa vastanneista oli alle 22-vuotiaita. Malkin mukaan sukupuolella, iällä tai koulutustaustalla ei ollut tilastollisesti merkittävää vaikutusta vastauksiin. Lähde: Antti Malkki, Aikuislukioon hakeutumiseen ja opiskelujen edistymiseen vaikuttavat tekijät Helsingin aikuislukiossa. Pedagogisten opintojen seminaarityö. Helsingin yliopisto, 2010. Seija, 52, on juuri aloittanut opiskelun Helsingin aikuislukiossa Miten olet päätynyt opiskelemaan aikuslukioon? Olen katunut jo muutaman kymmentä vuotta, etten aikoinaan lukenut ylioppilaaksi. Nyt, lasten ollessa vanhempia, voin opiskella työn ohella. Minkälaisia tavoitteita sinulla on opiskelun suhteen? Pyrin suorittamaan neljän aineen ylioppilastutkinnon, joka mahdollistaa hakeutumisen yliopisto-opintoihin. Opiskelen myös sivistääkseni itseäni, kohentaakseni kielitaitoani ja saadakseni päivitettyä tietoa ennestään tutuista aiheista. Minkälaisena olet kokenut opiskelun? Pidän opetustyylistä: opiskelu on omaehtoista ja joustavaa. Tunnelma on leppoisa. Haasteena olen kokenut jaksamisen kiireisten työpäivien jälkeen, kun kuitenkin haluaisin tehdä koulutehtävät huolella ja panostaa opiskeluun. Karo Tetri KOMMENTTI: Aikuislukio on varteenotettava vaihtoehto nuorellekin 16-vuotiaana, aloittaessani lukion ensimmäisen kerran, vihasin koulunkäyntiä. Päivälukio oli ympäristönä levoton ja meluisa: en voinut käsittää, kuinka kukaan pystyy keskittymään ja oppimaan sen kaaoksen keskellä yhtään mitään. Lopulta jätin koulun kesken. Nyt, opiskellessani iltalukiossa, harmittelen, miksen jo nuorempana siirtynyt suosiolla aikuislukioon olisin todennäköisesti saanut opiskelusta enemmän irti. Antti Malkin tutkimukseen osallistuneista suurin osa oli nuoria. Se ei yllätä. Kaikille päiväopinnot eivät sovi, esimerkiksi aikaa vievien harrastusten tai päivälukion sosiaalisiin kuvioihin sopeutumattomuuden vuoksi. Karo Tetri 7
REPORTAASI Valtteri Matilainen Abi ja ylioppilaskirjoitukset Lukusaleja, kertauskirjoja, eväitä ja sitten kuusi tuntia istumista. Aikuislukiolaisen reportaasi ylioppilaskirjoituksista kokoaa yhteen ripauksen abin arjesta sekä tunnelmia itse tutkintopäivästä. 9
Koepäivän jännitys 10 Mikäli olet tämän kevään abiturientti, voit onnitella itseäsi. Aikuislukiolaisen arkeen sisältyy koulun lisäksi usein työ sekä perhe. Nuoremmille aikuislukiolaisille, kuten kirjoittajalle, pitkät päivät ovat olleet hyvää valmistautumisaikaa ylioppilaskirjoituksiin. Kevään edetessä olen saattanut huomata, kuinka kirjastot ovat täyttyneet eväin ja koulukirjoin varustautuneista lukiolaista. Minun ja monen muun abiturientin suureksi harmiksi useimmat kirjastot kuitenkin sulkevat ovensa perjantai-iltaisin jo kuudelta. Lukuisat ohjeet sekä infotilaisuudet ovat opastaneet meitä kirjoittamaan meneviä. Opettajat ovat antaneet viime hetken ohjeita ja kannustaneet kokelaita. Abikurssit sekä preliminäärikokeet ovat antaneet esimakua, mitä tuleman pitää, joten ylioppilaskokeeseen saapuessaan kokelailla on usein jo varsin hyvä ote aineensa tehtävätyyppeihin. Tutkintopäivää edeltävänä iltana abit teroittavat kynänsä ja valmistelevat huolella eväänsä seuraavaksi aamuksi. Osalle riittää energiajuomapullo, kun taas toisten eväät eivät yhdelle tarjottimelle mahdu. Kokeessa aikaa on kuusi tuntia sekä mahdollinen lisäaika, joten pientä purtavaa kannattaa mukaan kuitenkin ottaa. Aamun koittaessa abiturientit suuntaavat kohti koulua. Helsingin aikuislukiolaiset kirjottavat yhdessä Mäkelänrinteen lukiolaisten kanssa Mäkelänrinteen uimahallin suuressa liikuntasalissa. Väkeä on paljon, joten kannattaa saapua ajoissa. Ennen sisälle saliin astumista tarkastan seinällä olevasta listasta kokelasnumeroni sekä oman istumapaikkani. Sen jälkeen vien ylimääräiset tavarani pukuhuoneeseen. Salin edustalla olevat portaat täyttyvät vähitellen kokelaista. Tunnelma valoisassa salissa on rauhallinen. Osa kokelaista rupattelee toisilleen ennen kokeen alkua, kunnes valvoja ohjaa kaikki paikoilleen.
Tilaisuuden avaa joko päivä- tai iltakoulun rehtori. Alussa käydään käytännön asiat läpi, kuten kuinka toimia, jahka kynä putoaa lattialle. Sitä ei ole lupa nostaa itse, vaan valvoja tulee viittilöidä paikalle. Ohjeiden jälkeen valvojat jakavat kullekin oman aineen koevihkot. Tyhjät konseptit ovat odottaneet pöydällä jo aamusta. Kaikkien saatua tehtäväpaperit koe avataan. Seuraa tuntien hiljaisuus. Täydessä salissa kuuluu vain hiljaista rapinaa, kun joku syö eväitään tai kääntää sivua. Koetilanne on varsin mukava: jokaisella on oma rauha täyttää koe, ja aikaa on riittävästi. Nopeimmat kokelaat kerääntyvät kello kahdeltatoista jonoksi valvojan pöydän ääreen palauttamaan tuotoksensa. Kokeesta saa tällöin poistua, jos kokee itsensä valmiiksi. Seuraavien tuntien aikana kokelaat kirjoittavat ja laskevat loputkin tehtävät ja vähitellen väki vähenee. Kolmeen mennessä noin puolet kokelaista on jo ulkosalla, ja sillä hetkellä kun koe julistetaan virallisesti päättyneeksi, on viimeistenkin kokelaiden noustava pulpettien viereen ja odotettava omaa palautusvuoroaan. Kokeen jälkeen helpotus Kokeesta päässyttä abiturienttia odottaakin ulkona jo kirkas taivas, vaikka aamulla olikin vielä hämärää. Kevään 2011 ylioppilaiden lakkiaisjuhla pidetään perjantaina 3. kesäkuuta klo 18.00 Mäkelänrinteen uintikeskuksessa. Saavuthan paikalle! PS Aikuislukiolaisen toimitus toivottaa tuleville ylioppilaille onnea ja menestystä tulevaan sekä kannustusta ensi vuoden abiturienteille. Mukavaa kevättä kaikille! Kirjoittaja on tämän vuoden abiturientti Helsingin aikuislukiosta. FAKTA: Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkinnon voi suorittaa toisen asteen koulutuksen pohjalta. Useimmat kirjoittavat ylioppilaaksi lukion käytyään, mutta myös ammatillisen tutkinnon pohjalta voi saada lakin. Lukiopohjalta kirjoittamaan menevällä on oltava oppiaineen pakolliset kurssit suoritettuna ennen kirjallisten kokeiden alkua. Ammattitutkinnon nojalla kirjoittavalta ei vaadita lukiokurssien suoritusta. Kuitenkin kokeessa menestymisen varmistamiseksi on järkevää opiskella niiden oppiaineiden kursseja, jotka aikoo kirjoittaa. Kursseilla tulevat tutuiksi oppiaineen tehtävätyypit ja opiskelija harjaantuu ylioppilaskokeessa vaadituissa taidoissa. Yloppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Tutkinnon voi hajauttaa. Se tarkoittaa tutkintoon kuuluvien kokeiden suorittamista enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Mikäli tutkinto ei valmistu määräajassa, kokelas joutuu aloittamaan sen kokonaan alusta. www.ylioppilastutkinto.fi (AS) 11
LEVYARVIOT Tuttavuus naapurimaasta Periodisoittimin esiintyvä Helsingin Barokkiorkesteri on levyttänyt ruotsalaisen Johan Agrellin (1701 1765) orkesterimusiikkia. Levy sisältää sinfonioita ja viulu- ja oboekonsertot sekä konserton cembalolle ja huilulle. Sävellystyönsä ohella Agrell oli viulisti ja harpunsoittaja, joka työskenteli saksalaisessa hovissa. Sävellykset kuulostavat aika samanlaisilta eli reipashenkisiltä ja iloisilta kautta linjan. Vaihtelua tuovat hitaat osat ja mollisävyt. Orkesteri ja solistit ovat erinomaisia ja soolojen kolorointi ja koristelu rikasta. Johan Joachim Agrell: Orchestral Works. Helsingin Barokkiorkesteri. Aeolus, 2010. Aino Valojärvi Ortodoksista kirkkomusiikkia Venäläinen Sergei Rachmaninov (1873 1943) pysytteli syrjässä modernismista, ja hänen hengellinen pääteoksensa Kokoyön Vigiliakin nousee romanttisesta traditiosta. Toisaalta Rachmaninov kehitti omanlaistaan sävelkieltä. Harras sävellys koostuu viidestätoista hymnistä, jotka on tarkoitettu esitettäväksi jumalanpalveluksessa. Miesäänistä koostuvan lauluyhtye Tallan sointi on kuulas ja korkeissa äänissä lähes viiltävän kirkas. Kaiken yllä soi taiteellisen johtajan Pasi Hyökin sopraano. Tempot ja nyansit ovat vaihtelevia, ja Tallan laulama forte on täyteläinen. Virkeää rock n rollia Hanoi Rocksin lopetettua Michael Monroe ei jäänyt lepäilemään. Mies kokosi nopeasti kokoonpanon, joka on osoittautunut tehokkaaksi. Uusi bändi aloitti laajalla kiertueella, joka hioi bändin napakkaan kuntoon. Studiolle mentäessä orkesteri oli yhtä se kuuluu yhtyeen esikoislevyltä Sensory Overdrive. Kokenut yhtye sekä Monroen tunnistettava tulkinta yhdistettynä nimekkäseen tuottaja Jack Douglasiin (mm. Aerosmith) tekevät Sensory Overdrivesta ilahduttavaa kuultavaa. Se on selkeää ja virkeää rock n rollia ilman kummempia taiteiluja. Monroe on jälleen tukevasti omilla jaloillaan. Michael Monroe: Sensory Overdrive. Spinefarm, 2011. Valtteri Matilainen Sergei Rachmaninov: All-Night Vigil, op. 37. Lauluyhtye Talla. Fuga oy, 2010. Aino Valojärvi 12
KOLUMNI Taiteen tekemisen vaikeus Olen kuunnellut erinäisiä musiikkikilpailuja, kuten kymmenennettä kansainvälistä Jean Sibelius -viulukilpailua, ja niissä on ollut soittajia, jotka tuovat väriä finaaliin ja jäävät mieleen, mutta eivät voita kilpailuja. Toisaalta kukaan Sibelius-viulukilpailun finalisteista ei ollut valmis taiteilija. Sillä jolla oli rutiinia ja tekniikkaa, ei ollut suurta persoonallisuutta. Niillä joiden tulkinnat olivat värikkäitä, saattoi olla puutteita esityskäytännössä ja vakuuttavuudessa. Sibelius-viulukilpailun voitti porukan kokenein, mutta joidenkin mielestä jopa virkamiesmäisesti soittanut venäläisviulisti Nikita Boriso-Glebsky. Suomalainen Petteri Iivonen soitti musikantin tavoin ja sijoittui toiseksi. Esther Yoon ilmaisu kykeni liikuttamaan kuulijaa, ja hänen Stradivariuksensa sointia kuuntelin lähes pala kurkussa. Nancy Zhou räiski Sibeliuksen viulukonsertossa, mistä tuomariston puheenjohtaja Jukka-Pekka Saraste Helsingin Sanomien mukaan myöhemmin sanoi, että lähdetään väärästä päästä, jos pitää olla kauhean erikoinen jo alle 20-vuotiaana. Tuntui että kilpailijoita RSO:n johdossa säestänyt kapellimestari Sakari Oramo oli energisyydellään välillä suorastaan varastaa shown, sillä hän on jo kypsä muusikko ja kilpailijat vielä kehitysvaiheessa olevia nuoria lupauksia. Viulisti ja pedagogi Tuomas Haapanen on sanonut, että taidot lisääntyvät mutta taiteilijat eivät. Se pätee Sibelius-viulukilpailuunkin. Vanhan koulukunnan mestarit, kuten pianisti Arthur Rubinstein, eivät välttämättä soittaneet virheettömästi, mutta soitto oli niin vaikuttavaa, että väärät äänet menettivät merkityksensä. On vaikeaa päästä sen rajan yli, että kuulija unohtaa taituruuden ja päällimmäiseksi nousee musiikillinen elämys. Mieleeni on jäänyt pianisti Svjatoslav Richterin konsertti Finlandia-talossa vuosia sitten. Taidot lisääntyvät, mutta taiteilijat eivät. Pianonsoittoa olin kuullut ennenkin, mutta Richterin alkaessa soittaa ensimmäinen ajatukseni oli, että tämä on jotain, mitä en ole koskaan ennen kuullut. Aino Valojärvi Kolumnisti on muusikko, joka kirjoittaa aamuisin päiväkirjaa. 13
Hermojen taittelua Oletko iltaisin pitkän työ- tai koulupäivän jälkeen toisinaan levoton ja stressaantunut? Eivätkö perinteiset rentoutumiskeinot, kuten liikunta tai television katselu auta? Kokeile paperintaittelua! Paperintaittelu japaniksi origami on kiinalainen, 600-luvulla Japaniin levinnyt taidemuoto, joka on tiettävästi lähes yhtä vanha keksintö kuin paperi itse. Nykyään harrastus on suosittu ympäri maailmaa ja ainakin Yhdysvalloissa ja Japanissa on myös ihan ammattimaisia origamitaiteilijoita. Voit aloittaa taittelemalla neliön muotoisesta ohuesta, mutta kestävästä paperista rasioita, kukkia tai vaikkapa tyylitellyn sammakon. Pian saatat kuitenkin löytää itsesi rakentamasta monesta osasta koostuvaa modulaariorigamia tai vääntelemästä paperia anatomisesti tarkoiksi eläinhahmoiksi. Yhtä kaikki et taatusti enää jaksa pyöritellä mielessäsi arkisia huolia keskittäessäsi kaiken energiasi tähän piinaavaan ja koukuttavaan harrastukseen. Aamulla heräät luultavasti paperimyttyjen keskeltä ja olet ikionnellinen päästessäsi töihin tai kouluun turvaan harja- ja laaksotaitoksilta ja kaksoistaitoksilta. Karo Tetri 14
Valoa aivoille! Jos olet väsynyt, masentunut tai ponneton, se saattaa johtua liian vähäisestä valosta. Tutkimusten mukaan nimenomaan aivomme tarvitsevat valoa. Suomessa luonnonvalon määrä on kuitenkin rajallinen, joten apua tarvitaan. Vanha konsti on ollut elvyttää aivoja kirkasvalolampuin. Sen sijaan evoluutiobiologi Juuso Nissilä keksi tarjota aivoille valoa korvakäytävän kautta ohuiden kallonluiden läpi, ja tuo keksintö muotoutui Valkee-kirkasvalokuulokkeiksi. Käyttäjäkokemusten mukaan korvavalohoito poistaa muun muassa kaamosmasennusta. www.valkee.com Anna Saari Nojatuolivaellusta Maria Saaren toimittamaan kirjaan Ratsastusretket on koottu 13 tarinaa ratsastusvaelluksilta ja pienemmiltä ratsastustetkiltä eri puolelta maailmaa, kahdeksan kirjoittajan kokemina. Kertomukset vievät lukijan mukanaan henkeäsalpaaviin maisemiin ja erilaisiin kulttuureihin, mutta kuvaavat myös syvemmin ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Kirjoituksia on elävöitetty kuvaliitteellä. Kirjoittajat ovat suomalaisia ratsastuksen harrastajia, joista monet toimittajia. KT Nuku hyvin NUKU HYVIN Nukkuessa aivot ovat toiminnassa, mutta vähemmän aktiivisina kuin valvetilassa. Unen aikana ne prosessoivat tietoa, ja elimistö palautuu ja korjaa itseään. Unitila koostuu vaiheista 1 4 ja REM-unesta (rapid eye movement), jolloin Nukkuessa aivot ovat toiminnassa, usein mutta nähdään vähemmän unta. Vaiheeseen aktiivisina kuin 4 liittyvä valvetilassa. syvin uni Unen on tärkeintä aikana ne nukkumisen prosessoivat tietoa, ja elimistö palautuu ja korjaa laadun itseään. kannalta. Aikuiset nukkuvat keskimäärin 7,5 tuntia yössä. Nuoremmat ihmiset Unitila koostuu vaiheista 1-4 ja REM-unesta tarvitsevat enemmän (rapid eye unta movement), kuin vanhat. jolloin Unenpuute usein nähdään käynnistää unta. elimistössä Vaiheeseen 4 liittyvä syvin uni on tärkeintä nukkumisen stressitilan, laadun joka lisää kannalta. muun muassa riskiä sairastua masennukseen. Lähteet: Kg nro 2/2011, Wikipedia, Psykologia 3 ( WSOY, 1992). Aikuiset nukkuvat keskimäärin 7,5 tuntia yössä. Nuoremmat ihmiset tarvitsevat enemmän Aino unta Valojärvi kuin vanhat. Unenpuute käynnistää elimistössä stressitilan, joka lisää muun muassa riskiä sairastua masennukseen. Lähteet: Kg nro 2/2011, Wikipedia, Psykologia 3 ( WSOY, 1992). 15