TEM/1772/05.05.01/2016 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 1 Sopimusosapuolet Tämän Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen osapuolet ovat valtion puolesta työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä Ministeriö) ja Energiavirasto sekä elinkeinoelämän puolesta Elinkeinoelämän keskusliitto ry (jäljempänä Keskusliitto), Metsäteollisuus ry sekä Autoalan Keskusliitto ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Energiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Kaupan liitto ry ja Teknologiateollisuus ry. Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen sisältyvät teollisuuden, yksityisen palvelualan ja energia-alan toimenpideohjelmat, joiden kohderyhmät on kuvattu kohdassa 5. Yrityksen liittymisellä Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen tarkoitetaan Yrityksen liittymistä erillisellä liittymisasiakirjalla yhteen tai useampaan näistä toimenpideohjelmista. 2 Lähtökohdat, perusteet ja liittymiä lainsäädäntöön 2.1 Lähtökohdat ja perusteet Energiansäästöä ja energiatehokuutta on edistetty valtion ja elinkeinoelämän välisillä sopimuksilla jo 1990- luvulta lähtien. Sopimustoiminta on ollut keskeinen ja kustannustehokas keino energiapolitiikkamme toimeenpanossa. Tämä sopimus jatkaa keskeytyksettä energiatehokkuussopimustoimintaa vuoden 2016 lopussa päättyvän sopimuskauden jälkeen. Ministeriö toteuttaa energiatehokkuussopimustoiminnalla hallituksen energiapolitiikkaa, jossa energiansäästöllä ja energiatehokkuuden parantamisella on keskeinen sija. Sopimusosapuolet pitävät vapaaehtoista sopimusmenettelyä toimivana ja tuloksellisena energiapolitiikan toimeenpanokeinona ja pyrkivät edistämään sopimukseen kuuluvien toimenpideohjelmien sisältämien toimenpiteiden toteuttamista siten, että sopimus on vaikuttavuudeltaan normeihin verrattavissa oleva ja toteutukseltaan joustava energiansäästökeino, jolla ei ole kansainvälisestä kehityksestä poikkeavan verotuksen tai normiohjauksen haitallisia vaikutuksia kilpailukykyyn. Energiatehokkuussopimukset ovat keskeisessä asemassa energiatehokkuusdirektiivin (2012/27/EU) 7 artiklan sitovan kansallisen energiatehokkuustavoitteen saavuttamisessa. Sillä on myös tärkeä rooli energiatehokkuusdirektiivin 3 artiklan ohjeellisen kansallisen energiatehokkuustavoitteen saavuttamisessa. Suomen energiatehokkuusdirektiivin 7 artiklan mukainen sitova kumulatiivinen energiansäästötavoite kaudella 2014 2020 on 49 TWh kum ja 3 artiklan mukainen ohjeellinen energiatehokkuustavoite vuonna 2020 on loppuenergiankulutuksen absoluuttinen taso 310 TWh ja sitä vastaava primäärienergiankulutuksen taso 417 TWh. Syksyllä 2013 tehdyn aiesopimuksen mukaan elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksella 2008 2016 ja sen jatkoksi solmittavalla uudella sopimuksella tavoitellaan energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanokaudella 2014 2020 direktiivin 7 artiklan mukaista kumulatiivista energiansäästöä 28 TWh kum. Tämä vastaa yli puolta kyseisen artiklan sitovasta kansallisesta tavoitteesta. Energiatehokkuussopimustoiminta tukee myös useiden muiden energiatehokkuusdirektiivissä asetettujen kansallisten velvoitteiden toimeenpanoa. 22.9.2016 1(15)
2.2 Liittymä energiatehokkuuslain toimeenpanoon suuressa yrityksessä Energiatehokkuuslaki (1429/2014) velvoittaa suuret yritykset 1 tekemään yrityksen energiakatselmuksen neljän vuoden välein. Yrityksen katsotaan täyttäneen vaatimukset pakollisesta yrityksen energiakatselmuksesta, mikäli Yritys on liittynyt energiatehokkuussopimukseen ja Yrityksellä on käytössä energiatehokkuusjärjestelmä ETJ +, jonka ei tarvitse olla sertifioitu. Energiavirasto valvoo tällöin erikseen ETJ + :n toimeenpanoa yrityksessä. 2.3 Liittymä ympäristönsuojelulain toimeenpanoon yrityksessä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 74 antaa lupaviranomaiselle mahdollisuuden antaa toiminnanharjoittajalle lupamääräyksiä energiankäytön tehokkuudesta ja tehokkuuden parantamisesta. Määräykset voivat koskea energiankäytön tehokkuuden selvittämistä ja hallintaa sekä energiankäytön tehokkuuden seurantaa käytettävissä olevien tunnuslukujen avulla. Luvassa voidaan lisäksi määrätä, että toiminnanharjoittajan on toimitettava valvontaviranomaiselle tietoja energiatehokkuuden kehittymisestä. Ympäristönsuojelulain 74 todetaan lisäksi, että lupamääräyksiä ei ole tarpeen antaa, jos toiminnanharjoittaja on liittynyt energiatehokkuussopimukseen tai muuhun vastaavaan vapaaehtoiseen järjestelyyn, jonka energianhallintajärjestelmässä toiminnanharjoittaja määrittelee energiankäytön tehokkuuden seurantamenettelyt ja sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. 3 Määritelmät Energiansäästö ja energiatehokkuus Tässä sopimuksessa energiansäästöllä tarkoitetaan aktiivisin toimenpitein aikaan saatua toimenpiteen kohteena olevan energian loppukulutuksen vähentämistä nykytasosta sekä tulevan loppukulutuksen vähentämistä 2 verrattuna siihen energiamäärään, joka toteutuisi ilman aktiivisia toimenpiteitä. Säästetty energia (kwh/a) määritetään mittaamalla ja/tai laskennallisesti arvioimalla energiansäästötoimen kohteena oleva kulutus ennen toimenpiteen toteuttamista ja sen jälkeen siten, että energiankulutukseen vaikuttavat ulkoiset olosuhteet vakioidaan. Vastaavasti energiankäytön tehokkuuden parantamisella tarkoitetaan niiden toimenpiteiden toteuttamista, joilla tietyn tuotteen tai palvelun tuottamiseen tarvittavaa energiamäärää pienennetään. Energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön, toimintatapoihin, toimintaympäristöön tai käyttäytymiseen. Toteutetut energiansäästötoimet lähtökohtaisesti parantavat aina energiatehokkuutta. Energiavaltainen teollisuus Tässä sopimuksessa energiavaltaisella teollisuudella tarkoitetaan pääsääntöisesti teollisuusyrityksiä, joilla on yksi tai useampi toimipaikka, joiden energiankulutus on vähintään 100 GWh vuodessa ( 100 GWh/a). Keskisuuri teollisuus ja yksityinen palveluala Tässä sopimuksessa keskisuurella teollisuudella ja yksityisellä palvelualalla tarkoitetaan pääsääntöisesti ko. toimialojen yrityksiä, joiden yhdenkään toimipaikan energiakulutus ei ylitä 100 GWh vuodessa (< 100 GWh/a). 1 Suureksi yritykseksi määritellään (Komission suositus 2003/361/EY), yritys tai konserni, jonka työntekijämäärä on yli 250 tai liikevaihto on yli 50 M ja tase yli 43 M. Tarkasteltaessa edellä mainittujen raja-arvojen täyttymistä on otettava huomioon myös yksittäisen yrityksen omistussuhteet, vaikka raja-arvot eivät toteutuisi kyseisen yksittäisen yrityksen osalta https://www.energiavirasto.fi/suurten-yritysten-pakolliset-katselmukset. 2 Esim. eco-designtasoa parempien laitteiden hankinta tai määräystasoa parempi uudisrakentaminen 22.9.2016 2(15)
ETJ Kansallinen energianhallintajärjestelmä, joka määrittelee vähimmäisvaatimukset yrityksen toimintatavoiksi ja prosesseiksi energiatehokkuuden jatkuvan parantamisen toteutumiseksi sisältäen mm. energiatehokkuustyön organisoinnin, energiatehokkuustavoitteet, suunnitelman energiatehokkuuden parantamiseksi, energiatehokkuuden huomioon ottamisen laite- ja järjestelmävalinnoissa elinkaaren aikana sekä energiankulutuksen seurannan ja vuosittaisen raportoinnin. ETJ noudattaa energianhallintastandardin ISO 50001 rakennetta, mutta sen vaatimukset on kuvattu yleisemmällä tasolla. ETJ + Kansallinen energianhallintajärjestelmä, joka sisältää ISO 50001 standardin mukaiset velvoitteet ja vaatimukset ylimmälle johdolle, energiakatselmustoiminnalle, seurannalle, mittauksille ja analysoimiselle. ETJ + :n 3 vaatimukset ovat edellä mainituin osin ETJ:tä yksityiskohtaisempia ja vaativampia. Energiatehokkuussopimukseen liittyneessä yrityksessä ETJ + käyttöönoton katsotaan täyttävän energiatehokkuuslain mukaisen suuren yrityksen pakollisen yrityksen energiakatselmuksen vaatimukset kohdan 2.2 mukaisesti. Sopimusosapuoli Tässä sopimuksessa sopimusosapuolella tarkoitetaan Ministeriötä, Energiavirastoa sekä kohdassa 1 mainittuja elinkeinoelämän liittoja. 4 Sopimuksen tavoitteet, sopimuskausi ja yrityksen liittyminen 4.1 Sopimuksen tavoitteet Tämän sopimuksen tavoitteena on osaltaan varmistaa, että niin kansallisesti asetetut kuin energiatehokkuusdirektiivin mukaiset energiansäästötavoitteet saavutetaan energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanokaudella 2014 2020. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on myös merkittävästi vaikuttaa kansallisesti EU:n yhteisen vuodelle 2030 asetetun energiansäästötavoitteen saavuttamiseen. Tavoitteena on, että tämän sopimuksen piirissä on elinkeinoelämän yritysten energiankäytöstä 4 vähintään 80 prosenttia vuoden 2018 loppuun mennessä. Kohdassa 5 on esitetty tarkemmin toimenpideohjelmakohtaisesti asetetut tavoitteet ja liittyjän tavoitteiden asetanta eri toimenpideohjelmissa. 4.2 Sopimuskausi ja sopimusjaksot Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen sopimuskausi 2017 2025 kattaa kaksi jaksoa: sopimusjakso 2017 2020 (4 vuotta) ja sopimusjakso 2021 2025 (5 vuotta), yhteensä 9 vuotta. 4.3 Yrityksen liittyminen Yrityksen liittymisellä Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen tarkoitetaan Yrityksen liittymistä erillisellä liittymisasiakirjalla yhteen tai useampaan Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmista (liitteet 1.1 1.13). Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen liittymiseksi Yritys lähettää asianmukaisesti täytetyn allekirjoitetun liittymisasiakirjan ja sen liitteenä olevat liittymistiedot toimenpideohjelmaa hallinnoivalle liitolle 5. 3 Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ + 4 Sähkö, lämpö ja polttoaineet 22.9.2016 3(15)
Yritys liitetään Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen, kun sen toimenpideohjelmaa hallinnoiva liitto on todennut yrityksen toimittaman allekirjoitetun liittymisasiakirjan asianmukaiseksi ja on toimittanut siitä jäljennöksen Motiva Oy:lle merkittäväksi liittymisrekisteriin. Yritys sisällyttää Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen pääsääntöisesti kaikki Suomessa toimivat toimipaikat ja niiden energiankäytön 4. Tarvittaessa Yritys voi liittyä yhteen tai useampaan toimenpideohjelmaan. Yrityksen irtisanoutumiseen ja erottamiseen liittyvät menettelyt ja mahdolliset seuraamukset on kuvattu kohdassa 8. 5 Toimenpideohjelmat 5.1 Energiavaltainen teollisuus Kohderyhmä Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmiin liittyvät pääsääntöisesti ne yritykset, joilla on toimipaikka tai toimipaikkoja, joiden energiankäyttö on vähintään 100 GWh vuositasolla. Keskusliiton ja Metsäteollisuus ry:n tavoitteet Tavoitteena on saada Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen mukaan kaikki Suomen energiavaltaiset teollisuusyritykset 6 vuoden 2018 loppuun mennessä. Toimenpideohjelmien ohjeellinen energiansäästötavoite (GWh) kaudella 2017 2025 on 7,5 prosenttia vuonna 2025 ja välitavoite 4 prosenttia vuonna 2020 laskettuna kohderyhmän energiankäytöstä 4. Yrityksen tavoitteet Yritys asettaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen (2017 2025) liittyessään ohjeellisen energiansäästötavoitteen kaudelle 2017 2025 ja välitavoitteen vuodelle 2020. Yrityksen ohjeelliset energiansäätötavoitteet heijastavat edellä esitettyjä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmille asetettuja ohjeellisia energiansäästötavoitteita sopimuskaudella 2017 2025. Tavoitteiden saavuttamisen seurantaan hyväksytään Yrityksen sopimuskaudella 2017 2025 toteutetut energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoidut toimenpiteet, joiden energiansäästövaikutus on edelleen voimassa tarkasteluvuonna ja jotka koskevat yrityksen tavoitteen määrittämisessä mukana olevaa energiankäyttöä. Yritys sisällyttää Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen koko energiankäyttönsä kohdan 4.3 mukaisesti. Yritys esittää toimenpideohjelmaan liittyessään ohjeellisen energiansäästötavoitteen liittymisasiakirjassaan energiamääränä (MWh) vuosina 2020 ja 2025. Nämä tavoitteet lasketaan ko. toimenpideohjelmaan liitetystä Yrityksen viimeisimmän liittymishetkellä käytettävissä olevan normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden energiamäärästä. Yrityksen velvoitteet Yritys sitoutuu liittyessään energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan ottamaan käyttöön ETJ energiatehokkuusjärjestelmän siten, kun sen käyttöönotto on kuvattu ko. toimenpideohjelmissa (liite 1.7 ja 1.8, 5 Ne yritykset, joiden toimialalla ei ole toimialakohtaista toimenpideohjelmaa ja joiden yhdenkään toimipaikan energiakulutus ei ylitä 100 GWh vuodessa liittyvät Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen yleisiin toimenpideohjelmiin (teollisuus ja palveluala). 6 Metsäteollisuus ry vastaa omista jäsenyrityksistä ja Keskusliitto muista kohderyhmään kuuluvista yrityksistä. 22.9.2016 4(15)
kohta 3.4). Yritys voi toimenpideohjelmassa kuvatun ETJ energiatehokkuusjärjestelmän sijasta vaihtoehtoisesti ottaa käyttöön ETJ + tai ISO 50001 energianhallintajärjestelmän. Yritys raportoi vuosittain 7 helmikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä 4, 8 ja siihen liittyvistä tehostamistoimista sekä muiden toimenpideohjelman toimeenpanoon liittyvien toimien toteutumisesta toimipaikkakohtaisesti energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään. Lisäksi Yritys pyrkii uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon, kun se on teknisesti, taloudellisesti sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Yritys pyrkii myös tehostamaan kuljetusten energiatehokkuutta parantamalla kuljetusten logistiikkaa ja energiankäyttöä yhteistyössä näitä palveluja tarjoavien yritysten kanssa. Yrityksen velvoitteet ja toimenpiteet on kuvattu yksityiskohtaisemmin Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmissa (liite 1.7 ja 1.8, kohta 3.4). 5.2 Energiantuotanto Kohderyhmä Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittyvät pääsääntöisesti sähköä ja/tai lämpöä tai kaukojäähdytystä tuottavat yritykset. Toimialaliiton tavoitteet Tavoitteena on saada 85 prosenttia sähköntuotannosta ja 70 prosenttia kaukolämmön tuotannosta Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen piiriin vuoden 2018 loppuun mennessä. Toimenpideohjelman tavoite primäärienergiankäytön säästölle ja sähköntuotannon tehostumiselle sähköenergiaksi laskettuna muodostuu yritysten asettamista tehostamistavoitteista vuosille 2020 ja 2025. Yrityksen tavoitteet Yritys asettaa energiatehokkuussopimukseen (2017 2025) liittyessään ohjeellisen energiansäästötavoitteen kaudelle 2017 2025 ja välitavoitteen vuodelle 2020. Tavoite asetetaan primäärienergiankäytön säästölle ja sähköntuotannon tehostumiselle sähköenergiaksi laskettuna verrattuna kehitykseen ilman näitä uusia toimia. Tavoitteiden saavuttamisen seurantaan hyväksytään Yrityksen sopimuskaudella 2017 2025 toteutetut energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoidut toimenpiteet, joiden energiansäästövaikutus on edelleen voimassa tarkasteluvuonna ja jotka koskevat yrityksen tavoitteen määrittämisessä mukana olevaa energiankäyttöä. Yritys sisällyttää Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen koko energiankäyttönsä kohdan 4.3 mukaisesti. Yritys esittää toimenpideohjelmaan liittyessään ohjeellisen säästötavoitteen primäärienergiankäytön säästölle ja sähköntuotannon tehostumiselle sähköenergiaksi laskettuna (MWh) vuosina 2020 ja 2025. Nämä tavoitteet lasketaan ko. toimenpideohjelmaan liitetystä Yrityksen viimeisimmän liittymishetkellä käytettävissä olevan normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden tietojen perusteella. Yrityksen velvoitteet Yritys sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ottamalla käyttöön Energiatehokkuusjärjestelmän ETJ toimenpideohjelmassa kuvatulla tavalla (liite 1.6, kohta 3.4). Vaihtoehtoisesti Yrityksissä ja toimipaikoissa, joissa ei ole käytössä johtamisjärjestelmää tai johtamisjärjestelmään ei ole luontevaa liittää energiate- 7 Yritys sitoutuu Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen liittyessään raportoimaan vuonna 2026 vuoden 2025 vastaavat tiedot. Mikäli yritys irtautuu sopimuksesta 31.12.2020, se sitoutuu raportoimaan vuonna 2021 vuoden 2020 tiedot. 8 Mikäli yritys antaa liittyessään valtuutuksen energiatehokkuussopimustoiminnan seurantajärjestelmän ylläpitäjälle (Motiva Oy), voidaan raportoidut energiankäyttötiedot siirtää seurantajärjestelmästä luottamuksellisina tietoina Tilastokeskukselle energiatilastotarkoituksiin. 22.9.2016 5(15)
hokkuusasioita, laaditaan tai päivitetään energiatehokkuuden tehostamissuunnitelma vuoden kuluessa energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittymisestä ja päivitetään sitä jatkossa tarkoituksenmukaisella tavalla vähintään kolmen vuoden välein. Yritys raportoi vuosittain 7 helmikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä 4, 9 ja siihen liittyvistä tehostamistoimista sekä muiden toimenpideohjelman toimeenpanoon liittyvien toimien toteutumisesta toimipaikkakohtaisesti energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään. Lisäksi Yritys pyrkii uuden energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon, kun se on teknisesti, taloudellisesti sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Yrityksen velvoitteet ja toimenpiteet on kuvattu tarkemmin Energiantuotannon toimenpideohjelmassa (liite 1.6, kohta 3.4). 5.3 Keskisuuri teollisuus ja yksityinen palveluala Kohderyhmä Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen keskisuuren teollisuuden ja yksityisen palvelualan toimialakohtaisiin toimenpideohjelmiin liittyvät pääsääntöisesti ne yritykset, joiden yhdenkään toimipaikan energiakulutus ei ylitä 100 GWh vuodessa. Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen yleisiin toimenpideohjelmiin (teollisuus ja palveluala) liittyvät ne yritykset, joiden toimialalla ei ole toimialakohtaista toimenpideohjelmaa ja joiden yhdenkään toimipaikan energiakulutus ei ylitä 100 GWh vuodessa. Toimialaliiton tavoitteet Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen keskisuuren teollisuuden ja yksityisen palvelualan toimenpideohjelmien piiriin on tavoitteena saada yhteensä vähintään puolet keskisuuren teollisuuden ja yksityisen palvelualan energiankäytöstä. Kunkin toimialakohtaisen toimenpideohjelman ohjeelliseksi energiansäästötavoitteeksi (GWh) kaudelle 2017 2025 asetetaan 7,5 prosenttia ja välitavoitteeksi 4 prosenttia vuodelle 2020 laskettuna kunkin toimenpideohjelman kohderyhmän energiankäytöstä. Tarkemmat toimenpideohjelmakohtaiset kattavuustavoitteet esitetään toimialakohtaisissa toimenpideohjelmissa. Yrityksen tavoitteet Toimialakohtaisen toimenpideohjelman tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kukin Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen liittyvä Yritys asettaa lähtökohtaisesti energiatehokkuussopimukseen (2017 2025) liittyessään vähintään 7,5 prosentin ohjeellisen energiansäästötavoitteen kaudelle 2017 2025 ja välitavoitteen 4 prosenttia vuodelle 2020. Yritys, joka on ollut mukana tätä sopimusta edeltävällä sopimuskaudella ja haluaa hyödyntää vuosina 2014 2016 toteutettujen toimenpiteiden energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoituja säästöjä, asettaa vähintään 10,5 prosentin ohjeellisen energiansäästötavoitteen kaudelle 2014 2025 ja välitavoitteen 7 prosenttia vuodelle 2020. Tavoitteen saavuttamisen seurantaan hyväksytään Yrityksen käyttämällä edellä kuvatulla säästötavoitteen asettamiskaudella (2017 2025 tai 2014 2025) toteutetut energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoidut toimenpiteet, joiden energiansäästövaikutus on edelleen voimassa tarkasteluvuonna ja jotka koskevat tavoitteenlaskennassa mukana olevaa energiankäyttöä. Yritys sisällyttää Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen koko energiankäyttönsä kohdan 4.3 mukaisesti. Yritys esittää toimenpideohjelmaan liittyessään ohjeellisen energiansäästötavoitteen liittymisasiakirjassaan energiamääränä (MWh) vuosina 2020 ja 2025. Nämä tavoitteet lasketaan ko. toimenpideohjelmaan 9 Mikäli yritys antaa liittyessään valtuutuksen, voidaan energiankäyttötiedot siirtää energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään Energiateollisuus ry:stä sähkö- ja kaukolämpötilastokyselyihin kerätystä aineistosta. 22.9.2016 6(15)
liitetystä Yrityksen viimeisimmän liittymishetkellä käytettävissä olevan normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden energiamäärästä. Toimenpideohjelmat Toimialakohtaisissa toimenpideohjelmissa määritellään tarkemmin tavoitteet, kohderyhmä ja toimenpideohjelman edellyttämät toimet eri osapuolille. Tämän sopimuksen kohdan 7 mukainen johtoryhmä päättää toimialaa edustavan liiton esityksestä mahdollisen uuden sopimuksen piiriin otettavan toimenpideohjelman valmistelun käynnistämisestä. Yrityksen velvoitteet Yritys sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen, energiatehokkuustoiminnan organisointiin ja suunnitteluun, energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamiseen sekä energiatehokkuuden huomioon ottamiseen suunnittelussa ja hankinnoissa, kun se on teknisesti, taloudellisesti sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Yritys sitoutuu myös energiankäytön ja sen tehostamisen vuosittaiseen seurantaan sekä aiheeseen liittyvään sisäiseen viestintään ja koulutukseen. Yritys raportoi vuosittain 7 helmikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä 4, 8 ja siihen liittyvistä tehostamistoimista sekä muiden toimenpideohjelmaan liittyvien toimien toteutumisesta toimipaikkakohtaisesti 10 energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään. Yritys pyrkii myös tehostamaan toimintaansa liittyvien kuljetusten ja varastoinnin energiatehokkuutta yhteistyössä alan palveluyritysten kanssa silloin, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Yrityskohtaiset toimenpiteet on kuvattu tarkemmin toimialakohtaisissa keskisuuren teollisuuden ja yksityisen palvelualan toimenpideohjelmissa, jotka ovat tämän sopimuksen liitteinä (liitteet 1.1 1.4 ja 1.9 1.13 kohta 3.4 ja 3.5). 5.4 Energiapalvelut Kohderyhmä Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen Energiapalvelujen toimenpideohjelmaan liittyvät kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille toimittavat sekä sähkön siirtoa, jakelua ja vähittäismyyntiä harjoittavat yritykset. Energiapalvelujen toimenpideohjelma sisältää myös kaukolämmön tuotannon energiatehokkuuden parantamismenettelyt silloin, kun yrityksellä on ainoastaan kaukolämmön erillistuotantoa. Toimialaliiton tavoitteet Tavoitteena on saada 80 prosenttia loppuasiakkaille siirretystä sähköstä (sähkönjakelu), loppuasiakkaille myydystä sähköstä (sähkönmyynti) ja loppuasiakkaille myydystä kaukolämmöstä sopimuksen piiriin vuoden 2018 loppuun mennessä. Toimialan ohjeellisena tavoitteena on toteuttaa toimia, jotka johtavat 200 GWh:n sähkönsäästöön sähkön siirto- ja jakeluhäviöissä ja kaukolämmön tuotannon ja siirron sähkön kulutuksessa sekä 200 GWh:n säästöön kaukolämmön jakeluhäviöissä ja erillistuotannon polttoaineiden kulutuksessa vuoteen 2025 mennessä verrattuna tilanteeseen ilman näitä uusia toimia. Yrityksen tavoitteet Asiakkaat Yrityksen tavoitteena on toteuttaa energiatehokkuustoimia yhdessä energiapalveluja vastaanottavien asiakkaiden kanssa. Toimet kohdistuvat erityisesti asiakasryhmiin, jotka eivät ole muuten energiatehokkuussopimustoiminnan piirissä. Tavoitteena on merkittävästi edesauttaa energiatehokkuusdirektiivin energiansäästö- 10 Palvelualan toimenpideohjelmissa on mahdollisuus raportoida toimipaikka- ja/tai ketjukohtaisesti. 22.9.2016 7(15)
tavoitteiden saavuttamista näiden asiakkaiden energiankäytössä vuosina 2017 2025 verrattuna kehitykseen ilman näitä energiatehokkuustoimia. Toiminnan laajuutta, laatua ja kehittymistä tarkastellaan energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoitujen toimenpiteiden perusteella. Näiden tietojen avulla arvioidaan myös energiatehokkuussopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaisiin kohdistuvien toimien energiansäästövaikutukset kansallisella tasolla. Oma toiminta Tavoite Yrityksen oman energiankäytön tehostamisesta asetetaan sähkön siirron ja jakelun sekä kaukolämmön jakelun ja erillistuotannon energiatehokkuudelle. Yritys asettaa energiatehokkuussopimukseen (2017 2025) liittyessään ohjeellisen energiansäästötavoitteen energiamääränä (MWh) vuodelle 2025 ja välitavoitteen vuodelle 2020. Tavoite lasketaan Yrityksen viimeisimmän liittymishetkellä käytettävissä olevan toimintaa edustavan kalenterivuoden energiatiedoista. Toimialan tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että kukin Yritys asettaa lähtökohtaisesti vähintään 6 prosentin tehostamistavoitteen 11. Tavoitteiden saavuttamisen seurantaan hyväksytään Yrityksen sopimuskaudella 2017 2025 toteutetut energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään raportoidut toimenpiteet, joiden energiansäästövaikutus on edelleen voimassa tarkasteluvuonna ja jotka koskevat yrityksen tavoitteen määrittämisessä mukana olevaa energiankäyttöä. Yrityksen toimenpiteet ja velvoitteet Toimenpiteet asiakkaiden energiankäytön tehostamiseksi Yritys sitoutuu energiapalvelujen tarjoamiseen asiakkaille, tämän toiminnan organisointiin ja suunnitteluun sekä sen mukaisiin toimiin asiakkaiden energiankäytön tehostamiseksi, kun se on taloudellisesti järkevää. Lisäksi yritys sitoutuu energiapalvelujen ja asiakkaille tarjottavien energiatehokkuustoimien vuosittaiseen seurantaan ja raportointiin. Yritys raportoi vuosittain 7 helmikuun loppuun mennessä energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään edellisenä vuonna asiakkaiden energian loppukäytön tehostamiseen tarjotuista energiapalveluista. Velvoitteet oman energiankäytön tehostamiseksi Yritys sitoutuu oman energiankäytön tehostamiseen ja jatkuvaan parantamiseen, energiatehokkuustoiminnan organisointiin ja suunnitteluun, energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamiseen sekä energiatehokkuuden huomioon ottamiseen suunnittelussa ja hankinnoissa, kun se on teknisesti, taloudellisesti sekä terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mahdollista. Lisäksi yritys sitoutuu energiankäytön ja sen tehostamisen vuosittaiseen seurantaan ja raportointiin, sekä aiheeseen liittyvään sisäiseen viestintään ja koulutukseen. Yritys pyrkii myös uuden energiatehokkaan teknologian ja toimintatapojen käyttöönottoon sekä tehostamaan toimintaansa liittyvien kuljetusten ja varastoinnin energiatehokkuutta yhteistyössä alan palveluyritysten kanssa. Yritys raportoi vuosittain 7 helmikuun loppuun mennessä edellisen vuoden energiankäytöstä 4, 9 ja siihen liittyvistä tehostamistoimista sekä muiden toimenpideohjelmaan liittyvien toimien toteutumisesta toimipaikka- tai toimipaikkaryhmäkohtaisesti energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmään. Yrityskohtaiset toimenpiteet on kuvattu tarkemmin Energiapalvelujen toimenpideohjelmassa (liite 1.5, kohta 3.4). 11 Tavoite lasketaan siitä energiamäärästä, johon yrityksellä tosiasiasiallisesti on mahdollisuus vaikuttaa. Energiatehokkuustoimet kohdistetaan esim. sähkön ja kaukolämmön siirron ja jakelun häviöiden pienentämiseen sekä kaukolämpöverkon pumppauksen ja kaukolämmön erillistuotannon tehostamiseen (hyötysuhteen parantaminen, omakäyttöenergia). 22.9.2016 8(15)
6 Sopimusosapuolten velvoitteet 6.1 Keskusliitto Elinkeinoelämän keskusliiton velvoitteet liittyvät kohdan 5.1 osalta Keskusliiton hallinnoiman energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman ja kohdan 5.3 osalta elinkeinoelämän yleisten toimenpideohjelmien (teollisuus ja palveluala) toimeenpanoon. Tavoitteiden saavuttamiseksi Keskusliitto perustaa tarvittaessa ohjausryhmän ohjaamaan ja seuraamaan elinkeinoelämän yleisten toimenpideohjelmien toimeenpanoa, jos näihin toimenpideohjelmiin liittyneiden yritysten yhteenlaskettu energiankulutus ylittää 100 GWh/a kannustaa ja opastaa yrityksiä liittymään Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen sekä osallistuu sopimuksen käyttöönottoon ja sen toimeenpanon tukemiseen tarkistaa yrityksen allekirjoittaman liittymisasiakirjan asianmukaisuuden ja liittää Yrityksen Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen allekirjoittamalla Yrityksen hyväksytyn liittymisasiakirjan sekä toimittaa allekirjoitetun jäljennöksen Motiva Oy:lle merkittäväksi liittymisrekisteriin seuraa Keskusliiton hallinnoimiin elinkeinoelämän energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan ja keskisuuren teollisuuden yleisiin toimenpideohjelmiin (teollisuus ja palveluala) liittyneiden yritysten säästötavoitteiden toteutumista yhdessä Motiva Oy:n kanssa käsittelee Energiaviraston kanssa ennen liittymisasiakirjan allekirjoittamista Yrityksen esittämät erityisen perustellut syyt, mikäli Yritys esittää liittyessään pienempää tavoitetta kuin lähtökohtaisesti sopimuksen kohdassa 5 on kuvattu osallistuu yhdessä muiden sopimusosapuolien kanssa energiakatselmus- ja -analyysitoiminnan edistämiseen ja tuloksista ja energianhallintajärjestelmien hyödyistä tiedottamiseen kertomalla mm. konkreettisista hyvistä esimerkeistä erityisesti pk-sektorilla osallistuu sopimuksen toimeenpanoon liittyvien oman alansa kehittämis- ja kokeiluhankkeiden toteuttamiseen yhdessä muiden sopimusosapuolten kanssa osallistuu raportoinnin valmisteluun ja keskisuuren teollisuuden yleisten toimenpideohjelmien vuosiraportin sekä osaltaan niin energiavaltaisen teollisuuden vuosiraportin kuin koko elinkeinoelämän sopimusta koskevan vuosittaisen yhteenvetoraportin laatimiseen 12 osallistuu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoiminnan kehittämiseen yhdessä Ministeriön, toimialaliittojen, tähän sopimukseen liittyvien yritysten, Energiaviraston sekä muiden sopimustoiminnan toimeenpanoon osallistuvien tahojen kanssa erottaa Yrityksen, mikäli johtoryhmä on näin päättänyt. 6.2 Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus ry:n velvoitteet liittyvät kohdan 5.1 osalta Metsäteollisuus ry:n hallinnoiman energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman ja kohdan 5.3 osalta puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman toimeenpanoon. Tavoitteiden saavuttamiseksi Metsäteollisuus ry perustaa ohjausryhmän tai nimeää muun tahon, jossa puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman toimeenpanoa seurataan ja käsitellään vähintään kerran vuodessa kannustaa ja opastaa yrityksiä liittymään Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen sekä osallistuu sopimuksen käyttöönottoon ja sen toimeenpanon tukemiseen 12 Raportit sisältävät yhteenvetotietoa yritysten vuosittain raportoimista tiedoista. 22.9.2016 9(15)
tarkistaa yrityksen allekirjoittaman liittymisasiakirjan asianmukaisuuden ja liittää Yrityksen Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen allekirjoittamalla Yrityksen hyväksytyn liittymisasiakirjan sekä toimittaa allekirjoitetun jäljennöksen Motiva Oy:lle merkittäväksi liittymisrekisteriin seuraa Metsäteollisuus ry:n hallinnoimiin elinkeinoelämän energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan ja puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten säästötavoitteiden toteutumista yhdessä Motiva Oy:n kanssa käsittelee Energiaviraston kanssa ennen liittymisasiakirjan allekirjoittamista Yrityksen esittämät erityisen perustellut syyt, mikäli Yritys esittää liittyessään pienempää tavoitetta kuin lähtökohtaisesti sopimuksen kohdassa 5 on kuvattu osallistuu yhdessä muiden sopimusosapuolien kanssa energiakatselmus- ja -analyysitoiminnan edistämiseen ja tuloksista ja energianhallintajärjestelmien hyödyistä tiedottamiseen kertomalla mm. konkreettisista hyvistä esimerkeistä erityisesti pk-sektorilla osallistuu sopimuksen toimeenpanoon liittyvien oman alansa kehittämis- ja kokeiluhankkeiden toteuttamiseen yhdessä muiden sopimusosapuolten kanssa osallistuu raportoinnin valmisteluun ja puutuoteteollisuuden toimenpideohjelman vuosiraportin sekä osaltaan niin energiavaltaisen teollisuuden vuosiraportin kuin koko elinkeinoelämän sopimusta koskevan vuosittaisen yhteenvetoraportin laatimiseen 13 osallistuu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoiminnan kehittämiseen yhdessä Ministeriön, toimialaliittojen, tähän sopimukseen liittyvien yritysten, Energiaviraston sekä muiden sopimustoiminnan toimeenpanoon osallistuvien tahojen kanssa erottaa Yrityksen, mikäli johtoryhmä on näin päättänyt. 6.3 Toimialaliitto Toimialaliiton velvoitteet liittyvät kohtien 5.2, 5.3 tai 5.4 toimeenpanoon. Elinkeinoelämän yleisen toimenpideohjelman (teollisuus ja palveluala) osalta (liitteet 1.2 ja 1.3) toimialaliitolle kuuluvista velvoitteista vastaa Keskusliitto. Metsäteollisuus ry:n osalta velvoitteet on esitetty kohdassa 6.2. Tavoitteiden saavuttamiseksi Toimialaliitto perustaa ohjausryhmän tai nimeää muun tahon, jossa toimenpideohjelman toimeenpanoa seurataan ja käsitellään vähintään kerran vuodessa kannustaa ja opastaa yrityksiä liittymään Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen sekä osallistuu sopimuksen käyttöönottoon ja sen toimeenpanon tukemiseen tarkistaa yrityksen allekirjoittaman liittymisasiakirjan asianmukaisuuden ja liittää Yrityksen Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen allekirjoittamalla Yrityksen hyväksytyn liittymisasiakirjan sekä toimittaa allekirjoitetun jäljennöksen Motiva Oy:lle merkittäväksi liittymisrekisteriin käsittelee Energiaviraston kanssa ennen liittymisasiakirjan allekirjoittamista Yrityksen esittämät erityisen perustellut syyt, mikäli Yritys esittää liittyessään pienempää tavoitetta kuin lähtökohtaisesti sopimuksen kohdassa 5 on kuvattu osallistuu yhdessä muiden sopimusosapuolien kanssa energiakatselmus- ja -analyysitoiminnan edistämiseen ja tuloksista ja energianhallintajärjestelmien hyödyistä tiedottamiseen kertomalla mm. konkreettisista hyvistä esimerkeistä erityisesti pk-sektorilla opastaa keskisuuren teollisuuden ja yksityisen palvelualan sekä energiantuotannon ja energiapalvelujen toimenpideohjelmiin liittyneitä yrityksiä raportoinnissa ja osallistuu näitä toimenpideohjelmia koskevan vuosittaisen raportoinnin valmisteluun ja vuosiraporttien laatimiseen 12 osallistuu sopimuksen toimeenpanoon liittyvien oman alansa kehittämis- ja kokeiluhankkeiden toteuttamiseen yhdessä muiden sopimusosapuolten kanssa 13 Raportit sisältävät yhteenvetotietoa yritysten vuosittain raportoimista tiedoista. 22.9.2016 10(15)
osallistuu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoiminnan kehittämiseen yhdessä Ministeriön, Keskusliiton, tähän sopimukseen liittyvien oman toimialansa yritysten, Energiaviraston sekä muiden sopimustoiminnan toimeenpanoon osallistuvien tahojen kanssa erottaa Yrityksen, mikäli johtoryhmä on näin päättänyt. 6.4 Ministeriö Tavoitteiden saavuttamiseksi, ottaen huomioon vuosittain käytettävissä olevat määrärahat, Ministeriö tukee energiatuen myöntämiseen liittyvien ehtojen mukaisesti Yritysten energiansäästöä koskevia energiakatselmuksia ja -analyysejä 14. Tuen suuruutta määrättäessä otetaan myönteisenä tekijänä huomioon Yrityksen sitoutuminen pitkäjänteiseen energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen tukee Yrityksen energiakatselmuksissa ja -analyyseissä tai vastaavissa selvityksissä todettuja, energiatuen yleiset ehdot täyttäviä, energiansäästöön liittyviä investointeja. Etusijalla ovat uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa edistävät hankkeet. Tuen suuruutta määrättäessä otetaan myönteisenä tekijänä huomioon Yrityksen sitoutuminen pitkäjänteiseen energiansäästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen osallistuu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoiminnan kehittämiseen yhdessä Energiaviraston, Keskusliiton, Metsäteollisuus ry:n, Keskusliiton toimialaliittojen sekä muiden sopimustoiminnan toimeenpanoon osallistuvien tahojen kanssa niiltä osin, kun tehtäviä ei ole Ministeriöltä osoitettu Energiavirastolle. 6.5 Energiavirasto Tavoitteiden saavuttamiseksi, ottaen huomioon vuosittain käytettävissä olevat määrärahat, Energiavirasto Ministeriön ohjauksessa osallistuu energiatehokkuussopimustoiminnan toimeenpanoon riittävin resurssein osallistuu elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoiminnan kehittämiseen yhdessä Ministeriön, Keskusliiton, Metsäteollisuus ry:n, Keskusliiton toimialaliittojen ja sopimustoiminnan toimeenpanoon osallistuvien tahojen kanssa niiltä osin, kun tehtävät on osoitettu Ministeriöltä Energiavirastolle seuraa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen tavoitteiden toteutumista osallistuu sopimuksen toimeenpanoon liittyvien kehittämis- ja kokeiluhankkeiden toteuttamiseen yhdessä muiden sopimusosapuolten kanssa seuraa yritysten sopimusvelvoitteiden toteuttamista, lähettää Yritykselle huomautuksen sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä ja tekee johtoryhmälle tarvittaessa ehdotuksen Yrityksen sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä johtuvista jatkotoimista osoittaa Motiva Oy:lle resursseja, jotta Motiva voi pitää yllä liittymisrekisteriä, tuottaa sopimuksen tavoitteiden ja vaikutusten toteutumisen seurantaan tarvittavaa tietoa, seurata toimenpideohjelmien toteutumista, tukea sopimustoiminnan viestintää ja ylläpitää verkkosivuja, osallistua elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoiminnan kehittämiseen, ylläpitää ja kehittää sopimusten seurantajärjestelmää, osallistua toimenpideohjelmien vuosiraporttien kokoamiseen sekä tukea yritysten sopimuksen toimeenpanoa esimerkiksi tuottamalla tiedotus- ja koulutusmateriaalia hyvistä käytännöistä ja osallistua kehittämis- ja kokeiluhankkeiden toteuttamiseen osallistuu mahdollisen energiatehokkuusneuvonnan rahoittamiseen ja järjestämiseen. 14 Energiatehokkuuslain (1429/2014) 6 pykälän mukaisia suurten yritysten pakollisia energiakatselmuksia ei tueta. 22.9.2016 11(15)
7 Johtoryhmä Tämän sopimuksen mukaista toimintaa valvoo johtoryhmä, johon kukin sopimusosapuoli nimeää edustajansa. Ministeriö nimeää johtoryhmän puheenjohtajan ja lisäksi enintään kaksi valtionhallintoa edustavaa jäsentä. Johtoryhmä kutsuu sihteerin ja päättää erikseen kokouksiin kutsuttavista asiantuntijoista. Johtoryhmän tehtävänä on antaa tarvittaessa sopimuksen toimeenpanoon liittyviä yleisiä ohjeita ja tulkintoja seurata sopimuksen tavoitteiden toteutumista valmistella ehdotukset tarvittavista muutoksista, mikäli Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vuosina 2020 ja 2025 vaikuttaa epätodennäköiseltä. Samalla sovitaan siitä, miten muutokset toteutetaan yhdessä sopimukseen liittyneiden yritysten kanssa päättää toimialaa edustavan liiton esityksestä mahdollisen uuden sopimuksen piiriin otettavan toimenpideohjelman valmistelun käynnistämisestä päättää uusien keskisuurten energiankäyttäjien toimenpideohjelmien liittämisestä sopimukseen kohdan 5.3 mukaisesti päättää suositellaanko toimialaa edustavalle liitolle oman toimialakohtaisen toimenpideohjelman valmistelua, kun elinkeinoelämän yleiseen toimenpideohjelmaan on liittynyt 10 saman toimialan yritystä päättää Yrityksen kohdan 8.3 mukaisesta erottamisesta päättää keskeneräisten projektien loppuunsaattamisesta, jos joku/jotkut sopimusosapuolista irtisanoutuu(-vat) sopimuksesta tai sopimus puretaan kohdan 8.2 mukaisesti. 8 Sopimuksen voimassaolo, irtisanominen, sopimuksesta erottaminen, mahdolliset seuraamukset sekä sopimuksesta irtautuminen 8.1 Sopimuksen voimassaolo Tämä Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus tulee voimaan, kun se on allekirjoitettu. Sopimuksen toimeenpano alkaa 1.1.2017 ja se on voimassa 31.12.2025 saakka. 8.2 Sopimuksen irtisanominen Ministeriö, Energiavirasto, Keskusliitto ja Metsäteollisuus ry Ministeriö, Energiavirasto, Keskusliitto ja Metsäteollisuus ry voivat yhdessä tai erikseen irtisanoa tämän sopimuksen, jos toimintaympäristö tai toimintaolosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet sopimuksen solmimistilanteeseen verrattuna tai jos sopimus ei näytä johtavan sille asetettuihin tavoitteisiin. Mikäli sopimus irtisanotaan yhdessä, purkautuvat samalla kaikki Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen liitetyt toimenpideohjelmat. Johtoryhmässä sovitaan, miten mahdolliset keskeneräiset sopimuksen toimeenpanoon liittyvät hankkeet saatetaan päätökseen. Toimialaliitto, Keskusliitto ja Metsäteollisuus ry Toimialaliitto voi irtisanoutua Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksesta ja lopettaa toimenpideohjelmansa, jos toimintaympäristö tai toimintaolosuhteet ovat muuttuneet sopimuksen solmimistilanteeseen verrattuna siten, että toimialaliitolla ei ole edellytyksiä jatkaa toimenpideohjelman toteuttamista. Keskusliitto ja Metsäteollisuus ry voivat vastaavasti irtisanoa vastuullaan olevia toimenpideohjelmia. 22.9.2016 12(15)
Yrityksen irtisanoutuminen ja sen mahdolliset seuraamukset Yritys voi irtisanoutua Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti Energiavirastolle 15 ja toimenpideohjelmaa hallinnoivalle liitolle. Irtisanoutumisilmoituksessaan Yritys sitoutuu ilmoittamaan mahdolliset sopimuskauden aikana energiatehokkuussopimuksen perusteella saamansa energiatuet. Sopimuksesta irtisanoutuvan Yrityksen tämän sopimuksen perusteella saamat energiatuet voidaan periä takaisin siten, kuin takaisinperintään liittyvät ehdot on kirjattu kyseiseen tuen myöntöpäätökseen. Tuen myöntänyt viranomainen päättää tuen takaisinperinnästä tapauskohtaisesti. 8.3 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksesta erottaminen ja sen mahdolliset seuraamukset Yritys voidaan erottaa Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksesta, mikäli Yritys ei toteuta niitä velvoitteita, joihin se on siihen liittyessään sitoutunut. Erottamisperusteina voivat olla toistuvat laiminlyönnit sopimuksen mukaisissa Yrityksen velvoitteiden toimeenpanossa tai niiden raportoinnissa energiatehokkuussopimustoiminnan seurantajärjestelmään. Havaittuaan sopimusvelvoitteen laiminlyönnin, Energiavirasto lähettää Yritykselle huomautuksen. Jos Yritys ei sille annetussa määräajassa korjaa toimintaansa hyväksyttävästi, Energiavirasto tekee johtoryhmälle ehdotuksen jatkotoimista. Päätös Yrityksen erottamisesta Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksesta tehdään aina johtoryhmässä. Sopimuksesta erotetun Yrityksen tämän sopimuksen perusteella saamat energiatuet voidaan periä takaisin siten, kuin takaisinperintään liittyvät ehdot on kirjattu kyseiseen tuen myöntöpäätökseen. Tuen myöntänyt viranomainen päättää tuen takaisinperinnästä tapauskohtaisesti. 8.4 Yrityksen irtautuminen Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksesta 31.12.2020 Mikäli Yritys toimittaa asianmukaisesti täytetyn liittymisasiakirjan Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen 31.12.2018 mennessä, se voi ilman kohdissa 8.2 ja 8.3 kuvattuja energiatukiin liittyviä seuraamuksia irtautua sopimuksesta ensimmäisen sopimusjakson päättyessä 31.12.2020 7. Yrityksen on ilmoitettava sopimuksesta irtautumisestaan kirjallisesti Energiavirastolle 15 ja toimenpideohjelmaa hallinnoivalle liitolle vuoden 2020 loppuun mennessä. Tässä kohdassa mainittu irtautuminen ei koske Yrityksiä, jotka toimittavat liittymisasiakirjan 1.1.2019 alkaen. 9 Muita ehtoja Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus on oikeudelliselta luonteeltaan tavoiteohjelman kaltainen, eikä toimenpideohjelman velvoitteiden laiminlyönti aiheuta Yrityksen Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksesta erottamisen lisäksi muita oikeudellisia seuraamuksia kuin mitä edellä kohdassa 8 on valtion tuista mainittu. Tämän Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen sopimusosapuolet ja elinkeinoelämän energiatehokkuussopimustoimintaan liittyneet yritykset pyrkivät toimimaan siten, että tämän sopimuksen mukaiset toimenpiteet ja tavoitteet toteutuvat. 15 kirjaamo@energiavirasto.fi 22.9.2016 13(15)
Tämä sopimus laaditaan yhtenä kappaleena, joka säilytetään työ- ja elinkeinoministeriössä. Muille sopimusosapuolille toimitetaan jäljennökset allekirjoitetusta sopimuksesta. Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2016 Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto Olli Rehn Elinkeinoministeri Simo Nurmi Ylijohtaja Pentti Puhakka Neuvotteleva virkamies Elinkeinoelämän keskusliitto ry Pia Outinen Yli-insinööri Metsäteollisuus ry Jyri Häkämies Autoalan Keskusliitto ry Timo Jaatinen Elintarviketeollisuusliitto ry Pekka Rissa Energiateollisuus ry Heikki Juutinen Kaupan liitto ry Olli-Pekka Marttila Puheenjohtaja Juhani Pekkala Jukka Leskelä 22.9.2016 14(15)
Kemianteollisuus ry Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Timo Leppä Harri Ojanperä Puheenjohtaja Timo Lappi Teknologiateollisuus ry Jorma Turunen LIITTEET Liite 1.1 Liite 1.2 Liite 1.3 Liite 1.4 Liite 1.5 Liite 1.6 Liite 1.7 Liite 1.8 Liite 1.9 Liite 1.10 Liite 1.11 Liite 1.12 Liite 1.13 Autoalan toimenpideohjelma Elinkeinoelämän yleinen toimenpideohjelma palveluala Elinkeinoelämän yleinen toimenpideohjelma teollisuus Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelma Energiapalvelujen toimenpideohjelma Energiantuotannon toimenpideohjelma Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Elinkeinoelämän keskusliitto ry Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelma Metsäteollisuus ry Kaupan alan toimenpideohjelma Kemianteollisuuden toimenpideohjelma Matkailu- ja ravintolapalvelualan toimenpideohjelma Puutuoteteollisuuden toimenpideohjelma Teknologiateollisuuden toimenpideohjelma 22.9.2016 15(15)